LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat"

Transkriptio

1 LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat... 3 Kansanvälset asat... 7 Kuljetusten ympärstö- ja turvallsuusasat Tutkmukset Annetut lausunnot Tekellä oleva lausuntoja Krjallsuutta Koulutusta Tämä logstkkalte on julkastu Teollsuusteto-lehdessä 11/2003 ( ).

2 Ssällysluettelo Lttojen yhdyshenklöt logstkka-asossa Leena Erant Rakennusteollsuus RT Amo Kastnen Kemanteollsuus Katja Kvmäk Elntarvketeollsuusltto Markku Käpp Ylenen Teollsuusltto Rejo S. Lehtnen Rakennusteollsuus RT Henrk Lönnqvst Suomen Varustamoyhdstys Osmo Mettänen Suomen Maarakentajen Keskusltto Lars Rask Ylenen Teollsuusltto Harr Rumpunen Metsäteollsuus Eero Salmela Lkenne- ja Ertysalojen Työnantajat Jouko Santala Suomen Lastauttajan Ltto Matt Spolander Teknologateollsuus TT:n logstkkavalokunta 2003 Puheenjohtaja Asser Ahleskog Fnnlnes Oyj Jäsenet Ilkka Annala Kalmar Industres Oy Ab Marta Haaraoja Planmeca Oy Eero Hemmng Kemra GrowHow Oy Hannu Jämsén Paroc Oy Ab Kauno Kaja Helsngn Energa Markus Karjalanen Fortum Ol and Gas Oy Esa Koenkytö Fazer Lepomot Oy Oululasen lepomo Martt Komu Kuusakosk Oy Juhan Kosknen Valmet Automotve Oy Ilpo Kusma Fnnar Cargo Oy Matt Kukkola Suomen Soker Oy Martt Kärkkänen Lohja Rudus Oy Ab Kar-Pekka Laaksonen Nokan Renkaat Oyj Pekka Lsanantt YIT-Rakennus Oyj Sören Lndman Slja Lne Cargo Seppo Mäknen M-real Oyj Hekk Räsänen Olav Räsänen Oy Juss Sarvkas UPM-Kymmene Oyj Kar Savolanen Suomen Post Oyj Ilkka Seppänen VR Osakeyhtö VR Cargo Antt Vehvlänen Stora Enso Oyj Maur Vkevänen Oy JIT-Trans Ltd Shteer Mare Kaartama TT 1. KOTIMAAN ASIAT Valton talousarvoestys vuodelle Vetoomus kansallsen logstkkastrategan laatmseks... 3 Lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä... 4 Elnkaarvastuumalln kehttämnen etenee... 4 Työryhmä ehdottaa lkenneväylen ydnverkkoa... 5 Merenkulkulatos uudstuu... 5 Talv tulee taas... 6 Merenkulkulatoksesta talven jäätetoa... 6 Montommurtaja öljy- ja kemkaalvahnkojen torjuntaan... 6 Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta KANSAINVÄLISET ASIAT EU:lta vmenkn ehdotus maantelkenteen hnnottelusta... 7 Muta käynnssä oleva hnnotteluasota... 8 Ympärstöystävällsten kuljetusten avustusohjelman Marco Polon ensmmänen kerros avautu... 8 Satamapalveludrektv valmstumassa ta kaatumassa... 9 Drektvehdotus ntermodaalssta lastausyksköstä... 9 II rautatepakett Freght ntegrator acton plan Lehtorahthntojen kuutopanokorotus Maantelkenteen hankketa EU:ssa Tetoa Suomen kansanvälsstä lkenneyhteyksstä KULJETUSTEN YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIAT Turva-asoden kehttymnen TUTKIMUKSET VALO-, FITS- ja ELO-ohjelmat ANNETUT LAUSUNNOT Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset Luonnos halltuksen estykseks merenkulkulatosuudstuksesta Suomalas-ruotsalasten jääluokkamääräysten muutosehdotus Ratahallntokeskuksen tomnta- ja taloussuunntelma Luonnos HE:ks eduskunnalle laks rautatejärjestelmän lkenneturvallsuustehtävstä Ylesä tetä koskevan lansäädännön uudstamnen Lkkumsen ja kuljetusten peruspalvelutaso te- ja rataverkolla Halltuksen estys HE 55/2003 vp valton talousarvoks vuodelle TEKEILLÄ OLEVIA LAUSUNTOJA Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt KIRJALLISUUTTA Lkenne- ja vestntämnsterön julkasuja (A-sarja) Lkenne- ja vestntämnsterön metntöjä ja mustota (B-sarja) Tehallnnon uudet julkasut Tehallnnon verkkojakelussa oleva julkasuja KOULUTUSTA Logstkan koulutuskeskus ECL Oy Ab Merenkulkualan koulutus- ja tutkmuskeskus Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

3 1. KOTIMAAN ASIAT Valton talousarvoestys vuodelle 2004 Valton vuoden 2004 talousarvoestyksessä todetaan tavotteeks ylläptää ja kehttää lkenneverkkoa koko maassa sten, että verkon pävttänen lkennötävyys turvataan. Lkenneverkon kunto ja arvo pyrtään ptämään nykytasosena sekä turvaamaan lkenneväylen peruspalvelutaso. Tukat budjettkehykset ja lkenteen määrärahaestykset vuodelle 2004 tekevät kutenkn asetettuhn tavottesn pääsyn vakeaks. Valton 19 mljardn euron väyläomasuus uhkaa kuhtua, sllä nvestonten taso on van 70 prosentta postosta. Akuuten puute rahasta on todennäkösmmn lkenneväylen ylläpdossa, josta puuttuu non 100 mljoonaa euroa. Perustenpdon osalta se tarkottaa käytännössä muun muassa stä, että huonokuntosten sltojen määrä kasvaa, samon kelrkko soratellä. Runkotellä huonokuntosen teverkon osuus e oleellsest kasva, mutta slt ollaan kaukana yhteskunnan kannalta järkevästä hototasosta. Rataverkon lkennerajotusten määrä puolestaan kasvaa jyrkäst valltsevalla rahotustasolla. Uhkana on, että ptkällä tähtäyksellä van 2/3 nykysestä rataverkosta vodaan ptää turvallsest ja tehokkaast lkennötävässä kunnossa. Vmesen vuoden akana on tehty päätökset monsta merkttävstä lkenneväylähankkesta. Nden lsäks e vuoden 2004 talousarvon pohjalta voda käynnstää uusa väylähankketa. Parhallaan työskentelevä lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä onkn haastavan tehtävän edessä, sllä yhteskunnan näkökulmasta kannattava väyläkehtyshankketa kyllä on. Työryhmä pohtneekn muun muassa elnkaarvastuumalln käyttömahdollsuuksa nvestontohjelmaa toteutettaessa. Merenkulun väylämaksujen kustannusvastaavuus talousarvossa on 112 prosentta. Se merktsee, että väylämaksuja on jatkossa mahdollsta alentaa. Kuljetustuklansäädäntöä estetään jatkettavaks vuoden 2007 loppuun. Lapn, Pohjos- Pohjanmaan, Kanuun, Pohjos-Karjalan ja Etelä-Savon maakunten lsäks kuljetustukeen okeutettua aluetta on estetty laajennettavaks Pohjos-Savon maakuntaan. Tukea on maksettu vuosttan 3,7 mljoonaa euroa non 250 yrtykselle. Vuoden 2004 talousarvoestyksessä tuen maksamseen on varattu 4,35 mljoonaa euroa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Vetoomus kansallsen logstkkastrategan laatmseks Logstkan Tutkmus ja Kehtys ry LORDA on laatnut julkasun, jossa estetään vetoomus kansallsen logstkkastrategan luomseks. Julkasu luovutettn päämnster Matt Vanhaselle ja lkenne- ja vestntämnster Leena Luhtaselle Kotkassa LORDAn jäsenkunta koostuu merkttävstä teollsuuden ja kaupan yrtyksstä. Julkasussa todetaan, ette logstkka ole saanut ansatsemaansa asemaa Suomen julksessa keskustelussa ekä kansallsessa päätöksenteossa. Logstkkaa koskeva päätöksä tehdään pävttän sekä yrtyksssä että julkshallnnossa, mutta päätöksltä puuttuu yhtenen pohja. Logstkan päätöksentekoa vavaavat prstalesuus ja lyhytjäntesyys. Tavotteena tulee olla kansallnen stratega, johon nojautuen julknen valta ja yrtykset vovat suunntella tulevaa tomntaansa. Julkasussa on tvstetty asakokonasuudet, jotka ovat tärketä strategan osa-alueta: Osaamnen: logstkasta klpalukyvyn tmantt Avomet ja tomvat markknat Tehokkuus: logstkkavrrat vahvoks Lsää tehokkuutta hallntoon Tehokkuutta ja joustavuutta työmarkknolle EU:n lkennepoltkka on Suomelle kohtalonkysymys Julkasua varten on haastateltu useta teollsuuden, kaupan ja logstkkapalveluyrtysten johtohenklötä sekä logstkan asantuntjota. Julkasun tekst ja johtopäätökset on laadttu näden haastattelujen pohjalta työryhmässä, johon ovat kuuluneet Asser Ahleskog (Fnnlnes, LORDAn puheenjohtaja), Matt Aura (Satamaltto), Ramo Mansukosk (TT), Juss Sarvkas (UPM-Kymmene), Matt Vuora (Fortum), Juha Slvanto (Steveco) ja Kyöst Vesternen. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 3

4 1. KOTIMAAN ASIAT Lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä verkkojen kunnosta. Esmerkks kelrkon aheuttamat vuotuset kustannukset ovat melkoset. TT:n näkemyksen mukaan muuttuneden olosuhteden vuoks Tornon merväylän kehttämnen tuls toteuttaa mahdollsmman pan. Kanava-asossa vomavarat tulee keskttää Samaan kanavan vuokra-ajan jatkamseen. Talvsatamen lukumäärän lsäämseen e nykyresurssen ole mahdollsuuksa. TT toteaa myös, että osana nvestontohjelmaa tuls olla erllnen, perntesestä hankntamenettelystä pokkeava ohjelma. Tällasta toteutustapaa edustaa ns. elnkaarvastuumall el PPP-mall (Publc Prvate Partnershp). PPPhankkeena toteutetusta Lahden moottortestä on hyvät kokemukset. Elnkaarvastuumall täydentää perntestä hankntaa ja soveltuu van osaan hankkesta. Nämä hankkeet tulee valta huolella ja laata nstä erllnen PPPohjelma. Kansanvälsä toteutusesmerkkejä löytyy, mutta TT:n mukaan tulee laata suoma- lasn olosuhtesn soveltuva PPP-mall, jossa otetaan huomoon hankkedemme koko, alan tomntatavat ja yrtysten rsknottokyky. TT knnttää mnstertyöryhmän huomota myös hallnnollsten prosessen kehttämseen. Väylähankkeden toteutuksessa törmätään jatkuvast shen, että hankketa koskevat hallnnollset prosesst ovat kesken. Valtusprosessen hankketa vodaan vvyttää lähes loputtomn. Kansalaslla ja yrtyksllä täytyy olla okeus tehokkasn hallnnollsn prosessehn ja päätöksn. Halltus on asettanut mnstertyöryhmän selvttämään ptkän akaväln lkenneväyläpoltkkaa. Työryhmän tavotteena on laata ptkän akaväln nvestontohjelma, joka ulottuu yl halltuskauden. Työryhmän puheenjohtajana tom lkenne- ja vestntämnster Leena Luhtanen. Ryhmä laat estyksensä marraskuun loppuun mennessä. TT:n edustajat olvat mnstertyöryhmän kuultavana TT tukee mnstertyöryhmän työtä ptkäjäntesen lkenneväylen nvestontohjelman akaansaamseks. TT korostaa prorsonnn merktystä ja toteaa, että lkenne- ja vestntämnsterön lkenneväyläohjelma antaa hyvät lähtökohdat hankkeden toteutuspäätökslle. Teollsuuden runkokuljetukslle on ertysen tärkeätä saada 25 tonnn akselpanokantavuus rautateden runkoverkolle. Kuljetusten sujuvuus tulee myös taata er puollla maata. Sks TT korostaa, että pääväylen kehttämsen ohella tulee kantaa huolta alempastesten lkenne Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Elnkaarvastuumalln kehttämnen etenee Elnkaarajattelun (PPP-malln) soveltamsta lkenneväylähankkeden toteuttamseen poht parhallaan erllnen lkenne- ja vestntämnsterön työryhmä. Elnkaarvastuu tarjoaa normaala hankntaa täydentävän toteutustavan ja mahdollstaa kannattaven hankkeden toteuttamsen akasemmn kun muuten ols mahdollsta. Snä srtyy rahotusvastuuta myös tulevlle vuoslle, mutta samalla snä luodaan edellytyksä tuleven vuosen talouskasvulle. Elnkaarmall tarjoaa hyötyjä sekä tlaajalle että toteuttajalle. Ykstysen sektorn tomnta- mallt ja nnovaatot vodaan hyödyntää täysmääräsnä. Tlaajan kannalta etuna on kustannusten täsmällsemp ennustettavuus ja jakautumnen nvestonnn elnkaaren ajalle. Mall on myös rskttömämp tlaajan el valton ta kunnan kannalta, koska maksu kohdstuu van sovttuun palveluun. TT onkn panottanut, että kyseessä on palvelujen hanknnan tehostamnen el samalla rahalla saadaan akaan enemmän. Elnkaarmalla kehttävä työryhmä pyrk saamaan työnsä valmks tämän syksyn kuluessa nn, että suomalasn olohn soveltuva mall ols käytettävssä jo seuraaven suurten väylähankkeden hankntapäätöksä tehtäessä. TT on edustettuna työryhmässä. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: 4 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

5 1. KOTIMAAN ASIAT Työryhmä ehdottaa lkenneväylen ydnverkkoa Lkenne- ja vestntämnsterön asettama työryhmä on pohtnut valtakunnallsest merkttävä lkenneverkkoja, jotka on määrtelty valtoneuvoston aluedenkäyttötavotteta koskevassa päätöksessä vuonna Työryhmä e estä juurkaan muutoksa nähn määrtelmn. Työryhmä esttää valtakunnallsest merkttäven lkenneverkkojen jakamsta kahteen luokkaan, jollon jokaselle lkennemuodolle muodostus suppea ydnverkko. Teverkon ydnverkkoon estetään ssällytettäväks non klometrä ns. korkealaatutetä. Korkealaatutellä rajattasn vomakkaast maankäyttölttymen määrää. Korkealaatutet yhdstävät pääkaupunkseudun ja muut suuret kaupunkseudut sekä valtakunnan osat tosnsa. Ne palvelevat keskesä kansanvälsä yhteyksä. Ratojen henklölkenteen ydnverkko ulottus Helsngstä suurmpn kaupunkehn. Tavaralkenteen ydnverkko puolestaan kokoas tärkemmät teollsuuden ja muun elnkenoelämän tavaravrrat ja johtas ne satamn ja rajaasemlle. Ratojen ydnverkon ptuus on klometrä. Satama ydnverkossa ols kymmenen ja vesväylä klometrä. Lentoasemsta ydnverkkoon kuulusvat Helsnk-Vantaa, Oulu ja Rovanem. TT on panottanut, että ydnverkkojen ohella myös muta valtakunnallsest merkttävä lkenneverkkoja sekä alempastesa lkenneverkkoja tulee kehttää lkennetarpeden mukaan. Se todetaan myös raportssa useaan kertaan. Työryhmä esttää, että valtakunnallsest merkttävällä väyläverkolla pyrtään peruspalvelutyöryhmän esttämään tavotetasoon. Tämä merktsee prosentn lsäystä vuotusn hoto- ja ylläptokustannuksn sekä yl 7 mljardn euron nvestonteja non 20 vuoden tähtämellä. TT on ollut edustettuna työryhmässä. Raportt on parhallaan lausuntokerroksella. TT antanee stä lausunnon luultavast jo ennen määräakaa , koska lkeneväyläpoltkkaa valmstelevan mnstertyöryhmän on tarkotus kästellä asaa. Katso myös s. 16. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Merenkulkulatos uudstuu Halltus on antanut eduskunnalle estyksen Merenkulkulatoksen kehttämseks. TT anto asasta lausunnon lkenne- ja vestntämnsterölle ja ol eduskunnassa kuultavana Lakestyksen mukaan Merenkulkulatoksesta erytetään valton lkelatoksks vuoden 2004 alusta Varustamolkelatos ja Luotsauslkelatos. Alun pern suunntelmssa olleen Lauttalkelatoksen perustamsesta on luovuttu. Merenkulkulatos jää tommaan jatkossakn, ja stä uudstetaan sten, että latos keskttyy kauppamerenkulun ja muun veslkenteen tlaaja- ja vranomastehtävn. Uudstus on jatkoa prosesslle, jossa lkelatoksks muutettavat tomnnot on jo erotettu omks ykskökseen Merenkulkulatoksen ssällä. TT tukee Merenkulkulatoksen tomntopohjasta kehttämstä ja korostaa, että ertystä huomota tulee knnttää kauppamerenkulun tulojen ja menojen läpnäkyvyyteen ja kustannustehokkuuteen. Väylä- ja luotsausmaksujen kattavuus on jo tällä hetkellä yl sata prosentta. Nykynen palvelutaso tulee varmstaa ja talvmerenkulun sujuvuus turvata kakssa olosuhtessa. Lakestyksessä tehdyt ehdotukset ovat tavotteltaan okeansuuntasa. Uudstus antaa mahdollsuuden lsätä tomnnan läpnäkyvyyttä. Varustamolkelatos kattaa sekä käyttö- että nvestontmenonsa tulollaan. Talvmerenkulun avustamnen ja väylänpto rahotetaan väylämaksulla, joden kattavuus vuoden 2004 talousarvoestyksessä on 112 prosentta. Väylämaksuhn kohdstuu ss alentamspaneta, mkä johtuu lketaloudellsten postoakojen ja todellsten korkojen käyttöönotosta. TT korostaakn, että väylämaksujen alentamsmahdollsuuksen tulee myös käytännössä näkyä väylämaksussa. Halltusohjelmassa manttua varautumsta öljyn ja kemkaalen torjuntaan sopvan ympärstömurtajan hankntaan selvtetään parhallaan. TT panottaa, että kauppamerenkulun väylämaksulla vodaan osallstua van väylänpdon kustannuksn. Öljyn ja kemkaalen torjuntaan varautumnen ja käyttökustannukset tulee kattaa erllsellä budjettrahotuksella. Rannkolla luotsauksen ja luotsausmaksujen kustannusvastaavuus on yl sata prosentta ja Samaalla 40 prosentta. Estetty erllnen valton talousarvomääräraha lketaloudellsest kannattamattomen luotsaustomntojen kattamseks on okeansuuntanen ja lsää tomnnan läpnäkyvyyttä. TT:n näkemyksen mukaan englannn kel tulee hyväksyä lnjaluotsauksen kelenä suomen ja ruotsn rnnalla. TT korostaa myös, että turvallsuustomntojen rttävästä neutralteetsta tulee huolehta Merenkulkulatosuudstuksen yhteydessä. Turvallsuuskysymyksllä on myös taloudellsa vakutuksa. Sks yhtestyö asakaskunnan kanssa on suotavaa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 5

6 1. KOTIMAAN ASIAT Talv tulee taas Merkuljetusten luotettavuus on Suomen ulkomaankaupalle elntärkeää, sllä ulkomaankaupasta kulkee mertse prosentta (prosenttosuus vahtelee sen mukaan, lasketaanko osuus rahdn määrästä va arvosta). Lyhentyvät tomtusajat ja tukkenevat täsmällsyysvaatmukset ovat ne perusvaatmukset, jotka tomtusten on täytettävä kesät talvet. Tehokas lnjalkennejärjestelmä e kestä härötä. Vaatmukset kohdstuvat yhtä lalla nn halpohn kun kallsnkn tavarohn. Yhdenkn talven epäluotettavuus hejastuu ptkälle tulevasuuteen. Vme talvena lkuttn jäänmurtajakapasteetn äärrajolla. Nyt yhtä vanhaa murtajaa ollaan korvaamassa öljynpostoon tarkotetulla aluksella, joka saattaa olla jäänmurto-omnasuuksltaan hekko. Lsäks on esntynyt haluja kasvattaa talvsatamen lukumäärää. TT on lmassut nästä hankkesta suuren huolensa, sllä ulkomaankaupankn vaatma murtajatarve on selvässä kasvussa. Mtä stten vodaan tehdä talvmerenkulun kehttämseks? Ympärvuotnen säännöllnen lkenne on hyvällä pohjalla, koska teollsuus ja sen sopmusvarustamot ovat jo ptkään nvestoneet hyvään kalustoon. Teollsuus on kutenkn monmuotosta, ja ongelmat tuntuvat kasautuvan talvakasn yksttäsn kuljetuksn, jotka kutenkn ovat merkttävä osa Suomen ulkomaankauppaa ja/ta perushuoltoa. Esmerkks vme talvena jouduttn hekon vestlanteen vuoks tuomaan normaala enemmän hltä sähkötuotannon varmstamseks. Talvmerenkulun sujuvuuden parantamsta kehtetään yhtestyössä teollsuuden ja merenkulkulatoksen kanssa. Vanhat talvmerenkulun pelsäännöt on uusttu, ja ne vastaavat nyt paremmn nn merenkulkulatoksen organsaaton uudstamsta kun valltsevaa tlannetta muutenkn. Ongelmaks on molemmn puoln koettu ertysest se, että jäätlanteen kehttymsestä varsnkn sen krstymsestä saatavat ennusteet tulevat lan lyhyellä varotusajalla ja ettevät ne vastaa lavojen rahtauksessa tarvttava tomnta-akoja. Uudet pelsäännöt löytyvät merenkulkulatoksen nternet-svulta alla olevasta osotteesta. Mare Kaartama, sähköpost: Merenkulkulatoksesta talven jäätetoa Merenkulkulatos on lsäämässä nternet-svulleen käytännön tetoa talvmerenkulusta ertysest englannks. Lsäks merenkulkulatos alottaa tedottamsen talven kehttymsestä sähköpostn vältyksellä. Halukkaat vovat lmottautua sähköpostjakeluun osotteessa 6 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

7 1. KOTIMAAN ASIAT Montommurtaja öljy- ja kemkaalvahnkojen torjuntaan Ympärstömnsterön (YM) vme toukokuussa asettama työryhmä poht parhallaan tapaa, jolla halltusohjelmassa manttua öljyja kemkaalvahnkojen torjuntaan tarkotettua jäänmurtajahanketta votasn vedä eteenpän. Työryhmän puheenjohtaja on kanslapäällkkö Srkka Hautojärv (YM). Jäsenä ovat ympärstöneuvos Oll Pahkala ja talousjohtaja Ol Hntsala (YM), budjettneuvos Esko Tano (VM), halltusneuvos Else Pekkala (KTM), ja kemkaalvahnkojen torjuntaan ja jäänmurtoon Suomenlahdella sekä suurmpen sälöalusten hätähnaukseen ja aluspalojen sammuttamseen. Suostukset tulevat loppuraporttn. talousjohtaja Marja Hekknen-Jarnola ja neuvotteleva vrkames Esko Pyykkönen (LVM), johtaja Ilmar Aro ja talousjohtaja Marjatta Laakso Merenkulkulatoksesta sekä yl-nsnöör Kalervo Jolma Suomen ympärstökeskuksesta. Työryhmältä valmstu lokakuun alussa välraportt, ja määräakaa sllä on tämän vuoden loppuun. Välraportssa pohdtaan alukselle asetettava tomnnallsa ja teknsä vaatmuksa sekä montomkäyttöä. Aluksen ols sovttava öljy Mare Kaartama, sähköpost: Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta -hankkeen Suomen osuuden on toteuttanut Shortsea Promoton Centre (SPC) Fnland yhtestyössä European Shortsea Networkn (ESN) kanssa. Palvelu on maksuton ja se löytyy ESN:n nternet-svulta (osote alla). Tetokanta ssältää tetoja lähmerenkulun lnjalkenteen retestä, kuljetusajosta, frekvenssestä ja palvelutyypestä. Se on ensmmänen kattava palvelutetokanta lähmerenkulun lnjalkenteestä sekä Suomessa että Euroopassa. Yhteen www-osotteeseen koottu tetokanta tom nformaatolähteenä kuljetusten suunntteljolle ja palvelee er kuljetusmuotojen yhdstämstä. Euroopan komsso on tukenut hankkeen toteuttamsta. tedotuspäällkkö Rtta Pöntynen, puh. (02) , sähköpost: (palvelutetokanta) 2. KANSAINVÄLISET ASIAT EU:lta vmenkn ehdotus maantelkenteen hnnottelusta töä aletaan hnnotella. Vakka Suomessa e tostaseks ole esntynyt vakava akomuksa ottaa drektvä käyttöön, on se tässä vaheessa muotoltava EU:n reuma-aluedenkn näkökulmat huomoon ottavaks. Vnjettdrektvehdotuksesta kerrotaan tarkemmn Teollsuusteto-lehdessä 11/2003 svulla 10. EU on antanut drektvehdotuksen entsen vnjettdrektvn uudstamseks. Sen tuls kattaa myös menossa olevat klometrverohankkeet Saksassa ja Itävallassa. Ehdotus on jo myöhässä, mutta on tärkeää, että sellanen on vhdonkn saatu. Tosn odoteltuja, kakka kuljetusmuotoja koskeva peraatteta e veläkään saatu. Drektv e ole pakollnen. Sen peraatteta on noudatettava, jos TEN-verkon väylen käyt Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 7

8 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Muta käynnssä oleva hnnotteluasota Vme talvena käynnssä ollut hanke deselveron harmonsomseks koko EU:n alueella kuvu kokoon, kun valtovaranmnstert evät päässeet stä yksmelsyyteen. Parhallaan on kästtelyssä komsson keväällä antama ehdotus rahastuslatedrektvks. Shen on oltu ylesest tyytyväsä, ja se näyttää etenevän nopeast lman suurempa ongelma. Sen sjaan Saksan hanke ottaa käyttöön klometrmaksu moottorteverkolla näyttää olevan ongelma täynnä. Alun ptäen maksun pt olla keskmääräsen 15 senttä klometrltä. Saksassa ostettuun polttoaneeseen perustuen suunnteltn jonknlasta osttasta palautusjärjestelmää. Ilmesest sen sjaan päätettn, että maksu tuleekn aluks olemaan keskmäärn 12,4 senttä klometrltä. Maksutason odotetaan jatkossa nousevan. EU:n komssokn selvttel vme kesänä mahdollsa hankkeeseen lttyvä klpaluväärstymä mutta lenee ollut tyytyvänen saamnsa selvtyksn, koska se e ole asettanut estetä temaksun käyttöönotolle. Rahastuksen alottamsta on jälleen srretty eteenpän marraskuun alusta, ja sen arvellaan käynnstyvän ens vuoden ensmmäsellä neljänneksellä. Alottamsen srtymseen ovat lmesest vakuttaneet sekä teknologset ongelmat että ajoneuvohn asennettaven pakannuslatteden puute, joden taka Saksan rajalle ennakotn hllttömän ptkä jonoja. Monet kansanvälset järjestöt protestovat asasta kesän akana EU:n komssolle. Ajoneuvohn asennettava latteta alkaa tämän vuoden loppuun mennessä olla lähes tarvttava määrä, non kpl. Sen sjaan rahastusteknkkaan lttyvät ongelmat jatkuvat tettäväst edelleen. Mare Kaartama, sähköpost: Ympärstöystävällsten kuljetusten avustusohjelman Marco Polon ensmmänen kerros avautu Marco Polo -ohjelman päämääränä on srtää tekuljetuksssa odotettavssa oleva kasvu muhn lkennemuotohn. Ohjelmaa koskeva Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus hyväksyttn lopullsest kesällä. Kokonasbudjett on 75 mljoonaa euroa vuoslle Marco Polo -ohjelmassa rahotetaan kolmentyyppsä hankketa: lkennemuotosrtymään lttyvä hankketa, katalyyttsä hankketa ja yhtesä oppmstoma. Lkennemuotosrtymähankkeet pyrkvät mahdollsmman nopeaan ja mttavaan srtymään maantelkenteestä muhn lkennemuotohn. Hankkeen e tarvtse ssältää esmerkks uusa teknologaan ta menetelmn lttyvä nnovaatota. Yksttäsen hankkeen tuls pystyä osottamaan, että sllä on saatu akaan vähntään 250 mljoonan tonnklometrn srtymä maantelkenteestä muhn kuljetusmuotohn. Katalyyttset hankkeet pyrkvät parantamaan markknoden rakenteellsta tomntaa. Nden tavotteena on postaa markknoden estetä pysyväst. Katalyyttset tomet muuttavat konkreettsest tapaa, jolla kuljetuspalveluta hodetaan Euroopassa. Tomen on oltava nnovatvsa koko EU:n alueella ja monstettavssa. Yhtesten oppmstomen tavotteena on parantaa alan yhtestyömentalteetta ja saavuttaa kuljetussektorlla sellanen yhtestyön taso, joka on välttämätöntä työmenetelmen optmomseks. Kuljetussektorlla tuls ottaa käyttöön laajassa mttakaavassa sama teollnen logkka ja standardt kun tuotantosektorlla. Marco Polo -ohjelmassa asetetut mnmkokorajat sulkevat automaattsest penet hankkeet ohjelman ulkopuolelle. Komsson tarkotuksena on ollut saada akaan laajoja, koko Eurooppaa ja useta mata koskeva hankketa. Hankkesn on mahdollsta ssällyttää myös EU:n ulkopuolsa mata, joskn sllon osa rahotuksesta joudutaan hakemaan EU:n musta rahastosta. Rahotuksen haku avautu lokakuun puolvälssä. Hakuaka päättyy Ensmmäsen haun rahotus on non 15 mljoonaa euroa. Yltarkastaja Helena Vänskä, lkenne- ja vestntämnsterö puh. (09) , sähköpost: Mare Kaartama, sähköpost: marcopolo/gude_proposers/doc/ mp_call_2003_f.pdf 8 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

9 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Satamapalveludrektv valmstumassa ta kaatumassa Satamapalveludrektvn sovttelussa on saatu akaan lopputulos, joka menee velä EU:n parlamenttn hyväksyttäväks. Drektvtekstn e ole enää tässä vaheessa mahdollsta saada akaan muutoksa, kyse on van joko ehdotuksen hyväksymsestä ta hylkäämsestä. EUdrektven ylesen luonteen mukasest jokanen jäsenmaa laat drektvn pohjalta omat kansallset laknsa. Sovttelun tuloksen mukaan valmsteluun jäs akaa kaks vuotta, joten Suomessa lansäädäntö ols saatettava vomaan vuoden 2005 kuluessa. Itsekästtely (self handlng) ols sallttu van merhenklöstölle (seafarng crew). Luotsaus ja vapautusta luotsnkäyttövelvollsuudesta koskevat tsekästtelysäännöt sälyvät drektvn vakutusprssä. Tomluvat evät ols pakollsa, joten ne jäsvät rppuvasks suomalasesta lansäädännöstä. Parlamentt kästtelee sovttelutulosta tällä tetämällä Mare Kaartama, sähköpost: Drektvehdotus ntermodaalssta lastausyksköstä EU:n komsso on antanut drektvehdotuksen ntermodaalssta lastausyksköstä osana lähmerenkulun kehttämsohjelmaa. Yks ohjelman keskesstä ehdotukssta on EU-kontt: puolperävaunu lman pyörä ja shen leveyttä vs senttä lsää. Lkenne- ja vestntämnsterössä asasta vme kesänä järjestetyssä keskustelutlasuudessa hankkeeseen suhtauduttn varsn myöntesest. Se nähtn uutena, entsä vahtoehtoja edullsempana ratkasuna ns. palletwde-kontks el kontks, johon vodaan lastata kaks kuormalavaa rnnakkan. Vden sentn lsäys mahdollstas edullsemmat senärakenteet ja avartas kontn ovaukkoa nn, että kuormalavojen automaattlastauskn tuls mahdollseks. Krtkkä kohdstu ehdotukseen ssältyvään kontten ylläpto- ja tarkastusjärjestelmäosaan. Tarkastukset olsvat muta kontteja huomattavast tuhemmat. Tähän e kutenkaan ole mtään syytä. Vrheellsä kästyksä ehdotuksen pakollsesta luonteesta on esntynyt julksuudessakn. Pakollnen se e mssään tapauksessa ole. Drektvn perusteella annettasn CENlle (European Commttee for Standardsaton) normaaln käytännön mukasest mandaatt pnottaven vahtokuormatlastandarden tekemseks. Tämän jälkeen markknat määräsvät, mten paljon nätä uusa EU-kontteja käytettäsn. Ertystä krtkkä uutta EU-kontta vastaan on tullut valtamervarustamoden suunnalta. Kontta e kutenkaan ole tarkotettu valtamerlkenteeseen, vaan anoastaan EU:n ssäseen lkenteeseen. Vakka EU-kontt on julkastu lähmerenkulun kehttämsohjelman osana, nn arvattavast sen suuremp lavakapasteett yhdstettynä lavojen automaattlastaukseen antas uutta potkua ertysest auto-juna-yhdstelmäkuljetuksn. Rautateden penen ulottumen vuoks puolperävaunujen pyörät nostavat Kesk-Euroopan massa yhdstelmän tavallsssa rautatevaunussa lan korkeks. Madalletut erkosvaunut nostavat puolestaan kuljetuksen hntaa. Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 9

10 2. KANSAINVÄLISET ASIAT II rautatepakett Euroopan parlamentt on kästellyt tämän syksyn akana tosta rautatepaketta ja hyväksynyt päätöksen koko rataverkon avaamsesta kakelle tavaralkenteelle yhdstetyt kuljetukset mukaan luken alkaen. Henklölkenteen avaamnen tapahtus Arvellaan, ette mnsterneuvosto hyväksy parlamentn kantaa. Asassa ols sten tulossa sovttelumenettely. Parlamentn lausunnon valmstelja vaat, että sovttelumenettely alotetaan mahdollsmman nopeast, jotta pakett saatasn valmks ennen ens kevään parlamenttvaaleja. Mare Kaartama, sähköpost: Freght ntegrator acton plan EU:n komsson vuonna 2001 julkasemassa Lkenteen valkosessa krjassa ylestä kummastusta herätt term freght ntegrator. Tekstestä sa julkasuhetkellä suunnlleen sen kuvan, että tarkotus ol perustaa jokn uus ammattnmke lähnnä huolnta-alan tehtävn. Sttemmn komsson ajatukset ovat selkeytyneet. Lokakuussa lausuntokerroksella ol kokonasuus, joka komsson näkemysten mukaan edstäs monmuotosten kuljetusketjujen käyttöä. Kokonasuuteen kuuluu sen mukaan: yhdstettyjen kuljetusten ymmärtämsen edstämnen, johon tarvtaan koulutusta, lähmerenkulun kehttämstä muun muassa short sea promoton center -organsaaton avulla sekä teknsten pullonkaulojen avaamsta, tedottamnen parhasta käytännöstä, yhdstettyjen kuljetusten standardsonta monella tasolla lähten dokumentesta ja nformaatojärjestelmstä kuljetusvälnesn ja lastausyksköhn EU-kontt mukaan luken (ks. juttu Intermodaalssta lastausyksköstä), kuljetusten ostajn kohdstuva tomenptetä, jota ols vuosttanen kehtystä ja parhata käytäntöjä esttelevä semnaar, kuljetusten ostajen ja kuljetusyrtysten välsen yhtestyön tukemnen sekä vastuden ja tlntekovelvollsuuden yksnkertastamnen, jollon avanasemaan nousevat tlanteen selkyttämnen kuljetusketjun ssällä ja vahnkovastuden määrttämnen. Komsso kysyy nyt ertysest stä, mllä tasolla vahnkovastuuasaa tuls kehttää: globaallla va EU:n tasolla. Freght ntegrator -ohjelma panottuu EU:n ssästen asoden kehttämseen. Jonknlaseks ongelmaks muodostuvat kutenkn lavakuljetukset, koska yhä useamp perntesen merenkulun asa muuttuu EU:n ssällä short sea shppng -kästteen alla puhtaast EU:n ssäseks kysymykseks. Lavakuljetukset ovat EU:n ssällä maanteja/ta rautatekuljetusten osana ptkälle slta, johon on hankala yhdstää globaaln merenkulkuun kuuluva asota. Yhä enemmän näyttää sltä, että EU on jo nn suur kaupankäyntalue, että sen ssäsä asota on parasta vedä omn kenon eteenpän ja jättää globaalt sopmukset ja ratkasut jauhamaan oma htata tetään. Mare Kaartama, sähköpost: 10 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

11 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Lentorahthntojen kuutopanokorotus IATAn (Internatonal Ar Transport Assocaton) päätös korottaa lentorahten tlavuuspanokerronta odottaa edelleen täytäntöönpanoaan. Yhdysvallossa selvtellään parhallaan, onko päätös anttrustlan mukanen va sen vastanen. Mare Kaartama puh. (09) sähköpost: Maantelkenteen hankketa EU:ssa Komsso on tehnyt kesällä uudet ehdotukset kuorma-autolkenteen ajo- ja lepoakadrektvstä sekä vkonloppuajokellosta. Vkonloppuajokeltoehdotus on parhallaan työn alla, ja puheenjohtajamaa Itala pyrk saamaan stä polttsen yhtesymmärryksen vuoden vmesessä kokouksessa. Komsson uus ehdotus ajoja lepoakadrektvks saattaa tulla kästtelyyn ens keväänä Irlannn puheenjohtajakaudella. Itävallan ekopstejärjestelmä on sovttelumenettelyssä. Tarkotus on vapauttaa puhtammat autot järjestelmän ulkopuolelle. Ermelsyydet lttyvät lähnnä shen, mhn puhtaden autojen raja vedetään. Asetuksen kästtelyllä on jo kova kre, jotta kakk saatasn valmks ennen ens vuoden alkua, jollon asetuksen on tarkotus tulla vomaan. Mare Kaartama, sähköpost: Tetoa Suomen kansanvälsstä lkenneyhteyksstä Lkennemnsterö on teettänyt selvtyksen "Suomen kansanvälset lkenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa". Snä käydään läp nykystä nfrastruktuura ja sen kehttämshankketa ja pelataan ntä Suomen ulkomaankuljetusten tarpesn. LVM:n julkasu 42/2003, myynt Edta (ks. s. 17). Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

12 3. KULJETUSTEN YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIAT Turva-asoden kehttymnen USA on vuoden 2001 syyskuun 11. pävän terror-skun jälkeen tomnut kuljetusten turvallsuushankkeden veturna. Se on säätänyt mona nopeta ykspuolsa lakeja, koska globaalen järjestöjen ja järjestelmen vauht on slle lan hdas. USA:ssa tedettn alun pernkn varsn hyvn, ette sellä ole kapasteetta kaken maahan tulevan tavaran tarkastamseen. Sen vuoks luotn nopeutettuja menettelyjä, eräänlasa vhretä lnjoja. Tällasa ovat ertysest CSI ja C-TPAT-ohjelma sekä ns. 24 tunnn sääntö yksttästen kontten tetojen tomttamsesta USA:n tulllle 24 tunta ennen lavan lastaamsta lähtösatamassa. Säännöstä on jo tullut uus, kakka kuljetusmuotoja koskeva ehdotus, jossa ensmmäsen verson puutteta on korjattu. CSI (Contaner Securty Intatve) tarkottaa satamen ja USA:n tulln välsä kahdenkesksä sopmuksa tetojen tomttamsesta ennakkoon. Sopmuksen on solmnut jo yhdeksän eurooppalasta satamaa. Kun tomtettavat tedot ovat suurn prten samoja kun normaalssa ventselvtyksessä vaadttavat, käytännössä e ole havattu sanottava eroja CSI-satamen ja muden satamen tomnnan välllä. C-TPAT-ohjelmaan lttynyt maahantuoja (huolntayhtö, lentoyhtö, varustamo, rautateyhtö) selvttää USA:n tulllle tomntansa turvallsuustason. Parhalla pstellä varustettujen kuljetusketjujen tavaroden ptäs päästä USA:han kevyemmn tarkastuksn ja muta nopeammn. USA veturna, muut vasta pääsemässä vauhtn EU on etenemässä kuljetusten turvallsuushankkessa samaan suuntaan kun USA. Vme kesänä lmesty tullpuolelta par asaan lttyvää kommunkaatota el etenemsen suuntaa kuvalevaa raportta sekä ehdotus tullkoodeksn muuttamsesta. Syksyn kuluessa on luvattu velä jotakn mutakn tullasohn lttyvä ehdotuksa. Samanakasest EU:n komsson energa- ja lkenneosastolla selvtetään mahdollsuuksa parantaa kuljetusketjujen turvallsuutta. Myös globaalt järjestöt antavat tukeaan kuljetusten turvallsuudelle omne turvapaketteneen. YK:n alanen Maalman merenkulkujär- jestö IMO hyväksy vme joulukuussa USA:n lakehn pohjautuen laajan lavoja ja satama koskevan turvapaketn. Stä vedään parhallaan läp EU:ssa ja Suomessa. Maalman tulljärjestö WCO on lähettänyt lausuntokerrokselle luonnoksen tullauksen yhteydessä vältettävstä tedosta, jota tarvtaan rskkuljetusten tunnstamseks. Lsäks on tekellä ohjeta muun muassa stä, mten tulltedon tomttamselle etukäteen luodaan lallnen perusta sekä ohjeta tullen ja yrtysten yhtestyösopmukssta. Vakutukset vähäsempä kun pelättn USA:n määräysten vakutukset ovat jääneet Suomen kannalta vähäsemmks kun pelättn. Merkuljetuksssa ltyntämatka Suomesta kontten lähtösatamaan on jo nn ptkä, että tullasakrjojen tetojen luovutusaka, 24 tunta ennen lastausta EU:n lähtösatamassa, hotuu luontevast. Uudessa lakehdotuksessa lentolkenteelle ehdotettu tetojen tomttamsen raja, neljä tunta ennen laskeutumsta, täyttyy Atlantn yllä tsestään. Jopa tomnnan tehostumsesta on puhuttu, kun asakrjat ovat olleet jämptssä kunnossa. USA:n C-TPAT-ohjelma on aheuttanut jonkn verran ongelma. Lähes jokasella suuremmalla yrtyksellä on kokemuksa yksttässtä, määräämättömäks ajaks tarkastuksn juuttunesta kontesta. Penemmät yrtykset ovat selvnneet tlanteesta paremmn käyttämällä asansa osaava kuljetusyrtyksä. Nyt ols eduks, ette syntys uusa kansallsa vakuuttelujärjestelmä vaan luotasn kakkalla kelpaava yhtenänen turvatarkastusjärjestelmä. EU on jo ajanut mullekn kuljetusmuodolle samaa tunnetun lähettäjän, huoltsjan ja kuljetusyrtyksen malla, joka on ollut jo vuosa laajast käytössä globaalssa lentolkenteessä. Todellset rskt satamen uusen turvajärjestelyjen perusteena IMOn sääntöjä vastaava EU:n regulaato hyväksyttn lokakuun mnsterneuvostossa. Turvajärjestelyt tehdään ykslöllsest satamakohtaseen rskanalyysn perustuen. Kotmanen lavalkenne jäänee kokonaan turvatarkastusten ulkopuolelle, tosn se on osotettava rskanalyysllä. Jotkut satamat joutuvat turvautumaan lsätomn, mutta melkosessa osassa pääsatama adat ja kulunvalvonta ovat jo nyt asanmukaset. Kemkaalsatamssakn muu lansäädäntö on jo akasemmn vaatnut valvonnan tukentamsta. Satamaltto on tehnyt turvatomsta mallsuunntelman, joka tulee lkenne- ja vestntämnsterön nternet-svulle. On huomattava, että uudet satamen turvajärjestelyt koskevat kakkea ulkomaan tavaralkennettä, myös teollsuuslatokslta ja penltä lastauspakolta lähtevää. Jos kuljetuksen lähtösatamalla e ole hyväksyttyä turvajärjestelmää, seltä lähtenyttä tavaraa e oteta vastaan mussa EU:n satamssa. Rskanalyysn avulla on mahdollsta ptää tarvttavat ylmääräset turvajärjestelyt asanmukasen vaatmattomna. Mten käy Suomen Venäjän-kaupan? Huolta aheuttavat tällä hetkellä EU:n turvatomenpteet. USA:n kakka kuljetusmuotoja koskeva parannettu estys lyhyne lmotusakoneen on nyt selväst sujuvamp kun EU:ssa tekellä oleva estys kään kun Euroopassa oltasn nyt yks kerros USA:ta jäljessä. USA:n ehdotuksessa muun muassa autolkenteellä on van puolen-yhden tunnn ennakkolmotusaka. EU:n vastaavassa estyksessä puhutaan 24 tunnn ennakkolmotusajasta kaklle kuljetusmuodolle. Lsäks USA on sulkenut Kanadan-ventnsä kokonaan ennakkolmotusmenettelyden ulkopuolelle. Tällä tomenpteellä tunnustetaan, ette kysenen menettely sov nopeaan rajakauppaan. Suomen onkn syytä olla jatkossa huolssaan Venäjän-kaupan sujuvuudesta. Tulllmotuksa koskevan lan arvodaan kutenkn tulevan käyttöön ylmenoajat mukaan luken akasntaan vuonna Suomen kantakn drektvehdotukseen on velä valmstella. Mare Kaartama, sähköpost: 12 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

13 4. TUTKIMUKSET VALO-, FITS- ja ELO-tutkmusohjelmat Logstkan kehttämstä er näkökulmsta lähestyvät muun muassa VALO-, FITS- ja ELOtutkmusohjelmat. Ne ovat olleet käynnssä jo hyvän akaa ja tuottaneet jo mona melenkntosa raportteja. Nhn vo tutustua ohjelmen nternet-svulla. Mare Kaartama, sähköpost: ANNETUT LAUSUNNOT Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö, LVM 35/2003 Lausunto TT/578/2003 Vmesen vuoden akana on valmstunut suomalasen merenkulun klpalukyvystä ja tarvttavsta tomenptestä erttän kattava selvtyksä, jossa kakssa on päädytty samohn johtopäätöksn: tonnstoveron ja muden tuktomen tulee olla klpalukykyset muden maden kanssa. Tässä suhteessa Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän työ e tuo varsnasest mtään uutta. Ertyskysymyksenä metnnössä kästeltn Ahvenanmaan alusrekstern perustamsta, johon TT e ota tässä yhteydessä kantaa. Suomalasen merenkulun klpalukykyedellytyksä ja tarvttava tomenptetä on selvtetty rttäväst. Nyt tarvtaan tomenptetä. Muussa tapauksessa suomalasen tonnston uloslputusta on vakea estää. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset, LVM:n julkasu 37/2003 Lausunto TT/598/2003 TT on raportn tekjöden kanssa yhtä meltä stä, että ympärstöhattojen levttämskustannukset kuuluvat nykypävänä lkenneväylen normaalehn kustannuksn. Hattoja vodaan leventää monn er tavon ja ertasosn kustannuksn. Kun otetaan huomoon ylenen temäärärahojen nukkuus, ympärstövakutusten vähentämsessä on vältettävä yllyöntejä ja noudatettava tarkkaa harkntaa tomenpteden laadun ja kustannusten suhteen. Lkenteen ympärstöhattoja vo syntyä myös sllon, kun asutusta sjotetaan kaavotuksen jälkeen lan lähelle lkenneväylä. Tällassta tlantesta syntyvät kustannukset kuuluvat muun kun lkenteen kustannettavks. Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

14 5. ANNETUT LAUSUNNOT Luonnos halltuksen estykseks merenkulkulatosuudstuksesta Lausunto TT/434/2003 ja kuulemstlasuus lkenne- ja vestntävalokunnassa TT on akasemmssa kannanotossaan tukenut Merenkulkulatoksen tomntopohjasta kehttämstä (ks. jutut Merenkulkulatoksen uudstamsesta ja talvmerenkulusta s. xx). Montommurtajen kaupallnen tomnta ja nden rahavrrat on erotettava selkeäst kauppamerenkulun avustamsen tulosta ja menosta. TT:n mukaan englannn kel tuls hyväksyä lnjaluotsauksen kelenä suomen ja ruotsn rnnalla. Palvelutason on oltava asakkata tyydyttävällä tasolla, ekä merenkulun turvallsuudesta saa tnkä. Lauttalkelatosta koskevaan estykseen TT:llä e ole tässä vaheessa huomautettavaa. Vranomastomnnot ja muut kannattamattomat tomnnot tulee erottaa läpnäkyväst kauppamerenkulun väylänptoon ja talvmerenkulun avustamseen kerättävstä väylämaksusta. Turvallsuustomntojen rttävästä neutralteetsta tulee huolehta myös Merenkulkulatosuudstuksen yhteydessä. Perustettavlla lkelatokslla tulee olla rttävät kannusteet tomntojensa tehostamseen sekä joustavuutta ja valmutta vastata klpaluun markknoden kehttyessä ja avautuessa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Suomalas-ruotsalasten jääluokkamääräysten muutosehdotus Lausunto TT/311/2003 Selvtys on teknnen. Taloudellsten selvtysten puuttuessa TT e vo kannattaa tehtyä ehdotusta. Mare Kaartama, sähköpost: Ratahallntokeskuksen tomnta- ja taloussuunntelma Lausunto TT/372/2003 Rataverkon rappeutumsesta aheutuvat kunnossapto ja korvausnvestonnt vevät suurmman osan käytettävssä olevasta rahotuksesta. TT pt 25 tonnn akselpanotavotetta tärkellä rataosuukslla tärkeänä ja estt jatkettavaks selvtyksä stä, mllä rataosuukslla votasn toteuttaa 30 tonnn akselpano ptkällä akavälllä. Tavaralkenteen käytössä tulee olla mahdollsmman laaja rataverkko. Rataverkon kääntymsestä johtuven välttämättömen kunnossapto- ja korvausnvestontkustannusten korkea taso edellyttää rataverkon kehttämshankkeden rahottamsta erllsrahotuksella valton talousarvon nykysten kehysmäärärahojen ulkopuolelta. Mare Kaartama, sähköpost: 14 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

15 5. ANNETUT LAUSUNNOT Luonnos HE:ks eduskunnalle laks rautatejärjestelmän lkenneturvallsuustehtävstä Lausunto TT/395/2003 Radelkenteen turvallsuuden kehttämnen on tärkeää, sllä rautatetse kuljetetaan huomattava määrä vaarallsa aneta. Lsäks rataverkon avaamnen useammalle tomjalle asettaa uusa, tarkempa vaatmuksa myös turvallsuudelle. Julksen rataverkon osalta TT:llä e ole estykseen huomauttamsta. Sen sjaan arveluja herättää lan soveltamnen teollsuusaluella, jossa ols vakeaa määrtellä tämän lan soveltamsalaa. TT ehdottaakn, että selkeyssystä tätä laka e sovelleta suljetulla teollsuusaluella ja että näden ja ylesen rataverkon välllä lkuttaessa ols tarvttaessa mahdollsuus saada pokkeuslupa työturvallsuuslansäädännön soveltamseks tämän lan sjasta. Mare Kaartama, sähköpost: Ylesä tetä koskevan lansäädännön uudstamnen Lausunto TT/361/2003 Tealueden hallntaokeutta ollaan muuttamassa omstusokeudeks. TT näkee tämän tarkotuksenmukaseks samon kun uuden tavan srtää vanhan tepohjan omstus mahdollsen lakkauttamsen yhteydessä lähmmälle tarkotuksenmukaselle omstajalle. Ertysen hyvänä TT näkee sen, että lakehdotus e mahdollsta lkenteen klometrverotuksen ta tetullen käyttöönottoa. Mare Kaartama, sähköpost: Lkkumsen ja kuljetusten peruspalvelutaso te- ja rataverkolla Lausunto TT/351/2003 TT:llä e ole tässä vaheessa huomautettavaa raportn ssältöön. TT:n kästyksen mukaan palvelutaso tuo lkenneväylen rahotuksen arvontn jäntevyyttä. Perusväylänpdon lsärahotustarpeet tuls ottaa vakavast ja saada mukaan valton talousarvoon mahdollsmman pkasest. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

16 5. ANNETUT LAUSUNNOT Halltuksen estys HE 55/2003 vp valton talousarvoks vuodelle 2004 Kuulemstlasuus lkenne- ja vestntävalokunnassa Kunnossa oleva lkenneväylästö on yks elnkenoelämän klpalukyvyn perusedellytyksstä. Talousarvoestyksessä todetaan, että lkenneverkkoa ylläpdetään ja kehtetään koko maassa sten, että verkon pävttänen lkennötävyys turvataan. Lkenneverkon kunto ja pääoma-arvo pyrtään ptämään nykytasosena sekä turvaamaan lkenneväylen peruspalvelutaso. Halltus on määrtellyt menokatot koko halltuskaudelle. TT:n näkemyksen mukaan kehykset ovat hyvä lähtökohta valtontalouden kannalta. Lkenneväylämäärärahat ovat kutenkn nn penet, että lkenneverkkoon ltty- vn tavottesn on vakea päästä. Teden ja ratojen ylläpdosta puuttuu kummastakn 50 mljoonaa euroa vuostasolla. Ptkään jatkuva vaje vo johtaa mttavn kertanvestonttarpesn. Myös alempasteset lkenneverkot ovat teollsuudelle tärketä tulevna vuosna, olpa alueellnen kehtys mllasta tahansa. Talousarvoestyksen mukaan kelrkkoa esntyy jatkossa perät prosentlla sorateden ptuudesta. Tällanen kehtys on huolestuttavaa. Vmesen vuoden akana halltus on tehnyt päätökset merkttävstä lkenneväylähankkesta, kuten E18-testä, Lahden okoradasta ja Vuosaaren sataman väyläyhteyksstä. Eduskunta täydens lstaa velä vdellä tehankkeella. Nden lsäks vuonna 2004 e voda käynnstää uusa väylähankketa. Yhteskunnan näkökulmasta kannattava hankketa kutenkn on, ja ntä tuls TT:n näkemyksen mukaan saada lkkeelle tasasest. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: 6. TEKEILLÄ OLEVIA LAUSUNTOJA Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt Lausunto TT/614/2003 lkenne- ja vestntämnsterölle lkenneväylen ydnverkkoa koskevasta työryhmän raportsta Katso juttu ehdotuksesta lkenneväylen ydnverkoks svulla 5. Lausuntoa pyydetään mennessä, mutta se jouduttaneen antamaan etuajassa. Mare Kaartama, sähköpost: 16 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

17 KIRJALLISUUTTA Lkenne- ja vestntämnsterön julkasuja (A-sarja) Lsätetoja: Lkenne- ja vestntämnsterön julkasut ovat myynnssä Edta Oyj:n julkasumyynnssä, puh , faks sekä Edtan krjakaupassa. Mnsterössä tedusteluhn vastaa Hannele Sartjärv, puh. (09) Suomen kansanvälset lkenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa (25 euroa) 41. Gudelnes for the Assessment of Transport Infrastructure Projects n Fnland (15 euroa) 38. Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt (20 euroa) 37. Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset (17 euroa) 36. Lkennehankkeden hallnnollsten menettelyjen kehttämnen (13 euroa) 35. Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö / Ålands sjöfartsarbetsgrupp betänkande (20 euroa) 34. Lkenneväylähankkeden arvonnn ylesohje (15 euroa) 33. Ehdotus laks eräden rtolastalusten turvallsesta lastaamsesta ja lastn purkamsesta (10 euroa) 31. Sosaalnen kestävyys lkenteen ohjelmatason vakutusarvonnssa (25 euroa) 26. Vaarallsten aneden tekuljetusonnettomuudet Suomessa (5 euroa) 23. Vähälkentesten lentoretten turvaamnen. Työryhmän metntö (10 euroa) 17. Kuljetusten tomntolaskennan sovellukset ja toteutus (20 euroa) Lkenne- ja vestntämnsterön metntöjä ja mustota (B-sarja) Lsätetoja: Metntöjä ja mustota vo tlata mnsterön tedotuksesta, puh. (09) , faks (09) , sähköpost: B 17. Research and development: results n 2002 B 15. Tehallnnon telkenteen tetopalvelujen kehttämnen B 14. Tutkmus ja kehttämnen: tulokset 2002 B 12. Itämeren ja Barentsn alueen tavaralkenteen tetojärjestelmä FRISBEE B 10. Lkenneväylen tla 2002 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

18 KIRJALLISUUTTA Tehallnnon uudet julkasut Mäkelä, Tomm: Kuljetustarpeden kehtysnäkymät Kanta- ja Päjät-Hämeessä. Tehallnnon selvtyksä, ISSN ; 26/2003 Tehallnnon verkkojakelussa oleva julkasuja Lsätetoja: Tehallnto, julkasumyynt Opastnslta 12 A, PL 33, Helsnk puh ndex.htm Suurten nfrahankkeden vakutus koko nfrarakentamsen resursskysyntään Suomessa VTT kesäkuu Tenkäyttäjätyytyväsyystutkmus. Talv AddValue huhtkuu Kuljetustarpeden kehtysnäkymät Kanta ja Päjät-Hämeessä. Tehallnnon selvtyksä 26/2003. Kuljetusten tomntaympärstön muutokset. Ympärstöystävällsten kuljetusketjujen kehttämnen. Tehallnnon selvtyksä 9/2003. KOULUTUSTA Logstkan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Lsätetoja: koulutuspäällkkö Seppo Nemnen, puh. (09) , sähköpost: Ajankohta Kursspakka Kurss Helsnk Euroopan muuttuva kuljetusmaalma Järvenpää Oston taloudellnen ohjaus Järvenpää Hankntatom ja nternet Järvenpää Oston lakasat Järvenpää Logstkan operatvnen ja strategnen johtamnen Järvenpää Palveluden osto ja ulkostamnen Järvenpää Varaston kehttämnen Merenkulkualan koulutus- ja tutkmuskeskus Lsätetoja: Ajankohta Kursspakka Kurss Por Vaarallsten aneden kuljetus 18 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

19

20 Faks (09) Sähköpost: Johtaja, dpl.ns. Ramo Mansukosk puh. (09) lkenneväylät, logstkan kehttämnen, lkelatokset Kuljetustaloudellnen asames, dpl.ns. Mare Kaartama faks kuljetusmarkknat, kuljetustutkmukset, EU-edunvalvonta Kuljetustaloudellnen asames, avon Ympärstönsuojeluasames, dpl.ns. Benny Hasenson puh. (09) kuljetusten ympärstönjärjestelmät, vaarallsten aneden kuljetukset, jätehuolto ja kerrätys Shteer, HSO-shteer Jaana Angervuor puh. (09) (Mansukosk, Kaartama) Shteer, yo-merkonom Annel Tontt puh. (09) (Hasenson)

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s. 20 23 Tere tulemast men nu börjar

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO TYÖVÄEN ARKSTO KEMAN TYÖNTEKJÄN LTTO RULLA 757 KUVANNUT MONKKO OY 1999 TYÖVÄEN ARKSTO 331.88.660 Keman Työntekjän Ltto Halltuksen, valtuuston ja työttömyyskassan pöytäkrjat 1977 M, 21/1977 Pöytäkrja Keman

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

Nord-Lock Lukitusaluslevyt

Nord-Lock Lukitusaluslevyt FINNISH SUOMI Nord-Lock Luktusaluslevyt Tuotetedot Hyväks havattu alkuperänen Nord-Lock Group alott tomntansa vuonna 1982 ja stä lähten olemme pyrkneet luomaan maalman tehokkamman ruuvltosten luktusjärjestelmän.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Verkkovdeopalveln f Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Ssällysluettelo f 3 Ssällysluettelo 1 Aluks 7 1.1 Tetoja tästä oppaasta 7 1.2 Tässä oppaassa noudatetut käytännöt 7 1.3 Käyttötarkotus 7

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015

Kraft Drift. 100 vuotta RMS Lusitanian upottamisesta. 100 år sedan RMS Lusitanias undergång. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 4/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 4/2015 Saksalasten torpedo pakott USA:n sotaan 100 vuotta RMS Lustanan upottamsesta s. 20 23 Den tyska torpeden förde USA n världskrget 100 år

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s. 20 23 Varvsbolaget Meyers årlga

Lisätiedot

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa.

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa. HaaseututyOvSen Ltto r.y. TYÖVALOKUNTA Lte 4 ^ 23.1.1989 t js. TY5AJANLYHENNYS / SARASLOMA f. y Tulkntaa edellyttsvs tlanne: l \ f - \r K 1. Työn- Työajan lyhennyspäven ptämsajankohdasta sovttu. tekjä

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen.

Hyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen. LIITE YM 29.8.2013 Hyrynsalmen kunta Teknset palvelut PL 5 89401 HYRYNSALMI TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA nmyynttarjoukset Aka: 07.08.2013 klo 8.40-8.55 Pakka: Läsnä: 1 2 Hyrynsalmen kunta, teknsten palvelujen

Lisätiedot

porsche design mobile navigation ß9611

porsche design mobile navigation ß9611 porsche desgn moble navgaton ß9611 [ FIN ] Ssällysluettelo 1 Johdanto ------------------------------------------------------------------------------------------------ 07 1.1 Tästä käskrjasta ---------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 9/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 9/2015 Pohjanmerellä 28 lavaa merhädässä tammkuussa 1953 Hrmumyrsky rahthöyry Bore VI:n kohtalona paskautu luodolle! s. 20 23 28 fartyg sjönöd

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot