LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat"

Transkriptio

1 LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat... 3 Kansanvälset asat... 7 Kuljetusten ympärstö- ja turvallsuusasat Tutkmukset Annetut lausunnot Tekellä oleva lausuntoja Krjallsuutta Koulutusta Tämä logstkkalte on julkastu Teollsuusteto-lehdessä 11/2003 ( ).

2 Ssällysluettelo Lttojen yhdyshenklöt logstkka-asossa Leena Erant Rakennusteollsuus RT Amo Kastnen Kemanteollsuus Katja Kvmäk Elntarvketeollsuusltto Markku Käpp Ylenen Teollsuusltto Rejo S. Lehtnen Rakennusteollsuus RT Henrk Lönnqvst Suomen Varustamoyhdstys Osmo Mettänen Suomen Maarakentajen Keskusltto Lars Rask Ylenen Teollsuusltto Harr Rumpunen Metsäteollsuus Eero Salmela Lkenne- ja Ertysalojen Työnantajat Jouko Santala Suomen Lastauttajan Ltto Matt Spolander Teknologateollsuus TT:n logstkkavalokunta 2003 Puheenjohtaja Asser Ahleskog Fnnlnes Oyj Jäsenet Ilkka Annala Kalmar Industres Oy Ab Marta Haaraoja Planmeca Oy Eero Hemmng Kemra GrowHow Oy Hannu Jämsén Paroc Oy Ab Kauno Kaja Helsngn Energa Markus Karjalanen Fortum Ol and Gas Oy Esa Koenkytö Fazer Lepomot Oy Oululasen lepomo Martt Komu Kuusakosk Oy Juhan Kosknen Valmet Automotve Oy Ilpo Kusma Fnnar Cargo Oy Matt Kukkola Suomen Soker Oy Martt Kärkkänen Lohja Rudus Oy Ab Kar-Pekka Laaksonen Nokan Renkaat Oyj Pekka Lsanantt YIT-Rakennus Oyj Sören Lndman Slja Lne Cargo Seppo Mäknen M-real Oyj Hekk Räsänen Olav Räsänen Oy Juss Sarvkas UPM-Kymmene Oyj Kar Savolanen Suomen Post Oyj Ilkka Seppänen VR Osakeyhtö VR Cargo Antt Vehvlänen Stora Enso Oyj Maur Vkevänen Oy JIT-Trans Ltd Shteer Mare Kaartama TT 1. KOTIMAAN ASIAT Valton talousarvoestys vuodelle Vetoomus kansallsen logstkkastrategan laatmseks... 3 Lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä... 4 Elnkaarvastuumalln kehttämnen etenee... 4 Työryhmä ehdottaa lkenneväylen ydnverkkoa... 5 Merenkulkulatos uudstuu... 5 Talv tulee taas... 6 Merenkulkulatoksesta talven jäätetoa... 6 Montommurtaja öljy- ja kemkaalvahnkojen torjuntaan... 6 Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta KANSAINVÄLISET ASIAT EU:lta vmenkn ehdotus maantelkenteen hnnottelusta... 7 Muta käynnssä oleva hnnotteluasota... 8 Ympärstöystävällsten kuljetusten avustusohjelman Marco Polon ensmmänen kerros avautu... 8 Satamapalveludrektv valmstumassa ta kaatumassa... 9 Drektvehdotus ntermodaalssta lastausyksköstä... 9 II rautatepakett Freght ntegrator acton plan Lehtorahthntojen kuutopanokorotus Maantelkenteen hankketa EU:ssa Tetoa Suomen kansanvälsstä lkenneyhteyksstä KULJETUSTEN YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIAT Turva-asoden kehttymnen TUTKIMUKSET VALO-, FITS- ja ELO-ohjelmat ANNETUT LAUSUNNOT Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset Luonnos halltuksen estykseks merenkulkulatosuudstuksesta Suomalas-ruotsalasten jääluokkamääräysten muutosehdotus Ratahallntokeskuksen tomnta- ja taloussuunntelma Luonnos HE:ks eduskunnalle laks rautatejärjestelmän lkenneturvallsuustehtävstä Ylesä tetä koskevan lansäädännön uudstamnen Lkkumsen ja kuljetusten peruspalvelutaso te- ja rataverkolla Halltuksen estys HE 55/2003 vp valton talousarvoks vuodelle TEKEILLÄ OLEVIA LAUSUNTOJA Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt KIRJALLISUUTTA Lkenne- ja vestntämnsterön julkasuja (A-sarja) Lkenne- ja vestntämnsterön metntöjä ja mustota (B-sarja) Tehallnnon uudet julkasut Tehallnnon verkkojakelussa oleva julkasuja KOULUTUSTA Logstkan koulutuskeskus ECL Oy Ab Merenkulkualan koulutus- ja tutkmuskeskus Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

3 1. KOTIMAAN ASIAT Valton talousarvoestys vuodelle 2004 Valton vuoden 2004 talousarvoestyksessä todetaan tavotteeks ylläptää ja kehttää lkenneverkkoa koko maassa sten, että verkon pävttänen lkennötävyys turvataan. Lkenneverkon kunto ja arvo pyrtään ptämään nykytasosena sekä turvaamaan lkenneväylen peruspalvelutaso. Tukat budjettkehykset ja lkenteen määrärahaestykset vuodelle 2004 tekevät kutenkn asetettuhn tavottesn pääsyn vakeaks. Valton 19 mljardn euron väyläomasuus uhkaa kuhtua, sllä nvestonten taso on van 70 prosentta postosta. Akuuten puute rahasta on todennäkösmmn lkenneväylen ylläpdossa, josta puuttuu non 100 mljoonaa euroa. Perustenpdon osalta se tarkottaa käytännössä muun muassa stä, että huonokuntosten sltojen määrä kasvaa, samon kelrkko soratellä. Runkotellä huonokuntosen teverkon osuus e oleellsest kasva, mutta slt ollaan kaukana yhteskunnan kannalta järkevästä hototasosta. Rataverkon lkennerajotusten määrä puolestaan kasvaa jyrkäst valltsevalla rahotustasolla. Uhkana on, että ptkällä tähtäyksellä van 2/3 nykysestä rataverkosta vodaan ptää turvallsest ja tehokkaast lkennötävässä kunnossa. Vmesen vuoden akana on tehty päätökset monsta merkttävstä lkenneväylähankkesta. Nden lsäks e vuoden 2004 talousarvon pohjalta voda käynnstää uusa väylähankketa. Parhallaan työskentelevä lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä onkn haastavan tehtävän edessä, sllä yhteskunnan näkökulmasta kannattava väyläkehtyshankketa kyllä on. Työryhmä pohtneekn muun muassa elnkaarvastuumalln käyttömahdollsuuksa nvestontohjelmaa toteutettaessa. Merenkulun väylämaksujen kustannusvastaavuus talousarvossa on 112 prosentta. Se merktsee, että väylämaksuja on jatkossa mahdollsta alentaa. Kuljetustuklansäädäntöä estetään jatkettavaks vuoden 2007 loppuun. Lapn, Pohjos- Pohjanmaan, Kanuun, Pohjos-Karjalan ja Etelä-Savon maakunten lsäks kuljetustukeen okeutettua aluetta on estetty laajennettavaks Pohjos-Savon maakuntaan. Tukea on maksettu vuosttan 3,7 mljoonaa euroa non 250 yrtykselle. Vuoden 2004 talousarvoestyksessä tuen maksamseen on varattu 4,35 mljoonaa euroa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Vetoomus kansallsen logstkkastrategan laatmseks Logstkan Tutkmus ja Kehtys ry LORDA on laatnut julkasun, jossa estetään vetoomus kansallsen logstkkastrategan luomseks. Julkasu luovutettn päämnster Matt Vanhaselle ja lkenne- ja vestntämnster Leena Luhtaselle Kotkassa LORDAn jäsenkunta koostuu merkttävstä teollsuuden ja kaupan yrtyksstä. Julkasussa todetaan, ette logstkka ole saanut ansatsemaansa asemaa Suomen julksessa keskustelussa ekä kansallsessa päätöksenteossa. Logstkkaa koskeva päätöksä tehdään pävttän sekä yrtyksssä että julkshallnnossa, mutta päätöksltä puuttuu yhtenen pohja. Logstkan päätöksentekoa vavaavat prstalesuus ja lyhytjäntesyys. Tavotteena tulee olla kansallnen stratega, johon nojautuen julknen valta ja yrtykset vovat suunntella tulevaa tomntaansa. Julkasussa on tvstetty asakokonasuudet, jotka ovat tärketä strategan osa-alueta: Osaamnen: logstkasta klpalukyvyn tmantt Avomet ja tomvat markknat Tehokkuus: logstkkavrrat vahvoks Lsää tehokkuutta hallntoon Tehokkuutta ja joustavuutta työmarkknolle EU:n lkennepoltkka on Suomelle kohtalonkysymys Julkasua varten on haastateltu useta teollsuuden, kaupan ja logstkkapalveluyrtysten johtohenklötä sekä logstkan asantuntjota. Julkasun tekst ja johtopäätökset on laadttu näden haastattelujen pohjalta työryhmässä, johon ovat kuuluneet Asser Ahleskog (Fnnlnes, LORDAn puheenjohtaja), Matt Aura (Satamaltto), Ramo Mansukosk (TT), Juss Sarvkas (UPM-Kymmene), Matt Vuora (Fortum), Juha Slvanto (Steveco) ja Kyöst Vesternen. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 3

4 1. KOTIMAAN ASIAT Lkenneväyläpoltkkaa valmsteleva mnstertyöryhmä verkkojen kunnosta. Esmerkks kelrkon aheuttamat vuotuset kustannukset ovat melkoset. TT:n näkemyksen mukaan muuttuneden olosuhteden vuoks Tornon merväylän kehttämnen tuls toteuttaa mahdollsmman pan. Kanava-asossa vomavarat tulee keskttää Samaan kanavan vuokra-ajan jatkamseen. Talvsatamen lukumäärän lsäämseen e nykyresurssen ole mahdollsuuksa. TT toteaa myös, että osana nvestontohjelmaa tuls olla erllnen, perntesestä hankntamenettelystä pokkeava ohjelma. Tällasta toteutustapaa edustaa ns. elnkaarvastuumall el PPP-mall (Publc Prvate Partnershp). PPPhankkeena toteutetusta Lahden moottortestä on hyvät kokemukset. Elnkaarvastuumall täydentää perntestä hankntaa ja soveltuu van osaan hankkesta. Nämä hankkeet tulee valta huolella ja laata nstä erllnen PPPohjelma. Kansanvälsä toteutusesmerkkejä löytyy, mutta TT:n mukaan tulee laata suoma- lasn olosuhtesn soveltuva PPP-mall, jossa otetaan huomoon hankkedemme koko, alan tomntatavat ja yrtysten rsknottokyky. TT knnttää mnstertyöryhmän huomota myös hallnnollsten prosessen kehttämseen. Väylähankkeden toteutuksessa törmätään jatkuvast shen, että hankketa koskevat hallnnollset prosesst ovat kesken. Valtusprosessen hankketa vodaan vvyttää lähes loputtomn. Kansalaslla ja yrtyksllä täytyy olla okeus tehokkasn hallnnollsn prosessehn ja päätöksn. Halltus on asettanut mnstertyöryhmän selvttämään ptkän akaväln lkenneväyläpoltkkaa. Työryhmän tavotteena on laata ptkän akaväln nvestontohjelma, joka ulottuu yl halltuskauden. Työryhmän puheenjohtajana tom lkenne- ja vestntämnster Leena Luhtanen. Ryhmä laat estyksensä marraskuun loppuun mennessä. TT:n edustajat olvat mnstertyöryhmän kuultavana TT tukee mnstertyöryhmän työtä ptkäjäntesen lkenneväylen nvestontohjelman akaansaamseks. TT korostaa prorsonnn merktystä ja toteaa, että lkenne- ja vestntämnsterön lkenneväyläohjelma antaa hyvät lähtökohdat hankkeden toteutuspäätökslle. Teollsuuden runkokuljetukslle on ertysen tärkeätä saada 25 tonnn akselpanokantavuus rautateden runkoverkolle. Kuljetusten sujuvuus tulee myös taata er puollla maata. Sks TT korostaa, että pääväylen kehttämsen ohella tulee kantaa huolta alempastesten lkenne Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Elnkaarvastuumalln kehttämnen etenee Elnkaarajattelun (PPP-malln) soveltamsta lkenneväylähankkeden toteuttamseen poht parhallaan erllnen lkenne- ja vestntämnsterön työryhmä. Elnkaarvastuu tarjoaa normaala hankntaa täydentävän toteutustavan ja mahdollstaa kannattaven hankkeden toteuttamsen akasemmn kun muuten ols mahdollsta. Snä srtyy rahotusvastuuta myös tulevlle vuoslle, mutta samalla snä luodaan edellytyksä tuleven vuosen talouskasvulle. Elnkaarmall tarjoaa hyötyjä sekä tlaajalle että toteuttajalle. Ykstysen sektorn tomnta- mallt ja nnovaatot vodaan hyödyntää täysmääräsnä. Tlaajan kannalta etuna on kustannusten täsmällsemp ennustettavuus ja jakautumnen nvestonnn elnkaaren ajalle. Mall on myös rskttömämp tlaajan el valton ta kunnan kannalta, koska maksu kohdstuu van sovttuun palveluun. TT onkn panottanut, että kyseessä on palvelujen hanknnan tehostamnen el samalla rahalla saadaan akaan enemmän. Elnkaarmalla kehttävä työryhmä pyrk saamaan työnsä valmks tämän syksyn kuluessa nn, että suomalasn olohn soveltuva mall ols käytettävssä jo seuraaven suurten väylähankkeden hankntapäätöksä tehtäessä. TT on edustettuna työryhmässä. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: 4 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

5 1. KOTIMAAN ASIAT Työryhmä ehdottaa lkenneväylen ydnverkkoa Lkenne- ja vestntämnsterön asettama työryhmä on pohtnut valtakunnallsest merkttävä lkenneverkkoja, jotka on määrtelty valtoneuvoston aluedenkäyttötavotteta koskevassa päätöksessä vuonna Työryhmä e estä juurkaan muutoksa nähn määrtelmn. Työryhmä esttää valtakunnallsest merkttäven lkenneverkkojen jakamsta kahteen luokkaan, jollon jokaselle lkennemuodolle muodostus suppea ydnverkko. Teverkon ydnverkkoon estetään ssällytettäväks non klometrä ns. korkealaatutetä. Korkealaatutellä rajattasn vomakkaast maankäyttölttymen määrää. Korkealaatutet yhdstävät pääkaupunkseudun ja muut suuret kaupunkseudut sekä valtakunnan osat tosnsa. Ne palvelevat keskesä kansanvälsä yhteyksä. Ratojen henklölkenteen ydnverkko ulottus Helsngstä suurmpn kaupunkehn. Tavaralkenteen ydnverkko puolestaan kokoas tärkemmät teollsuuden ja muun elnkenoelämän tavaravrrat ja johtas ne satamn ja rajaasemlle. Ratojen ydnverkon ptuus on klometrä. Satama ydnverkossa ols kymmenen ja vesväylä klometrä. Lentoasemsta ydnverkkoon kuulusvat Helsnk-Vantaa, Oulu ja Rovanem. TT on panottanut, että ydnverkkojen ohella myös muta valtakunnallsest merkttävä lkenneverkkoja sekä alempastesa lkenneverkkoja tulee kehttää lkennetarpeden mukaan. Se todetaan myös raportssa useaan kertaan. Työryhmä esttää, että valtakunnallsest merkttävällä väyläverkolla pyrtään peruspalvelutyöryhmän esttämään tavotetasoon. Tämä merktsee prosentn lsäystä vuotusn hoto- ja ylläptokustannuksn sekä yl 7 mljardn euron nvestonteja non 20 vuoden tähtämellä. TT on ollut edustettuna työryhmässä. Raportt on parhallaan lausuntokerroksella. TT antanee stä lausunnon luultavast jo ennen määräakaa , koska lkeneväyläpoltkkaa valmstelevan mnstertyöryhmän on tarkotus kästellä asaa. Katso myös s. 16. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Merenkulkulatos uudstuu Halltus on antanut eduskunnalle estyksen Merenkulkulatoksen kehttämseks. TT anto asasta lausunnon lkenne- ja vestntämnsterölle ja ol eduskunnassa kuultavana Lakestyksen mukaan Merenkulkulatoksesta erytetään valton lkelatoksks vuoden 2004 alusta Varustamolkelatos ja Luotsauslkelatos. Alun pern suunntelmssa olleen Lauttalkelatoksen perustamsesta on luovuttu. Merenkulkulatos jää tommaan jatkossakn, ja stä uudstetaan sten, että latos keskttyy kauppamerenkulun ja muun veslkenteen tlaaja- ja vranomastehtävn. Uudstus on jatkoa prosesslle, jossa lkelatoksks muutettavat tomnnot on jo erotettu omks ykskökseen Merenkulkulatoksen ssällä. TT tukee Merenkulkulatoksen tomntopohjasta kehttämstä ja korostaa, että ertystä huomota tulee knnttää kauppamerenkulun tulojen ja menojen läpnäkyvyyteen ja kustannustehokkuuteen. Väylä- ja luotsausmaksujen kattavuus on jo tällä hetkellä yl sata prosentta. Nykynen palvelutaso tulee varmstaa ja talvmerenkulun sujuvuus turvata kakssa olosuhtessa. Lakestyksessä tehdyt ehdotukset ovat tavotteltaan okeansuuntasa. Uudstus antaa mahdollsuuden lsätä tomnnan läpnäkyvyyttä. Varustamolkelatos kattaa sekä käyttö- että nvestontmenonsa tulollaan. Talvmerenkulun avustamnen ja väylänpto rahotetaan väylämaksulla, joden kattavuus vuoden 2004 talousarvoestyksessä on 112 prosentta. Väylämaksuhn kohdstuu ss alentamspaneta, mkä johtuu lketaloudellsten postoakojen ja todellsten korkojen käyttöönotosta. TT korostaakn, että väylämaksujen alentamsmahdollsuuksen tulee myös käytännössä näkyä väylämaksussa. Halltusohjelmassa manttua varautumsta öljyn ja kemkaalen torjuntaan sopvan ympärstömurtajan hankntaan selvtetään parhallaan. TT panottaa, että kauppamerenkulun väylämaksulla vodaan osallstua van väylänpdon kustannuksn. Öljyn ja kemkaalen torjuntaan varautumnen ja käyttökustannukset tulee kattaa erllsellä budjettrahotuksella. Rannkolla luotsauksen ja luotsausmaksujen kustannusvastaavuus on yl sata prosentta ja Samaalla 40 prosentta. Estetty erllnen valton talousarvomääräraha lketaloudellsest kannattamattomen luotsaustomntojen kattamseks on okeansuuntanen ja lsää tomnnan läpnäkyvyyttä. TT:n näkemyksen mukaan englannn kel tulee hyväksyä lnjaluotsauksen kelenä suomen ja ruotsn rnnalla. TT korostaa myös, että turvallsuustomntojen rttävästä neutralteetsta tulee huolehta Merenkulkulatosuudstuksen yhteydessä. Turvallsuuskysymyksllä on myös taloudellsa vakutuksa. Sks yhtestyö asakaskunnan kanssa on suotavaa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 5

6 1. KOTIMAAN ASIAT Talv tulee taas Merkuljetusten luotettavuus on Suomen ulkomaankaupalle elntärkeää, sllä ulkomaankaupasta kulkee mertse prosentta (prosenttosuus vahtelee sen mukaan, lasketaanko osuus rahdn määrästä va arvosta). Lyhentyvät tomtusajat ja tukkenevat täsmällsyysvaatmukset ovat ne perusvaatmukset, jotka tomtusten on täytettävä kesät talvet. Tehokas lnjalkennejärjestelmä e kestä härötä. Vaatmukset kohdstuvat yhtä lalla nn halpohn kun kallsnkn tavarohn. Yhdenkn talven epäluotettavuus hejastuu ptkälle tulevasuuteen. Vme talvena lkuttn jäänmurtajakapasteetn äärrajolla. Nyt yhtä vanhaa murtajaa ollaan korvaamassa öljynpostoon tarkotetulla aluksella, joka saattaa olla jäänmurto-omnasuuksltaan hekko. Lsäks on esntynyt haluja kasvattaa talvsatamen lukumäärää. TT on lmassut nästä hankkesta suuren huolensa, sllä ulkomaankaupankn vaatma murtajatarve on selvässä kasvussa. Mtä stten vodaan tehdä talvmerenkulun kehttämseks? Ympärvuotnen säännöllnen lkenne on hyvällä pohjalla, koska teollsuus ja sen sopmusvarustamot ovat jo ptkään nvestoneet hyvään kalustoon. Teollsuus on kutenkn monmuotosta, ja ongelmat tuntuvat kasautuvan talvakasn yksttäsn kuljetuksn, jotka kutenkn ovat merkttävä osa Suomen ulkomaankauppaa ja/ta perushuoltoa. Esmerkks vme talvena jouduttn hekon vestlanteen vuoks tuomaan normaala enemmän hltä sähkötuotannon varmstamseks. Talvmerenkulun sujuvuuden parantamsta kehtetään yhtestyössä teollsuuden ja merenkulkulatoksen kanssa. Vanhat talvmerenkulun pelsäännöt on uusttu, ja ne vastaavat nyt paremmn nn merenkulkulatoksen organsaaton uudstamsta kun valltsevaa tlannetta muutenkn. Ongelmaks on molemmn puoln koettu ertysest se, että jäätlanteen kehttymsestä varsnkn sen krstymsestä saatavat ennusteet tulevat lan lyhyellä varotusajalla ja ettevät ne vastaa lavojen rahtauksessa tarvttava tomnta-akoja. Uudet pelsäännöt löytyvät merenkulkulatoksen nternet-svulta alla olevasta osotteesta. Mare Kaartama, sähköpost: Merenkulkulatoksesta talven jäätetoa Merenkulkulatos on lsäämässä nternet-svulleen käytännön tetoa talvmerenkulusta ertysest englannks. Lsäks merenkulkulatos alottaa tedottamsen talven kehttymsestä sähköpostn vältyksellä. Halukkaat vovat lmottautua sähköpostjakeluun osotteessa 6 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

7 1. KOTIMAAN ASIAT Montommurtaja öljy- ja kemkaalvahnkojen torjuntaan Ympärstömnsterön (YM) vme toukokuussa asettama työryhmä poht parhallaan tapaa, jolla halltusohjelmassa manttua öljyja kemkaalvahnkojen torjuntaan tarkotettua jäänmurtajahanketta votasn vedä eteenpän. Työryhmän puheenjohtaja on kanslapäällkkö Srkka Hautojärv (YM). Jäsenä ovat ympärstöneuvos Oll Pahkala ja talousjohtaja Ol Hntsala (YM), budjettneuvos Esko Tano (VM), halltusneuvos Else Pekkala (KTM), ja kemkaalvahnkojen torjuntaan ja jäänmurtoon Suomenlahdella sekä suurmpen sälöalusten hätähnaukseen ja aluspalojen sammuttamseen. Suostukset tulevat loppuraporttn. talousjohtaja Marja Hekknen-Jarnola ja neuvotteleva vrkames Esko Pyykkönen (LVM), johtaja Ilmar Aro ja talousjohtaja Marjatta Laakso Merenkulkulatoksesta sekä yl-nsnöör Kalervo Jolma Suomen ympärstökeskuksesta. Työryhmältä valmstu lokakuun alussa välraportt, ja määräakaa sllä on tämän vuoden loppuun. Välraportssa pohdtaan alukselle asetettava tomnnallsa ja teknsä vaatmuksa sekä montomkäyttöä. Aluksen ols sovttava öljy Mare Kaartama, sähköpost: Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta Lähmerenkulun lnjalkenteen palvelutetokanta -hankkeen Suomen osuuden on toteuttanut Shortsea Promoton Centre (SPC) Fnland yhtestyössä European Shortsea Networkn (ESN) kanssa. Palvelu on maksuton ja se löytyy ESN:n nternet-svulta (osote alla). Tetokanta ssältää tetoja lähmerenkulun lnjalkenteen retestä, kuljetusajosta, frekvenssestä ja palvelutyypestä. Se on ensmmänen kattava palvelutetokanta lähmerenkulun lnjalkenteestä sekä Suomessa että Euroopassa. Yhteen www-osotteeseen koottu tetokanta tom nformaatolähteenä kuljetusten suunntteljolle ja palvelee er kuljetusmuotojen yhdstämstä. Euroopan komsso on tukenut hankkeen toteuttamsta. tedotuspäällkkö Rtta Pöntynen, puh. (02) , sähköpost: (palvelutetokanta) 2. KANSAINVÄLISET ASIAT EU:lta vmenkn ehdotus maantelkenteen hnnottelusta töä aletaan hnnotella. Vakka Suomessa e tostaseks ole esntynyt vakava akomuksa ottaa drektvä käyttöön, on se tässä vaheessa muotoltava EU:n reuma-aluedenkn näkökulmat huomoon ottavaks. Vnjettdrektvehdotuksesta kerrotaan tarkemmn Teollsuusteto-lehdessä 11/2003 svulla 10. EU on antanut drektvehdotuksen entsen vnjettdrektvn uudstamseks. Sen tuls kattaa myös menossa olevat klometrverohankkeet Saksassa ja Itävallassa. Ehdotus on jo myöhässä, mutta on tärkeää, että sellanen on vhdonkn saatu. Tosn odoteltuja, kakka kuljetusmuotoja koskeva peraatteta e veläkään saatu. Drektv e ole pakollnen. Sen peraatteta on noudatettava, jos TEN-verkon väylen käyt Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 7

8 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Muta käynnssä oleva hnnotteluasota Vme talvena käynnssä ollut hanke deselveron harmonsomseks koko EU:n alueella kuvu kokoon, kun valtovaranmnstert evät päässeet stä yksmelsyyteen. Parhallaan on kästtelyssä komsson keväällä antama ehdotus rahastuslatedrektvks. Shen on oltu ylesest tyytyväsä, ja se näyttää etenevän nopeast lman suurempa ongelma. Sen sjaan Saksan hanke ottaa käyttöön klometrmaksu moottorteverkolla näyttää olevan ongelma täynnä. Alun ptäen maksun pt olla keskmääräsen 15 senttä klometrltä. Saksassa ostettuun polttoaneeseen perustuen suunnteltn jonknlasta osttasta palautusjärjestelmää. Ilmesest sen sjaan päätettn, että maksu tuleekn aluks olemaan keskmäärn 12,4 senttä klometrltä. Maksutason odotetaan jatkossa nousevan. EU:n komssokn selvttel vme kesänä mahdollsa hankkeeseen lttyvä klpaluväärstymä mutta lenee ollut tyytyvänen saamnsa selvtyksn, koska se e ole asettanut estetä temaksun käyttöönotolle. Rahastuksen alottamsta on jälleen srretty eteenpän marraskuun alusta, ja sen arvellaan käynnstyvän ens vuoden ensmmäsellä neljänneksellä. Alottamsen srtymseen ovat lmesest vakuttaneet sekä teknologset ongelmat että ajoneuvohn asennettaven pakannuslatteden puute, joden taka Saksan rajalle ennakotn hllttömän ptkä jonoja. Monet kansanvälset järjestöt protestovat asasta kesän akana EU:n komssolle. Ajoneuvohn asennettava latteta alkaa tämän vuoden loppuun mennessä olla lähes tarvttava määrä, non kpl. Sen sjaan rahastusteknkkaan lttyvät ongelmat jatkuvat tettäväst edelleen. Mare Kaartama, sähköpost: Ympärstöystävällsten kuljetusten avustusohjelman Marco Polon ensmmänen kerros avautu Marco Polo -ohjelman päämääränä on srtää tekuljetuksssa odotettavssa oleva kasvu muhn lkennemuotohn. Ohjelmaa koskeva Euroopan parlamentn ja neuvoston asetus hyväksyttn lopullsest kesällä. Kokonasbudjett on 75 mljoonaa euroa vuoslle Marco Polo -ohjelmassa rahotetaan kolmentyyppsä hankketa: lkennemuotosrtymään lttyvä hankketa, katalyyttsä hankketa ja yhtesä oppmstoma. Lkennemuotosrtymähankkeet pyrkvät mahdollsmman nopeaan ja mttavaan srtymään maantelkenteestä muhn lkennemuotohn. Hankkeen e tarvtse ssältää esmerkks uusa teknologaan ta menetelmn lttyvä nnovaatota. Yksttäsen hankkeen tuls pystyä osottamaan, että sllä on saatu akaan vähntään 250 mljoonan tonnklometrn srtymä maantelkenteestä muhn kuljetusmuotohn. Katalyyttset hankkeet pyrkvät parantamaan markknoden rakenteellsta tomntaa. Nden tavotteena on postaa markknoden estetä pysyväst. Katalyyttset tomet muuttavat konkreettsest tapaa, jolla kuljetuspalveluta hodetaan Euroopassa. Tomen on oltava nnovatvsa koko EU:n alueella ja monstettavssa. Yhtesten oppmstomen tavotteena on parantaa alan yhtestyömentalteetta ja saavuttaa kuljetussektorlla sellanen yhtestyön taso, joka on välttämätöntä työmenetelmen optmomseks. Kuljetussektorlla tuls ottaa käyttöön laajassa mttakaavassa sama teollnen logkka ja standardt kun tuotantosektorlla. Marco Polo -ohjelmassa asetetut mnmkokorajat sulkevat automaattsest penet hankkeet ohjelman ulkopuolelle. Komsson tarkotuksena on ollut saada akaan laajoja, koko Eurooppaa ja useta mata koskeva hankketa. Hankkesn on mahdollsta ssällyttää myös EU:n ulkopuolsa mata, joskn sllon osa rahotuksesta joudutaan hakemaan EU:n musta rahastosta. Rahotuksen haku avautu lokakuun puolvälssä. Hakuaka päättyy Ensmmäsen haun rahotus on non 15 mljoonaa euroa. Yltarkastaja Helena Vänskä, lkenne- ja vestntämnsterö puh. (09) , sähköpost: Mare Kaartama, sähköpost: marcopolo/gude_proposers/doc/ mp_call_2003_f.pdf 8 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

9 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Satamapalveludrektv valmstumassa ta kaatumassa Satamapalveludrektvn sovttelussa on saatu akaan lopputulos, joka menee velä EU:n parlamenttn hyväksyttäväks. Drektvtekstn e ole enää tässä vaheessa mahdollsta saada akaan muutoksa, kyse on van joko ehdotuksen hyväksymsestä ta hylkäämsestä. EUdrektven ylesen luonteen mukasest jokanen jäsenmaa laat drektvn pohjalta omat kansallset laknsa. Sovttelun tuloksen mukaan valmsteluun jäs akaa kaks vuotta, joten Suomessa lansäädäntö ols saatettava vomaan vuoden 2005 kuluessa. Itsekästtely (self handlng) ols sallttu van merhenklöstölle (seafarng crew). Luotsaus ja vapautusta luotsnkäyttövelvollsuudesta koskevat tsekästtelysäännöt sälyvät drektvn vakutusprssä. Tomluvat evät ols pakollsa, joten ne jäsvät rppuvasks suomalasesta lansäädännöstä. Parlamentt kästtelee sovttelutulosta tällä tetämällä Mare Kaartama, sähköpost: Drektvehdotus ntermodaalssta lastausyksköstä EU:n komsso on antanut drektvehdotuksen ntermodaalssta lastausyksköstä osana lähmerenkulun kehttämsohjelmaa. Yks ohjelman keskesstä ehdotukssta on EU-kontt: puolperävaunu lman pyörä ja shen leveyttä vs senttä lsää. Lkenne- ja vestntämnsterössä asasta vme kesänä järjestetyssä keskustelutlasuudessa hankkeeseen suhtauduttn varsn myöntesest. Se nähtn uutena, entsä vahtoehtoja edullsempana ratkasuna ns. palletwde-kontks el kontks, johon vodaan lastata kaks kuormalavaa rnnakkan. Vden sentn lsäys mahdollstas edullsemmat senärakenteet ja avartas kontn ovaukkoa nn, että kuormalavojen automaattlastauskn tuls mahdollseks. Krtkkä kohdstu ehdotukseen ssältyvään kontten ylläpto- ja tarkastusjärjestelmäosaan. Tarkastukset olsvat muta kontteja huomattavast tuhemmat. Tähän e kutenkaan ole mtään syytä. Vrheellsä kästyksä ehdotuksen pakollsesta luonteesta on esntynyt julksuudessakn. Pakollnen se e mssään tapauksessa ole. Drektvn perusteella annettasn CENlle (European Commttee for Standardsaton) normaaln käytännön mukasest mandaatt pnottaven vahtokuormatlastandarden tekemseks. Tämän jälkeen markknat määräsvät, mten paljon nätä uusa EU-kontteja käytettäsn. Ertystä krtkkä uutta EU-kontta vastaan on tullut valtamervarustamoden suunnalta. Kontta e kutenkaan ole tarkotettu valtamerlkenteeseen, vaan anoastaan EU:n ssäseen lkenteeseen. Vakka EU-kontt on julkastu lähmerenkulun kehttämsohjelman osana, nn arvattavast sen suuremp lavakapasteett yhdstettynä lavojen automaattlastaukseen antas uutta potkua ertysest auto-juna-yhdstelmäkuljetuksn. Rautateden penen ulottumen vuoks puolperävaunujen pyörät nostavat Kesk-Euroopan massa yhdstelmän tavallsssa rautatevaunussa lan korkeks. Madalletut erkosvaunut nostavat puolestaan kuljetuksen hntaa. Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003 9

10 2. KANSAINVÄLISET ASIAT II rautatepakett Euroopan parlamentt on kästellyt tämän syksyn akana tosta rautatepaketta ja hyväksynyt päätöksen koko rataverkon avaamsesta kakelle tavaralkenteelle yhdstetyt kuljetukset mukaan luken alkaen. Henklölkenteen avaamnen tapahtus Arvellaan, ette mnsterneuvosto hyväksy parlamentn kantaa. Asassa ols sten tulossa sovttelumenettely. Parlamentn lausunnon valmstelja vaat, että sovttelumenettely alotetaan mahdollsmman nopeast, jotta pakett saatasn valmks ennen ens kevään parlamenttvaaleja. Mare Kaartama, sähköpost: Freght ntegrator acton plan EU:n komsson vuonna 2001 julkasemassa Lkenteen valkosessa krjassa ylestä kummastusta herätt term freght ntegrator. Tekstestä sa julkasuhetkellä suunnlleen sen kuvan, että tarkotus ol perustaa jokn uus ammattnmke lähnnä huolnta-alan tehtävn. Sttemmn komsson ajatukset ovat selkeytyneet. Lokakuussa lausuntokerroksella ol kokonasuus, joka komsson näkemysten mukaan edstäs monmuotosten kuljetusketjujen käyttöä. Kokonasuuteen kuuluu sen mukaan: yhdstettyjen kuljetusten ymmärtämsen edstämnen, johon tarvtaan koulutusta, lähmerenkulun kehttämstä muun muassa short sea promoton center -organsaaton avulla sekä teknsten pullonkaulojen avaamsta, tedottamnen parhasta käytännöstä, yhdstettyjen kuljetusten standardsonta monella tasolla lähten dokumentesta ja nformaatojärjestelmstä kuljetusvälnesn ja lastausyksköhn EU-kontt mukaan luken (ks. juttu Intermodaalssta lastausyksköstä), kuljetusten ostajn kohdstuva tomenptetä, jota ols vuosttanen kehtystä ja parhata käytäntöjä esttelevä semnaar, kuljetusten ostajen ja kuljetusyrtysten välsen yhtestyön tukemnen sekä vastuden ja tlntekovelvollsuuden yksnkertastamnen, jollon avanasemaan nousevat tlanteen selkyttämnen kuljetusketjun ssällä ja vahnkovastuden määrttämnen. Komsso kysyy nyt ertysest stä, mllä tasolla vahnkovastuuasaa tuls kehttää: globaallla va EU:n tasolla. Freght ntegrator -ohjelma panottuu EU:n ssästen asoden kehttämseen. Jonknlaseks ongelmaks muodostuvat kutenkn lavakuljetukset, koska yhä useamp perntesen merenkulun asa muuttuu EU:n ssällä short sea shppng -kästteen alla puhtaast EU:n ssäseks kysymykseks. Lavakuljetukset ovat EU:n ssällä maanteja/ta rautatekuljetusten osana ptkälle slta, johon on hankala yhdstää globaaln merenkulkuun kuuluva asota. Yhä enemmän näyttää sltä, että EU on jo nn suur kaupankäyntalue, että sen ssäsä asota on parasta vedä omn kenon eteenpän ja jättää globaalt sopmukset ja ratkasut jauhamaan oma htata tetään. Mare Kaartama, sähköpost: 10 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

11 2. KANSAINVÄLISET ASIAT Lentorahthntojen kuutopanokorotus IATAn (Internatonal Ar Transport Assocaton) päätös korottaa lentorahten tlavuuspanokerronta odottaa edelleen täytäntöönpanoaan. Yhdysvallossa selvtellään parhallaan, onko päätös anttrustlan mukanen va sen vastanen. Mare Kaartama puh. (09) sähköpost: Maantelkenteen hankketa EU:ssa Komsso on tehnyt kesällä uudet ehdotukset kuorma-autolkenteen ajo- ja lepoakadrektvstä sekä vkonloppuajokellosta. Vkonloppuajokeltoehdotus on parhallaan työn alla, ja puheenjohtajamaa Itala pyrk saamaan stä polttsen yhtesymmärryksen vuoden vmesessä kokouksessa. Komsson uus ehdotus ajoja lepoakadrektvks saattaa tulla kästtelyyn ens keväänä Irlannn puheenjohtajakaudella. Itävallan ekopstejärjestelmä on sovttelumenettelyssä. Tarkotus on vapauttaa puhtammat autot järjestelmän ulkopuolelle. Ermelsyydet lttyvät lähnnä shen, mhn puhtaden autojen raja vedetään. Asetuksen kästtelyllä on jo kova kre, jotta kakk saatasn valmks ennen ens vuoden alkua, jollon asetuksen on tarkotus tulla vomaan. Mare Kaartama, sähköpost: Tetoa Suomen kansanvälsstä lkenneyhteyksstä Lkennemnsterö on teettänyt selvtyksen "Suomen kansanvälset lkenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa". Snä käydään läp nykystä nfrastruktuura ja sen kehttämshankketa ja pelataan ntä Suomen ulkomaankuljetusten tarpesn. LVM:n julkasu 42/2003, myynt Edta (ks. s. 17). Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

12 3. KULJETUSTEN YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIAT Turva-asoden kehttymnen USA on vuoden 2001 syyskuun 11. pävän terror-skun jälkeen tomnut kuljetusten turvallsuushankkeden veturna. Se on säätänyt mona nopeta ykspuolsa lakeja, koska globaalen järjestöjen ja järjestelmen vauht on slle lan hdas. USA:ssa tedettn alun pernkn varsn hyvn, ette sellä ole kapasteetta kaken maahan tulevan tavaran tarkastamseen. Sen vuoks luotn nopeutettuja menettelyjä, eräänlasa vhretä lnjoja. Tällasa ovat ertysest CSI ja C-TPAT-ohjelma sekä ns. 24 tunnn sääntö yksttästen kontten tetojen tomttamsesta USA:n tulllle 24 tunta ennen lavan lastaamsta lähtösatamassa. Säännöstä on jo tullut uus, kakka kuljetusmuotoja koskeva ehdotus, jossa ensmmäsen verson puutteta on korjattu. CSI (Contaner Securty Intatve) tarkottaa satamen ja USA:n tulln välsä kahdenkesksä sopmuksa tetojen tomttamsesta ennakkoon. Sopmuksen on solmnut jo yhdeksän eurooppalasta satamaa. Kun tomtettavat tedot ovat suurn prten samoja kun normaalssa ventselvtyksessä vaadttavat, käytännössä e ole havattu sanottava eroja CSI-satamen ja muden satamen tomnnan välllä. C-TPAT-ohjelmaan lttynyt maahantuoja (huolntayhtö, lentoyhtö, varustamo, rautateyhtö) selvttää USA:n tulllle tomntansa turvallsuustason. Parhalla pstellä varustettujen kuljetusketjujen tavaroden ptäs päästä USA:han kevyemmn tarkastuksn ja muta nopeammn. USA veturna, muut vasta pääsemässä vauhtn EU on etenemässä kuljetusten turvallsuushankkessa samaan suuntaan kun USA. Vme kesänä lmesty tullpuolelta par asaan lttyvää kommunkaatota el etenemsen suuntaa kuvalevaa raportta sekä ehdotus tullkoodeksn muuttamsesta. Syksyn kuluessa on luvattu velä jotakn mutakn tullasohn lttyvä ehdotuksa. Samanakasest EU:n komsson energa- ja lkenneosastolla selvtetään mahdollsuuksa parantaa kuljetusketjujen turvallsuutta. Myös globaalt järjestöt antavat tukeaan kuljetusten turvallsuudelle omne turvapaketteneen. YK:n alanen Maalman merenkulkujär- jestö IMO hyväksy vme joulukuussa USA:n lakehn pohjautuen laajan lavoja ja satama koskevan turvapaketn. Stä vedään parhallaan läp EU:ssa ja Suomessa. Maalman tulljärjestö WCO on lähettänyt lausuntokerrokselle luonnoksen tullauksen yhteydessä vältettävstä tedosta, jota tarvtaan rskkuljetusten tunnstamseks. Lsäks on tekellä ohjeta muun muassa stä, mten tulltedon tomttamselle etukäteen luodaan lallnen perusta sekä ohjeta tullen ja yrtysten yhtestyösopmukssta. Vakutukset vähäsempä kun pelättn USA:n määräysten vakutukset ovat jääneet Suomen kannalta vähäsemmks kun pelättn. Merkuljetuksssa ltyntämatka Suomesta kontten lähtösatamaan on jo nn ptkä, että tullasakrjojen tetojen luovutusaka, 24 tunta ennen lastausta EU:n lähtösatamassa, hotuu luontevast. Uudessa lakehdotuksessa lentolkenteelle ehdotettu tetojen tomttamsen raja, neljä tunta ennen laskeutumsta, täyttyy Atlantn yllä tsestään. Jopa tomnnan tehostumsesta on puhuttu, kun asakrjat ovat olleet jämptssä kunnossa. USA:n C-TPAT-ohjelma on aheuttanut jonkn verran ongelma. Lähes jokasella suuremmalla yrtyksellä on kokemuksa yksttässtä, määräämättömäks ajaks tarkastuksn juuttunesta kontesta. Penemmät yrtykset ovat selvnneet tlanteesta paremmn käyttämällä asansa osaava kuljetusyrtyksä. Nyt ols eduks, ette syntys uusa kansallsa vakuuttelujärjestelmä vaan luotasn kakkalla kelpaava yhtenänen turvatarkastusjärjestelmä. EU on jo ajanut mullekn kuljetusmuodolle samaa tunnetun lähettäjän, huoltsjan ja kuljetusyrtyksen malla, joka on ollut jo vuosa laajast käytössä globaalssa lentolkenteessä. Todellset rskt satamen uusen turvajärjestelyjen perusteena IMOn sääntöjä vastaava EU:n regulaato hyväksyttn lokakuun mnsterneuvostossa. Turvajärjestelyt tehdään ykslöllsest satamakohtaseen rskanalyysn perustuen. Kotmanen lavalkenne jäänee kokonaan turvatarkastusten ulkopuolelle, tosn se on osotettava rskanalyysllä. Jotkut satamat joutuvat turvautumaan lsätomn, mutta melkosessa osassa pääsatama adat ja kulunvalvonta ovat jo nyt asanmukaset. Kemkaalsatamssakn muu lansäädäntö on jo akasemmn vaatnut valvonnan tukentamsta. Satamaltto on tehnyt turvatomsta mallsuunntelman, joka tulee lkenne- ja vestntämnsterön nternet-svulle. On huomattava, että uudet satamen turvajärjestelyt koskevat kakkea ulkomaan tavaralkennettä, myös teollsuuslatokslta ja penltä lastauspakolta lähtevää. Jos kuljetuksen lähtösatamalla e ole hyväksyttyä turvajärjestelmää, seltä lähtenyttä tavaraa e oteta vastaan mussa EU:n satamssa. Rskanalyysn avulla on mahdollsta ptää tarvttavat ylmääräset turvajärjestelyt asanmukasen vaatmattomna. Mten käy Suomen Venäjän-kaupan? Huolta aheuttavat tällä hetkellä EU:n turvatomenpteet. USA:n kakka kuljetusmuotoja koskeva parannettu estys lyhyne lmotusakoneen on nyt selväst sujuvamp kun EU:ssa tekellä oleva estys kään kun Euroopassa oltasn nyt yks kerros USA:ta jäljessä. USA:n ehdotuksessa muun muassa autolkenteellä on van puolen-yhden tunnn ennakkolmotusaka. EU:n vastaavassa estyksessä puhutaan 24 tunnn ennakkolmotusajasta kaklle kuljetusmuodolle. Lsäks USA on sulkenut Kanadan-ventnsä kokonaan ennakkolmotusmenettelyden ulkopuolelle. Tällä tomenpteellä tunnustetaan, ette kysenen menettely sov nopeaan rajakauppaan. Suomen onkn syytä olla jatkossa huolssaan Venäjän-kaupan sujuvuudesta. Tulllmotuksa koskevan lan arvodaan kutenkn tulevan käyttöön ylmenoajat mukaan luken akasntaan vuonna Suomen kantakn drektvehdotukseen on velä valmstella. Mare Kaartama, sähköpost: 12 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

13 4. TUTKIMUKSET VALO-, FITS- ja ELO-tutkmusohjelmat Logstkan kehttämstä er näkökulmsta lähestyvät muun muassa VALO-, FITS- ja ELOtutkmusohjelmat. Ne ovat olleet käynnssä jo hyvän akaa ja tuottaneet jo mona melenkntosa raportteja. Nhn vo tutustua ohjelmen nternet-svulla. Mare Kaartama, sähköpost: ANNETUT LAUSUNNOT Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö, LVM 35/2003 Lausunto TT/578/2003 Vmesen vuoden akana on valmstunut suomalasen merenkulun klpalukyvystä ja tarvttavsta tomenptestä erttän kattava selvtyksä, jossa kakssa on päädytty samohn johtopäätöksn: tonnstoveron ja muden tuktomen tulee olla klpalukykyset muden maden kanssa. Tässä suhteessa Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän työ e tuo varsnasest mtään uutta. Ertyskysymyksenä metnnössä kästeltn Ahvenanmaan alusrekstern perustamsta, johon TT e ota tässä yhteydessä kantaa. Suomalasen merenkulun klpalukykyedellytyksä ja tarvttava tomenptetä on selvtetty rttäväst. Nyt tarvtaan tomenptetä. Muussa tapauksessa suomalasen tonnston uloslputusta on vakea estää. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset, LVM:n julkasu 37/2003 Lausunto TT/598/2003 TT on raportn tekjöden kanssa yhtä meltä stä, että ympärstöhattojen levttämskustannukset kuuluvat nykypävänä lkenneväylen normaalehn kustannuksn. Hattoja vodaan leventää monn er tavon ja ertasosn kustannuksn. Kun otetaan huomoon ylenen temäärärahojen nukkuus, ympärstövakutusten vähentämsessä on vältettävä yllyöntejä ja noudatettava tarkkaa harkntaa tomenpteden laadun ja kustannusten suhteen. Lkenteen ympärstöhattoja vo syntyä myös sllon, kun asutusta sjotetaan kaavotuksen jälkeen lan lähelle lkenneväylä. Tällassta tlantesta syntyvät kustannukset kuuluvat muun kun lkenteen kustannettavks. Mare Kaartama, sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

14 5. ANNETUT LAUSUNNOT Luonnos halltuksen estykseks merenkulkulatosuudstuksesta Lausunto TT/434/2003 ja kuulemstlasuus lkenne- ja vestntävalokunnassa TT on akasemmssa kannanotossaan tukenut Merenkulkulatoksen tomntopohjasta kehttämstä (ks. jutut Merenkulkulatoksen uudstamsesta ja talvmerenkulusta s. xx). Montommurtajen kaupallnen tomnta ja nden rahavrrat on erotettava selkeäst kauppamerenkulun avustamsen tulosta ja menosta. TT:n mukaan englannn kel tuls hyväksyä lnjaluotsauksen kelenä suomen ja ruotsn rnnalla. Palvelutason on oltava asakkata tyydyttävällä tasolla, ekä merenkulun turvallsuudesta saa tnkä. Lauttalkelatosta koskevaan estykseen TT:llä e ole tässä vaheessa huomautettavaa. Vranomastomnnot ja muut kannattamattomat tomnnot tulee erottaa läpnäkyväst kauppamerenkulun väylänptoon ja talvmerenkulun avustamseen kerättävstä väylämaksusta. Turvallsuustomntojen rttävästä neutralteetsta tulee huolehta myös Merenkulkulatosuudstuksen yhteydessä. Perustettavlla lkelatokslla tulee olla rttävät kannusteet tomntojensa tehostamseen sekä joustavuutta ja valmutta vastata klpaluun markknoden kehttyessä ja avautuessa. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Suomalas-ruotsalasten jääluokkamääräysten muutosehdotus Lausunto TT/311/2003 Selvtys on teknnen. Taloudellsten selvtysten puuttuessa TT e vo kannattaa tehtyä ehdotusta. Mare Kaartama, sähköpost: Ratahallntokeskuksen tomnta- ja taloussuunntelma Lausunto TT/372/2003 Rataverkon rappeutumsesta aheutuvat kunnossapto ja korvausnvestonnt vevät suurmman osan käytettävssä olevasta rahotuksesta. TT pt 25 tonnn akselpanotavotetta tärkellä rataosuukslla tärkeänä ja estt jatkettavaks selvtyksä stä, mllä rataosuukslla votasn toteuttaa 30 tonnn akselpano ptkällä akavälllä. Tavaralkenteen käytössä tulee olla mahdollsmman laaja rataverkko. Rataverkon kääntymsestä johtuven välttämättömen kunnossapto- ja korvausnvestontkustannusten korkea taso edellyttää rataverkon kehttämshankkeden rahottamsta erllsrahotuksella valton talousarvon nykysten kehysmäärärahojen ulkopuolelta. Mare Kaartama, sähköpost: 14 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

15 5. ANNETUT LAUSUNNOT Luonnos HE:ks eduskunnalle laks rautatejärjestelmän lkenneturvallsuustehtävstä Lausunto TT/395/2003 Radelkenteen turvallsuuden kehttämnen on tärkeää, sllä rautatetse kuljetetaan huomattava määrä vaarallsa aneta. Lsäks rataverkon avaamnen useammalle tomjalle asettaa uusa, tarkempa vaatmuksa myös turvallsuudelle. Julksen rataverkon osalta TT:llä e ole estykseen huomauttamsta. Sen sjaan arveluja herättää lan soveltamnen teollsuusaluella, jossa ols vakeaa määrtellä tämän lan soveltamsalaa. TT ehdottaakn, että selkeyssystä tätä laka e sovelleta suljetulla teollsuusaluella ja että näden ja ylesen rataverkon välllä lkuttaessa ols tarvttaessa mahdollsuus saada pokkeuslupa työturvallsuuslansäädännön soveltamseks tämän lan sjasta. Mare Kaartama, sähköpost: Ylesä tetä koskevan lansäädännön uudstamnen Lausunto TT/361/2003 Tealueden hallntaokeutta ollaan muuttamassa omstusokeudeks. TT näkee tämän tarkotuksenmukaseks samon kun uuden tavan srtää vanhan tepohjan omstus mahdollsen lakkauttamsen yhteydessä lähmmälle tarkotuksenmukaselle omstajalle. Ertysen hyvänä TT näkee sen, että lakehdotus e mahdollsta lkenteen klometrverotuksen ta tetullen käyttöönottoa. Mare Kaartama, sähköpost: Lkkumsen ja kuljetusten peruspalvelutaso te- ja rataverkolla Lausunto TT/351/2003 TT:llä e ole tässä vaheessa huomautettavaa raportn ssältöön. TT:n kästyksen mukaan palvelutaso tuo lkenneväylen rahotuksen arvontn jäntevyyttä. Perusväylänpdon lsärahotustarpeet tuls ottaa vakavast ja saada mukaan valton talousarvoon mahdollsmman pkasest. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

16 5. ANNETUT LAUSUNNOT Halltuksen estys HE 55/2003 vp valton talousarvoks vuodelle 2004 Kuulemstlasuus lkenne- ja vestntävalokunnassa Kunnossa oleva lkenneväylästö on yks elnkenoelämän klpalukyvyn perusedellytyksstä. Talousarvoestyksessä todetaan, että lkenneverkkoa ylläpdetään ja kehtetään koko maassa sten, että verkon pävttänen lkennötävyys turvataan. Lkenneverkon kunto ja pääoma-arvo pyrtään ptämään nykytasosena sekä turvaamaan lkenneväylen peruspalvelutaso. Halltus on määrtellyt menokatot koko halltuskaudelle. TT:n näkemyksen mukaan kehykset ovat hyvä lähtökohta valtontalouden kannalta. Lkenneväylämäärärahat ovat kutenkn nn penet, että lkenneverkkoon ltty- vn tavottesn on vakea päästä. Teden ja ratojen ylläpdosta puuttuu kummastakn 50 mljoonaa euroa vuostasolla. Ptkään jatkuva vaje vo johtaa mttavn kertanvestonttarpesn. Myös alempasteset lkenneverkot ovat teollsuudelle tärketä tulevna vuosna, olpa alueellnen kehtys mllasta tahansa. Talousarvoestyksen mukaan kelrkkoa esntyy jatkossa perät prosentlla sorateden ptuudesta. Tällanen kehtys on huolestuttavaa. Vmesen vuoden akana halltus on tehnyt päätökset merkttävstä lkenneväylähankkesta, kuten E18-testä, Lahden okoradasta ja Vuosaaren sataman väyläyhteyksstä. Eduskunta täydens lstaa velä vdellä tehankkeella. Nden lsäks vuonna 2004 e voda käynnstää uusa väylähankketa. Yhteskunnan näkökulmasta kannattava hankketa kutenkn on, ja ntä tuls TT:n näkemyksen mukaan saada lkkeelle tasasest. Ramo Mansukosk, puh. (09) , sähköpost: 6. TEKEILLÄ OLEVIA LAUSUNTOJA Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt Lausunto TT/614/2003 lkenne- ja vestntämnsterölle lkenneväylen ydnverkkoa koskevasta työryhmän raportsta Katso juttu ehdotuksesta lkenneväylen ydnverkoks svulla 5. Lausuntoa pyydetään mennessä, mutta se jouduttaneen antamaan etuajassa. Mare Kaartama, sähköpost: 16 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

17 KIRJALLISUUTTA Lkenne- ja vestntämnsterön julkasuja (A-sarja) Lsätetoja: Lkenne- ja vestntämnsterön julkasut ovat myynnssä Edta Oyj:n julkasumyynnssä, puh , faks sekä Edtan krjakaupassa. Mnsterössä tedusteluhn vastaa Hannele Sartjärv, puh. (09) Suomen kansanvälset lkenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa (25 euroa) 41. Gudelnes for the Assessment of Transport Infrastructure Projects n Fnland (15 euroa) 38. Valtakunnallsest merkttävät lkenneverkot ja termnaalt (20 euroa) 37. Lkennehankkeden ympärstöhattojen vähentämsen kustannukset (17 euroa) 36. Lkennehankkeden hallnnollsten menettelyjen kehttämnen (13 euroa) 35. Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän metntö / Ålands sjöfartsarbetsgrupp betänkande (20 euroa) 34. Lkenneväylähankkeden arvonnn ylesohje (15 euroa) 33. Ehdotus laks eräden rtolastalusten turvallsesta lastaamsesta ja lastn purkamsesta (10 euroa) 31. Sosaalnen kestävyys lkenteen ohjelmatason vakutusarvonnssa (25 euroa) 26. Vaarallsten aneden tekuljetusonnettomuudet Suomessa (5 euroa) 23. Vähälkentesten lentoretten turvaamnen. Työryhmän metntö (10 euroa) 17. Kuljetusten tomntolaskennan sovellukset ja toteutus (20 euroa) Lkenne- ja vestntämnsterön metntöjä ja mustota (B-sarja) Lsätetoja: Metntöjä ja mustota vo tlata mnsterön tedotuksesta, puh. (09) , faks (09) , sähköpost: B 17. Research and development: results n 2002 B 15. Tehallnnon telkenteen tetopalvelujen kehttämnen B 14. Tutkmus ja kehttämnen: tulokset 2002 B 12. Itämeren ja Barentsn alueen tavaralkenteen tetojärjestelmä FRISBEE B 10. Lkenneväylen tla 2002 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/

18 KIRJALLISUUTTA Tehallnnon uudet julkasut Mäkelä, Tomm: Kuljetustarpeden kehtysnäkymät Kanta- ja Päjät-Hämeessä. Tehallnnon selvtyksä, ISSN ; 26/2003 Tehallnnon verkkojakelussa oleva julkasuja Lsätetoja: Tehallnto, julkasumyynt Opastnslta 12 A, PL 33, Helsnk puh ndex.htm Suurten nfrahankkeden vakutus koko nfrarakentamsen resursskysyntään Suomessa VTT kesäkuu Tenkäyttäjätyytyväsyystutkmus. Talv AddValue huhtkuu Kuljetustarpeden kehtysnäkymät Kanta ja Päjät-Hämeessä. Tehallnnon selvtyksä 26/2003. Kuljetusten tomntaympärstön muutokset. Ympärstöystävällsten kuljetusketjujen kehttämnen. Tehallnnon selvtyksä 9/2003. KOULUTUSTA Logstkan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Lsätetoja: koulutuspäällkkö Seppo Nemnen, puh. (09) , sähköpost: Ajankohta Kursspakka Kurss Helsnk Euroopan muuttuva kuljetusmaalma Järvenpää Oston taloudellnen ohjaus Järvenpää Hankntatom ja nternet Järvenpää Oston lakasat Järvenpää Logstkan operatvnen ja strategnen johtamnen Järvenpää Palveluden osto ja ulkostamnen Järvenpää Varaston kehttämnen Merenkulkualan koulutus- ja tutkmuskeskus Lsätetoja: Ajankohta Kursspakka Kurss Por Vaarallsten aneden kuljetus 18 Teollsuus ja Työnantajat Logstkka syksy/2003

19

20 Faks (09) Sähköpost: Johtaja, dpl.ns. Ramo Mansukosk puh. (09) lkenneväylät, logstkan kehttämnen, lkelatokset Kuljetustaloudellnen asames, dpl.ns. Mare Kaartama faks kuljetusmarkknat, kuljetustutkmukset, EU-edunvalvonta Kuljetustaloudellnen asames, avon Ympärstönsuojeluasames, dpl.ns. Benny Hasenson puh. (09) kuljetusten ympärstönjärjestelmät, vaarallsten aneden kuljetukset, jätehuolto ja kerrätys Shteer, HSO-shteer Jaana Angervuor puh. (09) (Mansukosk, Kaartama) Shteer, yo-merkonom Annel Tontt puh. (09) (Hasenson)

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO TYÖVÄEN ARKSTO KEMAN TYÖNTEKJÄN LTTO RULLA 757 KUVANNUT MONKKO OY 1999 TYÖVÄEN ARKSTO 331.88.660 Keman Työntekjän Ltto Halltuksen, valtuuston ja työttömyyskassan pöytäkrjat 1977 M, 21/1977 Pöytäkrja Keman

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa.

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa. HaaseututyOvSen Ltto r.y. TYÖVALOKUNTA Lte 4 ^ 23.1.1989 t js. TY5AJANLYHENNYS / SARASLOMA f. y Tulkntaa edellyttsvs tlanne: l \ f - \r K 1. Työn- Työajan lyhennyspäven ptämsajankohdasta sovttu. tekjä

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys Ylestä Teäsakenteden ltokset (EC3-1-8, EC3-1-8-NA) Teäsakenteden lttämsessä tosnsa vodaan käyttää seuaava menetelmä: uuv-, ntt- ja nveltappltokset htsausltokset lmaltokset Ltos ja knntys Ltosta asttavan

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen)

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen) mks? Osaamsen näkyväks tekemnen (kärkaheden ympärlle) Nostaa verkoston ssällä tetosuutta erlassta osaajsta, tomnnasta ja resurssesta. Jokanen pääsee jakamaan oma kokemuksaan ja osaamstaan (hljasen tedon

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX

Lisätiedot

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

3. Datan käsittely lyhyt katsaus 3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1. 84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO

Lisätiedot

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Nyt tehty välikysymys kylläkin menee tuloksia tuottamatta, mutta aika sen tekemiselle oli sopiva, sillä nyt tulee - 13 - pb>

Nyt tehty välikysymys kylläkin menee tuloksia tuottamatta, mutta aika sen tekemiselle oli sopiva, sillä nyt tulee - 13 - pb> , '.a - - 12 -- f neen ryhmaj tomntaa. LaKlcolemnen valokunn^sa ol hyödytöntä, Ja alens van ryhmän arvoa. Sna myög tahtn vrhe, etta mentn valokuntn kommunsten varamehks vapaaehtosest. - 13 - hudgett valmks.

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa Usean muuttujan funktoden ntegraallaskentaa Pntantegraaln määrtelmä Yhden muuttujan tapaus (kertausta) Olkoon f() : [a, b] R jatkuva funkto Oletetaan tässä ksnkertasuuden vuoks, että f() Remann-ntegraal

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 Helen Oy:n yhtiökokouksessa 27.8.2014 perustettiin osakkeenomistajan pysyvä nimitystoimikunta, jonka tehtävänä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Webbihaku /indeksointi

Webbihaku /indeksointi Tedonhakumenetelmät Helsngn ylopsto/ TKTL, k 2014 Webbhaku Tedonhakumenetelmät Hakuobott (cawle) Indeksoja Indekst Manosndekst Webbhaku /ndeksont Hakukone Hae 1 2 Hakuobott Robotn elämää Hakuobotn (cawle,

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas Yhdstä kodnkonees tulevasuuteen. Pkaopas 1 Kots tulevasuus alkaa nyt! Henoa, että käytät Home onnect -sovellusta * Onneks olkoon käytät tulevasuuden kodnkonetta, joka jo tänään helpottaa arkeas. Mukavamp.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja: Talousvaliokunnan esitys hyväksyttäneen. Vahvistettiin.

Puheenjohtaja: Talousvaliokunnan esitys hyväksyttäneen. Vahvistettiin. .196. 197. myönnettäsn vastuuvapaus. Erkk Väre: Talousvalokunta esttää puoluetomkunnan ; 11' - f m Puheenjohtaja: On kuultu talousvalokunnan estys. taanko asan johdosta keskustelua. Talousvalokunnan estykseen

Lisätiedot

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat. 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^ EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN Kokonasperuste ahstettu 29.6.2007. ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN ÄLLYLEELO PEREDEN OVELAALE... 2 VAKEKNE REE... 3 VAVELKA...

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

PJELAX VINDKRAFTSPARK

PJELAX VINDKRAFTSPARK VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGAA 5. Naturutrednngar på fnska (Botop-Fåglar-Flygekorre) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Luontoselvtykset 1 (41) Sallnen Paavo Ssällysluettelo

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista Musto 15.3.2011 Musto tehostamskannustmen kahdeksan vuoden srtymäajan vakutukssta Jakeluverkonhaltjoden tehostamstavotteet kolmannelle valvontajaksolle lasketaan suuntavvossa tarkemmn kuvatulla StoNED-menetelmällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13 Oikeusministeriö E-JATKOKIRJE OM2015-00097 LAVO Leinonen Antti 07.02.2015 JULKINEN Suuri valiokunta Asia EU/OSA; Eräiden Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyneiden valtioiden liittymisen hyväksyminen

Lisätiedot

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: l"t i" meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: lt i meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan Kukkaselu Anne Kostan: r ff,, I O/n/ O//n& Tapasmrne F puutarhur, yrttää Anne Kostann, joka ayaa kukken a Selurkukan * herkkää ssntä. Kukkaselunmellä hmsä auttana Kostan kertoo, mkä on kukken henknen l"t

Lisätiedot

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet OKLS535 Opetusharjottelu, OH3, 8 op kevät 2017 Harjottelu tavotteet Stoutume harjotteluu Opetussuutelmaa perustae: 1. Oma toma tavotteellstame ja tavottede toteutumse arvot vuorovakutuksessa oma opskeljaryhmä

Lisätiedot

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016

Kraft Drift. Valkeat laivat ja Yhteisliikennevarustamo. Tre rederier blir De samseglande 1918. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 2/2016 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 2/2016 Suomalasten te länteen II Valkeat lavat ja Yhteslkennevarustamo Fnländarnas väg västerut II Tre rederer blr De samseglande 1918 s. 20 23

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Ranne Tiina(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Ranne Tiina(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00259 LPA Ranne Tiina(LVM) 30.10.2015 Asia Komission ehdotukset neuvoston päätöksiksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan HNS-yleissopimus

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE

EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eurokoodi 7 ja kansallinen liite ovat valmiit. Soveltamisohje RIL-207 on käytössä. Käytöstä on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. Eletään siirtymävaihetta,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. syyskuuta 206 (OR. en) 2092/6 FIN 549 INST 359 PE-L 49 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Budjettikomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak.

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

1994 vp -- lue 350 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lue 350 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp -- lue 350 Hallituksen esitys Eduskunnalle öljysuojarahastosta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä esitetään, että Euroopan Yhteisön jäsenvaltiosta Suomeen kuljetettavasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot