4 Pinta-alasovelluksia
|
|
- Marjatta Helinä Härkönen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion f kuvj. Tämä kuvj on välillä [, 5] -kselin yläpuolell. Lsketn tämän lueen pint-l. Rtkistn funktion f nollkohdt. 65 ti ( )d ( 6 5)d A f 5 /( 5 ) ( ) (( ) ( 5 )) Vstus: Pint-l on.
2 . Lsketn ensin nollkohdt, jott sdn selville rjt eli integrointirjt. ( ) ti ti ti Pint-l muodostuu khdest eri lueest, joist toinen on -kselin yläpuolell j toinen lpuolell. Yläpuolell olevn lueen pintl A voidn lske suorn määrättynä integrlin. ( )d /( A ) 5 ( ) ( ( ) ( ) ( ))
3 -kselin lpuolell olevn lueen pint-ln A lskemiseksi peiltn lue -kselin yläpuolelle. Peilttu kuvj vstv funktio on f ( ) ( ). ( ) ( )d A ( )d /( ) ( ) ( ) Kysytty pint-l on siis A A.
4 . Funktion kuvjn rjmn lueen pint-l YDINTEHTÄVÄT. ) f() = Nollkohdt: Kosk f() välillä [, ], pint-l on f ( )d. A ( )d ( ) ( ) ( ) / b) f() = Nollkohdt: ( ) ti Välillä [, ] on f(), joten pint-l on f ( )d. A ( )d ( ) / ( 6 ) ( )
5 . f() =. Nollkohdt = ( ) = = ti = = ± Välillä on f() j välillä on f(). Pint-l on f ( )d ( f ( )d ). A ( )d ( ( )d ) /( ) ( ) / ( ( )) (( ) )
6 . ) Funktion f() = 5 nollkohdt. 5 ( ) ( ) ( 5) ti 6 Kuvj on ylöspäin ukev prbeli. Prbelin huippu on nollkohtien puolivälissä, eli kohdss =. Tässä kohdss funktio s rvon f() = 5 = 9. Kuvjll on pisteet (, ), (, 9) j (5, ). b) Kosk f(), kun, lueen pint-l on ( 5)d /( 5 ) (( 5) ) 5 6 Pint-l on 6.
7 . ) Funktion f() = sin kuvj. b) / sin d ( cos )d cos( ) ( cos) ( ) c) Nollkohdt: sin n ti n eli yhdistettynä n. Välillä ], [ on nollkoht =. Välillä [, ] sin j välillä [, ] sin. Pint-l välillä [, ] on A sin d ( sin d ) / / ( cos )d ( cos )d ( cos ( cos)) ( cos ( cos)) Pint-l on.
8 5. Funktion f() = cos kuvj j rjoittm lue välillä [, ]. Kosk cos suurin rvo on, on luseke cos in negtiivinen. Alueen pint-l on A (cos )d (sin ) ((sin ) (sin)) (( 6) ) 6 6. f() = + Nollkohdt: ( ) ti, ti Välillä [, ] on f(), joten pint-l on / f ( )d. A 8 ( )d / ( ) 6 ( 8) Välillä [, ] on f(), joten pint-l on f ( )d. A 5 ( )d / ( ) Koko pint-l on
9 7. Suor + y 8 = on rtkistuss muodoss y = + 8. Prbeli y =. Piirretään kuv. Alue koostuu prbelin j -kselin väliin jäävästä osst A sekä suorn j -kselin väliin jäävästä osst A. Määritetään lueen rjt leikkuskohdist. Prbelin j -kselin leikkuskoht: =, kun =. Suorn j prbelin leikkuskoht: + 8 = + 8 = ( ) ( ) 8 6 ( ) j Näistä ensimmäisessä neljänneksessä on =. Suorn j -kselin leikkuskoht: + 8 = =. Alueen A pint-l: A 8 d/. Alueen A pint-l: A ( 8)d ( 8 ) 8 ( 8) 6. Koko pint-l on 8 6. /
10 VAHVISTAVAT TEHTÄVÄT 8. A = A = 5 A = ) b) c) f ( )d A f ( )d A f ( )d A A d) funktion f integrlifunktion F rvojen muutos välillä [, ] on F() F() f ( )d A e) funktion f rvojen muutos välillä [, ] on f() f() = =.
11 9. ) f() = e -kselin leikkuskoht: e e ln. Kuvj on -kselin lpuolell. Alueen pint-l: ln ln A ( e )d ( e ) ln (( e ln ) ( e )) ( ln ) ln / b) f( ) -kselin leikkuskoht: j. Kuvj on -kselin lpuolell. Alueen pint-l on A ( )d / (ln ) (ln (ln)) (ln ) ln
12 . Piirretään kuv. Kuvjien leikkuspiste sdn yhtälöstä. Määrittelyehto: eli j + eli. Kun ehdot yhdistetään, sdn. (), ti Näistä määrittelyehdon täyttää vin =. Alueen A lrj on suorn y = + j -kselin leikkuskoht = j ylärj käyrien leikkuskoht =. / A ( )d ( ) ( 99) Alueen A lrj on = j ylärj käyrän y j -kselin leikkuskoht =. A d ( ) d ( ) ( ) 6 Koko pint-l on A + A = + 6 = 7. /
13 . Piirretään kuv Pint-l koostuu khdest lueest. Käyrien leikkuspisteeseen sti luett rj suor y j leikkuskohdst eteenpäin käyrä y 8. Alueen rjt sdn käyrien leikkuskohdst j käyrien j -kselin leikkuskohdst. -kselin leikkuskohdt: 8 j 8 8. Käyrien leikkuspisteen -koordintti: 8 ( ), j 8 8 ti 8. Näistä määrittelyehdon täyttää =. d / 8 8 A A 6 8d / (8 ) ( (8) ) Koko lueen pint-l on
14 . Pint-l koostuu khdest lueest. Kohdst = käyrien leikkuspisteeseen sti luett rj käyrä y = e j leikkuskohdst kohtn = käyrä y = e. Leikkuskoht: e = e = = = d / A e e e e e A e d / e ( e e ) e e Koko lueen pint-l on A A. e e e. Suorkulmion pint-l on =. Pitää osoitt, että käyrän y = cos j -kselin väliin jäävän lueen pint-l suorkulmion sisällä on. Määritetään käyrän y = cos nollkohdt: cos n : n Nollkohdist välillä [, ] ovt Pint-l on: j. / A cos d sin (sin sin( )) ().
15 . Funktion tulee oll sellinen, että välillä [, ] sen rjmt -kselin ylä- j lpuolelle jäävät pint-lt ovt yhtä suuret (jott f ( )d ) j pint-lltn (jott pint-l olisi ). Tällinen on esimerkiksi f() = + ti f() =. 5. Koko lueen pint-l on cos d sin sin / sin. Puolet pint-lst, eli välillä [, c] olev pint-l on. ) c,5 b) c cos d c sin / sin c sin sin c c n ti c n 6 6 c n ti c 5 n 6 6 Rtkisuist välillä [, ] on vin,56 6.
16 6. ) y = ( ),5 ti,5 b) y = ( ) Prbeli voi oll ylös- ti lspäin ukev, riippuen prmetrin rvost. Jos >, prbeli on ylöspäin ukev j kysytty lue on - kselin lpuolell. Jos <, lue on -kselin yläpuolell. Kuvjn j -kseli leikkuskohdt: = ( ) = = = =. Jos >, prbelin j -kselin väliin jäävä lue on -kselin lpuolell. Pint-l on tällöin: A ( )d ( ) ( ) /. Alueen pint-ln on oltv. Rtkistn. :
17 Jos <, lue on -kselin yläpuolell. Pint l on tällöin: A ( )d ( ) ( ) ( ) /. Rtkistn. :( ). Prmetrin tulee oll ti. 7. ) Suorkulmion pint-l on A = =. Käyrän y = lle jäävä pint-l välillä [, ] on A d ( ) /. Käyrän yläpuolelle jäävän lueen pint-l on A AA. Pint-lojen suhde on A :. A b) Suorkulmion pint-l on A = = Käyrän y = lle jäävä pint-l välillä [, ] on A d / ( ) Käyrän yläpuolelle jäävän lueen pint-l on A AA. Pint-lojen suhde on A :. A
18 8. A pohj Vlli on muodoltn lieriö, jonk pohj on prbelin muotoinen. Lieriön tilvuus lsketn V = A pohj h, missä h on pohj vstn kohtisuor korkeus. Asetetn prbeli koordintistoon, joss yhden ruudun leveys on m. Prbelin nollkohdt ovt = j =, jott leveys olisi 6 m j prbelin huippu on pisteessä (, ), jott korkeus olisi m. Määritetään prbelin yhtälö nollkohtien vull. y = ( )( + ) Piste (, ) toteutt prbelin yhtälön: = ( )( + ) = Prbelin yhtälö: y ( )( ) y. h Lsketn prbelin j -kselin väliin jäävä pint-l välillä [, ]. A ( )d ( ) / 9 ( ) ( ( ) ( )) 9 9 ( 9) ( 9)
19 Vllin poikkileikkuksen pint-l on m j tilvuus m 55 m = 66 m.
20 9. Piirretään kuv. Määritetään pisteiden P j Q -koordintit. P on kuvjien leikkuspiste. sin sin n ti n n 5 n n n 5 5 Rtkisuist välillä ovt = j = 5. Q on kuvjn y = sin j -kselin leikkuspiste. sin n n Välillä on =. Välillä [, ] lue on kuvjn y = sin j -kselin väliin jäävä lue j 5 välillä [, ], kuvjn y = sin j -kselin väliin jäävä lue. 5
21 Pint-l: 5 5 A (sin )d ( cos ) cos / cos A (sin )d / ( cos ) cos( ) cos( ) ( ) ) ) A A A Pint-l on Funktion kuvj on nyt prbeli y-kselin suhteen. Rtkistn prbelin j y-kselin leikkuspisteet. y y y y ti y ( ) Kosk prbeli on y-kselin vsemmll puolell, missä :n rvot ovt negtiivisi, sd pint-l integrlist A ( y y)d y/ ( y y y) (( ) ( ( ) ( ) ( ))) 9. Pint-l on.
22 . Kosk kysytty pint-l on käyrän j y-kselin väliin jäävä lue, rtkistn yhtälö muuttujn y suhteen. y y Kysytty pint-l on: y dy / y. Pint-l on. Huomutus: pint-l voidn lske myös vähentämällä suorkulmion pint-lst ( 8 = 6) käyrän y lle välillä [, 8] jäävä pint-l.. Käyrät rjvt -kselin knss lueen, jonk pint-l lsketn khdess osss. Määritetään kummnkin käyrän j -kselin leikkuskoht Käyrien leikkuskoht: 6 ( ), määrittelyehto ( j) Toteutt määrittelyehdon.
23 Käyrien j -kselin rjmn lueen pint-l: A 6 d / 6 6 A 6 d (6 ) d 6 (6 ) 6 / A A. 9 9 Käyrien j y-kselin rjm pint-l: TAPA: Rtkistn käyrän y 6 j - kselin väliin jäävä pint-l A välillä [, 6 ] j vähennetään -kohdss stu pint-l tästä. 6 6 A 8 6 d / (6 ) A
24 TAPA: Lsketn pint-l integroimll y-kselin suhteen. Rtkistn kuvjien yhtälöt muuttujn suhteen. y 6 y y 6 y j 6 y y 6 y Kuvjien j y-kselin leikkuskohdt y 6 y j y 6 y y Kuvjien leikkuspisteen -koordintti on =, joten y-koordintti on y A 8 y dy / y A 6 6 ( y )d y ( ) / y y ( ) ( ) Käyrien j y-kselin rjm pint-l on A 8 6 A Molempien lueiden pint-l on 9 9
25 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT. Kirjoitetn funktio f() = ploittin määriteltynä. = = ( ), kun, kun ( ( )), kun, kun Määritetään funktion nollkoht: = = Pint-l välillä [, ]: / A ()d ( )d Pint-l välillä [, ]: A ( )d ( ) /. 6 Pint-l välillä [, ]: / 5 A ( )d ( ). Kysytyn lueen pint-l on ) )
26 . f() = ln, kun. Pint-l on A ln d. Logritmifunktiolle ei ole esitetty tässä kurssiss integrointisääntöä. Alueen pint-l voidn määrittää funktion kuvjn j y-kselin väliin jäävän pint-ln vull. Rtkistn kuvjn yhtälö muuttujn suhteen. y = ln = e y Kun =, y = ln = j kun =, y = ln. Määritetään pint-l: ln d ln / ln. A e e e e Kun lueet yhdistetään, syntyy suorkulmio, jonk sivut ovt pituudeltn ln j. Suorkulmion pint-l on ln. Vähennetään suorkulmion pint-lst äsken stu pint-l A, niin sdn kysytty pint-l A = ln.
27 5. ) Origokeskisen yksikköympyrän os. Käyrän yhtälö y voidn kirjoitt muotoon y = eli + y =, missä y. Tämä on origokeskinen ympyrän, jonk säde on. b) d on yksikköympyrän neljänneksen pint-l. A. c) Rtkistn y ellipsin yhtälöstä. y y y y Vlitn os, joss y : y. Ellipsin neljänneksen pint-l on A d d d. ) koht Koko ellipsin pint-l on. )
28 d) Rtkistn y ellipsin yhtälöstä. y b y b b y b ( ) ( ) b b y ( ) Vlitn os, joss y : b y. Ellipsin neljänneksen pint-l on A b d b d. Kosk y on origokeskeisen -säteisen ympyrän -kselin yläpuolisen osn yhtälö, on neljänneksen pint-l Tällöin. b b b A d. -säteisen ympyrän Koko ellipsin pint-l on b b.
29 6. Piirretään kuv. Rtkistn suorn y = j käyrän leikkuskohdt: ( e e ) e e e e e e e e ( e ) e Tehdään sijoitus e = t. t t 6 t e ti e ln( ) ti ln( ) A (ln( ), ) j B (ln( ), ) Pint-l sdn integrlin: ln( ) ln( ) ln( ) ( e e )d ( ) / e e Pint-l on. ln( ) ( ln( ) ln( ) ( ln( ) ln( ) e e e e )) ( ( )) ) ( ) ( ) ( )
30 7. ) y = Rtkistn y yhtälöstä: y. Kuvj on symmetrinen sekä - että y-kselin suhteen. Määritetään käyrän -kselin yläpuolisen osn j -kselin väliin jäävän lueen pint-l. Nollkohdt: ti. Alueen pint-l sdn, kun lsketn käyrän j -kselin välillä [, ] rjoittmn lueen pint-l j kerrotn se neljällä. A d ( ) ( ) / (() ) / Koko lueen pint-l on.
31 b) Kuvj on symmetrinen y-kselin suhteen. Lsketn y-kselin oikenpuolisen lueen pint-l j kerrotn se khdell. = y(y ) y( y) ( y) y ( y y y) Kun =, = y(y ), jost y =. 5 ( y y y)d y ( y y ) 5 Pint-l on /
32 8. ) b) d / ln ln ln ln d/ ln lnlnln ln d/ ln ln8lnln ln d/ ln lnlnln ln d/ ln ln6lnln ln jne n n n n d/ ln ln n ln n ln ln n n d/ ln lnlnln ln d/ ln ln8lnln ln jne. n n n n d/ ln ln nln n ln ln n n c) Käyrän y j -kselin välillä [, b] rjoittmn lueen pint-l riippuu vin suhteest b, eli jos suhde on vkio, myös pint-l on vkio. Tämä johtuu logritmin ominisuuksist, sillä pint-l välillä [, b] on ln lnb ln. b Sääntö: jos pint-loj rjoittvien -kselien pisteiden suhde on vkio, niin hyperbelin rjoittm pint-l on vkio.
33 9. Merkitään f( ). Funktio f on ksvv, kun >. Luseke dilmoitt käyrän y lle jäävän pint-ln. Arvioidn käyrän lle jäävää pint-l settmll sen lpuolelle suorkulmioit. Välillä [, ] käyrän lpuolell on suorkulmio, jonk korkeus on f (). Suorkulmion pint-l on. Vstvsti välillä [, ] käyrän lpuolell suorkulmio, jonk pint-l on. Smoin voidn jk koko väli [, ] vstviin suorkulmioihin, jolloin suorkulmion korkeus on sm kuin funktion f rvo lrjn kohdll j leveys on in. Kosk funktio f on ksvv, kyseiset suorkulmiot jäävät kokonn käyrän lle, joten niiden peittämä pint-l on pienempi kuin käyrän lle jäävä pint-l välillä [, ].
34 . Khden käyrän rjmn lueen pint-l YDINTEHTÄVÄT. ) Leikkuskoht:,5,5,5,5 5 Kosk leikkuspisteen -koordintti on 5, on y-koordintti 5 =. Leikkuspiste on (, 5). b) Kuvn perusteell suor y =,5 +,5 on ylempänä välillä [, ]. Suorien rjoittmn lueen pint-l on A ((,5,5) ( ))d (,5,5)d /(,5,5 ) (,56,5) (,5,5),75.
35 . ) Leikkuskohdt: 57 : 6 ( 6) 5 ti. Leikkuspisteiden y-koordintit: y = 7 ( ) = j y = 7 =. Leikkuspisteet ovt (, ) j (, ). Jtkuvien funktioiden kuvjt eivät voi viht järjestystään muull kuin leikkuskohdss. Vlitn leikkuskohtien väliltä testipiste =. Lsketn molempien kuvjien y-koordintti testipisteessä. Testipisteessä y = + 5 = 5 j y = 7 = 7. Kosk 7 > 5, on lspäin ukev prbeli y = 7 välillä [, ] ylöspäin ukevn prbelin y = + 5 yläpuolell. b) Prbelien rjoittmn lueen pint-l on A (7 ) ( 5)d ( )d ( / ) 5. 8 ( ( ) ( ) ( ))
36 . ) Leikkuskohdt: = = ( ) = = ti = = ti =. Leikkuskohdt ovt =, = j =. b) Välillä ], [ kolmnnen steen käyrä f on suorn g yläpuolell, kosk esimerkiksi f(,5) > g(,5) j välillä ], [ suor g on käyrän f yläpuolell, kosk esimerkiksi g() > f(). c) Käyrien rjoittmn lueen pint-l on A ( f ( ) g( ))d ( g( ) f( ))d (( ) )d ( ( ))d ( )d ( )d / / ( ) ( 8 ) 7 7
37 . 7 7 f( )d g ( )d f( )d g ( )d 5 ) b) c) A f ( ) g( )d f( )d g( )d A f ( ) g( )d f( )d g( )d ( 5) ( f ( ) g( ))d ( f( ) g( ))d ( f( ) g( ))d 886
38 VAHVISTAVAT TEHTÄVÄT. ) Leikkuskohdt: 6 6 ti. ( 6) 5 Pint-l: A (( 6) )d ( 6 / ) ( 9 89) ( 8 ) b) Pint-l: A ( 6) d d / ( 6 ) 6 6 / (8 6) 8
39 5. ) Kuvjien leikkuskohdt: ( ) ti ti. Koko välillä ], [, lukuun ottmtt origo, suor y = on käyrän y yläpuolell. Pint-l on A (( ) ( ))d ( )d 5 ( / ) 5 5 / ( ) 6 ( 6 ) ( ( ) ( ) )
40 b) Kuvjien leikkuskohdt: ( ), ( ) ti. Välillä [, ] y = yläpuolell. on käyrän y = Käyrien rjoittmn lueen pint-l on A ( )d / ( ) Leikkuskoht e = e = = = Välillä ], [ f() = e > g() = e, kosk e,5 > e =. Käyrien rjoittmn lueen pint-l on A ( e e )d / ( e e ) e e e e e e e e ( e ) e
41 7. ) b) Oikenpuoleinen lue on suorn y = j prbelin y = välillä [, ] rjm lue. Suorn j prbelin rjmn lueen pint-l on ( )d / ( ). 6 Vsemmnpuoleinen lue on suorn y = j prbelin y = väliin jäävä lue välillä [, ] sekä suorien y = j y = väliin välillä [, ] jäävä lue. Alueen pint-l on ( )d ( )d ( ) ( / ) / 7. 6 Pint-lojen suhde on 6 : 7 6 = : 7.
42 8. ) Leikkuskohdt: sin cos : cos, n sin cos tn n. Leikkuskohdist välillä on =. Alue koostuu khdest osst. Välillä rjmst osst j välillä [, ] osst. Käyrien rjoittmn lueen pint-l on (sin )d (cos )d ( cos ) (sin ) / / ( cos cos) (sin sin ) ( ) ( ) ). [, ] käyrän sin j -kselin käyrän cos j -kselin rjmst
43 b) Käyrien j y-kselin väliin jäävä lue on käyrien y = sin j y = cos väliin välillä [, ] jäävä lue. Käyrien väliin jäävä pint-l on A (cos sin )d (sin cos ) / (sin cos ) (sin cos) ) ( ) (). 9. Prbelin yhtälö on nollkohtien vull ilmoitettun muoto y = ( )( ). Piste (, ) on prbelill, joten se toteutt prbelin yhtälön. = ( )( ) = =. Prbelin yhtälö on y = ( )( ) = +. Suorn kulmkerroin on, joten suorn yhtälö on y = ( ) eli y = 6. Prbelin j suorn rjoittmn lueen pint-l on
44 A ( )d (( ) (6))d ( )d ( 6)d /( ) ( 6 ) / ( ) ( ) Ruutuj on n. kpl. Yhden ruudun pint-l on m m = m. Pint-l on noin m = 6 m =,6 h. b) Käyrien leikkuskohdt:, +,7 +, =,( ) =,999 ti = 9,9, +,7 +, =,6 6,8 =,56 ti = 8,5 =,( ) =,6 6,8 =,66 ti = 7,69. A: =,999 B: =,66 C: = 8,5
45 Määritetään pint-lt integrlin: Väli A-B,66 A ((,, 7,) (, ) )d,59,999 Väli B-C 8,5 ((,,7,) (,66,8))d6,76,66 Pint-l on yhteensä,59 + 6,76 = 7,57. Kosk krtn yksikkö on m, on todellinen pint-l 7,57 m m = 75,7 m 7 m,7 h.
46 . Leikkuskohdt: sin sin n ti n n ti n n n. Rtkisuist on välillä [, ] =, = j =. Välillä [, ] kuvj y = sin on ylempänä j välillä [, ] kuvj y = sin on ylempänä. Käyrien rjoittmien lueiden pint-l on: A (sin sin )d (sin sin )d ( cos cos ) ( cos / cos ) / cos( ) cos cos cos cos cos cos cos ( ) ( ) ( ( ) ) ( ( )) 5
47 . ) Suorn yhtälö: y + = jost y =. f( ), kun, kun Leikkuskohdt ( ) ti Pint-l välillä [, ]: A ( ( ))d ( )d ( ) /. Pint-l välillä [, ] ( )d ( )d ( ) / A Koko pint-l on + =.
48 b) Leikkuskohdt:,, ( ) ( ) ( ti) ( ti) ( ) ( ) ( ) Prbeli on funktion f kuvjn yläpuolell välillä ], [. Pint-l on A ( ( ))d ( )d /( ) ( ) / ( ) ( ) 7.
49 . Appletill rvioiden b,. Kun suor on prbelin lpuolell, lueen pint-l on: A ( ( b ))d ( b )d ( ) / b b b b. Rtkistn b, kun pint-l on 8. b 8 b : b
50 Appletill rvioiden b,7. Kun suor on prbelin yläpuolell, lueen pint-l on: A( b( ))d ( b)d / ( b) b b b. Pint-ln tulee oll 8. b 8 b 8 b Vstus: b = ti b =.
51 . Merkitään f() = e. Tngentin sivumispisteessä = j f() = e = e. Sivumispiste on (, e ). Kohtn = piirretyn tngentin kulmkerroin on f (). f () = e f () = e = e Tngentin yhtälö: y (e ) = e( ) y = e. Tngentin j -kselin leikkuskoht: e = = e. Kysytty pint-l: e e A ( e )d ( e ( e))d ( e )d ( e e)d e e e / ( e ) e / e e e e e e ( e ) e e e e e e e e e e e e e e e e e. e e
52 5. Suor y =, käyrät y j y sekä suort = j =. Käyrä y on käyrän y yläpuolell. Käyrän y j suorn y = väliin välillä [, ] jäävä pint-l: ( )d /( ( ) ) A ( ) ( ). Suorn y = j käyrän y väliin välillä [, ] jäävä pint-l: A ( )d ( )d ( ( ) ) ( ) ( ). Pint-lt ovt yhtä suuret, eli lojen suhde on :. /
53 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT 6. Kuvjien leikkuskohdt: k k k ( ) ti k. k Käyrien väliin jäävän lueen pint-l on k k / k k k k k ) ) d d. 6k k 8k Rtkistn k ehdost, että pint-ln tulee oll. 8k 8k k k k Kosk k >, niin k.
54 7. Ympyrän + y = keskipiste on (, ) j säde r =. Ympyrän -kselin lpuolisen osn, eli puolikkn pint-l on. Prbelin j -kselin väliin jäävä pintl välillä [, ] on ( ) d / ( ) Prbelin ympyrästä erottmn prbelin lpuolell olevien lueiden pint-l yhteensä on 8. 6 Kysytty lue on puolet tästä pint-lst, eli 8 : ) Alueen leveys on =. Jos funktioiden f j g väliin jäävän lueen korkeus on jok kohdss, on pint-l =. Alueen korkeus on, jos funktioiden f j g erotus on, eli g() = f() +. Tällöin funktioiksi käyvät esim. f() = j g() = +. b) Funktion f jokin integrlifunktio on F. Eri integrlifunktiot erovt toisistn vkion verrn. Alueen leveys on b j korkeus jok kohdss on F F = F + C (F + C ) = C C, joten pint-l on b C C. Funktion f khden eri integrlifunktion kuvjien pystysuor etäisyys on niiden lusekkeiden vkioiden erotuksen suuruinen. Tämä on kuvjien rjoittmn lueen korkeus..
55 9. Piirretään kuv. Alue voidn jk osiin millä thns tvll: esimerkiksi suorll, jok voi oll nousev, lskev, -kselin suuntinen ti y-kselin suuntinen. Myös muut käyrät ti tvt kelpvt. Vlitn suorksi pystysuor suor =. Alueen pint-l välillä [, ] tulee oll sm kuin välillä [, ]. ( e e )d ( e e )d / / ( e e ) ( e e ) ( e e ) ( e e ) ( e e ) ( e e ) e e e e e e e e e e e e e e e ( )
56 Yhtälön voi rtkist sijoituksell e = t. Rtkistn symbolisen lskennn ohjelmll.,7 ti,7 Kosk lue on välillä [, ], rtkisuksi käy,7, eli suor =,7. Jko voidn tehdä myös vinoll suorll, jok kulkee pisteen (, ) kutt: y = +. Suor on käyrä y = e lpuolell j käyrän y = e yläpuolell välillä [, ]. Sdn yhtälö ( e ( ))d (( ) e )d /( e ) ( ) / e e ( e ) e ( e ) e e e e e e e Myös vino suor osn. e y e jk lueen khteen yhtä suureen e
57 5. Funktiot f() = sin j g() = cos Käyrien leikkuskohdt sin cos : cos, n sin cos tn n. Peräkkäisten smnlisten lueiden rjt ovt [, 5 ] j [ 9, ] = [ +, 5 + ] sekä [ 5, 9 ] j [,7 ] = [ 5 +, 9 + ]. Rjt ksvvt siis in. Tällöin pint-lt ovt 5 n 5 n A (sin cos )d ( cos sin ) n n ( cos( 5 n ) sin( 5 n )) ( cos( n ) sin( n ) ( cos 5 sin 5 ) ( cos sin ) 5 (sin cos )d /
58 j 9 n 9 n A (cos sin )d (sin cos ) 5 5 n n sin( 9 n ) cos( 9 n ) (sin( 5 n ) cos( 5 n ) sin 9 cos 9 (sin 5 cos 5 ) 9 cos sin d 5 / Pint-l on kikill vkion n rvoill.
( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
Lisätiedot6 Integraalilaskentaa
6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotMITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
Lisätiedot1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [
1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
LisätiedotIntegraalilaskenta. Määrätty integraali
9..08 Integrlilskent Määräämätön Etsitään funktiot Derivoinnille käänteistoimenpide integroiminen Integrlifunktio F(x), jolle F x = f x, lisäksi integrlifunktioille G x = F x + C. Vkion C lisäys (merkitys),
LisätiedotPinta-alan laskeminen
Pint-ln lskeminen Esimerkki Välillä, jtkuvn, einegtiivisen funktion f määrätt integrli nt suorn pint-ln, eli f = A. INTEGRAALILASKENTA, MAA9 A = f Toislt, jos f on välillä,, eipositiivinen, eli f R, niin
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS
0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
Lisätiedot5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Hrjoitustehtäviä syksy 4. Millä reliluvun rvoill ) 9 =, b) + +, e) 5?. Kirjoit Σ-merkkiä käyttäen summt 4, ) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + + 4 + + 99, d)
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 3 Määrätyn integrlin lskeminen Aiemmin määrittelimme määrätyn integrlin f (x)dx funktion f (x) l- j yläsummien rj-rvon. Määrätyllä integrlill on kksi intuitiivist tulkint:.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset
Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotAnalyysin perusteet kauppatieteilijöille 800118P
Anlyysin perusteet kupptieteilijöille 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Topi Törmä Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2015 Sisältö 1 Derivtt 3 1.1 Määritelmä..............................
LisätiedotParaabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.
5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
Lisätiedot5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)
5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
Lisätiedota = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1
5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },
Lisätiedotlim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.
Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös
Lisätiedot521. 522. 523. 524. 525. 526. 527. 12. Lisää määrätystä integraalista. 12.1. Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:
12. Lisää määrätystä integrlist 12.1. Integrlin rvioimisest 521. Osoit: 1 + x 2 22 1 < < 1 + x21 21. 522. Osoit: x 3 < 5 x 6 + 8x + 9 < 15 1 5. 523. Osoit: 2 2 < e x2 x < 2e 2. e 524. Olkoon k >. Osoit:
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November
Lisätiedot4 Taso- ja avaruuskäyrät
P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen
LisätiedotR4 Harjoitustehtävien ratkaisut
. Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x
LisätiedotMatematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki
Mtemtiikn tukikurssi Hnnu Kivimäki Sisältö I Ensimmäinen välikoe Integrointi 2 Osittisintegrointi 5 3 Osmurtohjotelm 4 Lisää osmurtoj 4 5 Sijoituskeino 9 6 Määrätty integrli 2 7 Ylä- j lsumm 22 8 Määrätyn
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdtus relifunktioihin 802161P, 5op Os 3 Pekk Slmi 19. lokkuut 2015 Pekk Slmi FUNK 19. lokkuut 2015 1 / 48 Integrlit 1 Määrätty integrli = oike integrli: esim. 1 0 x 2 dx = reliluku 2 Määräämätön integrli
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rtkisuist Nämä Trigoometriset fuktiot j lukujoot kurssi kertustehtävie j -srjoje rtkisut perustuvt oppikirj tietoihi j meetelmii. Kustki tehtävästä o yleesä vi yksi rtkisu, mikä ei kuitek trkoit sitä,
Lisätiedot2 Epäoleellinen integraali
ANALYYSI C, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, SYKSY 8 Epäoleellinen integrli Integrointivihje: Hyödynnä yhdistetyn funktion integrointisääntöä.. Määritä 9 9 (c) ( ). Tutki, millä vkion p rvoill epäoleellinen integrli
LisätiedotReaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?
Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
LisätiedotSinilause ja kosinilause
Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,
Lisätiedot4. Reaalifunktioiden määrätty integraali
6 4. Relifunktioiden määrätt integrli Vrsinisesti termi "integrli" tulee seurvss esitettävästä määrätstä integrlist, jok on läheistä suku summmiselle. Yhtes derivttn on sitten perustv ltu olev tulos, jot
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
Lisätiedot601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen
Lisätiedotx k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b
5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 20, 2017
LisätiedotTasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.
KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotAnalyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että
Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
Lisätiedotmissä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min
S-11446 Fysiikk IV (Sf), I Välikoe 154 1 Elektronisuihku, joss elektronien noeus on v, suu kohtisuorsti rkoon, jonk leveys on d Ron läi kuljettun elektronit osuvt etäisyydellä D olevn vrjostimeen Mikä
LisätiedotMatematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P
Mtemtiikn perusteet tloustieteilijöille 2 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2014 Sisältö 1 Mtriisilgebr j optimointi 4 11 Määritelmä 4
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE Pitkä matematiikka 7.2.2012
PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä mtemtiikk 7 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (*) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä on usempi kohti
LisätiedotLuku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa
Luku 5. Integrli Merkitsemme seurvss [, b]:llä lukusuorn suljettu väliä { R : b}. Olkoon f välillä [, b] määritelty funktio. Snomme, että välillä [, b] määritelty funktio g on funktion f integrlifunktio
LisätiedotS Fysiikka III (EST), Tentti
S-114.137 Fysiikk III (ES), entti 30.8.006 1. Lämpövoimkone toteutt oheisen kuvn Crnotin prosessi. Koneess on työineen yksi mooli ideliksu. Lske yksitomisen ksun kierroksen ikn tekemän työn suhde kksitomisen
LisätiedotViikon aiheet. Pinta-ala
info Viikon iheet Mpu I:sen voit suoritt: Kurssin loppukokeess 23.10. Arvosn: koe + lskrit Mikäli yo. ik ei sovi, voit suoritt loppukokeen yleistenttitilisuudess 24.11. Arvosn: koe + lskrit. Ilmoittudu
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)
Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos
Lisätiedot766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)
7668A Termofysiikk Hrjoitus no 1, rtkisut (syyslukukusi 14) 1 Lämpötilss T K elektronien energit eivät ylitä Fermin energi (ɛ i ɛ F ), lämpötilprmetri β j kemillinen potentili vst Fermin energi (µ() ɛ
LisätiedotMikrotalousteoria 2, 2008, osa III
Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rtkisuist Nämä Juuri- j logritmiunktiot -kurssin krtusthtävin j -srjojn rtkisut prustuvt oppikirjn titoihin j mntlmiin. Kustkin thtävästä on ylnsä vin yksi rtkisu, mikä i kuitnkn trkoit sitä, ttä rtkisu
Lisätiedot2.2 Monotoniset jonot
Mtemtiik tito 9, RATKAISUT Mootoiset joot ) Kosk,,,, ii 0 Lukujoo ( ) o siis lhlt rjoitettu Toislt 0 Lukujoo (
LisätiedotSarjaratkaisun etsiminen Maplella
Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotKertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)
Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
LisätiedotKertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot
TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 10.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen (Alto-yliopisto,
LisätiedotPintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten
.4.8 intintegrli. He krtion z x + y sylinterin x + y y sisäpuolelle jäävän osn pint-l käyttämällä npkoordinttej x r cosθ j y r sinθ jolloin epäyhtälö x + y y on r sinθ. Rtkisu: Symmetrin nojll voidn trkstell
LisätiedotVEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1
VEKTORILASKENTA Timo Mäkelä SISÄLTÖ: VEKTORIN KÄSITE VEKTOREIDEN ERUSLASKUTOIMITUKSET VEKTOREIDEN YHTEENLASKU VEKTOREIDEN VÄHENNYSLASKU 4 VEKTORIN KERTOMINEN LUVULLA6 4 VEKTORILAUSEKKEIDEN KÄSITTELY7 TASON
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 27, 2017 Pekk Alestlo,
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotSisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20
Integrli 10. syyskuut 2005 sivu 1 / 20 Sisältö 1 Määrätty integrli j integrlifunktio 2 1.1 Integroituvist funktioit 3 1.2 Määrätyn integrlin ominisuuksi 4 1.3 Integrlifunktio 5 1.4 Integrlilskennn tärkeimmät
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv
LisätiedotIntegroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä
Integroimistehtävät,. syyskuut 5, sivu / 9 Perustehtäviä Tehtävä. Osoit, että vkiofunktio f(x) c on Riemnn-integroituv välillä [, b] j lske suorn määritelmän perusteell b f(x). Tehtävä. Osoit, että funktio,
LisätiedotJouni Sampo. 28. marraskuuta 2012
A2 Jouni Smpo 28. mrrskuut 2012 Sisältö 1 Integrointitekniikoit 2 1.1 Osittisintegrointi (Integrtion by prts)...................... 2 1.2 Sijoitus (Method of Substitution).......................... 2 1.3
LisätiedotEsimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.
8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Integrointi Integrointi on derivoinnin käänteistoimitus: jos funktion F(x) derivtt on f (x), niin funktion f (x) integrli on F(x). Täten, kosk esimerkiksi funktion x + e x derivtt
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset
Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentili- j integrlilskent 1 Riikk Korte (Pekk Alestlon klvojen pohjlt) Alto-yliopisto 22.11.2016 Sisältö Pint-l Integrli 1.1 Pint-l: Suorkulmio Seurvss trkstelln umpinisten tsokäyrien rjmi
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotAnalyysin perusteet kauppatieteilijöille P
Anlyysin perusteet kupptieteilijöille 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Topi Törmä Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2017 Sisältö 1 Derivtt 3 1.1 Määritelmä..............................
LisätiedotRiemannin integraali
LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 5 op
jouko.teeriho@lpinmk.fi Differentili- j integrlilskent 5 op Moodle: Differentili j Integrlilskent R5R5S Avin: syksy6 Sisältö. jkso Derivtn määritelmä rj-rvon Derivoimiskvojen käyttö Derivtn sovelluksi
Lisätiedot1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95
9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:
LisätiedotMääritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.
Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio
LisätiedotMatematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää
Solmu 3/2008 Mtemtiikkolympiliset 2008 kuusi vike tehtävää Mtti Lehtinen Mnpuolustuskorkekoulu 49. Knsinväliset mtemtiikkolympiliset pidettiin Mdridiss 4. 22. heinäkuut 2008. Kilpilijoit oli 535 j he edustivt
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotVille Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007
Ville Turunen: Mt-.4 Mtemtiikn peruskurssi P 3. välikokeen lueen teoritiivistelmä 27 Mterili: kirjt [Adms] R. A. Adms: Clculus, complete course (6th edition), [Ly] D. C. Ly: Liner lgebr nd its pplictions
Lisätiedot3 Integraali ja derivaatta
3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,
LisätiedotSisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja
Sisällys Alkusnt Tehtävien rtkisuj Vektorit (MAA) Vektoreill lskeminen Vektorit geometrin käytössä 9 Vektorit koordintistoss Lisätehtäviä Todennäköisyys j tilstot (MAA) Tilstot Todennäköisyys Todennäköisyysjkum
Lisätiedotθ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö
22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2
LisätiedotRiemannin integraalista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro grdu -tutkielm Aij Stenberg Riemnnin integrlist Mtemtiikn j tilstotieteen litos Mtemtiikk Syyskuu 2010 2 Tmpereen yliopisto Mtemtiikn j tilstotieteen litos STENBERG, AIJA: Riemnnin
Lisätiedot