Toimialojen kokonaistuotokseen perustuva kokonaistuottavuuden muutos

Transkriptio

1 1(11) ANSANTALOUDEN TILINPIDON TUOTTAVUUSMITTARIT 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden muuosasee a eri eiöiden onribuuio niihin 3 Arvonlisäyseen perusuva oimialoen oonaisuoavuuden a yön uoavuuden muuosasee 3 oonaisuoavuuden muuos oo ansanalouden asolla 4 Työn uoavuuden muuos oo ansanalouden asolla 5 Aineisoon liiyvä ongelma 5 Lähee 6 Pääomapanosen miaaminen 6 Johdano 6 Meneelmä Pääomaanoen lasena pääomaavarayypeiäin Pääomaavarayyppien yli aggregoini Lähee 9 Työpanosen raennemuuosen huomioiminen uoavuuslasennassa 9 Lähee 10

2 2 2 (11) a n s a nalouden ilinpidon uoavuusmiari ansanalouden ilinpidon oimialoiaise uoavuusmiari perusuva ns LEMS -asvulasenameneelmään, ona eseisin ehiää on ollu Harvardin yliopison professori Dale Jorgenson yheisyöumppaneineen (s esim Jorgenson, Gollop a Fraumeni, 198 seä Jorgenson, Ho a Siroh 2005) Tämän meneelmän äyöä suosielee OECD:n uoavuusäsiira (OECD 2001) a siä äyeään myös ansainvälisessä EU LEMS proeissa LEMS-meneelmässä uoavuusmiaus apahuu ansanalouden ilinpidon ehiossa 1 Siinä oeaan huomioon aii uoannossa äyeävä panose Täsä meneelmä on saanu nimensäin: =pääoma (capial), L=yö (labour), E=energia (energy), M=maeriaali (maerials) a S=palvelu (services) aiia panosia äsiellään periaaeessa samalla avalla Eriyisesi pääomapanosen osala ämä merisee, eä siä miaaan pääomapalveluilla eiä pääomaannalla (s esim OECD 2001, a Aulin-Ahmavaara a Jalava 2003) Meneelmässä pyriään oamaan huomioon myös panosen laaueiä Tää varen aii panosyypi pyriään aamaan mahdollisimman homogeenisiin luoiin Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos Toimialan uoavuuden miaus perusuu LEMS meneelmässä aauseen, eä on olemassa uoanofunio, oa eroo sen masimiuoosen (Q) määrän, oa voidaan aiaansaada yö (L)-, pääoma ()- a väliuoepanosilla (M) T on aia (1) Q f (, L, M, T) Lisäsi oleeaan, eä uoaa oimiva äydellisillä marinoilla a pyrivä masimoimaan voioaan ai minimoimaan usannusiaan Törnqvisin indesiin perusuva oimialan oonaisuoavuuden muuosase laseaan uoosen muuosaseen a ahden perääisen vuoden esimääräisillä arvoosuusilla ( s ) painoeuen panosen muuosaseiden erousena: (2) log Q sm, log M s, log sl, log L Toimialoiaisissa laselmissa arvo-osuude laseaan panosen osuusina uoosesa Pääomapanoselle arvo-osuua laseaessa äyeään pääomaorvausia a yöpanoselle arvo-osuua laseaessa äyeään yövoimaorvausia (PX-Web auluna osoieessa wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Tuoos arvoeaan, arvoosuusia laseaessa, ansanalouden ilipidon muaiseen perushinaan (sisälää uoaan saama uoeuipalio, mua ei uoeesa maseua uoeveroa eiä maseua aupan a uleusen marginaalea) Panose on arvoeu sen muaan miä äyää niisä masaa Väliuoeäyössä oo oimialan asolla ämä vasaa osaan hinaa Tuoosen a väliuoepanosen muuosasee laseaan iineähinaisisa arvoisa (edellinen vuosi perusvuoena) Eri laaua olevien uoosen a väliuoepanosen aggregoinnissa äyeään Tuoavuusasausessa Laspeyresin indesiaavaa Pääoma- a yöpanosen aaellaan oosuvan eri laaua olevisa homogeenisisa panosluoisa Pääomapanosen lasennan uvaus on luvussa Pääomapanosen miaaminen, ossa on selviey seä pääomaannan muodosus, eä painoen lasena Työpanosen laaueiöinä on huomioiu iä, suupuoli seä ouluus Eri laaua oleva osapanosen muuosasee on painoeu yheen niiden ahden perääisen 1 ansanalouden ilinpidon ehiossa apahuvaa uoavuusmiausa araselee ysiyisohaisesi Aulin-Ahmavaara (2006)

3 3 3 (11) vuoden esimääräisillä osuusilla w ao aegoriaan uuluvan oonaispanosen arvosa log ( w, log ), = pääoma avarayyppi; log L ( w, log L ), l = yöpanosen laaueiä l L l l Laselma laadiaan 60 oimialalle a ne on esiey PX-Web ieoanaauluna osoieessa (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Tuoavuusasausessa esieävä luvu on aggregoiu 30 oimialan aruudelle summaamalla uoos-, väliuoeäyö-, pääoma- seä yöllisyysiedo disaggregoidusa aineisosa Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden muuosasee a eri eiöiden onribuuio niihin Työn uoavuuden unia ohden laseu muuosase laseaan oonaisuoosen a ehyen yöunien (H) muuosaseiden erousena: (3) log h log Q log H Joa saaaisiin esille eri eiöiden onribuuion yö uoavuueen, vähenneään yöunien muuosase yhälön (2) molemmila puolila Pienen äreselyen äleen saadaan seuraava ulos: (4) log h s s s M,, L, ( log M ( log log H ) log H ) ( log L log H ) Toisin sanoen: Työn uoavuuden muuos = väliuoepanosen inensieein muuosen vaiuus + + pääomainensieein muuosen vaiuus + yöpanosen raennemuuosen vaiuus + oonaisuoavuuden muuos Väliuoepanosen inensieeillä aroieaan väliuoeiden volyymia yöunia ohden a pääomainensieeillä pääomapalveluen volyymia yöunia ohden Arvonlisäyseen perusuva oimialoen o onaisuoavuuden a yön uoavuuden muuosasee Arvonlisäyseen perusuva oimialoiaise uoavuuslaselma on esiey PX- Web ieoanaauluna osoieessa (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Arvonlisäyseen perusuva oonaisuoavuuden muuos voidaan ohaa ns arvonlisäysfuniosa: (5) V g (, L, T) Arvonlisäyseen perusuva oonaisuoavuuden asvuase on ällöin

4 4 4 (11) (6) log V ul, log L u, log usannusosuude u on ny laseu arvonlisäysesä Arvonlisäyseen perusuvasi yön uoavuudenasvuaseesi saadaan: () log h u L, logv log H ( log L log H ) u, ( log log H ) Joa älle voiaisiin anaa ulina ossain enologisessa mielessä, esimerisi niin, eä yön uoavuus riippuu pääomainensieeisä, yön raennemuuosesa a oonaisuoavuudesa, ulisi osoiaa arvonlisäysfunion olemassaolo Arvonlisäysfunion olemassaolo edellyää, eä uoanofunio on niin sanousi separoiuva primääripanosen a väliuoepanosen suheen a voidaan näin ollen iroiaa seuraavaan muooon: (8) Y f ( X, g (, L, T) Tällöin oleeaan, eä primääripanosen raasubsiuuiosuhde on riippumaon äyeyisä väliuoepanosisa Toisin sanoen oleeaan, eä uoaa valisee ensin sopivan yhdiselmän yöä a pääomaa a sien ombinoi ämän yhdiseyn primääripanosen väliuoeisiin Tää pideään eriäin raoiavana oleamusena, oa empiirisissä eseissä yleensä on ouduu hyläämään (s OECD 2001) oonaisuoavuuden muuos oo ansanalouden asolla un oo ansanaloua äsiellään yhenä uoanoysiönä, sen uoos ise asiassa oosuu perushinaan arvoeuen oimaisen uoeiden oimiusisa loppuysynään Jos alous olisi suleu, ämä vasaisi oo ansanalouden bruoarvonlisäysä perushinaan Tässä noudaamme Jorgesonilaiseen lähesymisapaan uuluvaa äyänöä, ossa oo ansanalouden arvonlisäys määriellään ns uoanomahdollisuusien rinaman peruseella eri oimialoen arvonlisäysen Törnqvis indesinä: (9) log V w log V, ossa w, on ahden perääisen vuoden esimääräise oimialoiaise arvonlisäysen osuude oo ansanalouden arvonlisäysesä oonaisuoavuuden muuos saadaan samoin uin edellä: (10) logv u log L u log Arvo-osuude u on ny laseu oo ansanalouden perushinaisesa arvonlisäysesä 2 Samoin uin oimialoiaisa uoavuuden muuosa laseaessa pääoma- a yöpanos oosuva eri laaua olevisa osapanosisa: L 2 oo ansanalouden uoavuus laseaan usein marinahinaisesa bruoansanuoeesa Tällöin ouduaan laselmissa sioiamaan loppuäyösä maseu neouoevero (uoevero uoeue) arvonlisävero muaan lueuna pääoman ulo-osuueen Tuoavuusmiausessa uienin yleisesi aaellaan, eä uoosen arvo ulisi määriää uoaan annala Esimerisi Jorgenson a Landefeld (2006) seä Diewer (2005) asova, eä uoavuusaraselussa ulee äyää perushinaisa bruoarvonlisäysä eiä marinahinaisa bruoansanuoea

5 5 5 (11) log ( w, log ), = pääoma avarayyppi; log L ( w L, log H ), l = yöpanosen laaueiä Työn uoavuuden muuos oo ansanalouden asolla l l Työn uoavuuden muuos saadaan samoin uin oimialaasollain: l (11) log h log V log H u ( log log H) u ( log L log H ) L Toisin sanoen: Työn uoavuuden muuos = pääomainensieein muuosen vaiuus + yöpanosen raennemuuosen vaiuus +oonaisuoavuuden muuos Työpanosen uudelleen ohdenumisen vaiuus oo alouden uoavuueen Aineisoon liiyvä ongelma oo alouden asolla voidaan arasella, mien yöpanosen siiryminen oimialoen välillä vaiuaa uoavuueen Työpanosa miaaan ässä yöunien määrällä Arvo eroo yövoiman liieisä orean uoavuuden oimialoila maalan uoavuuden oimialoille ai päinvasoin LEMS meneelmä on eriäin vaaiva aineison suheen Se edellyää mm äypä- a iineähinaisia arona- a äyöauluoia Vuodesa 2001 lähien nämä auluo on Suomessa laadiu osana ansanalouden vuosiilinpioa a ansanalouden ilinpidon asoarisusen yheydessä uusilla asoilla on uoeu vuode Jasoa oseva auluo laadiiin Suomelle EU-LEMS proein yheydessä Niiden pohala laseiin asoisdeflaoiniin perusuva oimialoiaise iineähinaise arvonlisäyse vasaavalle aanasolle Näin saadu sara poiesiva ossain määrin ansanalouden ilinpidon vanhaan volyymimeneelmään perusuvisa arvonlisäyssaroisa EU LEMS proeissa uienin alibroiiin aiien maiden osala iineähinaise väliuoeäyö seä iineähinaise arvonlisäyse virallisiin oimialoiaisiin ansanalouden ilinpidon luuihin Näiä saroa äyeään myös Tuoavuusasausessa Näin ollen seä EU LEMS - ieoannassa eä Tuoavuusasausessa äyey Suomen oimialoiaise arvonlisäyssara vuosille perusuva pääosin ysieraiseen deflaoiniin Vuodesa 2001 lähien nämä sara perusuva asoisdeflaoiniin, eivää sien ole verailuelpoisia aiaisempien saroen anssa 3 Myös vuodesa 2001 alavissa arona- a äyöauluoissa esiinyy uoeohaisissa iedoissa ongelmia, oisa ohuen Tuoavuusasausessa äyeään väliuoeäyön aggregoinnissa Laspeyresin indesiaavaa EU LEMS ieoannassa äyeyn Törnqvis indesin siasa Saroen alibroinnisa ohuen iineähinaisen väliuoeäyön a iineähinaisen arvonlisäysen asvuasee noudaava äyännössä useimmilla oimialoilla iineähinaisen uoosen asvuaseia asolla Tällöin ei saroisa voi pääellä mien väliuoeäyön volyymi suheessa uoosen volyymiin ällä aanasolla on osiasiallisesi vaihdellu Väliuoeäyön onribuuio ei uienaan riipu peläsään sen volyymin muuosesa vaan myös sen usannusosuudesa (vr yhälö 2) Panosen usannusosuus uvasaa, asvulasennan ausalla olevan uo- 3 s aremmin ansanalous (2006)

6 6 6 (11) annon eorian muaan, uoosen ousoa asianomaisen panosen suheen, s uoosen volyymin asvuvaseen suhdea panosen volyymin asvuaseeseen, un muiden panosen volyymin oleeaan pysyvän muuumaomana Väliuoeäyön usannusosuuden vaihelu ulee huomioonoeusi myös asolla Aanason iineähinaisia väliuoeäyöieoa voidaan äyää myös väliuoeäyön raeneen araseluun Aineisoon liiyvien ongelmien vuosi voi ieysi ysyä, olisio parempi yyyä äyämään arvonlisäyseen perusuvia uoavuusmiareia Aineisoon liiyviä ongelmia ei näin uienaan voida välää Vanhan volyymimeneelmän muaise arvonlisäysen volyymin muuose asolla uvaava useimpien oimialoen osala ise asiassa lähinnä uoosen volyymin muuosia, eivää näin ollen ole verailuelpoisia 2000-luvun asoisdeflaoiuen iineähinaisen arvonlisäyssaroen anssa Arvonlisäyseen perusuvien uoavuusmiareiden äyö on ongelmallisa myös uoavuusmiausen ausalla olevan uoannon eorian annala, uen edellä on seloseu Lähee Aulin-Ahmavaara, P (2006): asvulasennasa ansanalouden ilinpidon ehiossa, ansanaloudellinen Aiaausira, 2/2006 Aulin-Ahmavaara, P a J Jalava (2003): Pääomapanos a sen uoavuus Suomessa vuosina esuselualoieia 294, Valion Taloudellinen Tuimuslaios Diewer, WE (2006): Commen, eosessa: DW Jorgenson, JS Landefeld and WD Nordhaus (oim): A New Archiecure for he US: Naional Accouns, Sudies in Income and Wealh, Volume 66 Chicago: The Universiy of Chicago Press Jorgenson, D W, F Gollop a B M Fraumeni (198): Produciviy and U S Economic Growh Amserdam-Oxford: Norh-Holland Jorgenson, D W, M S Ho a J Siroh (2005): Produciviy, Volume 3: Informaion Technology and he American Growh Resurgence MIT Press Jorgenson, DW and J S Landefeld (2006): Blueprin for expanded and inegraed US accouns, eosessa: DW Jorgenson, JS Landefeld and WD Nordhaus (oim): A New Archiecure for he US: Naional Accouns, Sudies in Income and Wealh, Volume 66 Chicago: The Universiy of Chicago Press ansanalous 2006: ansanalouden ilinpio , Uudiseu aiasara Tilasoesus OECD (2001): OECD Produciviy Manual: A Guide o he Measuremen of Indusry-level and Aggregae Produciviy Growh OECD Pääomapanosen miaaminen Johdano Tuoavuusanalyysissä on pääomapanosa usein miau oo bruo- ai neopääomaannalla Ne eivä uienaan uvaa pääoman uoanoyyä Pääomapanosen mia, oa vasaa uoanofunion muia eiöiä, on pääomaavaroiden uoamien palveluen määrä

7 (11) Tuoavuusasausessa pääomapanosen miaus perusuu Dale Jorgensonin a umppaneiden (Jorgenson (1963), Griliches a Jorgenson (1966), Jorgenson a Griliches (196) a Jorgenson, Gollop a Fraumeni (198)) ehiämään meneelmään, ossa pääomapanosa miaaan pääomapalveluen virroilla Samaa meneelmää äyeään myös EU LEMS -uoavuusieoannassa (Timmer a umppani (200)) EU LEMS -ieoana a uoavuusasaus poieava uienin oisisaan esimoidun pääomaannan a hinoen osala Meneelmä Pääomapalveluen miaamiseen arviaan ns uoavan pääomaannan esimaai pääomaavarayypeiäin unin avarayypin uoamien pääomapalveluen määrän oleeaan olevan suoraan verrannollinen ao avarayyppiä olevan uoavan pääoman määrään Lisäsi arviaan eri avarayyppeä olevien pääomaavaroiden vuorahinna eri laaua olevien pääomapalveluiden aggregoimisesi oimialan pääomapanosesi Pääomaanoen lasena pääomaavarayypeiäin Yleisesi pääomaannan miaamisessa äyeään ns invesoinierymämeneelmää (Perpeual Invenory Mehod, PIM), ossa pääomaana () määriellään menneiden invesoinien painoeuna summana Painoina äyeään pääomauoeiden suheellisa ehouua eri aanohina ossa 0 I, (1), on pääomaana avarayypille heellä, on vuoa vanhan pääomauoeen ehouus verrauna uueen vasaavaan pääomauoeeseen a I, on invesoini heellä aavan (1) implemenoini vaaii iä-ehouus profiilin määrielyä ullein pääomaavarayypille Tuoavuusasausessa aiille pääomaavarayypeille äyeään geomerisä profiilia, ossa invesoinni meneävä oa vuosi iineän osuuden uoanoapasieeisaan äyäen iineää ulumisasea, oa on eri aiille pääomaavaroille ( 1, saadaan laseua pääomaanna, avarayypeiäin heellä ) Pääomaavarayyppien yli aggregoini ( 1 ) I (1 ) 1 I 0 Pääomaavaroiden ulumisessa on äyey EU LEMS -proein muaisia ulumisaseia oimialoiain seä pääomaavaroiain Tuoavuusasausessa äyey ulumisasee on esiey ilasoesusen inernesivuilla PX-Web auluna (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Heerogeenisen pääomaavarayyppien yli aggregoinnissa äyeään Törnqvisindesiä, ossa eri laaua oleva pääomaavarayypi painoeaan yheen äyäen pääoman vuorahinoa (user cos of capial) Vuorahinoa äyämällä huomioidaan eri pääomaavaroiden uoannollise onribuuio a näin ollen orvauuminen ohi oreamman raauoon omaavia pääomaavarayyppeä implioi muuosa pääoman laadussa (Aulin-Ahmavaara a Jalava, 2003) (2)

8 8 8 (11) Eri laaua olevien avarayypeiäisen uoavien pääomaanoen aggregoini pääomapanosen volyymi-indesisi (pääomapalveluisi) äyäen vuorahinoa apahuu seuraavasi: ln, (3) v ln missä paino laseaan ahden perääisen vuoden pääomapanosen osuuden esiarvona, 1 1 v [ v v 1] a v 2 ( p ) p, ossa p, on pääomapalveluiden vuorahina avarayypille Pääomapalveluiden vuorahinna voidaan esimoida yhälön (4) muaisesi p I I I I p i p [ p p 1] (4) 1 Yhälö osoiaa, eä vuorahinna voidaan lasea neouooaseen, ulumisaseen a hinnan muuosen avulla Tuoavuusasausessa neouooase (inernal rae of reurn, IRR) on laseu residuaalina (ex-pos meneelmä) Neouooase voidaan lasea residuaalina, un iedossa on pääomaorvausen arvo, hinnan muuose a uluminen Neouooase laseaan seuraavasi: i, = p, p, I I I, + [ p, p, 1 ], p, δ, pi, (5), 1, ossa, on oimialan pääomaorvausen arvo, oa vasaa arvonlisäysä miinus yövoimaorvause Työvoimaorvausia laseaessa on oleeu, eä yriäien saama orvause noudaava palansaaaorvausien asoa yöunia ohden oimialoiain Tuoavuusasausessa äyey pääomaorvause a yövoimaorvause, pääomaannan hinnan muuose seä äyey ulumisasee on esiey inerne sivuilla PX-Web auluna (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Tuoavuusuimusessa arasellu pääomaavarayypi Vuoden 2016 uoavuusuimusen ulisuseen lisäiin pääomaavarayypeiäin aeu pääomainensieein vaiuus arvonlisäysesä laseuun yön uoavuueen Myös oonaisuoavuuden lasennassa on huomioiu eri pääomaavarayyppien vaiuuse Jaoelun ansiosa pysyään araselemaan viiden eri pääomaavarayypin onribuuioia: ICT- a T& pääoman onribuuio, oneiden a laieiden, asuinraennusen seä muiden pääomavaroen onribuuio Pääomapanosen eri avarayyppien onribuuioiden on summauduava yheen oonaispääomapanosen onribuuiosi ( ln, ) Tuoavuusuimusissa lähdeään liieelle ysiäisen varoen asola, oa siemmin aggregoidaan ryhmän pääasolle Esimerisi uin ICT-ryhmän omponeni on ensin painoeu Törnqvisin indesinä laseulla pääoman orvausosuudella orvausosuude on laseu sien, eä esimerisi uin ICT-ryhmän varan orvausosuus on aeu unin oimialan yseisen varan oonaispääomaorvausella: [ ohelmiso -varan pääomaorvaus oimialalla / ICT-ryhmän oonaispääomaorvaus samalla oimialalla ] Näin laseu onribuuio summaaan yhdesi ICT- pääoman onribuuio -muuuasi Pääomaorvauslasennoissa on hyödynney pääomaavaroiden vuorahinoa ln ICT,, = ICT u ICT,, ln ICT,,, (6)

9 9 9 (11) ossa ln ICT,, on ICT pääoman onribuuio oimialan uoavuueen (riippuen araselusa oonaisuoavuueen ai yön uoavuueen) u ICT,, on ahden perääisen vuoden ICT pääomaorvausen osuusien esiarvo (O Mahony and Timmer, 2009 and Jorgenson e al, 2008) unin pääomaryhmän (ICT, T&, onee a laiee, asuinraennuse seä muu pääoma) onribuuio oimialoiaiseen ehiyseen saadaan, un ne painoeaan Törnqvisin indesin avulla muodoseuilla painoilla Nämä paino laseaan ullein ryhmälle sien, eä ullein ryhmälle muodoseaan (pääomaorvausen arvo/oimiala :n arvonlisäys) -paino Sien voidaan ulia, mien suuri vaiuus esimerisi ICT-pääomainensieeillä on ollu oimiala :n yön uoavuuden ehiyseen Lähee Aulin-Ahmavaara, P a Jalava, J (2003):Pääomapanos a sen uoavuus Suomessa * TT -esuselualoieia, Helsini Baldwin JR a GU W (200): Mulifacor produciviy in Canada: An evaluaion of alernaive mehods of esimaing capial services Griliches, Z a Jorgenson, DW (1966): Sources of Measured Produciviy Change: Capial Inpu American Economic Review 51, 1-2: Jorgenson, DW (1963): Capial Theory and Invesmen Behaviour American Economic Review 53, 2: Jorgenson, DW a Griliches, Z (196): The Explanaion of Produciviy Change Review of Economic Sudies 34, 3: Jorgenson, DW, Gollop, FM a Fraumeni, BM (198): Produciviy and US Economic Growh Cambridge: Universiy of Cambridge Press Timmer, M, Moergasel, T, Suivenwold E, Ympa G, O Mahony M a angasniemi M (200): EU LEMS Growh and produciviy accouns version 10, Par 1 mehodology Työpanosen raennemuuosen huomioiminen uoavuuslasennassa Työpanosen muuosa miaaessa äyeään usein yöllisen määrän ai ehyen yöunien muuosa uen EU LEMS -ieoannassa myös uoavuusasausessa yöpanosa miaaan ehdyillä yöunneilla Ongelmana yheenlaseuissa määrissä on se, eä yöunia ohden maseu palansaaa- seä yriääorvause vaiheleva raenneluoiain (ouluusluoius: ei perusaseen äleisä ouluusa, esiaseen ouluus a orea ouluus; iäluoius: 15-29, a 50+; suupuoli) Jos oleeaan, eä ero uniorvausissa heiasava eroa yöunien raauoavuusissa ei ällöin yöpanosa miaa oiein Tuoavuusasausessa on oeu äyöön yöpanosen raennemuuosen huomioon oava meneelmä seä oimialoiaisissa eä oo ansanalouden uoavuuslaselmissa Tehdy yöunni seä yöusannuse on luoielu olmeen ouluusa iäluoaan seä suupuolen muaan Aineisona luoielussa on äyey Tilas-

10 10 10 (11) oesusen väesölasenoen seä yössääyniilason piiäisiedosoa Työpanosen raennemuuosen laseminen on ässä esiey iiviseysi, laaempi uvaus mm aineison valinaan ohaneisa ohopääösisä seä lisäieoa lasennasa löyyy pääosin EU:n gran -rahoiusella laadiusa raporisa: Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion 4 ansanalouden ilinpidon oimialoiaise palansaaien a yriäien ehdy yöunni on aeu raenneluoiin äyäen yössääyniilason yöllisen palansaaien a vasaavasi yöllisen yriäien henilömäärien raenneluoiaisia aaumia Palansaaaorvausien aauma raenneluoiain on oleeu samasi uin yössääyniilason palansaaien yöuloen aauma Yriäien uniorvause oimialoiain oleeaan samoisi uin palansaaien uniorvause oimialoiain ussain raenneluoassa Lisäsi yöorvausiin on ehy pieniä orausia raenamisen seä mesäsyseen a alasuseen osala Toimialan () eri raenneluoiin (l) uuluville ehdyille yöunneille H l laseaan vuosimuuose H l Vuosimuuose uvaava eri raenneluoissa (ouluus, iä, suupuoli) apahuneia yöunien asvua un oleeaan, eä raenneluoan esimääräinen palaaso w l uvaa yön raauoavuua yseisessä luoassa, voidaan oimialan yöpanosen muuos lasea painoamalla unin raenneluoan yöunien muuos vasaavalla raenneluoan ahden vuoden esimääräisellä yöusannusosuudella L ( wl l log H ) log, l l Työpanosen raennemuuosen (LC, labour composiion) asvu saadaan vähenämällä yöpanosen asvusa ehyen yöunien asvu log LC log L log H Raennemuuos miaa yhä yöunia ohden uoeua yövoimapalvelua Esimerisi ouluusason nousu näyy yöpanosen raennemuuosen asvuna, os oreammin oulueuen eemän yön osuus asvaa ai heidän suheellinen palansa nousee Lähee Aulin-Ahmavaara, P (2009): Misä oo ansanalouden yön uoavuuden asvu on ehy? ansanaloudellinen aiaausira 105 3/2009 Jorgenson, D W, M S Ho a J Siroh (2005): Produciviy, Volume 3: Informaion Technology and he American Growh Resurgence MIT Press Pohola, M (200): Työn uoavuuden ehiys a siihen vaiuava eiä ansanaloudellinen aiaausira 103 2/200 Rainen, J (2008): Työpanosen laadun oeuunu a ennuseu asvu Suomessa BoF Online, No10/2008 Tilasoesus (2009): Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion Eurosa Grans for Theme: 02 4 Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion, Saisics Finland December 2009: hp://ilasoesusfi/up/anilinpio/lems_reporpdf

11 11 11 (11) Timmer, M, Moergasel, T, Suivenwold E, Ympa G, O Mahony M a angasniemi M (200): EU LEMS Growh and produciviy accouns version 10, Par 1 mehodology