PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X Kuopio 1992

Hänninen, Pauli ja Jokinen Satu 1992., Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 252, 20 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1990 Pudasjärven kunnan alueelta 19 suota yhteispinta-alaltaan 7270 ha. Aineisto koottiin tutkimuslinjastoilta, joilla tutkimuspisteet sijaitsivat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvekerroksen paksuus, turvelajit, pohjamaalaji. Kahdeksalta suolta turpeen luodattu maatutkalla. tupeen maatuneisuus, liekoisuus ja paksuus ja pohjamaalaji on Laboratorionäytteitä otettiin 17 suolta. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus, kuiva-ainemäärä ja tuhkapitoisuus. Osasta näytteistä määritettiin lämpöarvo ja rikkipitoisuus. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 18 suolta yhteensä 1 367 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 21 milj. suo-m'. Sen energiasisältö on noin 11 milj. MWh 50 % kostealle jyrsinturpeelle laskettuna. ph, Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geologian tutkimuskeskus PL 1237 SF-70701 KUOPIO FINLAND

Abstract : Hänninen. PauliandJokinen, Satu. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa X - The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi. Part X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 252. - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Report of Peat Investigation 252. 20 pages, 3 figures, 3 appendices. The Geological Survey of Finland made a peatland study in the commune of Pudasjärvi in 1990 in nineteen mires. They cover 7 270 hectares. The field work was carried out on survey line grids with study sites at the intervals of 100 meters. At each site the following determinations were made and recorded : cover type, peat thickness, wetness of mire, amount and height of peat hummocks, density of forest, size and quality of trees, peat type, humification degree, fibre content and wetness of peat and the number of stumps and snags in the deposits. The peat thickness and subsoils of eight peatlands were studied with ground penetrating radar. Peat samples were taken with a volumetric peat sampler for laboratory determinations from 17 mires. All samples were tested for ph-value, water content, dry bulk density and ash content. In addition to this heating value and sulphur content of peat were determined from part of samples. The water content, bulk density and energy content of three peatlands were measured with a radio wave moisture probe. Altogether 1 367 hectares of peatland were evaluated to be suitable for energy peat production. The amount of recoverable energy peat is about 21 million cubic meters of peat in situ. The energy content equals to 11 million MWh as calculated for 50 % moisture content. Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geological Survey of Finland P.O. Box 1237 SF-70701 KUOPIO FINLAND

SISÄLLYSLUETTELO 1JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 7 2.1 Kenttätutkimukset 7 2.2 Laboratoriomääritykset 9 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet 9 3 TUTKITUT SUOT 12 1. Rattisuo 12 2. Patosuo 12 3. Palosuo 12 4. Hietakaistonsuo 12 5. Iso Pylkönsuo 13 6. Pieni Kalliosuo 13 7. Tangonsuo 13 8. Paitasuo 14 9. Ruunasuo 14 10. Ukonsaarensuo 14 11. Kortesalmensuo 15 12. Lehtiahonsuo 15 13. Lakisuo 15 14. Lammintakasuo 16 15. Ruonasuo 16 16. Räsäniitynsuo 16 17. Vääräjoensuo 16 18. Matkasuo-Koirasuo 17 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo 17 4 TULOSTEN TARKASTELU 18 KIRJALLISUUTTA 19

7 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, 1978-1990. Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Vuosien 1974, 1978-1989 tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P. 1983 aja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1989, 1990, 1991) (liite 2). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1990 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 hain kokoista suota, joiden yhteispinta-ala on 220 490 ha ( Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1990 tutkittiin yhteensä 19 suota yhteispinta-alaltaan 7 270 ha (kuva 1). Vuoden 1990 loppuun mennessä on tutkittu 323 suota yhteispinta-alaltaan 118 295 ha eli noin 54 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuoteen 1990 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-opas" (Lappalainen, Sten, Häikiö 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Kahdeksalta suolta turpeen paksuus sekä pohjamaalajit on luodattu maatutkalla. Ajolinjat ovat 100 metrin välein. Tutkaprofiilien avulla on määritetty suon syvyyskäyrät. Turpeen laatuominaisuudet on tutkittu seuraavassa kappaleessa kuvatuilla menetelmillä tutkimuslinjan pisteiltä. Kolmelta suolta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainemäärä sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Turvetuotantoon soveltuvilta alueilta on esitetty suosonditulosten perusteella piirretyt suon kuiva-ainepitoisuusprofiilit. Maatutkaluotaus sekä suosondaus tutkimusmenetelminä on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä raportissa (Hänninen, P. ja Lappalainen, E. 1987).

1 8 OS OB \1 uollp 11 \ 1 1 523 514 3523 3541 3514 353 1354 32 1353 1 1 2 y 'l udasjdrvi 35 a 3513 03 0, oe 09 t A 3532 3534, 3531 53 03 ~ 7l1 e 0 ]o 3513 3531 1. Rattisuo 2. Patosuo 3. Palosuo 4. Hietakaistonsuo 5. Iso Pylkönsuo 6. Pieni Kalliosuo 7. Tangonsuo 8. Paitasuo 9. Ruunasuo 10. Ukonsaarensuo 11. Kortesalmensuo 12. Lehtiahonsuo 13. Lakisuo 14. Lammintakasuo 15. Ruonasuo 16. Räsäniitynsuo 17. Vääräjoensuo 18. Matkasuo-Koirasuo 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo Kuva 1. Vuonna 1990 Pudasjärvellä tutkitut suot.

9 Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiinnittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. 2.2 Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 C :ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suosta olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m 3 ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isometrisellä kalorimetrillä (ASTM D 3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina kuivalle turpeelle ja 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). Turpeen rikkipitoisuus on analysoitu LECO SC-32 -rikkianalysaattorilla. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus. Esimerkki kartasta on kuvassa 2. Lisäksi soista on laadittu peruskarttapohjalle tutkimuspisteiden sijainnin ilmoittavat kartat. Pohjakarttoina on käytetty maanmittaushallituksen peruskarttoja. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelajija maatuneisuusprofiileilla, joista esimerkki on kuvassa 3.

10 Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suon pohjalle jäävä turvekerros (0,4-0,8 m). Tuotantoon sopivaksi on otettu yleensä yli 1,5 metriä syvät alueet. Saraturpeen (C) on katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S) soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H 5-10) joko jyrsin- tai palaturpeeksi. Selvitettäessä turpeiden käyttökelpoisuutta perustana on ollut Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeet (liite 1). Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisällöt on laskettu seuraavilla kaavoilla : E = N s o_,rs D d x w (kuiva turve) E = N s o_n,, Dd X (100/100-K) x W (kosteudessa K % oleva turve), jossa E = energiasisältö, N,,._., = suokuutioiden lukumäärä, D d = suokuution sisältämä kuiva-aineenmäärä (kg/suo-m 3 ), w = kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg), W = kosteudessa K % olevan turpeen tehollinen lämpöarvo (MJ/KG), K = turpeen kosteus (%). Edellämainituista suokartoista ja -profiileista sekä tarkoista suoselostuksista on tilattavissa kopioita GTK :n Väli-Suomen aluetoimistosta. Seuraavassa esitetään lyhyet suoselostukset tutkituista soista sekä yhteenveto.

1 1 1 490m -i-3i6li ns 'A 100-300m.t ~~1m \3.93/5 G~ 4 7 48 31- _ 4737 48- ~%16 49 ~ sns BO 142 1 5726 61n26 2-90m.;- yy130'\1 3T -290m 77.1 0 4115 44/2779 47 \\ 731 3129 U 6127 49 45 918 135 5 3-500m r.si731124 18 48 \ 1~279 2724 1/20 49 B200+230m 1 \5 17) N 43-.17n --3m i 4132~ ~ 45 2m \ 5.1-3130 52 7 l 49~1118 3137 ~1m~ d720~~ ;7 80,11 4 v16 A4Q0+570m 316 \\. 3 I- /55 5 i3 2735 6 4.7 5.1 1,17 3%29 1l1 5.1 44-1120 \ 43 3 5130,7 50 9122-350m +3)13 _ 45 i5 7 /3727 / 12 3125 \26 1 g 48 I 1 1 3i7 IiO 491 319 ' 3.m / :2 3i21\ 1 a 45 5 \s Iv 1128 6 \ I 20 \ 1 46 n0 \ \: 49 3)14 5117 1 6! Ā800,9 50 178 45 179 57 2710 B5 +320m 23 0 500m 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tulvetutkimus 1989 Kuva 2. Esimerkki suokartasta. Kuva on pienennetty 1 :10 000 mittakaavaisesta kartasta. II IIPY MRRTUNEISUUS 115 - M SPY _115 _114 oma 112 11 _ l i 'j"~1~!irll~' Illl~ri _112 110 - _110 SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELRJIT JA POMJRMRRLRJIT _11 _us _112 S ISi _110 Kuva 3. Esimerkki suon turvelaji- ja maatuneisuusprofiilista.

12 3 TUTKITUT SUOT 1. Rattisuo (ki. 3514 04) sijaitsee n. 26 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran eteläpuolella. Suo rajoittuu hajanaisiin moreenikumpuihin, ja sen eteläpuolitse kulkee maantie. Rattisuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 118 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma muodostuu pääosin sararahka- ja rahkasaraturpeista, ja sen keskimaatuneisuus on 4,0. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Rattisuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Rahkainen pintakerros on paksu. 2. Patosuo (kl. 3514 02) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu moreenimuodostumiin ja etelässä Vengas- ja Alajärveen. Suon halki kulkee maantie. Patosuon pinta-ala on 265 ha, josta yli metrin syvyistä on 77 ha ja yli kahden metrin syvyistä 5 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme ja -neva. Turvekerrostuma on pääosin rahkasara- ja sararahkaturvetta, jossa on raatten jäännöksiä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,4. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hieta ja hiekka. Patosuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 3. Palosuo (kl. 3514 02) sijaitsee n. 32 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu lajittuneisiin hiekka- ja soramuodostumiin, ja sen länsi- ja eteläpuolelle johtaa metsäautotie. Palosuon pinta-ala on 315 ha, josta yli metrin syvyistä on 58 ha. Yli kahden metrin syvyisiä alueita ei tavattu. Yleisin suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuma on pääosin sararahka- ja rahkasaraturvetta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,1. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Ohuen turvekerrostuman vuoksi Palosuo ei sovellu turvetuotantoon. 4. Hietakaistonsuo (kl. 3514 01) sijaitsee n. 35 km Pudasjärven keskustasta länteen, Saunajärven länsipuolella. Suo rajoittuu hiekka- ja moreenimuodostumiin, ja sen

13 pohjois-, itä- ja eteläpuolitse kulkee tie. Hietakaistonsuon pinta-ala on 500 ha, josta yli metrin syvyistä on 82 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja ruohoinen sararämemuuttuma. Pääosin rahkasaravaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisin pohjamaalaji on hiekka. Hietakaistonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 5. Iso Pylkönsuo (kl. 3514 02) sijaitsee n. 39 km Pudasjärven keskustasta länteen, Säynäjäjärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, lännessä ja pohjoisessa moreenimuodostumiin ja idässä suoalueeseen ja hiekkamuodostumiin. Suon eteläpuolitse kulkee maantie, ja itä- ja länsipuolille johtaa metsäautotiet. Ison Pylkönsuon pinta-ala on 730 ha, josta yli metrin syvyistä on 410 ha ja yli kahden metrin syvyistä 152 ha. Yleisimmät suotyypit ovat karhunsammalmuuttuma ja tupasvillarämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Iso Pylkönsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 6. Pieni Kalliosuo (ki. 3514 05) sijaitsee n. 30 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suon länsi- ja eteläpuolella on hiekka- ja soramuodostumia, ja sen länsipuolelle johtaa metsäautotie. Pienen Kalliosuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 69 ha ja yli kahden metrin syvyistä 14 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä sekä rahkasaraturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Pieni Kalliosuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 7. Tangonsuo (kl. 3514 02) sijaitsee n. 33 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven pohjoispuolella. Suo rajoittuu pohjoisessa suoalueeseen, lännessä moreenikankaisiin ja muualla sora- ja hiekkamaastoon. Suon etelä- ja itäpuolitse kulkee metsäautotie. Tangonsuon pinta-ala on 300 ha, josta yli metrin syvyistä on 172 haja yli kahden metrin syvyistä 56 ha. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämemuuttuma ja -ojikko sekä varsinainen sararämemuuttuma. Turvekerrostuma on pääosin rahkasaraturvetta sekä

14 sararahkaturvetta, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Tangonsuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 8. Paitasuo (kl. 3514 05) sijaitsee n. 28 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran pohjoispuolella. Suo rajoittuu etelässä harjuun, idässä Ruonalampeen ja muualla hiekkamuodostumiin. Suon etelä- ja länsipuolitse kulkee tie. Paitasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 110 ha ja yli kahden metrin syvyistä 42 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme sekä kangasräme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu. Paitasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 9. Ruunasuo (kl. 351402) sijaitsee n. 36 km Pudasjärven keskustasta länteen, Kolijärven länsipuolella. Suo rajoittuu etelässä ja lännessä saumamuodostumaan, pohjoisessa hiekkamuodostumaan ja idässä Kolijärveen. kulkee maantie ja luoteispuolitse metsäautotie. Suon länsi- ja eteläpuolitse Ruunasuon pinta-ala on 280 ha, josta yli metrin syvyistä on 70 ha ja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja sen muuttuma sekä karhunsammalmuuttuma. Turvekerrostuman muodostaa pääasiassa rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä, ja sen keskimaatuneisuus on 4,2. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruunasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. Turpeen rikkipitoisuus on kuitenkin paikoin korkea, jonka vuoksi rikkipitoisuus suon eri osissa on selvitettävä yksityiskohtaisesti ennen mahdollista turvetuotantoa. 10. Ukonsaarensuo (kl. 3514 05) sijaitsee n. 24 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran itäpuolella. Suon ympärillä on hiekka- ja moreenimuodostumia, ja sen eteläpäähän johtaa metsäautotie. Ukonsaarensuon pinta-ala on 135 ha, josta yli metrin syvyistä on 59 ha ja yli kahden metrin syvyistä 19 ha. Yleisin suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostu-

15 man muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on metsäkortteen jäännöksiä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta. Ukonsaarensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 11. Kortesalmensuo (kl. 3514 05) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Siuruan eteläpuolella. Suo rajoittuu huuhtoutuneisiin moreenimuodostumiin, sen eteläpuolitse kulkee tie. ja Kortesalmensuon pinta-ala on 390 ha, josta yli metrin syvyistä on 71 ha ja yli kahden metrin syvyistä 11 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpinevamuuttuma. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Kortesalmensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 12. Lehtiahonsuo (kl. 3514 04) sijaitsee n. 22 km Pudasjärven keskustasta länteen, Vengasvaaran kaakkoispuolella. Suo rajoittuu kaakossa Matalalampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Lehtiahonsuon pinta-ala on 290 ha, josta yli metrin syvyistä on 98 ha ja yli kahden metrin syvyistä 16 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkorsineva. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lehtiahonsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 13. Lakisuo (kl. 3523 05) sijaitsee n. 44 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu idässä Asmuntijokeen, pohjoisessa lääninrajaan ja muualla moreenikumpuihin. Suon pohjoispuolitse ja itäosan yli kulkee maantie. Lakisuon pinta-ala on 1130 ha, josta yli metrin syvyistä on 341 haja yli kahden metrin syvyistä 74 ha. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkorsineva ja pallosararämeojikko. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasara- ja sararahkaturpeesta, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Lakosuo soveltuu energiaturvetuotantoon.

16 14. Lammintakasuo (kl. 3523 04) sijaitsee n. 41 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Liekokylän itäpuolella. Suo rajoittuu länsipuolella Liekolampeen ja muualla hiekka- ja moreenimuodostumiin. Suon eteläpuolelle johtaa maantie. Lammintakasuon pinta-ala on 310 ha, josta yli metrin syvyistä on 187 ha ja yli kahden metrin syvyistä 113 ha. Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja -räme. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Lammintakasuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 15. Ruonasuo (kl. 3523 04) sijaitsee n. 45 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen, Asmuntin länsipuolella. Suo rajoittuu lännessä Korpijokeen ja muualla moreenimuodostumiin. Suon pohjoispäähän johtaa metsäautotie. Ruonasuon pinta-ala on 600 ha, josta yli metrin syvyistä on 404 haja yli kahden metrin syvyistä 225 ha. Vallitseva suotyyppi on varsinainen saraneva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen jäännöksiä sekä sararahkaturve, ja sen keskimaatuneisuus on 4,5. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Ruonasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. rahkainen pintakerros on paikoin paksu. Suon eteläosassa 16. Räsäniitynsuo (kl. 3514 10) sijaitsee n. 8 km Pudasjärven keskustasta länteen, Härmänjoen rannalla. Suo rajoittuu pohjoisessa harjuun (Auralankangas), idässä Pudasjärveen ja etelässä lijokeen ja Härmänjokeen. Suon pohjoispuolelle johtaa maantie. Räsäniitynsuon pinta-ala on 130 ha, josta yli metrin syvyistä on 57 ha ja yli kahden metrin syvyistä 8 ha. Vallitseva suotyyppi on ruohoinen sararämeojikko. Pääosin rahkasara- ja sararahkavaltaisen turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Räsäniitynsuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 17. Vääräjoensuo (kl. 3514 10) sijaitsee n. 1 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Törröjokeen ja lännessä Vääräjokeen, ja sen itäosan yli kulkee maantie.

17 Vääräjoensuon pinta-ala on 35 ha, josta yli metrin syvyistä on 20 haja yli kahden metrin syvyistä 12 ha. Yleisimmät suotyypit ovat ruohoinen sararäme ja tupasvillaräme sekä niiden ojikot. Turvekerrostuma muodostuu pääosin rahkasaraturpeesta, jossa on varpujen ja kortteen jäänteitä sekä sararahkaturpeesta. Turpeen keskimaatuneisuus on 5,1. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka. Vääräjoensuo soveltuu energiaturvetuotantoon. 18. Matkasuo-Koirasuo (kl. 3514 10) sijaitsee n. 7 km Pudasjärven keskustasta länteen, Iijoen etelärannalla. Suon ympärillä on huuhtoutunutta moreenimaastoa, ja eteläpuolella kulkee maantie. sen Matkasuo-Koirasuon pinta-ala on 270 ha, josta yli metrin syvyistä on 100 haja yli kahden metrin syvyistä 23 ha. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararämeojikko ja tupasvillarämeojikko. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve sekä sararahkaturve, jossa on tupasvillan jäänteitä. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,3. pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Yleisimmät Matkasuo-Koirasuo soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon. 19. Joutensuo-Vihtapuhonsuo (kl. 3513 12) sijaitsee n. 10 km Pudasjärven keskustasta länteen, Hollonlammen länsipuolella. Suon ympärillä on pinnaltaan lajittunutta moreenimaastoa, ja sen pohjoispuolitse kulkee maantie. Joutensuo-Vihtapuhonsuon pinta-ala on 520 ha, josta yli metrin syvyistä on 183 haja yli kahden metrin syvyistä 53 ha. Vallitseva suotyyppi on rimpineva. Turvekerrostuman muodostaa pääosin rahkasaraturve, jossa on raatteen ja suoleväkön jäänteitä sekä sararahkaturve. Turpeen keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Joutensuo-Vihtapuhonsuon soveltuu tietyin rajoituksin energiaturvetuotantoon.

18 4 TULOSTEN TARKASTELU Vuonna 1990 tutkittiin 19 suota yhteispinta-alaltaan 7 270 ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta 2 686 ha (37 %), yli 1,5 m :n 1 604 ha (22 %) ja yli 2 m :n 848 ha (12 %). Yli 250 ha :n soita on 16 kpl, joista yli 500 ha :n soita on 6 kpl. Tutkimuslinjaa on yhteensä 196 km. Alueen suot ovat suhteellisen matalia. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m. Tästä on kohtalaisesti tai hyvin maatunutta rahkaturvetta sekä saraturvetta 0,8 m. Heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus vaihtelee suuresti eri soiden ja myös soiden eri osien välillä. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on keskimäärin 4,5, ja se vaihtelee välillä 4,0-5,6. Vanhoilla ojikoilla, muuttumilla ja peltoalueilla turve on pintaosissa keskimäärin paremmin maatunutta kuin luonnontilaisilla soilla. Soiden reunaosissa turve on maatuneempaa kuin keskustassa. Turpeista on rahkavaltaisia 38 % ja saravaltaisia 62 %. Tupasvillan jäänteitä sisältävien turpeiden osuus on keskimäärin 9,3 %, puun jäänteitä sisältävien 0,7 % ja varpujen jäänteitä sisältävien 8,2 %. Laboratorionäytteiden ph on koko aineistossa 4,3. Happamuus vähenee yleensä tasaisesti syvyyden lisääntyessä. Sara- ja saravaltaisten turpeiden ph-arvot ovat korkeammat kuin rahka- ja rahkavaltaisten turpeiden. Polttoturpeeksi soveltuvien turpeiden tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,4 %, tuhkapitoisuus on yleensä alhaisin turvekerroksen keskiosassa. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,3 MJ/kg, ja se on yleensä suurin turvekerrostuman keskiosassa. Kuiva-ainemäärän keskiarvo on 101 kg/m3, kuivaainemäärä saattaa suon eri osien tai jopa näytesarjan sisällä vaihdella suuresti. Turpeiden rikkipitoisuus on keskimäärin 0,18 %. Tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita 18 suolla yhteensä 1 376 ha, mikä on noin 19 % koko tutkitusta suoalasta. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on 21,2 milj. suo-m 3 ja sisältää 1,9 milj. tonnia kuiva-ainetta. Kuivana tämän turvemäärän energiasisältö on noin 43 milj. GJ (12 milj. MWh) ja 50 % :n käyttökosteuteen laskettuna noin 38 milj. GJ (11 milj. MWh). Vuoden 1990 loppuun mennessä tutkituista soista on polttoturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteensä 28 571 ha. Alueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen turvemäärä on noin 502 milj. suo-m3. Se sisältää kuiva-ainetta noin 47,7 milj. tonnia.

1 9 KIRJALLISUUTTA Energiataloudellinen Yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto, 1991. Polttoturpeen laatuohje. Hänninen, P., 1983 a. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/83/118. Hänninen, P., 1983 b. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/136. Hänninen, P., 1984. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttotur vetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti 13.4/84/156. Hänninen, P., 1985. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Raportti P 13.4/85/174. Geologian Hänninen, P., 1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 192. Hänninen, P. ja Lappalainen, E., 1987. Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 202. Hänninen, P., 1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. tutkimuskeskus, maaperäosasto, Turveraportti 212. Geologian

20 Hänninen, P. ja Hyvönen, A., 1989. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 227. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., 1990. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 240. Hänninen, P. ja Hyvönen, A., 1991. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, Turveraportti 246. Hänninen, P. ja Jokinen, S., 1992. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset. Julkaisematon arkistoraportti. Lappalainen, E., Sttsn, C-G. ja Häikiö, J., 1984. Turvetutkimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro 12. Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, 0., 1980. Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, Raportti P 13.4/80/24.

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE la JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdiatuminen Raja-arvot Toteamistapa - kantavuus Ykaikk8 linnoitustarkkuus Laatuluokittain ja taajuus 16 18 ilo 1. KOSTEUS Toimituserii SAAPUMIS- -viihintåin p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, l/vrk TILASSA -sointiin p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, I/vrk Yksit~ kuorma -våhintåån p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C -enintåån p% 0,1 65,0 63,0 60,0 2. TEHOLLINEN Toimituserå, LÄMPÖARVO vihintiiin Mi/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrk SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- Toimituser8, TIHEYS våhintiån MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN Kuulmusierå, LÄMPÖARVO våhintåin Ml/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintåän p% 0,1 10,0 10,0 10,0 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserå ja kuukausierå p% 0,1 15,0 15,0 15,0 C yhdelti toimituapaikalta enintåån 6. TUHKAN Kuukausierå, SULAMIS- puolipallopiate 'C 10 +1120 +1120 +1120 C KÄYTTÄYTYM. vai~ ellei etukåteon toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierå, PITOISUUS enintiån p% 0,01 0,30 0,30 I 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukåteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET' silmåkooltaan p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C 200x200 mm tiryritilålle jååvå osuus enintiin Ykaittåisen 0,1 1,0 1,0 1,0 C kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja m' 0,2 0,2 0,2 C tilavuus ellei etukiiteen toisin ole sovittu 9. KARKEA Toimituserå, AINES 200x200 mm p% 1 6 6 6 C tåryritilån 18- påisevå, mutta 40x40 mm seu- ellei etukåteen toisin ole sovittu lalle jååvå osuus enintiån 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -våhintiån kg/m' 10 200 220 240 C _en~ kg/r' 10 450 450 450 Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikåli se poikkeaa raja-arvosta enhuåån puolet ilmoitustarkkuudesta epiedulliseen suuntaan. A. Koko turvemäärän kattava såånnsllieen ominaisuuden måiritys turpeen arvon måårittåmiatå varten. B. Koko turvemå8rån kattava ahntwllinen ominaisuuden mååritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus måiritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu laajuus on våhimmåistaajuus, jolla ominaisuus miiritetåin.

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE lb PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohua Ominaisuus Raja-arvon kohdistuminen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja taaja us P9 P11 P13 P15 *) 1. KOSTEUS Toimituserå SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 35,0 30,0 27,0 20,0 A, I/vrk TILASSA ") -enintään p-% 0,1 53,0 47,0 400 33,0 A, l/vrk 2. TEHOLLINEN Toimituserä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,1 9,0 110 13,0 15,0 A, llvrk SAAPUMIS- TILASSA "') 3. ENERGIA- Toimituserä, TIHEYS vähintään MWh/m' 0,01 1,00 1.15 130 1,50 A, l/vrk SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN Kuukausierä, LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 19,00 19,00 2000 B, l/vrk KUIVA- AINEESSA 5. TUHKA- Kuukausierä PITOISUUS enintään p-% 0,1 10,0 10,0 8,0 60 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA Toimituserä ja kuukausierä p-% 0,1 15,0 15,0 12,0 8,0 C yhdeltä toimituspaikalta enintään 6. TUHKAN Kuukausierä, SULAMIS- puolipallopiste 'C 10 +1120 +1120 +1120 +1120 C KÄYTTÄYTYM. vähintäin ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- Kuukausierä, PITOISUUS enintään p % 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk KUIVA- AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I I 8. SUURET Kuorma, KAPPALEET suurin ulottuvuus mm 10 300 300 300 200 C enintään osuus enintään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm 10 20...80 ellei etukäteen toisin c -pituus mm 10 80...200 ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN Kuorma, OSUUS sihnikooltaan 20x20 mm verk- p-% 20 15 5 -) 5 ) C koseulan lipii- tai sevi osuus 10 enintään ellei etukäteen toisin ole 'hnoiteltu 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintäin kg/n? 10 280 280 300 300 C -enintään kg/m' 10 550 550 520 500 HUOMAUTUKSET, Plenkäyttöluokka, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa kiytetäänkö MJ/kg vai MWh/m', ei molempia samanaikaisesti. Lisähuomautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään. Seulottu kuormausvaiheessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudeata epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäärin kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon mäirittämistä varten. B. Koko turvemiirin kattava säännöllinen ominaisuuden mäinltys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus miiritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on viihimmäistaajuus, jolla ominaisuus ~tetåän.

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT LIITE 2 SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT AHMASUO 3532 02 11/31-37 AHOSUO 3532 03 II/84-88 AHVENSUO 3513 09 V/69-76 AIROKASSUO 3531 06 VII/226-230 ALAKOIRASUO 3532 02 VIII/160-167 AROSUO 3513 05 V/17-21 EERANRANNANSUO 3532 06 VII/109-114 ELLINPERÄNSUO 3514 09 VII/296-301 EMÄNNÄNSUO 3514 11 1/144-147 EPÄILYKSENSUO 3514 02 1/162-167 EROSUO 3541 02 IX/114-121 HAAPASUO-MAIJANSUO 3513 06 VI/45-49 HAAPOSUO 3531 03 1/122-127 HAARASUO 3532 03 11/93-98 HAARASUO 3541 01 VIII/386-391 HAASIOSUO 3531 09 VIII/125-130 HALMESUO 3514 09 VII/287-290 HANGANPOHJANSUO 3531 06 VIII/69-76 HANHIJÄRVENSUO 3532 04 VII/46-54 HAUKKASUO 3513 03 06 VI/12-16 HAUTASUO 3514 09 VIII/21-23 HAUTASUO-TUPAKKISUO 3541 01 VII/187-192 HAVAHARJUNSUO 3513 06 VI/108-110 HELKALANSUO 3531 06 VII/223-226 HETESUO 3523 04 IV/8-16 HETESUO 3541 01 VII/156-160 HIETAKAISTONSUO 3514 01 X/12 HIIRISUO 3531 06 VIII/97-101 HIISISUO 3514 09 VIII/12-19 HIRVASKORPI 3532 04 VII/64-69 HIRVISUO 3513 02 03 VI/105-108 HOIKKASUO 3531 02 I/100 HOIKKASUO 3532 01 VIII/149-155 HOLLONSUO 3514 10 I/82-84 HONGIKONKANKAANSUO 3532 01 VIII/53-58 HONGIKONSUO 3514 11 VIII/52-53 HONKASUO 3532 07 VIII/270-277 HONKISUO 3541 01 VII/160-164 HONKISUO 3532 08 VIII/332-337 HUTTUSUO 3513 08 V/46-50 HYRSYNSUO 3532 01 VII/12-13 HÄRKÖSUO 3532 04 VIII/206-212 HÖRHILÄISSUO 3532 03 VII/104-109 ISOAHONTAUSSUO 3523 07 VII/312-316 ISO AHMASUO 3532 01 11/38-43 ISO JOUTENSUO 3531 05 1/29-33 ISO KALLIOSUO 3514 05 1/217-223 ISO KONTIOSUO 3532 02 11/47-52 ISO LEVÄSUO 3513 06 111/32-39 ISONEVA 3532 04 VII/59-64 ISONNIITYNSUO 3532 04 VIII/101-105 ISO PASKO 3513 12 1/149-153 ISO PETÄJÄSUO 3532 09 VIII/360-364 ISO PYLKÖNSUO 3514 02 X/13 ISO PYÖRIÄSUO 3514 11 VI/37-42

LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT ISOSUO 3513 12 1/76-78 ISOSUO E 3532 03 IV/84-91 ISOSUO W 3514 07 IV/103-107 ISOSUO E 3514 07 V/99-105 ISOSUO 3523 10 VII/193-199 ISOSUO 3541 04 VII/250-255 ISOSUO 3531 08 VIII/105-112 ISOSUO-JÄNISSUO 3532 05 VII/98-103 ISO RAATESUO 3514 06 IX/81-85 ISO TEERISUO 3514 06 VI/85-89 JAALANGANSUO 3531 05 I/64-69 JOKISUO 3513 06 VI/74-79 JOUSISUO 3514 08 VII/262-268 JOUSISUO-PALOSUO 3532 06 11/27-31 JOUTENSUO 3514 04 IV/47-50 JOUTENSUO 3532 05 VIII/229-235 JOUTENSUO-VIHTAPUHO 3513 12 X/17 JUHMUNSUO 3514 03 IX/26-33 JUPUTINSUO 3532 06 VII/145-146 JUURIKKASUO 3513 05 V/8-17 JUURIKKASUO 3532 01 VII/14-18 JYSKYSUO 3514 04 VI/120-124 KAAHAINSUO 3514 10 11/127-132 KAARTOSUO 3514 04 IV/57-60 KALETTOMANSUO 3531 03 1/141-144 KALETTOMANSUO 3531 06 VIII/76-82 KALLASUO E 3513 07 1/208-210 KALLASUO W 3513 04 1/210-213 KALLIOSUO 3514 09 1/195-199 KALLIOSUO-JOKISUO 3532 02 VIII/167-177 KAPUSTASUO 3514 06 VI/89-94 KARJOSUO 3514 12 1/147-149 KARKUSUO 3531 05 1/50-52 KARHUSUO 3532 07 11/116-121 KARHUSUO 3514 08 111/70-86 KARHUSUO 3532 05 VII/125-132 KARHUSUO 3514 06 IX/69-81 KATOSSUO 3513 07 111/87-90 KATUSUO 3532 02 1/178-182 KELLOSUO 3532 07 VIII/139-144 KESKIJÄRVENSUO 3531 02, 03 1/18-22 KESKIJÄRVENSUO 3532 04 VII/33-40 KESKIJÄRVENSUO 3532 02 VIII/63-69 KETTUSUO 3531 05 1/40-43 KIISKISUO 3532 06 11/11-13 KIISKISUO-MARJASUO 3532 05 VIII/235-242 KIPINÄSUO 3541 01 VII/182-186 KIRKKOSUO 3514 10 VII/231-235 KIRSISUO 3514 12 111/27-32 KIVISUO 3514 11 1/172-176 KOIRAOJANLATVASUO 3532 03 VII/307-312 KOIRASUO 3523 04 IX/106-114 KOIVULAMMINSUO 3531 05 1/55-58 KOIVUOJANLATVASUO 3514 05, 08 V/92-99 KOIVUSUO 3532 03 II/79-84 KOIVUSUO 3513 08 111/45-51

LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT KOIVUSUO 3513 11 VI/100-104 KOIVUSUO 3532 05 IX/100-106 KOKKOSUO 3532 05 VIII/212-220 KOLMIKOPRANSUO 3531 03 VI/64-69 KONNUNSUO 3532 08 VIII/325-331 KONTTISUO 3514 10 1/199-204 KONTTISUO 3514 11 111/58-64 KOPPELOSUO 3532 08 VIII/242-249 KORPPI SUO 3513 09 V/76-80 KORTESALMENSUO 3514 05 X/15 KORTESUO 3513 08 1/189-195 KORTESUO 3532 01 VIII/37-47 KOTI SUO 3514 12 111/20-27 KOTI SUO 3513 08 V/40-46 KOTI SUO 3513 07 VI/49-52 KOTI SUO 3514 02 IX/12-17 KUIKKASUO 3514 02 1/153-157 KURKISUO 3531 09 VIII/130-132 KUUSIKKOMAANSUO 3532 01 VII/18-21 KUUSISUO 3513 05 08 1/204-208 KUVAJASUO 3541 01 VII/171-176 KYLMÄNPERÄNSUO 3513 09 IV/30-36 KYRMINSUO 3532 04 VII/69-74 KÄRPPÄSUO 3513 06 IV/40-47 LAKISUO 3532 05 VIII/220-224 LAKISUO 3523 05 X/15 LAKISUO B 3532 06 VIII/253-256 LAKISUO C 3532 07 VIII/277-284 LAKISUO D 3532 04 VIII/200-206 LAKKI SUO 3532 05 VIII/224-229 LAMMANSUO 3514 05 IX/38-40 LAMMINSUO 3531 05 1/53-55 LAMMINSUO 3514 12 VII/235-240 LAMMINSUO 3532 02 VIII/177-183 LAMMINTAKASUO 3523 04 X/16 LAMPI SUO 3513 06 IV/51-57 LATVANSUO 3532 05 IV/81-83 LATVASUO-HAUTASUO 3514 11 1/139-140 LAULAJASUO 3531 02 1/115-122 LAVASUO 3532 05 VII/138-144 LEHMISUO 3514 08 VII/277-281 LEHTIAHONSUO 3514 04 X/15 LEHTOINSUO 3532 10 VIII/374-380 LEHTOSUO 3531 05 1/61-64 LEHTOSUO 3513 05 IV/68-71 LEPPISUO-KAUHASUO 3514 08 VII/255-261 LIEJUSUO 3531 05 I/44-47 LIMASUO 3532 08 VIII/293-298 LINTUPERÄNSUO 3532 06 11/18-22 LUHTARÄMIÄ 3531 06 1/69-72 LUODESUO 3532 04 VII/74-79 LUSIKKASUO 3532 02 11/43-46 LÄHTEENSUO 3514 11 VIII/58-63 LAMPSÄNSUO 3532 01 I/79-82 MARJASUO 3514 06 IX/42-47 MATKALAMMINSUO 3514 08 11/107-112

LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT MATKASUO-KOIRASUO 3514 10 X/17 MATKASUO-KORPPISUO 3514 06 111/51-57 MATOSUO 3514 09 VII/282-287 MERKKIPETÄJÄNSUO 3514 08 VII/273-277 METSOSUO 3514 11 1/168-172 METSOSUO 3541 01 VII/150-155 MIKANSUO 3514 10 V/110-115 MURJOLANSUO 3523 04 11/113-116 MURTOSUO 3532 06 11/22-27 MURTOSUO 3532 02 111/64-69 MURTOSUO 3513 07 VI/22-30 MURTOSUO 3532 09 VIII/337-343 MUSTASUO 3513 12 1/72-76 MUTKAVAULUNSUO 3532 06 11/13-18 MÄNTYHARJUNSUO 3513 06 V/36-40 MÄTÄSSUO 3532 10 VIII/307-312 NAHKASUO-HALMESUO 3523 04 IV/64-67 NAHKIAISSUO 3514 07 V/105-109 NAVETTASUO 3513 05 IV/37-40 NIITTYSUO 3532 01 VII/27-32 NIITTYSUO 3514 09 VII/291-293 NIKUOJANSUO 3532 04 VIII/189-196 NIMETÖNSUO 3514 11 1/135-139 NISKASUO-HAUTASUO 3513 09 V/57-63 NIVASUO 3532 04 11/70-74 NUTISUO 3532 04 VII/80-84 NUUVINSUO 3531 03 1/25-29 NÄLKÄSUO 3532 04 11/65-70 NÄLKÄSUO 3532 01 VIII/155-160 NÄLKÄNIEMENSUO 3532 04 VIII/187-189 NÄÄTÄSUO 3531 02 1/8-12 OJASUO 3514 10 1/84-88 OJASUO-KÄÄNNESUO 3541 01 VIII/391-397 ORAVISUO 3514 09 VII/302-307 PAATINSUO 3513 09 V/64-69 PAATINSUO 3513 12 VI/52-57 PAHASUO 3531 05 1/33-39 PAHKASUO-KÄÄNNESUO 3541 01 VII/165-170 PAITASUO 3514 05 X/14 PALOSUO 3532 02 11/98-101 PALOSUO 3532 07 IV/92-95 PALOSUO 3531 09 VIII/119-125 PALOSUO 3514 02 X/12 PARATIISINSUO 3514 02 1/160-162 PARKKOSENSUO 3514 04 VI/95-100 PASKONSUO 3532 04 VII/54-59 PATOSUO 3514 02 X/12 PENIKKASUO 3514 02 1/109-114 PENIKKASUO 3532 09 VIII/331-332 PERÄSUO 3532 10 11/122-127 PEURASUO 3532 03 11/88-93 PIENI KALLIOSUO 3514 05 X/13 PIENI PARATIISINSUO 3514 02 1/158-160 PIENI RAATESUO 3514 06 IX/64-69 PIIPPUSUO 3541 02 VIII/380-386 PIKKU KONTIOSUO 3532 02 11/52-57

LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT PIKKU-LAVASUO 3532 05 VII/133-138 PIKKU PETÄJÄSUO 3532 09 VIII/369-374 PIKKU RUOSUO 3514 04 VII/241-245 PETÄJÄSUO 3532 01 11/57-61 PUNKINSUO 3532 08 VIII/343-351 PUOLAKKASUO 3514 03 IX/17-25 PUOLAKKAVAARANSUO 3514 03 IX/33-37 PUOLIVÄLINSUO 3514 06 IX/52-63 PUUSUO 3532 04 VII/40-46 PYÖRIÄSUO 3513 11 VI/80-84 PYÖRIÄSUO 3514 04 VI/116-119 PYÖRIÄSUO 3514 08 VII/268-273 PÄRJÄNSUO 3532 03 1/128-135 PÄÄKALLORÄME 3514 05 IX/40-42 PÖKKIÖSUO 3532 03 11/8-10 PÖKÖNSUO 3532 08 VIII/319-325 RAISKIONSUO 3532 05 VIII/249-253 RAISKIOSUO 3532 03 VIII/183-187 RAKANSUO 3514 09 VII/293-295 RAPASUO 3514 04 VI/110-112 RASVASUO 3532 06 VII/147-150 RASVASUO 3523 10 VII/205-214 RATTISUO 3514 04 X/12 RAUDANSUO 3532 03 VII/85-91 RAUMANSUO 3513 06 VI/16-22 RAUTASUO 3531 06 VIII/89-97 RIEPULEHDONSUO 3513 06 V/29-35 RIKKISUO 3513 09 IV/76-80 RISUSUO 3513 06 IV/96-102 RISUSUO 3513 12 VI/57-64 RONISUO 3523 04 IX/92-99 RUONASUO 3523 04 X/16 RUOSTESUO 3532 03 11/74-79 RUOSUO 3541 04 VII/246-250 RUUNASUO 3532 01 VII/21-26 RUUNASUO 3514 02 X/14 RYTILAMMENSUO 3514 10 VIII/28-37 RYTISUO 3514 10 111/39-45 RÄPÄTTÄJÄNSUO 3531 03 VI/70-74 RÄSÄNIITYNSUO 3514 10 X/16 SAARISUO 3514 05 1/213-214 SAARISUO 3514 09 VIII/23-28 SAARISUO B 3532 09 VIII/351-360 SADINSELÄNSUO 3532 01 11/61-65 SAMMAKKOSUO 3531 02 1/106-109 SAMMALSUO 3513 06 V/21-29 SARJOSUO 3514 10 1/88-90 SARVISUO 3514 04 V/85-92 SAVISUO 3531 05 1/58-61 SAVISUO 3514 11 1/90-94 SILIÄSUO 3514 04 IV/60-64 SILIÄSUO 3523 04 IX/85-92 SOIDINSUO 3532 09 VIII/364-369 SORSUANPERÄNSUO 3513 07 VI/42-44 SUMUSUO 3523 01 IV/16-25 SUSISUO 3523 11 VII/214-222

LIITE 2 jatkoa SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI/SIVUT SYRJÄNIEMENSUO 3532 01 VIII/144-149 SYRJÄSUO 3532 01 1/97-100 SYVÄNLAMMINSUO 3532 08 VIII/312-319 SÄNGENSUO-VENEHEITON3514 09 IX/48-52 TAKASUO 3531 03 I/13-18 TAKASUO 3513 09 V/80-85 TALASSUO 3531 03 1/22-25 TALJASUO 3513 08 V/54-57 TANGONSUO 3514 02 X/13 TANELINSUO 3532 07 VIII/263-270 TEERISUO 3532 02 VI/30-36 TIPPASUO 3541 01 VII/200-204 TOLPANSUO 3531 09 VIII/112-119 TURKKISUO-KAITASUO 3513 09 1/182-184 TYRÄSUO 3514 08 1/214-217 TÖRMÄSENSUO 3514 11 1/172 UKONSAARENSUO 3531 06 VIII/82-89 UKONSAARENSUO 3514 05 X/14 UOLEVINSUO 3541 01 111/14-19 VAARASUO 3532 04 VIII/196-200 VAASSANSUO 3514 10 1/94-97 VALKIAISSUO 3513 08 V/50-54 VALKINSUO 3532 07 VIII/298-307 VARISSUO 3531 05 1/47-50 VASIKKASUO 3514 04 VI/112-116 VASTASUO 3514 12 VII/91-98 VELLISUO 3541 01 VII/177-181 VENYMÄNSUO 3531 09 VIII/132-139 VERKONLAMMINSUO 3531 02 1/100-106 VIHANTASUO 3532 06 VIII/256-263 VIIDANMAANSUO 3531 05 111/8-13 VILMINSUO 3541 01 VII/115-120 VIRSUSUO 3532 07 VIII/284-293 VIRTAANSUO 3514 09 VIII/19-21 VITIKKOSUO 3523 04 IV/25-29 VITTASUO 3513 10 1/189 VOILAMMINSUO 3514 11 1/184-188 VÄLIAHONSUO 3514 11 1/114-115 VÄLISUO 3514 11 VIII/47-52 VÄÄRÄJOENSUO 3514 10 X/16 VÄÄRÄSUO 3514 11 1/176-178 YLÄ-KOIRASUO 3532 03 VII/120-125 ÄLLINSUO 3532 02 11/101-106 ÄMMÄNSUO 3532 02 IV/71-76

e Moreeni LIITE 3 SUO KARTTA k Suon Q Pelto ja mineroolim aan raja -.III_ Lohkot* 5.1 Keskimääräinen maatuneisuus Heikosti maatuneen pintakerroksen/ 7/23 koko turvekerrostuman paksuus dm Järvi tai lampi 22 Turvekerrostuman paksuus dm./ Oja ja veden virtaussuunta Puro tai joki,2m2 Suon syvyyskäyrä -g0 Suon pinnan korkeuskäyrä Tie PROFIILIT Turvetajit, Pohjamaala jit Turpeen maatuneisuus : Rahko ( Sphagnum 1 S Sara ( Cares I C Ruskosammal ( Bryales 1 B M Karkeadetritus- Kdlj lieju Hienodetritus- HdLj HL Iieju Järvimuta JaMu H 1-3 H S-6 Sorarahka 1 Carex-Sphagnum I CS Ixxx 1xx Savilieju SaLj H 7-10 Rahkasara ( Sphagnum-Corex 1 SC Liejusavi LjSa Ruskosammal-( Bryales-Carex ) BC Sovi k== Sara Tuposyilla IEriophorum 1 Er Hiesu Sa Muita symboleja : Hs F A Hiilikerros Tupasluikka ( Trichophorum ) Tr Hieta Ht Soostuma Sinihe,nö ( Molima 1 MI Suolevökkö ( Scheuchzeria I Sh Korte ( Equisetum 1 Eq Hiekka 1 ---] n Sora 1 1 Hk Mr Sr Liekoisuus : 3/2 Lieko-osumat syvyydesso 0-Im/I-2m { Y i idrviruoko 1 Phragmrtes ) Pr <1~_ 1 Kallio Ko Raot* ( Menyanthes I Mn I ~ Lohkareita Lo Varpuaines ( Nanolignidi ) N Puuaines ( Lignidi 1 L Luonnontilaiset suotyypit : Avosuot Rämeet Korvet VL Varsinainen Ietto LR Lettordme VLK Varsinainen lettokorpi RIL Rimprretto RHSR Ruohoinen sorarame KOLK Koivula t tokorpi VSN Varsinainen soroneva VSR Varsinainen sorarome LHK Lehtokorpi RHSN Ruohoinen soroneva LKNR Lyhytkorsmevorame RHK Ruoho-jo heindkorpi RIN Rimpmevo TR Tupasvillorome KGK Kangas korpi KN Kalvokkoneva PSR Pallosorordme VK Varsinainen korpi LKN Lyhytkortinen neva KGR Kongasröme NK Nevakorpi SIN Silmokeneva IR Isowrpuinen rome RAK Rääseikkö RN Rahkoneva RR Rehkarame LUN Luhtoneva KER Keidasrame KR Korpirome Muuttuneet suotyypit oj ojikko mu muuttuma tk turvekongas Suotyyppi- ja IRmu Suotyyppi Iiekoisuuskortta 1230 Lieko-osumat Ikpll syvyysvaleillil 0-0.5.0.5-1.0.1.0-1.5 o 1,5-2.Om ksmu KGrhunsammalmuuttuma rhtk Ruohoturvekongas mtk Mustikkaturvekangas ptk Puolukkaturvekangos vatk Varputurvekangos jotk IhkölÖkoniirvaturvekongos tm Suon syvyysköyrö kh Kytöheilto pe pelto to Turpeennostoolue pta Palaturpecn nostoalue jta Jyrsinturpeen nostoolue