PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT"

Transkriptio

1 GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995

2 Korpijaakko, artti 1995 Perhossa tutkitut suot ja niiden turvevarat Geologian tutkiuskeskus, Turvetutkiukset, Turvetutkiusraportti sivua, 3 kuvaa, 4 liitettä Perhossa on tutkittu soita vuosien 1977 ja 1995 välisenä aikana Seitseänkyenluvulla tehtyjen tutkiusten tulokset on julkaistu vuonna 1982 (Geologinen tutkiuslaitos, Tutkiusraportti :o 56) Tutkiukset ovat osa turveinventointia, jonka tarkoituksena on selvittää valtakunnan suo- ja turvevarat sekä niiden käyttökelpoisuus Perhon kunnan yli 2 ha laajojen soiden alasta (noin 29 ha) on nyt tutkittu 52 % Avainsanat : turve, suo, inventointi, Perho artti Korpijaakko Geologian tutkiuskeskus PL 1237 FI-7211 KUPI FILAD

3 Korpijaakko, artti 1995 Perhossa tutkitut suot ja niiden turvevarat - The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Geologian tutkiuskeskus, Turvetutkiusraportti - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkiusraportti - Report of peat investigation 294, 32 pages, 3 pictures, 4 appendices ne of the tasks of the Geological Survey of Finland is to ake an inventory of the peat lands and peat resources of Finland The ain target is to ap industrially useful peat deposits, but attention is also paid to the ultiple use of ires including conservation, recreation etc The results serve Finnish power copanies, peat enterprises, the inistries of Trade and Industry and Environent, regional planning authorities and local land owners The report has been published in Finnish Key words : peat, peat land, ire, inventory, Perho artti Korpijaakko Geological Survey of Finland PBox KUPI FILAD

4 SISÄLLYSLUETTEL JHDAT 7 EETELÄT 7 Kenttätutkiukset 7 Laboratoriotutkiukset 7 Tulosten esitys 1 Arviointiperusteet 1 SUSELSTUKSET 13 YHTEEVET 28 KIRJALLISUUS 32 LIITTEET

5 7 JHDAT Perhon kunnan alueelta on tutkittu vuoden 1994 loppuun ennessä 87 suoaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha (kuva 1) Tässä raportissa on lyhyet selostukset Perhossa tutkituista soista Ennen vuotta 198 tutkittujen soiden tiedot on julkaistu vuonna 1982 Geo- logisen tutkiuslaitoksen, Tutkiusraportissa :o 56 Tutkius liittyy Geologian tutkiuskeskuksen suorittaaan valtakunnan suo- ja turvevarojen inventointiin Perhossa tutkittujen soiden aakkosellinen hakeisto on liiteessä 2 EETELöT Kenttiitutkiukset Kenttätutkiuksissa on noudatettu Geologian tutkiuskeskuksen "Turvetutkiusten aastooppaassa" kuvattuja eneteliä (Lappalainen, St6n ja HäikiÄ 1984) Suot tutkitaan käyttäen linjatutkiusenetelää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle kohtisuoria poikkilinjoja Poikkilinjat ovat yleensä 2 etrin välein Selkälinja sekä joka toinen poikkilinja tutkitaan ja joka toiselta poikkilinjalta itataan syvyydet Tutkiuspisteet ovat linjoilla sadan etrin välein Syvyydet itataan 5 etrin välein Kullakin tutkiuspisteellä tehdään seuraavat havainnot : suotyyppi, ojitustilanne, suon pinnan vetisyys ja ättäisyys sekä puuston tiheys ja laatu uita havaintoja tehdään tarpeen ukaan Turvekerroksen rakenteen selvittäiseksi ääritetään kullakin tutkiuspisteellä turvelajit, turpeen aatuneisuus, kuituisuus ja kosteus äytteet otetaan ns laippakairalla Soissa esiintyvien liekopuiden äärää selvitetään luotaaalla kahden etrin tangolla kyenen kertaa kunkin tutkiuspisteen ypärillä Lieko-osuat kirjataan ja liekoisuus lasketaan soveltaen Pavlovin enetelää Laboratoriotutkiukset äytteet laboratoriotutkiuksia varten otetaan suon käyttäkelpoista turvekerrostuaa ahdollisian hyvin edustavilta pisteiltä äytteet ovat tilavuustarkkoja ja ne otetaan tätä tarkoitusta varten kehitetyllä äntäkairalla (Korpijaakko 1981) Turpeen happauus itataan suoraan ärästä näytteestä Vesipitoisuus iloitetaan prosentteina turvenäytteen alkuperäisestä ärkäpainosta (kuivatus 15 C :ssa) ja tuhkapitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta (hehkutus 815 ± 25 C :ssa) LäpÄarvot on ääritetty LEC AC 3 kalorietrillä (AST D ) ja tulokset iloitetaan egajouleina kilograaa kohti (J/kg) Rikkipitoisuudet on ääritetty LECrikinäärityslaitteella Tulokset iloitetaan prosentteina kuiva-aineen painosta

6 8 GELGIA TUTKIUSKESKUS Turvetutkius Kuva 1 Perhossa tutkitut suot

7 9 PERHSSA TUTKITUT SUT 1 Loukkusaarenneva 2 Rahkaneva 3 Rantaneva 4 Koukkuneva 5 Savilain-Juurikkaneva 6 Korteneva 7 ittarinneva 8 Koivuneva 9 Isosuo 1 Luolaneva 12 Saarenneva 13 Kotikytö 14 Hepolainneva 15 Säästöpiirinneva 2 16 lkineva 17 Pohjalainneva 18 Aittolainneva 19 Isonva 2 Riitalainneva 21 iittulainneva 22 Kontusenneva 23 Teerineva 24 Soidinneva 25 Heikinjärvenneva 26 Sarvineva 27 Haapaneva 28 Ketunneva 29 Pahaneva 3 uolisalonneva 31 Pirtinneva 32 Peltokankaanniittu 33 Lyllykorvenneva 34 Uksneva 35 Vihtasalenneva 36 Pankaneva 37 Piilipuronneva 38 Sääksneva 39 Sydänaanneva 4 Kotineva 41 Patanajärvenneva 42 Hoikkaneva 43 Sahinniittuneva 45 Haarajoenneva 46 Suovaneva 47 Hirvineva 48 Isokankaanneva 49 Kivineva 5 Lapineva 51 uurasneva 52 etelhaainneva 53 Kuusisaarenneva 54 Lehikivenneva 55 Karhuneva 56 Kärjensuo 57 Karpinneva 58 Pännärinneva 59 Saakkolainneva 6 Vipuneva 61 Haaralainneva 62 ustasenneva- Rahkaneva 63 Suurisuo 64 Hoikkaneva 65 Rahkaneva 66 Kruunuojanneva 67 eva-hoikanneva 68 Haukkaneva 69 Ripisuonneva 7 Tunturineva 71 Saakkolainneva 72 Aittosuo 73 Löytöneva 2 74 Rauhakankaanneva 75 Papinaho 76 Perkkiönneva 77 Suurisuo 78 Autionneva 79 Piili-Autionneva 8 Erijärvenneva 81 Tiaspatinneva 82 Puksholanneva 83 Pohjakupuneva 84 Haukilainneva 85 Aittokangas

8 1 Tulosten esitys Tähän raporttiin on liitetty vain lyhyet yhteenvedot tutkituista soista Jokaisesta tutkitusta suosta on arkistoitu tarkepi selostus, joka sisältää suokartan ja poikkileikkausprof ileja sekä laboratorioääritystentulokset Selostuksissa käsitellään tietoja suon sijainnista, ypäristöstä, suon pinta-aloista ja syvyyksistä, suotyypeistä, oj itustilanteesta ja laskusuhteista sekä suon turvelajeista ja aatuneisuudesta Laboratoriotuloksia on käsitelty lyhyesti ja lisäksi ne on esitetty taulukoissa Suon käyttökelpoisuudesta on tehty selvitys, jossa on pyritty huoioiaan tärkeiät tuotantoon vaikuttavat tekijät Suokartasta ilenee tutkiuslinjojen sijainti, turvekerrostuan kokonaispaksuus, heikosti aatuneen pintaturvekerroksen paksuudet ja turpeen keskiaatuneisuudet (kuva 2) Poikkileikkausprofiileista ilenevät turvekerrostuan rakenne, turvelajit, aatuneisuus, pohjaaalajit ja suon kaltevuus (kuva 3) Selosteita, karttoja, poikkileikkausprofiilejajne on tilattavissa GTK :sta Kuopiosta Arviointiperusteet Turpeiden käyttökelpoisuuden arviointi perustuu Turveteollisuusliiton laadunääritysohjeeseen (liite 3) ikäli laatuvaatiukset tuhka- ja rikkipitoisuuden sekä läpöarvon suhteen täyttyvät, saraturve (C) soveltuu energiaturvetuotantoon sekä heikosti että hyvin aatuneena ja rahkaturve (S) kohtalaisesti ja hyvin aatuneena Energiaturvetuotantoon soveltuvan alueen vähiäiskoko riippuu siitä onko suon läheisyydessä uita tuotantoon soveltuvia alueita Jyrsinturvetuotanto vaatii suurepia yhtenäisiä alueita, kuin palaturvetuotanto

9 1 1 T ; & A15 3 / 7 1,5 % x18 / /5 3/21 x 23 15( x34 5/ %26 5 1/21 x /41 4' x /45 1/41 I x / ) x , 2 /' 1/31 x / 5 L44 / 13% x 2/38 68 i 12/ /29 5/19/ / x 46,2_ / \ 1/25 81 FS %18 \ A 2+2 A135 9 * +33i 5,4 5 4 G / /19 /18 % /23 6 / i 111 A55+4 2/6 A / \ ; 18 ' A95+65 A /14 1%12 ' -A A SI I i i GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUKSET 1993 Kuva 2 Esierkki suokartasta Tutkiuspisteen yläpuolella on turpeen keskiaatuneisuus von Postin asteikolla, alapuolella heikosti aatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrostuan paksuus desietreinä Syvyyskäytät on piirretty etrin väleinä

10 12 PY ARTUE I SUUS PY _ _ _ _ _ _ PY SUTYYPIT LIEK-SUAT TURVELRJIT JA PHJRRALRJIT PY _ _ _ _ A 14± +276 GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUKSET TUTIUSVUSIs91 Kuva 3 Esierkki suoprofiilista aatuneisuuden ja turvelajien lisäksi kuvassa on suotyypit, liekoosuat ja pohjaaalajit erkit on selitetty liitteessä 4

11 1 3 SUSELSTUKSET 12 Saarenneva Saarenneva (kl , x = 73,2, y = 2513,4) Tään niisenä on tutkittu Perhon Porasessa sijaitseva suoalue, joka rajoittuu etelässä Yliäisen järveen Lounaassa pellot ja oreenisaarekkeet erottavat sen Isonevasta, luoteessa se rajoittuu kankaaseen, jolla ovat Viikan- ja Saari-niiset talot Pohjoisessa oreenikankaat erottavat sen Rantanevasta sa suosta on Alajärven kunnan puolella Pinta on py Vedet laskevat Porasenjärveen Tutkiuspisteistä on 33 % avosuolla ja 67 räeellä Kauttaaltaan ojitettua suota vallitsevat ripineva-, rahkaräe-, tupasvillaräe- ja kangasräeuuttuat Turpeesta on 72 % rahka-, 28 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3,1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 52,5 % ja varpuainesta sisältävien,7 % Yleisiät pääturvelajit ovat CS-, S- ja SC-turve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 6,5 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Suolla on noin 3 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu turvelajiensa puolesta energiaturvetuotantoon Suo rajoittuu Yliäisen lapeen, joka puolestaan rajoittuu suojelualueeseen Laen pinta on korkeaalla, kuin suurin osa suosta, ikä voi vaikeuttaa kuivatusta 13 Kotikytö Kotikytö (kl , x = 74,4, y = 2515,3) sijaitsee Perhon Porasessa Suo on Rantanevan koillinen jatke Idässä oreenisaarekkeet erottavat Kotikydön Juurikkanevasta Suota reunustavat suurelta osin turvepellot Vedet laskevat Porasjärveen Tutkiuspisteistä on 6 % avosuolla, 9 % räeellä ja 3 % turvekankaalla Vallitseva suotyyppi on varsinaisen sararäeen uuttua Turpeesta on 2 % rahka- ja 98 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6,6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 2,8 % ja varpuainesta sisältävien 6,5 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahkasara- ja saraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,1 Liekoja ei ole Pohjaaalaji on oreeni Kotikytö soveltuu hyvin energiaturpeen tuotantoon Tuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 3 ha Alue liittyy sauattoasti vuonna 1979 tutkittuun yös hyvin energiaturpeen tuotantoon soveltuvaan Rantanevaan 26 Sarvineva Sarvineva (kl , x = 718,1, y = 254,6) sijaitsee noin 3 k itään Patanan tekojärvestä Suo rajoittuu osin hiekka- osin oreenikankaisiin Pinta on py ja viettää pohjoiseen Vedet laskevat Patanan tekojärveen Tutkiuspisteistä on 49 % avosuolla, 41 räeellä, 5 % korvessa ja 5 % turvekankaalla Suon avointa keskialuetta luonnehtii lyhytkortinen neva sekä pakoin yös ripi- ja siläkeneva Puustoisilla alueilla vallitsevat lyhytkortinen nevaräe ja tupasvillaräe sekä reunailla pallosararäe Suon reunaia on jonkin verran ojitettu Turpeesta on 58 % rahka-, 41 % sara- ja 1 ruskosaalvaltaista Saraturpeet esiintyvät suon pohjakerrostuissa

12 14 Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5, ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja hieta Suossa on yli 1,5 etriä syvää aluetta noin 115 ha Pinnassa on keskiäärin 8 c (paksuiillaan 1,5 ) heikosti aatunutta, pääosin Acutifolia-rahkaturvetta, ikä aluksi vaikeuttaa energiaturvetuotantoa Pintaosa sopii kasvu- ja ypäristöturpeeksi 33 Lyllykorvenneva Lyllykorvenneva (kl , x = 715,3, y = 2512,2) on suoalue ksakoskelta Vipeliin vievän tien eteläpuolella Alue on tutkittu kolessa osassa : pohjoisin Lyllykorvennevana, eteläisin Isokankaannevana ja keskiäinen nyt yös Lyllykorvennevana Suo rajoittuu oreenikankaisiin sekä salien kautta ypäröiviin soihin Tutkiuspisteistä on 23 % avosuolla, 74 % räeellä ja 2 % turvekankaalla Yleisiät suotyy- pit ovat varsinainen sararäe ja ripineva Havaintopisteistä 8 % oli luonnontilaisella suolla ja 2 % ojikolla tai uuttualla Turpeesta on 15 % rahka-, 85 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,4 Pohjaaalaji on oreenia Suolla on noin 8 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon 41 Patanajärvenneva Patanajärvenneva (kl , x = 712,1, y = 2514,2) Suota reunustavat ja pirstovat oreenikupareet Lounaassa suo rajoittuupatanajärveen Pinta on py ja viettää länteen Vedet laskevat eteläosasta Patanajärveen, josta edelleen Patananjokea yöten Patanan tekojärveen Pohjoisosan vedet laskevat ojia yöten luoteeseen Tutkiuspisteistä on 23 % avosuolla, 76 % räeellä ja 2 % turvekankaalla Suon lounaispuoliskossa on noin 2 ha:n laajuinen ojittaaton alue, loput suosta on ojitettu jittaaton alue on rah- kanevaa Kaakkoisosa on pääosin lyhytkortisen nevan uuttuaa, luoteispää rahkaräe- ja rahkanevauuttuaa Turpeesta on 99 % rahka- ja 1 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 38 % ja varpuainesta sisältävien 1 % Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,9 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 6,2 Yleisin pohjaaalaji on hiekka Patanajärvennevalla on 64 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu kohtalaisesti energiaturvetuotantoon 42 Hoikkaneva Hoikkaneva (kl , x = 713,8, y = 2514,5) sijaitsee epätasaisessa oreeniaastossa Pohjoisosassa ja suon itäpuolella on peltoja Pinta on py ja viettää itään Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 4 % avosuolla, 76 % räeellä, 14 % turvekankaalla ja 6 % pellolla Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräeojikko ja -uuttua, rahkaräe- ja rahkanevauuttua sekä karhunsaaluuttua Suo on ojitettu Turpeesta on 84 % rahka- ja 16 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 1,1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 24,8 ja varpuainesta sisältävien,5 %

13 1 5 Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,9 Pohjaaalaji on oreeni, jonka päällä hiekkaa Hoikkanevalla on yli 1,5 syvää aluetta noin 31 ha jakaantuneena kahteen erilliseen altaaseen Alueet soveltuvat välttävästi energiaturpeen tuottaiseen 43 Sahinniittuneva Sahinniittuneva (kl , x = 711,2, y = 2513,3) sijaitsee oreenikankaiden välisessä kaakko-luode-suuntaisessa painanteessa Patanajärven tuntuassa Pinta on py ja viettää luoteeseen Vedet laskevat Patanajärveen, josta edelleen Patanajokea yöten Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 21 % avosuolla ja 79 räeellä Avosuoalueet ovat varsinaista sara- ja lyhytkortista nevaa, puustoiset alueet varsinaista sararäettä, tupasvillaräettä ja pallosararäettä sekä niiden ojikkoa Suon koillisreunaa sekä kaak- koisosaa on ojitettu Pääosa suosta on luonnontilassa Turpeesta on 4 % rahka- ja 6 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 21,6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9,5 ja varpuainesta sisältävien 2,3 % Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,2 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 4,8 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalaji on oreeni Sahinnitunnevalla on 25 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturpeen tuottaiseen 45 Haarajoenneva Haarajoenneva (kl , x = 71,1, y = 2519,1) sijaitsee pari kiloetriä Perhon kirkolta luoteeseen Porasen tien varressa oin 2 ha :n laajuinen suo rajoittuu osittain sora- ja osittain oreenikankaisiin ja peltoihin Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 5 % avosuolla, 66 % räeellä, 23 % turvekankaalla ja 6 % pellolla Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu Yleisin suotyyppi on tupasvillaräeen ojikko ja uuttua Kerrostua on uodostunut pääosin rahkasaraja sararahkaturpeesta Pinnalla on noin 4 c :n vahvuinen heikosti aatunut rahkaturvekerros Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,4 Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Suolla on yli 1,5 syvää aluetta runsaat 8 ha, joka turvekerrostuansa rakenteen puolesta soveltuu hyvin turvetuotantoon 46 Suovaneva Suovaneva (kl , x = 72,9, y = 2519,2) sijaitsee noin 9 k pohjoiseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu osittain hiekka ja osittain oreeniaihin Pinta on py ja viettää länteen Vedet laskevat Pajuojaan, jota pitkin edelleen Halsuanjärveen Tutkiuspisteistä on 6 % avosuolla, 36 % räeellä ja 4 % turvekankaalla Yleisiät suotyypit ovat ripineva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen ja ruohoinen saraneva sekä puustoisilla alueilla tupasvillaräe, varsinainen ja ruo- hoinen sararäe Suo on valtaosin luonnontilainen jituksia on reunailla Turpeesta on 48 % rahka- ja 52 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,3 Pohjaaalaji on hiekka Suovannevalla on noin 16 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka turvelajiensa puolesta soveltuu energiaturvetuotantoon Haittaava tekijä on kerrostuan ärkyys

14 16 47 Hirvineva Hirvineva (kl , x = 724,2, y = 257,) sijaitsee noin 15 k luoteeseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu hiekkakankaisiin sekä idässä peltoihin ja Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 4 % avosuolla, 95 % räeellä ja 1 % korvessa jitetun suon yleisiät suotyypit ovat tupasvilla- ja rahkaräeen ojikot ja uuttuat Paikoin esiintyy varsinaista sara- ja lyhytkortista nevaräeojikkoa ja uuttuaa Reunailla on pallosara- ja kangasräeojikkoa jauuttuaa Rahkavaltaiset turpeet ovat eneistönä, varsinkin suonpintakerroksissa Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,6 Pohjaaalaji on hiekka Hirvineva ei sovellu energiaturvetuotantoon turvekerrostuan ataluuden, rakenteen sekä paikoin korkeiden tuhkapitoisuuksien vuoksi 48 Isokankaanneva Isokankaanneva (kl , x = 714,6, y = 2511,5) niisenä on tutkittu peruskartalla nieäätön suoalue, joka rajoittuu koillisessa Isokankaaseen ja uualla epätasaiseen oreeniaastoon Tutkiuspisteistä on 46 % avosuolla, 22 räeellä ja 33 % turvekankaalla Yleisin suotyyppi on lyhytkorsinevauuttua Turpeesta on 6 % rahka- ja 4 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5, Pohjaaalaji on oreeni Suo ei ataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon 49 Kivineva Kivineva (kl , x = 716,8, y = 252,3) sijaitsee noin 5 k pohjoiseen Perhon kirkonkylästä rajoittuen kivikkoisiin oreenikankaisiin Pinta on py ja viettää sekä länteen että pohjoiseen Suon pohjois- ja itäosan vedet laskevat ielupuroa yöten Halsuan järveen Länsi- ja eteläosan vedet laskevat Patinojaa yöten Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 22 % avosuolla, 62 % räeellä ja 16 % turvekankaalla eso- ja eutrofisten suotyyppien uuttuat ja ojikot vallitsevat suota Reunoilla on ruohoisen sararäeen, varsinaisen sararäeen ja tupasvillaräeen uuttuia, keskellä yleisipinä ruohoisen sararäeen, varsinaisen sararäeen ja lettoräeen uuttuat ja ojikot sekä ripinevan ja ripileton ojikko ja uuttua Suolla on luonnontilainen alue, jossa on ripilettoa, ripinevaa, ruohoista saranevaa ja lettoräettä Kasvilajeista on tavattu kataja, rätvänä, paatsaa, ähkä, käeköitä, lue, siniheinä, järviruoko ja luhtakuusio Valtaosa suosta on ojitettu Turpeista 75 % on saravaltaista ja 25 % rahkavaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,5 ja energiaturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Liekoja ei ole Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Kivinevalla on 16 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon

15 1 7 5 Lapineva Lapineva (kl , x = 722,8, y = 255,3) sijaitsee noin 18 k länsiluoteeseen Perhon kirkonkylästä Suo kuuluu puoleksi Vetelin kuntaan Suo rajoittuu lännessä harjuun uualla huuhtoutuneisiin oreenikankaisiin Pinta on py Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 19 % avosuolla, 74 % räeellä ja 7 % turvekankaalla Länsiosa suota on lyhytkortista nevaa ja sen ojikkoa, itäosa tupasvillaräettä ja lyhytkortista nevaräettä Turve on rahkavaltaista Puun jäännöksiä sisäl- tävien turpeiden osuus on 8,1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 85,5 % ja varpuainesta sisältävien 7,4 % Yleisin turvelaji on tupasvillarahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,6 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka, oreeni ja hiesu Suossa on yli 1,5 syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 43 ha Lapinevassa on pinnassa paikoin jopa 1,5 heikosti aatunutta rahkaturvetta 51 uurasneva uurasneva (kl , x = 721,9, y = 2514,) sijaitsee noin 1 k luoteeseen Perhon kirkonkylästä rajoittuen oreenikankaisiin ja saarekkeisiin, joiden väliset salet yhdistävät sen ypäröiviin soihin Pinta on py ja viettää koilliseen Vedet laskevat osittain Pajuojaa yöten Halsuan järveen ja osittain kanavia yöten Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 22 % avosuolla ja 77 % räeellä ja 1 % turvekankaalla Suo on valtaosin luonnontilainen Yleisiät suotyypit ovat tupasvillaräe-, rahkaräe- ja lyhytkortinen nevaräe sekä puuttoilla alueilla lyhytkortinen neva yös keidasräettä ja varsinaista sararäettä esiintyy paikoin Turpeesta on 6 % rahka- ja 4 % saravaltaista Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, rahkasara- ja sararahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,2 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja hiesu Suolla on noin 12 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu turvetuotantoon 52 etelhaainneva etelhaainneva (kl , x = 724,5, y = 2513,8) sijaitsee noin 15 k luoteeseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu huuhtoutuneisiin oreenikankaisiin Pinta on py ja viettää lounaaseen Vedet laskevat Pajuojaan, jota yöten edelleen Halsuan järveen Tutkiuspisteistä on 15 % avosuolla, 78 % räeellä ja 7 % turvekankaalla Lähes kauttaaltaan ojitettua suota leiaavat varsinaisen sararäeen sekä tupasvillaräeen uuttua ja ojikko Luonnontilaisen alueen suotyyppi on ripineva Turpeesta on 62,3 % rahka- ja 37,7 % saravaltaista Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjaaalaji on hiekka Suolla on yli 1,5 syvän aluetta 11 ha, jonka turve soveltuu energiaturpeen tuottaiseen

16 Kuusisaarenneva Kuusisaarenneva (kl , x = 722,9, y = 251,6) sijaitsee noin 13 k luoteeseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu louhikkoisiin oreenikankaisiin, luoteessa hiekkakankaisiin Vedet laskevat lounaaseen Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 4 % avosuolla, 58 % räeellä ja 1 % pellolla Suon lounaisia reunaalueita luonnehtivat isovarpu- sekä lyhytkorsinevaräeen ojikot ja uuttuat Keskusta ja koilliset reuna-alueet ovat lyhytkortista nevaa, varsinaista sara- ja ripinevaa Paikoin esiintyy yös varsinaista sararäettä Turpeesta on 38 % rahka- ja 62 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Kuusisaarennevalla on noin 59 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon Tuhkapitoisuudet ovat korkeahkot 54 Lehikivenneva Lehikivenneva (kl , x = 726,3, y = 251,3) sijaitsee noin 16 k luoteeseen Perhon kirkonkylästä puoleksi Perhon ja puoleksi Halsuan kunnan alueella Suota rajoittavat ja sitä pirstovat lohkareiset, huuhtoutuneet oreenikankaat ja saarekkeet Pinta on py ja viettää pohjoiseen Vedet laskevat Pajuojan kautta Halsuan järveen Tutkiuspisteistä on 52 % avosuolla, 47 % räeellä ja 1 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja varsinainen sararäe Suo on valtaosin luonnontilainen Turpeesta on 37 % rahka- ja 63 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 7, %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 9,2 % ja varpuainesta sisältävien,7 % Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,3 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,1 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Lehikivennevalla on noin 6 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka turvelajiensa puolesta soveltuu energiaturvetuotantoon Vaikeutta saattaa tuottaa suon saarekkeisuus ja pohjan epätasaisuus 55 Karhuneva Karhuneva (kl , x = 71,3, y = 2515,5) sijaitsee noin viisi kiloetriä Perhon kirkonkylästä lounaaseen Saarekkeinen suo rajoittuu kallioiseen ja lohkareiseen oreeniaastoon Suon pinta on py ja viettää koilliseen Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 19 % avosuolla, 8 % räeellä ja 2 % turvekankaalla Suota luonnehtivat lyhytkortisen nevan sekä -nevaräeen, rahkaräeen ja tupasvillaräeen ojikko ja uuttua Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu Turpeesta on 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on,9 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 12,7 ja varpuainesta sisältävien,6 % Pääturvelajit ovat sararahka-, rahkasara- ja rahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalaji on oreenia Suossa on yli 1,5 syvää aluetta yhteensä noin 1 ha jakaantuneen koleen eri altaaseen, joista voidaan tuottaa sekä pehku- että polttoturvetta

17 Kärjensuo Kärjensuo (kl , x = 72,5, y = 2518,3) sijaitsee noin 1 k etelään Perhon ja Kyyjärven rajan tuntuassa Suo rajoittuu oreenikankaisiin Pohjoisessa salet liittävät sen ittarinevaan Etelässä Kärjenpuro erottaa sen Piuharjunnevasta Pinta on py ja viettää etelään Vedet laskevat Kärjenpuroa kaakkoon päätyen Kyyjärveen Tutkiuspisteistä on 3 % avosuolla, 95 % rä- eellä ja 3 % turvekankaalla Yleisiät suotyypit ovat tupasvillaräe sekä sen uuttua ja rahkaräe oin kolannes suosta on ojitettu Turpeesta on 73 % rahka- ja 27 % saravaltaista Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4, 8 Pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Kärjensuossa on 45 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu turvelajiensa puolesta välttävästi turvetuotantoon Heikosti aatunut pintarahkakerros on paksuhko 57 Karpinneva Karpinneva (kl , x = 74,3, y = 2519,1) sijaitsee hiekkaisten oreenikankaitten välisessä laaksossa noin 9 k etelään Perhon kirkonkylältä Pinta on py ja viettää etelään Vedet laskevat Kyyjärveen Tutkiuspisteistä on 37 % avosuolla ja 63 räeellä Yleisiät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja tupasvillaräe Varsinaista saranevaa ja - räettä saoin rahkanevaa ja -räettä esiintyy jonkin verran Suo on pääosin luonnontilainen Turpeesta on 78, % rahka- ja 22, % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 1,5 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 38,1 % ja varpuainesta sisältävien 2,4 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, sararahka- ja rahkasaraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4, Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Karpinneva ei pienen kokonsa ja turvekerrostuan rakenteen vuoksi sovellu turvetuotantoon 58 Pännärinneva Pännärineva (kl , x = 77,5, y = 2517,1) on Savilaennevan lahdeke Pinta on py ja viettää koilliseen Vedet laskevat ojia ja puroja yöten Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 38 % avosuolla, 45 % räeellä, 2 % korvessa ja 14 % turvekankaalla Suon länsiosa on pääosin lyhytkorsinevaa ja eteläosa lyhytkorsinevan uuttuaa Keskiosalla ja itäpuolella esiintyy varsinaista sararäe-, pallosararäe-, tupasvillaräeuuttuaa ja var- sinaista turvekangasta Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, sararahkaja rahkasaraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Pohjaaalaji on oreeni Pännärinnevalla on noin 15 hain kokoinen alue, joka soveltuu syvyytensä ja turvekerrostuan rakenteen puolesta kohtalaisesti energiaturpeen tuottaiseen

18 2 59 Saakkolainneva Saakkolainneva (kl , x = 79,7, y = 2536,5) sijaitsee noin 16 k länteen Perhon kirkonkylästä Kivijärven tien eteläpuolella Suo rajoittuu pohjoisessa Luotolapeen uualla oreenikupuihin Pinta on 2,1 py Tutkiuspisteistä on 36 % avosuolla, 6 % räeellä ja 4 % turvekankaalla Lähes luonnontilainen suo on suotyypeiltäänverrattain onipuolinen Yleisin tyyppi on lyhytkortinen neva uita esiintyviä tyyppejä ovat rahkaräe, lyhytkorsinevaräe, varsinainen sararäe, ruohoinen sa- raräe, varsinainen saraneva, kalvakkaneva, ripineva, ja tupasvillaräe Turpeesta on 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5, Pohjaaalaji on oreeni Saakkolainnevalla on noin 37 ha yli 1,5 syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Suon kuivattaista turvetuotantoon saattavat vaikeuttaa useat laet Pohja on epätasainen, heikosti aatunut pintarahkakerros on paksu 6 Vipuneva Vipuneva (kl , x = 77,4, y = 2518,6) sijaitsee oreeniäkien välisessä painanteessa noin 6 k etelään Perhon kirkonkylältä Pinta on py Vedet laskevat puroja ja ojia yöten Haarajokeen ja edelleen Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 33 % avosuolla, 27 % räeellä ja 39 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat tupasvillaräe ja lyhytkortinen neva sekä niiden ojikot ja uuttuat oin 8 % suosta on ojitettu Pääturvelajit ovat rahka-, sararahka ja rahkasaraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,4 Yleisin pohjaaalaji on hiekka Vipuneva ei sovellu energiaturvetuotantoon Suo on pieni ja atala Lisäksi heikosti aatuneen pintarahkakerroksen osuus turvekerrostuasta on suuri 61 Haaralainneva Haaralainneva (kl , x = 79,, y = 2519,2) niisenä on tutkittu Perhon Haarajoenperällä sijaitseva kapea pitkä suoalue, jonka pohjoisosassa on Haaralapi ja eteläosassa Vipulapi Suo rajoittuu oreenikankaisiin ja peltoihin Tutkiuspisteistä on 2 % avosuolla, 85 % räeellä, 5 % korvessa ja 8 % turvekankaalla jitetun suon vallitsevat tyypit ovat varsinaisen sararäeen uuttua sekä pallosararäeen ojikko ja uuttua Turpeesta on 35 % rahka- ja 65 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 33,2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 7,9 ja varpuainesta sisältävien 11,8 % Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,5 Liekoja on erittäin Suolla on yli 1,5 syvää aluetta yhteensä noin 15 ha jakautuneena kahteen lähes saankokoiseen alueeseen Toinen on suon pohjois- toinen eteläosassa Turvelajiensa puolesta alueet soveltuvat energiaturpeen tuottaiseen

19 ustasenneva - Rahkaneva ustasenneva - Rahkaneva (kl 23316, x = 78,3, y = 2512,6) sijaitsee Perhon Porasessa Vipeliin vievän tien luoteispuolella Suon pinta on noin py Suon keskellä on ustasen lapi, josta lähtevä ustapuro vie suon vedet luoteeseen Tutkiuspisteistä on 14 % avosuolla ja 85 räeellä Vallitsevat suotyypit ovat rahkaräe, tupasvillaräe sekä niiden ojikko ja uuttua Suosta on noin puolet ojitettu Turpeesta on 75,7 % rahka- ja 24,3 % saravaltaista Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,2 Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Suossa on yli 1,5 etriä syvää aluetta yhteensä noin 48 ha jakaantuneena viideksi erilliseksi altaaksi Kole suurinta aluetta on suon kahtia jakavan ustasen laen olein puolin Paksun heikosti aatuneen pintarahkakerroksen alla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta 63 Suurisuo Suurisuo (kl , x = 77,7, y = 2523,5) sijaitsee Sievin öttösessä Suo rajoittuu atalahkoihin oreeniäkiin Pinta on py ja viettää koilliseen Vedet laskevat Perhonjokeen Vallitseva suotyyppi on tupasvillaräeuuttua Turpeesta on 73,4 % rahka- ja 26,6 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 1,2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 23,8 % j a varpuainesta sisältävien 2,7 % Yleisiät pääturvelajit ovat sararahka-, rahkasara- ja rahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,1 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,8 Liekoja on erittäin vähän Yleisin pohjaaalaji on hiekka Suurisuossa on noin 4 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon 64 Hoikkaneva Hoikkaneva (kl , x = 77,6, y = 2521,6) sijaitsee Perhon öttösessä rajoittuen ataliin oreenikankaisiin Pinta on py Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 11 % avosuolla, 85 % räeellä ja 4 % korvessa Avosuo on luonnontilaista, ja sitä luonnehtii lyhytkortinen neva ja rahkaneva Puustoisia alueita leiaavat lyhytkortinen ne- varäe ja tupasvillaräe sekä niiden ojikot ja uuttuat Paikoin esiintyy rahka- ja tupasvillaräettä sekä niiden ojikkoja Reunailla on pallosararäeojikkoa ja uuttuaa Turpeesta on 97,3 % rahka- ja 2,7 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 3,9 Suo ei ataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon 65 Rahkaneva Rahkaneva (kl , x = 74,6, y = 2521,1) sijaitsee noin 1 k etelään Perhon kirkonkylältä Suo rajoittuu oreenikankaisiin Pinta on py Vedet laskevat Viitalapeen ja Alajokeen Tutkiuspisteistä on 2 % avosuolla ja 8 % räeellä Reunoilla on vallitsevana kangasräeuuttua, keskiosissa heikosti kehittynyt keidasräe, rahkaneva ja lyhytkortinen neva etsäiset osat ovat tupasvillaräe- ja rahkaräeuuttuaa, pohjoispäässä on yös varsinaisen sararäeen uuttuaa Reunaat on ojitettu

20 2 2 Turpeesta on 87 % rahka- ja 13 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 5,7 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 28,3 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, sararahka- ja rahkasaraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 6,1 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 7,3 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka, sora ja hieta Suolla on yli 1,5 syvää aluetta 18 ha, joka soveltuu välttävästi energiaturvetuotantoon 66 Kruunuojanneva Kruunuojanneva (kl , x = 79,8, y = 2522,2) sijaitsee Perhon öttösessä Suurisuon pohjoispuolella Suo rajoittuu hiesu- ja hiekkaoreenikankaisiin Suolle on raivattu peltoja Pinta on py ja viettää itään Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 2 % avosuolla, 95 % räeellä, 1 % korvessa ja 2 % pellolla Yleisin suotyyppi on tupasvillaräe, sen uuttua ja ojikko Reunailla esiintyy pallosararäettä ja kangasräettä Lähes koko suon kattaa vanhahko ojitus, joka on paikoin kasvanut upeen Turpeesta on 95,1 % rahka- ja 4,9 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3,3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 23,6 % ja varpuainesta sisältävien 2,4 % Yleisiät turvelajit ovat tupasvillarahka- ja rahkaturvetta Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,3 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,1 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja hiesu Suolla on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 syvää aluetta noin 3 ha 68 Haukkaneva Haukkaneva (kl , x = 76,7, y = 2532,9) on keskiäinen lohko lähes yhtenäisestä suoalueesta, jonka koillisosan uodostaa Tunturineva ja eteläisen osan Ripisuonnneva Suo rajoittuu oreenikupuihin Pinta on py ja viettää kaakkoon Vedet laskevat etelään päätyen Kyyjärveen Tutkiuspisteistä on 8 % avosuolla ja 92 räeellä Suo on valtaosin ojitettu Vallitseva suotyyppi on tupasvillaräe ja sen uuttua Avosuoalueita luonnehtii lyhytkortinen neva Sararahka-, rahkasara- ja rahkaturve ovat vallitsevat pääturvelajit Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6, Liekoja on erittäin vähän Haukkanevassa on yli 1,5 syvää aluetta 45 ha Turvetuotantoon alue soveltuu välttävästi Heikentävä tekijä on paikoin paksu heikosti aatunut pintarahkakerros 69 Ripisuonneva Ripisuonneva (kl , x = 75,6, y = 2533,3) on Haukkanevasta etelään Uudeissa kartoissa suolla on niet Saloaanneva ja Pyöriäsuo oreenikupareet rajoittavat ja pirstovat suota Pinta on py ja viettää länteen Vedet laskevat länteen päätyen lopulta Kyyjärveen Tutkiuspisteistä on 15 % avosuolla, 81 % räeellä, 3 % korvessa ja 1 % turvekankaalla oin 3/4 suosta on ojitettu Yleisiät suotyypit ovat lyhykorsinevaräe, tupasvillaräe, varsinainen sararäe ja niiden ojikot ja uuttuat Reunailla kangasräe ojikkoineen ja uuttuineen

21 2 3 Turpeesta on 34 % rahka- ja 66 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3,2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 1,6 % ja varpuainesta sisältävien 2,3 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahkasara-, sararahka- ja rahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,3 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 4,9 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Ripisuonnevalla on yli 1,5 syvää aluetta kaikkiaan 36 ha Alue on hajanainen Energiaturvetuotantoon siitä voidaan suositella noin 3 hehtaaria Alue on yhteydessä Haukkasuohon 7 Tunturineva Tunturineva (kl , x = 77,7, y = 2533,5) on pohjoinen osa yhtenäisestä suoalueesta Ripisuonneva-Haukkaneva-Tunturineva Kaakossa suo rajoittuu Tunturilapeen, lounaassa Haukkanevaan ja uualla oreenikankaisiin Pinta on noin py ja viettää kaakkoon Vedet laskevat Tunturilapeen ja siitä edelleen Pekkasenjokea yöten Kyyjärveen Tutkiuspisteistä on 96 % räeellä, 2 % korvessa ja 2 % turvekankaalla Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu Vallitsevat suotyypit ovat lyhytkortisen nevaräeen uuttua ja ojikko, tupasvillaräeen uuttua ja ojikko sekä varsinaisen sararäeen uuttua Turpeesta on 3,2 % rahka- ja 69,8 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3,1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 16, % ja varpuainesta sisältävien 3, % Yleisiät pääturvelajit ovat rahkasara-, sararahka- ja rahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5,2 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,7 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat oreeni ja hiesu Suolla on yli 1,5 syvää aluetta 23 ha, ikä turvelajiensa puolesta soveltuu energiaturvetuotantoon Alue yhtyy lounaassa Haukkanevaan Tuotantoon ottoa vaikeuttavan tekijänä on Tunturilapi, jonka pintaa jouduttaisiin ahdollisesti laskeaan 72 Aittosuo Aittosuo (kl , x = 74,1, y = 2537,5) sijaitsee Perhon kunnan kaakkoisnurkassa sa suosta on Kyyjärven kunnan alueella Suo rajoittuu oreenikankaisiin Pohjoisosassa on lapi Pinta on py ja viettää luoteeseen Tutkiuspisteistä on 51 % avosuolla, 46 % räeellä ja 3 % turvekankaalla Suon pohjoisin osa, Kainuun Valkeisen ypäristö sekä eteläisin kärki on ojitettu Pääosa suosta on luonnontilassa Yleisiät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, ly- hytkortinen nevaräe, tupasvillaräe ja varsinainen saraneva ja räe Turvekerrostuan pohjoisosaa leiaavat saraja eteläosaa rahkavaltaiset turpeet Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 5, ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Suo soveltuu kohtalaisesti energiaturvetuotantoon 73 L iytöneva Löytöneva 2 (kl , x = 723,7, y = Pinta on py ja viettää lounaaseen 2515,2) sijaitsee noin 13 k luoteeseen Perhon Vedet laskevat Pajuojaan, jota pitkin edelleen kirkonkylästä Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Halsuanjärveen

22 2 4 Tutkiuspisteistä on 26 % avosuolla ja 68 räeellä Avosuoalue on ripinevaa ja sen uuttuaa sekä paikoin varsinaisen saranevan ja ruohoisen saranevan uuttuaa Puustoista aluetta vallitsee varsinaisen sararäeen uuttua uita tyyppejä ovat tupasvillaräeen uuttua ja ojikko, varsinainen sararäe ja pallosararäe sekä niiden ojikot ja uuttuat Turpeesta on 26 % rahka- ja 74 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 14,5 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 6,8 % Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,4 Suo ei ataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon 74 Rauhakankaanneva Rauhakankaanneva (kl , x = 717,9, y = 253,4) sijaitsee Perhon kunnan lounaisnurkassa Sanaa Rauhakangas ei esiinny uusissa kartoissa Suon eteläisin osa, eraneva, kuuluu Vipeliin Suo rajoittuu idässä harjuun lännessä oreenikankaisiin Pinta on Vedet laskevat Patanan tekojärveen Tutkiuspisteistä on 5 % avosuolla, 47 % räeellä, 2 % korvessa ja 1 % turvekankaalla Suon avonaista keskialuetta luonnehtivat lyhytkortinen neva ja siläkeneva Puustoisten reunaalueiden yleisiät suotyypit ovat rahka- ja tupasvillaräe Suon eteläosa, eraneva, on ojitettu uu suo on valtaosin luonnontilainen Turpeesta on 72 % rahka-, 28 % saravaltaista Saravaltaisia turpeita esiintyy aivan suon pohjalla ja eteläosassa Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 11 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 2 % ja varpuainesta sisältävien 11, % Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,9 Pohjaaalajit ovat hiekka, hieta ja hiesu Suolla on yli 1,5 syvää aluetta noin 16 ha Pinnassa on keskiäärin 1,4 paksu heikosti aatunut pääosin Cuspidataryhän saalista syntynyt rahkaturvekerros Tään alla on energiaturpeeksi soveltuvaa sara- sekä hyvin ja kohtalaisesti aatunutta rahkaturvetta keskiäärin 2,6 75 Papinaho Papinaho (kl , x = 719,8, y = 253,8) Suo rajoittuu osittain hiekka-, osittain oreenikankaisiin ii on annettu viereisen Papinaho-niisen kankaan ukaan Suo on itseasiassa Sarvinevan pohjoisosa, joka on erotettu eäsuostaaan Patanan tekojärveen johtavalla kanavalla ja tiellä Pinta on py Vedet laskevat Perhonjokeen Tutkiuspisteistä on 26 % avosuolla, 62 % räeellä, 1 % korvessa ja 11 % turvekankaalla Avosuota hallitsee rahkaneva ja paikoin lyhytkortinen neva Puustoiset alueet ovat valtaosin tupasvillaräeen, rahkaräeen ja keidasräeen uuttuaa Suo on ojitettu turvetuotantoa varten Turpeesta on 68 % rahka ja 32 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 21 % ja varpuainesta sisältävien 2 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, rahkasara- ja sararahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5, Liekoja on erittäin vähän Yleisiät pohjaaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Turvekerrostuan pintaosa on heikosti aatunutta rahkaturvetta, joka sopii osittain kasvu- ja osittain ypäristöturpeeksi Tätä turvetta on yli 1,5 syvällä alueella,46 ilj suo-3 Syveältä on saatavissa polttoturvetta noin 1 ilj suo-3

23 Perkkiönneva Perkkiönneva (kl , x = 712,9, y = 258,7) sijaitsee noin 11 k länteen Perhon kirkonkylästä Perhon ja Vipelin kunnan raja jakaa suon kahtia Suo rajoittuu kallio- ja oreenikankaisiin Pinta on py ja viettää sekä etelään ustapuroon että pohjoiseen Patanaojaan Tutkiuspisteistä on 22 % avosuolla, 72 % räeellä, 5 % turvekankaalla ja 1 % pellolla Avosuolla yleisiät tyypit ovat rahka- ja lyhytkortinen neva Paikoin esiintyy yös-ripinevaa ja varsinaista saranevaa Puustoisia alueita rahkaräe sekä tupasvillaräe Reunailla esiintyy pallosararäettä sekä paikoin yös varsinaista sararäettä Suon reunaia on ojitettu Turpeesta on 63 % rahka- ja 37 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 23 % ja varpuainesta sisältävien,5 % Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,4 Yleisiät pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Perkkiöneva ei turvekerrostuansa rakenteen eikä pohjan epätasaisuuden vuoksi sovellu turvetuotantoon 77 Suurisuo Suurisuo (kl , x = 718,3, y = 2529,5) sijaitsee noin 1 k koilliseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu ja sitä pirstovat oreenikankaat Suolla on kaksi lapea ja sen läpi virtaa Syrjäjoki Pinta on py ja viettää pohjoiseen Vedet laskevat Syrjäjokea yöten Korpijärveen Tutkiuspisteistä on 31 % avosuolla, 66 räeellä, 1 % korvessa ja 2 % pellolla Suon saarekkeinen eteläosa on pääosin ojitettu saoin suurensuon lapien itäpuoleinen saarekealue Lapien tienoot saoin kuin suon itäinen saareton alue ovat luonnontilaisia Yleisiät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, tupasvillaräe, lyhytkortinen nevaräe, varsinainen sararäe ja varsinainen saraneva Turpeesta on 68 % rahka- ja 32 % saravaltaista Yleisiät pääturvelajit ovat rahka ja rahkasaraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6, Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalaji on oreeni Suolla on noin 8 ha yli 1,5 syvää aluetta, jolta voidaan tuottaa polttoturvetta 78 Autionneva Autionneva (kl , x = 72,5, y = 2525,4) sijaitsee noin 9 k Perhon kirkolta pohjoiseen Jängän- Halsuan tien itäpuolella Suo rajoittuu oreenikankaisiin Pinta on py ja viettää länteen Vedet laskevat Jängänjärveen ja yllyjärveen Tutkiuspisteistä on 13 % avosuolla, 84 räeellä 3 % turvekankaalla Yleisiät suotyypit ovat tupasviilaräe, lyhytkortinen nevaräe, varsinainen sararäe sekä nevoilla lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva Suo on lähes kokonaan ojitettu ja suotyypit suurelta osin uuttuia Turpeesta on 62 % rahka- ja 38 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 4,8 Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Autionevalla on 95 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon

24 26 79 Piili-Autionneva Piili-Autionneva (kl , x = 722,1, y = 2525,4) sijaitsee Perhon kunnan pohjoisosassa Jängältä Halsualle enevän tien länsipuolella oreenikankaiden välisessä painanteessa Pinta on py ja viettää länteen Vedet laskevat yllyjokeen Tutkiuspisteistä on 31 % avosuolla, 68 % räeellä ja 2 % turvekankaalla Yleisiät suotyypit ovat tupasvillaräe, lyhytkortinen nevaräe, pallosararäe, lyhytkortinen neva ja varsinainen sararäe Suo on ojitettu ja suotyypit valtaosin uuttua-asteella Turpeesta on 47 % rahka- ja 53 % saravaltaista Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 5, %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 26,2 % Yleisiät pääturvelajit ovat rahkasara-, sararahka-, ja rahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,2 Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiesu Piili-Autionnevalla on noin 7 ha yli 1,5 syvää aluetta, ikä soveltuu energiaturvetuotantoon 8 Erijärvenneva Erijärvenneva (kl , x = 726,4, y = 2531,8) sijaitsee noin 13 k koilliseen Perhon kirkonkylästä Suo rajoittuu oreenikankaisiin Suolla on kole lapea : pohjoisessa Ahvenlapi ja etelässä Erijärvi ja Heinälapi, joita yhdistää Heinäpuro Pinta on py Vedet laskevat Salaajärveen Tutkiuspisteistä on 5 % avosuolla, 9 % räeellä ja 4 % turvekankaalla Suon pohjoisosa, Ahvenlaen ypäristö on luonnontilassa uu osa suota on ojitettu Vallitsevat suotyypit ovat varsinaisen sararäe, tupasvillaräeen ja pallosararäeen uuttuia ja ojikkoja Turpeesta on 47 % rahka- ja 53 % saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,2 Pohjaaalaji on oreeni Erijärvennevalla on yli 1,5 syvää aluetta yhteensä 19 ha Alue on kolessa erillisessä altaassa Pohjoisin, luonnontilainen alue sijaitsee Ahvenlain ypäristössä Ahvenlapi saattaa estää turvetuotannon alueella Keskiäinen allas rajoittuu Erijärveen Eteläisin ja pienin allas rajoittuu osittain peltoihin Turvekerrostuan rakenteen puolesta kaikki altaat soveltuvat energiaturpeen tuotantoon Helpoiin tuotantoon on otettavissa keskiäinen ja eteläinen allas 81 Tiaspatinneva Tiaspatinneva (kl , x = 727,, y = 2522,4) Tällä niellä on tutkittu suoalue, joka sijaitsee Ala-Penninkilaesta noin 1,5 k pohjoiseenrajoittuen etelässä Tiaspatinkankaaseen Suo on kupuoreenialueella Pinta on py ja viettää etelään Vedet laskevat Ala-Penninkilapeen, josta edelleen Penninkijokea yöten länteen Halsuanjärveen Tutkiuspisteistä on 35 % avosuolla, 43 räeellä ja 21 % turvekankaalla Suo on ojitettu kauttaaltaan Yleisiät suotyypitovat varsinaisen saranevan uuttua, varsinaisen sararäeen ojikko ja uuttua sekä karhunsaaluuttua Turpeesta on 3,4 % rahka-, 67,3 % sara- ja 2,3 % ruskosaalvaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,1 Liekoja ei ole Pohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Tiaspatinnevalla on noin 9 ha yli 1,5 syvää aluetta, ikä soveltuu hyvin energiaturvetuotantoon

25 27 82 Puksholanneva Puksholanneva (kl , x = 727,6, y = 2521,3) sijaitsee noin 15 k pohjoiseen Perhon kirkonkylästä atala ja pirstonainen suo rajoittuu oreenikupuihin Tutkiuspisteistä on 95 % räeellä ja 5 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat tupasvil- laräeen ja varsinaisen sararäeen uuttua Suo on kokonaan ojitettu Turpeesta on 58,7 % rahka- ja 41,3 % saravaltaista Turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,5 Pohjaaalajit ovat oreeni ja hiekka Suo ei ataluutensa vuoksi sovellu turvetuotantoon 83 Pohjakupuneva Pohjakupuneva (kl , x = 729,6, y = 2525,7) sijaitsee noin 2 k pohjoiseen Perhon kirkonkylästä sa suosta on Lestijärven kunnan puolella Suo rajoittuu oreenikankaisiin Pinta on py Vedet laskevat osittain etelään Elääiseen osittain pohjoiseen Tutkiuspisteistä on 49 % avosuolla, 48 % räeellä, 1 % korvessa ja 2 % turvekankaalla Yleisiät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, varsinainen saraneva, rahkaneva varsinainen sararäe, pallosararäe ja rahkaräe Suon ete- läinen osa on ojitettu Turpeesta on 56 % rahka-, 43 % sara- ja 1,2 % ruskosaalvaltaista Yleisiät pääturvelajit ovat rahka-, rahkasara- ja sararahkaturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Liekoja on erittäin vähänpohjaaalajit ovat hiekka ja oreeni Pohjakupunevassa on yli 1,5 syvää aluetta noin 5 ha Joka soveltuu kohtalaisesti energiaturvetuotantoon 84 Haukilainneva Haukilainneva (kl , x = 728,7, y = 2527,4) sijaitsee noin 18 k koilliseen Perhon kirkonkylästä kupuoreenialueella Pinta on py Vedet laskevat etelään Elääiseen Tutkiuspisteistä on 49 % avosuolla ja 51 räeellä Suon on lähes kokonaan luonnontilainne ojitusta on vain paikoin reunailla Yleisiät suotyypit ovat varsinainen sararäe ja - neva Turpeesta on 14 % rahka-, 86 % saravaltaista Yleisiät pääturvelajit ovat rahkasara- ja saraturve Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,1 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 4,3 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalajit ovat oreeni ja hieta Haukilainnevalla on noin 18 ha yli 1,5 syvää aluetta, joka soveltuu energiaturvetuotantoon Alue on pieni ja syvä, ikä voi aiheuttaa ongelia suon hyödyntäisessä pohjaan asti 85 Aittokangas Aittokangas (kl , x = 728,1, y = 2526,3) sijaitsee Perhon kunnan pohjoisosassa Aittolainnevan itäpuolella Tällä niellä on tutkittu lännessä Aittokankaaseen rajoittuva kartal- la nietön suo Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Pinta on py ja viettää kaakkoon Vedet laskevat suota osittain halkovaa puroa yöten Elääiseen

26 2 8 Tutkiuspisteistä on 58 % avosuolla, 35 räeellä, 1 % korvessa ja 6 % turvekankaalla Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen saraneva ja varsinainen sararäe Puustoiset alueet on kokonaan ojitettu avoiesta alueesta on noin kolannes luonnontilassa Turpeesta on 17 % rahka- ja 83 saravaltaista Koko turvekerrostuan keskiaatuneisuus on 4,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 4,8 Liekoja on erittäin vähän Pohjaaalajit ovat hieta ja hiekka Suo soveltuu turvelajiensa puolesta hyvin energiaturvetuotantoon Suolta ei ole otettu laboratorionäytteitä, joten tuhkapitoisuus ys arvot pitää selvittää ikäli tuotantoa suolle suunnitellaan Yli 1,5 syvää aluetta suolla on noin 28 ha YHTEEVET Peruskartoilta suoritetun ittauksen ukaan Perhossa on yli 2 ha laajoja soita noin 29 ha josta tutkittu on runsaat 15 2 ha eli 52 % Perhon kunnan alueella tutkituista soista soveltuu energiaturvetuotantoon kaikkiaan noin 4 1 ha Kaikkiaan on alueelta saatavissa ener- giaturvetta noin 62 ilj suo-3, jossa on energiaa kuivana noin 112 ilj GJ 131,3 ilj Wh ja vastaavasti 5 % kosteudessa 99 ilj GJ / 27 ilj Wh (taulukot 1 ja 2) Tuotantoon soveltuva alue on 25 % tutkitusta suoalasta ja turveäärä 28 % tutkitun alueen turveäärästä

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 322. Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 322. Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 322 Martti Korpijaakko VETELISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality of Veteli, Western Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295. Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 295 Hannu Pajunen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT OSA 3 Abstract : The mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 3 Kuopio 1996

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 2 MAAPERÄOSAST O Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN OSA I TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in part I Utajärvi Kuopio 1986

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 262 Jukka Häikiö, Ari Luukkanen ja Heimo Porkka PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 373

Turvetutkimusraportti 373 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 373 2007 Oulun turvevarat, osa 1 Abstract: Peat reserves in the district of Oulu, Central Finland, Part I Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot