ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area o f Rovaniemi, part I I Rovaniemi 1987

2 Muurinen Tapio Rovaniemen alueen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus, osa II. Abstract : Peat resources and their suitability in the area of Rovaniemi, part II. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation pages, 39 figures, 16 tables and 3 appendices. The Geological Survey of Finland carried out peat resources on an area hectares of peatland in the municipality of Rovaniemi. The main emphasis was t o find peat for energy use. The field work was carried out using survey grid with study sites at the inter - vals of 100 meters. At each site the cover type, the peat type, the decomposition degree of peat and the portion of dead, undecomposed trees in the deposi t was determined and recorded. Altogether 414 peat samples were taken to the laboratory for ph, water conten t and ash content determinations. Heating value was determined for 207 samples an d sulphur content for 161 samples. About 980 hectares of peatland with a minimum depth of 1,5 meters was considere d good for fuel peat production. The quantity of usable peat is 18,91 millio n cubic meters in situ. The energy content of the usable peat is 31,38 million G J or 8,74 million MWh at the 50 % moisture content. Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Rovaniem i Tapio Muurine n Geological Survey of Finlan d P.O. Box 7 7 SF Rovaniemi ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 4 TUTKIMUKSET 4 Kenttätutkimukset 4 Laboratoriotutkimukset 6 TULOSTEN ESITYS 7 Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelmat 7 TUTKITUT SUOT 9 1. Paloaapa II 9 2. Pitkäaapa Ulkuaapa II Pyöriäaapa Lintuaavan eteläosa Saariaapa Kotiojanaapa Heiniaapa Yliportimonaapa Kilvenaapa Koivukivalonaapa Kampsa-aapa Ristiaapa Kallioaapa 6 6 YHTEENVETO 7 0 KIRJALLISUUSLUETTELO 7 3 LIITTEET (3 kpl)

4 -4 - JOHDANT O Geologian tutkimuskeskus teki valtakunnan turveinventointiin liittyviä turvetutkimuksia Rovaniemen maalaiskunnan eteläosassa vuosina Tarkoituksen a oli selvittää Rovaniemen ympäristön polttoturvetuotantoon soveltuvat suoaluee t sekä niiden turvemäärä, laatu ja energiasisältö. Soita tutkittiin 66 kpl yhteispinta-alaltaan ha. Näistä vuosina tutkitut suot on julkaist u ensimmäisessä osaraportissa (Muurinen 1986). Tähän toiseen osaan kuuluvat 14 suota sijaitsevat Rovaniemen kaupungin eteläpuolella (kuva 1). Näiden soiden pinta-ala on yhteensä ha. Kun huomioidaan ja 1970-luvuilla maaperäkartoituksen yhteydessä tutkitut 3 0 suota, pinta-alaltaan ha (Lappalainen ja Pajunen 1980), niin Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Rovaniemen maalaiskunnan soista noin ha. Tämä o n 11,5 % kunnan yli 20 ha :n kokoisten soiden pinta-alasta eli ha :sta (Lappalainen ym. 1980). TUTKIMUSMENETELMÄ T Kenttätutkimukse t Kenttätutkimuksissa noudatettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimuste n maasto-oppaassa kuvattuja menetelmiä (Lappalainen ym. 1984). Suolle laadittiin linjasto, joka muodostuu suon läpi vedetystä selkälinjasta j a sitä vastaan kohtisuorista poikkilinjoista. Tutkimuspisteet, jotka merkattii n paaluin ja pistetunnuksin, ovat linjoilla 100 metrin välein. Suon muodosta riippuen voi linjastoja olla useampia. Poikkilinjojen puoliväliin tehtiin niiden kanssa yhdensuuntaiset linjat syvyys - tietojen tarkentamiseksi. Näitä linjoja ei merkattu maastoon. Turvepaksuus mitattiin joko 50 tai 100 m :n välein. Tutkimuslinjoilta mitattiin lisäksi turve -

5 -5 - Kuva 1. Raporttiin sisältyvät suot 1. Paloaapa I I 2. Pitkäaap a 3. Ulkuaapa I I 4. Pyöriäaap a 5. Lintuaavan eteläos a 6. Saariaap a 7. Kotiojanaapa 8. Heiniaap a 9. Yliportimonaap a 10. Kilvenaap a 11. Koivukivalonaap a 12. Kampsa-aap a 13. Ristiaap a 14. Kallioaapa

6 paksuus tutkimuspisteiden puolivälistä kahden metrin syvyyteen saakka sekä haettiin 0,3 m :n, 1 m :n ja 2 m :n syvyysalueiden rajat. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suonpinnan vetisyys ja mättäisyys sekä puusto ja sen tila. Turvekerrostuman rakenteen selvittämiseksi kairattiin näytteet kullakin tutkimus - pisteellä kovaan mineraalimaahan saakka. Kairaukset tehtiin venäläismallisell a siipikairalla. Näytteistä määritettiin turvelajit lisätekijöineen 10 cm :n tarkkuudella, maatuneisuus (10-asteikko), kosteus (5-asteikko) ja kuituisuu s (6-asteikko). Pohjamaalajeista ja liejuista tehtiin myös havainnot. Turpeessa olevien liekopuiden ja kantojen määrän selvittämiseksi pliktattiin tutkimuspisteen ympäristössä kymmenestä eri kohdasta kahden metrin syvyyteen. Osu - mien perusteella voitiin liekoisuus määrittää prosentteina suon turvemäärästä. Tämä pliktaus tehtiin vain yli metrin syvyisillä alueilla. Linjastot vaaittiin tutkimuspisteittäin ja korkeudet pyrittiin sitomaan valta - kunnalliseen kiintopisteverkostoon. Edellisten tutkimusten perusteella valittiin suon keskeisiltä osilta pisteet, joista otettiin tilavuustarkat näytesarjat laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopisteitä oli yksi tai useampia suota kohden, riippuen suon koosta ta i osien erilaisuudesta. Periaatteena oli, että ne edustaisivat mahdollisimma n hyvin suon tuotantokelpoista aluetta. Laboratoriotutkimukse t Tutkimukset tehtiin suurimmaksi osaksi Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Rovaniemellä. Rikkipitoisuudet määritettiin Otaniemessä geokemian laboratoriossa. Tilavuustarkoista näytteistä määritettiin happamuus, kuivatilavuuspaino, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Happamuus mitattiin suoraan märästä näyt - teestä. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta (kuivatus ensi n C :ssa) ja tuhkapitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta (hehkutus ± 25 C). Kuivatilavuuspaino laskettiin veden haihduttamisen jälkeen ja

7 -7 - ilmoitetaan kuiva-aineen massana luonnontilaista tilavuusyksikköä kohde n (kg/suo-m³). Lämpöarvot määritettiin kuivasta ja hienoksi jauhetusta turpeest a Leco AC-300 kalorimetrillä. Teholliset Lämpöarvot ilmoitetaan kuivalle ja 50 % kosteudessa olevalle turpeelle. TULOSTEN ESITY S Jokaisesta tutkitusta suosta on lyhyt suoselostus. Selostuksessa käsitellää n suon sijaintia, ympäristöä ja tieyhteyksiä. Lisäksi kerrotaan suotyypeistä, ojitustilanteesta ja laskusuhteista sekä turvelajeista ja pohjan laadusta. Tärkeimpiä numerotietoja annetaan myös pinta-aloista, syvyyksistä, turvemääristä ja maatuneisuuksista. Osa niistä on liitetaulukoina. Laboratoriotulosten keskiarvo t ovat suon käyttökelpoiselta osalta. Näytteistä on yksityiskohtaiset tulokse t selostuksen yhteydessä olevassa taulukossa. Kaikista soista on kartta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilit yhdeltä ta i useammalta tutkimuslinjalta. Ne havainnollistavat omalta osaltaan turvekerrostuman muotoa ja rakennetta. Piirrosten merkinnät esitetään kuvassa 2. Tuotantokelpoisuusperusteet ja laskelma t Suon käyttökelpoisuutta arvioitaessa on huomioitu tärkeimmät tuotantoon vaikuttavat tekijät. Jyrsinturvetuotantoon soveltuvana pidetään yhtenäistä ja sopivan - muotoista aluetta, jonka pinta-ala on vähintään 30 ha ja turvekerrostuman paksuu s ojittamattomana yli 1,5 m. Pienemmätkin alueet 10 ha :sta alkaen on katsottu tarkastelussa sopiviksi, mikäli lähistöllä on muita tuotantokelpoisia alueita. Pientuotanto palaturvemenetelmällä on mahdollista pienemmilläkin alueilla, jo s heikosti maatunut pintakerros on alle 0,5 m paksu eikä turve ole liian saravaltaista. Pienimuotoisessa tai tilakohtaisessa tuotannossa valmis tieyhteys j a vähäinen puusto alentavat valmistelukustannuksia ja ovat siten ratkaisevia tekijöitä. Turpeiden käyttökelpoisuusluokittelussa on noudatettu pääpiirteissää n Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta.

8 _ 8 _ SUOKARTTA Luonnontilaiset suotyypit : Avosuo t Rämee t Korve t räme räme VL Varsinainen Lett o LR Letto LK Lettokorp i RIL RimpiLett o RHSR Ruohoinen sararäm e KOLK Koivulett o VSN Varsinainen saraneva VSR Varsinainen sara LHK Lehtokorp i RHSN Ruohoinen saranev a LKNR Lyhytkorsinevaräme RHK Ruoho ja heinäkorp i RIN Rimpinev a TR Tupasvillaräm e KGK Kangaskorp i KN Kalvakkanev a LKN Lyhytkortinen neva PSR Pallosararäm e KGR Kangasräm e VK NK Varsinainen korp i Nevakorp i SIN Silmäkenev a IR Isovarpuinen räm e RAK Rääseikk ö RN Rahkaneva RR Rahkaräme LUN Luhtaneva KER Keidasräm e Muuttuneet suotyypit : KR Korpiräme oj ojikko ksmu Karhunsammalmuuttuma kh Kytöheitt o mu muuttuma rhtk Ruohoturvekangas pc Pelt o tk turpeennostoalue turvekangas mtk Mustikkaturvekangas t a ptk Puolukkaturvekangas pta Palaturpeen nostoalu e vatk Varputurvekangas jta Jyrsinturpeen nostoalu e jötk Jäkäläkanervaturvekanga s Kuva 2. Piirroksissa käytetyt merkinnät.

9 -9 - Suon kuivattamiseksi on suurimpiin jokiin ja järviin nähden pintojen välisen ä korkeuserona pidetty vähintään kaksi metriä. Kuivattaminen voi aiheuttaa alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Kokonaisturvemäärät on laskettu syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitettu syvyysalueittain laskettuna eri syvyysvyöhykkeiden turvemäärät yhteen. Tuotantokelpoine n turvemäärä on saatu kertomalla alueen pinta-ala yli 1,5 metrin syvyisen aluee n keskisyvyydellä, josta on vähennetty käyttämättä jäävä 0,5 m :n kerros. Energia - sisältö on laskettu kuivalle ja 50 % :n kosteudessa olevalle turpeelle. Turve- j a energiamääristä on yhteenvetotaulukko (taulukko 15). TUTKITUT SUO T 1. Paloaapa II sijaitsee karttalehden alueella (x = 7356,7, y = 455,8 ) noin 26 km Rovaniemeltä kaakkoon, Ranualle johtavan tien molemmin puolin. Suo o n muodoltaan hyvin rikkonainen. Lukuisat moreenikumpareet ja -selänteet jakava t suon eri osiin (kuva 3). Suon pinta-ala on 446 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 285 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 211 ha ja yli kahden metrin aluetta 132 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Tien molemmin puolin suo on raivattu pelloksi. Yleisimpiä suotyyppejä ovat karhunsammalmuuttuma ja varputurvekangas. Pint a viettää etelään ja vedet laskevat Kakarijärven kautta Vähäjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,6 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,1 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kahden metrin alueella 2,8 m. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja syvillä alueilla hieta sekä hiesu. Liejuja on moni n paikoin. Paksuimmat liejukerrostumat ovat 3 m. Turpeista on saravaltaisia 77 %, rahkavaltaisia 18 % ja ruskosammalvaltaisia 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve ja rahkasaraturve. Turpeide n keskimaatuneisuus on 3,5. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,4 m ) maatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjan 5,7 (kuvat 4 ja 5).

10 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,6 % ja tuhkapitoisuus 4,0 %. Kuiva - ainetta on 81 kg /suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 1 % MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 8,8 MJ/kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,28 % (taulukko 1). Paloaapa II :n turvevarat ovat 6,91 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 5,91 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 5,02 milj. suo-m³ ja yl i kahden metrin alueella 3,69 milj. suo-m³. Suolla on viisi pienehköä tuotantokelpoista aluetta, jotka ovat 1-3 km :n etäisyydellä toisistaan. Ne ovat kooltaan ha ja niiden yhteinen pinta-ala o n 140 ha. Paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi on jyrsintuotantomenetelmä suositeltavin. Haittana on tuotantokelpoisten alueiden pienet koot j a niiden hajanaisuus.

11 Käyttökelpoiset turvevarat ovat yhteensä 2,63 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäär ä on 0,213 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 3,75 milj. GJ eli 1,0 4 milj. MWh.

12 Pitkäaapa sijaitsee karttalehden alueella ( x = 7352,0, y = 450,3 ) noin 28 km Rovaniemeltä eteläkaakkoon. Suo on muodoltaan pitkä ja kapea. S e rajoittuu itä- ja länsipuolella moreenikankaisiin, etelässä viereiseen suohon j a pohjoisessa Välijoen tiehen (kuva 6). Suon pinta-ala on 87 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 65 ha, yli 1,5 metrin aluetta 51 ha ja yli kahden metrin aluetta 37 ha. Suon pohjois- ja eteläosa ovat ojituksen takia suotyypeiltään muuttuneita j a metsittyneitä. Keskiosa on luonnontilaista. Yleisin suotyyppi on rimpiletto. 0jitetuilla alueilla vallitsevina ovat ruohoinen saranevamuuttuma ja karhunsammalmuuttuma. Suonpinta viettää pohjoiseen, josta vedet laskevat Vähäjokeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,3 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,6 m ja yli kahden metrin alueella 2,9 m. Pohjamaalaji o n hieta, reunaosissa moreeni. Liejut ovat hyvin yleisiä. Paksuimmat kerrostuma t ovat 1,2 m.

13 Turpeista on saravaltaisia 81 %, rahkavaltaisia 12 % ja ruskosammalvaltaisia 7 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve ja saraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,8. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,8 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5,9 (kuvat 7 ja 8). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,8 % ja tuhkapitoisuus 5,2 %. Kuiva - ainetta on 92 kg /suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 19, 4 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 8,5 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,25 % (taulukko 2). Pitkäaavan turvevarat ovat 1,63 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 1,48 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 1,32 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 1,09 milj. suo-m³.

14 Suon tuotantokelpoinen alue on 40 ha. Se on muodoltaan pitkä ja kapea, paikoitellen vain noin 100 m. Koska turve on saravaltaista ja heikosti maatunut pinta - kerros on paksu, ei sitä voi suositella palaturvetuotantoon. Tosin A-linjastoll a suurin osa turpeesta on H4-maatunutta. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,83 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,07 6 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 1,30 milj. GJ eli 0,36 milj. MWh.

15 Ulkuaapa II sijaitsee karttalehden alueella (x = 7352,0, y = 452,2 ) noin 28 km Rovaniemeltä eteläkaakkoon. Suo rajoittuu yleensä moreenikankaisii n ja -kumpareisiin, idässä lisäksi Yli-Ulkujärveen. Lähin tie on noin 0,5 km : n päässä suon pohjoisreunasta (kuva 9). Suon pinta-ala on 271 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 154 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 101 ha ja yli kahden metrin aluetta 60 ha. Suurin osa suosta on ojitettu ja suotyypit ovat näiltä osin muuttumia ja turve - kankaita. Yleisimpiä ovat varputurvekangas ja ruohoinen saranevamuuttuma. Vai n järvien rannat ovat luonnontilaisia. Ne ovat pääasiassa rimpinevaa ja ruohoist a saranevaa. Suonpinta viettää loivasti itään ja vedet laskevat Yli-Ulkujärveen.

16 -23 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,4 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,9 m, yl 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,6 m. Pohjamaalaji t ovat hiesu ja hieta, reunaosissa moreeni. Liejut ovat hyvin yleisiä järvie n ympäristössä. Paksuimmat kerrostumat ovat 1,8 m. i Turpeista on saravaltaisia 66 %, rahkavaltaisia 30 % ja ruskosammalvaltaisia 4 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja ruskosammalsaraturve. Turpeide n keskimaatuneisuus on 4,3. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,8 m ) maatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjan 5,6 (kuvat 10, 11 ja 12). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,3 % ja tuhkapitoisuus 4,0 %. Kuiva - ainetta on 87 kg /suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 19, 6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,6 MJ/kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,29 % (taulukko 3). Ulkuaapa II :n turvevarat ovat 3,70 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 2,89 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 2,26 milj. suo-m³ ja yl i kahden metrin alueella 1,55 milj. suo-m³.

17 Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on Yli-Ulkujärven pohjoispuolella B-linjastolla 23 ha. Alue soveltuu parhaiten palaturvetuotantoon. Sen pinta on noin 2 m Yli-Ulkujärven pintaa korkeammalla. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,40 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,03 4 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 0,60 milj. GJ eli 0,17 milj. MWh.

18 Pyöriäaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7346,5, y = 449,1 ) noin 33 km Rovaniemeltä eteläkaakkoon. Suo on Yli-Konttijoen ja Sulaojan haarassa. Länsi- ja itäosat rajoittuvat mataliin moreenikankaisiin. Luoteisreunaa n tulee tie (kuva 13). Pinta-ala on 223 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 130 ha, yli 1,5 metri n aluetta 92 ha ja yli kahden metrin aluetta 47 ha. Suotyypit ovat reunoilla korpia ja rämeitä. Rahkoittunut keskiosa on avosuota. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, silmäkeneva ja tupasvillaräme. Suon itä- ja eteläreunassa on ojitusta. Hyvin märästä keskiosasta vedet valuva t etelään Yli-Konttijokeen, sekä luoteeseen Sulaojaan. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,7 m, yl 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kahden metrin alueella 2,2 m. Pohjamaalajein a ovat enimmäkseen hieta ja hiesu. Ohuet liejukerrostumat ovat yleisiä. i Turpeista on rahkavaltaisia 58 %, saravaltaisia 38 % ja ruskosammalvaltaisia 4 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve ja rahkasaraturve. Lisätekijöistä on

19 tupasvillaa huomattavan runsaasti, eli 8 % turvemäärästä. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuu s on 2,9 ja paremmin maatuneen pohjan 3,7 (kuva 14). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 86,5 % ja tuhkapitoisuus 1,7 %. Kuiva - ainetta on 131 kg/suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 20, 6 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 9,1 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,33 % (taulukko 4). Pyöriäaavan turvevarat ovat 2,78 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 2,22 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 1,79 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 1,02 milj. suo-m³.

20 -28 - Suon keskiosassa on tuotantoon soveltuvaa aluetta 87 ha. Pintaosan heikosti maatunutta rahkakerrosta lukuun ottamatta se soveltuu myös palaturvetuotantoon. Keskustan rimpialue, jonka laajuus on noin 25 ha, heikentää jonkin verran suo n käyttöarvoa. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,26 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,16 5 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 3,01 milj. GJ eli 0,84 milj. MWh. 5. Lintuaavan eteläosa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7345,7, y = 451,9) noin 34 km Rovaniemeltä eteläkaakkoon. Suo rajoittuu etelässä viereiseen suohon, muualla moreenikumpareisiin. Lähin tie on noin 0,5 km :n päässä suo n itäpuolella (kuva 15). Pinta-ala on 113 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 48 ha, yli 1,5 metri n aluetta 32 ha ja yli kahden metrin aluetta 17 ha. Suolla on vanha ojitus ja suotyypit ovat muuttumia, joista valtaosa on ruohoist a sararämemuuttumaa. Sitä peittää hyväkasvuinen mäntytaimikko. Suonpinta viettä ä länteen ja ojat laskevat Yli-Konttijokeen.

21 -29 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,9 m, yl 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalajein a ovat enimmäkseen hiekka ja hieta. i Turpeista on rahkavaltaisia 52 %, saravaltaisia 45 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,5. Turvekerrostuma on lähes kokonaan heikosti maatunutt a (kuva 16). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,2 % ja tuhkapitoisuus 6,2 %. Kuiva - ainetta on 107 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 19, 7 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,6 MJ/kg (taulukko 5).

22 Suon turvevarat ovat 1,29 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 0,90 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 0,69 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueella 0,43 milj. suo-m³. Tuotantokelpoinen alue on 31 ha. Se on osittain ojitettu ja sillä kasvaa hyv ä mäntytaimisto. Pinnalla on noin 0,5-1 m :n paksuinen H1 - H3 kerros rahkasaraja sararahkaturvetta. Syvemmällä turvekerrostumat ovat enimmäkseen maatuneisuudeltaan H4. Melko alhaisen maatuneisuuden ja heikosti maatuneen pintakerrokse n johdosta suo soveltuu paremmin jyrsinturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,50 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,05 4 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 0,92 milj. GJ eli 0,26 milj. MWh.

23 Saariaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7345,1, y = 457,6) noi n 37 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja -kumpareisiin. Länsipuolelle tulee metsäautotie (kuva 17). Suon pinta-ala on 831 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 360 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 261 ha ja yli kahden metrin aluetta 175 ha. Matala kaakkoisosa ja D-linjaston pohjoispää on ojitettu. Yleisimpiä suotyyppej ä ovat rimpiletto, jota on varsinkin suon keskellä pienen lammen ympäristössä, ruohoinen sararäme sekä ojitetuilla alueilla varputurvekangas. Suon pohjoisosa o n A-linjaston osalta reunoja lukuun ottamatta avosuota. Vedet valuvat suon länsi - ja pohjoisosasta keskustaan, mistä alkaa kaakkoon laskeva oja. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,2 m, yl 1,5 metrin alueella 2,6 m ja yli kahden metrin alueella 3,0 m. Pohja on suurim - i

24 maksi osaksi hiekkaa. Suon syvillä alueilla on noin metrin paksuisia pohjaliejukerrostumia. Turpeista on rahkavaltaisia 57 %, saravaltaisia 41 % ja ruskosammalvaltaisia 2 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,9. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 4,9 (kuvat 18 ja 19).

25 -37 - Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 92,6 % ja tuhkapitoisuus 3,7 %. Kuiva - ainetta on 74 kg /suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalle turpeelle 20, 2 NJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,9 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,25 % (taulukko 6). Saariaavan turvevarat ovat 10,71 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 7,88 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 6,72 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 5,26 milj. suo-m³. Suon syvistä alueista soveltuu turvetuotantoon yhteensä 198 ha, joka muodostu u kolmesta eri alueesta. Pienin niistä on 28 ha. Paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi on jyrsintuotantomenetelmä suositeltavin. Haittana on suo n rikkonaisuus ja siitä johtuen mahdollisten tuotantoalueiden hajanaisuus. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 4,12 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,30 5 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 5,42 milj. GJ eli 1,51 milj. MWh. 7. Kotiojanaapa sijaitsee karttalehtien ja alueella (x = 7341,4, y = 460,2) noin 42 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo rajoittuu etelässä Palovaaraan, muualla moreenikumpareisiin. Palovaarasta tulee suolle kärrytie (kuva 20). Suon pinta-ala on 159 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 88 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 57 ha ja yli kahden metrin aluetta 27 ha. Suosta suurin osa on erilaisia rämeitä. Niistä yleisimpiä ovat ruohoinen sara - räme ja sen ojikko. Avosuota on paikoin itäosassa, missä suotyypit ovat ruohoista saranevaa ja lyhytkortista nevaa. Lounaisosa ja paikoitellen reuna-alueita o n ojitettu. Kotioja virtaa suon läpi kaakkoon. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,8 m, yl 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,7 m. Pohjan maalaji t ovat hieta, hiekka ja hiesu. Ohuita liejukerrostumia on paikoitellen syvill ä alueilla. i Turpeista on rahkavaltaisia 77 %, saravaltaisia 21 % ja ruskosammalvaltaisia 2 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkaturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,7 m) maatuneisuu s on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjan 5,4 (kuvat 21 ja 22).

26 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,7 % ja tuhkapitoisuus 4,8 %. Kuiva - ainetta on 104 kg/suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 8 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 9,2 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,33 % (taulukko 7). Suon turvevarat ovat 2,07 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 1,61 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 1,23 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueella 0,72 milj. suo-m³. Suon kaakkoisosassa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 32 ha. Näytteiden tuhkapitoisuus kasvaa suureksi 1,7 m :n syvyydestä alkaen, joten tätä syvemmällä su o ei ole tuotantokelpoinen. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,45 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,04 7 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 0,86 milj. GJ eli 0,24 milj. MWh.

27 8. Heiniaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7343,0, y = 451,5) noi n 41 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo rajoittuu idässä Ylijokeen, muualla moreenikumpareisiin ja viereisiin soihin. Metsäautotie tulee pohjois- ja kaakkoisreunaa n (kuva 23). Suon pinta-ala on 201 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 101 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 67 ha ja yli kahden metrin aluetta 40 ha. Suurin osa suosta on avosuota. Yleisin suotyyppi on rimpineva, jota keskusta o n kokonaan. Vain reunaosia on paikoitellen ojitettu. Suonpinta viettää loivast i itään kohti Ylijokea. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,9 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,6 m. Keskiosassa pohjamaalaji on hietaa, reunaosissa moreenia.

28 -42 - Turpeista on saravaltaisia 49 %, rahkavaltaisia 41 % ja ruskosammalvaltaisi a 10 %. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,7. Heikosti maatuneen pintakerrokse n (paksuus 0,4 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 5,2 (kuva 24). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,0 % ja tuhkapitoisuus 3,4 %. Kuiva - ainetta on 101 kg/suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 9 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 9,2 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,25 % (taulukko 8).

29 -43 - Suon turvevarat ovat 2,53 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 1,89 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 1,50 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueella 1,03 milj. suo-m³. Suon itäosassa on tuotantoon soveltuvaa aluetta 50 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,87 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,088 milj. tn. Energia - sisältö on 50 % :n kosteudessa 1,62 milj. GJ eli 0,45 milj. MWh. Suo soveltu u sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon.

30 Yliportimonaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7344,0, y = 464,5) noin 40 km Rovaniemeltä kaakkoon, Ranualle johtavan tien länsipuolel - la. Suo rajoittuu pohjoisessa Saarijärveen ja Saariojaan, muualla moreenikumpareisiin (kuva 25). Pinta-ala on 91 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 45 ha, yli 1,5 metri n aluetta 36 ha ja yli kahden metrin aluetta 31 ha. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilaista avosuota. Yleisimmät suotyypit ova t rimpineva ja ruohoinen saraneva. Suonpinta viettää pohjoiseen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,9 m, yli metrin syvyisellä alueella 3,4 m, yl 1,5 metrin alueella 3,9 m ja yli kahden metrin alueella 4,3 m. Pohjamaalaji t ovat hieta ja hiekka. i

31 -45 - Turpeista on rahkavaltaisia 59 %, saravaltaisia 40 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 3,8. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,5 m) maatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjan 5,3 (kuva 26). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 92,8 % ja tuhkapitoisuus 3,3 %. Kuiva - ainetta on 72 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 8 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,2 MJ/kg (taulukko 9).

32 -48 - Suon turvevarat ovat 1,76 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 1,52 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 1,42 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueella 1,34 milj. suo-m³. Saarijärven eteläpuolella olevasta syvästä alueesta soveltuu turvetuotantoo n 30 ha. Turpeen heikon maatuneisuuden vuoksi suota ei voi suositella palaturvetuotantoon. Saarijärven läheisyys on huomioitava kuivatussuunnitelmissa. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,03 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,07 4 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 1,37 milj. GJ eli 0,38 milj. MWh.

33 Kilvenaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7346,6, y = 462,3 ) noin 38 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo on alueeltaan hyvin laaja ja sitä rajoittavat ja pirstovat lukuisat matalat moreeniselänteet ja -saarekkeet. Suoll e tulee useita kärryteitä (kuva 27). Pinta-ala on 911 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 397 ha, yli 1,5 metri n aluetta 217 ha ja yli kahden metrin aluetta 108 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu ja osa on muuttuma-asteella. Vain järvien ympäristöt ovat luonnontilaisia. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva, pelto, karhunsammalmuuttuma ja pallosararämeojikko. Suotyypit esiintyvät yleensä yksittäisinä alueina suon eri osissa. Suonpinta viettää kauttaaltaan loivasti etelään. Pohjoisosan vedet kertyvät ensin Kilvenaavanlampeen. Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,7 m, yl 1,5 metrin alueella 2,1 m ja yli kahden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalajein a ovat pääasiassa hiekka ja hiesu, reunaosissa moreeni. Syvillä alueilla lieju t ovat tavallisia. Paksuimmillaan liejua on yli 3 m. i Turpeista on saravaltaisia 76 %, rahkavaltaisia 21 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja ruskosammalsaraturve. Turpeide n keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,6 m ) maatuneisuus on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1 (kuvat 28, 29 ja 30). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 90,2 % ja tuhkapitoisuus 3,7 %. Kuiva - ainetta on 93 kg /suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,37 % (taulukko 10). Kilvenaavan turvevarat ovat 9,76 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 6,61 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 4,53 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 2,71 milj. suo-m³. Suolla on kolme turvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhteispinta-alaltaan 94 ha. Ne sijaitsevat A-, C- ja D-linjastoilla 3-4 km :n etäisyydellä toisistaan. A - linjastolla oleva alue soveltuu palaturvetuotantoon ohuen, heikosti maatunee n pintakerroksen takia. Muilla alueilla on ainakin alkuvaiheessa parempi käyttä ä jyrsinmenetelmää. D-linjastolla on lampi, joka haittaa tämän osan kuivatusta.

34 -52 - Käyttökelpoiset turvevarat ovat yhteensä 1,49 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäär ä on 0,139 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 2,50 milj. GJ eli 0,7 0 milj. MWh.

35 Koivukivalonaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7351,6, y = 464,8) noin 35 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo on muodoltaan epäyhtenäinen. Pohjoisreunaa sivuaa metsäautotie (kuva 31). Kokonaispinta-ala on 329 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 144 ha, yli 1, 5 metrin aluetta 63 ha ja yli kahden metrin aluetta 63 ha. Suon matalia osia ja reuna-alueita on ojitettu tehokkaasti. Luonnontilaista suo - ta on lähinnä vain A-linjaston keskiosassa. Yleisimmät suotyypit ovat rimpilett o ja lettorämeo.iikko. Suonpinta viettää loivasti etelään.

36 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,1 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,4 m ja yli kahden metrin alueella 2,9 m. Pohjan maalaji t ovat pääasiassa hieta ja hiekka. Paikoitellen on ohuita liejukerrostumia. Lam - pien ympäristössä niitä on paksuimmillaan noin 1 m. Turpeista on saravaltaisia 68 %, rahkavaltaisia 17 % ja ruskosammalvaltaisi a 15 %. Yleisimmät turvelajit ovat ruskosammalsaraturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,5. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuu s 0,6 m) maatuneisuus on 3,9 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1 (kuvat 32 ja 33). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 91,5 % ja tuhkapitoisuus 3,7 %. Kuiva - ainetta on 86 kg /suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 19, 9 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 8,7 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,28 % (taulukko 11).

37 Suon turvevarat ovat 4,13 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 3,00 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueella 2,48 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueella 1,82 milj. suo-m³. Suon itäosassa on tuotantokelpoista aluetta 52 ha. Se soveltuu paremmin jyrsinkuin palaturvetuotantoon paksun, heikosti maatuneen pintakerroksen vuoksi, jost a tosin suurin osa on maatuneisuudeltaan H4. Lampi haittaa kuivatusta. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 1,00 milj. suo-m³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,08 6 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 1,50 milj. GJ eli 0,42 milj. MWh.

38 Kampsa-aapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7363,7, y = 461,5 ) noin 23 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo rajoittuu idässä Kampsajokeen, muuall a mataliin moreenikankaisiin. Lähin tie tulee noin kilometrin päähän suon etelä - reunasta (kuva 34). Pinta-ala on 406 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 261 ha, yli 1,5 metri n aluetta 170 ha ja yli kahden metrin aluetta 120 ha. Suo on enimmäkseen luonnontilainen. 0jitusta on suon matalassa keskiosassa j a itäosassa Kampsajoen varressa. Yleisimpiä suotyyppejä ovat länsiosassa ruohoine n sararäme ja ruohoinen saraneva sekä itäosassa nevakorpi. Suonpinta viettää koilliseen ja vedet laskevat Kampsajokeen.

39 -63 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,7 m, yli metrin syvyisellä alueella 2,2 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,8 m ja yli kahden metrin alueella 3,3 m. Suon pohja o n suurimmaksi osaksi hiesua. Syvillä alueilla on paikoitellen liejua. Paksuimma t liejukerrostumat ovat 0,6 m. Turpeista on saravaltaisia 82 %, rahkavaltaisia 17 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja ruskosammalsaraturve. Turpeide n keskimaatuneisuus on 3,7. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 1,4 m) maatuneisuus on 3,4 ja paremmin maatuneen pohjan 5,7 (kuva 35). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 89,2 % ja tuhkapitoisuus 5,2 %. Kuiva - ainetta on 108 kg /suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 5 MJ /kg ja 50 % :n kosteudessa 9,0 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,25 % (taulukko 12). Kampsa-aavan turvevarat ovat 6,88 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 5,79 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 4,71 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 3,90 milj. suo-m³. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on kahdessa osassa yhteensä 164 ha. Itäosass a sijaitseva pienempi alue on kooltaan 24 ha. Turve on suurimmaksi osaksi heikost i maatunutta saraturvetta, joka soveltuu paremmin jyrsin- kuin palaturvetuotantoon. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 3,72 milj. suo- m ³, jonka kuiva-ainemäärä on 0,40 2 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 7,24 milj. GJ eli 2,01 milj. MWh. 13. Ristiaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7356,3, y = 474,7 ) noin 38 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suo rajoittuu yleensä lohkareisiin moreenikankaisiin, etelässä osittain Kaupinojaan. Lähin tie on noin kilometrin päässä suo n eteläpuolella (kuva 36). Pinta-ala on 179 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 83 ha, yli 1,5 metri n aluetta 57 ha ja yli kahden metrin aluetta 30 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Suotyypit ovat yleensä muuttumia. Yleisimpi ä ovat pallosararämemuuttuma ja karhunsammalmuuttuma. Puusto on enimmäkseen riukuasteella olevaa harvaa männikköä. Suonpinta viettää kaakkoon kohti Kaupinojaa.

40 Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,1 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,8 m, yl i 1,5 metrin alueella 2,0 m ja yli kahden metrin alueella 2,4 m. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta, hiesu ja hiekka. Kaakkoisosassa on liejua paksuimmillaa n kolme metriä. Turpeista on rahkavaltaisia 71 % ja saravaltaisia 29 %. Yleisimmät turvelaji t ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,7. Hei - kosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,5 m) maatuneisuus on 2,9 ja paremmi n maatuneen pohjan 6,0 (kuva 37). Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 88,5 % ja tuhkapitoisuus 5,8 %. Kuiva - ainetta on 116 kg /suo -m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 20, 6 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 9,1 MJ /kg. Rikkipitoisuus kuivapainosta on 0,36 % (taulukko 13).

41 Suon turvevarat ovat 1,93 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueella turvett a on 1,47 milj. suo-m³, yli 1,5 metrin alueilla 1,16 milj. suo-m³ ja yli kahde n metrin alueilla 0,71 milj. suo-m³. Suo soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Tuotantokelpoisen aluee n koko on 40 ha. Käyttökelpoiset turvevarat ovat 0,61 milj. suo-m³, jonka kuivaainemäärä on 0,071 milj. tn. Energiasisältö on 50 % :n kosteudessa 1,29 milj. G J eli 0,36 milj. MWh. 14. Kallioaapa sijaitsee karttalehden alueella (x = 7351,6, y = 475,6 ) noin 42 km Rovaniemeltä kaakkoon. Suon itäosa rajoittuu Puuro-ojaan, joka virta a myös suon eteläosan läpi. Muualla suota ympäröivät matalat moreenikumpareet. Suolle ei ole tietä (kuva 38).

42 Pinta-ala on 106 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 64 ha, yli 1,5 metri n aluetta 43 ha ja yli kahden metrin aluetta 31 ha. Suo on A-linjaston matalaa kaakkoispäätä lukuun ottamatta luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva ja lyhytkorsinevaräme. Suonpinta viettää koilliseen kohti Puuro-ojaa.

43 -68 - Turvekerrostuman keskipaksuus on 1,3 m, yli metrin syvyisellä alueella 1,9 m, yl 1,5 metrin alueella 2,2 m ja yli kahden metrin alueella 2,5 m. Pohjamaalaji t ovat hiesu, hiekka ja hieta. Liejut ovat yleisiä syvillä alueilla. Paksuimma t kerrostumat ovat Puuroojan varressa, missä liejua on 1,2 m. i Turpeista on saravaltaisia 50 %, rahkavaltaisia 48 % ja ruskosammalvaltaisia 2 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahkaturve ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,1. Heikosti maatuneen pintakerroksen (paksuus 0,9 m) maatuneisuus on 3,7 ja paremmin maatuneen pohjan 5,1 (kuva 39).

44 Turpeiden keskimääräinen vesipitoisuus on 92,7 % ja tuhkapitoisuus 3,9 %. Kuiva - ainetta on 93 kg/suo-m³. Teholliset lämpöarvot ovat kuivalla turpeella 19, 5 MJ/kg ja 50 % :n kosteudessa 8,5 MJ/kg (taulukko 14). Kallioaavan turvevarat ovat 1,42 milj. suo-m³. Yli metrin syvyisellä alueell a turvetta on 1,19 milj. suo- m ³, yli 1,5 metrin alueella 0,96 milj. suo- m ³ ja yl i kahden metrin alueella 0,76 milj. suo-m³. Pienestä koosta, syrjäisestä sijainnista ja kuivatusvaikeuksista johtuen suo e i sovellu turvetuotantoon.

45 -70 - YHTEENVET O Rovaniemen maalaiskunnassa tutkittiin vuonna 1985 yhteensä 14 suota pinta-alaltaan ha. Soille raivattiin tutkimuslinjastoa 115,3 km. Niillä oli tutkimuspisteitä kpl (0,29 kpl/ha). Suot jakautuvat kokoluokittain seuraavasti : alle 99 ha 2 kp l ha 4 " ha 6 " ha 2 " Pienin suo on Pitkäaapa (87 ha) ja suurin Kilvenaapa (911 ha). Pinta-aloje n aritmeettinen keskiarvo on 311 ha. Turvepaksuudeltaan yli metrin syvyisiä alueita on yhteensä ha (51 %), yl i 1,5 metrin alueita ha (34 %) ja yli kahden metrin alueita 918 ha (21 %). Tutkimuspisteistä laskettuna ja pinta-aloihin painotettuna o n luonnontilaista suota 58 %, ojikkoa 24 % ja muuttumaa 18 %. Erilaisia avosuotyyppejä on 40 %, rämeitä 38 %, korpia 9 %, turvekankaita 9 % ja peltoja 4 %. Avosuot ovat useimmiten rimpinevaa ja ruohoista saranevaa. Rämeistä yleisin on ruohoinen sararäme. Turvekerrostumien keskipaksuus on 1,3 m, josta on heikosti (H1-4) maatunutta pintakerrosta 0,9 m. Yli metrin syvyisillä alueilla vastaavat keskiarvot ovat 2,0 m ja 1,4 m, yli 1,5 metrin alueilla 2,4 m ja 1,7 m, sekä yli kahden metrin alueill a 2,8 m ja 2,0 m. Yleensä heikosti maatuneesta pintakerroksesta on suurin osa maatuneisuudeltaan H4. Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on 4,0. Soiden kokonaisturvemäärä on 57,50 milj. suo-m³. Siitä on saravaltaisia turpeit a 60 %, rahkavaltaisia turpeita 36 % ja ruskosammalvaltaisia turpeita 4 %. Yleisimmät pääturvelajit ovat rahkasaraturve (39 %) ja sararahkaturve (28 %). Yl i kahden metrin syvyisillä alueilla saravaltaisia turpeita on 65 %, rahkavaltaisi a turpeita 28 % ja ruskosammalvaltaisia turpeita 7 %. Lisätekijöinä ovat korttee n jäänteet ja varpuaines. Niiden osuus on tavallisesti vain prosentti tai par i turvemäärästä. Liekoja on samoin erittäin vähän.

46 Laboratoriossa tehtäviä määrityksiä varten otettiin tilavuustarkkoja näytesarjoj a 34 eri pisteestä. Näytteiden kokonaismäärä oli 414 kpl. Seuraavassa ilmoitetu t keskiarvot on laskettu tuotantoon soveltuvien osien näytteistä. Turpeiden happamuus on keskimäärin ph 4,6 ja tuhkapitoisuus kuivapainosta 4,1 %. Vesipitoisuus märkäpainosta on 90,7 % ja kuiva-aineen määrä 93 kg/suo-m³. Kuiva n turpeen tehollinen lämpöarvo on 20,3 MJ/kg ja 50 % :n käyttökosteudessa 8,9 MJ/kg. Rikkimääritykset tehtiin 11 suolta. Näytteiden rikkipitoisuus on keskimääri n 0,29 % kuiva-aineesta. Pienin pitoisuus on 0,10 % ja suurin 1,09 %, joka on pohjaturpeesta. Kaikki muut suot paitsi Kallioaapa soveltuvat turvetuotantoon. Yleensä suot ova t saravaltaisia ja heikosti maatunut pintakerros on paksu, joten jyrsinmenetelmä o n parempi tuotantovaihtoehto. Palamenetelmää voidaan käyttää pienillä soilla, mikäli turveominaisuudet ovat sellaiset, että pala pysyy ehjänä. Turvetuotantoon soveltuvaa suota on yhteensä 981 ha. Tuotantokelpoinen turvemäärä on 18,91 milj. suo-m³, joka on 43 % soiden kokonaisturvemäärästä. Kuiva-aineeksi muutettuna sen massa on 1,76 milj. tn ja energiasisältö 35,63 milj. GJ. 50 % :n käyttökosteudessa energiasisältö on 31,38 milj. GJ eli 8,74 milj. MWh.

47 Taulukko 15, Yhteenveto tuotantokelpoisista soista, niiden turve- ja energiamääristä sekä mahdollinen tuotantomenetelm ä Suon numero ja nimi Tuotanto - Käyttö - Kuiva - Energiasisält ö Mahdolline n kelpoine n kelpoine n ainee n tuotanto - pinta-al a turvemäär ä määr ä Kuiv a 50 % :n kosteudess a menetelm ä (ha) (10 6 suo-m³) (10 6 tn) (10 6 GJ) (106 G J ) (10 6 MWh) (MWh/ha) (MWh/suo-m³ ) 1. Paloaapa II 140 2,63 0,213 4,29 3,75 1, ,45 J, (P ) 2. Pitkäaapa 40 0,83 0,076 1,48 1,30 0, ,50 J, (P ) 3. Ulkuaapa II 23 0,40 0,034 0,68 0,60 0, ,47 P 4. Pyöriäaapa 87 1,26 0,165 3,40 3,01 0, ,75 J, P 5. Lintuaava eteläosa 31 0,50 0,054 1,05 0,92 0, ,59 J, (P ) 6. Saariaapa 198 4,12 0,305 6,16 5,42 1, ,42 J, (P ) 7. Kotiojanaapa 32 0,45 0,047 0,97 0,86 0, ,60 P 8. Heiniaapa 50 0,87 0,088 1,84 1,62 0, ,59 J, P 9. Yliportimonaapa 30 1,03 0,074 1,54 1,37 0, ,42 J 10. Kilvenaapa 94 1,49 0,139 2,85 2,50 0, ,53 J, P 11. Koivukivalonaapa 52 1,00 0,086 1,71 1,50 0, ,48 J, (P ) 12. Kampsa-aapa 164 3,72 0,402 8,24 7,24 2, ,62 J, (P ) 13. Ristiaapa 40 0,62 0,071 1,46 1,29 0, ,66 J, P Yhteensä/keskimäärin ,91 1,754 35,63 31,38 8, ,46 Mahdollinen tuotantomenetelmä : J = soveltuu teolliseen turvetuotantoon P = soveltuu palaturvetuotantoo n (P) = soveltuu palaturvetuotantoon tietyin varauksi n

48 -73 - KIRJALLISUUSLUETTEL O Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, P., Suomen suovarat. Geologine n tutkimuslaitos, Maaperäosasto, Raportti P 13,4/80/34. Lappalainen, E. ja Pajunen, H., Lapin turvevarat. Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, Raportti P 13.6/80/20. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Häikiö, J., Turvetutkimusten maasto-opas. Geologian tutkimuskeskus, Opas n :o 12. Muurinen, T., Rovaniemen alueen turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus, Os a I. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, Turveraportti 187. Turveteollisuusliitto, Turveteollisuusliiton polttoturpeen laadunmääritysohje. Turveteollisuus 1976 (3). Turveteollisuusliitto, Turveteollisuusliiton palaturpeen luokitus Turveteollisuus 1982 (3).

49 YHTEENVETOTAULUKK O Suon numero ja nimi Pinta - al a (ha) Koko su o Keskipaksuus (m) Keskimaatuneisuus Turvemäärä (106 suo-m³ ) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Paloaapa I I ,3 5 0,2 0 1,5 5 3, 2 5, 7 3, 5 6,0 0 0,9 1 6, Pitkäaap a 87 1,7 6 0,1 1 1,8 7 3, 7 5, 9 3, 8 1,5 3 0,1 0 1, Ulkuaapa I I ,84 0,5 3 1,3 7 3, 4 5, 6 4, 3 2,2 6 1,4 4 3, Pyöriäaap a ,94 0,3 1 1,2 5 2, 9 5, 8 3, 7 2,0 9 0,6 9 2, Lintuaavan eteläos a ,0 9 0,0 5 1,1 4 3, 5 5, 0 3, 5 1,2 3 0,0 6 1, Saariaap a ,9 2 0,3 7 1,2 9 3, 5 4, 9 3, 9 7,6 0 3,1 1 10, Kotiojanaap a ,68 0,6 2 1,3 0 3, 6 5, 4 4, 5 1,0 9 0,9 8 2, Heiniaap a ,4 2 0,8 4 1,2 6 3, 5 5, 2 4, 7 0,8 4 1,6 9 2, Yliportimonaap a 9 1 1,5 3 0,4 0 1,9 3 3, 5 5, 3 3, 8 1,4 0 0,3 6 1, Kilvenaap a ,5 4 0,5 3 1,0 7 3, 3 5, 4 4, 3 4,8 9 4,8 7 9, Koivukivalonaap a ,6 1 0,6 5 1,2 6 3, 9 5, 1 4, 5 2,0 0 2,1 3 4, Kampsa-aap a ,4 2 0,2 7 1,6 9 3, 4 5, 7 3, 7 5,7 7 1,1 1 6, Ristiaap a ,4 7 0,6 1 1,08 2, 9 6, 0 4, 7 0,8 4 1,0 9 1, Kallioaapa 106 0,92 0,42 1,34 3,7 5,0 4,1 0,98 0,44 1,4 2 Yhteensä/keskiarvo ,88 0,44 1,32 3,4 5,4 4,0 38,52 18,98 57,50

50 Liite 1 / 2 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu ) Suon numero ja nimi Pinta - ala (ha) Yli 1 m :n syvyiset aluee t Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m 3 ) H1-4 H5-10 H1-10 Hl-4 H5-10 H Paloaapa II 285 1,80 0,27 2,07 5,15 0,76 5, Pitkäaapa 65 2,12 0,15 2,27 1,38 0,10 1, Ulkuaapa II 154 1,26 0,62 1,88 1,94 0,95 2, Pyöriäaapa 130 1,37 0,34 1,71 1,78 0,44 2, Lintuaavan eteläosa 48 1,81 0,07 1,88 0,87 0,03 0, Saariaapa 360 1,52 0,67 2,19 5,47 2,41 7, Kotiojanaapa 88 0,92 0,91 1,83 0,81 0,80 1, Heiniaapa 101 0,49 1,38 1,87 0,49 1,40 1, Yliportimonaapa 45 2,59 0,80 3,39 1,16 0,36 1, Kilvenaapa 397 0,84 0,82 1,66 3,34 3,27 6, Koivukivalonaapa 144 1,10 0,98 2,08 1,59 1,41 3, Kampsa-aapa 261 1,85 0,37 2,22 4,83 0,96 5, Ristiaapa 83 0,77 1,00 1,77 0,64 0,83 1, Kallioaapa 64 1,23 0,64 1,87 0,78 0,41 1,1 9 Yhteensä/keskiarvo ,36 0,63 1,99 30,24 14,13 44,37

51 Liite 1/ 3 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu ) Suon numero ja nimi Pinta - ala (ha) Yli 1,5 m :n syvyiset aluee t Keskipaksuus (m) Turvemäärä (10 6 suo-m³ ) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Paloaapa II 211 2,08 0,29 2,38 4,40 0,62 5, Pitkäaapa 51 2,46 0,12 2,58 1,26 0,06 1, Ulkuaapa II 101 1,54 0,70 2,24 1,55 0,71 2, Pyöriäaapa 92 1,64 0,31 1,95 1,50 0,29 1, Lintuaavan eteläosa 32 2,06 0,10 2,17 0,66 0,03 0, Saariaapa 261 1,79 0,79 2,58 4,66 2,06 6, Kotiojanaapa 57 1,00 1,13 2,15 0,58 0,65 1, Heiniaapa 67 0,53 1,71 2,24 0,35 1,15 1, Yliportimonaapa 36 3,02 0,92 3,94 1,09 0,33 1, Kilvenaapa 217 1,05 1,04 2,09 2,28 2,25 4, Koivukivalonaapa 102 1,34 1,09 2,43 1,37 1,11 2, Kampsa-aapa 170 2,35 0,42 2,77 4,00 0,71 4, Ristiaapa 57 0,90 1,14 2,04 0,51 0,65 1, Kallioaapa 43 1,53 0,71 2,24 0,65 0,31 0,9 6 Yhteensä/keskiarvo ,66 0,73 2,39 24,86 10,93 35,79

52 Liite 1/ 4 YHTEENVETOTAULUKKO (jatkuu ) Yli 2 m :n syvyiset aluee t Suon numero ja nimi Pinta - al a (ha) Keskipaksuus (m) Turvemäärä (1 06 suo - m ³ ) H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-10 H Paloaapa Il 132 2,53 0,27 2,79 3,34 0,35 3, Pitkäaapa 37 2,90 0,04 2,94 1,07 0,02 1, Ulkuaapa II 60 1,76 0,83 2,58 1,05 0,50 1, Pyöriäaapa 47 1,86 0,32 2,18 0,87 0,15 1, Lintuaavan eteläosa 17 2,49 0,02 2,51 0,42 0,01 0, Saariaapa 175 2,05 0,96 3,01 3,59 1,67 5, Kotiojanaapa 27 0,94 1,74 2,68 0,25 0,47 0, Heiniaapa 40 0,61 1,97 2,57 0,24 0,79 1, Yliportimonaapa 31 3,33 0,98 4,31 1,03 0,31 1, Kilvenaapa 108 1,41 1,11 2,51 1,52 1,19 2, Koivukivalonaapa 63 1,68 1,21 2,89 1,06 0,76 1, Kampsa-aapa 120 2,72 0,53 3,25 3,27 0,63 3, Ristiaapa 30 0,82 1,56 2,38 0,25 0,46 0, Kallioaapa 31 1,72 0,74 2,46 0,53 0,23 0,7 6 Yhteensä/keskiarvo 918 2,02 0,82 2,84 18,50 7,54 26,04

53 Liite 2 Turvelajien prosenttiset osuudet suon turvemääräst ä Suon numero ja nimi S - valtaiset C - valtaiset B - valtaise t S CS BS yht. C SC BC yht. B SB CB yht. 1. Paloaapa II Pitkäaapa Ulkuaapa II Pyöriäaapa Lintuaava eteläosa Saariaapa Kotiojanaapa Heiniaapa Yliportimonaapa Kilvenaapa Koivukivalonaapa Kampsa-aapa Ristiaapa Kallioaapa Keskimäärin

54 Taulukko 16. Eräitä yhteenvetoja soiden yli 1,5 m syvistä alueista (liekoisuus yli 1 m syvyisten alueiden mukaan ) Pinta- Keskipaksuus Keskimaatun. Pääturvelajien jakautuma (%) Liekoisuus (% ) Suon numero ja nimi ala syvyysvälill ä (ha) H1-4 H1-10 H1-4 H1-10 S -valt. C -valt. B-valt. 0-1 m 1-2 m 1. Paloaapa II 211 2,1 2,4 3,2 3, ,1-2. Pitkäaapa 51 2,5 2,6 3,7 3, , 1 3. Ulkuaapa II 101 1,5 2,2 3,5 3, ,1-4. Pyöriäaapa 92 1,6 2,0 3,1 3, ,1-5. Lintuaavan eteläosa 32 2,1 2,2 3,5 3, Saariaapa 261 1,8 2,6 3,7 4, Kotiojanaapa 57 1,0 2,2 3,8 4, Heiniaapa 67 0,5 2,2 3,8 4, ,1-9. Yliportimonaapa 36 3,0 3,9 3,5 3, Kilvenaapa 217 1,1 2,1 3,4 4, Koivukivalonaapa 102 1,3 2,4 3,9 4, Kampsa-aapa 170 2,4 2,8 3,4 3, Risti -aapa 57 0,9 2,0 3,2 4, Kallioaapa 43 1,5 2,2 3,7 4,

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7. Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 7 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS, OSA I Abstract : Peat recources and their suitabilit y in the area

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 431

Turvetutkimusraportti 431 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 440

Turvetutkimusraportti 440 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. 438. 439. 440. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 410

Turvetutkimusraportti 410 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 410 2010 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ylitornio,

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 425

Turvetutkimusraportti 425 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 425 2012 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use in Ylitornio,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8 Tapio Toivonen PIHTIPUTAAN TURtIEVARAT Kp;YTTÖKELPO ISUUS JA NIIDE N Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa II I Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1984 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

MÄNTYHARJUN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 199 MAAPERÄOSAST O TAPIO TOIVONE N MÄNTYHARJUN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Mäntyharju and their potential us e Geological

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 8. Tapio Toivonen VALKEALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 8. Tapio Toivonen VALKEALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 8 Tapio Toivonen VALKEALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 208 MAAPERÄOSASTO TAPIO TOIVONEN NÄRPIÖN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 208 MAAPERÄOSASTO TAPIO TOIVONEN NÄRPIÖN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 208 MAAPERÄOSASTO TAPIO TOIVONEN NÄRPIÖN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Torvtillgångarna i Närpes och deras användbarhet Abstract : The peat resources of

Lisätiedot

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987

Lisätiedot