GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI
|
|
- Jutta Uotila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988
2 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa VI. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, Turveraportti 212, 132 sivua, 70 kuvaa, 44 taulukkoa, 4 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1986 Pudasjärvellä 24 suota. Niiden yhteenlaskettu -ala on ha. Aineisto koottiin käyttäen tutkimuslinjastoa, jossa tutkimuspisteet sijaitsevat 100 m :n välein. Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi, turvelaji, turpeen maatuneisuus, liekoisuus ja maalaji. Viidellä suolla turpeen paksuus sekä maalajit on luodattu maatutkalla. Laboratorionäytteitä otettiin 600 kpl. Niistä määritettiin ph, vesipitoisuus, kuiva-ainepitoisuus, lämpöarvo ja tuhkapitoisuus. Rikkipitoisuus määritettiin 107 näytteestä. Muutamilta soilta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainepitoisuus sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Polttoturvetuotantoon soveltuvia alueita on 19 suolla yhteensä ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 31,0 milj. suo-m³. Sen kuiva-aineen energiasisältö on noin 55 milj. GJ eli 15 milj. MWh. Avainsanat : suo, turve, inventointi, Pudasjärvi Pauli Hänninen Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO ISBN ISSN
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS Kenttätutkimukset Laboratoriomääritykset Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet 8 3 TUTKITUT SUOT Haukkasuo Raumansuo Murtosuo Teerisuo Iso Pyöriäsuo Sorsuanperänsuo Haapasuo-Maijansuo Kotisuo Paatinsuo Risusuo Kolmikopransuo Räpättäjänsuo Jokisuo Pyöriäsuo Iso Teerisuo Kapustasuo Parkkosensuo Koivusuo Hirvisuo Havaharjunsuo Rapasuo Vasikkasuo Pyöriäsuo Jvskvsuo 120
4 4 TULOSTEN TARKASTELU Tutkittu suoala ja suotyypit Turvekerrostuman paksuus ja maatuneisuus Turvelajijakauma ja liekoisuus Laboratoriotulosten tarkastelu Soveltuvuus turvetuotantoon 128 KIRJALLISUUTTA 131 LIITTEET
5 5 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen inventointiin. Vuosien 1974, tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (P. Hänninen 1983 a ja b, 1984, 1985 ja 1986). Tässä raportissa käsitellään v tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoista suota, joiden yhteis-ala on ha (Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1986 tutkittiin yhteensä 24 suota yhteis-alaltaan ha (kuva 1). Kaikkiaan vuoden 1986 loppuun mennessä on tutkittu yhteensä 161 suota yhteisalaltaan jatkuvat edelleen. ha eli noin 29 % kunnan suoalasta. Tutkimukset 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen, Stén, Häikiö 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 400 m :n välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Viidellä suolla turpeen paksuus sekä maalajit on luodattu maatutkalla. Ajolinjat ovat noin 100 metrin välein. Tutkaprofiilien avulla on määritetty suon syvyyskäyrät. Turpeen laatuominaisuudet on tutkittu seuraavassa kappaleessa kuvatuilla menetelmillä referenssipisteiltä, jotka ovat noin 200 x 200 metrin ruudukossa. Muutamilta soilta on turpeen kosteus- ja kuiva-ainepitoisuus sekä energiasisältö määritetty suosondia käyttäen. Maatutkaluotaus sekä suosondaus tutkimusmenetelminä on yksityiskohtaisesti selvitetty erillisessä raportissa (P. Hänninen ja E. Lappalainen 1987).
6 6 Kuva 1. Vuonna 1986 tutkitut suot. 1. Haukkasuo 9. Paatinsuo 17. Parkkosensuo 2. Raumansuo 10. Risusuo 18. Koivusuo 3. Murtosuo 11. Kolmikopransuo 19. Hirvisuo 4. Teerisuo 12. Räpättäjänsuo 20. Havaharjunsuo 5. Iso Pyöriäsuo 13. Jokisuo 21. Rapasuo 6. Sorsuanperänsuo 14. Pyöriäsuo 22. Vasikkasuo 7. Haapasuo- 15. Iso Teerisuo 23. Pyöriäsuo Maijansuo 16. Kapustasuo 24. Jyskysuo 8. Kotisuo
7 7 Tutkimuslinjastot on vaaittu ja korkeudet on pyritty kiinnittämään valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. Jokaisella tutkimuspisteellä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (peittävyys-%) ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, puuston tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolliset hakkuut. Maatumattoman puuaineksen, ns. liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenen kertaa 2 m :n syvyyteen asti. Kairalla otetuista turvenäytteistä määritettiin turvelaji, maatuneisuus (H 1-10), kosteus ja kuituisuus. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopisteet valittiin siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin ko. suon turvekerrostumaa. 2.2 Laboratoriomääritykset Kenttätutkimustietojen perusteella otettiin laboratorionäytteet siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Näytteistä määritettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvelaboratoriossa Kuopiossa happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus, kuivatilavuuspaino ja lämpöarvo. Tuhkapitoisuus ilmoitetaan prosentteina kuivan turpeen painosta, hehkutettuna 815 ± 25 ºC:ssa. Vesipitoisuus ilmoitetaan prosentteina märkäpainosta. Kuivatilavuuspaino ilmoittaa suossa olevan turpeen kuiva-aineen määrän tilavuusyksikköä kohden (kg/suo-m³ ). Lämpöarvot on mitattu jauhetuista, homogenisoiduista ja pilleriksi puristetuista turvenäytteistä LECO AC-300 isotermisellä kalorimetrillä (ASTM D3286). Tulokset ilmoitetaan tehollisina lämpöarvoina kuivalle turpeelle ja 50 % :n käyttökosteudelle (MJ/kg). Muutamista näytteistä on analysoitu turpeen rikkipitoisuudet LECO SC-32 -rikkianalysaattorilla.
8 8 2.3 Tutkimusaineiston käsittely ja arviointiperusteet Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen kerroksen paksuus. Lisäksi soista on laadittu peruskarttalle tutkimuspisteiden sijaintia kuvaavat kartat. Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyillä turvelaji- ja maatuneisuusprofiileilla. Selitykset käytetyistä merkinnöistä ovat kuvassa 2. Suokarttojen kopioita on saatavissa mittakaavassa 1 : Kuopion aluetoimistosta. Turpeen käyttösuunnitelmien laatimisen kannalta välttämättömiä keskiarvoja on koottu taulukkoon (liite 1). Siinä olevat turvekerrostumien keskisyvyydet ja turvemäärät laskettiin lähes maatumattomalle rahkaturpeelle (H1-3), heikosti maatuneelle rahkaturpeelle (H4) sekä hyvin maatuneelle rahkaturpeelle (H5-10) ja saraturpeelle (H1-10). Tulokset on ilmoitettu erikseen koko suon, yli metrin, yli 1,5 metrin ja yli kahden metrin syvyisille suon osille. Turvemäärät on laskettu syvyysvyöhykkeittäin, mutta ilmoitettu syvyysalueittain. Laskuissa on käytetty seuraavia syvyysvyöhykkeitä : cm, cm, cm, cm, cm, cm. Suon eri syvyysalueiden keskisyvyydet on saatu jakamalla syvyysalueiden turvemäärä vastaavalla -alalla. Tästä syystä keskisyvyys ei ole sama kuin tutkimuspisteiden syvyyksien keskiarvo kullakin syvyysalueella. Turvelajijakaumat esitetään liitteessä 2. Siinä turvelajit on jaettu rahka- ja saravaltaisiin. Rahkavaltaiset on jaettu rahka- ja sararahkaturpeisiin. Tutkimuspisteiden suotyyppimääritysten perusteella laskettiin suotyyppien prosenttijakauma (liite 3). Linjaverkoston sijainnista suolla johtuu, että saaduissa prosenttiluvuissa soiden
9 1 0 - keskustojen suotyypit painottuvat reunaosien suotyyppejä enemmän. Kuitenkin saadut keskiarvot kuvastavat sangen hyvin kunkin suon suotyyppien suhteita sekä antavat kuvan ojituksen laajuudesta. Liekoisuudet on laskettu soveltaen Pavlovin kokeellista menetelmää. Tässä sovellutuksessa lieko-osumien lukumäärä muutetaan prosenttiluvuksi, joka ilmoittaa lahoamattoman puuaineksen osuuden suon tilavuudesta. Liekojen määrä on luokiteltu seuraavasti : erittäin pieni (alle 1 %), pieni (1-2 %), keskimääräinen (2-3 %), suuri (3-4 %) ja erittäin suuri (yli 4 %). Soista on kirjoitettu selostukset, joista selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puustoisuus ja ojitustilanne tutkimusajankohtana sekä kuivatusmahdollisuus. Turvekerrostumaa koskevista keskiarvotiedoista käsitellään turpeen käytön kannalta merkityksellisimpiä. Pintakerroksella tarkoitetaan näissä selostuksissa suon osan käsittävää, yleensä yhtenäistä turvekerrosta, jossa maatuneisuus on korkeintaan H 4. Pohjaosalla tarkoitetaan tämän alle jäävää kerrostuman osaa. Se on tavallisesti kohtalaisesti (H 5-6) tai hyvin (H 7-10) maatunutta, mutta siinä voi esiintyä heikosti maatuneita kerroksia. Käytettyjen lyhenteiden ja luokitusten selitykset ovat kuvassa 2. Turvenäytteistä tehdyistä laboratoriomäärityksistä esitetään happamuus, tuhkapitoisuus, vesipitoisuus (% :eina märkäpainosta), kuiva-ainemäärä (kg/suo-m³ ), kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo ja rikkipitoisuus (% :eina kuiva-aineesta) sekä näiden keskiarvot. Keskiarvoja laskettaessa on jätetty huomioimatta näytesarjan alin näyte. Yleensä tämä osa turvekerrostumaa jää myös tuotannossa käyttämättä. Lopuksi on annettu arvio ko. suon turvekerrostuman käyttökelpoisuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, tuotantokelpoisesta alasta ja sen sisältämästä polttoturpeeksi kelpaavasta luonnontilaisesta turvemäärästä sekä energiasisällöstä. Tuotantokelpoinen turvemäärä on laskettu vähentämällä suon lle jäävä turvekerros (0,4-0,6 m). Tuotantoon sopivaksi on otettu yleensä yli 1,5 m syvät alueet. Saraturpeen (C) on katsottu soveltuvan myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa. Sekaturpeet ja rahkaturve (S)
10 - 1 1 soveltuu kohtalaisesti ja hyvin maatuneena () joko jyrsintai palaturpeeksi. Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidolliset toimenpiteet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu. Käyttökelpoisten turvevarojen energiasisällöt on laskettu seuraavilla kaavoilla :
11 Pintaala TUTKITUT SUOT 1.Haukkasuo (kl , 06, x = 7245, y = 469) sijaitsee noin 50 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suo rajoittuu etelässä Iso Leväsuohon, idässä Vantunsuohon, lännessä Koivusuohon ja muualla moreenisaarekkeisiin (kuvat 3 ja 4). Pinta on m mpy ja viettää itäosassa kaakkoon 1 m/km ja länsiosassa luoteeseen 2 m/km. Vedet laskevat itäosassa Vantunlammen ja Panumanojan kautta Iijokeen ja länsiosassa Haukkaojan kautta Iijokeen. Taulukko 1. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysaue (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht, H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 720 0,4 0,9 1,3 2,93 6,42 9,35 Yli 1,0 m 278 0,7 1,3 2,0 1,99 3,66 5,65 Yli 1,5 m 230 0,8 1,4 2,2 1,78 3,31 5,09 Yli 2,0 m 152 0,9 1,6 2,5 1,34 2,42 3,76 Tutkimuspisteistä on 5 % rämeellä ja 95 % avosuolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Suo on itäosaa lukuunottamatta luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 25 % rahka- ja 75 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on alle 1 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 11 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (54 %), rahkaturve (15 %) ja tupasvillarahkasaraturve (6,6 %). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, kerroksen 2,8 ja kerroksen 5,9. Liekoja ei tavattu. Yleisimpänä maalajina on hiekka.
12 1 4 - Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä P 5 ja P 47 (taulukko 2). Turpeen tuhkapitoisuus on saraturpeille tyypillinen, pisteellä P 5 keskimäärin 4,0 % ja pisteellä P 47 keskimäärin 4,5 %. Vesipitoisuus on keskimäärin 91,7 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 85 kg. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,4 MJ/kg. Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,22 %.
13 Haukkasuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta viidessä eri altaassa yhteensä noin 200 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 3,4 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkainen kerros on ohut. Suon syvimmillä alueilla kerros 0-60 cm on vetinen.
14 1 6 - Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta Kuiva 50 % kostea suo-m³ 10³ t turve turve Yli 1,5 m 200 3, ,18 5,49 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 85 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,4 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,5 MJ/kg. 2. Raumansuo (kl , x = 7247, y = 474) sijaitsee noin 45 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Iijokeen ja muualla moreenisaarekkeisiin (kuvat 5 ja 6). Pinta on m mpy ja viettää etelään alle metrin/ km. Vedet laskevat Panumaojan kautta Iijokeen. Taulukko 3. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10, yht. H 1-10 Koko suo 200 0,5 0,8 1,3 1,01 1,63 2,64 Yli 1,0 m 124 0,6 1,1 1,7 0,81 1,30 2,11 Yli 1,5 m 78 0,8 1,2 2,0 0,63 0,91 1,54 Yli 2,0 m 37 1,0 1,3 2,3 0,36 0,48 0,84
15 1 7 - Tutkimuspisteistä on 46 % rämeellä, 53 % avosuolla ja 1 % pellolla. Yleisimpinä suotyyppeinä tavataan rimpinevaa, lyhytkortista nevaa ja lyhytkortista nevarämettä. Suoalasta on ojitettu noin puolet. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Suon kuivatusta hankaloittaa suon pinnan vähäinen vietto. Turpeista on 69 % rahka- ja 31 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 1 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 27 %. Yleisimmät turvelajit ovat varpusararahka-, tupasvillarahka- ja sararahkaturve (kuvat 7 ja 8).
16 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, kerroksen 3,6 ja kerroksen 5,4. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni (0,6 %) ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka.
17 2 0 - Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A , A 700 ja A (taulukko 4). Turpeen tuhkapitoisuus on alhainen, keskimäärin 1,6 %. Vesipitoisuus on keskimäärin 90,1 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 97 kg. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 22,0 MJ/kg. Suokuution kuiva-ainepitoisuus ja tehollinen lämpöarvo on alhaisin pisteeltä A 700 otetuissa näytteissä. Turpeen rikkipitoisuus on alhainen, keskimäärin 0,11 %.
18 2 2 - Raumansuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 70 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,1 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton rahkainen kerros on ohut. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Turvetta milj. suo-m³ Syvyysalue Pintaala Kuivaainetta 10³ t Energiasisältö milj. GJ Kuivaturve 50 % kostea turve Yli 1,5 m 70 1, ,35 2,09 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 97 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 22,0 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,2 MJ/kg. 3. Murtosuo (kl , x = 7228, y = 481) sijaitsee noin 50 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu etelässä ja lännessä Kallaojaan sekä Kallasuohon ja muualla rantakerrostumiin (kuvat 9 ja 10). Pinta on m mpy ja viettää etelään 6 m/km. Vedet laskevat Kallaojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Tutkimuspisteistä on 69 % rämeellä, 4 % avosuolla, 18 korvessa ja 9 % pellolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat varsinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 39 % rahka- ja 61 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 10 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (18 %), raaterahkasara- (10 %) ja sararahkaturve (8 %) (kuva 11).
19 2 3 - Taulukko 5. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 135 0,6 1,0 1,6 0,82 1,32 2,14 Yli 1,0 m 110 0,7 1,1 1,8 0,79 1,23 2,02 Yli 1,5 m 90 0,8 1,2 2,0 0,70 1,08 1,78 Yli 2,0 m 45 0,8 1,4 2,2 0,39 0,62 1,01 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, kerroksen 4,0 ja kerroksen 4,8. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka.
20 26 - Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 700, A 900, A 1100, A 1300, A 1500, A 1700 ja A Pisteillä A 900, A 1100 ja A 1300 todettiin kerroksessa korkeita tuhkapitoisuuksia (taulukko 6). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1 %. Vesipitoisuus on keskimäärin 90,6 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 94 kg. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 20,7 MJ/kg. Suolta tehtiin suosondimittauksia A-selkälinjalta. Mittaustulosten perusteella piirrettiin profiilit turpeen taajuudesta, kosteudesta, kuiva-ainemäärästä sekä energiasisällöstä (kuva 12). Murtosuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 80 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,2 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu hyvin jyrsinturvetuotantoon ja välttävästi palaturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Turvetta milj. suo-m³ Syvyysalue Pintaala Kuivaainetta 10³ t Energiasisältö milj. GJ Kuivaturve 50 % kostea turve Yli 1,5 m 80 1, ,33 2,05 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 94 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,7 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,1 MJ/kg.
21 30-4. Teerisuo (ki , x = 7267, y = 304) sijaitsee noin 30 km Pudasjärven keskustasta koilliseen. Suo rajoittuu etelässä Murtosuohon ja muualla harjuihin ja rantakerrostumiin (kuvat 13 ja 14). Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen 5 m/km. Vedet laskevat Teeriojan, Kivarinjoen ja Pudasjärven kautta Iijokeen. Tutkimuspisteistä on 56 % rämeellä ja 44 % avosuolla. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, varsinainen saraneva ja lyhytkortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu noin kolmannes. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeista on 47 % rahka-, 52 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 8 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 17 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (21 %), sararahka- (16 %) ja tupasvillasararahkaturve (11 %) (kuva 15 ja 16).
22 31 Taulukko 7. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 240 0,5 0,7 1,2 1,15 1,79 2,94 Yli 1,0 m 110 0,6 1,3 1,9 0,71 1,41 2,12 Yli 1,5 m 73 0,8 1,5 2,3 0,58 1,09 1,67 Yli 2,0 m 53 0,8 1,7 2,5 0,45 0,89 1,34
23 3 2 - Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, kerroksen 3,4 ja kerroksen 5,6. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka.
24 Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 800 ja B 500 (taulukko 8). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,8 %. Pisteeltä B 500 otetuissa näytteissä todettiin kerroksessa suhteellisen suuria tuhkapitoisuuksia 0-20 cm 9,2 % ja cm 9,0 %. Pisteeltä B 500 otetuissa näytteissä turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 90,4 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 98 kg ja tehollinen lämpöarvo 21,3 MJ/kg. Pisteeltä A 800 otetuissa näytteissä vesipitoisuus on erittäin korkea, keskimäärin 96,8 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus erittäin alhainen, keskimäärin 27,8 kg ja tehollinen lämpöarvo 20,6 MJ/kg. Turpeen rikkipitoisuus on keskimäärin 0,17 %. Suosondilla mitattiin turpeen vesipitoisuus ja suokuution kuiva-ainepitoisuus pisteiltä A 600 ja A Pisteellä A 600 vesipitoisuus on keskimäärin 90,5 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 96 kg ja pisteellä A ,5 %, 97 kg. Teerisuossa on polttoturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 65 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,1 milj. suo-m3. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta suo soveltuu A-linjaston alueella hyvin jyrsinturvetuotantoon ja B-linjaston alueella sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Turvetta milj. 3 suo-m Syvyysalue Pintaala Kuivaainetta 10 3 t Energiasisältö milj. GJ kuivaturve 50 % kostea turve Yli 1,5 m 65 1,1 94 1,98 1,75 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution kuiva-ainepitoisuus 85 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,3 MJ/kg.
25 IsoPyöriäsuo (kl , x = 7261, y = 494) sijaitsee noin 15 kilometriä Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu luoteessa Voilamminsuohon ja muualla harjuihin sekä rantakerrostumiin (kuva 17 ja 18). Pinta on m mpy ja viettää pohjoisosasta luoteeseen ja etelässä lounaaseen. Vedet laskevat pohjoisosassa Voilamminojan ja eteläosassa suo-ojien, Livojoen ja Pudasjärven kautta Iijokeen.
26 Taulukko 9. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 860 0,4 0,6 1,0 3,58 4,68 8,26 Yli 1,0 m 260 0,6 1,1 1,7 1,52 2,90 4,42 Yli 1,5 m 153 0,7 1,3 2,0 1,10 2,04 3,14 Yli 2,0 m 64 1,0 1,6 2,6 0,66 0,99 1,65
27 Tutkimuspisteistä on 40 % rämeellä, 58 % avosuolla, 1 turvekankaalla ja 1 % pellolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva, lyhytkortinen neva ja lyhytkortinen nevaräme. Suoalasta on ojitettu noin puolet. ovat eteläosassa hyvät ja pohjoisosassa melko hyvät. Kuivatusmahdollisuudet Turpeista on 34 % rahka- ja 66 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 2 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 8 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- (38 %), sararahka- (16 %) ja varpurahkasaraturve (7 %) (kuva 19). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, kerroksen 3,6 ja kerroksen 5,9. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 1500, B 1600 ja D 300 (taulukko 10). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,6 %. Pisteellä A 1500 ja D 300 on kerroksessa (0-20 cm) tuhkapitoisuus melko korkea. Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 91,3 % ja suokuution kuiva-ainepitoisuus 87 kg. Tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21,6 MJ/kg. Rikkipitoisuus on keskimäärin 0,19 %. Pisteellä B 1600 otetuissa näytteissä turpeen vesipitoisuus on erittäin korkea (95 %) ja suokuution kuiva-ainepitoisuus erittäin alhainen (48 kg). Lisäksi turpeen vesipitoisuus ja suokuution kuiva-ainepitoisuus mitattiin suosondilla pisteiltä B 200, B 800, B 1400, B 1800, B 2000 ja B Turpeen vesipitoisuus ja suokuution kuiva-ainepitoisuus ovat seuraavat : B ,1 %, 119 kg ; B ,9 %, 102 kg ; B ,5 %, 77 kg ; B ,2 %, 90 kg ; B ,0 %, 91 kg ja B ,0 %, 92 kg. Iso Pyöriäsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta useassa eri altaassa yhteensä noin 140 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 2,1 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut.
28 42 - Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Turvetta milj. suo-m³ Syvyysalue Pintaala Kuivaainetta 10³ t Energiasisältö milj. GJ kuiva 50 % kostea turve turve Yli 1,5 m 140 2, ,17 3,70 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution kuiva-ainepitoisuus 92 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,6 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,6 MJ/kg. 6. Sorsuanperänsuo (kl , x = 7225, y = 484) sijaitsee noin 50 kilometriä Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu lännessä Nuorittajokeen, idässä Hiirisuohon ja Katossuohon ja muualla rantakerrostumiin (kuvat 20 ja 21). Pinta on m mpy ja viettää länteen. Vedet laskevat Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Taulukko 11. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht, H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 120 0,3 0,4 0,7 0,42 0,47 0,89 Yli 1,0 m 25 0,3 0,8 1,1 0,08 0,21 0,29 Yli 1,5 m 3 0,3 1,3 1,6 0,01 0,04 0,05
29 4 3 - Tutkimuspisteistä on 72 % rämeellä, 4 % avosuolla, 17 korvessa ja 7 % pellolla. Yleisin suotyyppi on varsinainen sararäme. Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeista on 51 % rahka- ja 49 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 4 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 7 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9, kerroksen 3,7 ja kerroksen 5,9. Yleisin maalaji on hiekka. Sorsuanperänsuo ei matalana sovellu turvetuotantoon.
30 Haapasuo-Maijansuo (kl , x = 7244, y = 476) sijaitsee noin 40 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa ja idässä harjuun ja muualla rantakerrostumiin (kuva 22 ja 23). Pinta on m mpy. Vedet laskevat Panumanojan kautta Iijokeen. Taulukko 12. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³) yht, H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 250 0,5 0,5 1,0 1,22 1,26 2,49 Yli 1,0 m 84 0,8 0,8 1,6 0,69 0,67 1,37 Yli 1,5 m 50 1,0 0,9 1,9 0,49 0,47 0,97 Yli 2,0 m 20 1,5 0,8 2,3 0,30 0,17 0,47
31 4 6 - Tutkimuspisteistä on 53 % rämeellä ja 47 % avosuolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat lyhytkortinen neva, lyhytkortinen nevaräme ja tupasvillaräme. Suoalasta on ojitettu noin puolet. Suon pinnan tasaisuudesta johtuen A-linjaston aluetta on vaikea kuivata. Turpeista on 71 % rahka- ja 29 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 3 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 34 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka-, tupasvillasararahka-, rahkasara- ja suoleväkkörahkasaraturve (kuva 24). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, kerroksen 3,1 ja kerroksen 6,1. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka.
32 4 8 - Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 1100 ja B (taulukko 13). Turpeen tuhkapitoisuus on alhainen, lukuun ottamatta pisteeltä A 1100 otettua näytettä, keskimäärin 2,1 %. Turpeen vesipitoisuus on keskimäärin 88,9 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 110 kg, tehollinen lämpöarvo 21,6 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,15 %. Pisteeltä B otetuissa näytteissä suokuution kuiva-ainepitoisuus on erittäin suuri, keskimäärin 143 kg.
33 4 9 - Haapasuo-Maijansuossa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta kahdessa eri altaassa yhteensä noin 40 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,6 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu hyvin jyrsinturvetuotantoon ja välttävästi palaturvetuotantoon. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). saatavissa olevan turpeen määrä ja Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta kuiva- 50 % turve kostea suo-m³ 10³ t turve Yli 1,5 m 40 0,6 66 1,43 1,27 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 110 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,6 MJ/kg ja 50 kostean turpeen lämpöarvo 9,6 MJ/kg. 8. Kotisuo (kl , x = 7226, y = 484) sijaitsee noin 50 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu idässä Nuorittajokeen, etelässä ja lännessä Kallaojaan ja pohjoisessa harjuun (kuvat 25 ja 26). Pinta on m mpy. Vedet laskevat Kallaojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. Taulukko 14. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 185 0,3 0,5 0,8 0,60 0,85 1,45 Yli 1,0 m 32 0,5 0,6 1,1 0,17 0,20 0,37
34 5 0 - Tutkimuspisteistä on 89 % rämeellä, 6 % korvessa ja 5 pellolla. Yleisin suotyyppi on varsinainen sararäme. Suo on lähes kauttaaltaan ojitettu. Turpeista on 56 % rahka- ja 44 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 9 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 6 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve.
35 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, kerroksen 3,9 ja kerroksen 5,4. Yleisin maalaji on hiekka. Kotisuo ei matalana sovellu turvetuotantoon. 9. Paatinsuo (kl , x = 7246, y = 490) sijaitsee noin 15 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa Paatinjärveen, kaakossa Risusuohon ja muualla rantakerrostumiin. Pinta on m mpy ja viettää etelään 3 m/km. Vedet laskevat Mustalammen, Taipaleenlammen, Ontamojärven, Kaakkurijärven ja Tuulijärven kautta Iijokeen (kuvat 27 ja 28). Taulukko 15. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht, H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 130 0,5 0,5 1,0 0,62 0,67 1,29 Yli 1,0 m 48 0,7 1,0 1,7 0,32 0,47 0,79 Yli 1,5 m 28 0,8 1,1 1,9 0,22 0,31 0,53 Yli 2,0 m 9 1,2 1,3 2,5 0,12 0,10 0,22 Tutkimuspisteistä on 42 % rämeellä ja 58 % avosuolla. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. hyvät. Suo on lähes luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet ovat Turpeista on 87 % rahka- ja 13 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 1 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 15 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka-, suoleväkkösararahka- ja tupasvillarahkaturve (kuva 29). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5, kerroksen 3,0 ja kerroksen 5,9. Liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka.
36 56 - Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteeltä A 400 (taulukko 16). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,8 %, vesipitoisuus 90,7 %, suokuution kuivatilavuuspaino 91 kg, tehollinen lämpöarvo 21,7 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,16 %. Paatinsuossa on polttoturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 25 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,4 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut.
37 Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta kuiva- 50 % kostea suo-m³ 10³ t turve turve Yli 1,5 m 25 0,4 36 0,79 0,70 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 91 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,7 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,6 MJ/kg. 10. Risusuo (kl , x = 7245, y = 492) sijaitsee noin 15 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu idässä Ontamojärveen, luoteessa Paatinsuohon ja muualla rantakerrostumiin (kuvat 27 ja 30). Pinta on m mpy ja viettää itään noin 1 m/km. Vedet laskevat Ontamojärven, Kaakkurijärven ja Tuulijärven kautta Iijokeen. Taulukko 17. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 375 0,6 0,6 1,2 2,17 2,09 4,26 Yli 1,0 m 137 0,8 1,1 1,9 1,14 1,54 2,68 Yli 1,5 m 98 0,9 1,4 2,3 0,87 1,32 2,19 Yli 2,0 m 64 1,0 1,5 2,5 0,62 1,01 1,63
38 5 9 - Tutkimuspisteistä on 44 % rämeellä ja 56 % avosuolla. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkortinen neva ja isovarpuinen räme. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Kuivatusmahdollisuudet ovat 31, 32 ja 33). suon pinnan vähäisen vieton vuoksi hankalat (kuvat Turpeista on 66 % rahka- ja 34 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 2 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 6 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve (kuva 31, 32 ja 33). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, kerroksen 3,2 ja kerroksen 5,6. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 1400, B 300 ja B 1500 (taulukko 18). Tuhkapitoisuus on keskimäärin 6,0 %, vesipitoisuus 91,5 %, suokuution kuiva-aineen määrä 83 kg, tehollinen lämpöarvo 20,5 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,19 %. B-linjaston alueella turpeen tuhkapitoisuus on korkea yli 2 metriä syvällä alueella. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että suon vähäisen vieton vuoksi kevättulvat ovat aikaisemmin kuljettaneet mineraaliainesta suolle. Risusuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 90 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 1,4 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut. Korkean tuhkapitoisuuden vuoksi B-linjaston alueelta on katsottu turvetuotantoon soveltuvaksi ainoastaan alle 2 metrin turvekerros (taulukko 18). Suon pinnan vähäisen vieton ja laskusuhteiden johdosta suota on vaikea kuivata.
39 62 - Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta kuiva- 50 % kostea suo-m³ 10³ t turve turve Yli 1,5 m 90 1, ,38 2,09 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 83 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,5 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,0 MJ/kg.
40 Kolmikopransuo (kl , x = 7249, y = 508) sijaitsee noin 10 km Pudasjärven keskustasta itään. Suo rajoittuu moreenikumpareisiin (kuvat 34 ja 35). Pinta on m mpy ja viettää koilliseen noin 4 m/km. Vedet laskevat suoojien kautta Iijokeen. Taulukko 19. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 230 0,5 0,7 1,2 1,03 1,59 2,62 Yli 1,0 m 102 0,6 1,0 1,6 0,61 1,06 1,67 Yli 1,5 m 56 0,7 1,4 2,1 0,39 0,76 1,15 Yli 2,0 m 25 0,9 1,6 2,5 0,22 0,40 0,62
41 65 - Tutkimuspisteistä on 27 % rämeellä ja 73 % avosuolla. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, rimpineva ja isovarpuinen räme. Suo on ovat hyvät. lähes luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet Turpeista on 89 % rahka- ja 11 % saravaltaisia. Tupasvillan jäänteitä sisältäviä turpeita on 19 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka-, rahka- ja tupasvillasararahkaturve (kuvat 36 ja 37). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, kerroksen 2,9 ja kerroksen 5,4. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisimmät maalajit ovat hiekka ja moreeni. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteeltä A 300 (taulukko 20). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,5 %, vesipitoisuus 90,8 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 87 kg, tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,12 %.
42 68 - Kolmikopransuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 45 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,7 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut.
43 Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta kuiva- 50 % kostea suo-m³ 10³ t turve turve Yli 1,5 m 45 0,7 61 1,28 1,13 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 87 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,3 MJ/kg.
44 Räpättäjänsuo (kl , x = 7249, y = 505) sijaitsee noin 10 km Pudasjärven keskustasta itään. Suo rajoittuu moreenikumpareisiin (kuvat 38 ja 39). Pinta on m mpy ja viettää koilliseen noin 5 m/km. Vedet laskevat Räpättävänojan kautta Iijokeen. Taulukko 21. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 210 0,4 0,5 0,9 0,76 1,00 1,76 Yli 1,0 m 51 0,6 0,9 1,5 0,32 0,44 0,76 Yli 1,5 m 25 0,6 1,3 1,9 0,16 0,32 0,48 Yli 2,0 m 10 0,5 1,9 2,4 0,05 0,19 0,24
45 7 2 - Tutkimuspisteistä on 29 % rämeellä ja 71 % avosuolla. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva, lyhytkortinen neva ja isovarpuinen räme. Suo on lähes luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 84 % rahka- ja 16 % saravaltaisia. Tupasvillan jäänteitä sisältäviä turpeita on 3 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve (kuva 40). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, kerroksen 3,5 ja kerroksen 5,5. Liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteeltä A 1500 (taulukko 22). Turpeen tuhkapitoisuus on melko korkea, keskimäärin 5,2 %, vesipitoisuus 90,2 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 91 kg, tehollinen lämpöarvo 21,6 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,23 %.
46 Räpättäjänsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta noin 20 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,2 milj. suo-m³. Turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Pinnan ja osan korkeiden tuhkapitoisuuksien vuoksi (taulukko 22) on ennen mahdollista turvetuotantoa turpeen tuhkapitoisuus selvitettävä yksityiskohtaisesti. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. ainetta kuiva 50 % kostea suo-m³ 10³ t turve turve Yli 1,5 m 20 0,2 18 0,39 0,35 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 91 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,6 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,6 MJ/kg. 13. Jokisuo (kl , x = 7247, y = 472) sijaitsee noin 50 km Pudasjärven keskustasta itään. Suo rajoittuu pohjoisessa Iijokeen ja muualla moreenikumpareisiin (kuvat 41 ja 42). Pinta on m mpy ja viettää luoteeseen noin 2 m/km. Vedet laskevat Iijokeen. Tutkimuspisteistä on 33 % rämeellä, 66 % avosuolla ja 1 % korvessa. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva ja ruohoinen sararäme. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 30 % rahka- ja 70 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 3 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 1%. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve (kuva 43).
47 Taulukko 23. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 285 0,7 0,8 1,5 1,91 2,27 4,18 Yli 1,0 m 170 0,9 1,2 2,1 1,49 2,01 3,50 Yli 1,5 m 115 1,1 1,4 2,5 1,22 1,61 2,83 Yli 2,0 m 72 1,3 1,6 2,9 0,95 1,15 2,10
48 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, kerroksen 3,7 ja kerroksen 5,4. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A ja A (taulukko 24). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,9 %, vesipitoisuus 90,6 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 94 kg, tehollinen lämpöarvo 20,9 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,18 %. Jokisuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kahdessa altaassa yhteensä noin 100 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 2,0 milj. suo-m 3. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton rahkainen kerros on ohut. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. 3 ain~tta kuiva 50 % kostea suo-m 10 t turve turve Yli 1,5 m 100 2, ,93 3,46 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 94 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,9 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,2 MJ/kg.
49 Pyöriäsuo (kl , x = 7236, y = 494) sijaitsee noin 20 km Pudasjärven keskustasta lounaaseen. Suo rajoittuu pohjoisessa harjuun, idässä Koivusuohon ja muualla rantakerrostumiin (kuvat 44 ja 45). Pinta on m mpy ja viettää etelään noin 3 m/km. Vedet laskevat suo-ojien, Marikaisojan, Jaurakaisjärven, Jaurakkaojan ja Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen.
50 8 2 - Taulukko 25. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m 3 ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 440 0,6 0,7 1,3 2,79 3,06 5,85 Yli 1,0 m 134 1,4 1,4 2,8 1,85 1,83 3,68 Yli 1,5 m 117 1,5 1,5 3,0 1,77 1,71 3,48 Yli 2,0 m 97 1,6 1,6 3,2 1,59 1,56 3,15 Tutkimuspisteistä on 65 % rämeellä, 25 % avosuolla ja 10 % korvessa. Yleisimmät suotyypit ovat isovarpuinen räme, lyhytkortinen nevaräme ja varsinainen saraneva. Suoalasta on noin 20 % ojitettu. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 70 % rahka- ja 30 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 5 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 5 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, kerroksen 3,6 ja kerroksen 5,1. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä A 400, P 9 ja P 22 (taulukko 26). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,5 %, vesipitoisuus 93,3 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 63 kg, tehollinen lämpöarvo 20,3 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,18 %. Pisteeltä P 9 otetuissa näytteissä suokuution kuiva-ainepitoisuus on pieni, keskimäärin 44 kg. Pyöriäsuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 100 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 2,4 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta turve soveltuu parhaiten jyrsinturvetuotantoon. Suon länsiosa on paikoitellen erittäin vetinen.
51 Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. 3 ainetta kuiva 50 % kostea suo-m 10 3 t turve turve Yli 1,5 m 100 2, ,07 2,72 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution kuiva-ainepitoisuus 63 kg, tehollinen lämpöarvo 20,3 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,0 MJ/kg.
52 Iso Teerisuo (kl , x = 7273, y = 473) sijaitsee noin 35 km Pudasjärven keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu rantakerrostumiin (kuvat 46 ja 47). Pinta on m mpy ja viettää lounaaseen noin 2 m/km. Vedet laskevat Litojoen ja Siuruanjoen kautta Iijokeen. Taulukko 27. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht, H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 320 0,6 0,8 1,4 1,83 2,60 4,43 Yli 1,0 m 205 0,7 1,1 1,8 1,39 2,35 3,74 Yli 1,5 m 134 0,8 1,4 2,2 1,04 1,89 2,93 Yli 2,0 m 80 0,9 1,6 2,5 0,76 1,28 2,03 Tutkimuspisteistä on 20 % rämeellä, 78 % avosuolla ja 2 % korvessa. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Suo on luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 30 % rahka- ja 70 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 1 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 4 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara-,varpurahkasara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, kerroksen 3,6 ja kerroksen 5,5. Liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä P 2 ja P 30 (taulukko 28). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,9 %, vesipitoisuus 91,1 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 88 kg, tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,16 %.
53 Iso Teerisuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kolmessa eri altaassa yhteensä noin 120 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 2,0 milj. suo-m³. Turvelajien ja maatuneisuuden puolesta suo soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Lähes maatumaton (H1-3) rahkainen kerros on ohut.
54 89 - Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. 3 ain~tta kuiva 50 % kostea suo-m 10 t turve turve Yli 1,5 m 120 2, ,71 3,38 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution kuiva-ainepitoisuus 88 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,1 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo ~,6 MJ/kg. 16. Kapustasuo (kl , x = 7276, y = 488) sijaitsee noin 25 km Pudasjärven keskustasta pohjoiseen. Suo rajoittuu kaakossa Soininsuohon, etelässä Saarisuohon, lounaassa Matosuohon ja muualla rantakerrostumiin ja moreenikumpareisiin (kuvat 48 ja 49). Pinta on m mpy ja viettää kaakkoon noin 2 m/km. Vedet laskevat Aintionojan ja Livojoen kautta Iijokeen. Taulukko 29. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m3 ) yht. yht. H 1-10 H 1-10 Koko suo 690 0,6 1,4 2,0 3,89 9,55 13,44 Yli 1,0 m 563 0,6 1,6 2,2 3,57 8,93 12,50 Yli 1,5 m 408 0,7 1,9 2,6 2,96 7,71 10,67 Yli 2,0 m 292 0,8 2,2 3,0 2,30 6,44 8,74
55 92 - Tutkimuspisteistä on 8 % rämeellä ja 92 % avosuolla. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Suo on lähes luonnontilainen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Turpeista on 26 % rahka- ja 74 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 1 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 6 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara-, rahka-, suoleväkkörahkasara- ja sararahkaturve. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7, kerroksen 3,1 ja kerroksen 5,4. Liekojen määrä on 0-1 m :n syvyydessä erittäin pieni ja 1-2 m :n syvyydessä liekoja ei tavattu. Yleisin maalaji on hiekka. Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tilavuustarkat näytteet tutkimuspisteiltä P 6, P 39, P 45 ja P 79 (taulukko 30). Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,4 %, vesipitoisuus 92,1 %, suokuution kuiva-ainepitoisuus 79 kg, tehollinen lämpöarvo 20,8 MJ/kg ja rikkipitoisuus 0,23 %. Pisteeltä P 79 otetuissa näytteissä on suon kerroksessa (0-20, ja cm) korkea tuhkapitoisuus. Kapustasuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta kahdessa eri altaassa yhteensä noin 380 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 7,6 milj. suo-m³. Turvelajien ja turpeen maatuneisuuden puolesta suo soveltuu hyvin jyrsinturvetuotantoon ja välttävästi palaturvetuotantoon. Lähes maatumaton rahkainen kerros on ohut. Suon keski- ja luoteisosat ovat paikoitellen erittäin vetiset. Alla olevassa jaotelmassa on laskettu yli 1,5 m syvän alueen polttoturvetuotantoon saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet s. 11). Syvyys- Pinta- Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue ala milj. 3 ain etta kuiva 50 % kostea suo-m 10 t turve turve Yli 1,5 m 380 7, ,48 11,04 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotulosten keskiarvoja : suokuution kuiva-ainepitoisuus 79 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,8 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,2 MJ/kg.
56 Parkkosensuo (kl , x = 7254, y = 478) sijaitsee noin 25 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suo rajoittuu harjuun, rantakerrostumiin ja moreenikumpareisiin (kuvat 50 ja 51). Pinta on m mpy ja viettää pohjoiseen noin 4 m/km. Vedet laskevat Ahmaojan, Mertajoen ja Siuruanjoen kautta Iijokeen. Taulukko 31. Pinta-alat, keskisyvyydet sekä turvemäärät syvyysalueittain. Syvyysalue Pintaala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj.suo-m³ ) yht. H 1-10 yht. H 1-10 Koko suo 540 0,5 0,4 0,9 2,49 2,10 4,59 Yli 1,0 m 139 0,8 0,7 1,5 1,09 1,01 2,10 Yli 1,5 m 74 0,9 1,0 1,9 0,66 0,73 1,39 Yli 2,0 m 18 0,9 1,5 2,4 0,16 0,28 0,44
57 97 - Tutkimuspisteistä on 54 % rämeellä, 44 % avosuolla ja 2 % korvessa. Yleisimpiä suotyyppejä ovat rimpineva, isovarpuinen räme, tupasvillaräme ja lyhytkortinen neva. Suoalasta on ojitettu noin neljännes. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Turpeista on 87 % rahka- ja 13 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 2 % ja tupasvillan jäänteitä sisältäviä 21 %. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka-, tupasvillasararahka- ja rahkasaraturve (kuvat 52 ja 53).
PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa
LisätiedotPUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen
LisätiedotPUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa II I Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio
LisätiedotTurvetutkimusraportti 413
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotTURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.
LisätiedotMaaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTurvetutkimusraportti 421
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotTurvetutkimusraportti 415
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.
LisätiedotTurvetutkimusraportti 402
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
LisätiedotKIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian
LisätiedotTurvetutkimusraportti 386
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern
LisätiedotTurveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,
LisätiedotTurvetutkimusraportti 446
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239. Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORM 239 Tapio Muurinen SIMON SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA U Abstract : Inventory of Mires and Peat Resources in Simo, Part 2 Rovaniemi 1990,
LisätiedotTurvetutkimusraportti 377
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227. Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 227 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VII Kuopio 1989 Hänninen, PaulijaHyvönen,Arto 1989. Pudasjärvellä
LisätiedotALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotTurvetutkimusraportti 452
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu
LisätiedotYLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western
LisätiedotHAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
GEOLOGIAN TUTKIMU KE KU, Maaperäosasto TURVERAPORTTI 214 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto HAAPAJÄRVELLÄ TUTKITUT UOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Kuopio 1987 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto 1987
LisätiedotTURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä
LisätiedotTURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 18 9 Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I Kuopio 1986 Pajunen, Hannu 1986. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian
LisätiedotKALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1
Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources
LisätiedotThe peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo
LisätiedotKAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Tekijöiden
LisätiedotTurvetutkimusraportti 404
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern
LisätiedotTurvetutkimusraportti 389
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku
LisätiedotILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production
LisätiedotTURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in
LisätiedotP13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä
P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area
LisätiedotTurvetutkimusraportti 391
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen
LisätiedotTURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and
LisätiedotYLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune
LisätiedotTurvetutkimusraportti 431
415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 5. Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 5 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkk a KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA II I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian
LisätiedotTurvetutkimusraportti 382
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN
LisätiedotJÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto
LisätiedotKUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological
LisätiedotALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut
LisätiedotPUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252. Pauli Hänninen ja Satu Jokinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 252 Pauli Hänninen ja Satu Jokinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA X Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Pudasjärvi.
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita
LisätiedotKIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTurvetutkimusraportti 425
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 425 2012 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use in Ylitornio,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO
LisätiedotTurvetutkimusraportti 410
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 410 2010 Ylitorniolla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ylitornio,
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/12 3 Kimmo Virtanen ja 011i Ristaniem i KUIVANIEMELLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotPERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,
LisätiedotPULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 0 Jukka Häiki ö PULKKILASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA 1 Kuopio 1986 Häikiö, Jukka 1986. Pulkkilassa tutkitut suot ja niiden - turvevarat, osa I.
LisätiedotUTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,
LisätiedotALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in
LisätiedotTurvetutkimusraportti 440
415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. 438. 439. 440. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.
LisätiedotTurvetutkimusraportti 374
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/16 6 Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto SIEVISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 9 Jukka Häikiö ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1984 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotTurvetutkimusraportti 432
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Hannu Pajunen OSA I. Utajärvi MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 2 TURVEVARAT UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 2 MAAPERÄOSAST O Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN OSA I TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in part I Utajärvi Kuopio 1986
LisätiedotPUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 301. Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen. PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 301 Pauli Hänninen ja Heikki Sutinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa XV The Mires and Peat Reserves in the Municipality of Pudasjärvi
LisätiedotTurvetutkimusraportti 449
436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).
LisätiedotANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983
LisätiedotRENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo
LisätiedotKESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN
Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA
LisätiedotKAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT
GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality
LisätiedotTUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA
Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar
LisätiedotSEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella
LisätiedotSonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1
TURVETUTKIMUSRAPORTT I REPORT OF PEAT ESIGATION 4 3 Jouko Saarelaine n Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuopio 1984 GEOLOGIAN
LisätiedotTapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984
LisätiedotRISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves
LisätiedotTurvetutkimusraportti 411
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 411 2010 Juuassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Juuka, Eastern Finland, Part 2 Jukka Leino GEOLOGIAN
Lisätiedot,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.
345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo
Lisätiedot