MIKKELIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VARAT JA KÄYTTÖKELPOISUUS

Transkriptio

1 Turvetutkimusraportti Report of peat Ivestigatio 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVE VRT J KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia tutkimuskeskus Espoo 2002

2 GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 336 Jukka Leio MIKKELIN KUNNSS TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVRT J TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS bstract : The mires, peat reserves ad their potetial use i Mikkeli Espoo 2002

3 Leio Jukka 2002 Mikkelissä tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 336, 106 sivua, 88 kuvaa, 1 taulukko ja 5 liitettä Mikkeli kua alueella tutkittii vuosia kaikkiaa 87suota yhteispita-alaltaa ha Tutkimus kattaa kaikki kua aluee merkittävimmät suot Tutkituissa soissa o turvetta yhteesä 126,0 milj suo-m3 Soide keskisyvyys o 2,0 m, josta heikosti maatuee rahkavaltaise pitaturpee osuus o keskimääri 0,4 m Turpee keskimaatueisuus o 5,9 Yli 2 m syvä aluee pita-ala o haja turvemäärä oi 69 % koko tutkitu ala turpeesta Turpeista o rahkavaltaisia 77 % ja saravaltaisia 23 % Rämeet ovat yleisimpiä suotyyppejä Luootilaiste suotyyppie osuus o 21 % suotyyppihavaioista Turpee keskimääräie tuhkapitoisuus o 3,0 % kuivapaiosta, vesipitoisuus märkäpaiosta 90,1 %, kuiva-aiee määrä 94 kg/suo-m 3 ja rikkipitoisuus 0,22 % kuivapaiosta Kuiva turpee tehollie lämpöarvo o 21,8 MJ/kg Tutkituista soista soveltuu 50 eergiaturvetuotatoo ja 6 sekä ympäristöettä eergiaturvetuotatoo Turvetuotatoo soveltuva aluee pita-ala o haja tuotatoo soveltuva turpee määrä o 35,6 milj suo-m3 Turpee eergiasisältö 50 % käyttökosteudessa o 17,3 milj MWh vaisaat : suo, turvevarat, eergiaturve, Mikkeli Jukka Leio Geologia tutkimuskeskus PL KUOPIO Sähköposti : jukkaleio@gsffi ISBN ISSN

4 Leio Jukka 2002 Mikkelissä tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus - The Mires ad Peat Reserves ad their potetial use i Mikkeli Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of peat ivestigatio 336, 106 pages, 88 figures, I table ad 5 appedices I the muicipality of Mikkeli 87 mires coverig hectares were surveyed i The mires studied cotai a total of millio m' of peat i situ The mea thickess of peat is 2 0 m, icludig the slightly humified Sphagum predomiat surface layer, which averages 0 4 m i thickess The mea humificatio degree (H) of peat is 5 9 The area deeper tha 2 m covers hectares ad cotais about 69 % of the total peat quatity Sevety-seve per cet of the peat is Sphagum predomiat ad 23 % Carex predomiat The most commo site types are pie bogs Virgi peatlad covers 21 % of the total peatlad area The average ash cotet of peat is 3 0 % of dry weight, the water cotet 90 1 % of wet weight, the dry bulk desity 94 kg per m3 i situ ad the sulphur cotet 0 22 % of dry weight The average effective calorific value of the dry peat is 21 8 MJ/kg Fifty of the ivestigated mires are suitable for fuel peat productio Six mires are suitable for horticultural ad fuel peat productio The area suitable for peat productio is hectares ad the available amout of peat is about 35 6 millio m' i situthe eergy cotet at 50% moisture cotet is about 17 3 millio MWh Key words : mire, peat reserves, eergy peat, Mikkeli Jukka Leio Geological Survey of Filad PO Box 1237 FIN KUOPIO FINLND jukkaleio@gsffi

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDNTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kettätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 7 INEISTON KÄSITTELY J TULOSTEET 10 RVIOINTIPERUSTEET 10 TUTKITUT SUOT 13 1 Palosuo 13 2 Hujastesuo 13 3 Suurisuo 15 4 Litusuo 16 5 Taikiasuo 16 6 Virasuo 19 7 Pitkäsuo-Höytiösuo 20 8 Pohjasuo 21 9 Heposuo Lauisuo Pyöreäsuo Kokkomäe N-puoleie suo Tieseläsuo Lylyjärvesuo Hakosuo Kurjelammisuo Puimalammisuo Suursuo Pilkkasuo Vojusuo Makalisuo Itäsuo Rapakivesuo Suokaasuo Tarilammisuo Pölkkylammisuo Jaaisuo Moikasuo Purusuo uokakaasuo Suursuo Likolammisuo Haukilammisuo Kieluvaisesuo Suurisuo Pahkasuo Pässipääsuo : Heilasesuo Luukolammisuo Kopiosuo Sitrosuo Silmäsuo Hälväsesuo Päykäsuo 58

6 45 Norooo 59 % Kedumoo Iö sw 6l 48 Rubk amo Möke 8iooo Rai skdomo Pi e ooo Likalahdesuo Kuurulammisuo Lobduom TammMemwo Rauhasalmesuo Kodxoo 7l 58 flobbmoo Lijasuo 7] 60 V uukeis oouoo Kyllösesuo \/oloxo Peräkakaasuo Takae Lammipääsuo Halilakakaasuo Pdkäxo's O3 70 Viralammisuo D4 71 Laajakakaasuo Q5 72 Oh 73 Mmomksuo Tujuieresuo &8uobouuoo g l 78 Kissalammisuo Härkälammisuo g3 80 M ub kou eooo 94 8 ] PmDöow Hieppeesuo 9U 83 Paskolammisuo Roikooeuo }{oio ä ow bo&umo l00 87 Lötoooo l0l TULOSTEN TRKSTELU l02 Suot j mo istozöeu lu2 Suotyypit ]02 Turvekerrostumat l02 3 l03 Soide soveltuvuus turvetuotatoo l03 YHMENVETO lo 5 KIRJLLISUUS l0h DD TEE7

7 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus JOHDNTO Geologia tutkimuskeskus o tehyt turvetutkimuksia Mikkeli ympäristössä 1970-luvulta lähtie Työt aloitettii vuoa 1974 ja silloi tutkituista seitsemästä suosta laadittii lausuto Mikkeli maalaiskua elikeiolautakualle (Leio 1975) Lausuossa käsiteltii soide soveltuvuutta turvetuotatoo Tutkimuksia jatkettii 1975, 1977, 1984 sekä 1988 ja iistä vastasi geologi Jukka Leio Selvitykset keskittyivät silloise Mikkeli maalaiskua alueelle Tähä raporttii o koottu kaikkie tähä meessä tutkittuje soide tutkimustulokset Tutkimukset ovat osa valtakua turvevaroje kokoaiskartoitusta ja iitä o hyödyetty myös GTK : tekemässä maaperäkartoituksessa Nykyise Mikkeli alueella o peruskartoilta tehdy mittaukse mukaa yli 20 hai suuruisia soita 47 kpl, yhteesä 5100 ha (Lappalaie ym 1980) Tähä meessä tutkittuje 87 suo yhtee laskettu pita-ala o 6417 ha eli oi 5 % Mikkeli kua maa-alasta Tutkimustuloksii sisältyvät kaik- ki kua aluee huomattavimmat suot (kuva 1) Tutkimustulokset palvelevat maakäytö suuittelijoita, eergiahuollo suuittelijoita sekä ykyisiä ja tulevia turvetuottajia ja turpee käyttäjiä Vaikka kartoitukse päätarkoituksea o etsiä turvetuotatoo sopivat suoalueet, voidaa tutkimustietoja hyödytää myös soide muussa käytössä, kute maa- ja metsätaloudessa, virkistyskäytössä ja suojelussa Tässä raportissa o jokaisesta tutkitusta suosta yleiskuvaus ja arvio soveltuvuudesta turvetuotatoo tai muuhu käyttöö rviot soide käyttökelpoisuudesta perustuvat turvetuotatoalueelle yleisesti ja eri käyttömuodoissa turpee laatuomiaisuuksille asetettuihi vaatimuksii Tässä raportissa julkaistu aieisto lisäksi o tilattavissa tarkemmat tiedot soista tai iide osista, kute eri syvyysalueide pita-alat, turvemäärät ja turvelajijakaumat, laboratorioaalyysie tulokset ja havaiot puustosta sekä suokartat halutussa mittakaavassa ja mahdolliset poikkileikkauskuvat TUTKIMUSMENETELMÄT Kettätutkimukset Kettätutkimuksissa oudatettii GTK : turvetutkimuste maasto-oppaassa kuvattuja meetelmiä (Lappalaie ym 1984) Isoimmille soille laadittii lijaverkosto Suo hallitseva osa läpi vedettii selkälija ja sitä vastaa kohtisuoraa, yleesä 400 metri välei poikkilijoja (kuva 2) Turvetutkimus tehtii lijoilla 100 metri pistevälei Turpee paksuus mitattii tutkimuslijoilta ja erillisiltä syvyyslijoilta 50 metri välei Pieet ja rikkoaiset suot tutkittii hajapistei Suo pia korkeude ja laskusuhteide selvittämiseksi tutkimuspisteet vaaittii ja korkeudet kiiitettii valtakuallisee kiitopisteverkkoo Tutkimuspisteillä määritettii suotyyppi, suo pia vetisyys, mättäide peittävyysprosetti ja korkeus Puustosta määritettii puulajisuhteet, kehitys- ja tiheysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairauksi selvitettii turvekerrostumie rakee 1 dm : tarkkuudella Pääturvelajie ja lisätekijöide suhteelliset osuudet määritettii 6-asteikolla, turpee maatueisuus vo Posti 10-asteikolla, turpee kosteus 5-asteikolla sekä tupasvilla kuituje määrä 0-6 asteikolla Lisäksi määritettii liejukerrostumat ja pohjamaalaji 5 cm : tarkkuudella (kuva 3) Turpeessa oleva lahoamattoma puuaiekse (liekoje) määrä arvioimiseksi kuki tutkimuspistee ympäristö pliktattii 2 m : syvyytee kymmee kertaa Laboratoriomääritykset Kettätutkimustietoje perusteella otettii laboratorioäytteet site, että e edustavat mahdollisimma hyvi suo käyttökelpoista turvekerrostumaa Näytteide otossa käytettii s tilavuustarkkaa äytekairaa (Korpijaakko 1981) Näytteistä määritettii GTK : turvelaboratoriossa Kuopiossa turpee happamuus eli p11-arvo, vesipitoisuus pai- oprosetteia (+ 105 C:ssakuivaamalla), tuhkapitoisuus prosetteia kuivapaiosta (+815 ± 25 C :ssa hehkutettua) sekä lämpöarvo LECO C-300-kalorimetrillä (STMD 3286) Tilavuustarkoista äytteistä määritettii lisäksi kuiva-aiee määrä (kg/suo-m 3 ) Osasta äytteitä aalysoitii rikkipitoisuus LECO-SC-132 rikkiaalysaattorilla 7

8 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio MIKKELISSÄ TUTKITUT SUOT U Tutkitut suot Järvet Suot Tiet N Rautatie 0 10km Kuva 1 Mikkelissä tutkitut suot 8

9 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus TUTKITUT SUOT 1 Palosuo 45 Norosuo 2 Hujastesuo 46 Keitaasuo 3 Suurisuo 47 Itäsuo 4 Litusuo 48 Rahkasuo 5 Taikiasuo 49 Mäkeläsuo 6 Virasuo 50 Raiskisuo 7 Pitkäsuo-Höytiösuo 51 Piesasuo 8 Pohjasuo 52 Likalahdesuo 9 Heposuo 53 Kuurulammisuo 10 Lauisuo 54 Luhdasuo 11 Pyöreäsuo 55 Tammaiemesuo 12 Kokkomäe 56 Rauhasalmesuo 13 Tieseläsuo 57 Kotisuo 14 Lylyjärvesuo 58 Huuhisuo 15 Hakosuo 59 Lijasuo 16 Kurjelammisuo 60 Valkeisesuo 17 Puimalammisuo 61 Kyllösesuo 18 Suursuo 62 Valosuo 19 Pilkkasuo 63 Peräkakaasuo 20 Vojusuo 64 Takae 21 Makalisuo 65 Lammipääsuo 22 Itäsuo 66 Halilakakaasuo 23 Rapakivesuo 67 Luhdasuo-valosuo 24 Suokaasuo 68 Pitkäsuo-s 25 Tarilammisuo 69 Viidakakaasuo 26 Pölkkylammisuo 70 Viralammisuo 27 Jaaisuo 71 Laajakakaasuo 28 Moikasuo 72 Höytiösuo- 29 Purusuo 73 Himomäesuo 30 uokakaasuo 74 Tujuiemesuo 31 Suursuo 75 Makusuo 32 Likolammisuo 76 Puutolahdesuo 33 Haukilammisuo 77 Saari-Vahae 34 Kieluvaisesuo 78 Kissalammisuo 35 Suurisuo 79 Härkälammisuo 36 Pahkasuo 80 Makkosesuo 37 Pässipääsuo 81 Pöllösuo 38 Heilasesuo 82 Hieppeesuo 39 Luukolammisuo 83 Paskolammisuo 40 Kopiosuo 84 Roitosuo 41 Sitrosuo 85 Heiäsuo 42 Silmäsuo 86 holasuo 43 Hälväsesuo 87 Litusuo 44 Päykäsuo 9

10 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of' Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio INEISTON KÄSITTELY J TULOSTEET Tutkimusaieistot o talletettu atk :lle umeerisee muotoo TurvemÖÖrÖt, maatueisuudet sekö turvelajie ja turvetekijäide osuudet o laskettu s vyähykelaskutapaa köyttöe (HÖie, ym 1983) SiiÖ jokaise suo kartalle piirrety kahde vierekköise syvyysköyrö tai syvyysköyrö ja suo reua völie alue o oma syvyysvyähykkeesö Jokaiselta syvyysvyähykkeeltö lasketaa eriksee turvemöörö, ja ÖmÖ yhdistömöllö saadaa suo kokoaisturvemöörö Maatueisuudet sekö turvelajie ja turvetekijäide mööröt ja suhteet o laskettu turvemöörillö paiottae Liekoosumat o muuettu katopitoisuusproseteiksi turvemööröstö eriksee 0-1 ja 1-2 m : völisissö syvyyskerroksissa Jokaisesta suosta o tössö raportissa oleva kuvaukse lisöksi laadittu yksityiskohtaie tutki- musselostus, suokartta ja poikkileikkauskuvia Suokartassa o tutkimus- ja syvyydemittauspisteet, pisteide turvepaksuudet sekö turpee keskimööröie maatueisuus Kartassa o lisöksi turvekerrostuma paksuutta osoittavat syvyysköyröt (kuva 2) Poikkileikkauskuvilla selveetöö turvekerrostuma rakeetta NiistÖ köy ilmi turvelajit, turpee maatueisuus, pohjamaalajit, suotyypit ja lieko-osumat (kuva 3) EdellÖ maiittuje perustulostuste lisöksi GTK : turvetutkimusaieistoista o saatavissa atktulosteita tasokarttoia ja listauksia esim suotyypeistö, liekoisuudesta, suo pia ja pohja korkeudesta, liejuista ja pohjamaalajeista Samaa karttaa yhdelle tutkimuspisteelle voidaa merkitö kerralla kaksi tietoa RVIOINTIPERUSTEET Turvekerrostuma paksuus, turvelaji, turpee maatueisuus sekö turpee muut fysikaaliset ja tietyt kemialliset omiaisuudet ovat törkeimpiö tekijäitö arvioitaessa suo soveltuvuutta eergiaturvetuotatoo Rahkaturve soveltuu eergiaturpeeksi, jos se maatueisuus o vöhitöö H5, ku taas saravaltaie turve soveltuu eergiaköyttää heikommiki maatueea Ohut heikosti maatuut rahkavaltaie pitakerros o luokiteltu eergiaturpeeksi, koska se kuostusvaiheessa sekoittuu alla olevaa maatueesee turpeesee ja voidaa site tuottaa eergiaturpeea Jos heikosti maatuee rahkavaltaise pitaturvekerrokse paksuus o yli 0,6 m, o sitö pidetty eergiaturvetuotatoo sopimattomaa ja suositeltu sitö köytettövöksi ympöristäturpeea TÖlläi ympöristäköyttää soveltuva turpee möörö o ilmoitettu eriksee Kasvuturpeeksi soveltuvalle turpeelle o omat tarkat vaatimukset (liite 3) YmpÖristäturpeella ymmörretöö tössö raportissa kaikkea heikosti maatuutta (H1-4) rahkavaltaista turvetta Tuhka- ja rikkipitoisuude osalta o sovellettu jyrsi- ja palapolttoturpeille asetettuja laatuvaatimuksia (liite 2) Tuotatoo sopiva aluee vöhimmöissyvyyteö o pidetty yleesö 1,5 metriö Tuotatoo sopivalle alueelle ei ole asetettu vöhimmöiskokoa, vaa pieetki alueet o huomioitu KÖyttäkelpoise eergiaturpee mööröö laskettaessa o keskisyvyydestö vöheetty yleesö 0,5 m, mikö keskimööri vastaa tuotao jölkee suo pohjalle jöövöö turvekerrosta Soide köyttäsuosituksissa o turvetuotao ohella huomioitu myäs söilyttömie luootilaisea biologiste ja maisemalliste luooarvoje takia 1 0

11 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus HEPOSUO, Mikkeli mlk, k , 100 m J 1050m 3 9 / 1 1f 4, 4/ \m 24i27 %, %I :5 5 6/_0)5 5_I /28 18/28(5/31/1/15+, 390 m - 5 W /29 28 (((4' q 4/21,/ / m 0 500m GEOLOGIN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimukset 1975 Kuva 2 Esimerkki suokartasta Merkkie selite o liitteessö 4 1 1

12 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio M MPY 106 MTUNEISUUS M MPY _ _105 _104 _ I _102 L_I01 M MPY SUOTYYPPI, LIEKOISUUS, TURVELJIT J PE PE 0/0 0/0 Y/V IRMU 210 '- ' r i i - I POHJMLJIT TRMU VSRMU KRMU VSRMUO/O RHSR 7/0 TO/OU 010 0/0 511 O/0 M MPY VSRMU t-d S L103 L L L100 I I 900m v O Kuva 3 Esimerkki maatueisuus- ja turvelajiprofiilista Merkkie selite o liitteessö 4 12

13 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus TUTKITUT SUOT 1 Palosuo Palosuo (kl ) sijaitsee oi 7 km MikkelistÖ pohjoiskoillisee PitkÖomaie, pohjois-etelösuutaie suo rajoittuu loivapiirteisee, suutautueesee moreeimaastoo Kulkuyhteydet ovat kohtalaise hyvöt Pita o m mpy ja viettöö etelöö oi 2 m/km Suo o kauttaaltaa ojitettu Vedet virtaavat etelöö Multasillaojaa, jota pitki Visulahtee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 89 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 67 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 34 ha (kuva 4) TutkimuspisteistÖ o 72 % römeellö, 23 % korvessa, 2 % turvekakaalla ja 3 % pellolla Vallitsevat suotyypit ovat korpirömee ja isovarpuise römee ojikot ja muuttumat Turpeesta o 68 % rahka- ja 32 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 32 %, tupasvilla jööäksiö sisöltövie 7 % ja varpuaiesta sisöltövie 4 % YleisimmÖt turvelajit ovat puusararahka- (17 %), sararahka- (13 %), rahkasara- (12 %) ja puurahkaturve (12 %) Turvekerroksessa vallitsevat heikosti ja kohtalaisesti maatueet, suolevökä ja puu jööäksiö sisöltövöt sararahka- ja rahkasaraturpeet Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,8 Liekoja o vöhö YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka EtelÖosassa o liejua 0,3-0,4 m Suo pohja o melko tasaie Palosuosta o otettu tilavuustarkat Öytteet kahdesta pisteestö NÖytteide kuiva-aiee möörö ja lömpäarvo o keskimööröie Tuhkapitoisuudet ovat melko alhaisia Rikkipitoisuudet ovat matalia pohjaosaa lukuu ottamatta Turpee köyttäö ajatelle Palosuo sijaitsee löhellö Mikkeli kaupukia ja sie o hyvö tieyhteys Suoalue o melko yhteöie ja kauttaaltaa ojitettu Eergiaturpee tuotatoo soveltuu suo yli 1,5 m syvö alue 2 Hujastesuo Hujastesuo (kl ) sijaitsee oi 9 km Mikkeli keskustasta pohjoiskoillisee, Mikkeli- PieksÖmÖki-maatie itöpuolella, letokoeide varalaskupaika kohdalla Suo etelöosa o umpeekasvavaa lampea YmpÖristä o loivapiirteistö, soistuvaa moreeimaastoa LÖsireuaa o raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat eriomaiset lösipuolella kulkeva maatie asiosta Pita o m mpy ja viettöö etelöö oi 1,5 m/km Vedet laskevat ojia myäte etelöosa lampii Hujaslammesta vedet virtaavat laskuojaa pitki etelöö Visulahtee PohjoiskÖrjestÖ vedet virtaavat pohjoisee pöötye useide lampie kautta HahijÖrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat lampie ympöristäö lukuu ottamatta hyvöt Pita-ala o 134 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 72 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 44 ha (kuva 4) TutkimuspisteistÖ o 9 % avosuolla, 76 % römeellö ja 15 % korvessa Suo keskiosassa o tupasvillaevapaiateista rahkarömettö Reuaosissa o isovarpuista römettö ja korpityyppejö, joissa puut ovat tukkipuu kokoisia EtelÖosassa, Hujaste lampie völissö ja ympörillö o avoita ruohoista ja heiöistö saraevaa Turpeesta o 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 38 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 47 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (35 %), puusararahka- (30 %) ja tupasvillasararahkaturve (10 %) Pohjois- ja keskiosa pitakerroksessa o heikosti maatuutta tupasvillarahkaturvetta paksuimmillaa 0,8 m SiellÖturvekerrostumakoostuu valtaosi hyvi maatueesta puusararahkaturpeesta Keski- ja etelöosa kerrostumassa o eite hyvi maatuutta tupasvillarahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,6 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,1 Liekoja o rusaasti YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Liejua tavataa vai ohut kerros Suo pohjois-ja etelöosasta kairatuissa tilavuustarkoissaöytteissö o alhaiset tuhka-ja rikkipitoisuudet Kuiva-aiemÖÖrÖt ovat keskimööröisiö LÖmpäarvot ovat kohtalaise korkeat Hujastesuo keski- ja pohjoisosa turve o hyvölaatuista eergiaturvetta Tuotatokelpoista aluetta o oi 60 ha Suo etelöosalla ei ole turveteollista merkitystö Se sijaa se o luokiteltu maakuallisesti merkittövöksi suoluoo ja -liusto suojelukohteeksi luee o todettu oleva aioa hyvö litusuoja -jörvi Mikkeli seudulla (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974 ja 1978) 1 3

14

15 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report qf' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide köyttäkelpoisuus 3 Suurisuo Suurisuo (kl Pita-ala o 120 ha, mistö o yli metri syvyistö ) sijaitsee 17,5 km pohjoisee Mikkeli keskustasta, Mikkeli-PieksÖmÖkimaatie lösipuolella Saarekkeie ja lahdekkeie suo rajoittuu soistuvaa moreeimaastoo Keskiosassa o Suuresuolampi (116,9 m mpy) Kulkuyhteydet ovat hyvöt suo koillisreuaa sivuava maatie ja luoteisreuaa sivuava yksityistie asiosta Pita o m mpy ja viettöö lamme itöpuolella lötee Lamme etelöpuolella suo pita o tasaie Vedet laskevat Suuresuolammesta ojaa myäte pohjoisee HietajÖrvee ja edellee Kyyvetee Suo louaisosasta vedet laskevat ojaa pitki lötee Luotolahtee ja edellee Kyyvetee Lamme itöpuole luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt, mutta etelöpuole heikot aluetta 90 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 60 ha (kuva 5) TutkimuspisteistÖ o 34 % avosuolla, 53 % römeellö ja 13 % korvessa ItÖosa keskustassa o lyhytkortista evaa ja reuoilla rahkarömettö Suo muut osat ovat pööasiassa tupasvillarömettö ja isovarpuista römettö Lamme etelöpuolella tavataa varsiaista sararömettö ja saraevaa Turpeesta o 97 % rahka- ja 3 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 31 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 28 % YleisimmÖt turvelajit ovat puusararahka- (29 %), sararahka- (23 %) ja tupasvillarahkaturve (22 %) Heikosti maatuut ja yleesö hyvi vetie rahkavaltaie pitaturvekerros o paksu Pitakerrostuma alapuolella o ylöosasta heikosti tai kohta- tlla_ r amö HalkämÖIi' 1 r)ul Via 121,1 - I- u öu ha, 118,7 r I, C N r ö -- I - R jakallio ˆ '- ö L_ Kulmala _,- _,ltj h _ -' - - ± -- - : r _ ellola Kovala Koveseautlo - 0 8kt - - \ - Ko aho Larmisu +, - - \,\ - - ' -_ DS,, - Se ke ee auo, ' 3 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 5 Suurisuo tutkimuspisteet 1 5

16 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio laisesti, mutta pööasiassa hyvi maatuutta sararahka-, tupasvillasararahka- tai puusararahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,0 Liekoja ei havaioitu YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka ItÖosa pohja paiateissa o ohut kerros liejua moreei pööllö Suurisuo saarekkeisuus ja lahdekkeisuus heiketövöt se arvoa turvetuotao kaalta Tur- vekerros o paksu, mutta se pitaosa o 1-2 metri syvyytee asti heikosti maatuutta rahkavaltaista turvetta, josta ei saada hyvölaatuista kasvuturvetta Mikkeli-PieksÖmÖki-maatieltÖ avautuu Suurisuo koillisosaa kauis suomaisema Suo o luokiteltu maakuallisesti merkittövöksi suoluoo suojelukohteeksi (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974) 4 Litusuo Litusuo (kl ) sijaitsee oi 23 km Mikkeli keskustasta pohjoisee Suo rajoittuu alueelle tyypillisii luode-kaakko-suutaisii drumliieihi (esim HulkomÖki-KoivuselkÖ, NiiiselkÖ) Louaisosa rajoittuu Roitolampee (115,2 m mpy) Suo keskiosassa o ykyisi turvetuotatoalue (kuva 6) Pita o m mpy ja viettöö luoteesta kaakkoo etelöosa saarekkeide kohdalle oi 3 m/km Kaakkoisosassa pita viettöö koillisee oi 1,5 mlkm Vedet virtaavat ojia pitki louaisreualle Roitolampee Kaakkoisreualla o paikallie vedej akaja, jote osa kaakkoisreua vesistö virtaa ojia myäte Loukeisee Valtaosa vesistö virtaa Roitolamme kautta Papijokea pitki Hietaj Örvee ja edellee Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 450 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 284 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 162 ha TutkimuspisteistÖ o 25 % avosuolla, 66 % römeellö ja 9 % korvessa Luoteisosa o ykyisi suurimmasi osaksi turvetuotatoaluetta Suo kapea keskiosa o ojitettua, puustoltaa varttuutta isovarpuista römettö ja paikoi mustikkakorpea Kaakkoisosassa o ojitettua, metsöistö isovarpuis- ta römettö ja rahkarömettö, reuoiltaa korpirömettö Turpeesta o 80 % rahka- ja 20 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 26 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 34 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (25 %), sararahka- (12 %), puusararahka- (11 %) ja puurahkaturve (10 %) Luoteisosa heikosti maatuut pitakerros o paksu lla oleva kerrostuma koostuu hyvi maatueesta sararahkaturpeesta Reuaosissa pitakerros o yleesö tupasvillarahkaturvetta ja pohjalla o puujööästurpeita Kaakkoisosassa turve o paremmi maatuutta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,8 ja polttoturpeeksi soveltuva osa 6,6 Liekoja o rusaasti YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Ohuita liejukerroksia tavataa suo luoteisosa ja kaakkoisosa paiateissa Olemassa oleva turvetuotatoaluee lisöalueeksi soveltuvat tyydyttövösti suo keski- ja kaakkoisosa yli 1,5 metri syvyiset alueet Julkaisussa Luoohoito- ja suojelu EtelÖ- Savossa o Litusuo luoteis-ja kaakoisosa ojittamattomat alueet luokiteltu paikallisesti merkittövöksi suoluoo suojelukohteeksi (EtelÖ-Savo seutukaavaliitto 1974 ) 5 Taikiasuo Taikiasuo (kl ) sijaitsee oi 26 km Mikkeli keskustasta pohjoisee Suo kaakkoisosa o Mikkeli maalaiskua ja luoteisosa Haukivuore kua alueella Suo rajoittuu soistuvaa, suutautueesee moreeimaastoo Pohjoisosa reuoja o paikoitelle raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat hyvöt etelöosa poikki kulkeva paikallistie asiosta Koillisreuaa pöösee hyvi yksityistietö pitki Pita o m mpy ja viettöö suo keskiosasta oi 3,5 m/km kaakkoo ja pohjoisosassa oi 1,5 m/km lötee Vedet laskevat ojia pitki keskiosasta kaakkoo ja edellee Loukeisee (111,6 m mpy), luoteisosasta puolestaa luoteesee Hulkolampee (129,6 m mpy) ja edellee Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 108 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 80 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 59 ha (kuva 7) TutkimuspisteistÖ o 9 % avosuolla, 73 % römeellö, 16 % korvessa ja 2 % turvekakaalla Tie etelöpuolella suo o mötytukkimetsöö kasvavaa isovarpuise römee muuttumaa 1 6

17

18 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Keskiosa vallitseva suotyyppi o tupasvillaröme, reuaosissa isovarpuie röme Keskiosassa o piei tupasvillaeva-alue Turpeesta o 84 % rahka- ja 16 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 14 % ja tupasvilla jööäksiö sisöltövie 30 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (22 %), sararahka- (18 %), rahka- (18 %) ja rahkasaraturve (10 %) Suo etelöosassa pitakerros o kohtalaisesti tai hyvi maatuutta rahka- ja tupasvillarahkaturvetta, syvemmöllö rahkasara- ja sararahkaturvetta, myäs saraturvekerroksia esiityy Suo keskiosassa vallitsevat tupasvillarahka- ja rahkaturve Sarapitoista turvetta o vai ohut kerros pohjaturpeea Pohjoisosassa turvekerrostuma o hyvi maatuutta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,4 ja polttoturpeeksi soveltuva osa 6,8 Liekoja tavataa varsiki reuaosie kerrostumista YleisimmÖt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka KÖyttäÖ ajatelle suo sijaiti o edullie, se o kauttaaltaa ojitettu, turvekerros o paksu, keskimaatueisuus hyvö ja heikosti maatuut pitakerros ohuehko HaittatekijäiÖ ovat drumliiista johtuva keskiosa ohut turvekerros, liekoje esiitymie ja pieehkä turvemöörö Tuotatokelpoista aluetta o suo yli 1,5 metriö syvö alue, oi 65 ha 1 5 t, I, Ratal VuM Makrtal6ö Iko mi3ki _ - G,133E Kuusito L - HulkomÖki - i 1 r h iaos - -- vuselkö _ 7 133,1 a3 a':s, i a2 Ikl, _ - h It Peltola ' 1 i Kaipol tk jarvi ellopa ö Koivuaho - - Cj ti _ - O 1N O I v u s IkÖ, r - - _ L , _ T Koiv a Tyyi o Va f pimö(c o ' ö1 Ka rtila Ko_ivikko uusela - - EI 134,67 Q Hulkom ki- B s \ _ l -- ö Suomo a -, \ 55 lak Pohiakartta Matmitta claits lima r 11 RIMVVKr' Kuva 7 Taikiasuo tutkimuspisteet 1 8

19

20 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Pita-ala o 300 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 232 haja yli kahde metri syvyistö aluetta 178 ha TutkimuspisteistÖ oli 41 % avosuolla, 49 % römeellö ja 10 % korvessa Turpeesta o 70 rahka- ja 30 % saravaltaista Puu jööäksiö sisöltövie turpeide osuus o 4 %, tupasvilla jööäksiö sisöltövie 30 % YleisimmÖt turvelajit ovat tupasvillarahka- (21 %), rahka- (18 %) ja sararahkaturve (16 %) Pitakerrokse yleisimmöt turve- lajit ovat tupasvillarahka- ja rahkaturve Turvekerrostuma alaosassa o puujööästurpeita o melko vöhö, jörviruo'o jööäksiö se sijaa rusaasti Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,9 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 6,7 Liekoja o vöhö suo keskiosassa Reuaosie turpeissa iitö kuiteki tavataa Yleisi pohjamaalaji o moreei 7 PitkÖsuo-Häytiäsuo PitkÖsuo-Häytiäsuo (kl ) sijaitsee oi 31 km Mikkeli keskustasta pohjoisee, Virasuo ( :o 6) itöpuolella Suo o ykyisi pööosaltaa turvetuotatoaluetta (kuva 9) Suo itöosa rajoittuu moreeimaastoo ja pitköomaisee Häytiälampee Pohjoisessa suo ulottuu KagasjÖrvee Pohjoisosassa suota erottaa Virasuosta kapea luode-kaakko-suutaie moreeiselöe EtelÖ- ja louaisosassa soita erottavat moreeisaarekkeet ja heikosti suutautuut moreeiselöe Kaa- kossa suo rajoittuu Kalvitsa-Narila-maatiehe Kulkuyhteydet ovat hyvöt Pita oli m mpy j a vietti koillisee oi 4 mlkm Suo oli kauttaaltaa ojitettu ee turvetuotatoa Vedet laskevat ojia pitki koillisee Häytiälampee tai KagasjÖrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvöt Pita-ala o 345 ha, mistö o yli metri syvyistö aluetta 293 ha ja yli kahde metri syvyistö aluetta 234 ha TutkimuspisteistÖ oli 2 % avosuolla, 80 % römeellö ja 18 % korvessa )ke Ne köö-iliil Jk Telp \ 107,8 1 W-_ t - itkökagas' 0 Häytiäs Te/pp e o- ö C 0'J 2 1N - _1 - ö Turvetuotat alue ö - ö - sa ', Turvetuotatoalu z z w, 08 y M Pitk suo - ' MustametaÖ q l 1 oras - Piirihaka Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 9 PitkÖsuo-Häytiäsuo tutkimuspisteet 20

21 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of' Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Turpeesta o 75 % rahka- ja 25 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 15 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 11 % ja varpuaiesta sisältävie 2 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (30 %), rahkasara- (18 %), rahka- (17 %) jatupasvillarahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,7 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,9 Liekoja esiityy rusaasti Yleisi pohjamaalaji o moreei 8 Pohjasuo Pohjasuo (kl ) sijaitsee 12 km MikkelistÄ luoteesee, Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie ( :o 13) itäpuolella Suo rajoittuu suutautueesee moreeimaastoo EtelÄosa o turvetuotatoaluetta (kuva 10) Pita o 120,4-129,4 m mpy ja viettää etelää oi 3 m/km Vedet laskevat ojia pitki etelää KorpijÄrvee Suo kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 206 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 172 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 99 ha TutkimuspisteistÄ o 22 % avosuolla, 52 % rämeellä ja 26 % korvessa Suo keskiosa o suotyypiltää rahkaevaojikkoa, joka reuoilla muuttuu eri korpityypeiksi ItÄosa o istutettu mäylle Pohjoisosassa o evakorpea Turpeesta o 91 % rahka- ja 9 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 1 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 29 % ja varpuaiesta sisältävie 1 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (33 %), rahka- (24 %) ja tupasvil- larahka- (18 %) j a tupasvillasararahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,8 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,8 Valtaosa turvekerrostumasta o heikosti tai kohtalaisesti maatuutta sararahkaturvetta, jossa o usei tupasvilla ja suoleväkö jääöksiä Pohjamaa o moreeia, joka päälle o eteläosassa kerrostuut silttiä ja savea LaboratoriomÄÄrityksiÄ varte o otettu Äytteet kolmelta pisteeltä Kuiva-aiee määrä o alhaie, tuhkapitoisuudet ovat paikoitelle hiema keskimääräistä korkeammat ja rikkipitoisuudet ovat matalia Eergiaturpeeksi soveltuvie Äytteide lämpöarvot ovat keskimääräisiä Turvetuotatoo aioastaa heikosti soveltuvaa lisäaluetta o suo keskiosassa, ykyise tuotatoaluee pohjoispuolella 50 ha Turpee laatua heiketää piei kuiva-aiee määrä ja alhaie maatueisuus 9 Heposuo Heposuo (kl ) sijaitsee välittömästi Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie ( :o 13) itäpuolella, MikkelistÄ 7 km luoteesee Suo rajoittuu etelä- ja läsiosistaa osittai tiehe, muutoi suutautueisii moreeipeitteisii mäkii, joissa o paljo kalliopaljastumia Kulkuyhteydet ovat hyvät Pita o m mpy ja viettää pohjoisosassa oi 4 m/km lätee ja eteläosassa oi 2,5 m/ km etelää Vedet laskevat ojia pitki pohjoisosastaluukolampee, josta edellee VerijÄrvee EtelÄosasta vedet virtaavat Kilpilamme kautta KaislajÄrvee Kuivatusmahdollisuudet ovat pohjakerrokse osalta huoot Pita-ala o 52 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 38 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 25 ha (kuva 11) TutkimuspisteistÄ o 20 % avosuolla, 56 % rämeellä, 20 % korvessa ja 4 % turvekakaalla SuotyyppiÄ o etelä- ja keskiosassa rahkarämeojikko, pohjoisosassa tiheäpuustoie isovarpurämeojikko Koillisosassa tavataa sara- ja lyhytkorsievaa Turpeesta o 63 % rahka- ja 37 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 18 % ja varpuaiesta sisältävie 5 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (12 %), rahkasara- (11 %), suoleväkkörahka- (11 %) ja suoleväkkörahkasaraturve (10 %) Suo keskiosassa o paksu heikosti maatuut pitarahkakerros, jossa o lisätekijöiä tupasvillaa ja suoleväkköä TÄmÄ alla o etupäässä heikosti maatuutta sararahka- ja rahkasaraturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 4,8 Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreei Pohja o melko tasaie ja viettää loivasti etelää Suo turpeesta ei ole laboratoriomäärityksiä Piee suo heikosti maatuut pitakerros o paksu, eikä se sovellu hyvälatuiseksi kasvuturpeeksi lisätekijöittesä vuoksi Turvekerrostuma alaosa kuivatus vaatii pumppukuivausta, mikä Äi piee suo kohdalla o suuri kustaus 21

22 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio c) Ties Ikö MI i U la e Keuppll 1366 Marttila N uo i Liu sit pa Suopelto ä KuusE P H ekköm\ahti Lehmosaari R lta Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 10 Pohjasuo tutkimuspisteet 2 2

23 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus a Kotlkumpu -arri s 5- ± r 1C Klurusffte r r s r Hirsikagas t t Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 N Kuva 11 Heposuo tutkimuspisteet 10 Lauisuo Lauisuo (kl ) sijaitsee välittömästi Mikkeli-JyvÄskylÄ-valtatie itäpuolella 15 km MikkelistÄ luoteesee Lahdekkeise ja saarekkeise suo keski- ja itäosa ovat luoosuojelualuetta (kuva 12) Suo rajoittuu etelä- ja itäosastaa suutautueesee moreeimaastoo, pohjoisosasta heikosti suutautueisii, kallioperä muotoja myötäilevii moreeipeitteisii mäkii Kulkuyhteydet ovat louaisreualle hyvät valtatietä pitki YksityisteitÄ myöte pääsee suo muihi osii melko hyvi, pohjoisreuaa lukuu ottamatta Pita o m mpy Suo keskusta o melko tasaista ItÄosa viettää loivasti pohjoisee Louaisosa viettää louaasee oi 6 m/km Vedet laskevat etelä- ja läsireuoilta ojia pitki etelää KorpijÄrvee, pohjois- ja itäreuoilta pohjoisee Pietlampee ja edellee Raksijokea pitki Tittolalampee, josta Myllyjokea pitki HarjujÄrvee ja edellee Kyyvetee Suo luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat suo keskiosassa heikot, eikä sitä ole ojitettu Louaisosassa kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 185 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 122 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 82 ha TutkimuspisteistÄ o 33 % avosuolla, 48 % rämeellä, 15 % korvessa, 1 % turvekakaalla ja 3 % pellolla Lauisuo keskusta o lyhytkorsi- ja silmäkeevaa Louaisosa ojitetulla alueella o tiheäpuustoista korpi- ja isovarpurämeojikkoa ItÄ- osa (B-lijasto) keskustassa o lyhytkortista evaa, jolla kasvaa harvassa mäytaimia Reuaosat ovat etupäässä tupasvilla- ja isovarpurämettä ja iide ojikkoa Turpeesta o 74 % rahka- ja 26 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 39 % ja varpuaiesta sisältävie 15 % Yleisi turvelaji o tupasvillarahkaturve (25 %) Sararahkaturvetta o 10 % ja rahkasaraturvetta 8 % Suo keskiosassa o paksu, heikosti maatuut ja vetie pitarahkakerros Pitarahka alla o yläosastaa heikosti tai kohtalaisesti maatuut ja alaosastaa paikoi hyvi maatuut sararahka- tai rahkasaraturvekerros, jossa o puu ja varpuje jääöksiä Pohjalla o järviruo'o ja korttee sekaista, kohtalaisesti maatuutta, pääasiassa saravaltaista turvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 4,8 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,9 Liekoja o erittäi vähä YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Turpeesta ei ole otettu laboratorioäytteitä Suuri osa Lauisuosta o luoosuojelualuetta Suo ojitettu ja osittai pelloksi raivattu läsiosa soveltuu eergiaturpee tuotatoo Tuotato voidaa suuitella site ettei se haittaa luoosuojelualuetta Turvetuotatoo soveltuva aluetta o oi 20 ha 2 3

24 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of' Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio r v 1 Otrala HHa a HH C 00 : E 9,- 07 R 7 _H1Y l H i _ H W S i la H7 L r Tervah V, U O y r f Kuva 12 Lauisuo tutkimuspisteet Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 11 PyÖreÄsuo PyÖreÄsuo (kl ) sijaitsee Laurikkala kylässä, maateitse 14 km MikkelistÄ pohjoisee, IhastjÄrvelle vievä tie läsipuolella Suo rajoittuu moreeimäkii, koillisreualta osi kalliomäkii Suolle o hyvät kulkuyhteydet ItÄpuolella kulkee maatie ja pohjois- sekä läsipuolella yksityistiet LÄhes koko suo o ykyisi raivattu turvetuotatoalueeksi (kuva 13) Suo pita viettää pohjoisee ja vedet laskevat jokia pitki pohjoisee kahta eri reittiä päätye useide lampie kautta Kyyvetee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaise hyvät Pita-ala o 108 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 92 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 75 ha TutkimuspisteistÄ oli 15 % avosuolla, 59 rämeellä ja 26 % korvessa Turpeesta o 83 % rahka- ja 17 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 4 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 18 % ja varpuaiesta sisältävie 9 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (38 %), rahka- (18 %) ja tupasvillarahkaturve (10 %) Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,1 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,7 Suo keskiosassa o heikosti maatuutta tupasvillaa sisältävää rahkaturvetta paikoi yli metri kerros Se alla o heikosti maatuutta sararahkaturvetta j a hyvi maatuutta rahkaturvetta Pohjaturve o heikosti tai kohtalaisesti maatuutta ja turvelajeiltaa vaihtelevaa Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka LaboratoriomÄÄrityksiÄ varte o kairattu Äytteet eljältä pisteeltä Kuiva-aiee määrä, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo ovat keskimääräisiä Rikkipitoisuutta ei ole määritetty PyÖreÄsuo o ykyisi raivattu turvetuotatoalueeksi 2 4

25

26 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio 12 KokkomÄe N-puoleie suo KokkomÄe N-puoleie suo (kl ) sijaitsee Laurikkala kylässä 15 km pohjoisee MikkelistÄ, PyÖreÄsuo (ro 11 ) koillispuolella (kuva 13) Suo o moreei- ja kalliosaarekkeide ja -lahdekkeide pirstoma ItÄpuolella o lähes pohjoiseteläsuutaie harju, joho suo osi itäreualtaa rajoittuu Kulkuyhteydet ovat hyvät läsipuolella kulkeva maatie johdosta Pita o m mpy ja viettää läsiosassa pohjoisee 2 m/km ItÄosassa pita viettää koillisee 4 m/km Vedet laskevat ojia pitki pääasiassa pohjoisee päätye eri lampie kautta Kyyvetee Suo kaakkoiskulmalla o vedejakaja Osa vesistä virtaa ojia pitki etelää lampie ja Pajuseoja kautta TarsalajÄrvee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 130 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 100 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 72 ha TutkimuspisteistÄ o 2 % avosuolla, 58 % rämeellä, 38 % korvessa ja 2 % turvekakaalla Suo eteläosa o pääasiassa isovarpuista rämettä, pohjoisosassa ja keskustasta itää pistävässä lahdekkeessa o korpirämettä ja isovarpuista rämettä Keskiosassa ta- vataa sara- ja rahkarämettä Suo reuoilla o varsiaista korpea ja ruoho-ja heiäkorpea Suuri osa suosta o ojitettu Turpeesta o 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 7 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 20 % ja varpuaiesta sisältävie 12 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (30 %), rahka- (19 %) ja tupasvillarahkaturve (12 %) Korttee ja suoleväkö jääöksiä esiityy rusaasti Suo turvekerrostuma o pääosaltaa heikosti maatuutta sararahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 5,1 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 5,6 Liekoja ei havaioitu YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Suo eteläosasta kairattuje turveäytteide kuiva-aiee määrä o alhaie ja tuhkapitoisuus keskimääräie pohjaäytettä lukuu ottamatta Pohjaturpee rikkipitoisuus o korkeahko ja tehollie lämpöarvo keskimääräie Suo soveltuu tyydyttävästi eergiaturpee tuotatoo Haittoja ovat rikkoaie muoto, turvekerrostuma vaihtelevuus ja alhaie tiheys 13 TieselÄsuo TieselÄsuo (kl ) sijaitsee oi 11 km Mikkeli keskustasta luoteesee Suo rajoittuu loivii, heikosti suutautueisii moreeimaihi Suo keskiosassa o moreeisaarekkeita LÄsi- ja louaisreuaa o raivattu pelloksi Kulkuyhteydet ovat kohtalaise hyvät läsireualla kulkeva yksityistie asiosta Pita o m mpy ja viettää loivasti 1 mlkm eteläkaakkoo Vedet laskevat pohjois- ja keskiosista ojia pitki itää ja edellee pohjoisee päätye Kyyvetee EtelÄosasta vedet laskevat uusia ojia pitki sekä louaasee KorpijÄrvee, että aia Mikkeli edustalle Savilahtee saakka Suo kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 90 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 35 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 4 ha (kuva 14) TutkimuspisteistÄ o 74 % rämeellä, 9 % korvessa ja 17 % turvekakaalla Pohjoisosa ohutturpeisella alueella ovat isovarpuise rämee ja kagasrämee muuttumat yleisimmät suotyypit Keski- ja eteläosa ovat tupasvillarämemuuttumaa, jolla kas- vaa kitukasvuista ja harvaa mätyä ja joukossa o rusaasti keloja Turve o lähes yksiomaa rahkavaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 34 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 44 % YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (29 %), rahka- (22 %), puusararahkaturve (14 %) ja puurahkaturve (13 %) Suo pitarahkakerros o ohut ja se alla o hyvi maatuutta puu- ja tupasvillarahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,5 Liekoja o rusaasti Yleisi pohjamaalaji o moreei Suo keskiosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet NÄytteide kuiva-aiee määrä o suuri, tuhkapitoisuus alhaie, kute myös rikkipitoisuus Tehollie lämpöarvo o korkea Suo eteläosasta o ostettu turvepehkua TieselÄsuo soveltuu eergiaturpee tuotatoo Haittaa o rusas liekoisuus Tuotatokelpoista aluetta o suo keskiosa yli 1,5 m : alue, oi 17 ha 2 6

27 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus i \ \ 0 \ _ \ 13 : Kuva 14 TieselÄsuo tutkimuspisteet \ Pohjakartta Maamitauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 14 LylyjÄrvesuo LylyjÄrvesuo (kl ) sijaitsee oi 18 km Mikkeli keskustasta koillisee, LylyjÄrve jaloukeise läsipuolella Suo rajoittuu loivapiirteisii, kaakko-luode-suutaisii moreeimaihi ja pohjoisosasta myös suoho Kulkuyhteydet ovat hyvät Suo kaakkoispuolella kulkee VehmaskylÄ- KummukylÄ-maatie Pita o m mpy ja viettää kaakkoo oi 2,5 m/km Vedet laskevat ojia pitki kaakkoo LylyjÄrvee, josta Lylyjokee ja HahijÄrve ja SaarijÄrve kautta päätye Saimaasee Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 90 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 70 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 50 ha (kuva 15) TutkimuspisteistÄ o 83 % rämeellä, 14 % korvessa ja 3 % turvekakaalla Suo o pääasiassa isovarpuise rämee ja rahkarämee muuttumaa Pohjoisreuoilla o ruoho- ja heiäkorve muuttumaa Turve o rahkavaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 10 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 28 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- (38 %), tupasvillarahka- (28 %) ja sararahkaturve (13 %) Heikosti maatuut rahkaie pitaturve o paksuimmillaa suo keskiosassa, muualla kerros o erittäi ohut tai puuttuu Pitakerrosta seuraa hyvi maatuut rahkaturvekerros, jossa o tupasvillaa lisätekijää, reuaosissa myös puuta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,3 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,9 Liekoja o vähä YleisimmÄt pohjamaalajit ovat moreei ja hiekka Suo keskiosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet Turpee kuiva-aiee määrä vaihtelee paljo Tuhkapitoisuudet ovat korkeat alimmissa ÄytteessÄ, muutoi suhteellise alhaiset Rikkipitoisuudet ovat melko alhaisia pohjaosaa lukuu ottamatta LÄmpÖarvot ovat rahkavaltaisissa ÄytteissÄ korkeita Suo rahkavaltaie, hyvi maatuut turvekerrostuma soveltuu hyvi eergiaturpee tuotatoo 27

28 ' Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Loukio Lis1S o _ ic} 111,t Kotirata 114,3 113,55 Tattarim ki f Tak_a Pa vola I yi q i Puurmrleieskal+ 3 Taksaiek gqss a 111,, lö \ Liskosee \ ttila k-s u p ii ie,r :a o o a - öa 1G - r ' b ' öö2w ti,u 1521a r rf t ' L h 4 c m 5-0 I c 7 Huhtie aap selkä, t r6 - - ' velargaa e O I Iiäaä7 ti Haapa elkä o 1 'C, 15zIB \ S Norokorpi L \Paalala 'ä T -, _ Ik g - +- 'tt ', Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 f Q, - Kuva 15 LylyjÄrvesuo tutkimuspisteet 15 Hakosuo Hakosuo (kl ) sijaitsee oi 18 km koillisee Mikkeli keskustasta Suo rajoittuu kaakko-luode-suutaisii, läessä melko jyrkkäpiirteisii, muualla loivapiirteisii moreeimaihi Suo keskiosa o moreeisaarekkeide rikkoma jakae suo kahtee altaasee Suo kaakkoispuolella o LylyjÄrvesuo (ro 14) Kulkuyhteydet ovat kohtalaiset läsi- ja pohjoispuolella kulkevia yksityisteitä pitki (kuva 16) Pita o m mpy ja viettää koillisee oi 2 m/km Vedet laskevat ojia myöte pohjoisee ja koillisee Loukeisee, josta Sautjokee ja edellee LylyjÄrve, Lylyjoe, HaukijÄrve ja SaarijÄrve kautta Saimaasee Luotaiset kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät Pita-ala o 76 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 60 ha ja yli kahde metri syvyistä aluetta 23 ha TutkimuspisteistÄ o 71 % rämeellä, 17 % korvessa ja 11 % turvekakaalla Suo keskiosat ovat rahkarämee ja isovarpuise rämee muuttumaa, keski- ja pohjoisosissa o puolukkaturvekagasta Reuoilla o varsiaise korve ja kagaskorve muuttumaa, pohjoisessa myös rääseikköä Turve o rahkavaltaista Puu jääöksiä sisäl- 28

29 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus veltuva osa 7,7 Liekoja o keskimääräisesti Yleisi pohjamaalaji o moreei Suo eteläosasta o kairattu tilavuustarkat Äytteet Kuiva-aiee määrä o melko korkea NÄytteide tuhkapitoisuudet ovat alhaisia, samoi rikkipitoisuudet Hakosuo soveltuu eergiaturpee tuotatoo tävie turpeide osuus o 21 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 6 % YleisimmÄt turvelajit ovat rahka- (54 %), puurahka- (21 %) ja sararahkaturve (11 %) Heikosti maatuut pitarahkakerros o erittäi ohut tai paikoi puuttuuki Pitakerrokse alla o kohtalaisesti ja hyvi maatuutta rahkavaltaista turvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,3 ja eergiaturpeeksi soaaselkö Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 16 Hakosuo tutkimuspisteet 16 Kurjelammisuo Kurjelammisuo (kl ) sijaitsee oi 25 km Mikkeli keskustasta koillisee Suo rajoittuu luode-kaakko-suutaisii moreeimaihi Suo pita o kallio- ja moreeisaarekkeide rikkoma Kulkuyhteydet ovat läsi- ja pohjoispuolelle hyvät maatietä ja paikallistietä pitki ItÄpuolelle pääsee yksityistietä pitki Suo sijaitsee vedejakajalla Pita o m mpy ja viettää pohjoisosassa pohjoisee oi 1 m/km Keski-ja eteläosassa pita viettää kaakkoo oi 2 m/km Osa pohjoisosa vesistä laskee ojia pitki pohjoisee PitkÄj Ärveeja edellee KagasjÄrvee Muista osista vedet virtaavat etelää Latvalampee ja kaakkoo Koivupuruu, päätye useide altaide ja puroje kautta Saimaasee Kuiva- tusmahdollisuudet ovat keskiosassa huoot osittai soistueide Kurjelampie ja loiva pitavieto vuoksi Muilta osi suo o ojittamalla kuivattavissa Pita-ala o 250 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 225 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 160 ha (kuva 17) TutkimuspisteistÄ o 31 % avosuolla, 53 % rämeellä, 2 % korvessa ja 14 % turvekakaalla Suo pohjoisosa lampie ympäristössä o rahkaevaa ja se ojikkoa sekä lyhytkortista evaa Keskiosassa tavataa rahkarämettä, joka vaihettuu tupasvillarämeeksi ja edellee rahkaevamuuttumaksi suo eteläosassa Reuoilla tavataa isovarpuise rämee ojikkoa, korpirämettä ja itäreualla myös saraevaa ja sararämettä 2 9

30 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Jukka Leio Turpeesta o 98 % rahka- ja 2 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 31,5 %, tupasvilla jääöksiä sisältävie 39,5 % ja varpuaiesta sisältävie 1,8 % YleisimmÄt turvelajit ovat tupasvillarahka- (27 %), rahka- (17 %), puurahka- (15 %), puusararahka- (11 %) ja sararahkaturve (10 %) Suo keskiosassa turvekerrostuma maatueisuus vaihtelee paljo Heikosti maatuut pitarahkakerros o oi metri pak- suie Kerrostuma keskiosassa o 1-2 m kohtalaisesti tai hyvi maatuutta sararahkaturvetta Pohjaturpeea o yleisesti hyvi maatuutta puurahkaturvetta Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 6,0 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 6,7 Liekoja o keskimääräisesti YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreei Lampie ympäristössä tavataa järvimutaa ja liejua hieka päällä Pikom ki w R ak ogee Saari-Kaukoe - Prak 1 klvgk i PitkÄ eari i%p Sw3y Kalimseari Kotaa i Kcia,oezv itte E _ Halkokay O Wrekkaka g S Jokeleiittu Kuva 17 Kurjelammisuo tutkimuspisteet h 5_ \ 5W - 11 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 3 0

31 Geologia tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Filad, Report of Peat Ivestigatio 336, 2002 Mikkeli kuassa tutkitut suot, iide turvevarat ja turpeide käyttökelpoisuus Rikkoaisuutesa takia suo pohjois- ja keskiosa soveltuvat huoosti turvetuotatoo EtelÄosa soveltuu välttävästi ympäristö- ja eergiaturpee tuotatoo Haittaa ovat rikkoaisuus ja pohja epätasaisuus Pitakerroksesta o paikoi saatavissa hyvälaatuista ympäristöturvetta, mahdollisesti kasvuturvettaki 17 Puimalammisuo Puimalammisuo (kl ) sijaitsee oi 22 km Mikkeli keskustasta luoteesee, Puimalamme ympärillä Suo rajoittuu lamme lisäksi itäosassa jyrkästi ousevii ja muualla loivapiirteisempii moreeimaihi Kulkuyhteydet ovat hyvät KilpimÄie pita o m mpy ja viettää pohjoisee ja kohti keskusta lampea Vedet laskevat ojia pitki Puimalampee, josta HarjujÄrvee ja Harjukoske kautta Kyyvetee Kuivatusmahdollisuudet ovat heikot Pita-ala o 117 ha, mistä o yli metri syvyistä aluetta 95 haja yli kahde metri syvyistä aluetta 70 ha (kuva 18) TutkimuspisteistÄ o 5 % avosuolla, 74 % rämeellä ja 21 % korvessa Suo keskiosat ovat pääasiassa rahkarämeojikkoa, lamme lähistöllä o myös isovarpuise rämee ojikkoa Suo eteläosa o varsiaise korve ojikkoa LÄsiosassa o paljo vetisiä paiateita ja silmäkkeitä Turpeesta o 95 % rahka- ja 5 % saravaltaista Puu jääöksiä sisältävie turpeide osuus o 11 % ja tupasvilla jääöksiä sisältävie 23 % YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- (29 %), rahka-(28 %) ja tupasvillarahkaturve (23 %) Pitarahkaa o läsiosassa yli metri kerros, mutta itäosassa vai paikoi Sarapitoisi kerrostuma löytyy suo eteläosa korpialueelta Muute suo kerrostumassa vaihtelevat hyvi maatueet rahkaja sararahkakerrokset Koko turvekerrostuma keskimaatueisuus o 7,2 ja eergiaturpeeksi soveltuva osa 7,8 Liekoja o erittäi vähä Yleisi pohjamaalaji o moreei Liejua esiityy -lijasto pohjoisosassa alle metri kerros B-lijastolla o liejua koko altaa pohjalla paksuimmillaa 1-1,5 m lla o ohut savikerros Hakalie kuivatusmahdollisuuksie johdosta suo soveltuu eergiaturpee tuotatoo vai pumppukuivaukse avulla - 1 r 1 Pohjakartta Maamittauslaitos, lupa ro 318/MYY/02 Kuva 18 Puimalammisuo tutkimuspisteet 3 1