Kontulan vauvaperhehanke
|
|
- Kaija Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kupungin sosilivirso. Selviyksiä 2008:5 Konuln vuvperhehnke Vrhisen uen hnke Kri Lninen j Kirsi Lukk
2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä() - Förfre - Auhor(s) Lninen Kri - Lukk Kirsi CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkisun nimi Publikionens iel Tile of he Publicion Konuln vuvperhehnke. Vrhisen uen hnke KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkisij Ugivre Publisher Helsingin kupungin sosilivirso Srj - Serie Series Helsingin kupungin sosilivirso. Selviyksiä ISSN ISBN pperi ppper pper Julkisuik - Publikionsdum Published 2008 ISBN pdf Sivumäärä, liiee - Sidonl, bilgor Pges, ppendixes 59 s. Osnumero - Del nummer Pr number 2008:5 Kieli - Språk - Lnguge suomi Tiiviselmä - Refer - Absrc Konuln lueell oimi vuvperhehnke. Hnke oli hllinnollisesi iäisen perhekeskuksen linen. Hnkkeess oimi kksi kokopäiväisä yönekijää, jok suunnieliv j oeuiv hnkkeen oiminno yheisyössä lueen oimijoiden knss. Lähimmä yheisyökumppni oliv lueen erveydenhoij, lpsiperheiden koiplvelun yönekijä, leikkipuisojen yönekijä sekä lsensuojelun iimin jäsene. Hnkeyönekijä muodosiv monimmillisen yöprin: oinen oli kouluukseln erveydenhoij j oinen sosionomi (ylempi AMK). Hnkeyön esimiehenä oimi koiplvelun johv ohjj (nyk. vrhisen uen j koiplvelun johv ohjj). Hnkeyöä ohjsi idän vrhisen uen ohjusryhmä sekä lueellinen ukiryhmä. Hnkkeen kohderyhmänä oliv Konuln erveyssemn lueen ls odov j lle 1-vuoiiden vuvojen perhee. Eriyisesi pyriiin huomioimn eriyisuke rvisev perhee. Hnkkeen voiee oliv: 1) Kehiää lueen monimmillis yheisyöä vuvperheiden erilisen rpeiden mukn 2) Tuo vuvperheille käyöön heiä ukevi yömuooj niin, eä hnkkeen lopuu lueell olisi monimmillinen yömlli, johon kuuluu puvälineiä vuvperheiden rvisemn uen unnismiseksi j määriämiseksi sekä sopivien yheisyöhojen j ukimuoojen löyämiseksi Hnkkeen voiee oeuuiv hyvin. Monimmillisi oiminmllej j vuvperheille sopivi yömllej kehieiin. Alueelle synyi yöpriyöä mm. voimvrryhmien, vuvuksen j verisryhmäoiminnn osl. Hnkkeen ikn pilooiiin mhnmuujien perhevlmennusmlli, jok odeiin oimivksi. Hnkkeen monimmillinen yöprius onnisui hyvin, hnkeyönekijöiden eri pohjkouluukse äydensivä oisin. Hnke onnisui oimimn kiineäsi perusyön knss j sen lulle pnem oimin siiryi olemss oleviin rkeneisiin. Toiminnn myöä vuvojen ääni uli premmin kuuluviin j yönekijöiden vuvieoisuus lisäänyi. Eriyisesi koiplveluyöryhmän jäsene käyivä runssi mhdollisuu konsuloiniin j yöpriyöskenelyyn vuvperheiden sioiss. Leikkipuisojenyönekijä osllisuiv pljon hnkkeen järjesämiin oiminoihin. Myös noin puole erveyssemn erveydenhoijis oli jollkin vll kiivisesi mukn hnkkeen oiminnss. Hnkkeen nsios erveydenhoijill j lpsiperheiden koiplvelun yönekijöille on oimiv, säännöllise yheisyöplveri, joihin osllisuu myös lsensuojeluiimin edusj. Tämä rpori sisälää myös Elin Kemppisen j Eev Lineen ekemän rvioinnin siksryhmien plueis sekä Ris Hperin j Tiin Hoviln yheenvedon oimijoiden pluekyselysä doc Avinsn - Nyckelord - Key words vrhinen uki, vuvperhee, verisukiryhmä, vuvus, mhnmuujperheiden perhevlmennus voimvrryhmä (depressiokoulu), monimmillinen yheisyö, monimmillinen yöpriyö Hin Pris Price Julkisun myyni j jkelu: Sosili- j erveydenhuollon ieoplvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposi:sosv.kirjso@hel.fi Tiimiposi: Sosv Kirjso Hki/Sosv Julkisumuoo Publikionsform Publishing form Disribuion och försäljning: Socil- och hälsovårdens informionsjäns PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefx: E-pos: sosv.kirjso@hel.fi Tempos: Sosv Kirjso Hki/Sosv Disribuion nd sles: Socil nd Helh Cre Informion Services PB 7010, Helsingin kupunki Telephone: Telefx: E-mil: sosv.kirjso@hel.fi Tempos: Sosv Kirjso Hki/Sosv
3 Helsingin kupunki Sosilivirso Iäinen perhekeskus KONTULAN VAUVAPERHEHANKE RAPORTTI Kri Lninen Kirsi Lukk
4 2 SISÄLLYS 1 HANKKEEN KUVAUS Hnkkeen us j rve Kivikon j Konuln vuvperhehnkkee Hnkkeen voiee Hnkkeen kohderyhmä Aikulu j resurssi TIEDONKERUUMENETELMÄT JA ARVIOINTI Hnkkeess käyey iedonkeruumeneelmä Hnkkeen rvioini HANKKEEN SISÄLTÖ Työryhmä Henkilökunnlle suunnu sisäinen kouluus Opinnäyeyö Vuvus-DVD Konuln vuvperhehnke & medi Kouluukse, opinokäynni j yönohjus Monimmillinen yheisyö vuvperheiden ueksi Monimmillinen yheisyö vuvperhehnkkeess Perheyö Monimmillinen perheyö hnkkeess Perhevlmennus Perhevlmennuksen kehiäminen Konuln erveyssemll Somliperheiden perhevlmennuksen kehiäminen Verisryhmä Avoin äii-vuv-ryhmä Avoin Vuvus-ryhmä Prisuhdeilm ensimmäisä ls odoville perheille Vuvperheiden kesäkhvil Voimvrryhmä depressiokoulu-meneelmällä Rskn olevien äiien voimvrryhmä... 25
5 Äii-vuv voimvrryhmä Henkilökunnn voimvrryhmä Henkilökunnn voimvrryhmien plue AMK- OPISKELIJOIDEN ARVIOINNIT HANKKEESTA ASIAKKAIDEN PALAUTE RYHMISTÄ Vuvus-ryhmä Avoin äii-vuvryhmä Odoukse ryhmäsä Iseunemus j luomus omiin voimvroihin Tiedollinen uki Virkisysä j rjess jksmis Verisuki Prisuhde j luomus ulevisuueen Voimvrryhmä odoville äideille j äideille vuvojen knss Odoukse ryhmäsä Iseunemus j luomus omiin voimvroihin Virkisysä j rjess jksmis Tiedollinen uki Verisuki TOIMIJOIDEN PALAUTE HANKKEESTA Vsjien perusiedo Hnkkeen oiminn osllisuminen Asikkiden ohjminen hnkkeen oiminoihin Hnkkeen näkyvyys Hnkkeen hyödyllisyys Hnkkeen vikuvuus Hnkkeen ulevisuus PROSESSIN KUVAUSTA JA POHDINTAA RYHMIEN JA TOIMINTOJEN YHTEISTIEDOT...56 LÄHTEET... 57
6 4 1 HANKKEEN KUVAUS 1.1 Hnkkeen us j rve Knsllisen sosilisen kehiämisprojekin loppurporiss (2003) oden lpsiperheiden psykososilisen plvelujen järjeselmän olevn pirsleinen j vun rpeess olevn lpsiperheen näkökulms vikesi hhmouv. Sosili- j erveysminiseriön vlkunnllisen perhepoliiisen sregin (2003) mukn syrjäyymisuhn ll olevien lpsiperheiden elämänhllin on ediseävä j ongelmiin on puuuv vrhisess viheess. Lpsell on olv oikeus ukeen väliömäsi, kun ongelm uhkv ksnu. Lpsiperheille on rjoll perusplvelun perheyöä, jok on kikille rkoieu koiplvelu, päivähoidon j erveyshuollon vihoehoisi plveluj, leirejä. j kerhoj. Niiden ehävänä on uke perheen yleisä hyvinvoini j ehkäisä ongelmien synymisä. Tällä hekellä perheyönekijöiä on kuienkin ivn liin vähän. Perheyöä joudun jonomn, jolloin perheen ilnee sv vikeuu j kriisiyyä. (Väesöliio 2007) Mellunkylän lueell (Konul, Mellunmäki, Kivikko, Kurkimäki) on muuhun kupunkiin nähden pljon lpsiperheiä (57,2 %, koko Helsinki 52 %), korke muuoproseni (12,7 %, koko Helsinki 5,7 %) j suuri lsensuojeluperheiden osuus (10 %, koko Helsinki 7,8 %). Yleisimpinä syinä lpsiperheiden koiplveluun hkeuumiseen ov vnhemmn uupumus j mielenerveysongelm. Alueen sosilioimen yönekijöiden kokemuksen mukn sikk ohjuuv plvelujen piiriin myöhäisessä viheess, joen plvelu kohdenuv pikäli lsensuojelun rpeess oleville siksperheille (Kivikon vuvperheyöhnke ). Vs lueelle muuneiden perheiden sosilise verkoso ov usein kukn eikä uusi vielä ole synyny, joen luonnollisen sosilisen uen sminen on vähäisä. Alueell on äen rve pienen vuvojen perheiden verisuen järjesämiseen. Sekä lueen leikki- j leikkipuiso eä seurkun rjov mhdollisuuksi verisukeen, mu kynnys niihin hkeuumiseen on monille, vrsinkin ensimmäisen vuvn äideille, liin korke. Avoimen oiminnn rinnlle rvin rääälöidymmän, yksilöllisemmän verisuen järjesämisä myös hiemn enemmän uke rviseville perheille, joille jo oiminoihin hkeuuminenkin uo vikeuksi.
7 5 Eij Heimon väiösukimuksen (2002) mukn erveydenhoijien yönkuv on neuvoloiss muuunu viime vuosin suuresi. Enisä usemm perhee ov eriyisuke rvisevi perheiä. Lsen psyykkisiä ongelmi ei unnise riiävän hyvin j hoioonohjus on puueellis. Neuvoln mhdollisuude j resurssi u riskiperheiä ov rjllise j erveydenhoij kokev, eei heillä ole riiäväsi ik j välineiä perheiden psykososiliseen ukemiseen. Terveydenhoij ekevä edelleen hyvin vähän yheisyöä muiden mmihenkilöiden knss perheiden ongelmien unnismisess j psykososilisess ukemisess. Trviisiin enemmän sosili- j erveysoimen yheisyöä, eä perheille voiisiin n oikenlis uke hei ongelmien ilmnuess. Sosili- j erveysminiseriön julkisemss neuvoloppss (2004) on koroseu monimmillisuuden lisäämisen rve neuvolyön kehiämiseksi. Sen mukn neuvoln ulisi oeu yöpoj, joiden merkiys on kiisomsi odiseu moniss suomlisiss j ulkomisiss ukimuksiss: vrhinen puuuminen, monimmillisuus j koikäynni. Neuvolyössä kohdn usein perheiä, joiden ilnne j lsen käyäyyminen nv ihe huoleen. Ain huolenihe ei ole riiävän vkv i selkeäsi muooilviss, jo esimerkiksi yheydenoo lsensuojeluvirnomisiin ulisi kysymykseen. Perheilneen rkempi selviäminen jo vrhin sekä perheille rjov mln kynnyksen uki ov ärkeiä. 1.2 Kivikon j Konuln vuvperhehnkkee Helsingissä Kivikon lueell oeueiin vuosin vuvperheyöhnke. Alueen lpsiperheiden koiplveluss oli kehiyny oive j rve pienen lsen perheiden enisä vrhisempn ukemiseen. Asiksperheiden pulm oliv koiplveluun hkeuduess usein jo ksvnee j ksuunee niin, eä ne viv pikällisä yöä perheen umiseksi. Tilsois oli lisäksi nähävissä lsensuojelun osuuden prosenulinen nousu sikssuheiss. Smoin oli nähävissä lueen korke muuoproseni j runss mhnmuujien osuus. Vuvperheyöhnkkeen ärkeänä ehävänä oli kerää ieo lueen vuvperheiden elämänilneis, uen rpeis j elinlueens plveluunemukses. Hnkkeen voieen oli myös kehiää j iivisää lueen sosili- j erveysoimen välisä yheisyöä. Konuln vuvperheiden perheyöhnke oli om erillinen hnkkeens, mu osiin jkumo Kivikon vuvperheyöhnkkeelle. Kivikon hnkkeess ehyä selviysyöä hyö-
8 6 dynneiin Konulss, jonk sukspohj on melko smnlinen kuin Kivikoss. Myös pulm lueell ov hyvin smnklisi kuin Kivikoss j lueell suu pljon vuvperheiä, joill ei ole sosilisen verkosojen nm uke. Verisuell on odeu olevn ärkeä vikuus eenkin ensimmäisen lpsens svlle perheelle. Monimmillisen yheisyön kehiäminen sosili- j erveysoimen välillä on ärkeää perheiden umiseksi j lsen kikinpuolisen kehiyksen urvmiseksi. Helsingissä oli smn ikn Konuln vuvperhehnkkeen lisäksi myös mui vuvyön vrhisen uen hnkkei: Koskelss nuorille perheille j Tliss yksinhuoljäideille suunnu hnkkee. Idän lueell oimivi mui vrhisen uen hnkkei oliv Versoprojeki, joss lueen mhnmuujväesölle kehieiin verisukiryhmiä sekä päivähoidon perheyö-projeki. 1.3 Hnkkeen voiee Konuln vuvperheiden perheyöhnkkeen voieen oli iivisää j kehiää lueen monimmillis yheisyöä vuvperheiden erilisen rpeiden mukisesi. Tvoieen oli, eä hnkkeen loppuess lueell vuvperheiden knss oimivill olisi käyössään monimmillinen oiminmlli, johon kuuluu puvälineiä vuvperheiden rvisemn uen unnismiseksi j määriämiseksi sekä sopivien yheisyöhojen j ukimuoojen löyämiseksi. Tvoieen mukisesi lueell suv perhee sisiv uekseen uudess elämänilneessn monimmillisi, perhekeskeisiä yömuooj, joiden vull urvisiin vuvojen myöneinen kehiys j nneisiin vnhemmille yökluj vnhemmuuens j prisuheens rkenmiseen. Hnkkeen ikn hnkeyönekijä oimiv mooorein ryhmien loimisess, mu vähiellen oimin siiryi olemss oleviin rkeneisiin. Alueen somliperheille kehieiin om perhevlmennusmlli piloihnkkeen Konuln erveyssemll. Piloihnkkees on ehy om kirjllinen rporins. 1.4 Hnkkeen kohderyhmä Hnkkeen kohderyhmänä oliv Konuln erveyssemn lueen ls odov j lle 1- vuoiiden vuvojen perhee. Eenkin eriyisuke rvisev perhee huomioiiin. Heimon
9 7 ukimuksen (2002) mukn eriyisä uke rvisevi riskiperheiä ov muun muss perhee, joiss ov hyvin nuore vnhemm i joihin synyy kksose. Myös yksinhuoljperhee j uusperhee kuuluv riskiryhmään. Smoin perhee, joiss on mielenerveys - j /i päihdeongelm, yöömyyä i vnhemmill on lhinen kouluus- j uloso. Smoin perhee, joiss vnhempi on kloinkohdelu lpsen kuuluv ukimuksen mukn riskiperheisiin. 1.5 Aikulu j resurssi Konuln vuvperhehnkkeen rhoii Helsingin sosilivirso j rhoius oli myönney runsksi kolmeksi vuodeksi joiuen vuosille Hnkkeelle oli resursoiu kksi kokopäiväisä yönekijää. Hnkeyönekijöiden mielesä oli rkoiuksenmukis oeu hnke lyhyemmässä jss kuin lun perin oli suunnielu, ämän vuoksi hnkkeen ikulu iiviseiin. Hnkeyönekijöinä oimiv sosiliksvj Sri Hellsen (elokuus 2005 helmikuuhun 2006) j sosionomi (ylempi AMK) Kri Lninen (huhikuus 2006 joulukuuhun 2007). Toisen hnkeyönekijä oimi erveydenhoij Kirsi Lukk (mmikuus 2006 joulukuuhun 2007). Tämä rpori kuv eriyisesi Kri Lnisen j Kirsi Lukn oeum hnkeku. 2 TIEDONKERUUMENETELMÄT JA ARVIOINTI 2.1 Hnkkeess käyey iedonkeruumeneelmä Kysely unnen survey-ukimuksen keskeisenä meneelmänä. Englnninkielinen ermi survey rkoi sellisi kyselyn, hselun j hvinnoinnin muooj, joiss ineiso keräään sndrdoidusi j joiss kohdehenkilö muodosv ooksen i näyeen ieysä perusjoukos. Kyselyukimuksen eun pideään siä, eä niiden vull voidn kerää lj ukimusineiso: ukimukseen voidn sd pljon osllisuji j kyselyllä voidn sd pljon ieo. Kyselymeneelmä on ehoks, kosk se sääsää ukijn ik j vivnnäköä. Kyselyukimuksen heikkouksi ov muun muss mhdollisuus vrmisu siiä, mien vkvsi vsj ov suhuunee kyselyyn, vsmomuus kyselyyn voi oll runss, ukij ei välämää ole selvillä, mien onnisunei nneu vsusvihoehdo ov ollee vsjien näkökulms.(hirsjärvi, Remes & Sjvr, 1997, )
10 8 Hnkkeess keräsimme ieo muun muss voimill j srukuurikyselylomkkeill. Konuln erveyssemn erveydenhoijil kroiimme voimill kysymyksillä yheisyöoivei vuvperhehnkkeel. Ryhmien jälkeen pyysimme sikkil rvioiniplue ryhmien rpeellisuudes j oimivuudes. Plue pyysimme j simme sekä suullisesi eä kirjllisesi. Somlilisen perheiden perhevlmennuksen suunnielun pun pyysimme voimill kysymyksillä somliperheilä oivei perhevlmennuksen kehiämiseen. Tämä kysely ehiin somlinkielellä. Hnkkeen järjesämien kouluusen plue kokosimme kouluus vren ldiuill kyselylomkkeill. 2.2 Hnkkeen rvioini Arvioinnin ei rvise in oll rsksi oeueu rvioiniukimus. Hnkkeen om iservioini voi oeuu kehiämisyön lomss. Suunnielmllisemms rvioinnis puhun, jos projekiss käyeään ulkopuolis pienimuoois rvioini. Ulkopuolis rvioinipu simme Dikoni-mmikorkekoulun sosionomiopiskelijoiden ekemien pääööiden ku. Hnkkees ehiin kksi opinnäyeyöä, jok liiyvä rvioiniin. Toisess rvioiiin sikspluei, joi oli keräy sekä voimis eä suljeuis ryhmisä j oisess yössä kysyiin hnkkeess mukn olleil yheisyökumppneil rvioi hnkkeen onnisumises. Ajllisesi rvioini voi phu ennen suunnielu inervenio, sen ikn i jälkeenpäin. Ennen inervenion/ohjelmn/yömuodon/projekin oeumis voidn rvioid esimerkiksi sen rpeellisuu j/i mhdollis oeumisp. Toiminnn ikn phuv rvioini on prosessirvioini, jok voidn kohdis orgnisioon, yön oeumiseen i sikkss phuviin muuoksiin. Kun rvioinnin knnl on ärkeää ieää usen oimijn käsiyksiä, mielipieiä j juksi ukivs ilmiösä, on lomkekysely käyökelpoinen meneelmä (Robson 199, ) Prosessirvioinniss rvioiniin perusuviss ukimuksiss ldullinen ukimusineiso on hllisev. Arvioini kusun formiiviseksi, millä rkoien rjoieuun koneksiin liiyvää rvioini, joll ei ole suornis yleiseävyyä muihin konekseihin (Robson 1999,83.) Prosessirvioini uo merili eriyisesi hnkkeen oiminnn prnmiseen sekä uo ymmärämysä siiä, kuink loppuulokse ov synynee.
11 9 Eriyisesi kieleisen plueen osl voi oll suuri kiusus seliää si pois, eli löyää niille syiä omn oiminnn ulkopuolel. Myös iservioinniss osminen on kriiinen ekijä, kun jelln lu j uskovuu. Hnkkees ulevn iedon hyödynäminen liiyy myös rporoiniin. On ongelmllis, eä prosessin kulku on vike seur, rvioid, nlysoid j rporoid sien, eä sen keskeise muuuj j elemeni voiisiin nos esiin. Kehiämisyön prosessien kuvmisen ku kehiämisyön ulosen j kokemusen kumuloiuminen on mhdollis (Seppänen-Järvelä 2003,37 38.) Prosessirvioini oli vhvsi mukn hnkkeen rvioinniss. Jokisen oiminkerrn jälkeen rvioimme oeuuksen j sen pohjl eimme uuden suunnielmn sekä rvioimme koko prosessi. Hnkkeeseen kuuluiv rvioini- j ukiryhmä, jok rvioiv hnkkeen eenemisä. Kävimme myös suullis rvioinikeskuselu lueen sosili- j erveysoimen eri oimijoiden knss. 3 HANKKEEN SISÄLTÖ 3.1 Työryhmä Konuln vuvperhehnkkeeseen kuului ukiryhmä , jok loii oiminns syksyllä Hnkkeen luss yöryhmään kuuluiv vrhisen uen koordinori Tuul Virnen, hnkeyönekijä Sri Hellsen, Konuln erveyssemn ossonhoij Arj Myöhänen, Konuln erveyssemn erveydenhoij Kirsi Räsänen j Ull Fgerholm, lpsiperheiden koiplvelus Els Kieleväinen, iäisen perhekeskuksen johv leikkipuisonohjj Leen Timonen, sosiliyönekijä Jonn Vnhnen j sosiliohjj Päivi Eskelinen iäisesä perhekeskukses sekä lpsiperheiden koiplvelun ohjj j hnkeyönekijöiden esimies Mrii Lindqvis. Sri Hellsenin jäädessä pois hnkkees illle uliv hnkeyönekijä Kirsi Lukk j Kri Lninen. Päivi Eskelinen jäi pois elokuuss 2006, jolloin ukiryhmässä loii sosiliohjj Kirsi Mnsikkslo. Tukiryhmä on kokoonunu noin 15 ker. Kokouksis on pidey pöyäkirj. Keväällä 2006 loii monimmillinen iimi Toivo, johon kuuluiv iäisesä perheryhmäsä Mri Släis j Lur Musonen, lpsiperheiden koiplvelus Eij Mnninen, päivähoidonhnkkees Suvi Nieminen, vuvperhehnkkees Kirsi Lukk j Kri Lninen sekä verkosohnkkees Tiiu Alo. Ryhmän yhenä voieen oli uod ryhmään ieou erilisis meneelmisä, joi oli mhdollis käyää siksyössä. Ryhmä kokoonui noin 1 x kuukudess kksi uni kerrlln. Toivo kävivä muun muss läpi depressio-
12 10 koulun Kri Lnisen ohjmn. Toivo ryhmä lopei oiminns syksyllä 2007, kosk os yöryhmäläisisä jäi pois iäisesä perhekeskukses. Syksyllä 2006 loii Vuv näkyväksi yöryhmä, johon kuuluiv uolloin Eij Mnninen lpsiperheiden koiplvelus, Mri Släis & Tiiu Alo iäisesä perheryhmäsä, Jonn Vnhnen j Kirsi Mnsikkslo lsensuojelus sekä vuvperhehnkkeen yönekijä. Työryhmän voieen on jk lueelle vuvieou, sekä oimi uke nvn konsulin huol iheuvien vuvperheiden sioiss lueen oimijoille. Työryhmä kehii vuvn rvekrn yövälineeksi vuvperheiden knss yöskeneleville. Työryhmässä oli mukn kevääseen 2007 si Sofin vuorovikuusyksikösä kksi sosiliohjj. Työryhmä kokoonuu noin 1 x kuukudess kksi uni kerrlln Somliperhevlmennuksen kehiämisyöryhmä oimi Työryhmän voieen oli kehiää j pilooid somlilisille perheille om perhevlmennus. Työryhmään kuuluiv hnkeyönekijä Kri Lninen & Kirsi Lukk, erveydenhoij Minn Hyvärinen & Sll Hiekkl Konuln erveysseml, mhnmuujkonsuli Sid Aden iäisesä perhekeskukses, Verso-hnkkeen yönekijä erveydenhoij Sbd Yussuf, Väesöliion koipuun monikuluurisuuden sinunij Mohmed Mollin sekä leikkipuisojen yönekijä Päivi Fbriius & Ann Kähkönen. 3.2 Henkilökunnlle suunnu sisäinen kouluus Hnkkeen järjesämiä kouluuksi osllisuji: HUPU-kouluus (huolen puheeksi ominen -kouluus) 17 Työklupkki (erilisen perheyömeneelmien esielyä j niiden hrjoielu) 6 Depressiokoulu (Voimvrryhmä) 22 Vuvus 221 Msennuskouluus (Koulujn Sirp Kumpuniemi) 49 Monikuluurisen verisryhmien ohjjkouluus 9 (Väesöliion Koipuun oeum kouluus, jonk Lpse-hnke kusnsi) Hnkkeen oiminmuoojen esielyä 37 Rohkeuskouluus (Koulujn Sri Jurvelin-Åvis) 2 Hnkkeen pääösjuhl (Koulujn Sinikk Mliniemi-Piispnen) 47
13 3.2.1 Opinnäyeyö 11 Konuln vuvperhehnkkees on ehy seisemän opinnäyeyöä. 1. Sdin sosionomiopiskelijoiden Niin Kksosen & Su Kinnusen Hyvän olon päiväkirj, päiväkirj äidin j vuvn hyvisä hekisä. 2. Dikin erveydenhoijopiskelijoiden Shukri Alin & Pulee Mpk-Nsengn. Somlin j Suomen kuluuriero, mmu-perhevlmennukseen liiyvä yö. 3. Dikin sosionomiopiskelij Riikk Kopr. Äiien kokemukses äii-vuvojen voimvrryhmäsä. 4. Hnkkeen rvioinnis yönsä ekevä Dikin sosionomiopiskelij Ris Hrper & Tiin Hovil, Konuln vuvperhehnkkeen rvioini 5. Dikin sosionomiopiskelij Elin Kemppinen & Eev Line: Ryhmäplueiden nlysoini j rvioini 6. Luren perheyön erikoisumisopinnois Kirsi Lukl vlmisunu yö: Diloginen vuvnssi vrhisen vuorovikuuksen meneelmänä, sekä vuvuksen eä verisryhmän merkiyksen mieimisä Vuvus-DVD Konuln vuvperheen yönekijä ekivä Vuvus-dvd:n opeuskäyöön oimijoille j vuvperheille. Vuvus-dvd:ssä on lyhy eoriosuus vuvukses sekä vuvusliikkeisä. Dvd:ssä esieään myös äidin j vuvn yheinen vuvusheki j äidin kokemuksi vuvukses. Dvd kesää noin 10 minuui. Lpse perheverkosohnke kusnsi dvd:n edioinnin. Vuvus-dvd:ä käyeään esimerkiksi Helsingin perhevlmennuksess mllimn vuorovikuusmeneelmää.
14 3.2.3 Konuln vuvperhehnke & medi 12 Konuln vuvperhe hnke on ollu näkyvillä muun muss seurviss lehdissä: Tleni 7/06, Prs päivässä, Tleni 8/06, Konulss on vuvenergi. Mln kynnyksen perheyöä verisryhmissä. Helsingin uuise , Lpsirikkss Iä-Helsingissä suuri rve perheukioimille Uuso 5/2006, Vuorovikuus vuvojen knss. 9 kuuku lehi joulukuu helmikuu 2007, Voimvroj j elämänhllin äideille. Helsingin uuise , Lpsen synymä koeelee prisuhde. Kivikoss järjeseään prisuhdeilmi iähelsinkiläisille. Tiedousvälineien ku hnke on pysyny iedomn hnkkeess synyneisä vuvperheoiminmuodois sikkille j yheisyökumppneille sekä nosmn vuvperheiden rpei esille Kouluukse, opinokäynni j yönohjus Hnkeyössä on ärkeää, eä siinä yöskenelevä voiv osllisu hnkeyöä hyödynäviin kouluuksiin vrsinkin lkuviheess. Vuvperhehnkkeess oli mhdollisuus osllisu monipuoliseen kouluusrjonn. Hnkeyönelijä osllisuiv mm. seurviin kouluuksiin: Molemm yönekijä: Lpsiperheiden koiplvelun iimikouluus (järjesäjä sosilivirso/lerning sysems) Toimiv lpsi & perhe-meneelmä (Skes j Profmi Oy, omise mielenerveyden uken, Uudenmn yhdisys ry) J he elivä...uusperheessä (Väesöliio j Suomen uusperheellisen liio ry) Peruskouluus lsensuojelun lkuviheen ilnnervioon (Sosilivirso/hllino- j kehiämiskeskus, kehiämisplvelu).
15 13 Toinen hnkeyönekijä osllisui seurviin kouluuksiin: Arvioinikouluus (Sosilivirso/Hke, kehiämisplvelu) Prisuheen ukeminen osn vnhemmuuden ukemis (Kj ry, Väesöliio, Kirkkohllius/perhesi, MLL, Lsensuojelun keskusliio, Ensi- j urvkoienliio) Puheeksi omisen koulujkouluus (Urbn/Skes) Ryhmänohjjkouluus (Urbn/Psykoerpiiojen insiuui) Perheyön/perhehoioyön erikoisumisopinno (Lure AMK, Tikkuril) Monikuluurisen verisryhmien ohjjkouluus (Väesöliio, Koipuu) Toinen hnkeyönekijä osllisui seurviin kouluuksiin: Excel-kouluus Prisuhdekouluus Sudi Generli mielenerveysyö Syksyllä 2006 ehiin opinokäyni Imrlle, missä uusuiin Imrn vuoksi -yömlliin. Opinokäyni oli yheinen kikille Helsingin vrhisen uen lpsiperhehnkkeille. Toinen opinokäyni ehiin myös syksyllä 2006 j se suunuui Tmpereelle, missä uusuiin hyvinvoinineuvoln oiminn. Loppuvuodes 2006 käyiin uusumss Vnll Hkuniln neuvoln perheyöhön. Hnkeyönekijä ov snee yönohjus Ari Sukkosel (Tmi Särvin) Työnohjus kesi 11/06 12/07. Työnohjus oli noin kerrn kuukudess j siellä käsieliin projekiyöhön liiyviä kysymyksiä. 3.3 Monimmillinen yheisyö vuvperheiden ueksi Viimeisen vuosikymmenen ikn on erveydenhuollon sikkiden elämänilnei j ongelmi leu rksell kokonisvlisesi. Työnekijä ov holln unenee voimomuu j resurssien puue. Täsä on läheny voimks rve monimmilliseen yöskenelyyn.(vehviläinen 2002, 42). Sosili- j erveydenhuoloon on peruseu monimmillisi yöryhmiä, kosk ne nv mhdollisuuden rksell sioi eri näkökulms. Lisäksi monimmillise yöryhmä mhdollisv erilisen sinunijieojen yhdisämisen mhdollisimmn monipuoliseen ymmärrykseen j ulokselliseen ongelmrkisuun
16 14 pääsemiseksi. Moniieeellinen j monimmillinen rvioini j ongelmrkisu ov ullee rpeelliseksi sikkiden ongelmien monimukisumisen myöä (Meeri 1996, 146). Yheisyö on yön ekemisä yheisen päämäärän edisämiseksi yhdisämällä yönekijöiden osmis j voimvroj. Yheisyö edellyää uusumis yheisyökumppneihin j heidän yöhönsä (Pvilinen 2002, 58). Monimmillisen yöskenelyn oiminedellyyksiä ov yheisyöosminen, hyvä yheisyö- j vuorovikuusido, voin j luomuksellinen ilmpiiri sekä yheinen suunnielu j ulkin oiminnn voieis. Monimmillisess yheisyössä on mukn eri kouluuksen snei mmilisi, jok ov oisens knss ekemisissä jonkun ieyn sin puieiss j joiden yheinen päämäärä on sikkn rpeisiin vsminen. (Kril & Nummenm 2001, 147). Monimmillinen yöskenely rkoi eri mmiryhmiin kuuluvien yheisyöä j yhdessä yöskenelyä. Monimmillisuus on sekä sikkn kokonisvlisemp ukemis eä yönekijöiden vsuun jkmis. Siä ku yönekijöiden jksminen lisäänyy. Monimmillinen iimi mhdollis yheisen dilogin j ää ku myös uuden iedon mhdollisuuden - voidn siis puhu oppivs orgnisios (Vilen e. ll 2002, 343.) Sosili- j erveyslll uskon siihen, eä monimmillinen sikslähöinen yheisyö on väline, jonk vull pysyäisiin vsmn nykyisiin j uleviin hseisiin. Onnisukseen kehiys kuienkin edellyää muuoksi neljällä eri soll: yksilö-, ryhmä-, orgnisio- j yheiskunsoll (Isoherrnen 2005, 8). 3.4 Monimmillinen yheisyö vuvperhehnkkeess Konuln vuvperhehnkkeess monimmillisuus lähi jo siiä, eä hnkeyönekijä oliv monimmillinen yöpri. Toinen yönekijä oli erveydenhoij j oinen sosionomi (ylempi AMK). Monimmillinen yöprius oi hnkkeeseen ljemmn näkökulmn kuin se, eä hnkeyönekijöillä olisi ollu sm peruskouluus. Hnkkeen ärkeänä voieen oli kehiää monimmillis yheisyöä oimijoiden välillä. Hnkkeen kehiämä ryhmä ym. oimin ohjiin monimmillisesi j vuvperheiden koikäynni ehiin monimmillisen yöprin i iiminä. Hnkeyönekijä piivä yheisyöpmisi lueen sosili- j erveysoimen eri oimijoiden sekä heidän esimiesen knss. Tpmisen voieen oli kroi lueen vuvperheiden j oimijoiden rpei j oivei sekä kehiää monimmillisi yheisyömuooj. Yheisyömhdollisuuk-
17 15 si kroieiin myös Mellunkylän seurkunnn, leikkipuisojen, erveyskeskuksen psykologin j psykirisen sirnhoijn, Kivikon perheryhmän, lpsiperheiden koiplvelun sekä Urbn verkosohnkkeen ( ) knss. 3.5 Perheyö Perhelähöinen yö perusuu ekologiseen näkemykseen lpsen kehiyksesä, perheen oiminns j umisen mhdollisuuksis. Ekologisen jelun unneuimmn edusjn Urie Bronfenbrennerin mukn perheä ulisi rksell osn ljemp yheiskun. Lpsen elämää ukiess kson lpsen sisäisen kehiyksen lisäksi hänen suhden ärkeisiin ihmisiin. Lisäksi rkselln näiden ihmisen keskinäisä suhde j suhei ljempn yheisöön (Rnl 2002,20.) Perhelähöisessä yövss yöskennellään perheen voimvrojen suunisesi j smll vhvisen perheen om oiminkykyä. Perhee erov voimvrojen suheen oisisn j jokisess perheessä on eri ikoin myös eroj omiss voimvroiss. Voimvr j oiminkyky eivä ole vkiinunu perheen ominisuus, vn niissä phuu muuoksi riippuen elämänilnees j perheen sms ues (Hkulinen 2004.) Muksen (1994,6) mielesä prs keino ksv ls on uke hänen vnhempin suoriuumn äsä ehäväsä. Perhe on jok puksess vsuuss siiä eä rkipäivän ruiini sujuv. Mikäli se ei onnisu perheen omin voimin, pu j uke on nnev riiäväsi. Vnhempien j mmi-ihmisen suhde perusuu prhimmilln kumppnuueen, joss kumpikin ospuoli yöskenelee yheisen voieen svumiseksi. Perhe on kokonisuus, joss yksiäisen perheenjäsenen erveys j hyvinvoini sekä perheenjäsenen välise suhee vikuv muihin perheenjäseniin. Jo yhden perheenjäsenen uenrpeen ilmnuess on syyä rvioid muidenkin perheenjäsenen ennl ehkäisevää uenrve (Häggmn - Liil 2002, 175.) Monimmillinen perheyö hnkkeess Alueen sosili- j erveysoimen vuvperheoimijoiden oli mhdollisuus hnkkeen ikn käyää hnkeyönekijöiä pun esiessään oiminmlli yöskenelylle vuvperheissä. Hnkeyönekijä ekivä priyöä muiden oimijoiden knss. Näin oimijoille uli mhdolli-
18 16 suus kehiää monimmillisi verkosoj vuvperheiden hyväksi. Työpriyöskenely noi yönekijälle myös mhdollisuuden reflekoid om yöään vuvperheiden hyväksi. Lisäksi hnkeyönekijä ekivä rviess lyhyikis perheyöä vuvperheisiin. Mhdollisuu priyöskenelyyn mrkkinoiiin kikille oimijoille, eriyisesi Konuln erveyssemlle, mu rve yheisyölle oli vähäisä. Lpsiperheiden koiplvelu sen sijn käyi yheisyömhdollisuu pljon. Koiplvelun yönekijä konsuloiv hnkeyönekijöiä erilisiss perheilneiden pulmien selvielyissä. Lpsiperheiden koiplvelu j vuvperhehnke oimiv fyysisesi smss oimipiseessä perhepikk Luososs. Tämä luonnollisesi helpoi yheydenoo. Hnkkeen kuluess vuvperhehnkkeen yönekijä oimiv joidenkin sosili- j erveysoimen yönekijöiden knss yheisyössä siksperheissä. Näiden yönekijöiden knss yheisyöä oli usemmisskin kuin yhdessä perheessä. Työnekijöiden nmn suullisen plueen mukn yheisyösä oli heille uke j pu. Työnekijä, jok ekivä vuvperhehnkkeen oimijoiden knss yheisyöä, oiv yheyä helpommin uudelleen ensimmäisen yheisen siksprosessin jälkeen. Kosk hnkeyönekijä ekivä perheyöä vin vähän j käynikerr oliv mioieu 1 5 kern siks kohi, ei ää plvelumuoo voiu vrsinisesi minos. Kokemusen mukn vuvperheyölle olisi kuienkin rve Mellunkylän lueell. 3.6 Perhevlmennus Perhevlmennuksen rkoiuksen on vlmen äiiä j isää lpsen odoukseen j synnyykseen. Perhevlmennus u perheä luovisesi kohmn synnyyksen. Perhevlmennus rjo ieo prisuheeseen j vnhemmuueen liiyvisä iheis, lpsiperheille suunnuis lähiplveluis sekä käyännön vinkkejä liiyen vuvnhoioon j lpsiperheiden rkeen (Skes 2005, 24). Perhevlmennus oeuen useimmien neuvoloiden erveydenhoijien oimes. Myös synnyyssirl osllisuv perhevlmennuksen järjesämiseen eri voin. Perhevlmennus on suunnu ensimmäisä lsn odoville perheille.
19 3.6.1 Perhevlmennuksen kehiäminen Konuln erveyssemll 17 Neuvoln perhevlmennus on Konuln erveyssemll oeueu osn erveydenhoijien yöä. Erilisi käyännön oeuusmllej on ollu usei. Yleensä neuvolss on pidey 2-3 vlmennusker j perhee ov ise vrnnee jn synnyyssirls sinne järjeseyä uusumis vren. Neuvoln perhevlmennukse on pidey joko yksin i yöprin (oisen erveydenhoijn) knss. (Konuln erveyssem 2005.) Perhevlmennukseen osllisuvien perheiden oivee perhevlmennuksen sisällösä ov melko suurel osin synnyykseen j kivunlieviykseen liiyviä. Kiinnosv heidän mielesään on myös vuvnhoioon liiyvä ieous. Perheillä on yleensä suuri moivio kerää ieo j usein heillä jo onkin siä monis niisä siois, joi perhevlmennuksess käsiellään. Suurin os ensimmäisä lsn odovis perheisä osllisuu perhevlmennukseen. (Konuln erveyssem 2005.) Perhevlmennuksen yhenä voieen on verisryhmäoimin. Nykyisellään on kuienkin vin 2-3 pmisker j ryhmäyyminen ei useinkn phdu niin vähäisillä pmisill. Prhilln ehävän, koko Helsingin kupunki koskevn perhevlmennuksen kehiämisen yheydessä perhevlmennuskeroj ulln lisäämään j os pmisis ulln järjesämään vs ryhmän vuvojen synymän jälkeen. Mukn perhevlmennusiimiin ulee myös sosilioimen edusj. LAPASET perheverkosohnke on os vlkunnllis Skesin koordinoim j STM:n rhoim perheplveluiden kehiämishnke vuosille Hnkkeen oimes loieiin perhevlmennusmllin pilooini syksyllä 2006 j vähiellen mlli levieään koko kupunkiin. Iä-Helsingin lueell ää uudiseu perhevlmennus len oeu vuoden 2008 lus lken. Kevään 2006 ikn vuvperhehnkkeen yönekijä osllisui Konuln erveyssemn perhevlmennuksiin keromll uleville vnhemmille prisuheeseen j vnhemmuueen liiyvisä siois. Muill kerroill perhevlmennus koski vuvn odous, synnyysä j lpsivuodeik sekä vuvn hoio j imeysä. Nämä vlmennukse ohjsi neuvoln erveydenhoij. Työmuooin käyeiin luenoj, keskuselu, ryhmäöiä j video. Perhevlmennusryhmien koo viheliv kovsi; joskus ryhmässä oli vin kksi priskun,
20 18 joskus mukn oli kymmenenkin pri. Smoin ryhmien dynmiikk oli hyvin erilinen, joskus synyi pljon keskuselu, joskus kukn ei usklnu juell juuri miään Somliperheiden perhevlmennuksen kehiäminen Konuln vuvperhehnkkeen yhenä voieen oli mhnmuujien perhevlmennuksen kehiäminen. Kosk somlin kielä äidinkielenään puhuvien mhnmuujien osuus on kolmnneksi suurin kikis mhnmuujis, vliiin somliperhee kohderyhmäksi kehiämisyössä (Tilsokeskus 2006). Konuln erveyssemn erveydenhoijien hselujen peruseell su ieo oli, eä somliperheiden osllisuminen perhevlmennukseen oli melko vähäisä. Ilmeisesi sekä kieli- eä kuluuriero oliv syynä vähäiseen osllisumiseen. Syksyn 2006 ikn ehiin hnkkeen oimes kysely somliperheille heidän eriyispiireisään j rpeisn perhevlmennuksen suheen. Verso-hnkkeen projekiyönekijä Sbd Yussuf käänsi kyselyn somlin kielelle. Hän uoi myös kyselyn oeumisess jkmll kyselylomkkee mhnmuujien verisryhmässä perheille. Kyselysä su ieo käyeiin perhevlmennuksen kehiämisyössä. Kehiämisyö ehiin syksyn 2006 ikn j perhevlmennuksen pilooini loieiin Konulss vuoden 2007 helmikuuss. Keskuseluiss somlikuluurin sinunijoiden (mhnmuujkonsuli Sid Aden iäisesä perhekeskukses, Verso hnkkeen projekiyönekijä Sbd Yussuf sekä Väesöliion koipuun monikuluurisuuden sinunij Mohmed Mollin) knss nousi ärkeiä lähökohi, joi oli hyvä o huomioon, kun ruveiin suunnielemn somliperheiden perhevlmennus. Huomioiv oli muun muss, eä isä olisi hyvä sd myös mukn perhevlmennukseen. Miehe kuulisiv, misä siois perhevlmennuksess keskuselln eri pmiskerroill j näin he ehkä pääsäisivä vimo premmin osllisumn perhevlmennukseen. Synnyykseen liiyvä si olisi kenies hyvä kero nisille erikseen. Lsenhoio olisi myös hyvä järjesää, kosk perheillä s oll vikeuksi omin voimin sd lsenhoiopu. Nisulkin mukn olo olisi oivov, kun puhun iniimeisä siois. Rmdn-ikn ei ole hyvä järjesää perhevlmennus. Perhevlmennus olisi hyvä loi kevyesi kuulumisi vihdellen j eeä/khvi juoden. Somlikuluuriss on ärkeää, eä ensiksi vihden kuulumise j vs sien mennään sin.
21 19 Somliperheiden perhevlmennuksen kehiämisyössä oli mukn eri kuluurisi oimijoi useis mmiryhmisä. Työryhmän monikuluurinen kokoonpno noi kikille mukn olleille pljon uu ieo j ymmärrysä somliperheisä. Prosessi oli mielenkiinoinen, hseellinen yö. Sen pohjl mhnmuujien perhevlmennuksen kehiäminen jkuu edelleen. Somliperheiden perhevlmennusprosessis on ehy erillinen rpori, jok on julkisu Skesin ylläpiämän vlkunnllisen verkkoplvelun sivuill. Rpori löyyy inerneisä osoiees hp:// 368d9c2d25d9/mmuperhevlmennus.pdf (i hkusnoill mhnmuujien perhevlmennuksen hyvä käyänö). 3.7 Verisryhmä Verisryhmällä rkoien ryhmää, joss kikill osllisujill on smnlinen elämänilnne i ongelm (Vilen, M. Leppämäki, P & Eksröm, L 2002, 208). Ryhmän oiminperiei ov keskinäisen uen j kokemusen jkminen, vsvuoroisuus, yheisöllisyys, yheisvsuu, vpehoisuus j mksuomuus (Kurki, P-L., Koivuniemi-Lliev, L.) & Tuulos, T 2001). Ihmisellä on monenlisi sosilisi roolej, joihin hän rvisee uke yhä monimukisuvss j risiriiisi odouksi äynnä olevss milmss. Nuoren perheiden elämään kuuluu usein suinpikn j pikkkunnnkin vihuminen esim. yön vuoksi, jolloin perheen luonnollinen sosilinen verkoso s puuu kokonn. Vnhempn oimimiseen kohdisuu lisäpinei, kun perheellä ei ole urvverkko. Täsä s seur jksmomuu j vuomuuden unne (Häggmn - Liil 2000,112.) Ryhmän vull pysyy prosessoimn helpommin om elämänilnnen. Verisryhmä on kuin peili, jok keroo oisen perheiden smnlisis pulmis j ilois (Eurm 2001,13.) Verisukiryhmä sosilisen uen elemeninä on osoiuunu ärkeäksi eriyisesi iservioinnin j iservosuksen knnl; äii s verisuen ku iservioinins ueksi veriluieo, jok mhdollis iservosuksen (Viljm 2003, 47). Ryhmän sosilinen uki viku vnhemmuuden luun j äiinä jksmiseen. Äidin kokem vikeude j hänen smns uki vikuv äiiyden sensiiivisyyden pysyvyyeen j muuumiseen. Sosilisen uen vull äii voi svu enisä enemmän keinoj oll jksvinen j
22 20 sensiiivinen ls kohn (Kivijärvi 2003, 258). Hnkkeen yhenä voieen oli kehiää lueen vuvperheille rpei vsvi suljeuj sekä voimi verisryhmiä Avoin äii-vuv-ryhmä Verisryhmä on koeu perheiden näkökulms ärkeiksi. Monille äideille j isille prs uke voiv n smss elämänilneess olev ihmise. Konuln leikkipuisoss syksyllä 2005 vuvperhehnkkeen oimes loinu äii-vuv-ryhmä oli ryhmäläisen mielesä rpeellinen. Ensimmäisenä oiminvuoen ryhmässä oli 7-10 kiivisesi mukn olev äiiä sekä joikin silloin ällöin osllisunei äiejä. Kerrn viikoss kksi uni kerrlln kokoonuneen ryhmän ohjjin vuoroeliv erveydenhoij, lpsiperheiden koiplvelun, leikkipuison i vuvperhehnkkeen yönekijä. Leikkipuison yönekijä oli mukn kikiss ryhmän pmisiss. Tieo ryhmäsä äidi ov snee enimmäkseen neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluil sekä oisiln. Jonkin verrn myös eri oimipiseiden yönekijä ov informoinee äiejä. Ensimmäisen j oisen oiminvuoden ikn vuvperhehnkkeen yönekijä liv kirjllise iedoee ryhmäsä j oimiiv ne lueen neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluille. Näiden oimipiseiden yönekijöille oimieiin sikkille jeviksi smnlisi iedoei. Ryhmässä oli vpn seuruselun lisäksi lulu- j leikkiheki vuvoille j ohjj lusi keskuselu edelä soviun, äideilä nousseen iheen pohjl. Keskuseluj oli mm. vuvn uneen liiyvisä siois, imeyksesä j vieroimises sekä vuvn rvisemukseen liiyvisä siois. Keväällä 2006 äidi vieivä hemmoelupäivää, joss oli mhdollisuus hieronn, jlkhoioon j kuneudenhoioon. Vuvperhehnke j Mellunkylän seurkun osllisuiv hemmoelupäivän kusnnuksiin. Keväällä 2006 äidi j vuv ekivä yheisen reken Vuosreen Omenmäen leikkipuisoon. Ensimmäisen oiminvuoden äiivuv-ryhmän plueiden mukn ryhmä oli äideille ärkeä, siiä oli snu voimi vuvrkeen. Ryhmäsä oli snu uusi ysäviä j kokemusen viho muiden äiien knss oli odeu hyväksi. Konuln leikkipuison ensimmäinen äii-vuv-ryhmä ryhmäyyi niin hyvin, eä ryhmäläise psiv oisin oiminkuden jälkeisen kesän ikn eri pikoiss, esimerkiksi lueen leikkipuisoiss. He oiv yheyä oisiins om-loieisesi j sopiv pmisi.
23 21 Ryhmäläise myös mieivä ulevisuu ryhmänä j he osllisuiv Konuln leikkipuisoss perhekhviln oiminnn jkmiseen sen jälkeen, kun kyseinen oimin MLL:n järjesämänä loppui vuonn Tämän ryhmän oimin on eriäin hyvä osoius verisryhmän oimivuudes. Aluksi ryhmän ohjmiseen rvin ulkopuolis pu, mu moivoiumisen myöä ryhmä lk ise ohj oiminns. Syksyllä 2006 Konuln leikkipuisoss oiminnn loii uusis äideisä j vuvois koosuv ryhmä. Tieo ryhmäsä levisi lueell j oisen oiminvuoden ryhmässä oli pljon kävijöiä. Noin kymmenen äidin ryhmä kokoonui viikoiin, lisäksi mukn oli niiä äiejä, jok kävivä hrvemmin. Joskus mukn oli niin pljon osllisuji, eä il uhksiv jäädä pieniksi. Ryhmässä oli äiejä vuvoineen myös muul Helsingin lueel, esimerkiksi Heroniemesä j Viikisä. Osllisuminen oli niin kiivis, eä sen peruseell voi ode ryhmän olevn rpeellinen. Syksyllä 2007 ryhmän oimin jkui edelleen kiivisen. Mukn uliv uude äidi vuvoineen j uusi ohjj leikkipuisos. Ryhmän jkuminen näyää vkiinuneel oiminnl lueell Avoin Vuvus-ryhmä Uuen voimen ryhmänä loii Konulss, leikkipuiso Lmmess syyskuuss 2006 ryhmä, jonk eemn oli vuvus eli os dilogises vuvnssis. Diloginen vuvnssi on psykologi Kirsi Määäsen kehiämä meneelmä, joll pyriään sysemisin liikunnllisin keinoin luomn vuorovikuuskokemuksi vuvlle j vnhemmille. Iden on luod liikkeiden ku oiminnllinen kommunikioyheys äidin i isän j vuvn välille jo hyvin vrhisess viheess. Liikkeisä rkennen sysemisen oison ku yheinen kieli. Aikuisen j vuvn välille luodn liikesrjois vähiellen monimuooisuv oiminnllinen yheisymmärrys, jok muisu vsvuorois yheisymmärrysä prinssin skelkuvioiss (Määänen 2005). Vuvus-nimen ov nnee LAPASET perheverkosohnkkeen yönekijä. Vuvukseen kuuluu neljän erilisen liikkeen opeminen vnhemmille. Heroniemen erveyssemn erveydenhoij Tuij Jouhki pii lpsiperheiden koiplvelun j erveyssemn yönekijöille vuvperhehnkkeen oimes kouluuksen dilogises vuvnssis. Heroniemen erveyssemn kksi erveydenhoij oliv vuosin
24 oeumss Helsingin kkkoisen sosili- j erveyskeskuksen projeki Diloginen vuvnssi pikkuvuvn kehiyksen uken. Projekis siin hyviä uloksi, nssivuv oliv ruhllisempi j heillä oli vähemmän ongelmi kuin veriluryhmän vuvoill. Vuv jok nssiv, oliv huomvsi vähemmän ikuisi kuin veriluryhmän vuv. Tulosen innoimin Tuij Jouhki j Rii Mrkknen ov jknee vuvnssi-kouluus j Konuln lueell os erveydenhoijis j koiplvelun yönekijöisä lkoi myös ohj vnhempi dilogiseen vuvnssiin. Ihneellisin ik vuvuksen loimiselle on vuvn olless khden kuukuden ikäinen. Kosk vuvoille ei enää ehdä ruiininomisesi neuvolss khden kuukuden ikäisenä erveysrksus, minkä yheydessä voisi loi vuvuksen, pääeiin perus ryhmä, joss pääosss olisi vuvus, mu jok ryhmä oimisi smll verisukiryhmänä. Ryhmään uli osllisuji neuvoloiden j leikkipuisojen ilmoiusuluill olleiden iedoeiden ohjmin. Jonkin verrn myös erveydenhoij j leikkipuisojen yönekijä sekä lpsiperheiden koiplvelun yönekijä ohjsiv sikki ryhmään. Mukn oli ensimmäisenä syksynä 14 äiiä j yksi isä vuvoineen. Joillkin kerroill oli vin yksi äii j vuv, joskus s kuusikin äiiä j vuv, mikä oli ilojen koon huomioiden lähes suurin mhdollinen ryhmäkoko. Ryhmäpmisiss ohjj voi oll rviess keskuselun vjn, mu edellä miniun äii-vuv-ryhmän oivomusen mukisesi äiien keskinäiselle seuruselulle nneiin mhdollisuus. Ohjjin oimiv vuvperhehnkkeen yönekijöiden knss leikkipuiso Lmmen kksi yönekijää vuoroellen. Mhdollisuuksien mukn ohjjiksi oivoiin myös erveydenhoiji j mui erveys- j sosilioimen oimijoi. Ryhmän ohjus siiryi lueen oimijoiden oeumksi pysyväksi oiminnksi. Vuvus-ryhmä kokoonui myös kesällä ilmn ukoj. Syksyllä 2007 Heroniemen lueen leikkipuiso Hillerissä loii uusi vuvus-ryhmä. Ide ryhmän loiukseen nousi leikkipuison ohjjl hänen osllisuun vuvperhehnkkeen järjesämään vuvus-kouluukseen. Ryhmän ohjjin oimiv leikkipuison ohjj.
25 3.7.3 Prisuhdeilm ensimmäisä ls odoville perheille 23 Keväällä 2007 hnkeyönekijän j iäisen perheryhmän sosiliohjjn oli rkoius loi kolme prisuhdeil ensimmäisä lsn odoville perheille. Ilmien voieen olisi ollu n perheille voimvroj ulevn muuokseen, jonk vuvn ulo mhdollisesi uo. Ilmi minoseiin neuvoloiden erveydenhoijien ku sekä ilmoiusuluill erveyssemill, leikkipuisoiss jne. Iä-Helsingin uuise minosiv myös ilmi lehdessään. Ilmiin ilmoiuui yksi osllisujpri j yksi pri ilmoiuui viimeisenä iln, kun olimme jo pääänee, eemme järjesä ilmi vähäisen osllisujmäärän ki. Iäisen perheryhmän sosiliohjj noi yhdelle prille yksilöohjus prisuhdekysymyksisä. Siihen eä prisuhdeilm eivä onnisunee on vrmsi usei syiä: Olisiko ilmien ohjjn piäny oll rpeeksi nimekäs? Oliko mrkkinoini rpeeksi ehoks j näkyvää? Keroivko erveydenhoij ilmis perheille? Kksi prisuhdeilmis kiinnosunu pri oliv kuullee niisä Iäkeskuksen erveyssemn erveydenhoijl, jok oli innosunu kyseisesä ues perheille. Työnekijän om innosus väliyi hänen kun sikkille mikä on äärimäisen ärkeää kun rjon plveluj perheille Vuvperheiden kesäkhvil Konuln lueen vuvperheilä uli viesiä, eä vuvperheille suunnu oimin ulisi oll myös kesällä. Alueell suu pljon perheiä, joill ei ole riiävää sosilis verkoso. Pääimme vs oiveeseen j järjesää vuvperheille kesäkhviloi leikkipuisoihin, joihin perheiden olisi helppo mennä. Ajuksen oli, eä kesäkhvil olisiv hyvin vuvmyöneisiä: khvi juoisiin lisoll vilien päällä eli siellä missä vuvkin ov. Kroiimme lueen leikkipuisojen hlukkuu ryhyä piämään vuvkhvil juksen oli, eä vuvkhvil oimisiv lus lähien leikkipuison omn henkilökunnn voimin. Olimme kuienkin Luoson kesäkhviloimin käynnisämässä. Leikkipuiso Luoso sekä leikkipuiso Kipinäpuiso pysyivä järjesämään vuvperheiden kesäkhvil perheille. Khvil oimiv kesän jn kerrn viikoss kksi uni kerrlln. Luoson leikkipuison kesäkhvil oli voinn yhdeksän ker. Kävijöiä oli yheensä 78. Vuvperhekhvilss kävivä äidi vuvoineen, perheiden isomm sisrukse j yksi isä. Khvilss kävi keskimäärin khdeksn osllisuj / ker. Os kävijöisä kävi usemmn kerrn vuvkhvilss. Alueen sosiliyönekijä j lpsiperheiden koiplvelun yönekijä oliv mukn
26 24 smss omi siksperheiään Luoson kesäkhviln. Suullisen plueen j kävijämäärän mukn vuvperhee kokiv kesäkhviloiminnn rpeellisen. Kesäkhvils sujen kokemusen j sikkiden oiveiden peruseell leikkipuiso Luososs jkeiin vuvperheiden khviloimin ympäri vuoden. 3.8 Voimvrryhmä depressiokoulu-meneelmällä Eriseise msennusoiree ov yleisempiä mielenerveyden häiriöiä Suomess. Msennus voidnkin kusu knsnsirudeksi. Lyhykesoinen, isekseen ohimenevä lievä msenuneisuus on vllis j rkielämään kuuluv, jok viides suomlinen kuienkin sirsuu elämänsä ikn niin vkvn msennukseen, eä rvisee siihen hoio. (Koffer & Kuusi 2003, 4-5). Synnyyksen jälkeen riski msenu on suurimmilln. Äidin msennus ei kuienkn in ole vrsinis synnyäneen nisen elämänilneeseen liiyvää msennus, vn ninen s synnyyksen jälkeenkin kärsiä depressios, jo ilmenee myös muulloin elämän ikn (Srkkinen 2003, ). Äidin j vuvn vrhis vuorovikuus on pidey merkiyksellisenä niin lpsen psyykkisen hyvinvoinnin j kehiyksen kuin äidin vnhemmuudenkin knnl. Äidin psyykkinen sirus viku monihoisesi äii-lpsisuheeseen j sen vikuukse riippuv muun muss siruden ldus, vikeussees j puhkemisjnkohds (Tmminen 1990, 28). Depressiokouluryhmien yleinen voie on sd välineiä omn mielilns unemukseen, sen knss yöskenelyyn j msennuksen isehoioon. Mui voiei ov mieliln kohominen, uusien iojen hnkkiminen elämänldun prnmiseksi sekä oppi unnismn omi rpei. Ryhmässä ei ensisijisesi keskiyä vnhemmuuden ukemiseen, oleuksen on kuienkin, eä vnhemmuus vhvisuu smll, kun äii oppii keinoj omn mielilns yöskenelyyn. (Koffer 2005) Depressiokurssi-ohjelmn on kehiäny psykologin professori Ricrdo F. Munoz Klifornin yliopisos. Suomeen oiminmlli on ullu Skesin Mieli ms - projekin ku j koulujn on oiminu Trj Koffer. Msennusryhmä eivä ole psykoerpi, vn niiden luonne on opeuksellinen. Opeuksellisen voieen vuoksi puhunkin kurssis, eikä hoidos. Kurssill osllisuj opeelev, kuink he ise voiv viku omn mielilns. Tvoieen on ope uusi käyäyymisioj, sekä poj jell isesään. Tpmisen välijoill osllisuj eke-
27 25 vä kurssill jeun merilin pohjl päiviäin ehäviä. Tehävien ihe liiyy kulloinkin käsielävään eemn. Kurssin sisälö on suunnielu niin, eä jokisen kerrn jälkeen osllisuj ymmärää yhä premmin, mien hän ise voi viku sioiden kulkuun. Kurssi voidn verr yöklupkkiin. Työklujen käyöä hrjoielln isenäisesi koon. Juuri kiivinen yöskenely k prhimmn uloksen. (Koffer 2005.) Hollnilinen professori Pim Cuijpers on ukinu ryhmämuoois msennuksen hoio- j ehkäisymlli. Hän ähdenää, eä ihmise ulisi voi ennen kuin he sirsuv. Depression hoioon piäisi suhuu kuin hmpiden fluorukseen reikien ehkäisijänä. Ihmisille ulisi n yökluj, joiden vull he voiv välyä sirsums depressioon, i jos he msenuvkin, keinoj msennukses oipumiseen (Koffer 2005.) Ryhmämuoo on odeu ehokkksi j kusnnuksi sääsäväksi. 4-8 hengen ryhmä kokoonuu 8-11 ker. Ryhmäsä su verisuki j muiden ryhmäläisen kokemukse ov nnee monelle oivo j uusi ysävyyssuhei. Ryhmän ohjmisess on odeu hyväksi monimmillinen priyöskenely (Koffer, T 2005). Vuvperhehnkeyönekijällä oli depressio-ohjjkouluus j hänen ohjuksessn käyiin läpi depressiokoulu-meneelmäprosessi. Prosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln Rskn olevien äiien voimvrryhmä Ryhmän rkoiuksen on uke äiiä jo rskuden ikn, jolloin suhde lpseen lk. On ärkeää, eä äii odellis lpsen j luo suheen siihen jo odousikn. Siinä voi u esimerkiksi vuvn liikkeiden unniselu j mielikuv lpses. Odov äii muodos iselleen uuden idenieein, ei enää pelkäsään äiinsä yärenä, vn ise äiinä. Normli rskus sisälää ksvvn emoionlisen voimuuden j vlmiuden kohd lpsi. Esee ässä kehiyksessä hiv lpseen siouumis. Jos siouumisess on puuei, on sillä seuruksens vrhiseen vuorovikuukseen, lpsen kehiykseen sekä äidin iseunoon, psyykkiseen j fyysiseen erveyeen (Broden 1994, 77 81). Voimvrryhmän voieen on uke äiiä jo rskn olless sekä ennlehkäisä synnyyksen jälkeisä msennus. Ryhmä kesää khdeksn viikko j pmisi on kerrn viikoss kksi uni kerrlln. Ryhmä eenee depressiokoulu-meneelmän mukises-
28 26 i, mu esille nosen keskuseluiss myös synyvä vuv. Näin vhvisen äiien mielikuvi j vuorovikuus vuvn. Ryhmäkerojen jälkeen soien loppurenouusmusiikkin Simon Cooperin Moher & Bby kpple Quie Time. Hnkkeen ikn ohjiin kksi rskn olevien nisen voimvrryhmää, joiss osllisuji oli yheensä 10 äiiä. Ensimmäisä ryhmää ohjsiv hnkeyönekijä j ois hnkeyönekijä j koiplvelun perheyönekijä. Ryhmä oimiv leikkipuiso Lmmess sekä iäisessä perheryhmässä. Ryhmä ohjiin il-ikn. Ryhmäprosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln. Ryhmiä mrkkinoiiin muun muss neuvoloiss, joiss erveydenhoijill on keskeinen rooli löyää mhdollisi sikki, jok hyöyvä ämänklises ryhmäsä. Lisäksi ryhmiä mrkkinoiiin neuvoloiden ilmoiusuluill, leikkipuisoiss, koiplvelun ku sekä muiden yheisyökumppneiden ku. Koin svni uke vrsinkin ähän odousikn j lpsen synymään sekä msennuksen ehkäisyyn (plue rskn olevien äiien ryhmäsä) Äii-vuv voimvrryhmä Yksi keskeisimmisä äidiksi ulemisen hseis on luod iselle suojv ukiverkoso, joll on kksi perusehävää: ensinnäkin suojell äiiä fyysisesi j ylläpiää hänen vilirpein sekä suojell hänä jonkin ik ulkomilmn häirisevilä relieeeil, jo äii voisi nuu vuvns fyysisen j psyykkisen elämän ylläpiämiseen. Toiseksi äii rvisee unne siiä, eä hänellä on ihmisiä ympärillään j eä hän kokee rvosus j s uke, neuvo j pu rviess. (Srkkinen 2003, 299). Äii-vuv ryhmän voieen on n äidille uusi yökluj mielilns hoimiseen sekä sd verisuke muil smss elämänilneess olevil äideilä. Ryhmä eenee depressiokoulumeneelmän mukisesi, mu vuv huomioidn myös ryhmässä: vuorovikuus leikein sekä ryhmäheki eenee vuvojen hdiss. Hnkkeen ikn äii-vuv voimvrryhmiä ohjiin kolme, näihin osllisui yheensä 14 äii-vuv pri. Ryhmiä ohjsi hnkeyönekijä sekä kksi koiplvelun perheyönekijää. Ryhmä ohjiin leikkipuiso Lmmess, iäisessä perheryhmässä sekä perhepikk Luososs. Prosessi kesi khdeksn viikko 1 x viikoss 2 uni kerrlln. Koiplvelun yönekijä ov käynee ryhmäprosessin ise läpi, mikä on edellyys ryhmän ohjjn oimimiselle.
29 27 Se oi rkeen vihelu j jäsensi om olemis. Kirjs oli hyöyä j on vrmn jkosskin (plue äii-vuv voimvrryhmäsä) Koiplvelun yönekijän muisiinpnoj äii-vuv-ryhmän ohjusprosessis: Käyiin läpi jokisen äidin j vuvn viiko. Ryhmäläise eivä ole kovin puhelii, oms viikos kerron vin pääkohd, eikä kovin yksiyiskohisesi. Jokisen kohdll kuienkin kysellään rkemmin ilneis, kun mielil on kohonnu j miksi. Vuvn viikos kysyään myös j sielä nosen esiin niiä hyvin menneiä sioi. 15. min. uko ryhmän keskellä mehuineen kekseineen u äiejä puhumn keskenään eri siois esim. soseiden loimises, unirymisä, synnyyksesä ym. Äidi ysävysyvä keskenään j sv uke oisiln eri kysymyksiin. Tuon jälkeen käyiin läpi 7. oppiuni depressiokoulukirjs j läksy. Renouusheki ämän jälkeen, joss äidi ov vuv kinloon j yhdessä keinuv ruhllisen musiikin hdiss. Vuvkin ihmeellisesi ruhoiuv renouuksess. Lopuksi loppuplue j Kri ehdoi kolmen kerrn lisäkokoonumis. Äidi jäivä mieimään hluvko jk ryhmäkokoonumisi vpmuooisesi Krin knss. Ohjjn ker kerrl on hiukn vrmempi olo. Tilnei kuienkin ulee vielä, eä mieii mien ässä ny piäisi oll j miä sno. Esimerkiksi kun jonkun ryhmäläisen ilnne on huolesuv. Onneksi Krin uell j kokemuksell ilneis on selviy luonevsi. Myöneisä khden ryhmäläisen kohdll löyyi jo pljonkin mieliln kohomisen j myös ieoisuus siiä minkä vuoksi mielil on kohonnu. Yhdellä äidillä on ollu jop ikävä ryhmään, kosk on ollu pois siruden vuoksi. Se keroo siä, eä äii on kiinniyny ryhmään. Smoin huolesuvimmss ilneess olev äii ulee jok ker kuienkin ryhmään, vikk jäää joiin mui menoj menemää väsymyksen vuoksi. Äii-vuv ryhmä on hseellinen ohjv ryhmä, kosk ohjj on 10 eri ihmisen (5 äiiä j 5 vuv) knss iiviissä vuorovikuuksess. Jokiseen äyyy keskiyä kiinnosuneen j kokonisvlisesi. Ohjjn jukse eivä voi hrhill muull. Dilogi piäisi oimi siinä hekessä monen ihmisen knss.
Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia
Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd
LisätiedotTyöhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli
Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen
Lisätiedot5 Jatkuvan funktion integraali
5 Jkuvn funkion inegrli Derivlle kääneisä käsieä kusun inegrliksi. Aloien inegrliin uusuminen esimerkillä. Esimerkki 5.. Tuonolioksess on phunu kemiklivuoo. Määriellään funkio V sien, eä V () on vuoneen
LisätiedotYhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä
29.4.214 VUOSIRAPORTTI 214 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 212-216 Yhdeä enemmän oiimme väliäen Päiviyyöryhmä 1 Siälö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT - STRATEGIATYÖ
LisätiedotVoutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue
SEMV SESS 59 Dnro 788/5 Vouil Hongisonuj semvn muuos 5 up os, oreli 74, oni 3 j ulue iljjohj äivi Slorn Vireille ulo 35 Yhdysunluun 5 Yhdysunluun 75 invoiminen SSYSEE ERS- J SEED 3 v-lueen sijini 3 vn
LisätiedotSoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2016
SoTe knyhymä Osvosikss 1.1.-31.3.2016 Yh 26.5.2016 YV 9.6.2016 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3 2.1 Toiminoo 3 2.2 Toiminmeno 3 2.3 Mksosksien oeminen knniin 4 3 TOTEUTUMAENNUSTE
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotHevoosella vaan- käyttäjäkysely
Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
LisätiedotYhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli
1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotHELLOUWEEN KUTSUU PE 25.10.- PE 1.11. Kaverit mukaan ja Isoon Omenaan.
HELLOUWEEN KUTSUU PE 25.10.- PE 1.11. Kveri mukn j Isoon Omenn. 71747_IsoOmen_Hellouween_lehi_195x195_v2.indd 1 4.10.2013 10.25 Huhuu, ny mukn uu! Wsh, Hng nd Wer -pioj 49,90 (69,90 79,90) Trick or Tre...
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotFinavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja
9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN
NURMIJÄRVEN KUNTA ILVESVUORI POHJOINEN ILVESVUORI POHJOINEN, KUUSIMÄEN TYÖPAIKKA-ALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS, KAAVATUNNUS -19 Asinro 8/10.0.0/01 Asemkvn j -muuoksen selosus Asemkv
Lisätiedot4. Integraalilaskenta
4. Inegrlilsken Joh8elev esimerkki: kun hiukksen pikk s( erivoin jn suheen, sn hiukksen nopeus: v( = s'( Kun nopeus erivoin jn suheen sn kiihyvyys ( = v'( Kääneinen ongelm: hiukksen kiihyvyys on (. Mikä
LisätiedotKustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus
Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden
Lisätiedot/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO
Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus
Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen
LisätiedotValmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotLippu uurnaan! Kunnallisvaalit koittavat. Keskiaukeama
Korepohjn pii oll Kuokklss Kylän hisori ksiin yksiin knsiin. Sivu 6 Lippu uurnn! Kunnllisvli koiv. Keskiukem Kohupppien käsikirjoij Juh Jokel kulkee rgedin j komiikn rjll. Ksvo 15 UUTISET 2 NUMERO 12/2008
LisätiedotVanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä
Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä
LisätiedotÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
LisätiedotXXL -koon sohvaperunasta. S -koon kuntoilijaksi. -22 kg. Tämän saat asiakkaana. parasta vinkkiämme onnistuneeseen painonpudotukseen
Numer 2-2011 Tämän s sikkn. Ks kk lis s. 6 Rkisu sinulle, jk hlu pud pinsi - j piää sen 4 prs vinkkiämme nnisuneeseen pinnpudukseen s. 3 Mikä n vieesi? Olek sressnunu? Milä lusesi näyää? Liikkumisen il
LisätiedotTermiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotMEDIALINJAN TAVOITE OPISKELU MEDIALINJALLA MEDIALINJALAISEN OPAS MEDIAPOLUT. kiinnostuksesi ja tavoitteides. oppiaineittain esitelty. tekeminen (TI5).
MEDIALINJAN TAVOITE isiä ioj -ik. Siksi rvise krii ä ihmise elämää j vp i j su uu de isuu doll i viku yhä eemm mh ilij rjo siulle. ilm ieoekiim ävä rii ää seli vu j ä s ymmärä s. Tvoiee o, eä lm öku äk
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotLuento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
LisätiedotAutettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka
Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille
LisätiedotY m p ä r i s t ö k a t s a u s
Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-
LisätiedotTekes: Korjausrakentamisen kehittäminen -teema TEEMAN TILANNEKUVA
eke: Krurkee kehäe ee EEMN ILNNEKUV J Sre, kvr, V llce Prer Oy 20.11.2013 J Sre Älykä rkeeu elypärö: V Lkee Rkeuke Su edelläkävä älykkää re plvelu eklg, k udv u ue, yö vp kkuuk. eke edää käyäe, yrye ekä
LisätiedotEvoluutiosta. Evoluutiokäsitteitä. Nykykäsitys evoluutiosta. Populaatiogenetiikka. Mikroevoluutio. Mikroevoluutio
Evoluuios Evoluuio-opi oppi-isää Chrles Drwi, jos usei käyey ermi drwiismi juur juures. Drwi kirj The Orii of Speies by Mes of Nurl Seleio (1859) esii kksi pääsi: 1. Todisei siiä eä kikki lji ov polveuuee
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.
LisätiedotSanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotJalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina
Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma
214 Keki-Pohjnmn kunien j Kruunupyyn kunnn urvlliuuuunnielm 21-215 VUOSIRAPORTTI Turvlliuuyön yö- j ohjuryhmä 4/ 214 1 JOHDANTO... 2 TERVEYSEROJEN KAVENTUMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY... 3 POLIISI UUDISTUNEEN
LisätiedotKaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89
Kupunkisuunnielu Kupunkikehiysplvelu KAAVA-ALUE 8::8 8:: 8::9 8:: 8::8 8::9 8::9 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8 8::9 8::80 8: 8::8 8::89 8::90 8::9 8:: 8::9 8: 8::0 8::0 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima
ATE18 Kenäeorin perusee syksy 18 1 / 6 Lskuhrjoius 7 / iirrosvir j inusoiunu sähkömoorinen voim Tehävä 1. All olevn kuvn mukinen piiri on sinimuooisesi värähelevässä j epähomogeenisess mgneeikenässä sin
LisätiedotLähiympäristö- ja rakentamistapaohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY
T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yleisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori,
LisätiedotPARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015
PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys
LisätiedotTilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu
Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
Lisätiedot3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Aevmerkin Auiniloj korelilue. Urheilu- j virkiylveluj lue. Alueel voidn ijoi golf-kä. Meänkäielyä j -hoido ue o huomioon miemn eriyiiiree. - Riviloj j muid kykeyj uinrknu korelilue. Veilue. m kv-lue rjn
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotJÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINEMATIIKKA
JÄYKÄN KLEEN TSKINEMTIIKK TSLIIKKEEN LUKITTELU Liikkee yyppi Esimerkki ( Suoriiie rslio (b Käyräiiie rslio (c Roio (d Yleie soliike TRNSLTI Trslioss kikki pisee liikku smll ll eli kpplee liikeil uemisee
LisätiedotKUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu
KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,
Lisätiedot( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt
SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5
LisätiedotIlmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus
6/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 6: Yhde vpussee vimeev poväähely, yleie jsollie uomius YLEINEN JAKSOLLINEN KUORMITUS Hmois heäeä vsv pysyvä poväähely lusee löyyy helposi oeilemll. Hmoise heäee eoi void hyödyää
LisätiedotMitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta
Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää
Lisätiedot(x) (tasaisesti suppeneva sarja)
6.3 MATEMAATTISET OPERAATIOT SARJOIE Jos srjss o äärellie äärä erejä, void derivoii i iegroii suori huole ereiäi. Ääreöä srj puksess ereiäi operoii o slliu, jos srj suppeee sisesi. Esi. Trksell ääreöä
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
Lisätiedot-2, KV 2015-04-20 18:00
-, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotKuntoutuksen tulevaisuus. Seija Sukula Etuuspäällikkö
Kunuuksen ulevaisuus Seija Sukula Euuspäällikkö Kunuusa n uudiseava. Kela n muuksen ekijä, yhdessä asiakkaan parhaaksi. Kelan näkemys kunuuksen uudisamiseen Kelan rli ulevaisuuden kunuusiminnassa Kunuuksella
LisätiedotSAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012
Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotSUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946 T T
T SUSJ Svolisen Oskunnn hännänknnj Peruseu vuonn 1946 3/12 T T T S i s ä l ö 3 Pääkirjoius Aivooimin 4 Kurorj Syksy on yliopisolisen kevä 5 Kysely knsnedusjille: Svolisi vs u ksi 10 Seniorisiheeri: Syysksus
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotAsuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa
TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotLähiympäristö- ja rakentamistapaohje 21.12.2015 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY
T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori, puiso j lähivirkisysluee
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotVuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.
Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.
LisätiedotPythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
LisätiedotLATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)
LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotKertojien ikä ja sukupuoli
SANASOPUKKAA TAULUKOINA Keromuks yheesä 16; 1 kuouuj, 9 oms, 6 meleerveyslll yöskeelevää Keromukse kerä 17.11.11-1.12.12 22 verlu 1 er pkkkull Suomess Keroje kä pou mehssä ku sssk käryhmää - 63- vuo. Keroje
LisätiedotVälipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise
LisätiedotKirjainkiemurat - mallisivu (c)
Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotHuomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
LisätiedotLaskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
LisätiedotCLEANTECH KASVUN VOIMAVARANA
CLEANTECH KASVUN VOIMAVARANA Lhde seudu osmiskeskus 2007 2013 Vieisil hyvä rke Kii o Medimyyi Tiljplvelu Yleisä Yheysiedo Kesoiljlle Suomlie KANTRI O yheyä Mseuu Kolumi Kirjudu sisää : Ihmie Jukk Psoe
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
Lisätiedot( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.
ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!
LisätiedotTehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske
SÄHKÖENERGAEKNKKA Hrjoius - lueno 9 ehävä 1 Oheisess kuvss on ssähkökoneen sijiskykenämlli. Joh pyörimisnopeuden kv momenin funkion, kun mgneoinivuo φ j nkkurijännie V ov vkioin. Piirrä johmsi kv -ω soss,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä
Lisätiedot5 VALON ETENEMINEN. Säteille voidaan antaa tarvittaessa myös polarisaatio-ominaisuuksia.
113 5 VAON ETENEMINEN Opsell lueell (nfrpun, näkyvä, ulrvole) sähkömgneenen kenä värähelee hyvn suurell juudell (luokk 1 15 Hz). Vsvs llonpuus on hyvn lyhy (luokk 1-5 m). On ss odoevss, eä hyvä pproksmo
LisätiedotLOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI
LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2015 2/2004 1/2005 Roosa nauha -keräys ennäysulokseen 35-vuoias Sykerö uo iloa syöpälapsille Veraisuella yhdessä
LisätiedotWorking Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.
econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working
Lisätiedot