Lippu uurnaan! Kunnallisvaalit koittavat. Keskiaukeama

Transkriptio

1 Korepohjn pii oll Kuokklss Kylän hisori ksiin yksiin knsiin. Sivu 6 Lippu uurnn! Kunnllisvli koiv. Keskiukem Kohupppien käsikirjoij Juh Jokel kulkee rgedin j komiikn rjll. Ksvo 15 UUTISET 2 NUMERO 12/ LOKAKUUTA 2. MARRASKUUTA 49. VUOSIKERTA

2 2 UUTISET He uoriksi vihreille Jyväskylän yliopisoon mmikuun luss spuville uusille viho-opiskelijoille hen kv-uorei, joiden ehävänä on u sopeuumn uueen kupunkiin j yliopisoon. Tuoroinnis mksen pieni plkkio. Vlinn vikuv muiden muss hkijn ulkomill oleskelu j moivio. Kieliidoksi riiää hyvä englni. Vlinoihin viku myös, kuink pljon eri iedekuniin ulee vihrei, sillä pyrkimys on, eä he opiskelisiv uorin knss smss iedekunnss. Hku kv-uoriksi pääyy perjnin 31. lokkuu, pkollise hselu pideään keskiviikkon 12. mrrskuu j uorkouluus mnnin 1. joulukuu. Yliopiso pisää luenn Tvoieen on, eä pedgogisi opinoj vdiisiin yliopison henkilökunvlinnoiss vuonn YLIOPISTOSSA opevi pisen prnmn pedgogisi iojn. Jyväskylän yliopison kouluusjohj Kri Pikänen oivoo, eä ensimmäise kouluukse lkisiv jo syksyllä Trve onkin, sillä luennoisijoiden opeusiojen heikko so on yksi opiskelijoiden vliusen kesoiheis. Opeusiojn on voinu ähänkin skk kehiää 25 opinopiseen ljuisill YPE-opinnoill, jok pinouv yliopisopedgogiikkn. Niihin hkeuuminen on kuienkin ollu vpehois. Ny pyriään luomn pienä pine kouluuu myös jo virss oleville, Pikänen selviää. Vliuksi heikos opeukses ulee Jyväskylän yliopison ylioppilskunnn kouluuspoliiisen siheerin Mikel Viiln mukn kohuullisen sisesi kikis iedekunnis, mu enien ksvusieeellisesä. Liekö kyseessä ämä uu suurin lpsill ei ole kenkiä -ongelm? Viil pohii. Hänen mukns ksvusieeiden opiskelij kokev, eei heidän vliuksin oe osissn. Kikenlis siä kuulee, ksvusieeellisen iedekunnn dekni, professori Mrj Lirio ihmeelee. Heken mieiyään hän rvelee, eä ossyynä voi oll opejksi opiskelevien kriiisyys leipäljin kohn. VIITALA MYÖNTÄÄ, eä oisiss oppiineiss opejien odoenkin olevn perineisiä hjmielisiä professorej. Luonnonieeissä se melkein kuuluu sin, Viil visilee. Hän piää kuienkin ongelmllisen siä, eeivä mone opej edes miellä iseään opejiksi. Ääripäässä ov sellise luennoisij, jok vin spuv luokkn, kirjoiv sins pperis ululle j poisuv, Viil snoo. Yksisuunis ieo s kirjoiskin j pljon premmin jäsennelynä. Hänen mukns heikkojen opeusiojen ongelm on peräisin osin myös sisäänookrieereisä. Esimerkiksi näyeluenojen yheydessä opeusekniikk on Viiln mukn lähinnä reunhuomuus ieeelliselle päevyydelle sen sijn, eä yliopiso osoiisi ovns kouluusehävänsä vkvsi. Eihän ihmisbiologin mmilinenkn voi noin vin oimi kirurgin, koposiheeri ver. JOS YLIOPISTOLAKI eenee suunniellusi, vuonn 2010 yliopiso sv vpuksi päevyysvimusen semiseen. Kouluusjohj Pikäsen mukn juksen onkin, eä pedgoginen kouluus sisällyeään yliopison päevyysvimuksiin. Jyväskylän yliopison opeusneuvoso oi kesän ieess kn sin puoles. Sen jälkeen yliopison rehori Aino Sllinen oi sin esille myös lukuvuoden vjispuheessn. Ajus on, eä yliopison päevyysvimuksiss olisiv vuoden 2010 jälkeen joko eukäeen suorieu pedgogise opinno i sien ne äyyisi ehdä virkn nimeämisen jälkeen ieyssä jss, esimerkiksi khden vuoden kuluess. Lisäksi Pikänen oivoo, eä yliopisollinssin kolme korkekoulu oisiv käyöön smnlise päevyysvimukse. Se on oki vin yksi ie prn yliopison opeus. Sehän ei u, eä pnnn yheise vimukse vin pperille, Pikänenkin myönää. PITKÄNEN MUISTUTTAA myös, eä hluessn prn opejiens pedgogisi ioj yliopison äyyy vruu mssiiviseen kouluukseen. Pikänen lskeskelee, eä seurvn kolmen vuoden ikn kouluus piäisi rjo usemmlle sdlle henkilölle. Pikänen muisu, eä vikk ulevisuuess pedgogisi ioj vdiisiin uu henkilökun rekryoiess, kuuvsi vimuksi ei voi se. Toivon, eä jo virss olev lähisivä kouluuumn. Tvoieen on, eä kouluukses ulisi niin hyvä, eä houkuelisi myös vnhoj, Pikänen snoo. Konkrien sennemuuos oivoo myös JYYn koposiheeri Viil joskin hiemn epäuskoisen. Kyse on perineisä. Jos joku ei hlu muu oimipojn, niin mikäs ee. Mrj Honkonen Iiro-Pekk Airol Michel Colemnill sekä opeusido eä ieeellinen osminen ov odiseusi hlluss. Hänelle myönneiin p Plueploj opeukses Klervo Ilmsen liikunieeen hisorin luennoill ei pääse nukhmn. Ääni on kuuluv j juuiss on syvällisyyä j huumori. Mies, vlmennus- j esusoppi, 21 Tieyillä lousieeiden iedekunnn luennoisijoill on ouoj poj viku opiskelijoiden luennoillkäynimoivioon. Viime ikoin on yleisyny p, eä hei ensimmäisellä luennoll ilmoien, eei luennon piäjälle ole miään merkiysä, miä opiskelij luennoill ekevä i käyväkö edes siellä. Todell moivoiv? Ninen, johminen, 25 Asis kokemus omvien keskuudess vllisee yleinen konsensus siiä, eä Olli-Pekk Moision filosofin luenno ov jop eriäinkin mielenkiinois kuulv. Luennoisij, jok on innosunu j johdonmukinen. Täsä seur, eä luennos innosuu isekin j siä on helppo seur. Moisio myös käyää pljon esimerkkejä j uskl o kn sioihin pelkkää pluss molemm. Mies, filosofi, 25 Mielenkiinoisimpi luenoj on ollu kirjllisuuden oppiineess. Esimerkiksi Jukk Ammond on jknu lyriikn nlysoinnin lomss kokemuksi vioerosn. Trmo Kunns j Pekk Lilj kirjllisuuden puolel ov jäänee myös mieleen sinunevin j odell erikoisumislns unevin luennoisijoin j ukijoin. He eivä ehkä ollee plopuheenpiäjiä, mu oiv opiskelijoille esille omn kiinnosuksens iheeseen mlillisimmillkin puheill. Ninen, johminen, 25

3 3 Pyöränhuolophum kehiyy Pole Puniss -liikunpäivän suosiuin osuus oli änäkin vuonn pyöränhuolophum. Suosio oi myös usk, kun jono venyivä joidenkin mielesä kohuuomn pikiksi. Kikkien pyöriä ei yksinkerisesi ehdiy korj. Ongelm ov hyvin JYYn liikunvliokunnn puheenjohjn Tiin Aholn iedoss. Meknikkoj ei ollu rpeeksi, Ahol myönää. Se johui siiä, eä mekniko ov pyöräilyseurojen vpehoisi, jois moni on päivisin öissä. Aik vei myös se, eä os pyörisä oli odell huonoss kunnoss. Ensi vuoden Pole Puniss -phumn pyöränhuolo ollnkin prnmss. Aholn mukn jonoukseen on uloss järjesysnumero. Lisäksi phum-ik on siirymässä ilpäivä- j ilpinoeisemmksi, jolloin iemp usemmn vpehoisen meknikon oivon ehivän päiväöisään piklle. Suunnielmiss on myös jk jono khdeksi, jolloin ik viv isomm vi j pikisemmin hoidev pikkuvi eroelisi omiksi jonoikseen. Vmmisopiskelijoille purhoj opiskeluun Jyväskylän yliopisoss opiskelev vmmise opiskelij voiv hke purhoj keemisen kouluuksens ukemiseen. Sipendi on rkoieu sekä perus- eä jkokouluuksess oleville läsnä oleviksi ilmoiuuneille opiskelijoille. Ne jen henkilökohisin sipendeinä. Vpmuooisess hkemuksess on kerrov hkijn henkilö-, pnkkiyheys- j opiskeluieojen lisäksi ne seik, joill hkij hlu perusell hkemusn. Kirjllise hkemukse osoien opinohllinopäällikkö Tuul Mijselle, jol s myös lisäieoj: uul.mijnen@dm.jyu.fi. Hku pääyy 31. lokkuu 2008 klo Apurhn sjille iedoen 12. joulukuu 2008 mennessä. oij ruouun rofessorin rvonimi 10. lokkuu. RIKU SUONIO Kmlin lueno on ollu lousieeiden Bsic Business Sudies -opinnoiss. Suomlinen luennoisij luki powerpoini läpi niin monoonisell vll englnniksi, eä siihen oli odell nukh. Päiä pilkki siellä äällä. Noin puolivälissä lueno sli lkoi yhjenyä vähiellen. Ninen, kirjllisuus, 27 Olen osllisunu ik pljon englnninkielisille luennoille, j yheisä suurimmlle oslle on, eä luennoisijn englnnin lusuminen on huono. Ei puheen rvisekn oll äydellisä, mu kyllä oisen suomlisen piäisi Ino on ärkeää Vsikään professorin rvonimen snu Michel Colemn kuunelee plueen in rkkn, vikk se välillä voi su. TÄMÄN VUODEN Jyväskylän yliopison Hyvä Opej -plkinnon npnnu professori Michel Colemn ei mielellään o kn luennoisijoiden pegdgogisen päevyysvimuksien iukennuksiin. Vsikään knsinvälisesi korkesoises ukimuksesn professorin rvonimen sneen mielesä kukin pl yylillään. On niin erilisi yylejä ope j vlos opejis ekee mielesäni hyvää yöä. Toki on sioi, joiss kouluus rvin, kuen esimerkiksi erilise verkkosovellukse. Kun loiin äällä, ei ollu esimerkiksi Korppi. Eikä muuen juuri ieokoneikn LUVULTA skk Jyväskylän yliopisoll openu Colemn hnkki opejnkouluuksens koimsn Irlnnis. Hän ei kuienkn usko, eä puhelimms koikuluuris olisi suornis eu, vn kyse on pikemminkin persoons. Vielä siäkin ärkeämpää on innosus. Joku voi piää ää omhyväisenä, mu kikki, miä snon, kiehoo minu. Eihän opiskelijoiden voi ole kiinnosuvn sis, jok ei kiinnos edes iseään, Colemn snoo. Lähes 40 vuo kielen lioksen englnnin kielen lehorin oiminu Colemn koros hyviä suhei opiskelijoihin. Erään kirjns esipuheess ymmärää luennoisijn suomlis kseni. Ninen, englnnin kieli, 22 Ensimmäisenä hyväsä luennoisijs ulee mieleen knsnlousieeen Es Mngeloj. Toinen hyvä luennoisij on noin khdensdn (vi oliko se neljänkymmenen) vuoden kokemuksell englnnin Michel Colemn, jok on snu plkinnonkin. Lisäksi muisuu mieleen hyvän suoriuksen ehny opiskelijergonomin luennoisij, vikk nimi jääkin hämärän peioon. Ninen, englnnin kieli, 22 hän on jop äiyny kiiämään näiä yheisisä khvihekisä j jlkpllooeluis. Toisl grduohjjn Colemn on kokenu in isekin onnisuvns, kun vlmis ukielm pääyy pinoon. COLEMAN USKOO, eä opiskelij voiv isekin viku opeuksen soon. Hän oivoo, eä hänen snomisin rvioiisiin kriiisesi j luennoill keskuselisiin enemmän. Professori ilhdu myös, jos joku ehii luke enemmän kuin kurssivimuksiss lukee. Lisäksi plue on ärkeää. Välillä se voi oll jop loukkv i risiriiis, mu yriän in o opikseni. Suosikkiplueinn professori muiselee kh: Colemn rocks j Your jokes re crp, bu keep hem coming. Hyvä Opej -unnusuksen sminen mliskuuss löi khden vuoden pääsä eläkkeelle jäävän opejn ällikällä. Se unui uskomomn hyvälä. Rksn opemis edelleen j oivon, eä voin piää muumi kurssej myös eläkepäivinäni", Colemn snoo. Mrj Honkonen poimij@jyy.fi Vuoden 2009 Hyvä Opej -kilpilun dedline on 20. mrrskuu Kukin iedekun nimiää yhden ehdokkn, joi voiv esiää inejärjesö. Kilpilun iheen on plue j vuorovikuus, j sen voij s euron plkinnon. Jos hlu keskuselu elämän perimmäisisä kysymyksisä, filosofi sksksi j rnskksi i rönsyileviä rkkudenunnusuksi Priisi kohn, niin knn mennä kirjllisuuden professori Trmo Kunnksen luennoille. Suomen Rnskn insiuuin johjn oiminu mies huokuu keskieuroopplis sivisysä. Luennois ei ehkä kikke ymmärrä, mu lk ehdä mieli punviiniä j Edih Pifin levyjä. Ninen, kirjllisuus, 27 Purn i kiiä luennoisij Jylkkärin mielipidesivuill: jylkkri@jyy.fi. Tneli Siippinen, 24, OKL: Ensimmäiseksi ieysi kson, onko kverei, mu lähinnä omll pikkkunnll vluusoss vikuvien sinunijoiden mielipieillä on vikuus. Heini Sksi, 20, psykologi: Neisä kselen jonkin verrn j luen lehiä. Vlikoneikin een, vikk ne ov vin sellisi suun nvi. ELOKUUSSA peruseu helsinkiläinen yriys Smpro mrkkinoi suomlisille korkekouluopiskelijoille loppuyövlmennus j henkilökohis konsuloini. Yriyksen inon yönekijän Smpo K. Koskisen om poliiisen hisorin grdu vlmisui Turun yliopisoss vuosi sien. Millä edellyyksillä voi rjo mksullis loppuyövlmennus, Smpo K. Koskinen? Olen erikoisunu viesinään j kirjoimiseen, joen pysyn eksipuol kommenoimn, jonkin verrn myös sisälöäkin. Tuuj uess olen huomnnu, eei siihen ohorin ukino rvi. Isellä on uoreess muisiss grdun eko, joen iedän, miä se vii. Onko loppuyövlmennuksen plveluj kysely? Ei oikesn. Tämä on niin uore juu, kun oikesn vs syyskuun luss loiin. Millä peruseell vlise ehdokksi kunnllisvleiss? Suvi Kil, 20, psykologi: Se ulee sillä peruseell, eä äii on ehdokkn. Olen hänen knssn keskusellu vlieemois. Vlikoneesskin äii oli korkell. Anero Holmil, 29, hisorin ukij: Snonko, eä osiin se riippuu ehdokkn persoons j omis kyvyisä. Vs oisen ulee puoluesidonnisuus. Kelpko mksullinen grduvlmennus? Minkä hinis loppuyövlmennus on? Perusveloius on 37,30 euro per uni. Tieysi se on in puskohis, hin voi lskekin. Jos join grdu lk lukemn, niin meneehän siihen ik. Milä mksullinen loppuyövlmennus kuulos opiskelijn edunvlvonnn knnl, JYYn kouluuspoliiinen siheeri Mikel Viil? Tämä kuuluu yliopison ehäviin, joen meidän näkökulmsmme yliopison piäisi kehiää om grduohjusn. Tosin ovhn ihmise vlmii mksmn vlmennuskursseiskin, joen uskoisin, eä ällisellekin on ilus. Grdu on monelle iso peikko. Mu onhn se ikävää, jos opiskelij jouuv mksmn grduohjukseskin. Iiro-Pekk Airol oimij@jyy.fi

4 4 NÄKÖKULMIA Tiin Piilol Kivien kuneus PALJASTAN SALAISUUDEN. Niin kun kuin muisn, olen hveillu olevni kivi. Luulen, eä hveilin siiä jo vuvn, äidin ujuess jlkni rusken froeehlrin lhkeeseen vikken ieenkään näillä snoill, sillä minullhn ei ollu vielä snoj. Uskon vksi ikävöineeni siä lähes ylsisyneisyyä lähenevää unne, minkä pikäikinen piklln pysyminen ikuisess iheu. KIVIEN LAILLA sin urv ms. Ujuin juureni syvälle mn onkloihin niin, eei minu voiu viedä koikulmilni mihinkään. Kikki mkneko si kehoni sekomn: vsni vlhi veeläksi, en voinu syödä, en nukku. Vier ihmise luuliv, eä olin ullu kipeäksi, j miä äiini olisi voinu sno? Eä niin kuin rsvilli pikkupoj eloiv käsiään j jlkojn, mkneko si juureni kkemn? Ensimmäiseen kouluvuoeeni mennessä olin lknu luo siinä määrin mhn, een enää pelänny ympärilläni vniv yhjyyä. Mu kun äiini hävisi Oulisen l-seen 1 A -luokn oves, joss roikkuiv Suomen kr j Heikki j Anni -käsinuke, hän vei mnpinnn muknn. Yhäkkiä pulpeini j uolini mellijl riippuiv pinoomss vruudess, j minä pielin henkeni kupll lukseni reunois kiinni. Opej, jok oli pyyäny minu keromn jokin isesäni j perheesäni luuli, een ujouni snu sn suusni, vikk kikki johui vin siiä, eei hän sen premmin kuin muukn voinee kuull, miä huusin, kosk riipuin uhnsien kilomerien korkeudess. Siiä lähien olen unenu olevni puoliin irrlln kikes. Ain välillä onnisun mdoimn iseni j silloin unnen iseni selliseksi kuin kuvielen kivien unevn isensä; rskksi, eheäksi j kokoniseksi. Vpksi synymisä j kuolemis. OLEN VARMA, eä vin jokin kivenklinen pysyy nuumn ympärisölleen niin äydellisesi, eä jos osisimme niiden kielä jos pysyisimme lukemn kikkien milmn kivien kuniin yyniä pinoj ne osoiuuisiv peämäömiksi ikkirjoiksi. Uskon, eä jokinen vuosi, jokinen perhosenoukn kuoriuuminen, mrjn kypsyminen j hmpn puhkeminen on ikuisesi llell kivien minerlisiss syvyyksissä. Hyvä äänioikeueu, huonoj uuisi. Ehdoks, jonk vlise sunnunin koikunsi i -kupunkisi vluusoon, ei ole mikään järjen jäiläinen. Ei, pikemminkin hän on jop ivn hirviävän yhmä. Luomusehävään pyrkivälle on näe jälleen luvss vähän vl mu pljon niskn siä iseään. Päääjän on hnkl oimi oikein, eikä sekään yleensä kelp. Pienen kokousplkkion lisäksi s yleensä kiiämäömyyä kupn päälle. Älkää ymmäräkö väärin. Toimijn elnoni perusuu vlln vhimiseen, eikä mikään ole yhä herkullis kuin erävä poliiinen siiri. Välillä poliiikkoj kohn heieään kuienkin niin pljon lok, eä ekee mieli kysyä, kuk hullu niiä hommi edes ekee. J miksi? Eikä ilmiö rjoiu inosn kunnnvluusoihin i eduskunn. Kikkihn me iedämme, eei ylioppilskunnn i inejärjesön sioi voi ker kikkin hoi oikein. Pnkkikriisi iski opiskelijn kukkroon Finnssikriisi on johnu siihen, eä yhä usempi opiskelij jää ilmn om koi. Freij de Syy-Mäin, 21, on yksi uhnsis, joille omisussuno jää hveeksi. Tuo, ei minull olisi ollu vr edes ää ennen, de Syy-Mäin myöäilee. Edessä vuuv huonosi plku ur ei de Syy-Mäinä msenn. Kenies hän hsssi opinorhns urskopioihin, kenies islnilisiin kiineisöihin. Jok puksess on selvää, eä näillä uloill hän ei pljon pääkirjoius 20. lokkuu 2008 Vin hullu hlu vluusoon Idelismille on helppo nureskell j luoj ieää, eä niin olen ehny usein minäkin. Jälkeenpäin ulee kuienkin likinen olo. Hämmenävää kyllä, broilereiden j puneiden joukoss on änäkin vuonn muum kunnllisvliehdoks, jok unuu idosi väliävän siiä, mien si hoiden. Selliselle idelismille on helppo nureskell j luoj ieää, eä niin olen ehny usein minäkin. Jälkeenpäin ulee kuienkin likinen olo: jkisinko ise vliminoksi ihkuseess, heräisinkö oripneeliin seisemälä j käyäisinkö ison siivun om ikni siihen, eä hoidn si muidenkin puoles ieäen, eä joku solv minu sunoj osele. Aneeksi, mu voisieko ny poisu? hän kysyy mieeliääsi. Surkes ilneesn jok on kyllä ihn äysin om syyä huolim de Syy- Mäin jks yhä usko, eä jonin päivänä myös hän s pidellä käsissään omn kksion vimi yhdessä vopuolisons knss. Apu! Tämä mies ei jää minu ruhn! de Syy-Mäin nurh leikkisäsi, kun poliisi rh minu pois pikl. Touuden ieooimiso lehi.smizd.info sähköposise i lehien plsoill, ein miä ein? SAMI BORG (v-ksvo). Ei vlisunnuni ilmn Smi. Mu korosn, eä ämä on vs ennuse. BB-PAASTO (kokeilu). Join osi ouo. Niin, vluusoon pyrkivä ov eräänlisi jumln hulluj. He ov snee heräyksen j kulkev vsvirn mss, joss Turun yliopison uoreen ukimuksen mukn kolme neljäsä vel pimeydessä eli ei unnis edes hlliuspuoluei. Hloo! Siinä ei ole vr nureskell miniserin ekouklle i piää vluuson puheenjohj epärehellisenä niljkkeen. Eivä poliiiko kriiikiönä rkkumme nsise, mu kunnioius kyllä. Hyvä lku on vivuu uurnille viimeisään sunnunin. Mrj Honkonen poimij@jyy.fi SUOMALAINEN RAP (musiikki). Kun n koneen rpo piisi, voi unu silä, eä omkin riimielijän io j kyky puke iähelsinkiläinen elämänusk snoiksi ov ihn ookoo. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huonee Keskussirlnie 2, Jyväskylä Sähköposi jylkkri@jyy.fi, neisivu Fksi (014) Pääoimij Mrj Honkonen , poimij@jyy.fi Toimij Iiro-Pekk Airol , oimij@jyy.fi Siviiliplvelusmies Riku Suonio (knnen kuvius) , sivri@jyy.fi Pinos kpl. Pinopikk I-prin Oy, Seinäjoki, puh (06) ISSN

5 5 Jylkkäri hlu ieää, miä opiskelij jelev. Läheä mielipide osoieeseen Kirjoi lyhyesi. Toimius vr oikeuden lyhenää j käsiellä kirjoiuksi rviess. Kerrn hyväksyy opinosuorius ei kelpkn? VAALIKUULUTUS ASUKASNEUVOSTON ASUKASJÄSENTEN VAALI VUONNA 2008 Liikunieeellisen iedekunnn opinosiinpäällikkö Juh Rn- Epäilemää ämä luse on sijinnu fyysisesi kyseisessä siniknisess snoin. Tämän peruselun jään kuienkin se jo kerlleen hyväksyyjen suoriusen so, millä ukinoj suosu- oimien j ennkkoäänesys seurvsi: kri lähesyi iedekunnn opiskelijoi änä syksynä yllääen sähköposill jonk sisälö kikess yksinkerisuudessn oli jokuinkin seurv: eoksess jo vuosien, ellei jop vuosikymmenen jn, j okihn minunkin olisi se sielä piäny hei ensimmäisenä vuonn opinojeni ohjenuorksi o. yysin omn rvoons, sillä ikiikiseen keemiseen perineeseen, höyryveurien j kolmion muooisen pillimehujen ikkudell, uskin kuului ää nykyisin vllll olev e- n opiskelijoille myönämään, eenkin sellisiss puksiss, missä opiskelij on sinu omien heikkojeni yydyävien rvosnojens knss j on vlmis yövoimoimison kyn- Ennkkoäänesys Renukk Vrsininen äänesys Renukk Liikunieeiden kndidin u- Ei sillä, olenhn onneksi oml hokkuusjelu seisemän vuoden nyksen yli kuvun klinen ukin- kinnon myönämisen edellyyksenä on, eä sekä pääineen perus- eä ineopinno on suorieu vähinään hyvin iedoin. Toisin snoun ämä rkoi siä, eä mikäli heikoin i yydyävin rvosnoin opinons kndiviheeseen si khlnnu opiskelij hlu sd ukinoodisuksen, on hänen ensin koroev jo hyväksy- oslni onnisunu rim hipoen ieilemn perus- j ineopinoni läpi hyvin rvosnoin, mu epäilenpä, eä näin ei ole kikkien opiskelijoiden li. On siis hyvin mhdollis eä älläkin hekellä joku opiskelijovereisni on kuumeisesi mesäsämässä ensimmäisen vuosikurssien kirjllisuu, vin eniäkseen jo kerlleen hyväksyy- opiskeluikrjoiuksineen, rkkoine hopseineen j ei niin vpsi vlivine sivuineineen. Sen sijn hlunkin nos esille kysymyksen siiä, kenen eu ällä pääöksellä, vi piäisikö ehkä kuienkin ennemmin puhu suosiukses, jen. Asihn voidn oki perusell niin, eä selviyyäkseen ine- sekä oodisus kourssn sumn. Tässäkin ilneess liikunlisen inon mhdollisuuen lienee luo ikiikisen keemisen perineen kulmkivisä yheen, nimiäin keemiseen vpueen j ieynliseen jousvuueen iedekunnn hllinnon puolel. Onneksi ehokkuusjelu ei ymmärääkseni ole äysin sumennu Jyväskylän yliopison ylioppilskunnn Korepohjn ylioppilskylän suksneuvoson suksjäsenen vliss ov äänioikeueuj j vlikelpoisi kikki Korepohjn ylioppilskylässä vkinisesi suv kuusiois vuo äyänee henkilö, kuienkin sien, eä sunoloiden määräikise i vkinise yön ekijä i ylioppilskunnn virnhlij eivä ole vlikelpoisi suksneuvoson jäseniksi. ysi suorieuj opinojn yhden jä rvosnoj premmksi. Aivn kuin pykälän verrn. ukinouudisus ei meille vnhll ukinorkeneell loineille, mu Tiedusellessni opinosiinpäällikölä peruseluj älle pääökselle, uudell vlmisuville opiskelijoille olisi sin vsukseksi linuksen iedekunnn opino-opps sivul 10: älle vuodelle. uonu jo rpeeksi hrmi hiuksi "Opinojen suorimisess nouden kikiss oppiineiss sellis nulle kerroiin pääöksen pohjuu- Eikä ässä vielä kikki. Lisäksi mi- meneelyä, eä ensin suorien vn ikiikiseen keemiseen perineeseen, joss ennen seurvlle perusopinno j hyvin iedoin suorieujen perusopinojen jälkeen ineopinno. suorien perusopinno hyvin solle eli ineopinoihin siirymisä rvo- Ilmn ls oiveis huolim Jylkkärin numeross 10/2008 oli juu si, joen on yyyminen julkisiin plveluihin. Mielenkiinnos lukisinkin, lpsen hnkkimises, j kuen ällisiss juuiss yleensä, myös ässä oli joku minkälisen linjn YTHS on onu lpseomuusukimuksiin j innokksi knnusmss lpsenhn- -hoioihin. mhdollisesi niiä seurvis syvenävisä opinnois, on opiskelijn hlliv perusopinnoiss opeeu si vähinään hyvin iedoin. Toisl ukinnon smisen edellyyksenä on kikkien siihen kuuluvien opinokokonisuuksien hyväksyy suoriminen, mikä s ei ole mhdollis mikäli kikki kurssej ei ole hyväksyysi suorieu. Sinänsä siis erikoisel kuulos, eä yliopison hol määrieäisiin iedekunnss siois pääävien pelisilmää, sillä voin vin kuviell, kuink pljon ensimmäisen opiskeluvuosien rvosnojen korominen moivoi yöelämään joko osiin i kokonn siiryneiä, mu opinojn edelleen roikovi opiskelijoi. Smpo Mälkiä Vlmennus- j esusopin opiskelij (5. vuosikurssi) Ehdoksilmoiuksien sekä vliliiojen j vlirenkiden perusmisilmoiuksien, joi on svill ylioppilskunnn keskusoimisos sekä Korepohjn ylioppilskylän suksoimisos, on olv jäeynä keskusvlilukunnlle viimeisään iisin klo 13 mennessä. Vlisikirj oimien Jyväskylänyliopison ylioppilskunnn pääsiheerille Minn Humäelle osoieeseen Keskussirlnie 2, Jyväskylä. Vlisikirj vsno keskusvlilukunnn vluumn Minn Humäki, jol s myös lisäieoj ehdoksseeluun liiyvissä kysymyksissä (p , p , psiheeri@jyy.fi). Lisäieoj s myös keskusvlilukunnn puheenjohjl Ville Qvisilä (p , viqvis@jyu.fi). kinn jo opiskeluikn. Ehkäpä juu myös äsä näkökulms Lukisin mielelläni myös homsi uisi lpseomi opiskelijoi näke- lpseomis opiskelijois, jok ov mään, eeivä he ole inoi vikk noudnee vlkunnn päämiesen joskus silä unuu, kun lähipiiriin ulee neuvo j oivov svns perheenli- perheenlisäysä vhingosskin. säysä, mu ls ei kuienkn ole kuulunu. Vlievsi en usko, eä olisimme inoi. Opiskelijoin ei ole vr mennä yksiyiselle kliniklle hnkkimn lp- Kirjoius julkisn poikkeuksellisesi nimimerkillä. Lpseon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Oikei sioi TAPASIN YSTÄVÄNI, jonk knss emme Hrmi, eä vleiss on loppujen lopuksi ollee juellee vähään ikn. Keskuselu kyse pelkäsä poliiiks. käänyi jnkohisiheisiin. Epäilykseni heräsi. Vlikin ov uloss, päivieli ysäväni. Poliiiks? Ei ki. Puhummehn me vrmsi smois vleis? En yhään iedä, keä piäisi äänesää. En minäkään, yhdyin puheeseen. Ysäväni ksoi minu hämmenyneenä. Siellä pääeään osi ärkeisä siois. No kunnllisvleis. Lsen leikkipikois j hiekklikoi, loii ysäväni. Minä puhuin koko jn ulevis Ah, oivlsin ilme kirksuen. Lenopllokenisä j pyöräelineisä. Korepohjn ylioppilskylän suksneuvosovleis. Jäeenljielus j viherlueis Minosmises j ilmoiusuluis. KORTEPOHJAN ylioppilskylän suksneuvoso vlin jok vuosi. Neuvoson yhdek- NYÖKYTTELIMME päiämme syvän yheisymmärryksen vlliess. Sien ysäväni ksvoille lskeuui syvä murhe. läisen keskuudes vleill, joiss säsä jäsenesä neljä vlin suorn kylä- vlikelpoisi ov kikki kylässä suv 16 vuo äyänee henkilö. Lopu viisi jäsenä vlisee ylioppilskunnn edusjiso järjesäyymiskokouksessn ylioppilskunnn jäsenisön keskuudes. J se poliiiks. Ylioppilskylä on kouluesimerkki yheiskunns pienoiskooss. Täällä pääökseneko j oeumis pääsee kokeilemn ise käyännössä inukerisell vll. ASUKASNEUVOSTOSSA voi odell ise pääsä muumn milm, jok ei prne hienoill puheill s-rvos j mksuoms kouluukses. Sen sijn ylioppils- Kirjoij on Korepohjn ylioppilskylän kyläsiheeri. kylässä suvien lpsiperheiden elämänlu kohenee mimomsi, kun Kylän ränsisynee kiiku j kiipeilyelinee vihden uusiin j hiekklikkoon uodn puhds sn. Asuksneuvososs on rjoll mon oimijn pesiä ihmisille, joiden käde hluv ehdä hyvää yöä. Muu milm, loi koosi: seu ehdolle kylävleiss. Mri Läheenmäki Asuksneuvoson kylävli-info Korepohjn Lillukss iisin 28. lokkuu kello 19 lken.

6 6 Sun nd cold showers Vsilis Krgiorgis finds he Finnish sun very relxing experience. He goes o sun once or wice week. UNFORTUNATELY, we hve only one hour ech ime bu i's enough o ry funny hings such s romic drops on he sove or even honey on your skin. I s lso gre wy o mee your neighbors. I hink he bes pr is when you go ou for swim in he lke or ke cold shower. I find i very revilizing. There is one problem, hough how o explin he feeling o friends bck home in Greece. I cnno convince my friends by disnce so I hve o ke hem by he hnd o ry he sun when I ge bck. I hink hey will like i. Mybe i's oo much during he Greek summer bu definiely good during he winer, Krgiorgis reckons. AWAY FROM HOME SO FAR, Vsilis hs been in wo hockey gmes. The firs gme ws JYP vs. Pelicns. JYP domined he gme, bu I sw good hockey from boh ems. The second gme versus Lukko ws no s good, becuse here ws more fighing hn hockey in he rink. I ws very difficul for JYP, bu hey clinched he vicory in he end, Vsilis nlyses. Krgiorgis does no ye hve fvorie plyer in JYP. The golie seems good, hough, becuse he mde some cool sves nd seems o inspire rus in ohers. Vsilis sys he bes pr is he hockey fns nd he mosphere in he hockey ren. Wih he drums nd bells nd shous i feels like Greek foobll sdium. I hve been o jus one foobll mch in Finlnd. I s no s exciing s hockey gmes here, hough. And he foobll fns re no cool ll. Asukkiden RIKU SUONIO VASILIS ALSO priciped in he even Kuppkdun Appro. I ws fun. We visied mny cool plces nd we hd gre pry he end. There were lo of people. In fc, never hve so mny srngers spoken o me in Finlnd. Heidi Tmminen Jylkkärin löyää myös Nmkirjs: I Jyväskylän Ylioppilslehi N E I T S I N A M U H Ä V I Ä P A R U A OM lelle, vinen u: omkie uulikki Huo lk o ii p v e r u Anj-T lisell neljä lelle, n suom si Sresslo j umss h mkie p o lk s T u ii L v, u e k ell en pol uhm mlis n suo juni Klssin mm. Ris R lk n nin ku u puhuji en pol uli, Krisiin A n i s l ä v n i yle Kng Kns mm. Heli S, Rmi nn M n H e. in m ir n P? puhuji ujn m opss. Helk Euro ku puh n mm l il ji o k u o p h h u s i Luov olku p uluur össä? män p yä yök yöympäris ä l l e ä v e en Liik urisess m. Mi n m yö monikul s-elämässä in e ih A es busin n ulkin Miä o in vhvuude lisyys is vä Humn o j knsin lm i li ieoku o e? s j u M rjoi oo inh s neuv kimie yriäjä/mm L inusko M lkkneuvon P -pise m CV önnjori kboo Ty m. My m siinyy e elm 1 Ilohj ILMOIT TAUTUMINEN JÄRJESTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ Hgin humnisinen iedekun, Humnisicum ry, Humnis ry, Humnisinen kil, SuHol j HOL FAKTA gissä Helsin o l s 1 pil Yliop. klo 1 h n V Pikk orsi.11 h Ajnko Korepohjn Ensimmäinen lo vlmisui vuonn Vuoden 1990 uudisrkenmisen jälkeen kylässä on ny 18 rkennus. Vlmisuessn kylä oli ullu mksmn lähes 44 miljoon mrkk, jos vin puoli miljoon mrkk oli

7 7 s näköinen nelikymppinen Korepohjss on ollu in kylmää, kose j remonin rve. SYKSYLLÄ 1968 pääsivä ensimmäise onnekk muumn ulierään Korepohjn ylioppilskylän A-loon. Vlv rkennusurkk oli vs luss, mu kiios uuden elemenirkenmisen vlmisui kylään vuoeen 1975 mennessä 16 suinlo sekä keskusrkennus rvinoloineen. Kylän rkenminen oli vlv urkk ylioppilskunnlle, mu opiskelijoiden sunopuln rkiseminen ksoiin niin ärkeäksi, eä siihen lähdeiin melko yksissä uumin. Asunoilnne oli surke. Kmpuksell sijisev Ni-sunol oli äysin limioieu, keroo Sunnunikhvej j suksdemokri -kirjn kirjoij Mrkku Viikki. Kirj pohjuuu hänen grduuns, joss ukilln kylän kh ensimmäisä vuosikymmenä luvulle si opiskelijoiden sunoloimin oli ollu hjnis, lähinnä oskunien, inejärjesöjen j ylioppilskunien järjesämää. Ny opiskelijmäärä oliv Jyväskylässäkin ksvnee siä hi, eä rviiin järeämpiä keinoj. Siinä oli vrmsi pljon sellis 1960-luvun ilmpiiriä mukn, eä ny prnnen milm. Kikki oikel vsemmlle yhyivä, sm phui oki ympäri Suomen. Korepohjn lähisukulisin voidnkin piää esimerkiksi Turun, Espoon Oniemen j Oulun vsvi hnkkei. YLIOPPILASKYLÄN hisori on smll suomlis j jyväskyläläisä lähiöhisori, olihn koko ulev TATU ONKALO Mrkku Viikki ei koskn ise sunu ylioppilskylässä, vn oli onnellinen KOAS:n suks. Hänen grduns hyväksyiin hisorin lioksell vuonn Korepohjn suinlue uolloin pelkkää pelo j suo. Ylioppilskyläsä hluiin ehdä opiskelijoiden om pikk. Smll oeueiin suomlisen lähiön ide, sumis keskellä luono, joss kuienkin kikki plvelu ov lähellä. Alun perin piene, prinkymmennen neliön sunno jeliin yhden hengen suviksi. Jo ennen ensimmäisen lon vlmisumis oli selvää, eei ähän ollu ksvvien opiskelijmäärien pineess vr. Asunnois uli niin snouj overiyksiöiä, joiss kusskin oli kksi suks. Kämppää Korepohjs odoeiin sili innoll. Asunnois oli kov kilpilu, j sukkiden vliseminen on ollu ihn hirveä yö. Hkijoil kysyiin piseyämisä vren kikki mhdollinen, isän j äidin yö j ulo, koipikkkun, opiskeluvuode, opinomenesys, järjesökiivisuus. Ylioppilskunnn ensimmäinen ieokonekin ideiin hnkki, jo suksvlin ei olisi ihn äysi kos, Viikki snoo. KORTEPOHJAN ylioppilskylälle on nnu omleimisuu sujimisons lisäksi suksdemokri. Jok kerrokses vliiin kerrosvnhimm, jok muodosiv suksneuvoson. Neuvoso käsieli kikke meluvliuksis mrjpensiden isuuksiin. Asuksdemokrikin on os uon jn ihnei. Asukki hluiin kivoid mukn omi sioi koskevn pääöksenekoon. Pideiin jop huolesuvn, jos joku ei vikuminen kiinnosnu, kuvilee Viikki. Kerrosvnhimpi pii oll kksi, mieluien neljä, sillä vrsin pin huomiin, eä suksneuvoson kokouksiin oli vike sd rpeeksi porukk kokoon. Lisäksi vnhempn ei voinu oll kh vuo peräkkäin. Kerrosvnhimm oliv myös vähän kuin uorei: keksivä yheisiä virikkeiä, iedoiv j ohjsiv uusi ulijoi. Tloihin j kerroksiin perusuv hllino oli jelu oimimn hiemn yli uhnnen opiskelijn yheisöön, mu kylän ljennuu vuosin sukki oli jo liki kksinkerinen määrä. Asuksneuvoso uhksi pisu liki 90 henkilön mmmuiksi, joen lopul keväällä 1974 oeiin käyöön vleill vliv 20 hengen suksneuvoso. Tu Onklo Kllis juomlsku j 14 kesän korjusurkk yo-kylä empuksill keräyä rh j lopu lin. Huippuvuonn 1976 kylässä sui henkeä. Nykyisin sukki on heimn lle Vuosin jop proseni JYYn jäsenisä sui ylioppilskylässä. Opiskelij-sumis suunnieliin luksi kmpuksen lähelle j Jyväsjärven vsrnnlle Kuokkln. Lopul edullinen mpl löyyi kuienkin Korepohjs. Presideni Kekkos voi piää ylioppilskylän kummiseänä. Häne siin piklle sekä peruskiven muurukseen eä kylän vihkiäisiin, joss oli pikll myös lupv nuori opeusminiseri Pvo Väyrynen. Kylän vihkiäisen jälkeen vuonn 1976 JYYn edusjiso si keskusell mrkn lskus, jok koosui suurel määrin juomrjoilus. Kylä rkenneiin hyvin veiseen mperään. Erään keromuksen mukn nuori mies lähi kerrn oikisemn rkennusyömn läpi. Työmiehe löysivä häne mull vyöärösään liejuun juuuneen. Köyhällä ei ole vr hlp. Ylioppilskylän lo ehiin ikoinn niin surkeis merileis, eä melkein hei lojen vlmisuu uli peruskorjuksen ik. Hei lojen vlmisu- u huomiin, eä ikkunois puuui iiviseiä, eiväkä hissi meinnnee oimi. Tornilojen beonielemenien pin mureni, j huoneis soi oll nurkk jäässä. Vuonn 1984 lkneess j 14 kesää jkuneess korjusurkss ornilojen ulkoseinä rkenneiin äysin uudelleen. Trin keroo ulkomlises opiskelijs, jok ei suosunu lähemään sunnosn remonin ielä, vikk npurikämpän ulkoseinäsä oli jo melkein kivinkoneen kuh läpi. Hän ruhoiui, kun ymmärsi, eä s pl sunoons remonin jälkeen kisin. Kylää rhoieiin nimikkosunnoill, joiden suksvlinn sponsori siv viku. Nimikylin sunnon oveen on voinu sd myös kunninosoiuksen. Niinpä nykyisinkin kylässä voi su vikkp Pihipulle i Muri Pekkriselle omiseuss sunnoss luvull oli uu, eä miehe j nise siv su smss kerroksess. Vrsinis kohu heräivä kuienkin nimom susipri, joi pääseiin sumn kylän perhesunoj luvulle uless ilmpiiri oli jo vpuunu, eikä susipreis jkseu enää oll kovin kiinnosunei. Alkuvuosin kylässä sui pljon lpsi, jo vuonn 1974 melkein 180. Lsenhoio oli ongelm, sillä opiskelij jouuiv piämään kirjns koipikkkunnilln. Lopul ylioppilskun rkensi omn päiväkodin Q-lon lkern. Yksiöloiss oli yheisiä olohuonei, joiss järjeseiin myös kerrosbileiä. Pikkujoulukudell soi oll ruhon, kun jok päivä juhliiin josskin kerroksess luvun lopull uuden lähiön lpse oliv ksvnee eini-ikään. Korepohjss ilmeni nuoriso-ongelm, kun lueen eini lkoiv norkoill kylän sukkiden yheisiloiss. Ovi j ikkunoi rikoiin, sukki uhkiliin j sunoihin muruduiin. Vuonn 1981 opiskelij keräsivä dressin ruhllisemmn Korepohjn puoles, j uohunee sukk hrjoiiv myös ulkoprioini ilisin. Koonnu: Tu Onklo

8 8 Kikki piävä vleis Vlipneeleiss isuminen käy yösä. Missä, milloin j kuk? JYVÄSKYLÄN PUOLUEEN v päärkennuksen Reilu kymmenäuh lykäsää sunnunin. Kunlise vlisev ehdokkn joukos päevimmä, näkyvimmä j sen npurin Erkin, jo äänesin viimeksikin. Jylkkäri pääsi plsoilleen väieleviä ehdokki, mu ilns siv myös vlivirkilij. IRTOKUVA RIKU SUONIO Kuk äänessä? Kuk spui ksomn? Miä ihei käsieliin? Touko Alo (v Minn Mäkine (vs) j Jukk T C-rkennuksen lilleen. Joukoss j yksi vuv. Teni lkoi os selemällä. Vlu ne pelsisiv rvisevn mu Lisäksi käsieli mhdollisuuksi kunnn plvelu odoksisen rs Pneelin onnisuj Er (skp) vkuu vikk soruikin mn näsäviis Mäkinen (ps) k kin väielyssä h (vihr) vkuui l euil siiäkin niiden olleen k Prs kommeni J sen jälkeen m Pursi (kesk) Ke Hluisiko, eä kupunginjohj Mrkku Andersson kipsisi käesi? Jyväskylän mmikorkekoulun opiskelijkunnn puheenjohj Miik Toivnen si koke hoisu-mrkun koskeuksen, kun JYY j JAMKO järjesivä opiskelijoiden kunnllisvlieesejä esielevän vrjokokouksen mliskunnn vluusosliss. Lääkärinä hääri Ville Weserbck. Kiiämme Moiimme C-rkennuksen pnuoren pull puhuji lähes k rej lukuun Puolee oliv h uli Euroopn lu oli osin epäon isi ensin? ol nelle ehdoks j ny juuri ik.

9 9 Äänesyspikll voi löyää vikk seksulisen idenieeinsä inkin luluss. Jylkkäri summ yliopison khden pneelin prh j huonoimm heke. EUROOPPANUORTEN JA AINEJÄRJESTÖ lipneeli iisin kello yliopison ulss. Pneelin juonsi Pekk Vhvnen. ihr), Hnn Er (skp), Erno Hyönen (kok), n (ps), Jrno Pursi (kesk), Oskri Rnl orikk (sd). ul äyyi pneeli kuulemn ulleis puolähinnä opiskelijoi, ehdokkiden kverei llisujen hrrsuksi j liikkumismuooj kyusopyrkyri, jouuiv rkisemn myös keensin: isemurhhkuisen nuoren, lääkkeiään mon vi perheväkivlls kärsivän nisen. in suurlukiohnke, kouluuksen yheisyö, rhojen priorisoini, pkoliskysymyksiä j iden ulkoismis. Rkovn oli myös orfri-kveekrinuoren uimopeuksen pulm. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN vlipneeli keskiviikkon kello yliopison kirjson khvilss. Pneelin juonsi Pekk Vhvnen. Plom Hnnonen (vihr), Mrj Kolu (vs), Ani Kurko (skp), Jukk Torikk (sd) j Ani Vesl (kok). Kirjson kuppil äyyi seisompikkoj myöen. Joukoss pljoli opiskelijoi, mu myös muum vruneempi. Ehdokkiden kverei pikll runssi. Vlipneeliin osllisuneil eniin kysymyksiä ilmises erveydenhoidos opiskelijoille, pikllisliikeneen prnmises, Jyväskylän sunoilnees j kupungin prhis j huonoimmis puolis. Pohdinnss oli myös konserilon kohlo j se, miksi yleensä knn äänesää. Tiisin pneelis poikeen JYYn vlienissä oli myös kyllä/ei-vsuskierros sekä puolueiden vliohjelmien unnismisesi. JYVÄSKYLÄLÄISEN AU PAIR -yhyeen vuonn 2005 julkisul Voiko ämä rkkus oll syni -lbumil löyyy kpple Helen, jok käsielee in säännöllisin välijoin myös änä syksynä jnkohiseksi nousev ihe, äänesämisä. Lulun luss päähenkilö pääsee käyämään äänioikeun ensimmäisä ker, mu Au Pirin ulkinnss vlipikll phuu muukin. HELENAN TAPAUKSESSAHAN kyse on seksulisen idenieein löyymisesä ylläävässä ilneess, Au Pirin lulj-snoij Tomi Tuoml vlo. On nuori ninen, joll on ollu ehkä jonkinlisi seksulisi kokemuksi, mu ei kovin häävejä, j yhäkkiä hän pmh ähän ihmemhn, Tuoml jk. Helen on jänniyny j unee isensä osksi järjeselmää. Tässähän on ieyä s/mhenkisyyä mukn. Siinä on kyse vlls, j sehän usein liiyy seksulisuueen, Tuoml pohii. Vvisuv kokemukse sv Helenn hkeuumn myöhemmin vlilukunnn jäseneksi. TUOMAALA EI kuienkn iedä, eä kenellekään olisi käyny näin osielämässä ensimmäisä ker äänesäessä. "Koko seelm on likisen mielikuviukseni uoe." Milloin on sien erooisesi luunein äänesää: presideninvleiss mmikuun pkksill, eduskunvleiss mliskuun loskss, europrlmenivleiss kesäkuun heleillä vi kunnllisvleiss lokkuun seess? "Se on ehdoomsi syksy, kosk syksyssä on enien mgi. On pimeää j lehde ippuu. Kesällä on liin kuum j losk on ympeää", Tuoml linj. Myös Au Pir -solisi ise ikoo käyää äänensä kunnllisvleiss. "Kunnllisdemokrihn on melkein nrki, kun se on niin lähellä." Hän knnus muikin uurnille, vikkp Helenn hengessä. "Löydä isesi äänesä!" Tuoml nur. Helen Hiljinen hrrs huoneiso Käde rov uurn Lippu luiskh sisään Sd ker änään Iiro-Pekk Airol oimij@jyy.fi On s se neljäs vuosi Helen on öissä s kolmnnen äänesyslueen vlilukunnss Kolmnnen äänesyslueen vlilukunnn kunor oinen siheeri Helen Arkisokppien uoksu ilmss ouo sähköä sähköä, Helen Koulun sli kun sien sedä ädi vkvin Pöydän luo on pikä mk Helen on äänioikeueu Khdenkymmenen vuoden pääsä kuin ensi kerrll On kuum Hengiys on iheä Seliämäön kipuu oo äyymysä Sn: Tomi Tuoml RIKU SUONIO i rikkll j suorsnisell seneelln, Miä ismiä edusisi? -kysymyksessä hieseen vsukseen Kommunismi, duh. yi eleeömän yylinsä edukseen, vikk jäiiukn sivuun. Osin mkeiluun sorunu Alo uvuill, jok unuiv kuin vr vsen rkishuolim, eä järjesäjä vkuui Jylkkärille ikil osllisujil ennkkoon slisi. Aluksi hiemn jänniyneen oloinen Hnnonen (vihr) pii vsuksens lyhyinä j voii Tunnisko vliohjelmn -kisn ylivoimisesi. Torikk (sd) j Vesl (kok) hyöyivä yllääen keskinäisesä nokielusn niin, eä molemmis uli nokkel, husk j jop sinunev kuv. Jälkimmäinen eki ero muuhun pneeliin mielipieillään, jok osin oliv osin risiriidss edellisilln kokoomuspnelisin knss. ummokin s nsions mukn! ne pelsisi ensin? -kysymykseen. Poliiikkojen prisuhderilogi pois lehdisä! Kolu (vs) pelsisi äänesysprosenin imgonkohouksell. ilmpiiri henki kreikklis Agor j euroopmisui pikän päivän pääeksi. Pneeliss oli ikis suurimmis ryhmisä krisillisdemokom. Puolueohjelmien unnisuskis oli minio j pneeliss oli vru kylliksi ik yleisökeskuselulle. Vesln j Torikn snilu kieli kenies pienisä piireisä, mu oli viihdyävää. risen yksimielisiä lähes kikes: suurin riiunionin mlousuis. Kysymyksien seenisunu esimerkiksi kysymys Kene pelslähinnä osoius delegoiniidos, ei siiä, kekisi kunnn rhoj. Yleisökeskuselulle ei jää- Äänenoison ongelm riivsiv pneeli, eiväkä lyhyiden puheenvuorojen vimukse mennee kikille ehdokkille perille. Vero- j rhkysymykse jäivä opiskelijois oiomisen jlkoihin. Keskus, perussuomlise j krisillisdemokri loisiv poissololln. Koonnu: Mrj Honkonen

10 10 Yksinäisyys si knvn eksi-v:sä YLEN TEKSTI-TV:N milei legendrinen Nuoren pls helpoi einingsi inkin jos on uskominen VTM Jukk Kngsniemen viime lunin rkseu nykykuluurin väiöskirj. Kngsniemen ukimuksen ineison oli vuosin Yleisrdion eksi-v:n Nuoren plsll ilmesynee kirjoiukse, joi oli kikkin 716 kpple. Tukimuksess selvisi, eä vin kuusi proseni nuoris koki yksinäisyyden myöneisenä, siis vpehoisen i ruh uovn. Enien eli noin 40 proseni oli emoionlisesi yksinäisiä. Sosilinen yksinäisyys vivsi 30 proseni j vnh kunnon eksiseniliyksinäisyyä koki jok kymmenes. Yksinäisyydesään kirjoiminen kuienkin helpoi yksinäisyyden knss elämisä, sillä verisen uki on ärkeää. Myös hrrsukse, musiikki j omien vhvuuksien löyäminen uoiv. Nykyisin 1990-luvun ärkein einimedi on kuienkin jo hisori, sillä eksiv:n sivul 505 löyyy enää virheilmoius. Vihd mnere YLIOPISTO HAKEE prhilln ulkomill opiskelus kiinnosunei läheääkseen heidä oiselle mnereelle. Hku Euroopn ulkopuolisiin yliopison khdenvälisiin opiskelijvihopikkoihin lukuvuodelle on käynnissä 1. mrrskuu skk. Vihopikkoj löyyy Ausrlis, Knds, Chilesä, Kiins, Jpnis, Kores j Yhdysvllois. Lisäksi huss ov ISEP-viho-ohjelmn kohee. Ulkomille voi hke joko lukukudeksi i lukuvuodeksi. Yliopiso ukee lähijöiä euron purhll. Mesä vssi huuoon Ylioppilskun j yliopisoliikun ov ukenee jo vuosien jn opiskelijoiden mesään meno. Mesäinen ponniselu kun ukee sosilisi suhei. Tämä uli empiirisesi odiseu lokkuun ensimmäisenä viikonloppun kuudenkymmenen kivikkoisen kilomerin mkll. ENSIMMÄISET SESSIOT. Reilu kymmenkun monenikäisä opiskelij isuu luenosliss visuksen puuunein. Ihmisillä on erilisi luonosuhei: uilirisinen, spiriulinen, eseeinen. Ah. Tekniseen pooloon sonnusuunu eräkonkri Teemu Tenhunen lueelee kiken rvivn välineisä ruokrpeisiin. Uusvuonkin os mennä mesään näillä iedoill. Viimeisellä sessioll jänniys jo näkyy: yksi priskun leviää vsoseun mkuupussins luenoslin lille j penää eksperin rvio. PÄIVÄ 1: Viimein meikköön. Ajmme minibussill j yhdellä henkilöuoll prin unnin mkn Slmjärvelle. Vielä emme unne juuri oisimme. Lähdemme käpyelemään yhenä joukkon, välillä hilj, välillä join huikkillen. Ihmisen unuu olevn helpoin juell omille el- j ruokryhmilleen, jok pääeiin jo luennoll. Mrssiminen jkuu j jkuu, j niinhän siinä sien käy, eä viimeise kilomeri imme oslmppujen urvin. Yöpikss kksi mukvuudenhluisin vl kmiinll lämpenevän uvn, muu pysyävä kilisi el. Ilnuoioll nuimme liekieyjä leuj Teemun pn. Erämuonuo siv hymyn Päivi Oikrin j Ves Närhen huulille. OLEG KIT OLEG KIT Eräkonkri Teemu Tenhunen (vs.) sempp knmusens knss häärääviä kulkijoi. PÄIVÄ 2: Kävelyä mus iln. Päivän urkk unuu mull isol. Se unuu silä myös päivän min. Tyyyväisyys j innosus lkv säröillä. Hiimm muisev, miksi vhvimm sv määrää vuhdin. Eikö ämän kurssin piäny oll rekeilyn peruskurssi? Eikö voiisi mennä heikoimmn ehdoill? Ne, joill on rinkoissn il, pääseväkin knmn himpien kuormi. Tää kun sisi sovelleu opiskeluhuoliens koimiin kvereihinskin! Rdnnn pääeeksi hisevimm hyppäävä järveen eloverein jellen. Ryhmähenki lk selväsi muodosu kodn mhinuoion äärellä. Porukn kolme vihri jäävä usein keskuseluis pisioon, kun me suomlise jäkiäjä emme ju väänää englni vikkei se niin vike olisi. Kerromme vuoronperään, miä iedämme oisismme. Aik hyvin joiskin yypeisä on keryny iedonploj. Toisis muismme hädin uskin nimen. PÄIVÄ 3: Voimien rjoj koeelln. Kolmnen mun jo hirviää viimeise 20 kilomeriä. Kumispp ov piänee jl kuivin mu jlkpohjn ulisi särkyjä ne eivä ole onnisunee ehkäisemään. Ryhmän hiimm helpov mk kulkemll mesäosuuden sijs mesäuoieä pikin. Ryhmämme pääää skip suunniellun lounspikn j nuimme siinä vin leipää. Vellmme mukymmenesä kolmeen vin muumll kymppiminsn uoll. Se jos mikä koeelee kuno. Epäoivo mein sd sij. Ryhmän reippimm puskev Teemun johdoll pikälle näön uloumomiin j jään khden permn elliseni Minn Pekkrisen knss. Kellhdmme smmleelle j oikisemme koipemme ylös kuneen puunrunkon päälle. Väsymys lieviää esoj j kerrommekin uliisi oisillemme mielemme syviä mieehiä. Pin pelsv enkeli, Teemu j Mrkku Svolinen spuv meiä vsn j knv rinkkmme puolen kilomerin päähän, joss louns jo kuplii j uli niin uusi loimu. PUHDISTAVA PÄÄTÖSSESSIO. Lounl on enää seisemän kilomeriä kroille. Ne menevä onnellisesi mu kiirehien; äyyy kereä kuudeksi kylpemään. Kerkeämme kyllä. Sun j järvi unuv käsiäömän hyvilä. Siinä me isumme, khdess soss, vieri vieressä. Hekessä on luokkrekiunnelm. Minibussin ikkun höyrysyvä, kun loimme mkn kohi yliopisokupunki. Jokisell on hyvä mieli. Ponniselun jälkeen on uu j urvllinen olo juuri ässä sumnvrisesi muodosuneess porukss. Luenojen epävrmuus on kn, ihmeellinen vpuuminen o ässä j ny. Kyllä mesään knn mennä! Tyi Pääkkönen Näkövmminen koh ennkkoluuloj Kirjoij yöskeneli e-hrjoieluss Jylkkärissä. JYVÄSKYLÄSSÄ ON sen verrn näkövmmisi, eä heihin on jo ouu j osn suhuu oikenlisesi. Mu jossin pienissä pikoiss j vähän isommisskin, joiss ei ole nähy pljokn heikkonäköisiä, suhudun joko ennkkoluuloisesi i sääliväsi. On ihmisiä, jok yriävä u liik j väärissä pikoiss. Ti löyyy ihmisiä jok menevä pnikkiin, jos näkövmminen ulee kysymään join yksinkeriskin si. Silloin ei os u yhään. KENTIES JOILLAKIN yöpikoill voi huom ennkkoluuloj. Työ sv loppu siihen, kun yönekijä keroo olevns näkövmminen. Ti joku menevä lukkoon kun eivä iedä miä näkövmmisen knss voi keskusell, eiväkä lopuln puhu miään. Ti yliuvisuus s nous pinn. Se ulee ikään kuin luonnosn. Näkövmms knn sili kero öihin mennessä j yriää seliää mhdollisimmn selkeäsi miä pysyy ekemään j miä ei. NÄKÖVAMMOJA ON hyvin eriluisi. Pukinäköä, rikkonis näkökenää i jne. Silikin ik monen ennkkoluuloisen näkevän ensimmäinen kommeni heikkonäköisen vess on eä eikö silmälsej ole oseu. Voi kun sellise lsi olisikin keksiy, jok prnisiv näön. NÄKÖVAMMAISTEN urheilulji ov useimmille näkeville unemomi j sen vuoksi niiä ei kovin innokksi pel esimerkiksi koulun liikununneill. Mlipllo, sokkopingis j fusl ov prh j isesiss ino lji, jok on suunnu näkövmmisille. Mu niiä voi pel myös näkevä, sillä kenenkään ei ole rkoius nähdä miään. Olisi hieno, jos mlipllo joskus olisi yhä suosiu kuin jääkiekko i jlkpllo. Se on kuienkin olympilji. Näkövmmisi löyyy jok lähöön. Ei knn ujosell yhään. Tero Mulisil

11 11 KULTTUURI Poikni pienikokoinen yöysävä on miniä. Piippukdull luvss lyhyä j pikää Lunin Lukon IT- Dynmoss (Piippuku 2) nähdään lj kirjo suomlis pikää j lyhyä independen-elokuv. Ilpäiväkhdes ilkymmeneen kesävän phumn järjesää Keski-Suomen Elokuvkeskus yheisyössä Jyväskylän mmikorkekoulun viesinnän opiskelijoiden knss. Päivän ikn nähdään muun muss pikä drm Korkein oikeus sekä pikllis uono edusv elokuv Onne. Pikll voi myös juu ekijävieri. Koko päiväsä s puli viiosen, Jyvässeudun ysiluokklise pääsevä Kuluuripssill sisään ilmiseksi. VUOKKO SALO Kirjoij purkv rumoj koipiäjäsään omll mureelln. Lähde Lppeenrnn j uu pois Eliis Tuomnen on Eliisn lulj. Ihn Eliis LAPPEENRANNAST PUHUTAAN iloisen ihmisen kupunkin. Ehkä se on se vnhusen Lppeenrn, joss juoru npurien siois j kyyläää kyläläisen ekemisii. Ny siel smn nuijmiesvkunn l suu iloisen krjllisen umpimielise lpse j lpsenlpse. Hyö on kuhin sisäänpäilämpenevii, eikä nii oikei kiinnos muu, ellei niil oo si juorui i mielenkiinone kriisi elämässää. Lppeenrnns on melkosen pljo ulkopikkkunlisii opiskelijoi, mu ei hyö oikee ho näkyä missää. Hyö ku on ominee likupungil opiskelij-sunnoiss. Lunisi nii nuorii s nähä bris, jos siä ei oo v pnu kii sikskdon kii. Ku lppeenrnlisil on pn vli in, ku uus yökerho ukee, e onp urh, ku ää nykyine riiäis. Mu si kuieskii hyö siiryy joukol sinne uuee, ku muuki on kuieskii siel. Lppeenrnlise vli muueki ih koko j kikes. Onneks vlimisen ihei riiää, ku päääjä sokee koko j kupunkii. Hyö kun yriää kehiää kävelykeskus j muu hienoseluu uoilevie kupunkilise kiusks. Ain on snu Vlkuu piki j molempii suunii, mu nykysii se vihuu viikoin. Ihmekös uo, jos keskus uioiuu, ku kik on ih seksii j liikkee pkenee kupunginlidoil. Onneks pikllislehen eksriplsl voi in vli, vik rekkjonois i koirnpskois. J venäläisis, nii ku on nykyää jok piks, j hyö os kikki rvokiineisö j prh mökkioni. Koh hyö omis koko meiän kupungin. Vik idänkupn kiih meil on kyl Suomen suurimm Pilem j hiekklinn sekä oiseks isoimm Absi j Rism. Ei oo senää koko kupungin idenieei Koieollisuuven vrs. Jyväskyläsä ponnisv yhye s näyöpikn Club Cndyss. KESKUSTAN rvinoloiden kejuunuess ov yleisynee m kierävä phum, jok rjov yhden illn ikn ljemmn skln mnn ieyn ljiyypin kuunelijoille. Usein pääkupunkiseuulislähöise kieruee ulouv yleensä myös Jyväskylään. Tällisi vsvi kieruei ov esimerkiksi Jyväskylään spuv Mmbo Nordico sekä isommss mikvss kierävä The Rsmus kollekiivin Dynsy-Tour. Kierueis hyöyvä kikki, kuulijoiden lisäksi myös esiinyjä sekä levy-yhiö. Tuorein uloks on Club Cndy, jonk kn oimii levy-yhiö Comrde Publishing. Se hlu järjesää omille yhyeilleen j lupville ulokkille esiinymismhdollisuuksi myös kuskin kieruekupungis. Luvss on hsv, mu helposi lähesyävää musiikki. Pkei ei ole kuulijlle vlmiiksi pureskelu Comrde Publishingin promooori Snn Helén lis. YKSI KLUBIN esiinyjisä on Jyväskyläsä ponnisv Eliis, jok v minifesivlin rjoen yleisölle herkkää musisoini suomeksi. Eliisss vikuv bändin nimeä knvn solisin lisäksi viisihenkinen miehisö. Yhye on musiikkirinmll vielä uore uloks, j si lkuns Eliis Tuomsen j monioimiviruoosi Jussi Peäjän yheisyön uloksen Yhyeen lulj Eliis Tuomnen vlo rkemmin Eliisn synyä. Olen iemmin lulnu englnniksi j kokeillu musiikin srll lähes kikke humps rockiin, kunnes osuv soundi löyyi. Omn yylin löyäminen on vieny ik j olen kokeilujen ku oppinu mikä minulle sopii prhien. Tähän hlun pnos ny äysillä, sprosenisesi. VUOSI 2009 on Eliislle näyön pikk. Aikisemmin Eliis on voinu seur lähinnä livekeikoill, mu muuos on luvss kun yhyeen debyyilevy ilmesyy huhikuuss Johnn-levymerkin ku. Tähän mennessä duon esiinyny Eliis lk esiinymään myös koko bändin voimin ensilevyn julkisun myöä. Levy on miksus j mseroini ville vlmis. Tuloss on indie- j poprockhenkisä merili. Täsä levysä on ny odell hyvä olo, Tuomnen kieyää. Asi eivä ole phunee meille isesään, vn niiden eeen on äyyny ehdä sinnikkääsi öiä. Läheimme perineiseen pn eri levy-yhiöihin demoj j huudeliin in vin uudesn, eä joko oleeko kuunnellee, Tuomnen nur. Miä uu Eliisll on sien rjo musiikkirinmlle? Trjomme inkin uusi, rehellisiä j melodisi pop-kpplei. Oms mielesäni Jyväskylässä on pljon rockpinoeisi bändejä, j ise edusmme enemmänkin herkempää popkegori, Tuoml pohii. Tulevn levyn snoiuksi on kirjoinu Peäjän j Tuomsen lisäksi muum ulkopuolinen ho. Hlumme musiikillmme jk hyvää mielä. Sn kerov ihmissuheis j elämäsä, ne ov rjen rinoi. ENSIASKELIAAN pilev yhye on snu jo lämpimän vsnoon. Olimme brikeikll Yläkupungin Yössä j yleisössä oli ihmisiä, jok ossiv prin neissä olleen biisin sn ulko. Se unuu kyllä ihnl, kun meillä ei ole ullu edes merili ulos! Tuomnen keroo ilhuneen. Club Cndyss Eliis soi kusisen keikn. Meilä ei ole sen jälkeen uloss vähään ikn keikkoj, joen sinne kikki hlukk kuunelemn, Tuomnen keho. Sr Kärpänen Club Cndy Ilokivessä 23. lokkuu. kmpus k ino Ti kello 19 Jmes Mngold: Klo 15:10 lähö Yumn Johnny Cshis keroneen Wlk he Linen j Winon Ryderin kulikojen Girl, Inerruped -elokuvn ohjj Jmes Mngold rken uuden version vuoden 1957 Armooms sees. Tuore lepkkomies Chrisin Ble näyelee kovi kokenu frmri, jok spgeiwesernien hengessä s linsuojon junn. Wde-vnkin Riku Suonio Kirjoij unee suunnon syyllisyyä siiä, eei os rvos koiseuun, jok on äänesey Suomen kolmnneksi kuneimmksi kunnksi. MARJA PYLKÄS lois Russel Crowe, uo prhimmn näköinen rum mies. Ti kello 19 Nigh Visions -elokuvfesivli Kuhuelokuviln esieään kksi leff, jois ensimmäinen, kello 19 esieävä on Jmie Lukin Roborix (Hongkong 1991). Se sekoi russmeyermise seksploiioelokuv Robocopiin. Illn oinen elokuv, kello 21 esieävä Dvid Dursonin I drink your blood (USA 1970) puolesn seliynee yhjenäväsi pelkällä nimellään. Mrj Honkonen poimij@jyy.fi

12 Reilu Jyväskylä ÄÄNESTÄ ENNAKKOÄÄNESTYS Ani Hirvenslo yo-merkonomi (si.) Kevyen liikeneen sujuvuus ekee keskusluees elävämmän pikn 20 Niko Hjel rkennusmies Nuoren äänellä 26 Riku Hyi mkiluvirkilij Nuoren sill 37 Peeri Kur-Aho siksneuvoj Selkeää jelu vluuson isunoihin 46 Ann-Leen Kärkkäinen Liikunnnohjj, liikunieeiden j filosofin yo Jyväskylän Tulevisuus Ihminen Ensin 52 Ann-Riikk Losm myyjä Toimiv kun - hyvinvoiv kunlinen 57 Jkko Leskinen k-ukihenkilö Miä sinulle kuuluu? 58 Jenny Lindborg YTM Hlun elää Jyväskylässä, joss heikoimpien ääni kuulln 68 Rii Mäkinen YTM Järjellä j sydämellä - Ihminen ensin! 72 Heidi Nieminen lkimies, OTK Kupungin on voimkksi vähenneävä yönekijöidensä määräikisuuksi 73 Nin Nieminen rjoilij, opiskelij Hyvä erveysplvelu kikille kunlisille! 83 Ismo Puhkk beonimies, jko-opiskelij FM Trvisemme oisimme! UNELMISTA TODEKSI. SDP Jyväskylässä Sll Srnen rvinolkokki Rkennen Suur-Jyväskyläsä urvllinen pikk su! 99 Jukk Torikk opiskelij, järjesöyönekijä Meidän Jyväskylämme on reilu Jyväskylä

13 13 Jyväskylän kupungineeri: Fundmenlisi Ohjj: Anssi Vlonen Rooleiss: Jouni Slo, Ris Vulinen Diry Fingernils: Greeings from Finsbury Prk, N4 Poko Records Seisemälle kielelle käänney Fundmenlisi oi sen käsikirjoineelle Juh Jokellle iknn Pohjoismisen näyelmäkirjilijplkinnon eikä syyä. Koskev keromus uskonnos j ihmissuheis ei oden o ole mikään pikkujoulunäyelmä, vn se onnisuu puhuelemn, vikkei kirkkoon kuulusikn. Eninen seurkunnuori unuu ieävän, misä kirjoi, j eleeön lvsus n eksin hengiää. Päähenkilön, kohupppi Mrkuksen, p puhuell yleisöä suorn on näyelmän heikkous j vhvuus. Toisl se luo pienesä näyämösä vieläkin iniimimmän iln, oisl vähempikin seliely olisi riiäny. Huomp Jouni Slon esiämä hhmo sin isekin j kysäisee yhdessä kohdin, eä "ulikohn ny selieyä liik". Rulngs väänämisesä huolim Fundmenlisi jäää myös il jell. Ymmärrys siiä, eä ieynliseen fundmenlismiin voi soru kuk hns, on rvoks ikn, jolloin rvokäsiykse kolhv jop suomlisen yheiskunnn sisällä. Mrj Honkonen Herrn ruhomien usko koeuksell. Lonooss suv, kjnilissynyinen Slon sisrusduo ekee englnninkielisä popmusiikki synsll j kirll. Ny Smi j Päivi ov julkissee esikoislbumins, jok vii oisl The Shinsin urinkoiseen poppiluun, oisl Prick Wolfin leikielyyn. Ensikoskeus Diry Fingernilsiin ei lup liik: musiikki on niin keskinkeris poppi, eä siiä on vike sd kiinni, j vielä vikempi sno oikein miään. Ihn kiv? On levyllä hekensä. Kivoj koukkuj löyyy sielä äälä. Sinkkunkin julkisu Bruno on vrsin kelpo ri. Mrinne Fihfulin kerosäe jää kuuvrmsi päähän soimn. Ongelm on, eä levyn vuhdikkimmis biiseisä jää käeen hyvin vähän, drivi ei vin riiä. Niiden odellinen poenili osin punnin vs keikoill, joi luulen Diry Fingernilsille lähiikoin riiävän. Puueisn huolim on helppo kuviell bändisä heken indie-ilmiö. Onhn yhye jo päässy poseermn musiikkilehi Rumbn kneen. Jrno Hrikinen Aurinkois poppi kkkosviheell. DIVARIN HELMI Konnnkoukkuj khdelle DJ Konn: DJ Konn (EMI 1992) JYVÄSKYLÄ VIITASAARI-AKSELILLA oiminu Husmyllykollekiivi piinsi Suomen musiikkielämää 1990-luvun luss. Pikkuuhm poprppi ehny yhye keikkili mkunniss kiivisesi j levyi lähes vuosiin, mu luovuudes riii merili myös sivuprojekeille. Yksi sellinen oli DJ Konn, khden keskisuomlis-dj:n muodosm Husmyllyn yylille uskollinen yhye. Cicciolin, Hillise himosi, Ek ker j Ihmisoikeus on pmppujen sokeus oliv DJ Konnien ensilevyn Milmn lyhin elämä? huippuhekiä. Kkkoslevyllään DJ Konn duo pureuui uolloin jnkohiseen seksipuhelinoiminn j vsi lbumin ruvll 9700-IRMA-kppleell, joss vnnon rkkudenunnusuksi viihdelinjn nisäänelle. Albumil löyyvä myös muun muss mesrieokse Älä beibi peil, Luuseri j Joopjoo (Aijh). Husmylly lienee yönäny omien levyjensä ylijäämämerilin DJ Konnille, sillä jop Husmylly oli luvr DJ Konniin verrun. Konn kuulosv khdel Husmyllyn räppärilä, jok höpöävä vielä yhmempiä juuj vielä huonompien usojen päälle. Täsä huolim levy myivä hyvin j keikkuiv lisojen kärkipäässä. Myös keikk DJ Konnill riii, sillä duo kiersi 1990-luvun luss Suomen esiinymispikkoj keikn kuukusihdill. Ahker keikkilu oli viiss, kosk uskin kukn odoi duos monen vuosikymmenen kesosuosikki. Keik knni siis ehdä j rh o pois silloin, kun kysynää oli. Konn ossiv oivovsi myös sijoi rhns viismmin kuin smn ikkuden kolleg MC Hmmer, jok osi krnons mille esimerkiksi kukosääimellä käynniseävän vesipuouksen. DJ Konnien räppäri Tomi Sri j Jri-Pekk Syrmn ov siemmin häipynee julkisuudes, mu veri vei inkin Syrmnin hiljin kisin lvoille, sillä hän osllisui Krokeähi kilpilun finliin Vnn Tulisuudelmss ämän kuun luss. Mikko Mlr Srjss esiellään unohunei kulilevyjä.

14 14 MENOT POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lukko: Pe Dehchin + Sojuml + De Lirium's Order. L The Bellrys. Ke Jonn Tervom. Pe Before The Dwn + The Finl Hrves + Drk The Suns. L YUP. Poppri: Ke Rii Pkki Trio. To Ujo Jzz Bnd j Elin Lumäki. Pe Bilebändi Spunik. L Live Hip Hop & Soul Improvision nigh:: Hi-Q fe. Joniveli, Are & Ossi Vlpio, DJ Chris Robin. L Henrik Sndås Soolo. Ke Mri j Smi Hurmerin. To Jyväskylä Big Bnd. Pe Dmge Done Bnd. L J. Leino. Ilokivi: Pe Club Cndy. Pe Anrkopunksessions. Vkiopine: Pe Älylän ehoo: Aro Vuoil j Eveliin Sirkeinen + Ismo Puhkk + Närhen värkki. Pe Drling B. Red Neck: To The Hevy Belongings. Pe AC/DC-ribuui: Diry Deeds Indeed. To Tribue o Ruli Bdding: Ukkosen kerho fe. Mikko Komäki. Pe Jumpin Low Down Dudes. Pub Kse: Pe Rk-ine. L Mr. Nobody. Pe Re-Armed. L New Dedline. Jyväshovi: Ti Meiju Suvs yhyeineen. Ke-o Swing Brohers. Pe Jerry B. L Ki Tuuli & Kisme. Ti Eij Knol & Omeg. Ti Sellies. Ke-o Jde & Coper's. Pe Pekk Nebelung & Volg. L Väriloise. Pviljonki: Ti Tomi Mesäkeo & Lur Vouilinen. To Jri Sillnpää. Suomen käsiyön museo j Suomen knsllispukukeskus: Imgine Th. Glleri: lken Luovuuden puurh. Näyön pikk: Vlkois, mus j vähän väriä si lken Kuhnkosken eriyismmikoulu. Kuj: Pi, ri j rukksi. Keski-Suomen luonomuseo: Kuumenvi skenrioi j viilenäviä vlinoj. Yliopison kirjso: Sinuhe käänäjien kyn(s)issä. NÄYTTELYT Jyväskylän Tidemuseo: Holvi: Jri Hnperä - Keinovlokykenöjä. Holvi, lglleri: Synyy - ei synny si lken Live Herring 08 -mediide. Glleri Hrmoni: lken Meidän ieilijmme - Jyväskylän grfiikn pjn 30-vuoisjuhlnäyely. Keski-Suomen Museo: Jyväskylän Tielijseurn vuosinäyely. MA MA Kukkklilsgnee Currykl Lindsröminpihvi Sienirisoo Siruunsei Broilerpspisos TEATTERI Jyväskylän kupungineeri: Mimmi lehmän seikkilu: Ke To Pe L Ti Fundmenlisi: ke Pe L Ke To Verivelje: o L Pe Been j Boon violiio: pe L To Kuk pelkää noii: o Pe Nuru kolmn- nell: su M Seel Sell seislln: l Su Huoneeeri: Lsen eeriviikko: Ih hh h Pikku-Mrjn eläinlulu: M ; Kissnkellomesässä: Ti ; Teerileikki: L Tuoniponi: o Pe To Suomen hevonen: L Su Pe L Su ELOKUVAT Keski-Suomen elokuvkeskus: Hurmos koulukinophum Indie-elokuvpäivä IDynmon udiorioss. Elokuv-rkiso: IT-Dynmon udiorio klo Bresson: Neljä yöä Priisiss Chbrol: Viers yösä. Menovinki osoieeseen jylkkri-meno@jyy.fi Järjesöilmoiukse sähköposise osoieeseen jylkkri-jrjeso@liss.jyu.fi. Vin phum, meno j ilmoiussi. Toimius vr oikeuden lyhenää ilmoiuksi rviess. Pls ilmesyy jokisess numeross. TI Perunohukise, porkknmuhennos Lohikiusus Hwijin possup TI JYVÄSKYLÄN YK-YHDISTYS Ppukeio Pell Juhelihpihvi, kerm-pippuriksike Jyväskylän YK-yhdisys järjesää YK-päivänä ilisuuden, joss KE KE muksi pääsee kuunelemn klo lken rvinol Ilkokiven - Ksvispyipnnu Klkeio Mkronilikko Ksvisnuudeliwokki Klmurekepihvi Curry-porssp kosss. Terveulo! TO TO Jyväskylä Zen ry. järjesää opsuksen zen-mediioon yliopison Punjuuri-urjuusokiusus Piseu kl Klikäärylee Soijpihvi Tomi-mozzrellkl Täyey juhelihohukise Pj-rkennuksess (Vnh kppeli) sunnunin kello PE PE Flfelpyörykä, omiksike Juusoinen kirjolohiksike Nkkipnnu Ksvispizz Kinkkuksike, spghei Possun sieniäyeleike YK:n leivissä hrjoieluss ollee opiskelij kerov kokemuksin. YK-päivää vieeään siis perjnin , j hrjoielukoke- JYVÄSKYLÄN ZEN RY Opsusmksu 10 e. Hrjoimises kiinnosuneiden on mhdollis jk zen-mediio opsuskurssin jälkeen Jyväskylä Zen ry:n ryhmässä vuoden loppuun skk mksu. Huom! Osllisumismäärä on rjoieu. Ilmoiuumise pe mennessä osoieeseen vovinik@jyu.fi. EVANKELISET OPISKELIJAT Tperr pimenevinä iloin urvn syysuulen uiverruksel Hengen uulen hoidevksi lunisin seisemän jälkeen Luherin LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO Opiskelijhin 2,60 e sisälää leivän, levieen j juomn. Jko-opiskelij 4,50 e muu 5,20 e Myös vegnivihoeho jok päivä. Ruoklis neisä: 10 kppleen ruoklipu opiskelijoille 25,00 e, jko-opiskelijoille 45,00 e, muille 52,00 e. kirkolle (Knskouluku 5)! Tuloss: Olenko hdoon roboi? - Olli Koskenniemi, Mien unnisn hrhopin? - Mi Pekkrinen. Ole erveullu myös messuun sunnunisin klo 12 Luherin kirkolle! EXTRA: Mesään menevä SOFFA-il ke rkemp ieo lisl! Lisäinfo rmikses j muus Päivilä, pivi.luukkinen@jyu.fi i osoiees

15 RIKU SUONIO Kpins kuoriuui menesyskirjoij 15. SIVUN KASVOT Näyelmäkirjilij, v-käsikirjoij j ohjj Juh Jokel kpinoi seurkunnuoren menneisyyään vsn esimerkiksi luomll Jri Slmen knss yheisyössä skesisrj Pulkkiseen rumi puhuvn piispn. Yli kolmikymppisenä hän huomsi pysyvänsä käsielemään uskon sioi vill miään odisev. Synyi Fundmenlisi, jok si Jyväskylän ensi-ilns kupungineeriss lokkuun luss. RIPPIKOULUSSA ulin uskoon, j siiä viisi vuo eeenpäin olin hyvin kiivinen seurkunnuori. Olin hyvin osissni: oli rmupiiriä sekä seurkunnss eä kvereiden knss. Sien oli gospel-bändi, jolle ein snoiuksi. Pidin in puheen keikll, Rmu kädessä niin kuin srnmiehen kuuluu. Esimerkiksi homous j esiviollinen seksi oliv syniä. PARIKYMPPISENÄ lkoi ull ieynlis hdisus. Tunui, een enää usko niin kuin puhun. Kun esimerkiksi jossin gospelkonseriss pii puhe, sisällä koi, eä miä mä äällä een. Tuli joku ju, eä oon ik nuori enkä oikesn iedä elämäsä niin pljon, eä voisin n muille neuvoj, mien knn elää. Muuin Helsinkiin opiskelemn j mun sosilise ympyrä vihui. Sen myöä uli sekä ieynlinen mhdollisuus eä pkko loi lus. Helsingissä en sien siirynykään mihinkään seurkunyheisöön, vn loin kyseenlis j pohi om suhde Rmuun. Yriin ikään kuin puhl pöydälä pohi, mihin mä ny uskon j mikä on isueu josin lsenrhs lähien. IHMISEN psykologihn oimii vähän sillä lill, eä kun ei ole vielä vp niisä 'rumois', joi on silloin seurkun-ikn kokenu, niin ulee kpinrekio, smll lill kuin murrosikäiselle vnhempin vsn. Se v-srjojen mkberius oli mun kohdllni vrmn siä: Nhkiisiss oli pppi, jok rjoili sirlss ehoollis j ukehdui vhingoss poiln ehoollisleipään j viiniin. Pulkkisess oli lyyliä viljelevä piisp. Vikk iey nrkisisuus on kiehov j se uo kumm yydyysä, eä kikki pyhä häväisään, kikki kielley snon ääneen j psk pideään kuln, mun kohdll se keroi myös siiä, eä oli vielä päällä iey kpin om menneisyyä kohn. Vs selväsi yli kolmekymppisenä uli ju, eä mull ei ole enää miään suojelv i odisev. Voin vin n sen rinn virr sellisen kuin se ulee. Voi kriisoid yhä lill fundmenlisi j sellis iserkoiuksellis liberliu. EI MULLA oo miään ero ekemisessä. Oli se yö sien Pulkkisen skesejä Jri Slmen knss i Fundmenlisi, niin lähesymiskulm on hyvin smnlinen. Hkee join kipeää lue j koomisuuden se on enemmän sellinen näkökulm. Mun jus on uki join si, jok on mulle ielleni kipeä j joss mhdollisesi on join yheiskunnlliskin koskeuspin. Sen iheen syvempi ymmäräminen j kirjoiusprosessi on mun duuni, j se on kiinnosv. Jos sen onnisuu ekemään rohkeesi, niin voi luo, eä joku myös s siiä join. Onko siinä sien kyyneliä vi nuru vi älyllisä pohdiskelu, sen rkisee äysin iheen j mun välinen suhde. Iiro-Pekk Airol oimij@jyy.fi Silisini snoi, eä uulikki on mun juu, Juh Jokel keroi nojessn vlokuv vren seinään Jyväskylän kupungineeriss.

16 välissä. Jylkkäri