SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946 T T

Transkriptio

1 T SUSJ Svolisen Oskunnn hännänknnj Peruseu vuonn /12 T T T

2 S i s ä l ö 3 Pääkirjoius Aivooimin 4 Kurorj Syksy on yliopisolisen kevä 5 Kysely knsnedusjille: Svolisi vs u ksi 10 Seniorisiheeri: Syysksus 11 V k u n oiss vuoross Vrkus j Vrpisjärvi 13 Pkin: Tervhöyryn knnel 15 Seniorihlliuslisen mieeiä: N uorseniorioimin 16 Muisokirjoiukse: Virolis-su o m lisi m uis oj 18 HYY-kuulumise: Vleis 21 M urremesrin älymssiins: Ossuuskunnn siännö, os II 22 Oskunuuise SUSJ. Helsingin yliopison Svolisen Oskunnn iedouslehi. Peruseu vuonn Julkisij: Svolinen Oskun, Mnnerheiminie 5 A ylin krs., Helsinki. Pääoimij: Heini Arjv, heini.rjv@helsinki.fi, Kirjoij: Enn Anderson, Heini Arjv, Jn Auvinen, Juh Krvonen, Ani Kekäläinen, Jouko Kokkonen, Jri Känninen, Jsmin Lv-Koiviso, Seil Pihnurmi, Ville-Pekk Vinio. Kuvius: Oskri Wäänänen. Kuv: Ville Lovikk. Knnen kuv: Ville Lovikk. Kielisun rkisus: Pi Alpeeri j Sr Turiinen. Tio: Oskri Wäänänen. Pinos: 520 kpl. Pinus: Unigrfi Oy Jousenmerkiy pinolios. Susj-lehi ilmesyy 4 ker vuodess. Lehi s HYY:n järjesölehiuke. 2

3 Aivooimin Työskenelin änä syksynä opeusvusjn yleisen kieliieeen peruskurssill. Aihee oliv opiskelijoille uusi, ppereihin uli pljon punkynää, j ehävienkorjusunnill penkkirivissä näkyi surkei ilmeiä. Hyvä uude yliopisovuksi, vrmuuden vuoksi huomun, eei siihen olisi ollu syyä. Yliopiso-opiskelun ei ulisi oll vin yksiäisen numeroiden verilu, eikä ärkeinä in ole se, eä onnisuu kikess kerrll. Oiken voi siä pisi osu vhingosskin. Eriäin ehoks on joskus ehdä pljon virheiä, kunhn niiden jälkeen pnee ivons rksumn j kiv plueis esiin syy j seurukse. Tukiv senne kesää ne 99 virheä ennen loiso-oivllus. Peruskurssin ehävä j oppimispsykologinen idelismi ov o ki hiemn huviv yhdiselmä. Neuvo on kuienkin yleisluonoinen, j sen verrn hyvä, eä uusien vuksien lisäksi nnn sen keruksen myös iselleni j smll ieysi kelle hns hlukklle. Enä ämänkerinen Susj? Jos hlue ieää, mikä on svolisen knsnedusjien suhde Svoliseen Oskunn i mikä lsen j knsnedusjien mielesä on elämän rkoius, vilkisk sivuille 5 9. Kesämuisoihin s voi pl perineisessä Tervis-juuss ( jok ei osin ole äysin perineinen). Vlipäällikö pyyävä lisäksi muisumn, eeivä yliopisolise unohisi HYY-vlej. Älkää siis unohko HYY-vlej. Oskunnn knsinvälisen sioiden oimikunnn oimin ei in koske kikki, eiväkä kikki oskunlise ole selvillä, miä npurimidemme ysävyysoskunniss phuu. Sili koskeus säilyy, j juuri jss ksepäin riiää. Susj si posilikkoons änä syksynä peräi kksi sponni ysävyysoskunlis muisokirjoius, yhden lhden molemmil puolil. Poisnukkunee Viron- j Svon-ysävä ov muisuus pikään kesäneisä sieisä. Toisinn myös virheisä j niiden korjmises. P ä ä k i r j o i u s Hyvvee kesänloppu, vrokeehn niien kynilölöienne knss, oivoo Heini 3

4 K u r o r j Teksi: Jn Auvinen Syksy on yliopisolisen kevä Syksy on ehdoomsi lempivuodenikni. Ilm viilenee, mu kuniin syyspäivänä urinko lämmiää vielä mukvsi. Sn energi uusis luis, joi syksy uo ullessn: uusi lukuvuosi, uusi oskunvuosi. Syksyllä kikki ulevisuudensuunnielmni unuv mhdollisil. Se, eä kurorin kleneri on jo syyskuuss lähes äynnä, ei unnu rskl vn hsvl j huskl. Oskunsyksyyn kuuluu änä vuonn jälleen HYY:n edusjisovli, joihin oivon kikkien oskunlisen osllisuvn vähinäänkin äänesämällä! Ylioppilskunnn edusjiso ekee ärkeiä opiskelijoihin j oskunlisiin vikuvi pääöksiä. Vuosiisen oimin-vusuksen lisäksi oskunnn käyämä il ov ylioppilskunnn järjesöiloj, joiden jko on jälleen uuden edusjison silisll vuonn Tämän lisäksi ylioppilskun jk erilisi vusuksi, joill kusnnen muun muss os Susj-lehden pinukses. Tänä vuonn me SvOlise olemme mukn Oskunlisess vlirenkss, jonk yhenä päävoieen on sd HYY:n edusjison pääöksenekoon pikäjäneisyyä j vku. Äänesämällä oskunlis ehdoks ole mukn vikumss siihen, eä meidän oskunlisen ääni kuuluu jkosskin ylioppilskunnn pääökseneoss j edellyykse oskunien oiminnn jkuvuudelle säilyvä hyvinä myös ulevisuudess. Mrrskuuss oskun vlisee jälleen uusi virkilijoi. Ise olen ehiny oimi lähesulkoon kymmenessä eri virss oskunurni ikn, j äyyy ässä viheess myönää, eä vieläkin lisll olisi virkoj, jok olisin hlunnu ehdä, jos vin olisin ehiny. Hluisin rohkis kikki oskunnn jäseniä uusumn oskunnn virkilijlisn j hkemn iseään kiinnosvn virkn. Lisäieo virois s neuvosol, virn nykyiselä hlijl j minul. Oskunns s ehyä omnlisens olemll kiivisesi mukn j kehiämällä oimin iseään j oivovsi mhdollisimmn mon muukin oskunoverin kiinnosvksi. Syksyllä vlien j virkilijvlinojen lomss oskun ehii myös oivo uude vuksi oskunn erveulleiksi vuksisiseillä, vieää il Domus Gudiumill Krjlisen oskunnn viern Srvijuhlss j jänniää, kenellä on seisemän oikein änä vuonn Tlkkunlooss. Vuoden lopuss oskunlise ishv vielä pöyään joulupuuron ääreen. Näin syyskuuss ää kirjoiessni kikki nämä ulev phum unuv vielä kukisil, mu iedän, eä ihn huommni olln jo mrrskuun viimeisellä viikoll j mkll Mlmille irripisin j lkkunn ääreen. Ihn syksyä oskunlise j nuik pimenevisä illois j kirpeäsä ilms! Jn 4

5 Svolisi vsuksi Teksi: Heini Arjv Susj lähei loppukesäsä kikille Eelä- j Pohjois-Svon knsnedusjille joukon kysymyksiä, joihin vssiv Kri Rjmäki (SDP), Kri Komi (kesk), Seppo Kääriäinen (kesk), M rkku Rossi (kesk) j M rkku Eesilä (kok). Kyselyn ensim mäisessä osss Svo-edusj vssiv Svo-iheisiin kysymyksiin, j yleisluonoisempi oinen os käsieli yleisiä ihei (muun muss Svo). J kun kyselemisen mkuun kerrn pääsiin, pääeiin smll kuull nuorem mnkin knsnosn äänä. Knsnedusjien knss smoihin kysymyksiin vssiv siksi myös pikku-svolise, oskunlisem me lpse. Lpsil (i knsnedusjil) ei ieenkään knn kysyä yhmiä emmekä niin ehneekään. M olempien ryhmien vsukse oliv jok puksess loisvi. OSA I: Knsnedusj Svo-enissä 1. Oleko kuulunu Svoliseen Oskunn i muuhun opiskelijjärjesöön? Mikä on niisä huskin muisosi? Kri Rjmäki: En ole ollu Svolisess Oskunnss. Olen opiskellu Tmpereen yliopisoss, joss svolisen j pohjoiskrjlisen knss synyi vpmuoois oskun. Kri Ko mi: Olen kuulunu Svoliseen Oskunn opiskellessni Helsingin yliopison M- j mesälousieeellisessä iedekunnss. Olin ns. puemänä fuksivuonn, siiä seursi moni huskoj hekiä, psin mm. nykyisen komissri Olli Rehnin silloin ensimmäisä ker. Oskuniloiss järjesimme myös moni mui pirskeiä i jkoj inejärjesön iimoil. Sep p o Kääriäinen: Kuuluin oskunn. Yleinen yhdessä olo. M rkku Eesilä: En ole kuulunu. Opiskelu eläinlääkeieeellisessä oli jollkin vll " erisey" yliopisomilmn riennois. M rkku Rossi: Olen ollu 80-luvun luss Koululisjärjesöjen j keskiseen opiskelijjärjesöjen keskusliion pääsiheeri j Koulusnom-lehden pääoimij. Huskin kokemukseni oli, kun pääsin seurueeni knss Svolisen Oskunnn bileisiin, kosk ossin lusu oikein svoksi Klikääryleen. 2. Kuink usein puhu svo? KR: Sudeeihämäläisen poikn joskus rkoiuksell, joskus vhingoss. KK: Ainkin in kun olen Svoss, vikkei Joroisiss kovin vhvsi viänneäkään. Myös muull, jos on pikll mui svolisi, kieli helposi käänyy yleiskielesä svoksi. SK: Usein, lähes in. ME: Aik vähän j hrvoin, kosk en siä os, vikk olen pesunkesävä. MR: Puhun in rhusen svo. 5

6 3. Kunuudisus lähesyy: kuink mon kun oivoisi Svoss (Pohjois- j Eelä-) olevn j miksi? KR: Toivon luekehiysä vhvisv ehjää kunrkenne j yössäkäyniluei korosvi kunrkenei, jok vrmisv sosili- j erveysplvelu ilmn pörssiyhiöiä. Pääöksenekijöillä on olv ksvo j idosi pääösvl myös kunnllisen demokrin knnl. KK: Kunn sv isehllinnon myöä pääää ise äsä. Olen ikäni ollu joroislinen j mielelläni olisin jkosskin. En ihnnoi keskiämisä j kuviele sen hyöyjä suuremmiksi kuin ne ov. SK: Tphukoo rkisu vpehoisuuden pohjl - oli lukumäärä mikä hns. ME: Pohjois-Svoss ehkä noin En voi o näiä khden, kolmen kunnn puhei kovin vkvsi. Peruseen on se, eä en ole vielä vnnu oimiv j innosv eäjohmis. MR: Sopivsi - kunien lukumäärää ärkeämpi on lähiplveluiden j -demokrin urvminen. 4. O nko Svon kouluusrjon j sen lu (korkekoulu) mielesäsi yydyävä, vi mien siä voisi kehiää? KR: Iä-Suomen yliopisoll on vhv sem, jonk keihäänkärkenä mm. Kuopion biolääkeiede. Svoni-mmikorkekoulun j Lppeenrnnn eknillisen yliopison knss on hev vhvemp Iä-Suomen kehiysä ukev kouluusplei mukn lueun energi-ln kouluus. KK: Iä-Suomen miss ksoun ok, Eelä-Svoss ieysi kärsiään iemmis rkisuis. Ny lähijn pelkon lukioiden lkkuuslo hlliuksen oimien siiviämänä. SK: On yydyävä. Kouluuksen s-rvo on A j O. ME: Kyllä. Pinopiseä joudun siirämään sosili- j erveyspuolen kouluukseen. MR: Svon mureen voisi o opeukseen. Hmmslääkärikouluuksen uudelleen loiminen Kuopioss oli odell mhv si. 5. Kehu lyhyesi join muu heimo kuin svolisi. KR: Pohjlise uskoo iseänsä kehuessn myös iseensä. Kun vlkunnn mrski, Viipurin silloinen herr Krle Knuuinpoik Bonde hermosui hämäläisen j svolisen keskinäisesä riielysä j rjnkäynnisä, selviämään pii nimeä neljä pohjlis ennen kuin vuoden 1446 Huln käräjillä ruveiin smn join selko rjois. Ehkä Iä-Suomen rjnyliyksiin piäisi kusu uudelleen pohjlis pu. 6 KK: Kosk Ruu oli isovnhempieni suin-

7 pikk ennen evkkomklle lähöä, kehun ieysi krjlisi. Kun luovueus Krjls lähöisin olevi immeisiä p, on kuin uuj i sukulisis heimien olisiin. SK: Eeläpohjlise ov suorpuheisi j ioj. ME: Pohjlise ekee. MR: Pohjlise j svolise ov kovi kehumn iseään osin pohjlise ov osissn! OSA II: Knsnedusj j oskunlisen lpse elämäsä, milmnkikkeudes j kikes 6. Miä svolisuus merkisee? Kri: Phimmilln se merkisee: kks syyä oll ekemää miään: 1) oo yriännä ennenkin, 2) e oo ennenkään yriännä siä". Uskon eä oikess sennoss Svolisuus merkisee nn kikkes, vu elä periksi j jok iheensä luo, se kykysä uploo. Kri: Tieyä oe elämään, joskus senne voi oki oll hiemn khelevkin... Sep p o: Juohev elämänsenne. M rkku E.: Huumori j ysävällisyyä. M rkku R.: Svolisuus on äyä elämää. Svolinen on myös odellinen diplomi ei sno koskn jyrkäsi kyllä i ei. Kisu (6-v.): Unimusiikki (Isän kommeni: Miä? Ai, CD-levyä piäisi sd kpis. Siis ei liiynykään mienkään kyselyyn.) Selm (8-v.): En iedä. Mulle on ihn sm. (Isän kommeni: Vs siis pljsjlkinen helsinkiläinen.) Aino (12 v): Siä, eä on iäsuomlinen ihminen, eä suu äällä Iä-Suomess päin. 7. Miä ei viimeksi Svoss käydessäsi? Kri: Kesää vieämme Rulmmill j viimeksi äällä Svoss kävin Psselällä uiselemss. Keskellä Svo Puurilss sun. Kri: Asun Joroisiss, joen en käy äällä vn käyn öissä Helsingissä. Sep p o: Hkksin polopui. M rkku E.: Klsin. M rk ku R.: Vlmisuduin muikun perkukseen Klryssäyksessä. Selm: Missä Svoss? Kisu: Svonlinn. (Selieiin, eä mummol sijisev Svoss, jok on os Suome.) Selm : Oliin... ihn sm. (Mummoloiss Vesnnoll j Svonlinnss.) O nni (8 v): Siä eä puhhuu svvoo. 7

8 8. Mikä on lempikirjsi? Kri: Mik Wlri, Sinuhe egypiläinen. Kri: Richrd Bchin kirj. Sep p o: Tunemon soils. M rkku E.: Ei ole. M rk ku R.: Lempikirjni on Risireki Svoon -eos (esielee upesi kikki Svon kirko kuvin j snoin). Selm: Alivliosiheeri, ällä hekellä. (Edes jokin, jok on "isän perinöä". Tällä viikoll ilsun muun muss Vhermäen eemili.) Kisu: Kolme ilois rosvo. (Lueu viime vuonn kolmsi ilsun, kun oliin nähy HKT:n esiys. Isäsäkin husk, eenkin luku, joss kidnpu Sohvi-äi li rosvo ojennukseen.) O nni: Tun j Pun Avruusseikkilu. Aino: Me rosvol. 9. Seursiko elokuuss olym pilisi? Mikä lji niissä kiinnosi enien? Kri: Kyllä, Svon knnl kiinnosi keihäänheio, Pielvedelä Suomen pelsus. Kri: Enemmän kuin koskn ennen. Löysin moni ljej joiden olemssoloskn en ollu koskn kuullu. Rssus ieysi seursin ljin hrrsjn enien. Sep p o: Seursin iiviisi. Miesen keihäänheio. M rkku E.: Pikmk. M rk ku R.: Luonnollisesi prs oli Lonooss Ani Ruusknen Pielvedelä. Selm : Join koin, ehkä se rmpoliinivoimiselu. O nni: Enpä juuri. Sähly. Aino: Jonkin verrn. Ehkä permno i uimhypy. Kisu: Ksoin, ksoin. (Ehdiiin jo seurvn kysymykseen, kun uli huuo, eä hlu vs ähän kysymykseen. Käsien heiluelu. S j minä rvilimme pikään: Pllon heio? Tennisä?) Lenopllo. (Tämä oli siis pnomiimiehävä). 8

9 10. Miksi hlu / hlusi ison? Kri: Ei kerenny oivomn kun ylioppilsfreskoss oli kädessä Suomen lippu j puhekuplss elämäni poliiiklle. Kri: Isänä. Sep p o: Urheilij. M rkku E.: Ei ollu. M rkku R.: Lpsen hveilin eläinlääkärin mmis. ("Isä on diplomi-insinööri j äii on diplomi-insinööri. Mikä sinus ulee ikuisen?") Selm : Lulj. (Johdelu ei onnisunu.) O nni: O pejksi. Aino: Ehkä opejksi i lenoemännäksi. loppuklusuuliin: Rh on elämisä; rhll eleään.) Aino: Se, eä olln oisille ysävällisiä j onnellisi, opin sioi, voidn hyvin j olln erveiä. O nni: Viihdyää Juml. + Lisäkysymys juniori-svolisille: Miä oskunn kuuluminen merkisee / miä miei kun isäsi/ äiisi osllisuu SvO:n ohjelmn? Selm : En miään. (Kärsivällisyys loppu. Emme ole innee puhu rpeeksi pljon oskunns.) O nni: Miein mienkä ne siellä viihyy. (Vsiin SOLlin vuosijuhln peruseell.) Aino: Hieno, eä isi ole kuulunu siihen j eä pääsee sinne oikein juhliin! 11. Mikä on mielesäsi elämän rkoius? Kri: Elää niin, eä voi mennä ruhss peilin j luojns eeen. Kri: Onnellisuus ei ole il, se on elämänp. Sep p o: Sopusoinu omnunons knss. M rk ku E.: Ruhn säilyäminen j urvllisuuden uneen leviäminen. M rkku R.: Elämän rkoius on elämä ise. Selm: Elää. (Yimekäsä. Sien joku hyvä luse, jok jäi lioim j jos pääsiin 9

10 S e n i o r i s i h e e r i Kesä on käänymässä syksyksi, mu muisellnp ensin senioriyhdisyksen kesän phumi. - Kesäkuuss riseiliin Helsingin Iäsrisoss. - Tervis seiliin s/s Mikoll reiillä Kerimäki-Puuml-Sulkv-Svonlinn. Mukn oli pljon seniorei sekä senioriedusus myös Viros j Ruosis. Niin snou mirliklubi oli änä vuonn julkinen, j Terviksellä mukn ollee mirli keroiv omien mirli- j oimikunvuosiens kommelluksis. Mikon knnell myös muiseliin viime kesänä menehynyä, 50 Tervisä seilnnu Erkki "Eki" Hämäläisä. - Elokuuss järjeseiin vierilu Suomenlinnn kesäeeriin, joss esieiin Peer Pn -näyelmä. - Tämän Sujen ilmesyessä senioriyhdisys on ehiny myös ehdä syysreken Hämeenlinnn. - Kesän ikn yhdisyksen hllius j virkilij ekivä pinremoni Helmilän pieneen huoneeseen. Sien syksyn phumiin: viskinmiselu Eeläsuomlisen oskunnn iloiss Uudell ylioppilsloll yhdessä ESOn senioriyhdisyksen knss. Veäjänä oimi yhdisyksemme jäsen Klevi Keinänen klo 18 perineinen syyskeilus Ruusuln keilhlliss. - Helsingin yliopison lumniyhdisys järjesää lumnijuhln perjnin klo 18, j senioriyhdisyksemme järjesää juhln eko klo 17 Helmilässä vierilu Helmilän lon ähiorniin Tlkkuneko. - Annn päivä osuu änä vuonn sunnunille, joen yhdisyksen perineinen pikkujoulu järjeseään mnnin klo 18 lken Helmilässä. Trkemm iedo phumiin ilmoiuumises läheeään svo-seniori-sähköposilislle j päivieään oskunnn neisivujen Sennu-osioon. Hyvää syksyä oivoen, seniorisiheeri Ville-Pekk Syysksus 1 0

11 Teksi: Jsmin Lv-Koiviso Vrkus Allekirjoineen koikupungin Vrkuden vkunss komeilee kulinen koukisunu käsivrsi, jok puris nyrkissään kulis nkkuri. Vkunn eem vii Vrkuden eollisuueen j sisävesismn. Sen on suunniellu Olof Eriksson. Pohjois-Svoss sijisevss Vrkudess (lkuperäiselä kirjoiussuln Wrkus) suu reilu ihmisä. Pin-l kupungill on 524,5 km. Npurei ov Joroinen, Heinävesi, Leppävir, Enonkoski, Rnslmi j Svonlinn. Vrkus on ollu ärkeä eollisuuskupunki eollisuusliosens j livnrkennusoiminns nsios. Merkiävä os Vrku ov Sor Enson (ennen Ahlsrömin) eh, joiden rkennuksi ov suunniellee muiden muss Wler j Ivr Thomé, Krl Lindhl j Alvr Alo luvull kupunkisuunnielu keskiyi Vrkudess äysin ehn ympärille, j lueelle rkenneu sunno oli suunnielu ehn yönekijöille j johdolle. Tehdsrkennusen lisäksi Tipleen knv on yksi Vrkuden hisorillisis koheis. Knv-lueell sijisev Suomen ensimmäinen sulkuknv, jok on jo poiseu käyösä, sekä edelleen käyössä olev knv j knvmuseo. Toinen museonähävyys on meknisen musiikin museo, joss on esillä noin neljäs insrumeni. Ehkäpä ärkein Vrkuden vierilukoheis on funkisyylinen, pelkisey kirkko, jonk lrifresko on Pohjoismiden suurin. Vrkudess järjeseävisä phumis unneuin on vrmsi kesäinen Vekr- Vrkus-viikko, jolloin ympäri kupunki järjeseään lpsille monenlis ohjelm. V k u n 1 1

12 V k u n Vrpisjärvi Vrpisjärvi oli iemmin isenäinen kun, mu liiyi Lpinlheen vuonn Vkunn suunnieli Gusf von Numers. Kunliiokses johuen on vkun nykyisin enää epävirllinen koiseuuvkun. Vkunseliys kuuluu: kilpi hlkoinen j hvukorokkoinen, kul-mus. Kun Vrpisjärvi viime vuonn lkkueiin, sukki oli noin 2900 j pin-l 533,2 km2. Vrpisjärvi oli isenäisenä kunn s vuo, miä ennen se oli os Nilsiää. Yksi Vrpisjärven nähävyyksisä on Josef Senbäckin suunnielemkivinen Pyhän Mikelin kirkko. Rkennus vlmisui vuonn 1904 j sisälää 700 isumpikk. Mui Vrpisjärven nähävyyksiä ov koiseuumuseo j muinise suinpik. Kesäisin järjeseään jokvuoise mlismrkkin, jolloin Vrpisjärvellä on esiinyjiä, esielyjä, orikuppii j kilpiluj. 1 2

13 Tervhöyryn knnel Teksi j kuv: Juh Krvonen Seniori hvinnoi kriiisin silmin ikiikis ervhöyr yperinneä. Svolisen oskunnn 59. ervhöyryriseilyllä pääseliin pinei livn onkpnnus j oms pääsä. Oskunnn omisuksess jonkin ik ollu yli 100-vuois ervhöyry Mikko, jok on rkenneu smn vuonn kuin oskun peruseiin, rjosi siihen inuluise puiee. Kun ervhöyryn pilli vihelsi Svonlinnn smss, inkin joku Tervis-konkri rvsiv, eä ny ei oll menoss riiusseurn kesärekelle Rnisen virvoiusjuomehlle. Joukkohenki oli moieeon. Kikill oli husk, miä lisäsi se, eä jokinen pii husk omll vlln omss porukssn. Fuksikse odov yriivä oll hmp klisen hilpeiä omss joukossn ennen huen hmpisiin jouumis, piemmälle opiskellee pysyivä iiviisi omiss ryhmissään, j ukinons suorinee kehuiv i hukuskeliv oisilleen omi yöpikkojn, jos sellinen oli. Eriyisesi pääsy ulkomille päkäöihin näyi olevn kikkien mielesä kov juu. Reki oli knsinvälinen, kuinks muuen. Eesiläise kseliv nm peruslukemill j hiljisin omss ryhmässään isänien ouhuj. Tämä iimi muisui eläväsi suomlismeppejä EU:n prlmeniss. Vkio-osnojiin kuuluvn ruoslispriskunnn rouv virkksi livmkn ikn vähäpuheisen kksi villpi, kosk puolison knss soi keskusell koonkin ruosiksi j ervhöyryn äkillä si virk lpsil ruhss. Myös khdell ikiseniorill eli kmpuroill oli keskenään niin hulvomn husk, eä ekri oliv välillä ippu Simseen. Henoinen rpjiskeiju liihoeli ruums jok päivä lhjoineen ervhöyryn knnelle huskumn j heräelemään väsähäneiä. Tämän puoliksi pohjlisen j puoliksi svolisen ruolennon suoriukse ov ollee in fysiologisesi, psykologisesi, eknisesi j verblisesi ilmiömäisiä. Keiju pysyy nmn rpjisvoiojen lisäksi myös sieluns j ruumiins eli kikkens. En voi muu kuin unnusuu keijun elinkuiseksi ihilijksi. Hän ei näyä perineen svolisen vnhempns puolel lleeli uppisuugeeniä. Kmpuroill oli eriyishusk silloin, kun rspää yönjohj komensi nämä muinismuiso seurvn mun kello seisemäksi khvinkeioon j miisen lioon muknkkusens knss pinivlle nuorisolle i kuljeusvsv pyyeli knmn vroi Helsingin linj-uos livn j livs pois. Selväähän se on, eä yheisön kikki jäsene ov vuorolln yövelvollisi. Kikill yheisöön kuuluvill ei kuienkn ole niropurkki skuss eikä polvess skel lyhenävää ekonivelä. Niiden knss ei bnnej livn ls. Yksi ikiseniori nousi livn vs Sulkvl piämään ieokilpilu. Pään vivminen oli erveullu vihelu siideröiniin j skumppiluun j soi myös ylikierroksill käyneille mksoille erveulleen lepouon. Kysymykse oliv helppoj, mu vsukse vikei. Kysymykseen, kuink pljon iikoi (iniseviä eikä mmuvi) pen Iä- 1 3

14 Svosss änä kesänä, kukn ei ienny oike vsus. Tieokilpilun piäjä isekään ei ienny oike vsus kikkiin kysymyksiinsä, j vsusen uomio muisuiv enisen sosilisimiden knsnuomioisuinen pääöksiä. Tervhöyryreke ov in ollee huskoj vikk hmp irvessä, j ensi kesän jälkeen niiä on kesey 60 vuo. Kosk uusi eemoj kiviin, rohkenenkin ehdo, eä ulevn juhl-terviksen eemksi oeisiin yöläisen Tervis j yöväen lulu j 1970-lukujen vsemmisolis vllnkumous vineiden opiskelijoiden muisoksi. Heiäkin oli oskunnss muumss siä demokrisemmksi. Neuvosoliion hjomisen jälkeen he hävisivä jonnekin, mu yöläisen Terviksesä kuullessn overi sisiv nous joukkohudoisn brrikdien häviyä ervhöyryn knnelle. Juh Tuupovrn uijoj Krvonen Tervis-keiju 1 4

15 Nuorseniorioimin Teksi: Mrj Hlonen Syksy spuu, j vuksioimikunnn oimin käynnisyy oden eoll. On vuksivsnooj, oskunnn sändejä kmpuksill, vukseille suunnuj ekskursioi j vuksiopus. Toimin on pljon j monenlis, jo uude oskunnn jäsene pääsevä oskunnn ouhuihin mukn. Terveulo oskunnn oiminn myös minunkin puolesni, jos vuksin lueskele ää senioripls! Yliopisos vlmisuminen ei joiu kikill yheen j smn kuukueen vuodess, joen senioriyhdisyskään ei ole hrrsnu vuksivsnooj i uusien iloj. Piäisikö sellisi järjesää ulevisuudess? Onko senioreihin helppo ull mukn vlmisumisen jälkeen? O pinojen loppuminen j yöelämän loiminen on kiireisä ik. Alkuun on monell edessä yönhku. Enää ei kelpkn mikä hns kesäyöpikk vn rkoius on sd kouluus vsv yöä oml ll. Kuen moni ulee huommn, se ei in ole kovin helppo. Smn ikn lk sunnon esinä niillä, jok ov susellee opiskelijoille rkoieuiss sunnoiss, j osll jnkohiseksi ulev myös jukse perheen perusmises. Oskunn uusuminen ehdään yliopison uusille opiskelijoille helpoksi. O piskelupikn hyväksymiskirjeen mukn on ieo myös oskunns. Kmpuslueell örmää oskunnn ilmoiusuluun j ehkä jop sändiin. O piskelijn rvisee vin löyää iensä Vinnille. Oskunnn sunnoiss suvi oskunnlle houkuelev vuksioimikunnn lisäksi myös npuri. Tiekoh oskunnn jäsenyyden j senioriyhdisyksen jäsenyyden välillä ei ole niin selkeä. Liiyin ise senioreihin vuonn 2005, kun sin ukinnon frmsis vlmiiksi. Jkoin kuienkin opinoj luonnonieeiden priss j ouhusin oskunnss melko kiivisesi. Senioriyhdisyksenkin phum uliv pikkuhilj uuiksi. Vs viime vuodenviheess pluin oskunnn vimen j siirryin senioreiden oimihenkilöksi. Seniorihn ov koko jn oskunnss läsnä mrkkinoimss oiminns oskunnn jäsenille. Toivovsi oskunnss ei ole sellisi jäseniä, joille me olemme äysin viers käsie. On vike yriää kero sennujen oiminns mhdollisimmn monelle j smll oll upum si liik. Tuore ylioppils ei vielä vlmisumisn niin mieiskele, oivovsi se kuienkin on jokisen voie. Ajus yöelämäsä unuu kovin eäiselä ensimmäisenä opiskeluvuoen. Yhä lill jus senioriyhdisyksen jäsenyydesä i kiivisuudes siinä ei ole vielä jnkohinen. O mll kohdllni seniorioimin jk sopivll sykkeellä oskunoiminnn riemu. Viikoiinen ohjelmrjon olisi inkin iselleni liik, mu kerrn kuukudess i muumn kerrn vuodess on mukv kokoonu oskunhenkisen ysävien j kvereiden knss yheisiin phumiin, oli kyseessä sien kesäeeri, keilus i Annn päivän juhl. S e n i o r ih ll i us l is e n P l s Siispä kikki muukin nuorsennu erveulo mukn meidän senioreiden kirjvn joukkoon! 1 5

16 I n Virolis-suomlisi muisoj: Anero Nedersrömille m e m o r i m Koh on kulunu neljä vuo siiä kun Anero Nedersröm poisui keskuudesmme. Hujisi seurvss muisoilisuudess pideiin puhei. Puhee oliv suomeksi, enkä ienny miä jo oli kerrou j miä jäey kerom. Sen ki hyväsijäöni jäi lusum. Virolis-svolisell hisorill on pikä juure: jo vuosikymmeniä sien Aneron koon selessni vlokuv-lbumei kävi ilmi, eä Aneron isä oli ehny polkupyöräreken Viroon kksikymmenäluvull. Svolisen Oskunnn j Korporio Frernis Esicn ysävyyssopimus vuodes 1930 kkesi käyännössä oiseen milmnson j Viron miehiykseen. Vuonn 1955 Svolinen Oskun elvyi jälleen ysävyyssopimuksen, ällä ker Frernis Esicn Ruosin osson knss. Rkenneiin konkej, käyiin kylässä vierilemss oisemme luon. Sunoiin, käyiin ervhöyryrekillä. Mone Ruosiss oimiv virolise opiskelijjärjesö elvyivä yheyde suomlisiin oskuniin. Neuvosoliion pinosukses Urho Kekkonen jouui vuonn 1970 nmn käskyn Suomen opiskelijjärjesöille kkisemn yheyde pkolisvirolisiin järjesöihin. Anero Nedersröm, jok oimi siihen ikn Svolisen Oskunnn kurorin, ilmoii lehdisölle eä Svolinen Oskun on pohinu kysymysä j päääny eä ei-poliiisi yheyksiä ei ull kkisemn poliiisis syisä. Toise suomlise oskunn j järjesö kkisiv nämä yheyde virolisiin pkolisjärjesöihin, inkin muodollisesi. Anero oeiin Frernis Esicn äysimääräiseksi jäseneksi vuonn Kun Frernis Esic loii uudelleen oiminns Viross vuonn 1989, Anero osllisui oiminn myös siellä. Hän si pljon virolisi ysäviä. Yhäkkiä huomsimme, eä yheinen puhekielemme ei ollu enää ruosi, vn viro! Korporio Frernis Esic niin Viross kuin Ruosiss muis om hyvin kiivis vilisls j Svolisen Oskunnn kunnijäsenä. Minä muisn om ysävääni. On prempi, eä nämä myöhäsynee muisosn ulev lusuu änään, kuin eä niiä ei lusuisi ollenkn. Onko se yhdeksänkymmenä vuo sien ehy polkupyöräreki Viross ise siss syy siihen, eä ysävyys khden veljesknsn välillä syvenyi? Rkk svolise, Enn Anderson Frer Esicus Ruosiss Coeus

17 Indln äiihhmo on poiss I n Virolis-svolis ysävyyä 1930-luvull j uudelleen 1980-luvun lopul lken rkennu Vlve Hääl nukkui pois 94-vuoispäivänään 8. elokuu Hääl oli Korporsioon Indln kunnijäsen (uvilislne). Vlve Häälin elämässä näkyy Viron lähihisorin koko kri. Hän synyi Anslss Eelä-Viross elokuuss 1918 Viron vpussodn ikn. Hääl loii frmsinopinno Tron yliopisoss syksyllä 1938 j liiyi Korp! Indln jäseneksi. Loppuukinnon hän suorii Sksn miehiysvuosin. Neuvosovlln plumisen jälkeen Vlve jouui kokemn relisosilismin krun odellisuuden monin voin. Skslismiehiyksen vuosin suorieu odisukse miäöiiin 1940-luvull. Hääl ei hyväksyny ää j si Tron yliopison muumn pääösään. Häälin äii krkoeiin Siperin, jos hän plsi luv Viroon 1950-luvull. Tyär onnisui lopul iselemn äidilleen oikeuden jäädä sumn koimhns. Elämänyönsä Hääl eki peekkilll, j hänesä uli neuvosovlln liennyyä Tõnismäen peekin peekkri. Siemmin hän yöskeneli lll eri ehävissä 75-vuoiksi skk. Hääl pii muumien muiden indllisen knss yllä korporions perineiä miehiysvlln vuosin. Hän oli hei vlmis rjomn pun j sinunemusn, kun nuore rolisopiskelij heräivä Indln oiminnn uudelleen henkiin Viross. Korp! Indllle Häälin väliämä perimäieo oli korvmomn rvoks oiminnn lkuviheiss. Hän ossi myös suheu perineen muuuvn milmn. Indln j SvO:n suheiden lkuviheiss Hääl helpoi yheisen pohjn löyämisä j uoi kuluurierois johuneiden väärinymmärrysen rkisemisess. Use Viross vierillee svolisryhmä siv nui Tllinnn Kupmehe-kdull Vlve-ädin runsskäisesä viernvrisuudes. Vähisä vroisn hän loihi pöydän koreksi Indln jäsenen sekä ysäviensä vusuksell. Khvin j leivonnisen ääressä kuulimme kiinnosvi keromuksi Häälin kokemuksis virolis-svolisen ysävyyden lkuipleel 1930-luvul. Use svolise siv myös yöpyä Häälin luon. Vlve Häälin elämänhlu ei vieny edes heikenyny liikunkyky, jok koheni merkiäväsi lonkkleikkuksen jälkeen. Hän snoi ärkeinä olevn, eä pää oimii. Osllisuin Tpni Liisen knss Vlve Häälin hujisiin 11. elokuu. Tllinnn Jnin kirkkoon, Rhumäen huusmlle j Esonin lvipuurhn muisoilisuueen kokoonunu runsslukuinen soväki osoii, eä hän oli koskenu moni ihmisiä. Vlve Hääl oli yhä ik määräieoinen j sydämellinen ihminen, jok vnhuuens vuosin oli kiinnosunu nuorempien ihmisen kuulumisis. Ehkä suurin ilon ihe hänelle oli nähdä rkkn Indln oiminnn menesyksekäs lku uudelleen isenäisyneessä Viross. m e m o r i m Jouko Kokkonen Korp! Indln kvljeeri 1 7

18 H Y Y - k u u l u m i s e Teksi: Ani Kekäläinen j Seil Pihnurmi Vleis X: On se kiv, kun ne s näkyy kukuvss. Viime syksynäkin oliv kovsi esillä kmpuksill. Y: Menee ihn pää sekisin, kun niisä niin pljon puhun! X: Onhn ne ollee peill j juliseiss jo sielä viisky-kuusky-luvul lähien, Mrilynin jois... Y: Niin, ei ki ne ee pljon ole siiä muuunee. X: Mu vee on! J sikin uodn selkeämmin esille. Y: Se on kyllä o. Prempi se onkin oll käkemää kynilää vkn lle. X: Piäis o esimerkkiä länsinpuris. Siellä on osinkin kikki pljon voimemp j sllivmp! Y: J voi siä khdenvälisen kehiysvun määrää! X: Snos muu. Keeks käy. Oisp meidänkin vleis siihen. Y: Täällä olln kovin siouunei eikä noin vn hypää vierseen leiriin. X: To! Ei oo pljon mun leiriin hypiy viime ikoin. Kon sko siä ulevisuudess enää yhä pljon iri vleis kuin Knervn Ike vielä yli kuuskymppisenäkin. X: Ei osinkn. J ylläyksiäkin s pljsu vs myöhemmin j ne voi ull klliiksi. Y: No mu, jos rhll s si hoioon, eikä mene erveys niin monikin on vlmis ryhymään hommiin. X: Pidemmän päälle ois kuienkin husk löyää sellinen kesävämpi rkisu. Y: Olis kiv sd vsine lupuksille eikä in kärsiä kesävyysvjees. X: Vleill hoo osin oll sellinen p, eä ensin lupilln j sien peeään. Y: Siinä jouuu perusjmpp helposi hyväksikäyeyksi. X: Niinpä. Koo ny siä Aro Länsmnikin! Y:? Ani j Seil kerov sinulle mielellään lisää vleis! HYY:n edusjisovlien ennkkoäänesys j vrsinise äänesyspäivä Y: Piää vn jks yriää. Mikään ei ule ilmiseksi, eikä ikinä iedä, miä s vsineeksi. 1 8

19 Oskunlinen! Käyä äänioikeusi! 1 9

20 Svolese 67 Mrgree Häkkinen Ressu - Siä kiss äänesäisi! Sr Argillnder Heini Arjv Ani Kekäläinen Anniin Leskelä Ville "Ville" Meriläinen Riin Puonen Riikk Ruuh Riku Slpkri

21 ehokk: Tu Giordni Suvi Jenze-Korpi Veer Kngsslo Ann-Mri Oiinen Tykki Hk Seil Pihnurmi Miikk Timonen 81 Suvi Porin Äänesä Suvi - s khvi, pull j huvi! Ulrik Nyfors Silj Ojnen 73 75

22 Svon viänämee murremesrin älymssiins Teksi: Jri Känninen kueehän ässä ennee millään kynännysällä ju uv viänneä Se on ämän juun viänäminen upnn vun en jiämään syssymmälle vun ässä us jkoo srjlle Osuuskunnn siännö uuks e ene svoks. Ylleine kääösohje j elämän rkous eli Ossuuskunnn siännö os kks: III Jäsenisö eli ken kuuluu j joku oenen ee ve mien se ny oljkn! Osuuskunnss on khenles väkkee, vrsnesi j ulokopuolisi j ässä ee okj rkoe niiä Vinnillä sillon ällön eli lähes päeviäin pyöriviä VrSOj, ve miee ne ny olj. Vun ee ne okj ulukopuolisek oo hommis pihll, se vun johuu siiä eä vrsnenen jäsenisö opiskelloo Piäkpunnin yljopisoll j ne muu sien on sien kirjoill muiss korkeemmiss opinhjoloess. Kekill jäsenillä on smnlene huuo- j piällysmiesoekeus eli eipä ule murin äsäkkään pykäläsä. J okj, olhn niissä jäsenissä se ero jo yljopison opiskelij (vrsnese jäsene) kirjoelloo Issoon Ossuuskunnn Muskniseen Perherumuun kek mhollise iijo äein yönimesä lähiin. Ku ussiiss ne ulukojäsene vun kirju rekiserriin: nimi, koolu, kojpekk j osoe. Rhnkerrääs on ieysi jäsenyyvven eellyys eli muis okj mksoo vuosien. Eehän se oo ku ege per kuuksj vuosjmksun. Se on ärkee oemius uo mksu jos e mks nii oo ossuuskunns krnnu eikä sillon oo oekeu kokkoosiss leukperiää viännellä. Mu ku oo viimesen opinovuoesj mksnn, nii su husell urpvärkin kippeeks kokkooksiss iänkekkisesi j su jop oll kelepuueu joehhii osj-piällysmiespesiinnii. J jäsen sup oll vun yhessä ossuuskunnss kerrlln. Usseemmn yriänneiä on sillon ällön ollunn, vun hneellh on se unneulenen loppu. (O on siä okj minnäe ollu jäsenenä uusseemmsse svolesess ossuuskunnss, vun ih olj erj ekon j erj mukunniss.) J siänöjä on syyä muisoo nouvoo, hi osuuskunns voep lenee kirjemellisesi pihlle. Jos oo ossuuskunnss joe pesiä hoejellunn, nii oo oekeuu pyynnösä sumn mene-ekks eroojisuksen. Se on hyvä nuipäen eä mineojisus eekä kunni kääp vielä niinku Kännisen poejlle Murremesruusj kisoiss eä kunni mänj mu mene ksv Innoks opiskelu- j siäe innokkmpoo Osuuskunsyssyä oevoelloo Jrs, Murremesrj

23 Oskunuuise M ennyä: Ehä kh hyvvee voe ehhä, luv j äyee. -Vuksisuunnisuksen käännösrsil poimiu ( joukkue: Vihreä härkä): Suomi: Keskiy! Ruosi: Dgenefer är dom sjuk. Viro: Tule isu kõrvl! Lisäksi muun muss: - Toimison remoni molempien oskunien knnl käyäjäysävällisemmäksi Iäsuomlise kesäjuhl Mrkerhoilu 17.9., Väljjn oskunil j Lyseokerhon uskollisesi jkm Speden Speli Tulev: - SOLlin konseri Turuss j Helsingissä Sillo yks sormi piemp ku oise. Suomi: Asi on isesäänselvä! Ruosi: Di middgsvin. Viro: Sil' ol yks pik. Se on luonnolline si ku köyhä kuolem. Suomi: Milmss kikill on om pikkns. Ruosi: Solen går upp och ner, DUDAA, DUDAA. Viro: Köyhä kvol' in vn. O s k u n u u i s e - Suurin os oskunnn virois menee vihoon yleiskokouksess Vuosijuhlmesriksi on jo vliu Suvi Jenze-Korpi juhlin 126. Tlkkunoi. Ilmoiuuminen jkuu si oskunnn neisivuill (oimin > juhl > lkkun). - Vinnin siivousvuoro on jeu uusiksi SvO:n, VSO:n, SOLlin j SOSSun kesken niin, eä vsisuudess kukin siivo kerrn neljässä viikoss. 23

24