Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Transkriptio

1 Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

2 Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri, Keva Sivutoimi: asiantuntijalääkäri, Elo Invalidisäätiön hallituksen varapuheenjohtaja Orton Oy:n hallituksen jäsen Tapio Ropponen 2

3 Lääkärin rooli "Lääkärin tulee parantajana olla potilaan puolella, ihmisenä hyvin lähellä, mutta asiantuntijana riittävän etäällä Arkkiatri Risto Pelkonen, 2009

4 Eläkevakuuttajan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa: 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli 2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle 3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut Tapio Ropponen 4

5 Työkyvyttömyys ja työeläke Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan. Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys Tapio Ropponen 5

6 Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät Patrik Loisel, Kanada Terveydentila Työpaikkaan liittyvät tekijät Työilmapiiri Työsuhteen varmuus Työhön paluu käytännöt Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät Sairauspoissaolokäytännöt Eri toimijoiden yhteistyö Taloudelliset tekijät Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus

7 Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka Välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Koko sektorille kustannukset 2,2 miljardia euroa. Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi päätellä: Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa. Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt Tapio Ropponen 7

8 Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet Tapio Ropponen

9 Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 95 4 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi kyllä ei en osaa sanoa Tapio Ropponen

10 Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa ennen eläkkeen hakemista. Ikäluokittainen tarkastelu, % Kaikki Alle ja yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos Tapio Ropponen 10

11 Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysturva Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena Työkyvyttömyyttä arvioitaessa on selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kuntoutustuki voidaan myöntää kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi Julkisella sektorilla kaksi työkyvyttömyyskäsitettä Ammatillinen jos työsuhde voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön Yleinen jos työsuhde ei ole voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön tai sitä vastaavaan tai koulutuksen mahdollistamaan työhön Yksityisellä sektorilla vain yleinen työkyvyttömyyskäsite Tapio Ropponen 11

12 Käsitteitä Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä Työkyky on toimintakyvyn käsite työympäristössä. Se kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä ja ansaita siten elantonsa. Työkykyyn vaikuttavat mm. ihmisen toimintakyky, osaaminen, koulutuspohja, työyhteisö, ikä ja työ Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu kohtuullisuusharkinta Tapio Ropponen 12

13 Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin sairauslöydöksiin, joiden tulee lisäksi olla tutkimuksilla todettavissa. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei siten perustu esimerkiksi pelkästään siihen omakohtaiseen tuntemukseen, joka eläkkeenhakijalla on omasta työkyvystään, eikä myöskään yksinomaan hoitavan lääkärin tekemään johtopäätökseen potilaansa työkyvystä Tapio Ropponen 13

14 Työkyvyttömyyseläke Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan kuitenkin aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne Tapio Ropponen 14

15 Mitä eläkelaitos odottaa lääkärin lausunnolta? Oikeat diagnoosit Asiallinen tilakuvaus Sairauden vaikutus toimintakykyyn Kanta hoidon mahdollisuuksiin Löydöksiin pohjautuvat perustelut Jos otetaan kantaa työkyvyttömyyteen, perustelut Kuntoutustuen suosituksissa selvitys hoitoja kuntoutussuunnitelmasta Tapio Ropponen

16 Miksi hoitava lääkäri ja työeläkelaitos päätyvät eri ratkaisuun? Eläkelaitoksessa on monipuolista tietoa hakijasta Eläkelaitos saa tietoa monilta lääkäreiltä Eläkelaitos pyrkii noudattamaan vallitsevia ratkaisulinjoja tasapuolisuuden vaatimuksen vuoksi Eläkelaitoksessa luetaan kymmeniä tuhansia lausuntoja vuodessa, yksityinen lääkäri harvoin kirjoittaa yli 200 Eläkelaitoksessa on jatkuva tieto valitusasteiden ratkaisuista Tasapuolisuus/subjektiivisuus

17 Esimerkki: työkyvytön vai ei? 56-vuotias toimistovirkailija Kaularankakipuja runsaan 2 vuoden ajan, ajoittain kädet puutuvat. Vaivaa öisin, ei saa nukutuksi. Työ tuntuu pahentavan vaivoja. Hoidolla ei pitkäaikaista vaikutusta oireisiin. Usean vuoden ajan mielialaoireita, eroon liittyen v lyhyt masennusjakso, jolloin työterveyslääkärin hoidossa. Työssä organisaatiomuutos menossa, työ pysyy entisenä mutta uusi henkilöstöhallinnon järjestelmä vaatii uuden työtavan oppimisen Tilakuvauksessa yleistä kivuliaisuutta, kaularanka jäykkä, puristusvoima alentunut kummassakin kädessä, ei paikallista lihassurkastumaa, lihaksisto hento kauttaaltaan. Ei juurilöydöksiä. Kaularangan magneetissa välilevyrappeumaa ja spondyloosia, lievää juuriaukkoahtaumaa C6-7 tasoilla. ENMG:ssä rannekanavaoireyhtymä lievänä molemmin puolin. Depressioseulassa lievään masennukseen viittaava tulos. Sairauslomalla 5 kk, sinä aikana tutkimukset ja fysikaalinen hoito, josta ei apua. Tuntee, ettei enää jaksa palata työhön. Työhaluja olisi mutta niskakipu hallitsee siinä määrin elämää, ettei voi ajatellakaan palaamista. Toivoo työkyvyttömyyseläkettä Keva 17

18 Tapio Ropponen