Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Transkriptio

1 Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta, työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja kehittymismahdollisuuksista kuuluvat keskeisesti esimiestyöhön sekä normaalin työyhteisön toimintaan. Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä huomioiden työhön, työolosuhteisiin, työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työntekijän on kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti huolehdittava työssään omasta ja muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijällä on usein esimiestään enemmän tietoa käytännön työn suorittamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän asiantuntemuksen hyödyntäminen on tärkeä osa työhyvinvointityötä. Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Yksilönä työntekijä on vastuussa terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisestä. Mallin rakenne Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran aikana vähitellen vuosien kuluessa tai äkillisesti. Jos työkyky heikkenee, on siihen tarpeellista puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työssään hyvinvoiva työntekijä tuottaa tulosta. Työkyvyn avaimet ovat usein työpaikalla. Aktiivisen tukemisen mallin avulla esimies, työntekijä ja työyhteisö tunnistavat työkykyä uhkaavat tilanteet ja käynnistävät korjaavat toimenpiteet, tarvittaessa yhteistoimintaverkoston tuella (työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö). Toimintamallin avulla voidaan reagoida jo varhain työkykyyn liittyviin ongelmiin. Toimintamalli toimii parhaiten, kun siitä on keskusteltu työyhteisössä, työpaikka-, tai osastokokouksissa. Tavoitteena on, että kunnan kaikki esimiehet ja työtekijät tietävät toimintatavat miten tilanteessa lähdetään etenemään. Samoin mallilla luodaan yhteiset pelisäännöt koko kunnan henkilöstölle. Malli ei ole yksi ja ainut oikea tapa hoitaa asiaa kuntoon. Kukin asia on tapauskohtainen, mutta malli antaa perusperiaatteet yhteiseen työskentelyyn. Keskeisessä asemassa ovat työntekijä itse ja hänen lähiesimiehensä. Työpaikalla asian etenemisestä vastaa lähiesimies. Työtekijän aktiivisuus ja halu löytää ratkaisuja on avainasemassa prosessin eteenpäin viemisessä Prosessin eri vaiheista on laadittu liitteenä olevat lomakkeet, jotka dokumentoivat ja ohjaavat prosessia eteenpäin.

2 Varhaisen välittämisen mallin päävaiheet ovat varhainen tuki ja tehostettu tuki. Varhainen tuki on työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä ja järjestelyjä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, joilla pyritään edesauttamaan henkilön suoriutumista työtehtävistään. Varhainen tuki Tunnistaminen Tavallisimpia merkkejä työkyvyn mahdollisesta heikkenemisestä ovat vaikeudet selviytyä työtehtävistä ja pitkät tai lyhyet, usein toistuvat sairauspoissaolot. Esimiehen on puututtava asiaan kun sairauspoissaoloja on ollut: viisi kertaa lyhyitä (1-3vrk) sairauspoissaoloja 12 kk aikana tai yli 20 pv sairauspoissaoloja 12 kk aikana. Esimiesten tehtävänä on seurata osastonsa ja yksikkönsä henkilöstön sairauspoissaoloja. Hälytysrajojen ylityttyä esimiehen velvollisuus on ottaa asiat puheeksi, aloittaa puheeksiottaminen. Esimiehen on otettava puheeksi myös muut kuin sairauslomista johtuvat työssäselviytymisen ongelmat puheeksi heti kun niitä havaitaan. Merkkejä työssäjaksamisen ongelmista ovat mm. - työntekijän työkyky on heikentynyt - työntekijällä on toistuvasti pidentyneitä tai lyhentyneitä työpäiviä tai jatkuvia myöhästymisiä - työtoverit tai asiakkaat valittavat työntekijästä - työntekijällä on välinpitämättömyyttä, väsymystä tai muutoksia käyttäytymisessä - työntekijän käytös viittaa lääkkeiden ja/tai päihteiden ongelmakäyttöön - työntekijällä on lisääntyneitä sairauspoissaoloja ja viikonlopun yhteyteen sijoittuvia toistuvia poissaoloja - työyhteisössä on jatkuvasti ristiriitoja - työpaikalla joku kokee tulevansa häirityksi tai syrjityksi - työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava riski On myös huomioitava, että työntekijän työkyvyn muutokset saattavat johtua muutoksista koko työpaikan tasolla, jolloin ratkaisua on etsittävä sieltä. Työpaikalla esimiehen johdolla esittäviä ratkaisuja ongelmiin ovat esimerkiksi: työtehtäväjärjestelyt, työaikajärjestelyt, lomajärjestelyt, työnkierto-, työnohjaus-, tai lisäkoulutus-, tai perehdytys järjestelyt.

3 Puheeksiottaminen Työntekijä ja hänen esimiehensä keskustelevat tilanteesta ja henkilön työkykyyn vaikuttavista asioista sekä miettivät ratkaisuvaihtoehtoja siihen, mitä toimenpiteitä työpaikalla voidaan tehdä tilanteen korjaamiseksi. Aloite tähän neuvotteluun voi tulla työntekijältä itseltään, esimieheltä tai työterveyshuollolta. Ensimmäinen puheeksiotto esimiehen ja työntekijän välillä tärkeä toimenpide, sillä varhaisella reagoinnilla ja puheeksiottamisella voidaan päästä kiinni ongelmaan jo ennen kuin se pitkittyessään heikentää henkilön työkykyä. Esimiehen ja työntekijän välisiä keskusteluja tulee käydä tarvittaessa useampia. Keskusteluihin voidaan jatkossa pyytää mukaan myös työterveyshuollon edustaja ja työsuojeluvaltuutettu, mikäli esimies ja työtekijä käydyn keskustelun jälkeen tarvitsevat apua erilaisten ratkaisujen löytämiseen. Työterveyshuollosta voidaan varata myös aika, mikäli esimiehen ja alaisen välisissä keskusteluissa ei ole löydetty ratkaisuja ongelmiin tai kyseessä on terveydentilaan liittyvä tekijä. Tarvittaessa voidaan pyytää työterveyshuollolta työkyky- ja kuntoutusarvio. Tällöin tämä on pohjana jatkoneuvotteluille työpaikalla. Keskusteluissa voidaan sopia seurantajaksosta, jolloin seurataan yhteistoimin työntekijän suoriutumista tehtävissään, jonka jälkeen pidetään keskustelu ja mietitään jatkotoimenpiteitä Sairauslomalta paluuntuki Puheeksiottaminen koskee myös tilannetta, jossa henkilö palaa pitkältä sairauslomalta. Puheeksiottamisen avulla pyritään tukemaan henkilöä työhön paluussa sekä löytämään ratkaisuja, jolla sairauslomat olisivat vältettävissä tulevaisuudessa. Pitkällä sairaslomalla olevaan henkilöön esimies voi olla jo yhteydessä jo sairausloman aikana, esim. sovittaessa aikaa yhteiseen keskusteluun työhön palattaessa ja mietittäessä ratkaisuja miten tuetaan sairauslomalta palavaan henkilön paluuta työhön ja sen mahdollisesti vaatimia järjestelyjä. Mikäli sairauden laatu sallii, työntekijä voi olla myös osasairauspäivärahalla eli hän on osittain sairaslomalla ja osittain työssä, sen jälkeen, kun sairauspäivissä on täyttynyt ns. omavastuuaika (= sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 lähintä arkipäivää). Järjestelmä on vapaaehtoinen ja perustuu työntekijän suostumukseen eikä järjestelyllä saa vaarantaa sairaudesta toipumista. Järjestelystä tehdään kirjallinen sopimus ja johon tarvitaan myös työterveyslääkäriltä lausunto. Osasairauspäivärahaa voidaan soveltaa vain niihin työntekijöihin, jotka tekevät normaalisti täyttä työaikaa. Yhteinen suunnittelu Työpaikalla tehtävät toimenpiteet voivat olla usein jo riittäviä tilanteen korjaamiseksi. Aina ei ole kuitenkaan mahdollista vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn nopeasti, vaan tarvitaan tutkimus-, hoito- tai kuntoutustoimenpiteitä. Tässä vaiheessa tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta. Henkilöstöhallinnon ja työsuojelun edustajat voivat osallistua neuvotteluun. Tarvittaessa työterveyshuolto voi selvittää tarkemmin työntekijän terveydentilan vaikutusta hänen työkykyynsä. Tavoitteena on, että työntekijä pystyisi jatkamaan nykyisessä työssään, tarvittaessa tukitoimien avulla.

4 Tehostettu tuki Jos varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä työkyvyn tukemiseen ja uhkana voi olla työkyvyn menetys tai ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen, tarvitaan tehostettuja tukitoimia. Terveydentilaa voidaan selvittää työkykyarviolla, joka voidaan tehdä työterveyshuollossa, keskussairaalan kuntoutusyksikössä tai kuntoutuslaitoksessa. Työterveyshuolto käynnistää selvittelyt esimiehen tekemän kirjallisen pyynnön perusteella. Työkykyarvion jälkeen lähiesimies kutsuu koolle suunnittelupalaverin, jossa on mukana työntekijä, lähiesimies, tarvittaessa ylempi esimies, työterveyshuolto, tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu ja/tai luottamusmies. Palaverissa laaditaan suunnitelma jatkotoimista, joilla työntekijän työkykyä tuetaan. Kokouksessa täytetään kirjallinen jatkosuunnitelmalomake. Tehostettuja tukitoimia voivat olla esimerkiksi: sairauden tutkiminen ja hoidon tehostaminen, tarvittaessa yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa kuntoutus - ASLAK, TYK, sairauspainotteiset kurssit (Kela), hakemukseen tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto osa-aikaratkaisut - iästä riippuen osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke - osasairauspäiväraha - osa-aikalisä hallinnolliset tukitoimet - työjärjestelyt, työaikajärjestelyt, tehtäväjärjestelyt, esimiehen tuki, työnohjaus? työolosuhteiden järjestelytuki - haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta (työkoneet, - välineet, -menetelmät, -olosuhteet ja toisen työntekijän palkkakulut) Mikäli em. tukitoimilla ei saavuteta riittävää työkykyä, voidaan työntekijälle etsiä kokonaan uutta työtä. Uudelleensijoituksessa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään työntekijän aiempaa koulutusta ja työkokemusta. Ensin selvitellään oman työyhteisön ja oman hallintokunnan sisällä mahdollisuudet siirtyä toisiin tehtäviin. Mikäli sopivaa tehtävää ei löydy, selvitellään muiden hallintokuntien tarjoamat mahdollisuudet ja tarpeet Uuden työn etsiminen on ensisijaisesti esimiehen ja toimialajohtajan vastuulla; toiseen hallintokuntaan siirtoa mietittäessä mukana on myös hallintojohtaja. Mikäli aiempi koulutuspohja ei ole uusiin tehtäviin riittävä, selvitellään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet: - kuntoutusneuvonta - työpaikalla toteutettava työkokeilu ja työhön valmennus - uudelleenkoulutus Pääsy Kevan ammatilliseen kuntoutukseen edellyttää, että työntekijä on alle 63-vuotias, jonka sairaus, vika tai vamma aiheuttaa työkyvyttömyys- eläkkeen uhan seuraavan viiden vuoden sisällä. Ansiotason edelliseltä viideltä vuodelta tulee ylittää sovittu raja (

5 30 939, 21, vuonna 2010). Ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista. Työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta johtuva ammatillinen kuntoutus kustannetaan kuitenkin tapaturmavakuutuksesta. Vaihtoehtojen vähetessä Yleensä on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista, että työntekijälle löytyy sopiva työ/sopivaa työtä ja näin vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Osatyökyvyttömyyseläke on myös parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen työkyvyttömyyseläke. Työntekijä voi jaksaa osa-aikaisena olla työelämässä ja kartuttaa vielä eläkettäänkin. Mikäli työntekijälle ei voida järjestää uutta työtä millään kohtuullisilla järjestelyillä, työsuhde voidaan päättää irtisanomalla. Tämä voi olla myös työntekijän etu, jolloin hän pääsee muiden tukijärjestelmien piiriin. Liitteenä Päihdeohjelma Ohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn työyhteisössä