Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Transkriptio

1 Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

2 Keva työeläkekentässä Maksutulo 2010 (arvio) (mrd. ) Käsittelyajat (pvä) Ero koko yksityiseen sektoriin Lähde: Eläketurvakeskus Keva Yks. Ero Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Työkyvyttömyyseläke Asiakkaiden määrä Varma Ilmarinen Keva Sijoitukset (mrd ) 35 33, ,8 28, Varma Keva Ilmarinen

3 Työkyvyttömyys ja työeläkejärjestelmä Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys

4 Onnistumisen avaimet Työterveyshuolto yhteydenpidon koordinointi tietoisuus eri vaihtoehdoista Asiakas halukas jatkamaan työelämässä halukas etsimään vaihtoehtoja Työnantaja hyvä henkilöstöpolitiikka halu etsiä vaihtoehtoja kannustava työyhteisö sovitut toimintakäytännöt Toimiva yhteistyö takaa työhön palaamisen Keva toimeentulon turvaaminen yhteydenpito ja vaihtoehtojen etsintä

5 Kevan strategiaa tukevat työhyvinvointipalvelut Kevastrategia: Työssä jatkamisen tukemisen näkökulmat 1.Vanhuuseläkeikään tai sen yli 2.tk-eläkkeiden alkavuuden vähentäminen 3.Työssä jatkaminen alentuneesta työkyvystä huolimatta Vakuutettujen toimeentulon turvaaminen Työeläkkeiden rahoituspohjan turvaaminen Työhyvinvoinnin edistäminen 1.Työhyvinvoinnin edistäminen on strategista toimintaa 2. Työkykyongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa: Aktiivisen tuen edistäminen Poliittinen taso / strateginen johto Virkamiestaso /mahdollistava, hallinnollinen johto Esimiestaso / operatiivinen johto 5

6 Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työmotivaation heikentymiseen Esimiehen velvollisuus, työntekijöiden oikeus ja velvollisuus Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi. Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja verkostoyhteistyö Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto) nimeäminen Prosessi: tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet jos työssä jatkaminen ei onnistu/mahdollistu. Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Prosessi: poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta.

7 Tehostettu tuki - ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä Tilanteen uudelleenarviointi - Mikä työkykyä heikentää? Terveydelliset syyt Työkyvyn sekä kuntoutusja hoitotarpeen arvio työterveyshuollossa Muut syyt Organisaation vaihtoehtojen selvittely Työssä jatkamisen mahdollistaminen - Miten eteenpäin? Ammatillinen kuntoutus Osa tkratkaisut Kuntoutustuki Osaaikaeläke Organisaation omat toimet Muut vaihtoehdot seuranta, arviointi ja mahdolliset jatkotoimet Työssä jatkaminen ei onnistu/mahdollistu - Vaihtoehdot? Työ- ja elinkeinotoimiston toimet Työkyvyttömyyseläke Työsuhteen päättyminen

8 Masennuksen perusteella vuosina työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ETK/TI/Heidi Nyman

9 Masennus ja työkyvyttömyyden uhka - Eläkevakuuttajien perinteinen näkökulma Masennus on hoidolla hallittavissa Kun masennus on hoidettu, kykenee palaamaan entiseen työhönsä Jos masennus haittaa työntekoa, haittaa se yhtä paljon uudessa kuin vanhassakin Pääpaino yksilönäkökulmassa

10 Masennus ja työkyvyttömyyden uhka - Eläkevakuuttajien uusi näkökulma Aktiivinen puuttuminen tuottaa tulosta Motivaation puute on yksi masennuksen oireista Mieliala korjaantuu nopeammin kuin kognitio Työyhteisön ja kuntoutujan väliset suhteet ovat tärkeitä työhön paluussa Työterveyshuollon merkitys kasvaa Työkokeilu uudessa työpaikassa vaatii usein palveluntuottajan ohjauskeskusteluja tms.

11 Tavoite työhön paluuta tukevalle toiminnalle Paluu työhön mahdollistuu viimeistään 3-4 kuukauden kuluttua sairausloman alkamisesta Paluutavoite on integroitu koko hoitoprosessiin Työkuormituksen säätely toteutetaan sairauspoissaolon jälkeen Paluun yksilöllinen tuki räätälöidään paluuvaiheiden tarpeiden mukaan Ei yhtään 3-4 kuukauden mittaista depressiota, jonka hoidosta ei olisi konsultoitu psykiatrista erikoissairaanhoitoa Ei yhtään yli 90 päivän mittaista depressiota ilman työterveyshuollon arviota ja mahdollisia toimenpiteitä Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Sirkku Kivistö, Kari-Pekka Martimo, Tapio Ropponen

12 Miksi kuntoutujaa pitää tukea? - Eläkevakuuttajien näkökulma Luonnollinen epävarmuus ja pelko työhön liittyen pitkän tauon jälkeen Erityisesti masennusta sairastavaa työhön palaajaa ei saa jättää yksin Yhtä tärkeää kuin kuntoutujan tukeminen on työnantajan ja työterveyshuollon mukaan saaminen Kuntoutuksen kohteena yksilö ja yhteisö

13 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS LINJAA Jokaiselle depressiopotilaalle on tarjottava vaikuttavaa hoitoa: lääkitys psykoterapia Psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluu hoidon keskeisiin tehtäviin Perusterveydenhuollossa tarvitaan koulutettua ja erikoistunutta hoitohenkilökuntaa opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen Tapio Ropponen 13

14 Masennuksen hoito kannattaa Valtaosa masennuksesta kärsivistä hyötyy hoidosta merkittävästi Oikea-aikaisella, aktiivisella ja monipuolisella hoidolla voidaan tukea työ- ja toimintakykyä Pelkkä sairauspoissaolo ei ole asianmukaista hoitoa Työterveyshuollolla keskeinen rooli työn ja sairauksien asiantuntijana Tapio Ropponen 14

15 Masennustilan vaikeusaste ja työkyky Lievä masennustila usein työkykyinen Keskivaikea masennustila usein työkyvytön Vaikea masennustila usein sairaalahoidon tarpeessa Tapio Ropponen 15

16 Taustatietoja vuonna 2005 kuntoutusprosessinsa päättäneistä Vuonna 2005 kuntoutusprosessin päätti 496 asiakasta Yleisimmät ammattinimikkeet ennen kuntoutusta olivat: perushoitaja siivooja sairaanhoitaja sairaala- ja hoitoapulainen maatalouslomittaja Terveydellisenä rajoitteena useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus (48%) tai mielenterveyden häiriö (25 %) Keski-ikä vuonna ,1 vuotta Näistä 83 % palasi työelämään heti kuntoutusprosessin jälkeen Heistä 68% oli työelämässä vuonna Tapio Ropponen 16

17 Tilanne vuonna 2010 Työelämässä edelleen 68% Tules-diagnoosin omaavista työssä 72%, mielenterveysdiagnoosin omaavista töissä 60% Vuonna 2010 nämä henkilöt työskentelevät useimmiten: erilaisissa hoitoalan tehtävissä koulunkäyntiavustajina terveydenhuollon sihteereinä sekä esiopetuksen tehtävissä Työkyvyttömyyseläkkeellä 19% Vanhuuseläkkeellä 5% Tapio Ropponen 17

18 Yhteenveto Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin voi auttaa masennuksen tunnistamisessa Hyvin hoidettuna useimmiten masennuksen aiheuttama haitta työkyvylle jää ohimeneväksi tai jatkuu korkeintaan lievänä Usein työssäkäynti ja työpaikalla saatu sosiaalinen tuki edistävät toipumista Asianmukaisen hoidon lisäksi voidaan tarvita työhön liittyviä tukitoimia pitkäaikaisen työkyvyttömyyden välttämiseksi Tapio Ropponen 18