Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Transkriptio

1 Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

2 Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006)

3 Kuntoutusta järjestävät Terveydenhuolto Työterveyshuolto Vakuutusyhtiöt (tapaturma/liikennevakuutus) Työ- ja elinkeinohallinto Kela Työeläkelaitokset Sosiaalitoimi, opetustoimi

4 Terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakkaille, joilla on kuntoutustarvetta Lääkinnällistä (kuntoutustarvetta, terveydentilaa ja toimintakykyä koskevat selvitykset, lääketieteelliset selvitykset, hoito ) Työterveyshuolto Työntekijöille, joilla on vaikeuksia työssä selviytymisessä Työkyvyn arviointi (Toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edellytyksiin ) Vakuutusyhtiöt Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon takia kuntoutusta tarvitseville Lääkinnällistä ja ammatillista

5 Työ- ja elinkeinohallinto työttömät Työttömät, työttömyysuhan alaiset henkilöt, joille sairaus, vika tai vamma ei aiheuta työkyvyttömyyden uhkaa Vajaakuntoisuus Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman tai sairauden vuoksi Ammatillista (urasuunnittelu, ammatinvalinta työ- ja koulutuskokeilut oppilaitoksissa/työklinikoil la, työpaikoilla työkunnon tutkimukset työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) *lisäksi mm. työllistämistuet työolosuhteiden järjestelytuki

6 Työeläkelaitokset Työelämään vakiintuneet työntekijät ja yrittäjät Työntekijälle ja yrittäjälle sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi (tai työkyvytön) Tulevan ajan työansiot ovat vähintään ,22 (2010 tasossa) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana Vakiintunut työelämään Työkyvyttömyyseläkkeen saajan osalta edellytetään, että eläkkeen tulevan ajan ansiot ovat vähintään ,22 Ammatillista (esim. työkokeilut työhönvalmennus työhön tai ammattiin johtava koulutus elinkeinotuki)

7 Kela laaja järjestämisvastuu Vakuutetuille, joille asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan Ei oikeutta Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, jos kuntoutus järjestetty työeläkelakien, julkisesta työvoimanpalvelusta annetun lain erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Vakuutetuille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet Ammatillista (kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja ammatillista koulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta työhönvalmennusta, Tyk, ammatillisia kuntoutuskursseja, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta, elinkeinotukea yritystoimintaan.) Ammatillista/ lääkinnällistä kuntoutusta lievemmin kriteerein harkinnanvaraisena (ASLAK, sopeutumisvalmennukset ) Vaikeavammaisille Lääkinnällistä sekä työhön ja opiskeluun liittyviä apuvälineitä

8 Kunnat Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, opetustoimi Sosiaalinen kuntoutus paluu yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä päihdekuntoutus, kuntien järjestämä työhönkuntoutus (työtoiminta) jne Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma on mukana kaikessa kuntoutuksessa

9 Työnjaon solmukohtia Kuntoutuksen oikea-aikaisuus Terveydenhuolto Hoitotakuun ja hoitoon pääsyn viivästyminen Siirtyminen järjestelmästä toiseen Työterveyshuolto Hyvin toimiva työterveyshuolto ei työterveyshuoltoa Työttömyys Milloin kuntouttaa työvoimahallinto? Milloin Kela? Milloin työeläkelaitos?

10 Kuntoutus ensisijaista pysyvämpiin eläkeratkaisuihin nähden Kuntoutusmahdollisuudet selvitetään aina työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä Jos hylkäys ohjaus muiden palveluiden/toisen järjestelmän kuntoutukseen yhteistyössä Kela/työeläkeyhteistyö Erikseen sovittu menettely tilanteisiin, joissa sairauspäiväraha on kelassa vireillä tai Kelassa havaitaan muutoin kuntoutustarve ja henkilö on työeläkekuntoutuksen asiakas eikä ole jo ohjautunut työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen

11 Esillä olleita kuntoutuksen työnjakoa sivuavia muutostarpeita -SATA-komitea, Ahtelan työelämäryhmä Viivytyksetön kuntoutuksen toteutuminen edellyttää nykyistä vahvempaa viranomaisvastuuta kuntoutuksesta vastuullisen tahon selvittämisessä Työeläkekuntoutuksen toimivuutta tulisi parantaa tarkistamalla tulevan ajan ansioiden alarajaa sekä selkeyttämällä tapaa, jolla henkilön katsotaan olevan vakiintuneesti työelämässä Kuntoutuslainsäädäntöön sisältyvien regressisäännösten toimivuus on arvioitava uudessa tilanteessa

12 Vahvempi viranomaisvastuu Yhteistyö kuntoutusjärjestelmien välillä Etenkin työvoimahallinto, Kela, työeläkelaitokset Vahvempi viranomaisvastuu kuntoutuksen vastuutahon selvittämisessä Työvoimahallinto työttömät Kela muut Menettelyjen säätäminen laissa? Laki julkisesta työvoimapalvelusta? Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä?

13 Työterveyshuollon rooli Työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyön tiivistäminen Korvaustason nosto Työkykyä edistävä ja työkyvyttömyyttä ehkäisevä toiminta Työterveyshuollon velvollisuus työhönpaluun suunnitelman laatimisessa Työterveyshuollon lausunto sv-päivärahan maksamisen edellytykseksi 90 svpäivän jälkeen

14 Muita solmukohtia Lyhyempi työhistoria ja kuntoutujan toimeentuloturva Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntouttava taho Kela, jos työeläkepuolen kuntoutusraha kovin vähäinen (alle Kelan minimi) Sairauspäivärahakausi ja kuntoutustarpeen selvittely 60 svpäivää: Kuntoutustarpeen selvitys (Kela) 150 svpäivää : Kehotus kuntoutukseen hakeutumisesta / eläkkeen hakemisesta Kuntoutus aina ensisijaista