Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Transkriptio

1 Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Jari Välimäki, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus, KELA Ei sidonnaisuuksia muualle

2 Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat monet asiat Terveys Elintavat Selviytymiskeinot Sairauskäyttäytyminen Merkityksenanto Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Työkyvyn tuki, työturvallisuus Työterveyspalvelut, edut Tuottavuus ja yhteensopivuus Yksilön voimavarat ja arvot, ympäristö Motivaatio, työrooli Työtyytyväisyys Taidot yhteensopivuus Työympäristö Vaatimukset Palkitsevuus, johtaminen 2

3 Toimintakyky Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista ( Fyysinen toimintakyky: kyky suoriutua itsensä kannalta olennaisista fyysisistä toiminnoista omassa toimintaympäristössään Psyykkinen toimintakyky: toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja Sosiaalinen toimintakyky: Sosiaalinen toimintakyky ( tai sen rajoitteet) ilmenee yksilön (yksilötekijöiden kuten sosiaaliset taidot, temperamentti, motiivit, tavoitteet, arvostukset) ja sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa ( 3

4 Ammatillinen ja yleinen työkyky ammatillinen työkyky työkykyä arvioidaan suhteessa omaan ammattiin yleinen työkyky työkykyä arvioidaan suhteessa työelämän yleisiin vaatimuksiin eli kaikkiin kohtuudella edellytettäviin työtehtäviin Kelan sv-päivärahakaudella arvio on ammatillinen sairauspoissaolon pituus tulee suhteuttaa työn vaatimuksiin: tehdään arvio työkyvystä, sitä joko on tai ei ole, sairausvakuutuslaki ei tunne osatyökykyisyyttä sv-päivärahakauden (300pv) jälkeen: mitataan jäljellä olevaa työkykyä julkisella sektorilla (työeläkelaitos Keva) kuntoutustuki/ työkyvyttömyyseläkearvio on ammatillinen, jos työsuhde on voimassa. Muutoin arvio on yleinen. Osatyökyvyttömyys on mahdollinen. yksityisellä sektorilla (muut työeläkelaitokset) ja Kelassa kuntoutustuki- tai työkyvyttömyyseläkearvio on yleinen, osatyökyvyttömyys on mahdollinen

5 Työkykyarviossa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin Mikä tai mitkä ovat työkykyä heikentävät sairaudet tai vammat? ICD10? Mihin työhön vakuutetun työkykyä on arvioitu? Arvio toimintakyvystä ja hoidon sekä kuntoutuksen mahdollisuuksista vaikuttaa toimintakykyyn Johtopäätös toimintakyvyn riittävyydestä työn vaatimuksiin. Onko henkilö estynyt tekemästä tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi? Mihin saakka on estynyt? Pysyvästi? Onko kuntoutusmahdollisuuksia tarpeen selvitellä? Onko pitkäaikaisen työkyvyttömyyden uhka ja tarve ammatilliseen kuntoutukseen? Ja Kelassa: Miten etuuspäätös voidaan lääketieteellisesti perustella? 5

6 Työkyvyn tukiprosessi Sairauspäiväraha Työpaikka Työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämiseksi Varhainen tuki Sairauspoissaolojen seuranta Työnantaja- työntekijä keskustelu Työpaikka ja työterveyshuolto Työterveysneuvottelu Työn kuormituksen selvittelyt Sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely 6

7 Kuntoutus Suomessa lainsäädännöllinen vastuu 1/2 Terveydenhuolto Päävastuu sairaanhoitoon liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä on terveydenhuoltolain perusteella kunnalla. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ja ylläpitää potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää hänen elämänhallintaansa ja päivittäistä itsenäistä suoriutumista. Sosiaalihuollon kuntoutusvastuu Kunnat vastaavat sosiaalisesta kuntoutuksesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Palveluita ovat mm. kuntouttavat sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, päihdehuollon kuntouttava toiminta, elintapoihin ja elinoloihin vaikuttaminen ja vanhustenhuolto. Kuntien sosiaalihuollon ja vammaispalvelujen avulla tuetaan henkilöitä, perheitä tai yhteisöjä, joilla on turvattomuutta tai toimintakyvyn ongelmia. Opetustoimen kuntoutusvastuu Opetustoimen vastuulla on kasvatuksellinen kuntoutus, oppilaanohjaus ja esimerkiksi peruskoulussa, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai muussa ammatillisessa oppilaitoksessa annettava erityisopetus. Kohderyhmänä ovat peruskoulujen tai ammatillisen opetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat erityisopetusta tai ohjauspalveluja vamman, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Toimenpiteinä ovat peruskoulun erityisopetus, ammatillinen lisäkoulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä opiskelijan kokonaiskuntoutus 7

8 Kuntoutus Suomessa lainsäädännöllinen vastuu 2/2 Työterveyshuollon kuntoutusvastuu Työterveyslakiin (ja työmarkkinaosapuolten sopimuksiin) perustuu työkykyä ylläpitävä toiminta. Kohderyhmänä ovat kaikki työssä käyvät, oireilevat ja vajaakuntoiset työntekijät. Toimenpiteitä ovat työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta työterveyshuollossa ja yrityksen toiminnassa. Kela Ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Kun asiakkaan kuntoutustarve johtuu ammattitaudista, työtapaturmasta tai liikennevahingosta, vakuutuslaitokset ja Vakuutuskuntoutus VKK r.y vastaavat ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä sosiaalista toimintakykyä edistävästä kuntoutuksesta. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutus; Valtionkonttori Työeläkelakien mukainen kuntoutus Työeläkelaitos vastaa niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työsuhteessa tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela voi kuitenkin järjestää yhteismenettelyn mukaisesti seuraavia kuntoutuspalveluja TEL:n asiakkaille: kuntoutuskurssit, apuvälineet ja niiden kartoitus, MT-työhönvalmennus, KIILA-kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia, vaativa lääkinnällinen kuntoutus. 8

9 Mikä taho vastaa asiakkaan tilanteesta? Asiakkaan tilanne Vastuutaho Toimenpide Lyhytaikainen työkyvyttömyys Pitkittyvä tilapäinen työkyvyttömyys (esim. pitkittyvä sairaus) Sairaat, vammaiset ja heikomman työkyvyn omaavat Menetetty tai uhattu työ- ja ansiokyky ammattitaudin tai työ- tai liikennetapaturman vuoksi Terveydenhuolto, työterveyshuolto Terveydenhuolto, työterveyshuolto Kunta: terveydenhuolto/ sosiaalihuolto Tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos Esim. tarvittava hoito ja aktivointi, sairausloma Esim. hoito- ja kuntoutussuunnitelma työkyvyn arviointi suunnitelma työhön paluusta Esim. lääkinnällinen kuntoutus sosiaalinen kuntoutus kuntouttava työtoiminta Esim. työkokeilu työhönvalmennus

10 Mikä taho vastaa asiakkaan tilanteesta? Asiakkaan tilanne Vastuutaho Toimenpide Työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyttömyys sairauden, vian tai vamman vuoksi (vakiintunut työelämään) Työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi (vailla vak. työuraa) Työeläkelaitos Kansaneläkelaitos Esim. työkokeilu työhönvalmennus Esim. työkokeilu työhönvalmennus Työtön ja työttömyysuhan alainen työnhakija Työhallinto Esim. työhönvalmennus, työnhakuvalmennus, uravalmennus työkokeilu

11 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus vaativan kuntoutuksen asiakas Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista 11

12 Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmiä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa 12

13 Työkykyyn kannattaa satsata! Kiitos!