Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL

3 Työurien pidentämisessä tavoitteena mahdollisimman ehjät työurat

4 Työelämässä odotetaan jatkettavan pidempään Vuonna 2013 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 60,9 vuotta. Työeläkkeelle siirtyi henkilöä vuonna 2013, mikä on yli henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläke alkoi edellisen vuoden tapaan runsaalla henkilöllä. Sen sijaan vanhuuseläkkeelle siirtyi yli henkilöä. Nousua on lähes 10 prosenttia edellisvuodesta

5 Työterveyshuolto ja työurien pidentäminen Työterveyshuollon tavoite: - edistää terveyttä ja työkykyä työuran eri vaiheissa Tähän pyritään: - ehkäisemällä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia - parantamalla työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä - edistämällä työyhteisön toimintaa Työurien pidentämisessä työterveyshuollon osaaminen liittyy erityisesti työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Vaikka kaikki sairaudet eivät ole ehkäistävissä, niihin liittyvää työkyvyttömyyttä voidaan merkittävästi vähentää yhteistyössä työpaikkojen kanssa

6 Terveyden ja työkyvyn edistämisen laaja viitekehys Koko työpaikka Kohdentuminen Yksilö Toimijatahot Työnantaja Työntekijä Terveyttä edistävän työpaikan toiminta Terveyden ja työkyvyn edistäminen Työterveyshuoltolaki (ensimmäinen pykälä) Vaarojen arviointi ja siitä seuraavat interventiot Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyttömyyden ehkäisy Työhön paluun tuki Olemassa olevan työkyvyn tuki Työterveyshuolto Terveyden edistämisen tuki Työterveyshuollon palveluprosessit Sairaanhoito Työkyvyn palauttaminen Muut toimijatahot (pth, esh, kuntoutus ym.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Tertiääripreventio Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Mayer-Arnold & Koskela, 2010 mukaillen Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005 ja Husman & Liira 2010) T. Leino 6

7 2 Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. (HTTHK asetus 2013)

8 Työterveyshuollon koordinaatiorooli työkyvyn tuessa Työterveyshuollolla on arkitoiminnassaan kontaktipinta työelämään Työterveyshuollon toiminnan fokus on työkyvyssä Työkyvyn selvittämisessä ja arvioinnissa työntekijän työn ja työpaikan, työolosuhteiden tunteminen on tärkeää Työn tuntemisen kautta työterveyshuollon on helpompi nähdä työyhteisön rajat ja mahdollisuudet esimerkiksi osatyökykyisen työn järjestämisessä

9 Työhön paluun ratkaisevat biopsykososiaaliset tekijät Loisel 2005 mukaillen

10 Kaikessa työkyvyn tukeen liittyvässä toiminnassa on tärkeää muistaa, että Työhön paluu tukee työkykyä ja on tärkeää, että kaikilla toimenpiteillä pyritään tukemaan työhön paluuta ja työssä pysymistä Työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen Osasairausvapaa ja osa-aikainen työ tai muu osa-aikainen työ -oma valinta -osakuntoutustuki -osatyökyvyttömyyseläke - Tarpeen mukainen kuntoutus Työssä yksilöllisillä järjestelyillä Muokatut työtehtävät Työvuorojärjestelyt Työtä helpottavat ergonomiset ratkaisut tai apuvälineet - Tarpeen mukainen kuntoutus TYÖSSÄ -työssä selviytymisen seuranta, kuntoutumisen seuranta työterveyshuollossa ja työpaikalla, tarvittaessa työterveysneuvottelut -Tarpeen mukainen kuntoutus

11 Työhönpaluun tuki työterveyshuollon hyvät käytännöt

12 Suosituksen keskeinen sanoma Työhönpaluun tukitoimet on aloitettava ajoissa On tärkeää korostaa työhön paluun etuja ja sairauden tai tapaturman jälkitilan hyvää ennustetta sekä työhönpaluun kuntouttavaa merkitystä Tärkein työhön paluuta nopeuttava tekijä on kyky muokata työtä ja työolosuhteita työntekijän työ- ja toimintakyvyn mukaan Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan välillä sekä hoito- ja kuntoutustahojen kanssa luo edellytyksiä onnistuneelle työhönpaluulle

13 Kuntoutustarpeen arvioiminen, kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutukseen ohjaus on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa uusi asetus toi tehtäviin myös kuntoutuksen seurannan ja yhteensovittamisen

14 Ammatillinen kuntoutus on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön. (Waddell ym., 2008) Vaikuttavuuden näkökulmasta ammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeää: varhainen reagointi työkyvyn muutoksiin työkykyä tukevan toiminnan fokuksessa on työhön palaaminen ja/tai työssä jatkaminen työpaikkojen rooli työkyvyn tuessa on keskeinen työpaikkojen valmius mukauttaa työtä ja työolosuhteita tarpeen mukaan työterveyshuollon rooli on keskeinen yhteistyössä, asenteiden muokkauksessa, ymmärryksen lisäämisessä, hyödyn osoittamisessa, kuntoutujan tukena siis ASIANTUNTIJANA

15 Kuntoutuksen yhteistoiminnan sovittaminen osaksi työn ja työterveyshuollon arkea tarkoittaa Suunnitelmallista työkyky- ja työkyvyttömyysriskin hallintaa työterveysyhteistyössä Työkyvyn seurantaa ja tukea systemaattisesti työterveysyksikössä (kaikkien) työterveyssopimusasiakkaiden kanssa Toiminta- ja työkykyosaamisen (mm. case management) kehittämistä ja (tarvittavan) moniammatillisen yhteistyön vahvistamista Kuntoutusyhteistyön rakentamista osaksi työterveysyhteistyötä paikalliset ja alueelliset kuntoutuskumppanit ja verkostoyhteistyö suunnitelmalliseksi osaksi työterveyshuollon toimintaa. Kuntoutuspalveluiden edelleen kehittämistä tukemaan työssä jatkamista ja työhön paluuta

16 Työikäisen kuntoutusprosessi eksote Kuvattu työikäisen kuntoutusprosessi monialaisesti sopien ja asiakaslähtöisesti, niin että hyvät käytännöt tulevat näkyviin prosessi on määritelty ylätasolla, ja rajapinnoille on määritelty pelisäännöt Monitoimijaisen ja ammatillisen kuntoutusja kotiutusprosessien kehittäminen edellyttää, että mallinnetaan prosessi, kuvataan toimijat, vastuut ja tehtävät määritellään toimintaa ohjaavat kriteerit, esim. toimintakyky viritetään kuntoutuksen toiminnanohjausjärjestelmä tukemaan yhtenäisiä toimintatapoja, seuraamista ja mittaamista

17 Mitä hyötyä yhteistyöstä on meille? työterveyshuollolle, terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoille

18 Yhteistyössä Alueellisesti - Verkostona Kuntoutuksen mahdollisuuksien tuntemus ja erityisosaaminen Diagnostiikan ja hoidon erityisosaaminen - Perheen/ lähiyhteisön tuki Jokaisella alueella on erityispiirteensä toiminnassa. Paikallinen verkosto voidaan rakentaa vain alueen toimijoiden kesken Työterveyshoitaja toimii yhteyshenkilönä työntekijän työnantajaan ja työterveystiimiin Työpaikkatuntemus Terveydellisen merkityksen arviointi Aktiivisen kuntoutuksen tunnistaja ja käynnistäjä

19 Yhteistyöllä onnistuneita tuloksia Tiedon kulku sujuvaksi Esim. epikriisit työterveyshuoltoon: osastonsihteeri tarkistaa epikriisien lähettämisen potilaan antaman suostumuksen perusteella Yhteistyö osaksi toimintaa Käytännöt sovitaan ja ohjataan perehdyttämisestä alkaen Toiminta ei personoidu Suorien kontaktien käyttö työkyvyn arviointitilanteessa potilaan suostumuksella Asiasta sopiminen esim. puhelimitse potilaan läsnä ollessa tukee kuntoutumista Yhteiset koulutukset/tapaamiset verkoston vahvistamiseksi Toinen toisensa toiminnan tunteminen kasvaa ja osaaminen vahvistuu

20 Yhteistyö on sillan rakentamista Yhteistoiminta Jaettu tieto ja keskinäinen vuorovaikutus Koordinoitu toiminta Yhdessä sovitut tehtävät ja yhteen sovitetut tavoitteet Yhteistyö Sovitut yhteiset tavoitteet, päämäärät ja toimintatavat Työkykyinen työntekijä yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa

21