Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Kuntoutussäätiö Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva

Transkriptio

1 Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Kuntoutussäätiö Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva

2 Avainluvut (1/2) KuEL palkkasumma KuEL maksutulo KuEL maksetut eläkkeet VaEL maksetut eläkkeet KiEL maksetut eläkkeet KelaL maksetut eläkkeet 16,8 mrd eur 5,0 mrd eur 4,6 mrd eur 4,4 mrd eur 180 milj. eur 93 milj. eur Henkilöasiakkaita 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) Eläkkeensaajia (KuEL) Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL)

3 Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät Patrik Loisel, Kanada Terveydentila Työpaikkaan liittyvät tekijät Työilmapiiri Työsuhteen varmuus Työhön paluu käytännöt Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät Taloudelliset tekijät Sairauspoissaolokäytännöt Eri toimijoiden yhteistyö Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus

4 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa: 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli 2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle 3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut Tapio Ropponen

5 Työkyvyttömyys ja työeläke Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan. Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys Tapio Ropponen 5

6 Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan aiempaa vähemmän Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen on jatkunut jo useita vuosia Osatyökyvyttömyyseläkehakemukset sen sijaan ovat olleet nousussa * Vuonna 2012 Kevassa otettiin käyttöön uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

7 Esimerkki muutoksesta pitkällä aikavälillä: KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikävakioitu alkavuus v

8 Työssä jatkamisen tulokset myönteisiä Kevan työssä jatkamisen KuEL-mittarit 2000 ja vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus (%) 21,6 58,7 Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (%) 1,07 0,79 Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista tk-eläkkeistä (%) 17,5 46,9 Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle (v) 58,2 61,3 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. Tilastotiimi

9 Organisaation johto Asettaa strategiset tavoitteet Toimialajohto Raportoi johdolle toimintatapojen käytöstä. Antaa palautetta työterveysyhteistyöstä. Kannustaa ja valvoo esimiesten toimia työkyvyn tukemisessa. Henkilöstöjohto ja työterveyshuolto Kehittää työkykyä tukevia toimintatapoja. Raportoi muille tahoille sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista yms. Antaa esimiehille tukea, työvälineitä ja ohjeistusta käytännön tilanteissa. Esimiehet Toimivat työkyvyn heiketessä toimintatapojen mukaisesti. Antaa palautetta henkilöstöjohdolle toimintatavoista Tapio Ropponen

10 Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjako muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö Tapio Ropponen

11 Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka Välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Koko sektorille kustannukset 2,2 miljardia euroa. Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi päätellä: Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa. Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt Tapio Ropponen 11

12 Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet Tapio Ropponen

13 Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 95 4 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi kyllä ei en osaa sanoa Tapio Ropponen

14 Varhainen tuki: helpotettiinko työpaikalla työntekoa ennen eläkkeen hakemista. Ikäluokittainen tarkastelu, % Kaikki Alle ja yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helpotettiin työntekoa Ei helpotettu työntekoa Eos Tapio Ropponen

15 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työssäkäynti 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 90% 80% 69% 55% 45% kunnallinen työ- tai 2008 virkasuhde voimassa 2009 tarkasteluvuoden lopussa kunta-alan ansioita tarkasteluvuoden aikana 0% Henkilöt, joilla KuEL-osatyökyvyttömyyseläke tai KuEL-osakuntoutustuki on alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2005 (n=1 183) Tapio Ropponen 15

16 50 % 45 % Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työaikamallit % 35 % 30 % Muutama päivä viikossa Lyhennetty työpäivä 25 % Viikko töissä, viikko eläkkeellä 20 % viikkoa töitä, 2 viikkoa eläkkeellä Muu (esim.epäsäännöllinen) 15 % 3 viikkoa töissä, sitten eläkkeellä 10 % % 2 0 % Tapio Ropponen 16

17 Mikä taho koettu tärkeimmäksi osatyökyvyttömyysprosessin eri vaiheissa,% 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Muu(muu; työkaveri, uudelleensijoittaja, tuttava, media, työsuojelu) Kela Henkilöstöhallinto Eläkeasiamies 40 % Keva 30 % Esimies 20 % 10 % 0 % Mikä taho on ollut tärkein ohjauksessa osatk:lle Mikä taho on auttanut eniten hakemiseen liittyvissä asioissa Mikä taho on auttanut eniten käytännön järjestelyissä Muu terveydenhuollon edustaja Työterveyshuolto Tapio Ropponen 17

18 Osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät vahvuudet ja haasteet työntekijän näkökulmasta Vahvuudet 9/10 tyytyväinen osatk-ratkaisuun Hyvinvointi lisääntynyt Sairauspoissaolot vähentyneet selvästi Työssäkäyntiaste korkea ( 90% vuoden jälkeen vielä työssä) Omien arvioiden mukaan lisää työvuosia Ammatti-identiteetti ja yhteys työelämään säilyy Jaksaminen lisääntyy Eläke karttuu edelleen Haasteet Järjestelmä koetaan monimutkaiseksi Tieto vaikeasti saatavilla Tietoa työpaikoille ja esimiehille lisää, nyt tietämys lähinnä työterveyshuollossa Ansaintarajat koetaan joustamattomiksi Alle puolet tietää mahdollisuudesta jättää eläke lepäämään Varhaisen tuen toimenpiteet vähäisiä Yli puolet kokee kuormitusta nykyisessä työssä pelkät työaikajärjestelyt eivät välttämättä riitä! Vaara: osatk-eläke sekoitetaan osaaikaeläkkeeseen! 18

19 Osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät vahvuudet ja haasteet työnantajan näkökulmasta Vahvuudet Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen Hiljaisen tiedon siirtyminen Myönteisen ilmapiirin luominen työpaikalle ( työyksikössä pidetään kaikista huolta ) Varhe-maksujen välttäminen Haasteet Työjärjestelyt: miten työntekijän osaaminen ja voimavarat saadaan kohtaamaan työn vaatimusten ja työpaikan tarpeiden kanssa Työyhteisön suhtautuminen Työntekijän tukeminen Osatyökykyisen työskentelyyn liittyvien haasteiden tiedostaminen ja niiden huomioiminen johtamisessa

20 Vuonna 2014 päättyneiden kuntoutusohjelmien hinta ohjelmaa Kokonaiskustannukset 100 milj. eli /ohjelma Onnistuneet ohjelmat palasi töihin jatkaa opiskelua työtön (73%) Eläkkeellä TK 503 (58 %) Osatk 366 (42 %) 869 (15 %) Muu kuntoutus keskeytyi syy tuntematon siirtyi tapaturmavakuutuksen piiriin 717 (12 %) Kaikkien päättyneiden ohjelmien kustannukset/onnistuneet ohjelmat = onnistuneen ohjelman keskimääräinen hinta Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden laskennallinen eläkekulu oli keskimäärin /vuosi. Lähde Eläketurvakeskus Tapio Ropponen

21 Vuonna 2014 päättyneet kuntoutusohjelmat Alkutilanne: ohjelmaa Tilanne kuntoutuksen jälkeen : 78% Työssä, työtön 75 % 12% 10% Työssä, kuntoutui muuten 73 % 58% Eläkkeellä 15 % Eläkkeellä 25 % 29% 13% Muu 12 % Lähde Eläketurvakeskus Tapio Ropponen

22 Meistä tuli Anja, sairaanhoitaja (49 v.) - Parkinsonin tauti - Työkokeilu uudessa tehtävässä ja siirtyminen vuodeosastotyöstä neuvontatyöhön Maija, kehitysvammaistenohjaaja (35 v.) - peukalon ja polven nivelrikko, reuma - sosionomin koulutuksen jälkeen siirtyi kuntoutussuunnittelijan tehtäviin Matti, poliisi (45 v.) - selkäsairaus - työkokeilun avulla työhön paluu, siirtyminen kenttätyöstä tutkintatyöhön Tiina, liikunnanopettaja (43 v.) - MS-tauti - lyhyellä lisäkoulutuksella opon pätevyys ja näihin tehtäviin siirtyminen Mari, lähihoitaja (38 v.) - selkäsairaus - uudelleenkoulutuksen kautta sosionomiksi ja lastenhuollon ohjaajan tehtäviin Marjatta, perhepäivähoitaja (55 v.) - olkapääongelmia, nostaminen vaikeaa - koulunkäyntiavustajan tutkinnon kautta iltapäiväkerhon ohjaajaksi Keva 22

23 Tärkeimmät työhön paluuta tukevat elementit työntekijöiden ja työnantajien mukaan Tukeva esimies ja työyhteisö Työntekijän motivaatio Toimivat yhteistyökuviot työnantajan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Pitkittyvään sairasteluun puuttuminen oikeaaikaisesti Tapio Ropponen

24 Kiitos! Tapio Ropponen 24