Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Transkriptio

1 Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

2 Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän psyykkistä vointia ja työkykyä tukee työ, jonka vaatimukset ovat osaamiseen ja muihin voimavaratekijöihin nähden kohtuulliset ja johon työntekijä pääsee itse vaikuttamaan. Työn sisällön lisäksi työpaikan toimivat ihmissuhteet, hyvä ilmapiiri sekä lähiesimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki kannattelevat työntekijää silloinkin, kun hänellä on terveysongelmia. (Teija Honkonen, Masto-hanke)

3 Ammatillisen kuntoutuksen haasteet TILANNE: Pätevyysvaatimukset tiukat julkisella sektorilla Työelämässä vielä paljon vähäisen koulutustaustan omaavia työntekijöitä Työnantajan ja työntekijän tarpeet ja toiveet eivät välttämättä kohtaa RATKAISUKEINOT: Aktiivisen tuen toimintatavat juurrutettu työpaikalle Vaihtoehtoja kartoitetaan jo varhaisessa vaiheessa Yhteistyö työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä toimii

4 Työkyvyttömyyskustannuksia koskevia tuloksia suurten kaupunkien osalta Kustannukset koko kunta-alaa koskien noin 2 mrd euroa ½ suoria ja ½ epäsuoria kustannuksia Suorat kustannukset suurissa kaupungeissa 6,7 % palkkasummasta. Kun mukaan otetaan epäsuorat kustannukset, osuus on 13,6 % palkkasummasta. Sairauspoissaolojen osuus suurissa kaupungeissa 4,5 % palkkasummasta. Yli 60 päivää vuodessa sairastavat muodostavat kustannuksista kolmanneksen. Työterveyshuoltoon käytetään suurissa kaupungeissa keskimäärin 0,4 % palkkasummasta. (Kevan laskuri)

5 Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet

6 Mielenterveyshäiriöt/Mikä siis ei toimi? Monta toimijaa, ongelmat nähdään toisten toiminnoissa Erikoissairaanhoidon resurssipula, paljon kiireellisen hoidon tarpeessa olevia Omillaan pärjäävät masennuspotilaat asiakasaineiston hyväosaisia Vaikeiden häiriöiden hoitaminen heroistisempaa Kirjoittavatko psykiatrit liian pitkiä sairauslomia? Mielenterveyshuollon aktivoivat toimet eivät jatku ammatillisena kuntoutuksena Ei uskalleta ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai työpaikalle Sairauspoissaolo pitkittyy ja johtaa ajopuun tavoin työkyvyttömyyseläkkeelle?

7 Masennuksen merkitys Masennusdiagnoosit ovat suurin syy mielenterveysperusteisiin eläkkeisiin Masennus katkaisee työuran aikaisemmin kuin tärkeimmät somaattiset työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairaudet (Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet, Pensola ja Gould 2009) Skitsofrenia katkaisee työuran usein jo ennen sen käynnistymistä % skitsofreenikoista on työkyvyttömyyseläkkeellä (Skitsofrenian ennuste Suomessa, SLL 20/2010)

8 Mistä se toimintakyvyn lasku masennuksessa johtuu? Oireiden suora vaikutus Pessimismi, itseluottamus, motivaatio, aloitekyky, väsymys, hitaus, päätöksenteon vaikeus Kognitiiviset ongelmat Toiminnanohjaus, tarkkaavaisuus, kielellinen muisti Sosiaalinen toimintakyky Vetäytyminen, kielteiset tulkinnat sosiaalisista tilanteista, tunteiden hallintavaikeudet, vuorovaikutuksen ongelmat

9 Kuntoutustulokset ja työhön paluu psykiatrisen työkykyarvion jälkeen Susanne Heikinheimo ja Katinka Tuisku, Duodecim 3/2014 Onnistunutta työhönpaluuta ennustivat eniten lyhyt, alle kuuden kuukauden poissaolo, pysyvä työpaikka ja hyvä koulutustaso

10 Susanne Heikinheimo ja Katinka Tuisku, Duodecim 3/2014 jatkuu Haastatteluissa tuli esille, että kuntoutusmotivaatio, sairauden lievittyminen tai siitä toipuminenkaan ei taannut työhön paluuta. Työhönpaluu oli odotetusti vaikeinta kuntoutujille, joilla ei ollut vakituista työpaikkaa minne palata, eikä työterveyshuoltoa tai muuta tahoa koordinoimassa työhönpaluuta. Työhönpaluun tukitoimien hyvä koordinaatio ja koordinaation keskittäminen työterveyshuoltoon ovat ratkaisevia

11 Kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31) Kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttamat rajoitukset työn ja työkyvyn suhteen ovat suhteellisen pieniä, jos sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja potilas on sitoutunut hoitoon. Päinvastaisessa tilanteessa jokseenkin kaikenlainen ansiotyö voi jo hyvin nuorena osoittautua mahdottomaksi. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville eivät ole suositeltavia sellaiset ammatit ja työt, joissa säännöllisen vuorokausirytmin ylläpito ei ole mahdollista.

12 Kognitiiviset häiriöt vaikeissa psykoottisissa häiriöissä Annamari Tuulio-Henriksson, Duodecim 2014

13 Uudelleenkoulutuksen epäonnistumisen todennäköisyys Lisäkoulutus, opso tai uudelleenkoulutus voi olla tarkoituksenmukaista F32.3 F31 F33.3 F32.0, F34.1 F31.8, F33 Hoidossa pysyminen olennaisempaa kuin ammatillinen kuntouttaminen

14 Taustatietoja vuonna 2005 kuntoutusprosessinsa päättäneistä Vuonna 2005 kuntoutusprosessin päätti 496 asiakasta Yleisimmät ammattinimikkeet ennen kuntoutusta olivat: perushoitaja siivooja sairaanhoitaja sairaala- ja hoitoapulainen maatalouslomittaja Terveydellisenä rajoitteena useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus (48%) tai mielenterveyden häiriö (25 %) Keski-ikä vuonna ,1 vuotta Näistä 83 % palasi työelämään heti kuntoutusprosessin jälkeen Tapio Ropponen 14

15 Tilanne vuonna 2010 Työelämässä edelleen 68% Tuki- ja liikuntaelindiagnoosin omaavista työssä 72%, mielenterveysdiagnoosin omaavista töissä 60% Vuonna 2010 nämä henkilöt työskentelevät useimmiten: erilaisissa hoitoalan tehtävissä koulunkäyntiavustajina terveydenhuollon sihteereinä sekä esiopetuksen tehtävissä Työkyvyttömyyseläkkeellä 19% Vanhuuseläkkeellä 5% Keva Tapio Ropponen

16 Vuonna 2010 päättyneiden kunta-alan kuntoutusohjelmien hinta (suluissa koko työeläkejärjestelmän tiedot) 1131 ohjelmaa, kokonaiskustannukset 9,36 milj. -> / ohjelma ( /ohjelma) Onnistuneet ohjelmat - Palasi töihin - Jatkaa opiskelua - Työtön 83% (70%) Eläkkeellä 6% (16%) Muu - Kuntoutus keskeytyi -Syytä ei tiedetä - Siirtyi tapaturmavakuutuksen piiriin 11% (14%) Kaikkien päättyneiden ohjelmien kustannukset/ onnistuneet ohjelmat = onnistuneen ohjelman keskimääräinen hinta Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräiset kustannukset / vuosi Tapio Ropponen Lähde: ETK:n tilastot 16

17 Miksi kuntoutujaa pitää tukea? - Eläkevakuuttajien näkökulma Luonnollinen epävarmuus ja pelko liittyvät pitkän tauon jälkeen työhön paluuseen Erityisesti masennusta sairastavaa työhön palaajaa ei saa jättää yksin Yhtä tärkeää kuin kuntoutujan tukeminen on työnantajan ja työterveyshuollon mukaan saaminen Kuntoutuksen kohteena on yksilö ja yhteisö Käypähoitosuositukset ovat olemassa ja hyvät käytännöt, ne tulisi jalkauttaa työterveyshuoltoihin

18 Tärkeimmät työhön paluuta tukevat elementit työntekijöiden ja työnantajien mukaan Tukeva esimies ja työyhteisö Työntekijän motivaatio Toimivat yhteistyökuviot työnantajan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Pitkittyvään sairasteluun puuttuminen oikeaaikaisesti