Työssä vai työkyvyttömänä

Transkriptio

1 Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to klo

2 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli 2. Mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle 3. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä vaikka työkyky olisi alentunut

3 Työkyvyttömyys ja työeläke Eläkejärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty työssä pysymistä tukevaan suuntaan. Jos työstä kuitenkin on pakko vetäytyä ennen eläkeikää, ratkaisujen on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Oikeudenmukaisuus Tasapuolisuus Läpinäkyvyys

4 Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysturva Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena Työkyvyttömyyttä arvioitaessa on selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kuntoutustuki voidaan myöntää kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi Julkisella sektorilla kaksi työkyvyttömyyskäsitettä Ammatillinen jos työsuhde voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön Yleinen jos työsuhde ei ole voimassa Työkykyä arvioidaan hakijan omaan työhön tai sitä vastaavaan tai koulutuksen mahdollistamaan työhön Yksityisellä sektorilla vain yleinen työkyvyttömyyskäsite

5 Työkyvyttömyyden kustannus Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa: Sairauspoissaolojen kustannukset 16,1 milj. euroa. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 4,0 milj. euroa Työtapaturmavakuutusmaksut 2,2 milj. euroa VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 0,3 milj. euroa Työterveyshuollon kustannukset 2,8 milj. euroa YHTEENSÄ: 25,4 milj. euroa/vuosi Kevan kokemusten mukaan työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 5-10 % palkkasummasta

6 Työkyvyttömyyden kustannus Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa/henkilö: Sairauspoissaolojen kustannukset Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 297 Työtapaturmavakuutusmaksut 87 VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 35 Työterveyshuollon kustannukset 133 YHTEENSÄ: euroa/vuosi Suorien kustannusten osuus htv-kohtaisesta palkkasummasta 5,9 % Suorat kustannukset ja sairauspoissaolojen välilliset kustannukset yhteensä Suorien ja välillisten kustannusten osuus htv-kohtaisesta palkkasummasta 12,7 %

7 Miksi on tärkeää toimia? Sairausloma pitkittyy Työntekijä irtautuu työpaikasta ja työpaikka työntekijästä Päivärahaoikeus päättyy Kuntoutustukea haetaan heikoin perustein, hylkypäätös, valituskierre Toimeentulo-ongelmat Yhteys työelämään heikkenee Lopulta ansiosidonnainenkin päättyy

8 Tule-sairaudet ja mielenterveyshäiriöt eläköittävät eniten (Tilastotietoa KuEL-eläkkeistä 2010) Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms. Mielenterveyden häiriöt yms. Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Hermoston sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Muut yhteensä Henk

9 Työura numeroina ETK:n mukaan Vuonna 2011 keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta. Vuosittain alkaa noin uutta työkyvyttömyyseläkettä Työurat pitenisivät vuodella, jos työkyvyttömyyseläkkeitä alkaisi puolet vähemmän (12 000/v) Vuonna 2009 asetettiin tavoite, että eläkkeellesiirtymisikä on vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuotta Eläkkeellesiirtymisikä on toistaiseksi noussut eläkeuudistuksen (2005) yhteydessä arvioidulla tavalla. Eliniän odote on kuitenkin noussut enemmän kuin mitä näiden laskelmien taustalla oli; siksi tämä ei riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Työnteon osuus ihmisen ennustetusta elinajasta pysyisi ennallaan, jos työurat pitenisivät vuoden 2008 tasosta (59,6 vuotta) noin kahdella vuodella vuoteen 2025 ja noin 4.5 vuodella vuoteen

10 Kenellä on työura? Vuonna 2008 lähes nuorta (15-29-v.) oli työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella (eivät opiskelleet eivätkä olleet työssä, eivät olleet työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla) Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista noin :lla oli vain perusasteen tutkinto. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen tarkoittaa usein sitä, että nämä nuoret jäävät myös yhteiskunnan palveluiden ja organisaatioiden ulkopuolelle Tästä seuraa suuri syrjäytymisen vaara

11 Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin sairauslöydöksiin, joiden tulee lisäksi olla tutkimuksilla todettavissa. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei siten perustu esimerkiksi pelkästään siihen omakohtaiseen tuntemukseen, joka eläkkeenhakijalla on omasta työkyvystään, eikä myöskään yksinomaan hoitavan lääkärin tekemään johtopäätökseen potilaansa työkyvystä

12 Työkyvyttömyyseläkkeiden muutosjärjestelmä Vakuutusoikeus Itseoikaisu Myöntö 15 % Valitus Muutoksenhakulautakunta Itseoikaisu Valitus Myöntö 15 % Hylätty Työeläkelaitos Myöntö

13 Harvoin työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia Tilat, joissa ei ole eläketapahtumaa Pelkät persoonallisuushäiriöt Pelkät fibromyalgiat Epämääräiset oireet ilman elimellisiä löydöksiä Lyhytaikaiset kipuoireyhtymät ja konversio-oireet Selkäkivut ja erilaiset niskaoireyhtymät, joissa iänmukaisia rappeumia Päänsärky, huimaus, pyörtyily pelkkinä oireina Yleensä diabetes ilman elinmuutoksia Alkoholiriippuvuus ilman elinmuutoksia Yleensä lievä masennustila, ahdistuneisuushäiriö ja pelkotila Liikalihavuus ilman muita muutoksia

14 Miksi hoitava lääkäri ja työeläkelaitos päätyvät eri ratkaisuun? Eläkelaitoksessa on monipuolista tietoa hakijasta Eläkelaitos saa tietoa monilta lääkäreiltä Eläkelaitos pyrkii noudattamaan vallitsevia ratkaisulinjoja tasapuolisuuden vaatimuksen vuoksi Eläkelaitoksessa luetaan kymmeniä tuhansia lausuntoja vuodessa, yksityinen lääkäri harvoin kirjoittaa yli 200 Eläkelaitoksessa on jatkuva tieto valitusasteiden ratkaisuista Tasapuolisuus/subjektiivisuus