PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

Transkriptio

1 PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211

2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta TAUSTAHUUHTOUMA TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Virtaamat ja valumat Valumavesien laatu Ominaispäästöt Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Virtaamat ja valumat Veden laatu Ominaispäästöt Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA Vesienkäsittelymenetelmät Päästöt vesistöön YHTEENVETO VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

3 Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Suoluettelo 211 Liite 3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sijainti Liite 4 Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Liite 5 Kaikkien kesän 211 tarkkailusoiden tulokset Liite 6 Ympärivuotisten kohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 7 Kuntoonpanovaiheen tarkkailun tulokset Liite 8 Kuntoonpanokohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 9 Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4 1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Vuoteen 25 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 26 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös kesäaikaisessa tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen alaosan, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen, Liminganlahden ja Liminkaojan vesistö- ja vaikutusalueilla. Vuonna 211 turvetuotannon tarkkailun Pohjois-Pohjanmaan alueella toteutti Pöyry Finland Oy. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 23) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Eteläisin ympärivuotinen tarkkailukohde sijaitsi Kalajoen vesistöalueella ja pohjoisin Siuruanjoen vesistöalueella. Vuoden 211 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli yhteensä 15. Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli yhteensä viisi kohdetta jotka otettiin mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana yhteensä 12 ja ne sijaitsivat Kalajoelta Iijoelle. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 93 tuotantoaluetta. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa on lisäksi mukana kaksi Kainuun alueella sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta sekä kaksi Lapissa sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta. Tässä raportissa tarkkailukausi on Copyright Pöyry Finland Oy

5 Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna 211 olivat seuraavat: 2 Ympärivuotiset Kuntoonpanosuot Hankilanneva pvk2 Olki-Peurasuo pvk1 Iso-Lamminneva Veneneva Isosuo pvk2-3 (Utajärvi) Osmalamminneva pvk1 Isosuo, Vaala Verkaneva Itäsuo pvk1 Paskonneva pvk1 Kupsussuo Järvineva pvk1 Pehkeensuo pvk1 Kuuhkamonneva Konnansuo pvk1 Piipsanneva kem2 Kärjenrimpi Kontio-Klaavunsuo pvk1 Puutiosuo pvk2-3 Kärppäsuo Korentosuo pvk1 Päällysneva pvk1 Kärsämäenneva Kuljunneva pvk1 Saarineva pvk1 Lamminneva Kynkäänsuo pvk1 Vasamanneva pvk1 Märsynneva Niskansuo pvk1 Äijönneva pvk1 Sauvasuo KESÄAIKAISET TARKKAILUT Iijoki Haukkasuo pvk2 Kalajoki Jouttenisenneva pvk2 Löytynneva la3-4 Tuppuraneva pvk Koivulanneva la Nurmesneva pvk1 Vittouvenneva la Temmesjoki Jouttenoinen pvk1 Pelsonsuo la Tuulisuo pvk1 Pelsonrimpi hi Raja-aava pvk1 Liminkaoja Leivinneva pvk Olhavanjoki Jakosuo kem1 Jakosuo pvk1 Oulujoki Haarasuo pvk Keisarinsuo-Timonsuo la3 Miehonsuo II (pvk) Turvesuo (kosteikko) Hanhineva la Latvasuo la8 Pelsonsuo la3 Kanasuo pvk Latvasuo pvk Petäikönsuo la Kapustasuo la Miehonsuo I (la) Ruostesuo pvk Pyhäjoki Ahmaneva pvk1 Marjaneva la Piipsanneva pvk3 Tavaskanneva jh Haaponeva pvk2 Ojaneva pvk1 Porkanneva rh1 Vittouvenneva la1-2 Kuuhkamonneva pvk1 Pihlajaneva pvk1 Puntarisuo pvk1 Lehtoneva (Turveruukki) la1 Piipsanneva kem1 Puutioneva pvk1 Lehtoneva (Vapo) pvk1 Piipsanneva pvk2 Siloneva pvk1 Siikajoki Huhtineva pvk Kärjenrimpi pvk1 (ymp.vuot.) Peuraneva pvk Varisneva la1-2 Jylenneva pvk Navettarimpi kem1 Tahkoneva, kosteikko (pvk) Siuruanjoki Heini-Honkisuo pvk1 Kynkäänsuo pvk2 Polvisuo pvk1 Sääskisuo la Iso-Pukasuo pvk1 Kynkäänsuo rh1 Pukasuo la Teerilammensuo pvk1 Kaartosuo pvk Kääpäsuo, la3-6 Ronisuo pvk Vaaraojanlatvasuo pvk1 Kalliosuot: Epäillyksensuo pvk2 Matkasuo Pudasjärvi pvk Räiskinsuo la Viidansuo pvk Kapeimmansuo pvk Pikku-Saarisuo pvk Saarisuo pvk1 Viitasuo rh1 Koivuojanlatvasuo pvk Pohjoinen Latvasuo pvk1 Sivakkasuo, pvk1 Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 SÄÄTILA Tarkkailujakson talvi oli keskimääräistä kylmempi Haapaveden, Oulunsalon, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla (kuva 1). Etenkin joulu- ja helmikuussa oli selvästi kylmempää kuin keskimäärin. Kevät ja kesä olivat puolestaan noin 2 o C keskimääräistä lämpimämmät ja syksy vielä hiukan lämpimämpi. Tarkkailujaksoon verrattuna marras-joulukuu oli selvästi kylmempi, tammikuu puolestaan selvästi lauhempi. Helmikuu oli vuorostaan kylmempi. Maalis-huhtikuu oli hieman lauhempi. Toukokuu oli puolestaan hieman viileämpi ja kesäkuu lämpimämpi. Heinäkuu oli hieman viileämpi, mutta sen jälkeen oli hieman lämpimämpää tarkkailujakson loppuun saakka. Haapaveden, Oulunsalon, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla satoi keskimääräistä vähemmän tarkkailujakson alussa (kuva 2). Lopputalvella tilanne tasoittui, mutta esimerkiksi Ranualla talven (marras-maaliskuu) kokonaissadesumma jäi miltei puoleen tavanomaisesta. Huhtikuussa satoi selvästi keskimääräistä vähemmän, mutta toukokuusta lähtien asemilla satoi pääsääntöisesti keskimääräistä enemmän aina tarkkailujakson loppuun saakka. Heinäkuun sademäärät vaihtelivat voimakkaiden kuurosateiden myötä varsin paljon: Oulunsalossa sademäärä oli yli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden, mutta Ranualla jäätiin keskiarvon alapuolelle. Ranuallakin kuitenkin kesäelokuun sadesumma ylitti keskimääräisen, samoin muilla asemilla ja eniten Oulunsalossa jossa sadesumma oli 1,7-kertainen tavanomaiseen nähden. Koko tarkkailukauden sadesummat olivat kaikilla mittausasemilla varsin lähellä keskimääräistä. 3 Lämpötila C 2 Haapavesi Lämpötila C 2 Oulunsalo XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X -2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Lämpötila C 2 Pudasjärvi Lämpötila C 2 Ranua XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X -1-2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksoilla ja sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitos 212). Copyright Pöyry Finland Oy

7 Tarkkailujaksoon verrattuna marras-toukokuu oli vähäsateisempi lukuun ottamatta tammikuuta joka oli huomattavasti sateisempi. Kesä-heinäkuu oli yleisesti selvästi sateisempi kuin edelliskesä. Esimerkiksi Ranualla kesäkuun ja Pudasjärvellä heinäkuun sademäärät olivat yli kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 21. Kesä-elokuussa Haapavedellä ja Ranualla satoi koko lailla yhtä paljon kuin edellisvuonna, Oulunsalossa ja Pudasjärvellä edellisvuotta enemmän. Elo-syyskuun sademäärä oli kaikilla mittausasemilla pienempi ja lokakuussa suurempi kuin edellisvuonna. Koko tarkkailujakson sadesummissa ei ollut suurta eroa edelliseen tarkkailujaksoon nähden, kuitenkin niin että Haapavedellä ja Ranualla satoi hieman vähemmän. 4 Sadanta mm Sadanta mm Haapavesi XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Pudasjärvi XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Sadanta Oulunsalo mm XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Sadanta Ranua mm XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Kuva 2 Sademäärät tarkkailujaksoilla ja sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitos 212). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 211 tuotannossa tai kuntoonpanossa kaikkiaan 212 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista 9 sijaitsee kahden vesistöalueen rajalla. Muut tarkkailusoiden lukumäärissä tapahtuneet muutokset johtuvat joko tarkkailusoiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Vielä kokonaan valmistelemattomia tuotantoalueita ilmoitettiin vuonna 211 kaikkiaan viisi. Näille alueille on lainvoimainen lupa, joten kuntoonpanotyöt voidaan ko. alueilla aloittaa. Osa Kalajoen vesistöalueiden turvetuotantoalueista kuuluu muihin kuormitustarkkailuihin, mutta ne on käsitelty tässä raportissa. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Muutama Lapin ja Kainuun alueen turvetuotantoalue on myös käsitelty tässä raportissa. Tähän raporttiin on otettu edellisvuosien tapaan ympärivuotisten kohteiden aineistoa täydentäviksi kohteiksi Lapista Lumiaapa ja Poikkimaanaapa sekä Kainuusta Humpinsuo ja Suurisuo (Vuolijoki). Copyright Pöyry Finland Oy

8 Turvetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala Pohjois-Pohjanmaan alueella oli ha, mikä on ha (noin 6 %) vähemmän kuin vuonna 21 (taulukko 1). Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Vuonna 211 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli kaikkiaan noin 93 ha, josta noin 6 % oli jälkikäytössä (taulukko 1). Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Lisäksi joitakin entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä siksi ole esitetty tässä raportissa. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala oli vuonna 211 lähes kolmanneksen pienempi kuin edellisvuonna. Myös tuotantokuntoisen väliaikaisesti pois tuotannosta olevan alueen pinta-ala pienentyi suurin piirtein samassa suhteessa (taulukko 1). Kokonaan kunnostusvaiheessa olevia kohteita oli seitsemän. Kokonaan kunnostusvaiheessa olevien kohteiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. Yli kunnostuksessa olevasta pinta-alasta sijaitsi Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna 211 2,6 % pienempi kuin vuonna 21. Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Siikajoen, Siuruanjoen, Pyhäjoen, Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla, ha jokaisella (taulukko 1). Tämä oli lähes ¾ koko Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantopinta-alasta. Kuvassa 3 on esitetty turvetuotantopinta-alan ja kiintoainekuormituksen kehitys vuodesta 24 vuoteen Taulukko 1 Turvetuotantosoiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 211 sekä vuosien yhteismäärät. PPO:n tarkkailussa + Lapin alueen 4 suota Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht. 1) pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki 2) ,4 Pyhäjoki , Siikajoki , Temmesjoki ,5 Oulujoki ,7 Kiiminkijoki ,3 Iijoki ,2 Siuruanjoki ,4 Olhavanjoki ,3 Kuivajoki ,6 Piehinginjoki ,3 Kalimenoja ,7 Yppärinjoki ,5 Liminkaoja ,7 yhteensä 212 3) ) ) ) ) ) ) ) ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa 2) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa 3) 9 suota kahdella vesistöalueella Copyright Pöyry Finland Oy

9 ha 3 Turvetuotantopinta-ala ja kiintoainekuormitus kg/d 12 6 Kuva tuotannossa tuotantokunnossa kuntoonpanossa poistunut jälkikäyttö kiintoaine, brutto kiintoaine, netto Turvetuotantopinta-alan ja kesäaikaisen kiintoainekuormituksen kehitys Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Vuosina ja kiintoainekuormitus on laskettu käyttäen kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden keskimääräistä arvoa mutta vuonna 27 on käytetty vuosikuormitusta. Tuotantosoiden sijainti on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. Tuotantoyhtiöistä Vapo Oy:n osuus sekä kokonaispinta-alasta että tuotannossa olevasta pinta-alasta oli hieman yli puolet. Toiseksi suurimman yhtiön, Turveruukki Oy:n, osuus kokonaispinta-alasta ja tuotantoalasta oli noin 3 %. Kuntoonpanopinta-alasta lähes puolet oli Vapo Oy.n hallinnassa ja 13 % Turveruukki Oy:n hallinnassa. Lisäksi alueella toimi 26 pienempää tuottajaa, joista kahden tuotantotoiminnan hoiti Vapo Oy ja yhden Turveruukki Oy. Pienempien tuottajien osuus kokonaispinta-alasta oli noin 15 %. Kanteleen Voima Oy:n osuus kuntoonpanopinta-alasta oli lähes neljännes. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso kesti marraskuun 21 alusta lokakuun 211 loppuun. Tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailukohdeaineistossa oli Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 2 suota ja kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli 12 (taulukko 2). Lisäksi raportissa on esitetty Lapin ympäristökeskuksen alueen tarkkailun piiriin kuuluvien Lumiaavan ja Poikkimaanaavan tarkkailutulokset sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Suurisuon ja Humpinsuon tulokset. Nämä kohteet ovat mu- Copyright Pöyry Finland Oy

10 kana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa jotta se olisi mahdollisimman kattava. Tarkkailulohkojen pinta-alat olivat ha. Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu (tuotantokuntoinen) pinta-ala oli noin ha, mikä oli noin 14 % koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantokuntoisesta pinta-alasta. Lähes kaikki kuntoonpanoalueet olivat tarkkailussa vuonna 211. Tarkkailusoilta lähtevää virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamanmittaus ei ollut kaikilla kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteilla ympärivuotista. Vuonna 211 oli paljon ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta, laiterikkoja sekä telogien jäätymistä. Lähes jokaisella suolla oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja voida pitää luotettavana. Virtaamat häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi otettiin kaikilta tarkkailusoilta vesinäytteet kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen soilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Tuotantosoista Hankilannevalla, Kuljunnevalla, Kynkäänsuolla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Päällysnevalla, Saarinevalla, Vasamannevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luku 6.5) Kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin Iso-Lamminnevalla, Vaalan Isosuolla, Kärjenrimmellä, Kärsämäennevalla, Märsynnevalla, Sauvasuolla, Verkanevalla, Lamminnevalla ja Venenevalla (ks. luku 7.6). Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Tuotantosoiden näytteistä määritettiin ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi kesällä kuukauden ensimmäisestä näytteestä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) sekä rauta. Kuntoonpanosoiden näytteistä määritettiin jokaisella tarkkailukerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi sekä kiintoaine. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin/huollettiin konsultin toimesta. Muutoin tarkkailusta vastasi konsultti. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 2 8 Ympärivuotiseen päästötarkkailuun kuuluneet turvetuotantoalueet sekä tarkkailun toteutuminen vuonna 211. Mittapadon valuma-alue Näytteenotto Suo Tarkkailu- Vesistö- Luvan haltija/ Kok.ala ajanjakso näytteitä kohde alue tuottaja ha kpl TUOTANTOVAIHEEN SUOT Hankilanneva (Kalajoki) pvk2 Kalajoki Vapo Oy Isosuo pvk2-3 Kiiminkijoki Vapo Oy Itäsuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy Järvineva la/pvk1 Siikajoki Turveruukki Oy Konnansuo la/pvk1 Oulujoki Turveruukki Oy Kontio-Klaavunsuo pvk1 Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Korentosuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy Kuljunneva la/pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy Kynkäänsuo la3-4/pvk1 Siuruanjoki Vapo Oy 78/ Niskansuo ohitus/pvk1 Oulujoki Vapo Oy Olki-Peurasuo pvk1 Iijoki Vapo Oy Osmalamminneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy Paskonneva pvk1 Siikajoki Vapo Oy Pehkeensuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy Piipsanneva kem2 la/kem Pyhäjoki Vapo Oy Puutiosuo pvk2-3 Siuruanjoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Päällysneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy Saarineva pvk1 Siikajoki Vapo Oy Vasamanneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy Äijönneva la/pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT Iso-Lamminneva pvk Pyhäjoki Vapo Oy Isosuo Vaala laskuoja/pvk1 Oulujoki Vapo Oy Kupsussuo pvk1 Iijoki Vapo Oy Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki Vapo Oy Kärjenrimpi pvk2 Siikajoki Vapo Oy Kärppäsuo la Iijoki Turveruukki Oy Kärsämäenneva pvk Pyhäjoki AP-Peat Oy Lamminneva pvk Kalajoki Kanteleen Voima Oy Märsynneva pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy Sauvasuo pvk1 Siikajoki Vapo Oy Veneneva pvk Pyhäjoki Kanteleen Voima Oy Verkaneva pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy Virtaamamittaus Ajanjakso Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmäkohtaisissa keskiarvoissa (liite 5), on mukana myös Kainuun tarkkailusoiden tulokset. Kainuun tarkkailusuot on otettu mukaan keskiarvoihin, jotta saadaan edustavampi otanta keskiarvojen laskemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden tulokset ovat myös yleisesti käytössä Kainuun alueen kuormituslaskennassa. Varsinaisten tarkkailukohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimää- Copyright Pöyry Finland Oy

12 räisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöä laskettaessa. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmänä oli yleensä pintavalutus tai laskeutusaltaat. Kuntoonpanosoiden päästöjen laskennassa vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. 9 5 TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2 lähtien käytössä eri ELY-keskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Virtaamat ja valumat Tarkkailukohteiden valuntakäyrät on esitetty muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Lähes kaikilla tarkkailusoilla valuma oli tarkkailujakson alkaessa normaalilla tasolla. Talven keskivaluma 3,7 l/s km 2 (taulukko 3) oli pienempi kuin edellisenä talvena. Suurimmat valumat olivat Konnansuolla, Saarinevalla, Hankilannevalla ja Korentosuolla. Humpinsuolla oli joulukuun lopulta lähtien jäätymisongelmia. Isosuolla telog ei toiminut alkutalvesta ja keskitalvella mittapatokaivo oli jäässä. Järvinevalla padotti koko talven. Konnansuolta ei saatu virtaamatietoa marras-joulukuun vaihteessa eikä tammikuussa. Kontio-Klaavunsuolla telog meni rikki marraskuussa. Paskonnevalla oli telog rikki tai jäässä miltei koko talven. Piipsannevalla virtaamatieto oli epäluotettavaa joulutammikuun vaihteessa. Poikkimaanaavalla virtaamat laskettiin vain alkutalvelle, koska keskitalvella siellä ei ollut näytteenottoa. Päällysnevalta ei saatu virtaamatietoa jouluhuhtikuussa. Saarinevalla oli telog rikki lopputalvella. Äijönnevalla, Kuljunnevalla ja Niskansuolla ei mitattu talvella virtaamaa. Yllä mainittujen jaksojen osalta virtaamatieto oli joko epäluotettavaa tai sitä ei ollut käytössä mistä syystä jaksojen virtaamia jouduttiin arvioimaan joko käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai jonkin läheisen suon virtaamia. Valumakäyrien perusteella kevään on katsottu alkaneen tarkkailusoilla välisenä aikana. Kevät alkoi virtaamien perusteella ensimmäisenä Ylivieskassa sijaitsevalla Vasamannevalla ja viimeisenä Tervolassa sijaitsevalla Poikkimaanaavalla. Kevätvalunnan keskimääräinen pituus oli 26 päivää ja pituus vaihteli tarkkailusoiden välillä 13 päivästä 34 päivään. Keväällä oli padotusta Humpinsuolla, Isosuolla, Itäsuolla, Järvinevalla, Osmalamminnevalla, Päällysnevalla, Pehkeensuolla ja Suurisuolla. Paskonnevalla ja Saarinevalla telogit menivät rikki keväällä. Äijönnevalla, Kuljunneval- Copyright Pöyry Finland Oy

13 la ja Niskansuolla ei mitattu keväällä virtaamaa. Virtaamat häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai jonkin läheisen suon virtaamatietoja ja kyseiset ajanjaksot on esitetty taulukossa 3. Kevään keskivalumat vaihtelivat tarkkailusoilla välillä l/s km 2, keskiarvo oli 55 l/s km 2. Taulukon 3 mukaan valuma oli pienin Järvinevalla, joskin on otettava huomioon että siellä jouduttiin käyttämään hydrologista vesistömallia suurimman osan kevään ajasta ja se tasoitti valumahuippua. Selvästi suurin kevätvaluma oli Vasamannevalla, jossa kevät oli ajallisesti lyhyt ja valuma suuri. SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä laskee virtaamat ja valumat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna kevään vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Puuttuvien virtaamajaksojen paikkaamiseen käytetty menetelmä (vertailusuo tai hydrologinen malli) on pyritty valitsemaan siten, että arvioitu vesimäärä ennen katkosta ja sen jälkeen oli mahdollisimman lähellä mitattua vesimäärää. Vuonna 211 virtaamamittauksessa olleiden lukuisten ongelmien vuoksi puuttuvia virtaamajaksoja ei juurikaan pystytty paikkaamaan lähellä sijaitsevan suon virtaamatiedon avulla. Tästä syystä virtaaman arviointiin on käytetty pääasiassa vesistömallia. Kesän keskivaluma ympärivuotisilla tarkkailukohteilla oli 12 l/s km 2, mikä on samaa tasoa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla kesäaikaiset tarkkailut mukaan lukien (taulukko 4). Kesän keskivaluma oli vuonna 211 hieman suurempi kuin vuonna 21. Humpinsuolla, Paskonnevalla ja Piipsannevalla virtaamamittari oli epäkunnossa osan kesästä. Telogien vaihto lähettäviin virtaamamittauslaitteisiin aiheutti noin kahden viikon datakatkoksen Itäsuolla, Pehkeensuolla ja Isosuolla, jossa loppukesällä myös padotti. Poikkimaanaavalla oli muutaman päivän datakatko elokuussa. Olki-Peurasuon virtaamadata oli epäluotettavaa loppukesästä ja Vasamannevalla keskikesällä Kuljunnevalla virtaamamittaus alkoi toukokuun alkupuolella, Äijönnevalla elokuun lopussa ja Niskansuolla kesäkuun puolivälissä. Kynkäänsuolla ei ollut virtaamamittausta kesällä. Näiltä ajanjaksoilta virtaama arvioitiin SYKE:n hydrologisen vesistömallin tai läheisen suon virtaaman avulla. Selvästi keskimääräistä pienempi valuma oli Järvinevalla, kun taas selvästi suurin valuma oli Vasamannevalla. Syksyn keskivalumat vaihtelivat välillä l/s km 2. Suurin valuma syksyllä mitattiin Suurisuolla Vuolijoella. Pienin valuma oli Lumiaavalla. Tarkkailusoiden keskivaluma oli syksyllä 23 l/s km 2, mikä oli selvästi suurempi kuin syksyllä 21. Vuonna 211 ympärivuotisilla tarkkailusoilla ei esiintynyt poikkeuksellisia ylivirtaamatilanteita. Virtaamapiikkejä havaittiin lähinnä keväällä ja syksyllä. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 211 tarkkailusoiden vesimäärät, vedenlaatu ja ominaispäästöt. 1 Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi ,5,1 8, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,8 18,1 254, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,5 3,6 79,4 Syksy ,3 2, 16,6 Vuosi ,1 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi ,2, 4, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kevät ,6 5,7 197, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa tai hydrol. ves.mallia Kesä ,6,6 15, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy* ,1 11,1 143,7 Koko jaksolla käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Vuosi* , Isosuo (pvk2-3) Talvi* ,9,7 21,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,9 6,6 164, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,,7 138, ja käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,5 6,7 15, Vuosi* ,9 Itäsuo (pvk1) Talvi ,2, 84,1 Kevät , 2, 1, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,4,3 12, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,4 3,2 12,4 Vuosi ,1 Järvineva (la / pvk1) Talvi ,9,3 44, Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,7 2,6 7, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,8, 39,9 Syksy ,7 2,8 69,3 Vuosi* ,4 Konnansuo (la / pvk1) Talvi ,4 1,7 54, , , käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,4 14,5 194,6 Kesä ,6 1,3 46,3 Syksy ,4 5,7 56, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,6 Kontio-Klaavunsuo (pvk1) Talvi ,7, 21, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,1 8,9 121, Kesä ,6,9 12,1 Syksy ,8 3,2 88, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,6 Korentosuo (pvk1) Talvi ,2 2,7 43,9 Kevät , 1,3 86,5 Kesä ,2,8 49,9 Syksy ,8 4,1 53,4 Vuosi ,2 Kuljunneva (la / pvk1) Talvi* ,6,5,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* ,4 1,5 24,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,1,6 86, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,3 4,3 94,6 Vuosi* ,2 Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi ,6 1,4 42,8 Kevät ,5 21,2 128,7 Kesä* ,6 1,1 75,5 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai hydrol. ves.mallia Syksy* ,8 3,5 55, Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai hydrol. ves.mallia Vuosi* , Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi ,5,5 47,1 Kevät ,9 7, 118,1 Kesä ,7,3 89,7 Syksy ,3 5, 43,5 Vuosi ,1 Jatkuu seuraavalla sivulla Huom! Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 3 jatkuu 12 Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Niskansuo (la / pvk1) Talvi* ,5 2,9 4,1 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* ,4 5,9 111 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,5, 128, Syksy ,1,3 88, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi ,7, 27,9 Kevät ,6 13,3 96,9 Kesä ,3, 35, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* ,5,9 45,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,7 Osmalamminneva (pvk1) Talvi ,6, 7,1 Kevät ,,4 18, käytetty Päällysnevan valumaa Kesä ,1 1,9 75,1 Syksy ,6,6 14, käytetty Päällysnevan valumaa Vuosi ,6 Paskonneva (pvk1) Talvi ,4,2 74, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* , 14,4 29,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,2,3 41, ja käytetty hydrologista vesistömallia Syksy , 11,6 41, Vuosi* ,9 Pehkeensuo (pvk1) Talvi ,8,7 5,6 Kevät ,8 9,7 12, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,5 3,1 78, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,3 6,5 98, Vuosi , Piipsanneva (la / kem2) Talvi ,6, 8, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,6 8, 119,3 Kesä ,3, 45, ja käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,7 2,2 61, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,3 Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi ,7,1 38, Kevät ,9 7,8 78,7 Kesä ,7,2 67, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy , 1,2 64,7 Vuosi ,9 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi ,5, 3,9 Kevät ,7,2 226,5 Kesä ,9,3 49,4 Syksy ,4 6,5 184,4 Vuosi ,8 Päällysneva (pvk1) Talvi ,6, 47, käytetty Osmalamminnevan valumaa Kevät ,8 1,5 113, käytetty Osmalamminnevan valumaa Kesä ,3,8 161,7 Syksy ,,6 147,4 Vuosi ,8 Saarineva (pvk1) Talvi ,8,2 5, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* ,2 32, 181,8 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,7, 83,1 Syksy ,7 1,2 156,2 Vuosi* ,7 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi ,5, 52, Kevät ,3 4,5 162, ja käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,3,5 15,7 Syksy ,1 11,1 143,7 Vuosi , Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

16 Taulukko 3 jatkuu 13 Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Vasamanneva (pvk1) Talvi ,,,4 Kevät ,7,1 619,7 Huom! Kesä ,8,8 441, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy ,8,2 79,9 Vuosi , Äijönneva (la / pvk1) Talvi* ,1,4 19,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* ,7 3,1 94,2 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* ,4, 24, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy , 11,6 62,3 Vuosi* , Keskiarvot Talvi ,5,4 45 Kevät , 161 Kesä ,8 12 Syksy ,3 97 Vuosi Talvi ,2,4 94 Kevät Kesä ,6 1,3 72 Syksy ,2 73 * Ei mukana keskiarvossa. Taulukko 4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana vuonna 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n Mq MNq MHq kpl l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kaikkien soiden keskiarvo 6 12,5 1,8 16 pintavalutuskentät 43 11,6 1,9 89 laskeutusaltaat 9 15,7 2,8 143 kemikalointi 4 16,9,4 127 kosteikko tai HI 4 11,, 175 Kaikki suot ,1 86 Kaikki suot ,7 1,5 52 Kaikki suot ,8 95 Kaikki suot ,1 165 Kaikki suot ,6, Valumavesien laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo oli noin 6 (taulukko 5). Erityisesti Järvinevalla ja Konnansuolla mitattiin alhaisia ph-arvoja. Piipsannevalla veden ph:ta laskee kesällä ja syksyllä kemiallinen käsittely. Ympärivuotisesti tarkkailussa olleilla kohteilla veden ph (taulukko 5) oli samaa tasoa kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kesäajan tarkkailukohteiden keskimääräinen ph (taulukko 6). Tarkkailukohteiden valumavesien COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli pääsääntöisesti melko korkea. Järvinevalla COD Mn -arvo oli selvästi muita soita suurempi jokaisena vuodenaikana. Piipsanneva KEM2:lla, Isosuolla ja Lumiaavalla COD Mn -arvot olivat pienimmät. Keväällä valumavesien COD Mn -arvo oli yleensä ottaen muita vuodenaikoja alhaisempi. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla COD Mn -arvo (taulukko 5) oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (taulukko 6). Suurimmat kesäajan COD Mn - arvot olivat Järvinevalla, Paskonnevalla, Kuljunnevalla ja Päällysnevalla. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden COD Mn -arvot olivat koko vuoden suurempia kuin edellisvuonna. Tämä selittyy ennen muuta tarkkailukohteiden muutoksilla: mukaan otettujen Vasamannevan, Osmalamminnevan, Päällysnevan, Paskonnevan ja Saarinevan COD Mn -arvot olivat yleensä ottaen keskimääräistä suuremmat. Myös kevään, kesän ja syksyn edellisvuotta suuremmat valumat heikensivät veden laatua. Fosforipitoisuus oli talvella selvästi suurempi kuin muina vuodenaikoina, mikä johtui ennen kaikkea Järvinevan ja Kynkäänsuon koholla olleista pitoisuuksista. Järvinevalla ja Kynkäänsuolla fosforipitoisuus oli suuri läpi vuoden, mikä on tyypillistä kyseisille valuma-alueille. Fosforipitoisuudet olivat muutoin vuoden 21 tasolla, mutta kesällä pitoisuudet olivat suuremmat. Typpipitoisuus oli suurimmillaan talvella ja syksyllä. Pitoisuudet olivat ympäri vuoden hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet (taulukko 5) olivat hieman suurempia kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 6). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan talvella, mikä johtui ennen kaikkea Konnansuon, Kuljunnevan, Poikkimaanaavan, Kynkäänsuon ja Piipsannevan koholla olleista pitoisuuksista (taulukko 5). Vaihtelut tarkkailukohteiden kiintoainepitoisuuksien välillä olivat suuria. Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Kuljunnevalla, Poikkimaanaavalla ja Konnansuolla. Vähiten kiintoainetta valumavedessä oli puolestaan Humpinsuolla, Puutiosuolla, Isosuolla ja Suurisuolla. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus (taulukko 5) oli pienempi kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla keskimäärin (taulukko 6). Talvea lukuun ottamatta ympärivuotisten kohteiden kiiintoainepitoisuudet olivat läpi vuoden hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin ympäri vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla pääosin vain kesäaikana. Taulukkoon 6 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin puolet fosforista oli fosfaattina. Typestä reilu neljännes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Vertailtaessa kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden veden laatua vuoden 21 tasoon (taulukko 6) huomataan, ettei veden laadussa ollut merkittäviä eroja. Suurimmat erot koskivat epäorgaanista typpeä, jonka pitoisuus oli hieman kasvanut ja kokonaisfosforia jonka pitoisuus oli hieman laskenut. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

18 15 Taulukko 5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi pvk2 5 6, ,5 Kevät pvk2 3 6, ,4 Kesä pvk2 9 6, ,7 Syksy pvk2 2 6, , Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 2 6, ,5 Kevät pvka 3 6, ,5 Kesä pvka 1 6, ,6 Syksy pvka 3 6, ,8 Isosuo pvk2-3 Talvi pvk , ,8 Kevät pvk , ,6 Kesä pvk , ,6 Syksy pvk ,3 13 9, 583,5 Itäsuo pvk1 Talvi pvk1 5 6, ,9 Kevät pvk1 3 6, ,3 Kesä pvk1 9 6, ,1 Syksy pvk1 2 6, ,5 Järvineva (la / pvk) Talvi la 3 4, ,7 Kevät la 3 4, ,3 Kesä pvk1 8 4, Syksy pvk1 1 4, ,3 Konnansuo (la / pvk1) Talvi la 5 5, Kevät la 3 4, Kesä , pvk1 5 4, ,9 Kesä la 8 5, Syksy pvk1 2 4, ,7 Kontio-Klaavunsuo pvk1 Talvi pvk1 6 6, ,2 Kevät pvk1 2 6, ,5 Kesä pvk1 1 6, ,5 Syksy pvk1 1 6, ,3 Korentosuo pvk1 Talvi pvk1 1 5, , Kevät pvk1 3 6, ,6 Kesä pvk1 9 6, ,1 Syksy pvk1 2 6, ,6 Kuljunneva (la / pvk1) Talvi la 1 5, Kevät la 2 6, Kesä pvk1 1 5, Syksy pvk1 2 5, ,9 Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi la , Kevät la , ,9 Kesä pvk1 7 6, ,2 Syksy pvk1 2 6, , Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

19 16 Taulukko 5 jatkuu Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 5 6,7 9, Kevät la3 3 6, , Kesä la3 1 7, ,7 Syksy la3 3 6, Niskansuo (la / pvk1) Talvi la 3 6, Kevät la 3 6, Kesä pvk1 6 6, ,8 Syksy pvk1 2 6, ,8 Olki-Peurasuo pvk1 Talvi pvk1 1 6, ,8 Kevät pvk1 3 5, , Kesä pvk1 9 6, ,2 Syksy pvk1 2 6, ,8 Osmalamminneva (pvk1) Talvi pvk1 7 6, ,2 Kevät pvk1 4 5, ,6 Kesä pvk1 11 6, , Syksy pvk1 2 5, ,7 Paskonneva (pvk1) Talvi pvk1 5 5, ,5 Kevät pvk1 3 5, ,9 Kesä pvk1 1 4, , Syksy pvk1 2 4, ,6 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,2 Kevät pvk1 3 6, ,3 Kesä pvk1 9 6, ,6 Syksy pvk1 2 6, ,5 Piipsanneva (la/kem2) Talvi la 5 5, Kevät la 3 6, ,4 Kesä kem2 6 4, 8, ,1 Syksy kem2 2 4, Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi pvk2 1 6, Kevät pvk2 3 6, ,7 Kesä pvk2 9 7, Syksy pvk2 3 6, Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,8 Kevät pvk , ,2 Kesä pvk , ,2 Syksy pvk , ,1 Päällysneva (pvk1) Talvi pvk1 5 5, ,5 Kevät pvk1 3 4, ,3 Kesä pvk1 11 4, ,5 Syksy pvk1 2 5, ,3 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

20 Taulukko 5 jatkuu 17 Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 1 6, ,1 Kevät pvk1 1 5, ,2 Kesä pvk1 1 6, ,7 Syksy pvk1 2 6, ,3 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 5 6, ,9 Kevät pvk1 3 6, ,7 Kesä pvk1 1 6, ,9 Syksy pvk1 3 6, ,6 Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 1 6, , Kevät pvk1 2 5, ,3 Kesä pvk1 9 5, ,9 Syksy pvk1 2 6, ,4 Äijönneva (la / pvk1) Talvi la 5 6, ,9 Kevät la 3 5, Kesä pvk1 9 6, Syksy pvk1 3 6, ,2 Keskiarvot Talvi , , Kevät , ,1 Kesä , , Syksy , ,2 Keskiarvot Talvi , ,8 Kevät , ,5 Kesä , ,4 Syksy , ,2 Taulukko 6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana v n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kaikkien soiden keskiarvo 73 6, ,2 pintavalutuskentät 52 6, ,7 laskeutusaltaat 13 6, kemikalointi 3 4, kosteikko tai HI 5 6, Kaikki suot , , Kaikki suot , ,8 Kaikki suot , Kaikki suot , Kaikki suot , ,6 Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 198-luvun lopulta nykypäivään niin ravinteiden kuin kiintoaineen osalta (kuva 4). Tosin 2 luvulla ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia. Fosforipitoisuus on laskenut tasolta 1 µg/l tasolle 6 µg/l ja typpipitoisuus tasolta 2 5 µg/l tasolle 1 1 µg/l. Kiintoainetta oli turvetuo- Copyright Pöyry Finland Oy

21 tantoalueiden valumavedessä 198 luvun lopulla keskimäärin vajaat 2 mg/l, kun nykyinen taso on noin 5 1 mg/l. 18 P µg/l 12 Kok.P PO4-P Mq Mq l/s km N µg/l Kok.N NH4-N Mq Mq l/s km Kuva Kiintoaine mg/l Kiintoaine Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteilta lähteneen veden keskimääräinen laatu ja tarkkailukohteiden keskivaluma kesällä (touko-syyskuussa) vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Turvesoiden valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat nykyään noin kolminkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden. Pohjois-Suomessa metsätalouskäytössä olevilla turv la valumaveden kiintoaineen mediaanipitoisuus Mq Mq l/s km Copyright Pöyry Finland Oy

22 oli Saukkosen ja Kortelaisen (1995) tutkimuksessa 2,9 mg/l (vaihteluväli 1,7 4, mg/l), fosforipitoisuus 26 µg/l (19 31 µg/l) ja typpipitoisuus 49 µg/l (38 6 µg/l). Vesistökuormituksen suuruus määräytyy voimakkaammin vesimäärän perusteella eli se riippuu vallitsevista sääolosuhteista, joten veden laadun vaihtelut eivät ole yhtä olennaisia vesistökuormituksen syntymisessä Ominaispäästöt Tarkkailukohteilla oli vuonna 211 monin paikoin ongelmia virtaamamittauksessa (luku 6.1). Ominaispäästöjen laskemista varten puuttuvat virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Taulukossa 7 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina. Suurimmat ominaispäästöt mitattiin keväällä, jolloin vesimäärä oli moninkertainen muihin vuodenaikoihin verrattuna. Vedenlaatu oli keväällä muita vuodenaikoja parempi. Kevätsulannan aika oli keskimäärin 26 vuorokautta. Pienimmillään ominaispäästöt olivat pienimmän valuman aikaan talvella huolimatta kyseisen ajanjakson muita vuodenaikoja huonommasta veden laadusta. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt (taulukko 7) olivat kiintoaineen osalta selvästi pienemmät kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 8). Ravinteiden osalta ei juuri eroa ollut, mutta hapenkulutuksen määrät (COD Mn ) olivat ympärivuotisilla kohteilla hieman suuremmat. Kesäaikana kaikkien tarkkailussa olleiden pintavalutuskentällisten soiden päästöt olivat humuksen (COD Mn ) ja kiintoaineen osalta hieman suuremmat kuin kesällä 21, mutta ravinnepäästöissä ei ollut juuri eroa. Laskeutusaltaallisten soiden päästöt olivat selvästi suuremmat kaikilta osin kuin vuonna 21. Tässä on otettava huomioon laskennassa mukana olleiden laskeutusaltaallisten kohteiden pieni määrä, vuonna 211 seitsemän kohdetta ja vuonna 21 viisi kohdetta, mikä osaltaan saattaa aiheuttaa suuriakin keskiarvojen muutoksia. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Keskimääräistä pienempiä päästöjä oli esimerkiksi Humpinsuolla, Puutiosuolla ja Isosuolla kun taas keskitasoa suurempia päästöjä oli esimerkiksi Poikkimaanaavalla, Konnansuolla ja Saarinevalla. Kuvassa 5 on esitetty ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden kohteiden bruttovuosipäästöt ja niiden jakatuminen vuodenajoittain. Pienimmät COD Mn -päästöt olivat Lumiaavalla ja suurimmat Päällysnevalla. Pienimmät ravinnepäästöt olivat Isosuolla ja selvästi suurimat Kynkäänsuolla. Selvästi suurimmat kiintoainepäästöt olivat Konnansuolla ja selvästi pienimmät Humpinsuolla. Turvetuotannon päästötarkkailu Pohjois-Pohjanmaalla onnistui melko hyvin lukuun ottamatta ongelmia virtaamamittauksessa tarkkailukauden aikana. Virtaamat pystyttiin kuitenkin arvioimaan suhteellisen luotettavasti hydrologisen mallijärjestelmän tietojen pohjalta. Virtaamia arvioitaessa tehdään aina vertailua arvioidaanko virtaamat hydrologisen mallijärjestelmän avulla vai käytetäänkö virtaamadataa lähellä sijaitsevalta suolta, jonka virtaamamittaus on onnistunut. Virtaaman arviointiin valitaan se menetelmä, jonka valuma valumakuvan perusteella vastaa parhaiten kyseisen suon valumakäyrää. Pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Talviaikana laskeutusaltaita on tuotantosoilla käytössä enemmän kuin pintavalutuskent- Copyright Pöyry Finland Oy

23 2 Taulukko 7 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Brutto Netto d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi pvk2 6,5 94,2 5,3 22, 2,5 1 Kevät pvk2 66, , , Kesä pvk2 16,5 34,5 1 19,2 3,2 81 Syksy pvk2 29,3 356,5 13 6,,8 9,1 vuosi kg/ha/a 15,2 4,6 32,1 1,8 2 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 3,2 49, 3,2 1,4, 1,8, Kevät pvka 56,6 595, , 17, Kesä pvka 13,6 274,1 6,5 6,4,,6, Syksy* pvka 36,1 598, , 14, vuosi kg/ha/a 87,1 3,8 4,2, 1,4, Isosuo (pvk2-3) Talvi* pvk2-3 1,9 11,,7 2,4,,2,5 Kevät pvk2-3 33,9 318, ,1 4, 19 Kesä pvk2-3 16, 297,2 8,6 24, 1,7, Syksy pvk2-3 23,5 246,2 15 1, 4,7, vuosi kg/ha/a 62,1 2,5 8,,6 2,9 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 2,2 35, 1,3 3,4,,4, Kevät pvk1 28, 381, , Kesä pvk1 8,4 291,3 7,5 39,2 3,9 24 Syksy pvk1 21,4 392, ,1 4,5 14 vuosi kg/ha/a 74,1 2,5 11, 1,1 5,3 Järvineva (la / pvk1) Talvi* la 3, ,1 15 6,1 1,1 14, Kevät la 23, , , Kesä pvk1 1,8 16,3 3,5 11,2 2,7 7,8 Syksy pvk1 2, , , vuosi kg/ha/a 193,3 6,3 8,6,3 5,3 4,6 Konnansuo (la / pvk1) Talvi la 7,4 22, , Kevät la 54, , , Kesä , pvk1 9,6 158,2 1 41, 5,7 25 Kesä la 11,9 416, , Syksy pvk1 16,4 465,4 49 7, vuosi kg/ha/a 125,3 1 56,2 8,3 48 Kontio-Klaavunsuo (pvk1) Talvi pvk1 1,7 59,1 1,8 5,6,1 1, 2,7 Kevät pvk1 79, , , Kesä pvk1 11,6 369,2 8, 34, 3, 14 Syksy pvk1 27,8 817, , vuosi kg/ha/a 137,1 3,7 13, 1,6 4,3 Korentosuo (pvk1) vuosi kg/ha/a Kuljunneva (la / pvk1) vuosi kg/ha/a Jatkuu seuraavalla sivulla Talvi* pvk1 6,2 13,1 5,1 8,7, 2,9, Kevät pvk1 32, 333, ,,, Kesä pvk1 1,2 438, ,2 7,3 36 Syksy pvk1 19,8 64,6 33 6, Talvi* la,6 17, 1,9 17, 1,6 16 Kevät* la 63, , , Kesä pvk1 8, , , Syksy pvk1 19,3 654, , Copyright Pöyry Finland Oy

24 21 Taulukko 7 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi la3-4 3, , , Kevät la3-4 65, , ,1 1, Kesä* pvk1 12, , , 9, 35 Syksy* pvk1 15, , 54 7, vuosi kg/ha/a 18,9 8,2 22,8 6, 13 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 2,5 27,1 5,1 19, 4, 15 Kevät la3 46,9 51, , Kesä la3 6,7 12,2 8,6 36, 5,7 25 Syksy la3 12,3 182, , vuosi kg/ha/a 38,1 4,6 17, 3,1 11 Niskansuo (la / pvk1) Talvi* la 3,5 17,3 7,2 29,2 5,8 23 Kevät* la 44, , , Kesä pvk1 16,5 61, , Syksy pvk1 22,1 44, , 21 1,2 vuosi kg/ha/a Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 1,7 29,1 3, 3,6,1 2,3,7 Kevät pvk1 41,6 79 1, ,6 2 5,6 Kesä pvk1 9,3 34, , Syksy* pvk1 13,5 374, , vuosi kg/ha/a 81,2 4,7 12,1 3,3 6,2 Osmalamminneva (pvk1) Talvi pvk1 5,6 218,3 6,8 11,2 4,4 1,1 Kevät pvk1 47, 995 1, ,6 14, Kesä pvk1 15,1 728, , Syksy pvk1 24, , 36 76, vuosi kg/ha/a 216,2 6, 15,1 3,7 6,1 Paskonneva (pvk1) Talvi pvk1 2,7 111,1 6,8 11,1 5,6 5,9 Kevät* pvk1 45, , , Kesä pvk1 8,5 68,9 24 5, Syksy pvk1 19, 947, , vuosi kg/ha/a 171,2 7,7 14,2 6,4 8,8 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 4,8 93,1 4,4 24,1 2,4 15 Kevät pvk1 29,8 375, , Kesä pvk1 1,5 241,3 7,3 51,1 2,8 33 Syksy pvk1 22,3 374, , vuosi kg/ha/a 75,1 3,5 21, 1,8 14 Piipsanneva (la / kem2) Talvi la,6 1,,6 7,1,,3 6,1 Kevät la 59, , , Kesä kem2 5,3 31,1 3,2 36, 1, 27 Syksy kem , , vuosi kg/ha/a 48,2 2,8 22,1 1,3 16 Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi* pvk2,7 95,2 4,9 54,1 3,7 49 Kevät pvk2 23, , , Kesä pvk2 8,7 273, , Syksy pvk2 18, 486 1, 6 28, vuosi kg/ha/a Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

25 Taulukko 7 jatkuu 22 Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 1,5 26, 1,2 1,4,,5, Kevät pvk2-3 67, , , Kesä pvk2-3 7,9 21,2 5,2 14, 1,8,9 Syksy pvk2-3 32, , 67 96, vuosi kg/ha/a 95,1 5,6 9,7, 3,7 2,5 Päällysneva (pvk1) Talvi pvk1 2,6 18,1 7,6 2,5,1 6,4, Kevät pvk1 82, , ,2 66 7,5 Kesä pvk1 17,3 124, , Syksy pvk1 29, 181, , vuosi kg/ha/a 346, ,1 11 4,8 Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 6,8 228, , Kevät* pvk1 82, , , Kesä pvk1 1,7 596, , Syksy pvk1 24,7 921,8 51 1, vuosi kg/ha/a 223,3 11 3,2 8,4 21 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 3,5 63,1 2,8 15, 1,3 9,2 Kevät pvk1 56, , , Kesä pvk1 14,3 32,2 7,5 8,6, 1,3, Syksy pvk1 36,1 629, , 12, vuosi kg/ha/a 96,1 3,6 17,, 1,2 12 Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1,,,,,,,, Kevät pvk1 146, , , Kesä pvk1 28, , , Syksy pvk1 16,8 56, , vuosi kg/ha/a 227,2 8,8 4,1 5,8 28 Äijönneva (la / pvk1) Talvi* la,6 12, 1,3 3,5, 1, 2,5 Kevät* la 36, , , Kesä* pvk1 4,4 244,6 8,3 3,5 6,4 23 Syksy pvk1 29, 784 1, , vuosi kg/ha/a Keskiarvot 211 Talvi 159 3,3 91,4 5,6 2,3 4,2 14 Kevät , , Kesä , , Syksy ,7 4 86, vuosi kg/ha/a 4,5 13,2 6,1 2,1 4,2 13 Keskiarvot 21 Talvi 157 6,3 133,5 8,3 28,4 5,6 18 Kevät , , Kesä 133 9,5 23,3 8,6 53,1 4,4 37 Syksy , , vuosi kg/ha/a 4,5 89,2 4,7 24,1 2,8 17 Keskiarvot 29 Talvi 165 9,3 185, ,6 7,2 38 Kevät , , Kesä 132 8,1 194,2 6,4 28,1 3, 14 Syksy , , vuosi kg/ha/a 4,6 86,2 4,6 24,2 2,7 17 * Ei mukana keskiarvossa. Copyright Pöyry Finland Oy

26 23 Taulukko 8 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) kesäaikana 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n Brutto Netto COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d kaikkien soiden keskiarvo 55 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 pintavalutuskentät ,5,2 13,2 2, ,3 7,9 49 laskeutusaltaat 7 481,7,2 27,6 9, , kemikalointi 3 84,2,1 8,9 1,7 3, ,1 5,2 62 kosteikko tai HI 4 443,6,3 13,2 1, ,4 8,6 36 Kaikki suot ,5,3 12,3 3, 35 55,4 7,5 39 Kaikki suot ,3,1 8,2,3 1, ,2 4,6 39 Kaikki suot ,8,3 18,9 7, , Kaikki suot ,6,2 14,4 3, ,4 8, 86 Kaikki suot ,4,1 7,,2,8 2 52,3 4, 4 tiä. Tarkkailukohteista kahdeksalla on talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Lumiaapa puolestaan sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella, ja laskeutusaltaan valuma-alue on huomattavan suuri. Ympärivuotisia pintavalutuskenttiä tarkkailussa oli 16. Taulukossa 9 on esitetty vuosikuormituksen laskennassa käytetyt tuotantosoiden ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Talven, kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut on saatu laskemalla ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden Pohjois- Pohjanmaan alueen sekä muutaman Lapin ja Kainuun suon ominaispäästöjen vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot. Kesäaikana keskiarvoissa otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa sekä Kainuun tarkkailussa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Copyright Pöyry Finland Oy

27 24 Kuva 5 kg/ha kg/ha kg/ha CODMn talvi kevät 35 kesä syksy ,4,3,2,1, kg/ha Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Kok.P Kiintoaine Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Kok.N kg/ha Kynkäänsuo Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta 7. talvi kesä Osmalamminneva Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo kevät syksy Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva talvi kesä kevät syksy Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva talvi kesä kevät syksy Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva Copyright Pöyry Finland Oy

28 25 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi ,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät , , kesä , , syksy , , ,3 8,4 72,3 6, 63 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,1 4,6 9,5,1 3,2 4,4 kevät , , kesä , ,3 7,9 49 syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 5,6 19,1 3,6 12 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi ,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät , , kesä , ,3 7,9 49 syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 7,1 29,3 5,1 21 Kuntoonpanosuot talvi ,9 6,9 18,8 4,4 7,6 kevät , , kesä , , syksy ,3 26 7, vuosi kg/ha/a ,6 5,5 2,5 3,4 11,6 Valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin, sadannan kasvaessa huuhtoumat ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa (kuva 6). 199-luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus, on pienentänyt huuhtoumia, koska sekä valumat että pitoisuudet ovat pienentyneet. Esimerkiksi 2-luvulla kuormitukset ovat olleet selvästi pienempiä kuin 198- ja 199-lukujen vaihteessa. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Kuva 6 P g/ha d 1.9 1,5 1,,5, N g/ha d Kiintoaine g/ha d Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivaluma tuotantokaudella vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. 6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Kok.P PO4-P Mq Kok.N NH4-N Mq Kiintoaine Mq l/s km Vuosien välinen vaihtelu tarkkailusoiden veden laadussa on ollut pääosin melko vähäistä (kuvat 7 ja 8). Sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin jonkin verran veden laatuun. Kuivana kautena fosforipitoisuudet ovat yleensä tavanomaista suurempia ja typpeä vastaavasti vedessä on tavanomaista vähemmän. Vuoden 211 fosforipitoisuuksissa ei ollut suuria eroja edellisvuoteen lukuun ottamatta Järvinevaa ja Kynkäänsuota joiden pitoisuudet kasvoivat. Selvimmin fosforipitoisuus laski Olki-Peurasuolla. Myöskään typpipitoisuuksissa ei ollut suuria muutoksia vuoden 21 tilanteeseen. Selvin eroavaisuus oli Olki-Peurasuon pienentynyt pitoisuus. Mq Mq l/s km Mq l/s km Copyright Pöyry Finland Oy

30 Hapenkulutuksen arvot (COD Mn ) olivat myös pitkälti edellisvuoden tasolla, selvimpinä muutoksina Konnansuon noussut pitoisuus ja Olki-Peurasuon laskenut pitoisuus. Kiintoainepitoisuuksissa huomio kiinnittyy Olki-Peurasuon selvästi laskeneeseen pitoisuuteen, mutta myös Konnansuolla ja Piipsannevalla ne laskivat edellisvuodesta. 27 µg/l Kok.P µg/l Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kok.N Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kuva 7 Tarkkailukohteiden valumaveden ravinnepitoisuudet kesällä Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Copyright Pöyry Finland Oy

31 28 mg/l COD Mn mg/l 4 2 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kiintoaine Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Kuva 8 Tarkkailukohteiden valumaveden COD Mn -arvo ja kiintoainepitoisuus kesällä Kuviin 9 ja 1 on koottu ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt vuosilta Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut enemmän vaihtelua kuin vedenlaadussa vuosien välisistä valuntaeroista johtuen. Vuonna 28 oli hyvin sateista ja päästöt olivat yleisesti koholla muihin vuosiin nähden (kuvat 9 ja 1). Fosforin osalta ominaispäästöt olivat vuonna 211 pääasiassa samaa tasoa vuonna 21. Ainoana isompana muutoksena on Kynkäänsuon ominaispäästön nousu edellisvuodesta. Myöskään typen ominaispäästöissä ei suuria muutoksia tapahtunut, suurimpina muutoksina Kynkäänsuon nousseet ja Lumiaavan laskeneet päästöt. Kemiallisen hapenkulutuksen päästöissä (COD Mn ) oli samankaltainen tilanne: suuria muutoksia ei tapahtunut edellisvuodesta. Valtaosalla kohteista ne kuitenkin kasvoivat jonkin verran. Kiintoainepäästöissä oli suurempaa vaihtelua edellisvuoteen nähden. Valtaosalla kohteista päästöt laskivat, selvimmin Olki-Peurasuolla sekä Lumiaavalla ja Copyright Pöyry Finland Oy

32 Piipsannevalla. Selvimmin päästöt nousivat sitä vastoin Kynkäänsuolla ja Hankilannevalla. 29 g/ha d 3,5 3, 2,5 2, Kok.P ,5 1,,5, g/ha d Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kok.N Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kuva 9 Tarkkailukohteiden ravinteiden ominaispäästöt kesällä Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Copyright Pöyry Finland Oy

33 3 g/ha d COD Mn g/ha d Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Kuva 1 Tarkkailukohteiden COD Mn :n ja kiintoaineen ominaispäästöt kesällä Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Hankilannevalla, Kuljunnevalla, Kynkäänsuolla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Piipsannevalla (kem2), Puutiosuolla, Päällysnevalla, Saarinevalla, Vasamannevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (taulukko 1). Hankilannevalla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Saarinevalla ja Äijönnevalla tehon seuranta oli ympärivuotista ja muilla kohteilla seuranta keskittyi lähinnä kesään ja syksyyn. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.6. Alla olevassa tekstiosuudessa keskitytään lähinnä talveen ja kesään, koska kevään ja syksyn näytemäärät olivat yleensä pienempiä ja sitä myötä tulokset ja johtopäätökset epävarmempia. Copyright Pöyry Finland Oy Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva 389 Kiintoaine 231 Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva

34 Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on yleensä huono ja usein humusta huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Kaikilla pintavalutuskentällisillä kohteilla kentän alapuolisesta vedestä mitattiin kesällä korkeammat COD Mn -arvot kuin yläpuolelta. Heikoin tilanne oli Puutiosuolla jossa kesän keskimääräinen COD Mn -arvo oli alapuolella lähes kaksinkertainen yläpuoleen nähden. Puutiosuon alapuolenkin COD Mn -arvo oli kuitenkin selvästi keskimääräistä pienempi, eli pelkät reduktioprosentit voivat johtaa harhaan kokonaiskuvaa tarkasteltaessa. Piipsannevan kemikalointiasema sitä vastoin pienensi kesällä suolta lähtevän veden COD Mn -arvoa reduktion oltua 62 %. Hankilannevan ja Pehkeensuon pintavalutuskentät pidättivät humusta hieman talvella ja keväällä. Kiintoaineen osalta kokonaistilanne oli toisenlainen: kaikki pintavalutuskentät pidättivät sitä pääsääntöisesti kaikkina vuodenaikoina. Talvella paras teho (96 %) oli Hankilannevalla ja kesällä Päällysnevalla (91 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 sitä vastoin alapuolen kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolen. Kesäaikaisessa tarkkailussa olleella Piipsannevan kemikalointiasemalla 1 tilanne oli kuitenkin päinvastainen: 81 % kiintoaineesta pidättyi. Kemikalointiaseman 1 valuma-alueen pinta-ala on huomattavasti suurempi kuin kemikalointiaseman 2. Kaikki pintavalutuskentät pidättivät typpeä kaikkina vuodenaikoina, samoin Piipsannevan kemikalointiasema 2. Reduktioprosentit olivat odotuksen mukaisia: kesän tehokkaimmalla kentällä Päällysnevalla se oli 45 %. Päällysnevaa ja Kuljunnevaa, jonka reduktio oli 15 %, lukuun ottamatta kaikkien muiden pintavalutuskenttien kesän reduktio typen osalta oli välillä %. Talvella tehokkaimmin typpeä pidätti Hankilannevan kenttä reduktio oltua 46 %. Muiden kenttien talviajan reduktiot vaihtelivat välillä 4,5 22 %. Fosforin suhteen kentät eivät olleet siinä mielessä yhtä tehokkaita kuin typen kohdalla, että muutamissa kohteissa (Kuljunneva, Paskonneva, Päällysneva ja Äijönneva) kesällä ja/tai syksyllä kenttä ei pidättänyt fosforia valumavedestä. Mutta toisaalta silloin kun kentät pidättivät fosforia, ne pidättivät sitä yleensä tehokkaammin kuin typpeä. Kesän korkein reduktio oli Puutionevalla (79 %) ja talven Hankilannevalla (83 %). Piipsannevan kemikalointiaseman 2 kesän reduktio oli 76 %. Yleisesti ottaen pintavalutuskentät alensivat valumaveden ph:ta ympäri vuoden. Selvimmin ph laski Kuljunnevan ja Paskonnevan kentillä. Hankilannevan kenttä sitä vastoin nosti hieman veden ph:ta kesää lukuun ottamatta. Piipsannevan kemikalointiasema 2 laski kesällä valumaveden ph:ta selvästi. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Ravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot eivät olleet kovin suuria. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) kentät eivät pääsääntöisesti pidättäneet. Piipsannevan kemikalointiasema 2 toimi pintavalutuskenttiin nähden siinä mielessä toisella tavalla, että se poisti kesällä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita, mutta ei poistanut kiintoainetta. Fosforia se pidätti kesällä tehokkaammin kuin pintavalutuskentät keskimäärin ja typpeä suurin piirtein yhtä tehokkaasti. Vesienkäsittelymenetelmät laskivat yleensä valumaveden ph:ta. 31 Copyright Pöyry Finland Oy

35 32 Taulukko 1 Veden laatu ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 211. n = näytteiden lukumäärä. HANKILANNEVA (pvk2) Talvi (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus, Teho % 4, Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus,3 1, ,6 Teho % 4,8 7, Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus, -, ,6 Teho % -,3-2, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus, , Teho % 1, KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,2 Erotus -1, ,4 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 Erotus -,6-8, -5, 36 2,9 Teho % KYNKÄÄNSUO (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus -, ,6 Teho % -7, OSMALAMMINNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus -, ,5 Teho % -4, , Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,1 Erotus,, ,8 Teho %,, Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,5 Erotus -, Teho % -2, Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,3 Erotus -, ,2 Teho % Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

36 Taulukko 1 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 33 PASKONNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,5 Erotus -, Teho % -9, ,1 78 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,4 Erotus -,6 3, Teho % Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,5 Erotus -, Teho % ,3 78 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,6 Erotus -1,2-5, Teho % -19-9, PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus,1 2, Teho % 1, Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,6 Erotus,2 4, Teho % 3, Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus, -3, , ,4 Teho % -, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus -,1 4, Teho % -1, PIIPSANNEVA (kem2) Kesä (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, ,8 Kemikalointiaseman alapuoli 4, Erotus -2, ,4 Teho % Syksy (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, ,4 Kemikalointiaseman alapuoli 6, ,3 Erotus, -1,, 1,1 Teho %, -2,9,,7 2,9 PUUTIOSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , 873 2, ,3 Erotus, Teho % 1, Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

37 Taulukko 1 jatkuu PÄÄLLYSNEVA (pvk1) Kevät (n=2) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,2 Erotus -,9,5 13 4, ,1 Teho % -16 1, Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,5 Erotus -1,3-4,2 29 1, Teho % -21-5, SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus -,1-13,3 1, Teho % -1,6-43,6 7,4 4, Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -,2-5, Teho % -3, VASAMANNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,5 Erotus -,4-4,4 33 4, Teho % -6, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -,3 5, Teho % -4, ÄIJÖNNEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -,1 -,5 1, 35,7 Teho % -1,6-1,5 2, Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -, Teho % -4, ,4 71 Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus, -2, ,7 Teho %,5-8, KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana yhteensä 12. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa 11 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana Copyright Pöyry Finland Oy

38 sekä touko-lokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa. Iso-Lamminnevalla kuntoonpanotarkkailu päättyi keväällä. Isosuolla (Vaala), Sauvasuolla ja Verkanevalla tarkkailu alkoi keväällä, Lamminnevalla ja Venenevalla kesällä. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä Taulukko 11 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina Suo Talvi 1-11 Kevät Kesä Syksy Iso-Lamminneva x x Isosuo Vaala (KAI) x x x Kupsussuo x x x x Kuuhkamonneva x x x x Kärjenrimpi x x x x Kärppäsuo x x x x Kärsämäenneva x x x x Lamminneva x x Märsynneva x x x x Sauvasuo x x x Veneneva x x Verkaneva x x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo vuonna 21, vuonna 211 kuntoonpanotyöt aloitettiin muutamalla suolla. Yhdellä suolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi. - Iso-Lamminnevalla kuntoonpano alkoi maaliskuussa 21. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin maaliskuun puolivälissä. Kuntoonpanotarkkailu lopetettiin huhtikuussa 211 ja tuotanto aloitettiin Isosuolla (Vaala) kuntoonpano alkoi maaliskuussa 21. Sarkaojien kaivuuta tehtiin huhtikuussa 211. Elokuussa 211 asennettiin mittakaivo, päisteputkitettiin, salaojitettiin auma-alue, tehtiin paloaltaita ja kunnostusjyrsintää. Ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin tammikuussa Kupsussuolla puhdistettiin pumppausaltaita heinä-elokuussa 211, korjattiin pintavalutuspenkkaa heinäkuussa, puhdistettiin lietetaskuja heinä- ja syyskuussa, aukaistiin sarkaojia syyskuussa, syvennettiin päisteitä elokuussa ja perattiin kokoojaojia elo-syyskuussa. - Kuuhkamonnevalla puhdistettiin laskeutusaltaita lokakuussa Kärjenrimmellä sarkaojitettiin lohkoja 6 11 marras-joulukuussa 21 ja puhdistettiin sarkaojia syyskuussa 211. Laskeutusaltaita puhdistettiin kesä- ja syyskuussa ja kokoojaojia syvennettiin heinä-elokuussa. - Kärppäsuolla rakennettiin tukikohta heinäkuun puolivälissä ja putkitettiin lohkoa 2 elokuun alussa. - Lamminnevan kuntoonpano alkoi talvella 211. Tietä alettiin tehdä tammikuussa. Toukokuussa kaivettiin kokooja- ja eristysaltaat ja kesäkuussa korjattiin pintavalutuskentän penkkoja. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin kesäkuussa. Elosyyskuussa tehtiin ojanvetoa. Jyrsintää ja ruuvausta tehtiin loka-marraskuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

39 - Märsynnevan kunnostus aloitettiin tammikuussa 21. Kunnostustöitä tehtiin lähinnä vuonna 21 ja keväällä 211 tehtiin jyrsintöjä. Loppukesästä 211 suo siirtyi tuotantoon. - Sauvasuon kuntoonpano alkoi lokakuussa 21. Eristys-, lasku-, kokooja ja reunaojia kaivettiin helmi-maaliskuussa 211. Sarkaojia kaivettiin elokuussa. Laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttien penkereitä kaivettiin helmi- ja elokuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin lokakuussa. - Venenevan kuntoonpano alkoi keväällä 211. Eristys- ja kokoojaojia sekä pintavalutuskentän penkkoja alettiin kaivaa toukokuussa. Heinäkuussa asennettiin pumppaamo sekä mittapato. Heinäkuussa aloitettiin laskeutusaltaiden kaivuu. Elokuussa aloitettiin pumppaus pintavalutuskentälle, korjattiin vuotavan pintavalutuskentän penkkaa ja aloitettiin jyrsintä. Syyskuussa vedettiin syyskuussa. Kunnostustyöt ja pumppaus keskeytettiin syyskuun lopulla pintavalutuskentän penkan revettyä. Penkka saatiin korjattua 7.1. Marraskuussa aloitettiin sarkojen ruuvaus. - Verkanevan kuntoonpano alkoi helmikuussa 211. Helmikuussa kaivettiin tien reunaojia ja eristysojia. Pintavalutuskentän penkereen teko aloitettiin helmikuun lopulla. Pumppualtaan kaivutyö ja pumppukaivon asennus tehtiin maaliskuussa. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin huhtikuussa Virtaamat ja valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti Kuuhkamonnevalla, Kärjenrimmellä, Märsynnevalla ja Kupsussuolla. Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Iso-Lamminnevalla virtaamamittaus loppui huhtikuussa. Sauvasuolla mittaus alkoi toukokuussa, Kärppäsuolla, Lamminnevalla ja Verkanevalla kesäkuussa, Isosuolla (Vaala) ja Venenevalla elokuussa. Kärsämäennevalla virtaamamittausta ei ollut lainkaan. Iso-Lamminnevalla oli padotusta talvella. Kupsussuolla oli padotusta keväällä sekä muutamia lyhyitä datakatkoja lähinnä kesällä. Kupsussuon pintavalutuskentälle tulee ulkopuolisia vesiä minkä vuoksi suon virtaamadataa eikä ominaispäästöjä otettu mukaan keskiarvoihin. Kärjenrimmellä padotti keväällä ja heinäkuussa, Kärppäsuolla syksyllä. Märsynnevalla telog meni epäkuntoon keväällä ja syksyllä tehtiin korjaavia toimenpiteitä vedenpinnan laskemiseksi jotta kenttä toimisi paremmin. Korjaustöiden vuoksi virtaamamittauksessa oli katkos syys-lokakuun vaihteessa. Venenevalla murtui pintavalutuskentän penkka syyskuussa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen hydrologista vesistömallia. Tarkkailusoiden valumat on esitetty taulukossa 12. Kuntoonpanosoilla keskivalumat olivat talven ja kesän osalta olivat hieman suurempia kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin, syksyllä ne olivat sitä vastoin hieman pienempiä (vrt. taulukot 3 ja 12). Suurin ero oli keväällä, mutta on otettava huomioon että kuntoonpanokohteiden kevään keskiarvo laskettiin vain kahden suon perusteella. Kesän keskivaluma kuudella kuntoonpanosuolla oli 14,5 l/s km 2, joka oli suurempi verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen tarkkailusoiden (n=6) kesän keskimääräiseen valumaan (12,7 l/s km 2 ). Kesän ja syksyn keskivalumat olivat kuntoonpanosoilla suuremmat kuin vuosina 27 21, mutta tarkkailukohteiden väliset erot ja vaihteleva lukumäärä vaikeuttavat vuosien välistä vertailua. Copyright Pöyry Finland Oy

40 37 Taulukko 12 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden virtaamat ja valumat tarkkailukaudella Mittapadon valuma-alue Suo Vesien Vesistö- kok.ala Mittausjakso Mq Mq Mq Mq käsittely alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Iso-Lamminneva pvk Pyhäjoki , Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 Oulujoki ,7 1) Kupsussuo pvk1 Iijoki ,9 37,1 18,6 27,3 Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki ,4 39,3 6,2 14, Kärjenrimpi pvk2 Siikajoki ,3 32,1 18,3 26,6 Kärppäsuo la Iijoki ,9 16, Lamminneva pvk1 Kalajoki ,9 Märsynneva pvk1 Pyhäjoki ,4 13,5 22,6 Sauvasuo pvk1 Siikajoki ,3 4,6 Veneneva pvk Pyhäjoki ,7 Verkaneva pvk1 Pyhäjoki ,6 24,5 Keskiarvot Talvi Kevät Kesä Syksy Kaikki suot (n = 2-9) 5,8 35,7 14,5 22,6 Kaikki suot 21 12,8 16,7 Kaikki suot 29 4,9 1,9 Kaikki suot 28 12,2 6,6 kaikki suot 27 12,8 12,7 1) Ei mukana keskiarvossa 7.4 Veden laatu Taulukossa 13 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Isosuolla (Vaala) tarkkailu tehtiin alkukesällä laskuojasta, joten vedenlaadut eivät kuvaa tältä osin kuntoonpanovaihetta ja nämä arvot on jätetty pois Isosuon (Vaala) kesän keskiarvoista. Copyright Pöyry Finland Oy

41 38 Taulukko 13 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina v n = näytteiden lukumäärä ja keskiarvo-osiossa kohteiden lukumäärä. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Lamminneva (pvk) Copyright Pöyry Finland Oy Talvi pvk , ,9 Kevät pvk , ,4 Isosuo, Vaala (pvk1) (KAI) Kesä pvk , ,5 Syksy pvk , ,2 Kupsussuo (pvk1) Talvi pvk , ,6 Kevät pvk , ,9 Kesä pvk , ,7 Syksy pvk , , Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk , ,2 Kevät pvk , ,4 Kesä pvk , ,9 Syksy pvk , ,9 Kärjenrimpi (pvk2) Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , Kesä pvk , , Syksy pvk , ,7 Kärppäsuo (la) Talvi la , ,8 Kevät la , ,8 Kesä la , ,7 Syksy la , ,4 Kärsämäenneva (pvk) Talvi pvk , ,9 Kevät pvk , ,5 Kesä pvk , ,7 Syksy pvk , , Lamminneva (pvk1) Kesä pvk , Syksy pvk , ,8 Märsynneva (pvk2) Talvi pvk , , Kevät pvk , ,7 Kesä pvk , ,2 Syksy pvk , ,2 Sauvasuo (pvk1) Kevät pvk , , 1, Kesä pvk , ,6 Syksy pvk , ,9 Veneneva (pvk) Kesä pvk , ,6 Syksy pvk , Verkaneva (pvk1) Keskiarvot Kevät pvk , ,3 Kesä pvk , ,9 Syksy pvk , ,3 211 kaikki Talvi 7 5, ,5 211 kaikki Kevät 9 5, ,1 211 kaikki Kesä 11 5, ,6 211 kaikki Syksy 11 5, ,8 211 pvk Talvi 6 5, ,3 211 pvk Kevät 8 5, ,2 211 pvk Kesä 1 5, ,3 211 pvk Syksy 1 5, ,8 211 la Talvi 1 6, ,8 211 la Kevät 1 5, ,8 211 la Kesä 1 6, ,7 211 la Syksy 1 6, ,4

42 Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri soilla. Vaihteluun ovat vaikuttaneet mm. eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu vastasi pitkälti vuoden 21 tasoa. Taulukossa 14 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen Lapin Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ympärivuotiset kohteet) ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskimääräisiä vedenlaatuja. Kuntoonpanosoiden valumavesissä oli hieman enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ympäri vuoden. Fosforipitoisuuksissa ei ollut kesällä juuri eroa, mutta muina vuodenaikoina kuntoonpanosoiden pitoisuudet olivat korkeampia. Typen osalta talvella ei ollut eroa, mutta keväällä ja syksyllä kuntoonpanosoiden pitoisuudet olivat pienempiä ja kesällä suurempia. Kuntoonpanosoiden valumavesien kiintoainepitoisuudet olivat ympäri vuoden pienempiä kuin tuotantosoilla. Kuntoonpanosoilta lähtevä vesi oli selvästi happamampaa kuin tuotantosoiden valumavesi. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita on ollut huomattavasti vähemmän kuin tuotantovaiheen kohteita, mikä heikentää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailun luotettavuutta. Yleisempien tekijöiden kuten sääolojen ja maaperän ominaisuuksien lisäksi veden laatuun kuntoonpanosoilla vaikuttavat myös kunnostushankkeen vaihe sekä erilaiset kunnostustyöt. 39 Taulukko 14 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu v n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantosuot 24 6, , Kuntoonpanosuot 7 5, ,5 Kevät Tuotantosuot 24 5, ,1 Kuntoonpanosuot 9 5, ,1 Kesä Tuotantosuot 73 6, ,2 Kuntoonpanosuot 11 5, ,6 Syksy Tuotantosuot 24 6, ,2 Kuntoonpanosuot 11 5, ,8 7.5 Ominaispäästöt Tarkkailukauden ominaispäästöt on laskettu kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille (taulukko 15). Kärsämäennevalle brutto- ja nettopäästöt on laskettu käyttämällä Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten soiden mitattua keskimääräistä valumaa, koska siellä ei ollut jatkuvatoimista virtaamamittausta. Jaksojen keskiarvoissa ei ole huomioitu soita niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla. Ominaispäästöissä oli suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laatujen, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Esimerkiksi Verkanevan päästöt olivat verrattain pieniä ja vastaavasti Venenevan suuria. Copyright Pöyry Finland Oy

43 Taulukko 15 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ominaispäästöt vuonna Brutto Netto Suo Vesien Jakso Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Iso-Lamminneva (pvk) Huom! Talvi pvk ,1 163,2 14 5, 27, Virtaama osin arvioitu Kevät pvk , , ,4 46 3,6 Isosuo, Vaala (pvk1) (KAI) Kesä pvk , , Virtaama osin arvioitu Syksy pvk , ,5 24 4,3 76 1, Kupsussuo (pvk1) Talvi* pvk ,9 18, , Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kevät* pvk ,1 435, , Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kesä* pvk ,6 54, , Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Syksy* pvk ,3 389, , Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk ,4 45, 1,1,4 1,4,,9,8 Kevät pvk , , , Kesä pvk ,2 433,3 13 5,1 3,2 1 2 Syksy pvk , 813, , Kärjenrimpi (pvk2) Talvi pvk ,3 314,4 6,,2 25,3 1,9 9,2 Kevät pvk , ,3 14,8 244,8,3 188 Virtaama osin arvioitu Kesä pvk ,3 721,8 13,3 54,5 5,5 22 Virtaama osin arvioitu Syksy pvk ,6 766,9 23 8,3 34,5 12, Kärppäsuo (la) Talvi* la ,8 37,1 2, 1,1 4,8,1 1,3 2,3 Virtaama arvioitu Kevät* la , ,6 36 8, , Virtaama arvioitu Kesä la , ,4 29 9, , Virtaama osin arvioitu Syksy* la , 63, , Virtaama arvioitu Kärsämäenneva (pvk) Talvi* pvk 3,5 71,1 6, 4,6 5,8, 4,5, Virtaama arvioitu Kevät* pvk 54, , , Virtaama arvioitu Kesä* pvk 11,7 385,2 14 2,2 58, 9,1 38 Virtaama arvioitu Syksy* pvk 22,9 521,3 2 5, 79, 11 4 Virtaama arvioitu Lamminneva (pvk1) Kesä pvk ,1 5,9,,2,,8,,1,6 Syksy pvk , , ,2 3 4 Märsynneva (pvk2) Talvi pvk , , 6,6,4 16 2,9 3,9 5,5 Kevät* pvk , ,5 25 2, 143, virtaama arvioitu Kesä pvk , ,9 18,4 97 4, virtaama osin arvioitu Syksy pvk , ,2 21 3,4 52 1, virtaama osin arvioitu Sauvasuo (pvk1) Kevät* pvk ,9 1327,6 2,4 47,,, virtaama arvioitu Kesä pvk ,3 594,3 12,2 43, 4,7 15 Syksy pvk ,6 1139,8 3 8,8 9, Veneneva (pvk) Kesä pvk , ,5 23 3, , virtaama osin arvioitu Syksy pvk , , , virtaama osin arvioitu Verkaneva (pvk1) Kevät* pvk , ,8 3,5 62,9 6,2, virtaama arvioitu Kesä pvk , ,1 1,2 19,9 5,5, virtaama osin arvioitu Syksy pvk , ,3 2,3 12,9 9,5, Keskiarvot 211 kaikki Talvi 8,8 24,9 6,9 1,5 18,8 4,4 7,6 211 kaikki Kevät 39, , , kaikki Kesä 13, ,4 16 2,2 65 2, kaikki Syksy 23, ,3 26 7,7 7, * ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

44 Taulukossa 16 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden sekä Pohjois- Pohjanmaan (sisältäen Lapin Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ympärivuotiset kohteet) ja Kainuun tuotantosoiden ominaispäästöjä vuonna 211. Kuntoonpanosoiden COD Mn :n ominaispäästöt olivat kevättä lukuun ottamatta muina vuodenaikoina suurempia kuin tuotantosoilla, samoin fosforipäästöt. Typen ominaispäästöt (brutto) olivat kuntoonpanosoilla talvella ja kesällä hieman suuremmat kuin tuotantosoilla, mutta keväällä ja syksyllä selvähkösti pienemmät. Kuntoonpanosoiden kiintoaineen ominaispäästöt olivat ympäri vuoden pienemmät kuin tuotantosoilla eron oltua suurimmillaan kesällä. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kuntoonpanotarkkailukohteiden pieni lukumäärä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat talvella ja kesällä 211 suurin piirtein samalla tasolla kuin edellistalvena, joskin vuonna 211 fosforipäästöt olivat suurempia (taulukko 17). Keväällä ja syksyllä ominaispäästöt olivat kauttaaltaan korkeampia kuin vuonna 21. Verrattaessa vuoden 211 ominaispäästöjä vuosien keskiarvoihin huomataan, että vuonna 211 talvella ominaispäästöt olivat pienemmät, keväällä ne olivat samalla tasolla, kesällä kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suuremmat ja syksyllä kauttaaltaan suuremmat. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä. 41 Taulukko 16 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt v n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Talvi Brutto Netto n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Tuotantosuot 17 91,4 5,6 2,3 4,2 14 Kuntoonpanosuot 4 24,9 6,9 18,8 4,4 7,6 Kevät Tuotantosuot , , Kuntoonpanosuot , , Kesä Tuotantosuot 55 43, ,3 9,3 87 Kuntoonpanosuot , , Syksy Tuotantosuot ,7 4 86, Kuntoonpanosuot ,3 26 7, Copyright Pöyry Finland Oy

45 42 Taulukko 17 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaispäästöt vuodenajoittain vuosina n = tarkkailusoiden lukumäärä. Talvi Ominaispäästöt (g/ha/d) Ominaispäästöt (g/ha/d) n/kpl CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine n/kpl CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine , , ,1 1,,1 1, ,8 22 4, ,2 3,9 1,1 1, ,8 17 5, ,8 17 3, ,3 18 9, , , , ,2 6, 1, ,4 25, ,2 7, 1, ,1 31 8, ,9 6,9 1, , Keskiarvo 498, , Kevät Kesä Syksy ,4 9,1, ,1 8,5 3, ,4 1 1, ,3 6,9 1,4 7, ,8 15 2, ,7 14 3, ,6 8,9 1, ,5 12 5, ,7 5, ,2 5,1 3, ,1 14 4, ,3 16 6, , ,2 2,5-4, ,5 7,4, ,5 16 3, ,3 18 5, , ,4 16 2, ,3 26 7,7 7 Keskiarvo 465,8 12 2, ,6 13 5, Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vuonna 211 tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Iso- Lamminnevalla, Isosuolla (Vaala), Kärjenrimmellä, Kärsämäennevalla, Lamminnevalla, Märsynnevalla, Sauvasuolla, Venenevalla ja Verkanevalla. Pintavalutuskenttien yläpuolelta otettiin vesinäytteet päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä kohteesta riippuen kerran kuukaudessa tai jokaisella näytteenottokierroksella kaksi kertaa kuukaudessa. Isosuon (Vaala) pintavalutuskentän alapuoliset näytteet otettiin toukokuussa laskuojasta, joten siltä osin tehon tarkastelua ei oteta mukaan tässä yhteydessä. Tulokset vesienkäsittelyn tehon tarkkailuista ovat taulukossa 18 ja liitteessä 8. Copyright Pöyry Finland Oy

46 43 Taulukko 18 Veden laatu kuntoonpanosoiden pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 211. n = näytteiden lukumäärä. Iso-Lamminneva pvk1 Talvi (n = 2) Copyright Pöyry Finland Oy ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus, , 325 Teho % 7, , 99 Isosuo Vaala pvk 1 (KAI) Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,4 Erotus -,9-4, Teho % -13-9, -31 8, Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,3 Erotus -,6-3, 2, ,9 Teho % -9,2-14 3, Kärjenrimpi pvk2 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,3 Erotus, 1, Teho % -,7 2, Kärsämäenneva pvk Kesä (n = 7) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 Erotus -, Teho % -3, Syksy (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus -, ,2 Teho % -6, Lamminneva pvk1 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,6 Erotus -1, ,4 Teho % Märsynneva pvk1 Talvi (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,5 Erotus -1, Teho % Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,6 Erotus,1 6, Teho % 1, Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,8 Erotus -, Teho % Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus -,4 5, 4, Teho % -6,1 14 4, jatkuu seuraavalla sivulla

47 Taulukko 18 jatkuu ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 44 Sauvasuo pvk 1 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,5 Erotus -1,4 2, Teho % -23 5, Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus -,5 8, Teho % -8, Veneneva pvk1 Kesä (n = 2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, Erotus -1, Teho % ,9 86 Verkaneva pvk 1 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 3, ,4 Erotus -1, -8,6 7, Teho % , Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, ,6 Pintavalutuskentän alapuoli 3, ,7 Erotus -,5 8, ,9 Teho % Pintavalutuskentät poistavat vesistä usein heikosti humusta. Vuoden 211 kuntoonpanotarkkailukohteilla kenttien teho vaihteli tässä suhteessa. Esimerkiksi Kärsämäennevan ja Sauvasuon kentät pidättivät orgaanista ainesta (COD Mn ) niin kesällä kuin syksylläkin reduktioiden oltua 5,6 37 %. Iso-Lamminnevan kenttä pidätti orgaanista ainesta tehokkaasti talvella (reduktio 83 %). Muilla kohteilla kentät eivät juuri orgaanista ainesta pidättäneet tai pidätys/huuhtoutuminen vaihteli vuodenajoittain. Useimmat kentät pidättivät typpeä ja parhaiten tässä suhteessa toimi Kärsämäennevan kenttä sen reduktion oltua kesällä 69 % ja syksyllä 72 %. Ammoniumtyppi hapettui kentillä pääsääntöisesti tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina. Fosforin osalta tilanne oli samantyyppinen kuin typen: useimmat kentät pidättivät sitä. Reduktiot olivat osalla kohteista suurempia kuin typen kohdalla ja osalla pienempiä. Sauvasuon kenttä pidätti fosforia varsin tehokkaasti sekä kesällä että syksyllä reduktioiden oltua yli 8 %. Märsynnevan kenttä toimi hieman kaksijakoisesti niin ravinteiden kuin orgaanisen aineksen suhteen: keväällä ja syksyllä kenttä pidätti niitä hieman, mutta talvella ja kesällä niitä huuhtoutui kentältä. Venenevan kenttä ei pidättänyt orgaanista ainesta eikä ravinteita. Kiintoainetta kaikki kentät pidättivät hyvin ja jokaisena tarkkailtuna vuodenaikana reduktioiden oltua yleisesti hieman alle tai yli 8 %. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja niiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua ravinteita esimerkiksi alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden hyvin pieni määrä etenkin muina vuodenaikoina kuin kesällä on otettava huomioon. Copyright Pöyry Finland Oy

48 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA Vesienkäsittelymenetelmät Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla, sillä 72 % kokonaisalasta kuuluu pintavalutuksen piiriin (taulukko 19 ja kuva 11). Reilulla viidenneksellä kokonaispinta-alasta on vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Taulukko 19 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 211 sekä vuosina yhteensä. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue pinta- laskeutus- lask.allas+ haihdutus/ kemiallinen sarka- muu yhteensä valutus allas virtaamans. imeytys käs. ojat ha ha ha ha ha ha ha ha Kesä Kalajoki 1) Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä Talvi Kalajoki 1) Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä ) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

49 Kuvasta 11 huomataan, että kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut tasaisesti vuodesta 25 lähtien ja vastaavasti laskeutusaltaallisen alan osuus on puolittunut Talvella laskeutusaltaiden (la/la+virtaamansäätö) osuus kokonaispintaalasta on 59 % ja pintavalutus on käytössä 38 %:lla kokonaisalasta. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden %:sta nykyiseen 38 %:iin (kuva 12). Vastaavasti laskeutusaltaallisen alan osuus on pienentynyt 1 prosenttiyksikköä % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % muu so. kem. h/i la+ vs. la pvk Kuva 11 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana vuosina Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % muu so. kem. h/i la+ vs. la pvk Kuva 12 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talviaikana vuosina Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Kuivajoen vesistöalueella pintavalutuskenttien osuus vesienkäsittelyrakenteena on selvästi keskimääräistä suurempi. Kesäaikana 88 % ja ympäri vuoden 64 % kokonaispintaalasta on pintavalutuskenttien takana, molemmat suurempia osuuksia kuin muilla vesistöalueilla. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelevat selvästi enemmän vesistöalueiden välillä kuin kesäaikaisen pintavalutuksen. Esimerkiksi Siikajoella ympäri- Copyright Pöyry Finland Oy

50 vuotisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on 27 %, mutta kesäaikaisen pintavalutuksen 67 %. Kemiallinen vesienkäsittely on käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä ja Jakosuolla Päästöt vesistöön Tuotannossa olleiden soiden päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi ympärivuotisessa aineistossa kaksi Lapissa sekä kaksi Kainuussa sijaitsevaa suota ja kesäaikaisessa aineistossa oli lisäksi yksi Kainuussa sijaitseva kohde. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia on hyödynnetty saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mutta vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Jälkikäytössä olevia alueita ei ole otettu huomioon. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa yliarvioitu. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty erikseen liitteessä 9. Kalajoella, Pyhäjoella, Siikajoella, Kiiminkijoella, Iijoella ja Siuruanjoella tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitukset olivat noin % vesistöalueiden kokonaiskuormituksesta. Temmesjoella tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitukset olivat noin kolmanneksen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Oulujoella tämä osuus oli puolestaan 12 %, Olhavanjoella 9 %, Kuivajoella 4 %, Piehinginjoella 1 % ja Kalimenojalla 1 %. Yppärinjoella ja Liminkaojalla ei ollut tuotannosta poistuneita alueita. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, joka voi olla myös tutkimushankkeisiin (esim. TUKOS) liittyvää tarkkailua kunhan se täyttää luvanmukaisen tarkkailun vaatimukset. E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu, tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill., käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat yleisesti hieman suurempia kuin vuonna 21. Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko tarkkailualueen keskiarvoja. Turvetuotantoalueista suurin yksittäinen päästölähde tarkkailualueella oli Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, koska sen pinta-ala on suuri suhteessa muihin turvesoihin. Copyright Pöyry Finland Oy

51 48 Taulukko 2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy K , Nurmesneva (osa) Vapo Oy S Vittouvenneva (osa) Vapo Oy S Koivulanneva Vapo Oy K Jouttenisenneva Vapo Oy S/E Jouttenisenneva Vapo Oy E Vasamanneva Vapo Oy K , Rautamullansuo Vapo Oy E , Tuppuraneva Vapo Oy S , Osmalamminneva Vapo Oy K/E Päällysneva Vapo Oy K , , Akanrahka Turvejetti Ky E Löytynneva Turveruukki Oy K Isoneva Reisjärven kunta E Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy E Veneneva Vähäsalo & Lahti Oy E , , Isoneva Vähäsalo & Lahti Oy E , , Lamminneva Kanteleen Voima Oy K Multakaarronneva Konepalvelu Honkala Oy E Puronneva Kokkola Power Oy erill. Maatalousyhtymä Tuppuraneva Valtonen E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

52 49 Taulukko 21 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy V , Hankilanneva (osa) Vapo Oy E 948 1, , Haaponeva Vapo Oy S/E Piipsanneva (osa) Vapo Oy S/K Puutionneva Vapo Oy K , Äijönneva Vapo Oy K Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy E Kuljunneva Vapo Oy K Lehtoneva Vapo Oy S/E Luomaneva Vapo Oy E Onkineva Vapo Oy E Pihlajaneva Vapo Oy S/E Porkanneva Vapo Oy K Puntarisuo Vapo Oy K , Siloneva Vapo Oy S Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy S Kuuhkamonneva Vapo Oy S/K Ojaneva Vapo Oy S Iso-Lamminneva Vapo Oy K , , Märsynneva Vapo Oy K Verkaneva Vapo Oy K Lehtoneva Turveruukki Oy S Jahtavisneva Megaturve Oy E Marjaneva (osa) Megaturve Oy K , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy K/E Aittoneva Jukuturve Oy E , , Palaneva T:mi Hämäläinen E , , Veneneva Kanteleen Voima O K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

53 5 Taulukko 22 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy E Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy E Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy E Konnunsuo (osa) Vapo Oy 1 1 E , , Navettarimpi (KAI) Vapo Oy S/E Varisneva Vapo Oy S Kureluijanneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K K Paskonneva Vapo Oy K Saarineva Vapo Oy K Sauvasuo Vapo Oy K , , Hourunneva Turveruukki Oy E Hourunneva Turveruukki Oy E Kupukkaneva Turveruukki Oy E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy erill./e Lahnasneva Turveruukki Oy E Peuraneva Turveruukki Oy K/E Tervasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy E , , Hangasneva Turveruukki Oy E 11,3 8,4 72,3 6, 63 Hukanneva Turveruukki Oy E Karjoneva Turveruukki Oy E Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy K Tahkoneva Turveruukki Oy K/E , Huhanneva Turveruukki Oy E , , Huhanneva Turveruukki Oy K Huhtineva Turveruukki Oy K Iso-Manninen Turveruukki Oy E 418 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy E Jylenneva Turveruukki Oy V Pikarineva Turveruukki Oy E jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

54 51 taulukko 22 jatkuu Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Honkaneva Turveruukki Oy E Vesiläisenneva Turveruukki Oy E , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy E , Isoneva Paavolan Turve Ky E Ahmaneva Paavolan Turve Ky E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 23 Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy S , Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy E/S Raja-aava (KAI) Vapo Oy E/S Tuulisuo (KAI) Vapo Oy S Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy S/E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

55 52 Taulukko 24 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy S , , Itäsuo Vapo Oy K , Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy S Korentosuo Vapo Oy K Pehkeensuo Vapo Oy K/E , Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy K Niskansuo (KAI) Vapo Oy E Niskansuo (KAI) Vapo Oy K Isosuo, Vaala Vapo Oy K Petäikönsuo Turveruukki Oy K/E Miehonsuo I Turveruukki Oy K Turvesuo Turveruukki Oy K Kapustasuo Turveruukki Oy K Kanasuo Turveruukki Oy K/E Haara-Torvisuo Turveruukki Oy K Miehonsuo II Turveruukki Oy K 3 9 3, , Konnansuo Turveruukki Oy K , , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy K/E Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E , Latvasuo S.Kinnunen K Ruostesuo A.Haataja K , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

56 Taulukko 25 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy E Vittasuo Vapo Oy E , Alalamminsuo Vapo Oy E Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy E Hangassuo Vapo Oy E , Marttilansuo Vapo Oy E , , Isosuo Vapo Oy K , , Sapilassuo Vapo Oy E , , Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , , Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , , Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E , , Kuusisuo Velj. Valkola E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

57 54 Taulukko 26 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy E , Joutsensuo Vapo Oy E Haukkasuo Vapo Oy K/E Lehdonsuo Vapo Oy E Palosuo Vapo Oy E Iso-Pihlajasuo Vapo Oy E , Olki-Peurasuo Vapo Oy K Kapulasuo Vapo Oy E Koppelosaarensuo Vapo Oy E , , Koppelosaarensuo Vapo Oy E , , Leväsuo Vapo Oy E Leväsuo Vapo Oy E , , Koutuansuo Vapo Oy E Kupsussuo Vapo Oy K , Kärppäsuo Turveruukki Oy K , Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E , Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E Ahvensuo Turveruukki Oy E , Ahvensuo Turveruukki Oy E , , Latvasuo Turveruukki Oy E Latvasuo Turveruukki Oy E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , , Lavasuo Turveruukki Oy E , , Kuikkasuo Turveruukki Oy E Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy E , Takasuo Turveruukki Oy E Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy E , Ruonasuo Turveruukki Oy E Iso-Jännesuo Turveruukki Oy E , Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet E , , Hulikkasuo Rasepi Oy E , Kapustasuo Rasepi Oy E Syrjäsuo Polar-Sammal Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

58 55 Taulukko 27 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy K/E Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy K Viitasuo Vapo Oy K/E Kynkäänsuo Vapo Oy K/E Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy K Teerilammensuo Vapo Oy K Sivakkasuo Vapo Oy E , , Sivakkasuo Vapo Oy K Iso-Pukasuo Vapo Oy K/E Polvisuo Vapo Oy K Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy E , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy K , Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy E Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Kapeimmansuo Turveruukki Oy K , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy K Kääpäsuo Turveruukki Oy K Pukasuo Turveruukki Oy E Räiskinsuo Turveruukki Oy S Viidansuo Turveruukki Oy K Ämmänsuo Turveruukki Oy E Kaartosuo Turveruukki Oy K , , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy K , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy K , , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy K Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy K/E Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy K , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy K Kotisuo Turvetuote Peat Bog E , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog E , Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve E Ronisuo Polar-Sammal Oy K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

59 56 Taulukko 28 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöalueilla Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy K Vasikkasuo Vapo Oy E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E Kuurtosuo Turveruukki Oy E Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy E Jääräsuo Kuiva-Turve Oy E Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy K Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy E Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy E Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy E Iso-Saarisuo Koneurakointi J.Vähäsö E Ruonasuo (LAP) Simon Turvejaloste E OLHAVANJOKI Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä KUIVAJOKI Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

60 57 Taulukko 29 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan ja Yppärinjoen vesistöalueella Korj Leivinneva Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy E Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy E Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy K Copyright Pöyry Finland Oy

61 Taulukossa 3 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois-Pohjanmaalla eri vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästö (brutto) vuonna 211 oli noin 2758 t/a COD Mn, 6,3 t/a kokonaisfosforia, 146 t/a kokonaistyppeä ja 76 t/a kiintoainetta (taulukko 3). Turvetuotannosta aiheutunut nettopäästö oli noin 4,5 t/a kokonaisfosforia, 1 t/a kokonaistyppeä ja 582 t/a kiintoainetta. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat yleisesti suurempia kuin vuonna 21. Bruttopäästöistä COD Mn -päästöt kasvoivat 14 %, fosforipäästöt 5 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 9 %. Humuksen (COD Mn ) ja typen päästöt kasvoivat suurista vesistöalueista voimakkaimmin Siikajoella: 24 % ja 17 %. Fosfori- ja kiintoainepäästöt kasvoivat voimakkaimmin Oulujoella: 2 % ja 39 %. Kokonaisfosforin nettopäästöt kasvoivat 7 % edellisvuodesta, nettotyppipäästöt 9 % ja nettokiintoainepäästöt 11 %. Tuotantopinta-ala pieneni vuonna 211 2,6 % edellisvuodesta, kuntoonpanoala 32 % ja tuotantokunnossa oleva pinta-ala 43 %. Päästöjen kasvu selittyykin lähinnä kahdella tekijällä. Kesä-heinäkuu oli sateisempi kuin edelliskesä ja etenkin heinäkuussa alueella oli kovia sadantapiikkejä jotka nostivat valumia ja sitä kautta soilta lähtevää huuhtoumaa. Esimerkiksi Oulujoen ja Siikajoen valuma-alueilla oli heinäkuussa voimakkaita sadekuuroja, jotka näkyvät sekä sademäärissä (kuva 2) että valumapiikkeinä (liite 4). Esimerkiksi Kärjenrimmen sääasemalla satoi klo klo 1 välisenä aikana 38 mm, mikä on noin puolet tyypillisen heinäkuun sademäärästä. Toisaalta ympärivuotiseen kuormituslaskenta-aineistoon otettiin mukaan uusia kohteita, mikä vaikutti keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella laskettuihin päästöihin ja sitä kautta vaikeutti vuosien välistä vertailua. 58 Taulukko 3 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 211. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Korj Liminkaoja BRUTTO NETTO Vesistöalue soita kuntoon- tuotan- tuotanto poistu- COD Mn kok.p kok.n kiinto- kok.p kok.n kiintopanossa nossa kunnossa nut aine aine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki ( ,4 9, 48,2 6,2 37 Pyhäjoki , , Siikajoki , , Temmesjoki ,2 4, 2,2 2,9 15 Oulujoki ,6 13 8,4 8,4 63 Kiiminkijoki ,3 7,3 37,2 4,8 28 Iijoki , , Siuruanjoki , , Olhavanjoki ,1 2,8 12,1 1,9 9, Kuivajoki , ,3 8,5 41 Piehinginjoki ,7,,4 3,8,,3 3,3 Kalimenoja ,1 1,4 11,9, 1, 1 Yppärinjoki ,5,,5 4,3,,4 3,7 Liminkaoja ,,5 3,1,,2 2, yhteensä , , , , Copyright Pöyry Finland Oy

62 Verrattaessa vuoden 211 vuosipäästöjä vuosien keskiarvoon huomataan, että COD Mn -päästöt olivat keskiarvoa hieman korkeammat, mutta muilta osin päästöt olivat keskiarvoa hieman pienemmät (taulukko 31). Yksittäisistä vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Siikajoelta, josta tuli noin viidennes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä. Noin kuudesosa päästöistä tuli Siuruanjoelta ja noin seitsemäsosa sekä Pyhäjoelta että Iijoelta. Siikajoella päästöt olivat suhteessa pinta-alaan hieman suurempia kuin muilla vesistöalueilla, mikä johtuu muun muassa hieman muita vesistöalueita suuremmasta kuntoonpanopinta-alasta kokonaispinta-alaan verrattuna. 59 Taulukko 31 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Korj kiintoaine BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a , , , , , , , , , , , , , ka , , YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua, ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Siuruanjoelle. Vuonna 211 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin ympärivuotisilla tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana myös vesistöaluekohtaisesti. Tässä raportissa on esitetty ympärivuotisten kohteiden tulokset, joiden perusteella on laskettu vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin Oulujoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Kalajoen, Siuruanjoen, Iijoen, Temmesjoen, Olhavanjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla. Vuonna 211 vuosikuormituslaskennassa oli mukana 2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli yhteensä 12. Kesäaikaisia tarkkailusoita oli yhteensä 93. Vuonna 211 turvetuotannon kokonaispintaala Pohjois-Pohjanmaalla oli ha, josta tuotannossa tai tuotantokunnossa oli noin 17 7 ha, tuotannosta poistunut noin 9 3 ha ja kunnostusvaiheessa noin 1 2 ha. Nämä pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun maakuntien puolelta. Tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 212, joista osa sijaitsee kahdella vesistöalueella. Eniten tuotantoalaa oli Siikajoen, Siuruanjoen, Pyhäjoen ja Iijoen valuma-alueilla. Kuntoonpanoalaa oli eniten Siikajoen ja Pyhäjoen valuma-alueella. Copyright Pöyry Finland Oy

63 Vuonna 211 oli paljon ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta ja laiterikkoja. Tuotantovaiheen tarkkailukohteilla talven keskivaluma oli pienempi kuin edellistalvena. Kevät alkoi vuonna ja kevätvalunnan pituus vaihteli eri tarkkailusoiden välillä. Kevään ja kesän keskivalumat olivat vuonna 211 hieman suurempia kuin vuonna 21. Syksyn keskivaluma oli selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Kesällä ja syksyllä valuman vaihtelut tarkkailusoilla olivat melko suuria johtuen sateiden epätasaisesta jakautumisesta tarkkailualueelle. Vuonna 211 ympärivuotisilla tarkkailusoilla ei esiintynyt poikkeuksellisia ylivirtaamatilanteita. Virtaamapiikkejä havaittiin lähinnä tarkkailukauden keväällä ja heinäkuussa, jolloin saatiin voimakkaita kuurosateita sekä syksyllä. Tarkkailusoiden valumaveden laatu oli edellisvuosien tapaan pintavalutuskentällisillä soilla humuspitoisuutta kuvastavaa hapenkulutuksen arvoa (COD Mn ) lukuun ottamatta parempi kuin laskeutusaltaallisilla soilla. Myös ominaispäästöt olivat COD Mn :a lukuun ottamatta suuremmat laskeutusaltaallisilla soilla kuin pintavalutuskentällisillä. Kesäajan keskimääräinen vedenlaatu oli yleisesti ottaen samalla tasolla kuin vuonna 21. Vuoden 211 ominaispäästöt olivat kuitenkin yleisesti hieman suuremmat kuin vuonna 21. Erityisesti kiintoainepäästöt kasvoivat, mikä todennäköisesti johtui ennen kaikkea voimakkaista sateista ja sitä myötä suuremmista valumista. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Päästötuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon laskeutusaltaallisten soiden aineiston suppeus: talviaikainen aineisto perustuu vain neljän ja kesäaikainen aineisto seitsemän suon tarkkailutuloksiin. Vuosikuormituksiin vaikuttavat myös sääolot tarkkailujaksolla sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Talviaikana laskeutusaltaallinen ala on suurempi kuin pintavalutuskentällinen. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri soilla. Vaihteluun vaikuttivat muun muassa eri vaiheissa olevat kuntoonpanotyöt sekä paikalliset olosuhteet esimerkiksi sääolojen suhteen. Verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiseen vedenlaatuun kuntoonpanosoiden vedessä oli hieman enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ympäri vuoden. Fosforia oli myös yleisesti ottaen enemmän, mutta typen osalta tilanne vaihteli. Kiintoainetta kuntoonpanosoiden valumavesissä oli vähemmän ympäri vuoden ja kuntoonpanosoiden valumavesi hieman happamampaa kuin tuotantosoiden. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat talvella 211 fosforin ja kiintoaineen osalta suuremmat kuin edellistalvena, muutoin ei eroa edellisvuoteen juuri ollut. Keväällä vuoden 211 päästöt olivat suuremmat kuin edellisvuonna ja erityisesti kiintoainepäästöt kasvoivat selvästi. Kesällä ja syksyllä ominaispäästöt olivat typpeä lukuun ottamatta edellisvuotta suuremmat. Vertailussa on huomioitava aineiston rajallisuus: kohteiden pieni määrä ja niiden vuosittainen vaihtelu. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöt vesistöön vuonna 211 olivat yhteensä t/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 6,3 t/a fosforia, 146 t/a typpeä ja 758 t/a kiintoainetta (brutto). Vuosipäästöt olivat yleisesti suurempia kuin vuonna 21. Bruttopäästöistä kemiallisen hapenkulutuksen päästöt kasvoivat 14 %, fosforipäästöt 5 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 9 %. Siikajoen vesistöalueelta tuli noin viidennes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä. Noin kuudesosa päästöistä tuli Siuruanjoelta ja noin seitsemäsosa sekä Pyhäjoelta että Iijoelta. 6 Copyright Pöyry Finland Oy

64 1 VIITTEET Ilmatieteen laitos 212. Sääpalvelu. Tiedot saatu Saukkonen, S. ja Kortelainen, P Metsätaloustoimenpiteiden vaikutus ravinteiden ja orgaanisen aineen huuhtoutumiseen. Julkaisussa: Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta, METVE-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 2. Suomen ympäristökeskus. Vapo Oy Energia. 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosina Moniste. 61 Copyright Pöyry Finland Oy

65 KALAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Hankilanneva (osa) Nurmesneva (osa) Vittouvenneva Koivulanneva Jouttenisenneva Vasamanneva Rantamullansuo Tuppuraneva Osalamminneva Päällysneva Lonkerinneva TURVERUUKKI OY Löytynneva TURVEJETTI KY 1 Akanrahka 12 Onkilamminneva 5 14 KANTELEEN VOIMA OY MAASELÄN TURVETUOTANTO Lamminneva KONEPALVELU HONKALA OY Multakaarronneva km Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.1

66 PYHÄJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Hankilanneva (osa) Haaponeva Piipsanneva (osa) Puutionneva Lehtoneva Luomaneva Onkineva Pihlajaneva Siloneva Nurmesneva (osa) Vittouvenneva (osa) Kuuhkamonneva Ojaneva Tavaskanneva Ahmaneva Kivineva, Kärsämäki Äijönneva Porkanneva Kuljunneva Märsynneva Verkaneva Puntarisuo TURVERUUKKI OY Lehtoneva MEGATURVE OY Jahtavisneva Marjaneva JUKUTURVE OY Aittoneva AP_PEAT OY Kärsämäenneva KANTELEEN VOIMA OY Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Veneneva 31 Liite 1.2

67 SIIKAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella Piipsanneva (osa) Parkkisenrimpi Joutenneva Jousineva Konnunsuo (osa) Navettarimpi Varisneva Kureluijanneva Jyletneva Kivineva Saarineva Kärjenrimpi-Puronräme Paskonneva Sauvasuo TURVERUUKKI OY 9 26 VAPO OY Hourunneva Kupukkaneva Rahvaanneva Savaloneva Hangasneva Hukanneva Karjonneva Paloneva Järvineva Iso-Manninen Pikarineva Honkaneva Vesiläisenneva Jylenneva Tahkoneva Huhanneva Huhtineva Lahnasneva Tervasneva Peuraneva Hevoskorpi MATTI SUNI Vesiläisenneva 3 PAAVOLAN TURVE KY Isoneva Ahmaneva Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.3

68 TEMMESJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Pelsonrimpi (osa) Raja-aava Tuulisuo Pelsonsuo (osa) Jouttenoinen Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.4

69 OULUJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Hanhineva Itäsuo Keisarinsuo Pehkeensuo Pelsonsuo (osa) Niskansuo Korentosuo Isosuo, Vaala TURVERUUKKI OY Petäikönsuo Miehonsuo I Turvesuo Kapustasuo Haarasuo Kanasuo Miehonsuo II Konnansuo Latvasuo Hautasuo (osa) TIMONI OY Timonsuo S. KINNUNEN Latvasuo A. HAATAJA Ruostesuo Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.5

70 KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY TURVERUUKKI OY Isonivansuo Jauhosuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Kuusisuo Marttilansuo Isosuo Alalamminsuo Sapilassuo 13 Isosuo Vainionsuo Varpa-Hoikkasuo VELJ. VALKOLA Kuusisuo KALIMENOJA TURVERUUKKI Hautasuo (osa) 1 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.6

71 TURVERUUKKI OY Lampisuo Murtosuo Mäntyharjun Riepulehdonsuo Ällinsuo Ahvensuo Latvasuo Matkasuo Kuikkasuo Isosuo, Kollaja Iso Rytisuo Luisansuo Lavasuo Takasuo Koivu-Loukassuo Ruonansuo Iso-Jännesuo Kärppäsuo VAPO OY Kortesuo Joutsensuo Palosuo Haukkasuo Iso-Pihlajasuo Kapulasuo Koppelosaarensuo Leväsuo Koutuansuo Olki-Peurasuo Kupsussuo PUDASJÄRVEN TURVETYÖ Iso-Ahmasuo IIJOEN VESISTÖALUE 42 ALAOSA Tarkkailusuot merkitty punaisella POLAR-SAMMAL OY Syrjäsuo Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.7

72 VAPO OY Lehdonsuo RASEPI OY Hulikkosuo Kapustasuo 5 IIJOEN VESISTÖALUE YLÄOSA Tarkkailusuot merkitty punaisella Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.8

73 IIJOEN VESISTÖALUE SIURUANJOKI JA LIVOJOKI Tarkkailusuot merkitty punaisella 64 TURVERUUKKI OY VAPO OY Saarisuo Viitasuo Kynkäänsuo Teerilammensuo Sivakkasuo (Jakosuo) Kalliosuot Vaaraojanlatvasuo Polvisuo Iso Pukasuo KUIVA-TURVE OY Puutiosuo (osa) Pohjoinen Latvasuo Pukasuo Räiskinsuo Viidansuo Kaartosuo Matkasuo, Pudasjärvi Ämmänsuo Koivuojanlatvasuo Kapeimmansuo Kääpäsuo Lampisuo Pikku-Saarisuo Heinä-Honkisuo (LAP) Tuomisuo (LAP) Sääskisuo (LAP) TURVETUOTE PEAT BOG OY Kotisuo Isoahontaussuo POLAR-SAMMAL OY Ronisuo 59 LATVASUON TURVE KY Leuvanojanlatvasuo 61 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.9

74 KUIVAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Näätäaapa (osa) TURVERUUKKI OY Kuurtosuo Karsikkosuo (LAP) 15 2 KUIVA-TURVE OY Jääräsuo Komppasuo Kompsasuo Kontio-Klaavunsuo Puutiosuo (osa) Susiojanlatvasuo Turkkisuo-Linkkasuo HYVÖSEN TURVE OY Mätäslamminneva V-TURVE Iso-Saarisuo SIMON TURVEJALOSTE Ruonansuo Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.1

75 MUUT VESISTÖALUEET Tarkkailusuot merkitty punaisella Olhavanjoen vesistöalue Kuivajoen ja Iijoen välinen rannikkoalue Piehinginjoen vesistöalue Pyhäjoen ja Siikajoen välinen rannikkoalue Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 VAPO OY VAPO OY Puuroneva 1 Jakosuo Vasikkasuo 1 2 Liite 1.11

76 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v.211 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Sarakkeessa "tarkkailtu" K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla S = suppea tai jälkihoito vaiheen tarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Hankilanneva (osa) PVK jt K 1 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Nurmesneva (osa) PVK jt S 2 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) laskeutusallas jt/yt S 3 Vapo Oy Koivulanneva laskeutusallas jt K 4 Vapo Oy Jouttenisenneva PVK jt S laskeutusallas jt E PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt E 6 ha muu menetelmä Jouttenisenneva yhteensä Vapo Oy Vasamanneva PVK K 8 Vapo Oy Rautamullansuo PVK E 9 Vapon Länsi-Suomen tarkkailuohjelmassa Vapo Oy Tuppuraneva PVK S 1 Vapo Oy Osmalamminneva PVK K 11 Vapo Oy Päällysneva PVK K 12 Vapo Oy Lonkerinneva PVK 94 E 13 Puusto raivattu Turvejetti Ky Akanrahka laskeutusallas + virtaamans jt/kt E Jälkikäyttö: peltona PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt/kt E yhteensä E 7 Turveruukki Oy Löytynneva laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt K 6 Reisjärven kunta Isoneva laskeutusallas + virtaamans.+ pvk pt E Sulan maan aikana osittain pvk Vähäsalo & Lahti Oy Niittylammenneva laskeutusallas E Vähäsalo & Lahti Oy Veneneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 1 1 E Vähäsalo & Lahti Oy Isoneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 1 1 E Maatalousyhtymä Valtonen Tuppuraneva E Kanteleen Voima Oy Lamminneva PVK K 15 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Konepalvelu Honkala Oy Multakaarronneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 42 E 16 Maaselän turvetuotano Isoneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K Maaselän turvetuotano Onkilamminneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K 14 Kokkola Power Oy Puronneva PVK erill. Vesistöalue yhteensä Liite 2.1

77 Pyhäjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Ahmaneva PVK kesä, la talvi jt V 23 Vapo Oy Hankilanneva (osa) PVK jt E 3 Vapo Oy Haaponeva laskeutusallas jt E laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK kesä, la talvi jt S Haaponeva yhteensä Vapo Oy Piipsanneva (osa) PVK jt S pvk 1 ja pvk PVK jt S pvk KEM kesä, la talvi jt K KEM2 ympärivuotinen tarkkailu Piipsanneva (osa) yhteensä Vapo Oy Puutionneva PVK jt K 14 Vapo Oy Kuljunneva PVK/la K 27 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi E 24 Vapo Oy Äijönneva PVK kesä, la talvi K 25 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Lehtoneva laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi jt S sarkaojarakenteet jt 4 4 E Lehtoneva yhteensä Tuotanto päättynyt vuoteen 211 Vapo Oy Luomaneva PVK kesä, la talvi jt E 17 Vapo Oy Onkineva laskeutusallas jt E 1 Vapo Oy Pihlajaneva laskeutusalas jt E PVK kesä, la talvi jt S Pihlajaneva yhteensä Vapo Oy Porkanneva rh/la 4 4 K 26 Vapo Oy Puntarisuo PVK K Vapo Oy Siloneva PVK jt/pt S 8 Vapo Oy Nurmesneva (osa) laskeutusallas jt E laskeutusallas + virtaamans. jt/pt E Nurmesneva (osa) yhteensä Vapo Oy Vittouvenneva (osa) laskeutusallas S 13 Vapo Oy Kuuhkamonneva PVK kesä, la talvi jt/pt/yt S ei hallussa: ruokohelpipelto PVK jt/pt/yt K pvk2 otettu käyttöön Kuuhkamonneva yhteensä Vapo Oy Ojaneva PVK / laskeutusallas jt S 1 Vapo Oy Iso-Lamminneva PVK K tuotanto alkanut Vapo Oy Märsynneva PVK K 29 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vapo Oy Verkaneva PVK K 3 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lehtoneva laskeutusallas jt S laskeutusallas + virtaamans. jt S Lehtoneva yhteensä Vapo omistaa osittain Megaturve Oy Jahtavisneva laskeutusallas jt/kt/pt E 19 Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt/pt K 22 AP-Peat Oy Kärsämäenneva pvk/la K 28 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Jukuturve Oy Aittoneva laskeutusallas jt/kt E 2 jälkikäyttö: peltoa / metsittynyt Kanteleen Voima Oy Veneneva PVK K 31 kuntoonpanovaiheen tarkkailu T:mi Hämäläinen Palaneva PVK kesä, la talvi E Vesistöalue yhteensä Liite 2.2

78 Siikajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Piipsanneva (osa) laskeutusallas jt 87 E PVK kesä, la talvi jt E pvk 4 Piipsanneva (osa) yhteensä Vapo Oy Parkkisenrimpi PVK kesä, la talvi jt E haihdutus / imeytys jt E Parkkisenrimpi yhteensä Vapo Oy Joutenneva laskeutusallas jt E 15 Vapo Oy Jousineva laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK jt E PVK kesä, la talvi jt/yt/pt E Jousineva yhteensä Vapo Oy Konnunsuo (osa) laskeutusallas jt E 3 Vapo Oy Navettarimpi (KAI) laskeutusallas jt E KEM kesä, la talvi jt S Navettarimpi (KAI) yhteensä Vapo Oy Varisneva laskeutusallas jt S 1 tuotanto lopetettu 21 Vapo Oy Kureluijanneva PVK kesä, la talvi jt E 18 Vapo Oy Jyletneva laskeutusallas jt E 16 Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi jt/yt E laskeutusallas jt E laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi jt/pt E Kivineva yhteensä Vapo Oy Kärjenrimpi-Puronräme PVK K 4 Purorämeen sarkaojistus alkoi PVK K Kärjenrimpi-Puronräme yhteensä Vapo Oy Paskonneva PVK K 47 Vapo Oy Saarineva PVK K 44 Vapo Oy Sauvasuo PVK K 49 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Hourunneva laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi E laskeutusallas jt E Hourunneva yhteensä Turveruukki Oy Kupukkaneva PVK kesä, la talvi pt E 28 Turveruukki Oy Rahvaanneva PVK kesä, la talvi jt E 26 Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Savaloneva laskeutusallas + virtaamans. jt E Alueita luovutettu maaperäimeytys/haihdutus jt E maanomistajalle PVK erill. Tutkimus Savaloneva yhteensä Turveruukki Oy Lahnasneva PVK kesä, la+virt.säätö talvi E 42 Turveruukki Oy Peuraneva PVK K 48 Turveruukki Oy Tervasneva PVK kesä, la talvi jt E 43 Liite 2.3

79 Siikajoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Turveruukki Oy Hevoskorpi PVK kesä, la+kosteikko talvi 91 E 5 Turveruukki Oy Hangasneva maaperähaihdutus / imeytys jt/kt E laskeutusallas jt E laskeutusallas jt E Hangasneva yhteensä Turveruukki Oy Hukanneva laskeutusallas + virtaamans. jt E Vedet johdettu PVK:n kautta PVK kesä, la talvi jt E Hukanneva yhteensä Turveruukki Oy Karjoneva laskeutusallas + virtaamans E 23 Turveruukki Oy Paloneva maaperäimeytys/haihdutus jt 79 E Alueita luovutettu maanomistajille muu menetelmä (HI+kasv.kenttä) jt E Alueita luovutettu maanomistajille Paloneva yhteensä Turveruukki Oy Järvineva PVK kesä, la talvi jt/kt K 32 ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Tahkoneva PVK jt K kosteikkotarkkailu PVK kesä, la talvi K kosteikkotarkkailu Tahkoneva yhteensä Turveruukki Oy Huhanneva PVK kesä, la talvi jt/pt E Huhanneva HI E Huhanneva yhteensä Turveruukki Oy Huhtineva PVK kesä, la talvi jt K 39 Turveruukki Oy Iso-Manninen kosteikkoallas jt/kt/pt E 2,3 ha kasvillisuusaltaana PVK kesä, la talvi jt/kt/pt E Iso-Manninen yhteensä Turveruukki Oy Jylenneva PVK 7 7 V 36 Turveruukki Oy Pikarineva PVK kesä, la talvi E 34 Turveruukki Oy Honkaneva PVK kesä, la talvi jt E 31 Turveruukki Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt E 19 Matti Suni /Turv. Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt E 19 Paavolan Turve Ky Isoneva laskeutusallas jt E 13 Paavolan Turve Ky Ahmaneva laskeutusallas jt E 35 Vesistöalue yhteensä Liite 2.3

80 Temmesjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Jouttenoinen 58.6 PVK jt S 6 Vapo Oy Pelsonrimpi (KAI) PVK kesä, la talvi jt E 16 ha poistettu tuotannosta ymp haihdutus / imeytys jt S luvan epäämisen johdosta Pelsonrimpi (KAI) yhteensä Vapo Oy Raja-aava (KAI) laskeutusallas jt/kt E PVK kesä, la talvi jt/kt S Raja-aava (KAI) yhteensä Vapo Oy Tuulisuo (KAI) PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt S 4 Vapo Oy Pelsonsuo (osa) laskeutusallas jt S haihdutus / imeytys jt E Pelsonsuo (osa) yhteensä Vesistöalue yhteensä Liite 2.4

81 Oulujoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Hanhineva haihdutus / imeytys jt S 7 tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Itäsuo PVK jt K 1 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo laskeutusallas jt S 17 tuotanto päättynyt 21. Vapo Oy Korentosuo PVK K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo PVK jt/yt K ympärivuotinen tarkkailu haihdutus / imeytys jt E Pehkeensuo yhteensä Vapo Oy Pelsonsuo (osa) laskeutusallas jt K 8 Vapo Oy Tunturisuo PVK 64 E Vapo Oy Niskansuo (KAI) PVK kesä, la talvi jt E PVK kesä, la talvi K ympärivuotinen pintavalutus alkaen. Niskansuo (KAI) yhteensä Vapo Oy Isosuo, Vaala PVK K 25 kuntoonpanovaiheen tarkkailussa Turveruukki Oy Petäikönsuo laskeutusallas + virtaamans. jt/pt K PVK jt/pt 8 8 E Petäikönsuo yhteensä Turveruukki Oy Miehonsuo I laskeutusallas + virtaamans. jt/kt K 1 Turveruukki Oy Turvesuo PVK kesä, la talvi jt K 11 Turveruukki Oy Kapustasuo laskeutusallas + virtaamans. jt K 3 Turveruukki Oy Kanasuo PVK kesä, la talvi jt/kt K 18 Turveruukki Oy Haarasuo PVK kesä, la talvi jt/kt/pt K 15 Turveruukki Oy Miehonsuo II laskeutusallas jt E PVK jt K Miehonsuo II yhteensä Turveruukki Oy Konnansuo PVK kesä, la talvi kt K 22 ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi PVK kesä, la talvi K PVK E Latvasuo Utajärvi yhteensä Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt E 16 Turveruukki Oy Syrjäsuo Utajärvi PVK kesä, la talvi 26 E S. Kinnunen Latvasuo laskeutusallas K 23 A. Haataja Ky Ruostesuo PVK kesä, la talvi 4 4 K 26 Vesistöalue yhteensä Liite 2.5

82 Kiiminkijoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Isonivansuo 6.62 laskeutusallas jt E 6.62 PVK kesä, la talvi jt E Isonivansuo yhteensä Vapo Oy Vittasuo 6.62 laskeutusallas jt E 6.62 haihdutus / imeytys jt E Vittasuo yhteensä Vapo Oy Alalamminsuo PVK kesä, la talvi E 14 Vapo Oy Erkansuo 6.32 PVK jt E 2 Vapo Oy Hakasuo 6.26 PVK jt E 3 L2 riistapelto Vapo Oy Hangassuo 6.25 laskeutusallas jt E 6.25 laskeutusallas + virtaamans. jt E Hangassuo yhteensä Vapo Oy Marttilansuo 6.22 laskeutusallas jt/mt E 8 tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Isosuo 6.46 PVK jt K 6 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sapilassuo 6.37 PVK E 15 Turveruukki Oy Vainionsuo 6.68 laskeutusallas + virtaamans. jt E 6.69 PVK kesä, la talvi jt E 6.69 laskeutusallas jt E Vainionsuo yhteensä Turveruukki Oy Isosuo Ylikiiminki 6.22 PVK kesä, la talvi jt E 11 Turveruukki Oy Varpa-Hoikkasuo 6.13 PVK jt E 6.61 PVK jt E 6.61 laskeutusallas jt E Varpa-Hoikkasuo yhteensä Turveruukki Oy Isosuo Ylik. lisäalue 6.13 PVK kesä, la talvi E 11 Velj. Valkola Kuusisuo 6.61 PVK kesä, la talvi E 13 jälkikäyttö: ruokohelpi Vesistöalue yhteensä Liite 2.6

83 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Kortesuo PVK jt E 32 Vapo Oy Joutsensuo PVK jt E 33 Vapo Oy Haukkasuo PVK jt K PVK kesä, la talvi E Haukkasuo yhteensä Vapo Oy Lehdonsuo PVK kesä, la talvi E 5 Vapo Oy Palosuo PVK kesä, la talvi jt E 47 Vapo Oy Iso-Pihlajasuo PVK jt E 56 Vapo Oy Olki-Peurasuo PVK K 67 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo laskeutusallas jt E laskeutusallas+ virtaamans. jt E Kapulasuo yhteensä Vapo Oy Koppelosaarensuo laskeutusallas jt E laskeutusallas jt E Koppelosaarensuo yhteensä Vapo Oy Kupsussuo PVK kesä, la talvi K 69 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Kärppäsuo PVK kesä, la+virt.säätö talvi K 68 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK jt/pt E 11 Turveruukki Oy Murtosuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK+virtaamans. jt E Murtosuo yhteensä Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK jt E Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä Turveruukki Oy Ällinsuo PVK kesä, la talvi+virtaamans. jt E 4 Turveruukki Oy Isosuo Kollaja PVK kesä, la talvi+virtaamans. jt E 51 Turveruukki Oy Ahvensuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK kesä, la talvi+virt. jt E Virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä Turveruukki Oy Latvasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK jt E Latvasuo yhteensä Turveruukki Oy Luisansuo PVK jt E 54 Turveruukki Oy Lavasuo PVK jt E 55 Turveruukki Oy Kuikkasuo laskeutusallas jt E 9 Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii PVK kesä, la talvi jt/pt E 43 Turveruukki Oy Iso-Rytisuo PVK jt E 53 Turveruukki Oy Takasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E 35 Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo PVK+virtaamans. pt E 64 Turveruukki Oy Ruonasuo PVK kesä, la talvi jt/pt E 65 Turveruukki Oy Iso Jännesuo PVK jt E 66 Liite 2.7

84 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Leväsuo laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK jt E PVK jt E Leväsuo yhteensä Vapo Oy Koutuansuo PVK kesä, la talvi jt E 29 Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo laskeutusallas jt E PVK jt E Iso-Ahmasuo yhteensä Rasepi Oy Hulikkasuo laskeutusallas jt E 62 Rasepi Oy Kapustasuo laskeutusallas jt E 63 Polar-Sammal Oy Syrjäsuo PVK kesä, la talvi E 41 Vesistöalue yhteensä Liite 2.7

85 Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo laskeutusallas E PVK kesä, la talvi jt K Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Saarisuo yhteensä Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo PVK kesä, la talvi jt K 21 Vapo Oy Viitasuo laskeutusallas jt E Sisältää 27,5 ha Tannilan Turveen aluetta rh-kenttä / la jt K Viitasuo yhteensä Vapo Oy Kynkäänsuo PVK kesä, la talvi jt K laskeutusallas jt E rh-kenttä/laskeutusallas jt K PVK kesä, la talvi jt K Sisältää 24 ha Tannilan Turpeen aluetta Kynkäänsuo yhteensä Vapo Oy Teerilammensuo PVK kesä, la talvi jt K 45 Vapo Oy Sivakkasuo PVK kesä, la talvi jt E PVK kesä, la talvi jt K Sivakkasuo yhteensä Vapo Oy Iso Pukasuo PVK K Vapo Oy Iso Pukasuo PVK kesä, la talvi Iso Pukasuo yhteensä Vapo Oy Polvisuo PVK kesä, la talvi jt K 48 Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo PVK kesä, la talvi jt E Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo PVK kesä, la talvi jt K Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo PVK kesä, la talvi jt 37 E Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo PVK kesä, la talvi jt E Vapo Oy Kalliosuot yhteensä Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK kesä, la talvi jt E 11 Turveruukki Oy Kapeimmansuo PVK jt K 37 Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo PVK kesä, la talvi jt K 36 Turveruukki Oy Kääpäsuo laskeutusallas jt K 1 Turveruukki Oy Pukasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt K 12 Turveruukki Oy Räiskinsuo laskeutusallas+ virtaamans. jt S 8 Tuotanto päättynyt 29 Turveruukki Oy Viidansuo laskeutusallas jt K 13 Turveruukki Oy Ämmänsuo laskeutusallas jt E 14 Turveruukki Oy Kaartosuo PVK jt K 52 Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi PVK jt K 6 Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) PVK jt K 63 Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) PVK jt K 64 Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) PVK jt/pt/kt K 65 Liite 2.8

86 Siuruanjoen vesistöaluen jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo laskeutusallas+ virtaamans. jt E PVK kesä, la talvi jt K laskeutusallas+ virtaamans. jt E Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Pikku-Saarisuo yhteensä Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK jt/yt K 31 tuottajana Vapo Oy, ymp.v. tarkk. Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo PVK jt K 44 tuottajana Vapo Oy Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo laskeutusallas jt E 57 Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo PVK kesä, la talvi jt E 58 Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo laskeutusallas 7 7 E 61 Polar-Sammal Oy Ronisuo PVK kesä, la talvi K 59 Vesistöalue yhteensä Liite 2.8

87 Olhavanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Jakosuo 62.6 PVK jt/yt K 62.6 KEM kesä, la talvi jt/yt K Jakosuo yhteensä Vapo Oy Vasikkasuo 62.6 laskeutusallas jt E 62.6 PVK kesä, la talvi jt E Vasikkasuo yhteensä Vesisöalue yhteensä Kuivajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Näätäaapa (LAP) PVK jt/kt E pvk PVK jt E pvk1 ja pvk PVK jt E pvk3 Näätäaapa (LAP) yhteensä Turveruukki Oy Kuurtosuo PVK jt E PVK kesä, la talvi jt E Kuurtosuo yhteensä Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) PVK kesä, la talvi jt E 2 Kuiva-Turve Oy Jääräsuo laskeutusallas + virtaamans. jt/yt E 1 Kuiva-Turve Oy Komppasuo PVK jt E PVK kesä, la talvi jt E PVK kesä, la talvi jt E Komppasuo yhteensä Kuiva-Turve Oy Kompsasuo PVK E PVK E Kompsasuo yhteensä Kuiva-Turve Oy Klaavunsuo PVK jt/yt/pt K Kontiosuo PVK jt/pt K Kuiva-Turve Oy Kontio-Klaavunsuo yhteensä K 14 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK jt/yt E 8 Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo PVK jt E 4 Kuiva-Turve Oy Turkkisuo-Linkkasuo laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK kesä, la talvi jt E PVK jt E Turkkisuo-Linkkasuo yhteensä Koneurakointi J. Vähäsöyrinki Iso-Saarisuo laskeutusallas pt E 18 Simon Turvejaloste Ruonasuo (LAP) laskeutusaltaat + virtaamans. jt E 19 Vesistöalue yhteensä Liite 2.9

88 Piehinginjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Puuroneva 56.4 laskeutusallas jt E 1 L1 rakennettu noin 15 ha kosteikko 211 Kalimenojan vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt E laskeutusallas E Hautasuo (osa) yhteensä Turveruukki Oy Pyyryväissuo ruokohelpikosteikko 9 Yppärinjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt/pt E Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Liminkaojan vesistöalue Purkuvesistö Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Haltija Suo Vesienkäsittely tuotanto lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta Jälki-käyttö yhteensä kailtu Nro Huom Megaturve Oy Leivinneva 55.2 PVK jt/kt/pt K Liite 2.1

89 Puutiosuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Kupsussuo Kärppäsuo Olki-Peurasuo Konnansuo Pehkeensuo Korentosuo Itäsuo Isosuo, Utajärvi Järvineva Niskansuo Isosuo, Vaala Märsynneva Verkaneva Kuuhkamonneva Kärjenrimpi Äijönneva Paskonneva Piipsanneva Kuljunneva Saarineva Sauvasuo Vasamanneva Veneneva Hankilanneva Iso Lamminneva Kärsämäenneva Lamminneva Päällysneva Osmalamminneva 2 km Tuotantosuo Kuntoonpanosuo Liite 3. PPO:n alueen ympärivuotiset päästötarkkailusuot v.211 1:6