Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Transkriptio

1 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18

2 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti nro 863/18, Laari, A Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta KVVY Tutkimus Oy. Tutkimusraportti nro 863/18. 5 s. Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Asta Laari, tutkija, FM Tilaaja: Kankaanpään kaupunki / Jukka Tutti

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO... 4 LIITTEET Liite 1. Tarkkailutulokset

4

5 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta Johdanto Maankaatopaikka, jonne läjitetään rakennustoimintaan kelpaamattomia pinta- ja ylijäämämaita, sijaitsee Kankaanpään kaupungin omistamalla tilalla Linkkipuisto rn:o 2:516 (kuva 1.1). Kaatopaikan suoto- ja valumavedet kulkeutuvat Paskonlammen ympäristössä olevan turpeennostoalueen ojastoihin. Sieltä vedet laskevat Kooninojaan, johon laskee vesiä Kooninjärven suunnasta. Kooninoja laskee Kankaanjärveen ja edelleen Pitäjänojan kautta Karvianjokeen. Luvan maankaatopaikkaan on Kankaanpään kaupungille ympäristölupapäätöksellään myöntänyt Lounais-Suomen ympäristökeskus (LOS-2002-Y , lupa nro 88 YLO, ). Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (PoSa) ympäristö- ja terveyslautakunta tarkisti antamallaan päätöksellä ( 15) annetun ympäristölupapäätöksen. Tarkistetut lupamääräykset korvasivat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tarkkailuohjelma on päivitetty tarkistettujen lupamääräysten mukaiseksi ja sen on laatinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ( , kirjenumero 931/17). Ohjelman mukaan näytteet otetaan keväisin ja syksyisin maankaatopaikalta kaakkoon laskevasta laskuojasta (P1) sekä alueen länsipuolella länteen (P2) ja etelään (P3) laskevista ojista mikäli niissä on virtaamaa. Näytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, sameus sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuudet. Tarkkailua toteuttaa KVVY Tutkimus Oy (KVVY). Vuonna 2018 tarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (taulukko 1.1). Näytteenotosta vastasivat KVVY:n sertifioidut näytteenottajat. Vesianalyysit tehtiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima tutkimuslaboratorio T064. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1.1. Havaintopaikat ja -ajankohdat vuonna X = näytteet otettu. Tunnus Nimi P1 Purkuoja kaakkoon kuiva x P2 Läntinen oja länteen x x P3 Läntinen oja etelään kuiva kuiva

6 2 Kuva 1.1. Maankaatopaikan (Mkp) ja havaintopisteiden (P1, P2 ja P3) sijainti. Peruskarttarasteri Maanmittauslaitos 4/ Tulosten tarkastelu Vuoden 2018 havaintokerroilla valumat olivat vähäisiä. Maankaatopaikalta kaakkoon laskevasta ojasta pisteeltä P1 saatiin näytteet vain syksyllä, jolloin virtaama oli 0,1 l/s. Kevään havaintokerralla oja oli kuiva. Läntisestä ojasta pisteeltä P2 näytteet saatiin sekä keväällä että syksyllä. Keväällä virtaama oli 0,1 l/s ja syksyllä vain 0,02 l/s. Oja on muuttunut metsätöiden seurauksena. Oja virtaa pohjoisesta kaatopaikan ulkopuolelta mutta siihen tulee ainakin ajoittain vesiä myös maankaatopaikalta. Maankaatopaikan länsipuolella vesiä virtaa ajoittain myös etelään mutta vuoden 2018 havaintokerroilla piste P3 oli kuiva. Pisteellä P1 ojavesi oli syksyllä vain lievästi sameaa eikä kiintoainepitoisuus ollut koholla. Vesi oli hieman hapanta (ph 6,7). Veden sähkönjohtavuus (33,3 ms/m) oli korkea ja selvästi koholla luonnonvesien tasosta. Myös fosforipitoisuus oli koholla ollen noin kaksinkertainen ojavesien luonnontasoon nähden. Vähäisen virtaaman vuoksi kuormitus jäi kuitenkin olemattomaksi (taulukko 2.1). Pisteellä P2 vesi oli keväällä vain lievästi sameaa mutta syksyllä sameaa ja kiintoainepitoista. Sähkönjohtavuus (14,3-17,4 ms/m) oli koholla luonnonvesien tasosta mutta selvästi matalampi kuin pisteellä P1. Keväällä vesi oli emäksistä ja syksyllä hieman hapanta. Kokonaisfosforipitoisuus oli keväällä noin kaksinkertainen ojavesien luonnontasoon nähden mutta syksyllä luonnontasolla. Pienen virtaaman vuoksi fosforikuormitus jäi keväälläkin kuitenkin olemattomaksi (taulukko 2.1).

7 Taulukko 2.1. Kankaanpään Linkkipuiston maankaatopaikan ojavesien laatu ja aiheutunut vesistökuormitus 2010-luvulla havaintoajankohdittain. Kuormitusluvut kuvaavat bruttokuormitusta eli mukana on luonnonhuuhtouma (taustapitoisuuksia ei ole vähennetty). AVL= asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. NäytePvm HavPaik *Sameus *K-aine *Kok.P *Sähkonj *ph Virtaama K-aine Kok.P Kok.P FNU mg/l µg/l ms/m l/s kg/d kg/d AVL P1 0,4 0,5 13 0,40 0,02 0, P1 0,6 3,2 14 0,10 0,03 0, P1 12,0 4,6 61 0,30 0,12 0, P1 14,0 4,4 50 0,50 0,19 0, P1 24 7,0 59 0,40 0,24 0, P1 12 3,2 41 0,30 0,08 0, P1 0,4 0,5 14 0,30 0,01 0, P1 5,4 3,8 32 0,00 0,00 0, P1 16 9,0 59 0,00 0,00 0, P1 9,1 9,0 46 0,00 0,00 0, P1 10 4,0 38 0,05 0,02 0, P ,10 0,25 0, P ,20 0,17 0, P1 16 8,2 75 0,10 0,07 0, P1 4 2, ,6 6,3 0,03 0,01 0, P1 12 5, ,8 6,7 3,00 1,40 0, P1 0,00 0,00 0, P1 4,0 2, ,3 6,7 0,10 0,02 0, P ,6 5,7 0,20 2,59 0, P2 3,6 4, ,4 7,8 0,10 0,04 0, P2 8, ,3 6,6 0,02 0,04 0,00 0 Pisteellä P1 vesi oli tarkkailujakson alkuvuosina ajoittain melko kirkasta mutta sittemmin vesi on ollut useimmiten sameaa (kuva 2.1). Vaihtelu havaintokertojen välillä on kuitenkin ollut suurta. Fosforipitoisuudessa on havaittavissa kohoamista tarkkailujakson aikana (kuva 2.2). Luonnonojavesien tasoon (<20 µg/l) nähden pitoisuus oli vuonna 2018 noin kaksinkertainen. Kiintoaine mg/l 60 K-aine Sameus Sameus FNU Kuva 2.1. Sameus ja kiintoainepitoisuus maankaatopaikan laskuojassa pisteellä P

8 µg/l Kuva 2.2. Kokonaisfosforipitoisuus maankaatopaikan laskuojassa pisteellä P Yhteenveto Maankaatopaikan vesistövaikutuksia on tarkkailtu laskuojasta pisteeltä P1 vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2017 tarkkailuun otettiin mukaan myös alueen länsipuolinen oja (pisteet P2 ja P3), jonne ainakin ajoittain tulee myös maankaatopaikan vesiä. Maankaatopaikan vesistövaikutukset ovat tavallisesti jääneet vähäisiksi. Merkittäviä kuormitusvaikutuksia ei pienten virtaamien takia ole ollut havaittavissa eikä fosforikuormitus ole usein vastannut edes yhden asukkaan fosforikuormaa. Vuoden 2018 havaintokerroilla fosforikuormitus oli olematonta. Kuormitus on pääosin vähäistä, vaikka voikin ajoittain kasvaa virtaamien kasvaessa.

9 5 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Tutkija Asta Laari Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta Jakelu Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus Kankaanpään ympäristöviranomainen

10 KVVY Tutkimus Oy Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kankaanpään maankaatopaikka (KANKMA) Pvm. Hav.paikka *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *Kok.P Syvyys (m) FNU mg/l ms/m µg/l KANKMA / P1 Purkuoja kaakkoon Klo 14:54; Näytt.ottaja ASU; Virt. 0,0 m3/s; 0, KANKMA / P1 Purkuoja kaakkoon Klo 14:30; Näytt.ottaja MN; Virt. 0,00010 m3/s; 0,1 4,0 2,0 33,3 6, KANKMA / P2 Läntinen oja länteen Klo 14:44; Näytt.ottaja ASU; Virt. 0,00010 m3/s; 0,1 3,6 4,1 17,4 7, KANKMA / P2 Läntinen oja länteen Klo 14:50; Näytt.ottaja MN; Virt. 0, m3/s; 0,1 8, ,3 6, KANKMA / P3 Läntinen oja etelään Klo 14:40; Näytt.ottaja ASU; 0, KANKMA / P3 Läntinen oja etelään Klo 14:50; Näytt.ottaja MN; Virt. 0,0 m3/s; 0,1 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.