TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

Transkriptio

1 OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211

2

3 A. Haataja, S. Kinnunen, Turveruukki Oy, Vapo Oy Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Veden laadun kehitys TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaatutulosten vertailu Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista BIOLOGINEN TARKKAILU POHJAELÄIMET Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto, - lajinmääritys ja aineistot Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tyyppiominaiset taksonit ja EPT- heimojen lukumäärä Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ELS-arvojen laskenta Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT indeksi Ravinnonkäyttötaparyhmätarkastelu Tulokset Tulosten tarkastelu YHTEENVETO VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

4 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten turvesoiden sekä vesistö- ja pohjaeläintarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2 Turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Vedenlaatutuloksia Oulujoen alueelta v Liite 5 Sanginjärven vedenlaatutulokset 211, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liite 6 Tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuosina 27 ja 211 Liite 7 Pohjaeläinnäytteenottoalueiden valokuvat syyskuulta 211 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Hanna Kurtti, DI Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Oulujoen vesistöalueen alaosalla on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Vapo Oy 24, päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman antamallaan päätöksellä (Dnro 1195Y284-13). Tarkkailuohjelman sisältämät suot ovat taulukossa 1. Vuonna 211 suurin osa Oulujoen vesistöalueen alaosalla sijaitsevista turvetuotantoalueista oli kesäaikana päästötarkkailussa ja turvesoiden purkuvesistöissä toteutettiin laajaa vesistötarkkailua ja biologista tarkkailua. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Oulujoen vesistöalueella sijaitsi vuonna 211 viisi ympärivuotista tarkkailukohdetta. Myös yksi kuntoonpanosuo (Isosuo, Vaala) oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Turvesoiden vuosipäästöjä on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a). Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. Taulukko 1 Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Suo Luvanhaltija Lupa Tarkistus Laskureitti Itäsuo Vapo Oy PSY 71/9/2, Utosjoki-Oulujoki Pehkeensuo Vapo Oy PSY 7/9/2, Utosjoki-Oulujoki Pelsonsuo Vapo Oy PSY 125/8/2, / 217 Muhosjoki-Oulujoki Niskansuo Vapo Oy VHO 7/78/ Laskuoja-Kutujoki-Oulujoki Naamanjoki-Oulujoki Korentosuo Vapo Oy PSY 67/5/2, Itäoja-Sanginjärvi-Sanginjoki-Oulujoki Tunturisuo Vapo Oy PSAVI/83/4.8/21, Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Hanhineva Vapo Oy *) PSY 41/9/2, Muhosjoki-Oulujoki Keisarinsuo/ Vapo Oy/ VHO 6/288/3, Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Timonsuo Timoni Oy Turvesuo Turveruukki Oy PSY 33/3/2, Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSY 32/3/2, Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSVEO 44/99/2, Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Konnansuo Turveruukki Oy PSAVI/78/4.8/21, Konnanoja-Sanginjoki-Oulujoki Haarasuo Turveruukki Oy PSY 4/3/2, Koivuoja-Sanginjoki-Oulujoki Kanasuo Turveruukki Oy PSY 52/3/1, Metsäoja-Oulujoki Latvasuo Turveruukki Oy PSY 37/4/2, Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Kapustasuo Turveruukki Oy PSY 17/4/2, Naamanjoki-Oulujoki Petäikönsuo Turveruukki Oy **) PSAVI/38/4.8/21, Kangasoja-Muhosjoki-Oulujoki Hautasuo Turveruukki Oy PSAVI/366/4.8/21 VIREILLÄ Murhioja-Sanginjoki-Oulujoki Latvasuo S. Kinnunen PSY 17/6/2, Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Ruostesuo Arto Haataja *) Hanhinevan turvetuotannon lopettaminen **) Petäikönsuon turvetuotannon lopettaminen Oulujoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. Oulujoen yhteistarkkailu raportoidaan erikseen Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu on raportoitu Pöyry Finland Oy:n toimesta (Pöyry Finland Oy 212b). Copyright Pöyry Finland Oy

6 Oulujoen vesistöalueella on toteutettu kalataloudellista yhteistarkkailua Fortum Power and Heat Oy:n ja Vapo Oy Energian vuonna 22 laatimien ohjelmien mukaisesti. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 114/ , ja Ohjelman mukaan vuosi 21 oli kalataloustarkkailun osalta laaja vuosi Oulujoella. Seuraava laaja vuosi on TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 211 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,3 C, mikä oli,1 C pitkän ajan keskiarvoa matalampi. Joulukuu 21 ja helmikuu 211 olivat huomattavasti keskimääräistä kylmempiä kuukausia: joulukuun keskilämpötila oli 6,4 o C vuosien keskiarvoa matalampi ja helmikuun lämpötila oli 6,8 o C pitkänajan keskiarvoa matalampi. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpiä. Huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuu olivat kaikki yli 2 astetta lämpimämpiä kuin pitkän ajan keskiarvo (kuva 1). C Tarkkailukausi 21 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteenlaitos) Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 586 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm, eli tarkkailukauden sademäärä oli noin 3 prosenttia tavanomaista korkeampi (kuva 2). Heinäkuu 211 oli erityisen sateinen. Silloin satoi yli kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Myös kesä-, syys- ja lokakuu olivat sateisia. Marras- ja joulukuu 21 olivat vähäsateisia. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 mm Tarkkailukausi 21 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteenlaitos). Oulujoen suulla Merikoskessa (F = km 2 ) tarkkailukauden keskivirtaama (27 m 3 /s) oli jonkin verran pienempi kuin vuosina keskimäärin (265 m 3 /s). Joulukuussa virtaama oli keskimääristä korkeampi, mutta tammikuusta elokuun loppuun saakka virtaamat olivat selkeästi vuosien keskimääräisiä virtaamia pienempiä. Touko-kesäkuussa virtaama oli vain kolmasosan tavanomaisesta. 5 4 m3/s Oulujoki, Merikoski vrk-arvot kk-keskiarvot marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 3 Oulujoen (Merikoski) virtaamat sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla (Hertta-tietokanta ). Copyright Pöyry Finland Oy

8 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Oulujoen vesistöalueella oli tuotannossa ha, kunnostusvaiheessa 89 ha ja tuotannosta poistunut 237 ha. Jälkikäytössä oli 384 ha ja valmistelematonta aluetta oli 64 ha. Kesällä 211 Oulujoen alaosan turvesoiden päästötarkkailu toteutettiin 19 turvesuolla, joista Itäsuon, Konnansuon, Korentosuon, Pehkeensuon ja Niskansuon tarkkailu oli ympärivuotista. Isosuolla (Vaala) toteutettiin kuntoonpanotarkkailua ja kolmellatoista muulla suolla toteutettiin kesäaikaista päästötarkkailua. Pehkeensuolla ja Isosuolla (Vaala) tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Tarkkailukohteet on esitetty taulukossa 2 sekä kartalla liitteessä 1. Virtaamamittauksissa oli kesällä 211 jonkin verran ongelmia. Haarasuon kesän kuormitukset arvioitiin hydrologisen vesistömallin perusteella, koska Haarasuolla padotti koko kesän ajan tai pato vuosi. Kapustasuolla virtaama arvioitiin Petäikönsuon virtaaman avulla ja jakson virtaama otettiin vesistömallista. Taulukko 2 Oulujoen alaosan tarkkailuvelvolliset turvesuot, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v (PVK = pintavalutuskenttä. Tarkkailtu v. 211: K = kyllä, E = ei, S=suppea). Haltija Suo Purkuvesistö Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vesienkäsittely Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom Vapo Oy Hanhineva haihdutus / imeytys jt S tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Itäsuo PVK jt K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo laskeutusallas jt S tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Korentosuo PVK K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo PVK jt/yt K ympärivuotinen tarkkailu haihdutus / imeytys jt E Pehkeensuo yhteensä Vapo Oy Pelsonsuo (osa) laskeutusallas jt K Vapo Oy Tunturisuo PVK 64 E Vapo Oy Niskansuo (KAI) PVK kesä, la talvi jt E PVK kesä, la talvi K ympärivuotinen pintavalutus alkaen Niskansuo (KAI) yhteensä Vapo Oy Isosuo, Vaala PVK K kuntoonpanovaihe laskeutusallas + Turveruukki Oy Petäikönsuo virtaamans. jt/pt K PVK jt/pt 8 8 E Petäikönsuo yhteensä Turveruukki Oy Miehonsuo I laskeutusallas + virtaamans. jt/kt K Turveruukki Oy Turvesuo PVK kesä, la talvi jt K laskeutusallas + Turveruukki Oy Kapustasuo virtaamans. jt K Turveruukki Oy Kanasuo PVK kesä, la talvi jt/kt K Turveruukki Oy Haarasuo PVK kesä, la talvi jt/kt/pt K Turveruukki Oy Miehonsuo II laskeutusallas jt E PVK jt K Miehonsuo II yhteensä Turveruukki Oy Konnansuo PVK kesä, la talvi kt K ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi PVK kesä, la talvi K PVK E Latvasuo Utajärvi yhteensä Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + jt E S. Kinnunen Latvasuo virtaamans. laskeutusallas K A. Haataja Ky Ruostesuo PVK kesä, la talvi 4 4 K Vesistöalue yhteensä Tarkkailun tulokset Taulukoissa 3 5 on esitetty Oulujoen alaosan tarkkailusoiden virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat liitteenä 2. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Oulujoen alaosan turvesoilla kesän 211 keskimääräinen valuma oli 15,3 l/s km 2, joka oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvesoilla keskimäärin (taulukko 3). Tässä yhteydessä on otettava huomioon virtaamatietojen epäluotettavuudet ja siitä johtuva hydrologisen vesistömallin käyttö valuma-arvioissa kolmella kohteella. Keskiarvoihin on kuitenkin sisällytetty nämäkin kohteet. Kesä 211 oli edelliskesää sateisempi ja myös valumat turvesoilta olivat hieman suuremmat. Valumissa oli Oulujoen alaosan alueella melko paljon suokohtaisia vaihteluja. Kanasuolla keskivaluma oli kesällä 211 vain,8 l/s km 2 kun taas Petäikönsuolla keskivaluma oli 37,6 l/s km 2. Vuoden keskivaluma Suomessa noin 1 l/skm 2 (ympäristöhallinnon www-sivut). 5 Taulukko 3 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 211 (Mq = keskivaluma, Nq = minimivaluma, Hq = maksimivaluma). Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden keskivaluma sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskivaluma vuonna 21. Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 8,4,3 12,8 Konnansuo pvk1 9,6 1,3 31,4 Konnansuo la 11,9 1,6 46,3 Korentosuo pvk1 1,2,8 49,9 Niskansuo pvk1 16,5, 128, Pehkeensuo pvk1 1,5 3,1 78,4 Kuntoonpano Isosuo (Vaala) pvk1 25,7 8, 177, Kesäaikaiset Haarasuo * pvk 13, 5,8 3,6 Kanasuo pvk,8, 16,2 Kapustasuo * la 31,9 7, 158,2 Latvasuo (TR) * pvk 17,4,3 65, Miehonsuo I la 9,1 1,5 81,8 Pelsonsuo (osa) la3 11,8 1,8 325,3 Petäikönsuo la 37,6 13,1 183,5 Keskiarvo (n=14) 15,3 3,2 15,3 Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (n=6) ** 12,5 1,8 16, Oulujoen alaosan alueen suot 21 (n=5) 1,9 2,5 7,2 * Virtaama arvioitu osittain tai kokonaan vesistömallista tai muiden soiden virtaaman avulla ** Sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta Turvesoiden valumavesien ph:t vaihtelivat välillä 4,6 6,8 eli turvesoiden valumavedet olivat happamia (taulukko 4). Happamimmat valumavedet mitattiin Konnansuolla kuten myös vuonna 21. Happamin yksittäinen näyte (ph 3,4) otettiin Keisarinsuo- Timonsuolla (liite 2.5). Myös Petäikönsuon vedet olivat varsin happamia. Ruostesuon ja Pehkeensuon valumavedet olivat lähimpänä neutraalia. Vedessä oli keskimäärin mg/l happea kuluttavaa ainesta. Ruostesuon humuspitoisuudet olivat tarkkailusoista alhaisimmat ja Kanasuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pienimmät Niskansuolla kuten myös vuonna 21 ja suurimmat kuntoonpanovaiheessa olleella Isosuolla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat puolestaan pienimmät Turveruukin Latvasuolla ja suurimmat Konnansuolla. Myös rautapitoisuudet olivat pienimmät Turveruukin Latvasuolla ja suurimmat Keisarinsuo-Timonsuolla. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmat Kapustasuolla ja pienimmät Isosuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

10 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumavedet olivat kokonaisuutena hieman parempilaatuisia kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kesän tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu: erityisesti fosforin ja raudan pitoisuudet olivat pienemmät Oulujoen alaosalla (taulukko 4). Oulujoen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset pitoisuudet kasvoivat hieman vuoden 21 vastaaviin arvoihin verrattuna. 6 Taulukko 4 Oulujoen alaosan tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 211 keskimäärin (n = näytteiden lukumäärä). Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesän 21 keskimääräiset veden laadut. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 9 6, , ,1 Konnansuo pvk1 5 4, , , ,9 Konnansuo la 8 5, Korentosuo pvk1 9 6, , ,1 Niskansuo pvk1 6 6, , , ,8 Pehkeensuo pvk1 9 6, ,6 Kuntoonpano Isosuo (Vaala) pvk1 9 5, ,9 Kesäaikaiset Haarasuo pvk 6 6, ,2 1) Hanhineva la 4 5, , Kanasuo pvk 11 5, , Kapustasuo la 1 6, , ) Keisarinsuo-Timonsuo la3 6 5, Latvasuo (S. Kinnunen) la8 1 6, Latvasuo (TR) pvk 1 5, ,5 51 2, ,4 Miehonsuo I la 11 6, ) Miehonsuo II pvk 2 6, ,5 Pelsonsuo (osa) la3 1 6, ,6 Petäikönsuo la 11 4, Ruostesuo pvk 1 6, , ) Turvesuo, Miehonoja ap kosteikko 1 5, ,1 Keskiarvo 6, ,2 Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (73 kpl)* 6, ,2 Oulujoen alaosan alueen suot 21 (5 kpl) 5, , 1) Ei mukana keskiarvossa: Hanhinevalla ja Keisarinsuo-Timonsuolla suppea tarkkailu, Miehonsuo II saatiin vain kaksi näytettä. Turvesuon piste ei ole varsinainen päästötarkkailun piste, vaan vesistöpiste. * Sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta Taulukossa 5 on esitetty Oulujoen alaosan ominaispäästöt. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Taustahuuhtouma laskettiin yleisesti käytössä olevilla ns. taustapitoisuuksilla: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Humus- ja fosforipäästöt olivat suurimmat kuntoonpanossa olleella Isosuolla. Typpipäästöt olivat suurimmat Petäikönsuolla, rautapäästöt olivat suurimmat Petäikönsuolla ja Keisarinsuo-Timonsuolla ja kiintoainepäästöt olivat suurimmat Kapustasuolla. Päästöt olivat kaikilta osin pienimmät Kanasuolla. Kanasuon pienet kuormitukset johtuvat kesän 211 hyvin pienestä valumasta. Copyright Pöyry Finland Oy

11 7 Taulukko 5 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 211. Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesän 21 keskimääräiset ominaispäästöt. Tarkkailu vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 291,3,1 7,5,, ,2 3,9 24 Konnansuo pvk1 158,2, 1, 1, , 5,7 25 Konnansuo la 416,6,1 23,1 9, , Korentosuo pvk1 438,4,2 12, 1, ,2 7,3 36 Niskansuo pvk1 61,4, 23, 1, , Pehkeensuo pvk1 241,3,1 7,3,2, ,1 2,8 33 Kuntoonpano 1) Isosuo (Vaala) pvk ,1 24,6 77 1, Kesäaikaiset Brutto 1) Haarasuo pvk 467,4,1 13,2 1, ,1 7,3 17 2) Hanhineva la 397,4, 17,2 2, , Kanasuo pvk 48,, 1,,, 4,3 7,,,6 5,7 Kapustasuo la 982 1,1,1 41,5 7, , ) Keisarinsuo-Timonsuo la3 364,8,3 17 1,7 6, , ) Latvasuo (S. Kinnunen) la8 316,5,1 16 2,9 2, ,2 9,5 187 Latvasuo (TR) pvk 591,3, 9,,, ,3 8,8 47 Miehonsuo I la 373,5,1 17,4 5, , ) Miehonsuo II pvk 421,2 1 85, 5,5 65 Pelsonsuo (osa) la3 238,7,7 2 2,7 4, 46 91, Petäikönsuo la 99 1,2,4 54, , ) Ruostesuo pvk 139,3,1 9,4,2 1, ,1 4, ) Turvesuo, Miehonoja ap kosteikko 468,6,2 11,2 2, 44 77,4 6,3 58 Keskiarvo (12 kpl) 441,5,2 19,3 5, , Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (55 kpl)* 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 Oulujoen alaosan alueen suot 21 (5 kpl) 334,4,1 1,3 3, 2 65,2 5,3 46 1) Virtaamat tai vedenlaatu arvioitu tai epäluotettavia, ei mukana keskiarvossa. 2) suppeat tarkkailut (n=5 tai vähemmän) ei mukana keskiarvoissa. Netto Oulujoen alaosan tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat kokonaisuutena hieman suuremmat ja kiintoainepäästöt huomattavasti suuremmat kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla kesällä 211 keskimäärin. Kiintoainepäästöt olivat Oulujoen alaosalla kaksinkertaiset Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvoon nähden, johtuen lähinnä Kapustasuon ja Petäikönsuon suurista kuormitusarvoista. Kuntoonpanossa olevan Isosuon fosforikuormitus oli kymmenkertainen muihin soihin verrattuna, mutta Isosuon kuormitus ei ole mukana keskiarvossa virtaamadatan puuttumisen takia. Kaikki päästöt kasvoivat Oulujoen alaosalla vuoteen 21 verrattuna. Valuma oli vuonna 211 puolitoistakertainen vuoteen 21 verrattuna ja tämä näkyy myös suurempana kuormituksena. Vuoden 21 kuormituslukujen kohdalla on huomioitavaa että kuormituskeskiarvo on laskettu vain viiden suon tulosten perusteella. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana yhdellä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla (Pehkeensuo pvk1) ottamalla näytteitä vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vedenkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Isosuolla tarkkailtiin tehoa kuntoonpanovaiheessa. Vedenkäsittely tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tarkkailukohteilla oli käytössä pintavalutuskenttä. Reduktioprosenteilla pintavalutuskentän tehoa arvioitaessa täytyy huomioida myös pintavalutuskentälle tulevan veden laatu. Mikäli jo pintavalutuskentälle tuleva ve- Copyright Pöyry Finland Oy

12 si on laadultaan hyvää, ei pintavalutuskentällä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttiarvoa. Pehkeensuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin viisi kertaa kesällä 211 (taulukko 6). Kenttä toimi varsin hyvin: tehokkaimmin kenttä poisti fosfaattifosforia (65 %), ammoniumtyppeä (78 %) ja kiintoainetta (67 %). Kokonaisfosforin pitoisuus laski 48 %, kokonaistypen 3 %, ja raudan 47 %. Veden ph pysyi samana. 8 Taulukko 6 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho Pehkeensuon pvk1:lla kesällä 211. n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pehkeensuo, pvk yp (kesä) 5 6, Pehkeensuo, pvk ap (kesä) 5 6, ,2 Reduktio % Isosuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa viidesti kesällä ja kerran syksyllä (taulukko 7). Kenttä pidätti tehokkaasti ammoniumtyppeä (92 %) ja kiintoainetta (94 %). Muutoin kenttä ei vielä toiminut. Taulukko 7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho Isosuon pvk1:llä kesällä 211. n ph CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo (Vaala), pvk yp 5 6, Isosuo (Vaala), pvk ap 5 5, ,3 Reduktio % TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 211 Oulujoen alaosan päästöt turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (taulukko 8). Taulukoissa 9 ja 1 esitetyt kuormitusarvot poikkeavat hieman Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa 211 esitetyistä arvoista, sillä tähän raporttiin on korjattu Turvesuon kuormituslukuja. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Taulukko 8 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 212a). 9 Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi ,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,4 72,3 6, 63 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,1 4,6 9,5,1 3,2 4,4 kevät , , kesä , ,3 7,9 49 syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 5,6 19,1 3,6 12 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi ,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät , , kesä , ,3 7,9 49 syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 7,1 29,3 5,1 21 Kuntoonpanosuot talvi ,9 6,9 18,8 4,4 7,6 kevät , , kesä , , syksy ,3 26 7, vuosi kg/ha/a ,6 5,5 2,5 3,4 11,6 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 211 on esitetty taulukossa 9. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 921 kg/d COD Mn, 1,6 kg/d fosforia, 34 kg/d typpeä ja 333 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,1 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä sekä 286 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin vuosina 29 ja 21. COD Mn -kuormitusta nostavat etenkin Niskasuon ja Petäikönsuon kuormitukset, joiden yhteenlaskettu osuus on 27 % kokonaiskuormituksesta. Kiintoainekuormitusta nostaa puolestaan Kapustasuon kuormitus, joka on 32 % koko kiintoainekuormituksesta. Kapustasuolla mitattiin kaksi suurta kiintoainepitoisuutta (1 mg/l) ja (98 mg/l), jotka vaikuttavat tulokseen (liite 2.4). Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 Taulukko 9 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy S 9,1,4 3,,3,2 2,4 Itäsuo Vapo Oy K 46,5 1,2 6,3,6 3,8 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy S 28,6 1,3 18,4,8 16 Korentosuo Vapo Oy K 83,8 2 1,5 1,4 7 Pehkeensuo Vapo Oy K/E 52,6 1,9 13,1,2,8 8,9 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy K 13,4 1,1 5,1,3,8 3,9 Niskansuo (KAI) Vapo Oy E 17,2,5 2,8,1,3 2, Niskansuo (KAI) Vapo Oy K 139,9 5,3 11,2 3,7 4,7 Isosuo, Vaala Vapo Oy K 67,64 1,4 4,5,62,7 1,9 Petäikönsuo Turveruukki Oy K/E 17, , Miehonsuo I Turveruukki Oy K 36,5 1,6 9,3,3 1,2 7,8 Turvesuo Turveruukki Oy K 37,4 1,2 6,1,3,7 4,5 Kapustasuo Turveruukki Oy K 89,1 3,7 16,5 2,4 11 Kanasuo Turveruukki Oy K/E 11,2,2 1,4,2,2 1, Haara-Torvisuo Turveruukki Oy K 77,6 2,1 6,5,2 1,2 2,8 Miehonsuo II Turveruukki Oy K 1,1 3,,2 2 Konnansuo Turveruukki Oy K 14,2,7 5,1,1,6 4,4 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy K/E 52,6 1, 5,,5,8 4,3 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E 13,2,7 8,5,2,5 7,8 Latvasuo S.Kinnunen K 14,2,7 9,2,1,4 8, Ruostesuo A.Haataja K 5,6,1,4 7,5,5,2 6,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,7 1,9 6,5,7 1, 3,2 Vesistöalue yhteensä , , , , , , Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 1. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a COD Mn, 57 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 412 kg/a fosforia, kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Tarkkailukaudella 211 satoi lähes saman verran kuin tarkkailukaudella 21, mutta turvesoiden päästöt olivat humuksen osalta 14 %, fosforin osalta 17 %, typen osalta 8 % ja kiintoaineen osalta 28 % suuremmat kuin vuonna 21. Vuoteen 29 verrattuna humuspäästöt ja kiintoainepäästöt olivat 11 % suuremmat, fosforipäästöt 18 % ja typpipäästöt 4 % pienemmät. Oulujoen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Lapin Vesitutkimus Oy:n tekemässä Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 1 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 211 ( ). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy S , , Itäsuo Vapo Oy K , Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy S Korentosuo Vapo Oy K Pehkeensuo Vapo Oy K/E , Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy K Niskansuo (KAI) Vapo Oy E Niskansuo (KAI) Vapo Oy K Isosuo, Vaala Vapo Oy K Petäikönsuo Turveruukki Oy K/E Miehonsuo I Turveruukki Oy K Turvesuo Turveruukki Oy K Kapustasuo Turveruukki Oy K Kanasuo Turveruukki Oy K/E Haara-Torvisuo Turveruukki Oy K Miehonsuo II Turveruukki Oy K 3 9 3, , Konnansuo Turveruukki Oy K , , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy K/E Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E , Latvasuo S.Kinnunen K Ruostesuo A.Haataja K , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 turvesoiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta sekä alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien soiden vaikutusta veden laatuun soiden lähialueella. Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun näytepisteiltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Vuonna 211 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Nab Labs Oy. Vuosittaisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä on neljä, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua Utosjoessa (havaintopaikka Ut1), Sanginjoessa (Sa), Muhosjoessa (Mu31) ja Kutujoessa (Kut14, Hertta-tietokannassa nimellä Kutujoki 18). Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 11. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Oulujoen yhteistarkkailuun kuuluvat havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, Herttatietokannassa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, Herttatietokannassa nimellä Muhosjoki alapää) ovat yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa, joten tässä yhteydessä on tarkasteltu tuloksia myös näiltä pisteiltä vuodelta 211. Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 Taulukko 11 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 211 sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Vuosittainen tarkkailu Muhosjoki, Vilmikko Mu Pelsonsuo ap., Hanhineva ap., Petäikönsuo ap. Utosjoki 83-tien silta Ut Itäsuo ap., Pehkeensuo ap. Kutujoki, keskiosa Kut Niskansuo ap. Sanginjoki, 83-tien silta Sa Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Alueellinen tarkkailu Kutujoki, Niskansuon yp KutNi_yp Niskansuo yp. Hetejärvi He Niskansuo ap. Utosjoki Autio Ut Pehkeensuo yp., Latvasuo ap., Ruostesuo ap. Utosjoki Yli-Utos Ut Itäsuo yp. Poikajoki Muhosperä Poi13* Keisarinsuo ap., Timonsuo ap. Poikajoki yp. Poi2* Keisarinsuo yp., Timonsuo yp. Muhosjoki, Kylmälä Mu Pelsonsuo ap., Hanhineva yp., Petäikönsuo ap. Kangasoja Ka Petäikönsuo ap. Sanginjoki Holtinkylä Sa Konnansuo ap., Miehonsuo yp., Turvesuo yp. Sanginjoki MTS 834 Sa Konnansuo yp., Hautasuo yp. Sanginjoki Aittokylä Sa Haarasuo ap. Sanginjoki Kivelä Sa Haarasuo yp. Kanasuon laskuoja Kanla Kanasuo ap. Pilpaoja Pi Miehonsuo ap., Turvesuo ap. Sotkajärven lahti So Kanasuo ap. Naamanjoki Lampela Na Kapustasuo ap. Naamanjoki Toivola Na Kapustasuo yp. Hanhioja alaosa Ha1* Hanhineva ap. Hyrynpuro Hyr Isosuo (Vaala) ap. Itäoja Itä Korentosuo ap. Oulujoen yhteistarkkailu Kutujoki, jokisuu Kut Muhosjoki, jokisuu Mu * jälkihoitovaiheen vesistötarkkailu Alueellisen tarkkailun näytteitä otetaan vastaavasti huhti-toukokuussa sekä heinäsyyskuussa. Vuonna 211 alueellisen tarkkailun pisteitä oli 2. Lisäksi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua (havaintopiste Saj) ja näitä tuloksia on käytetty myös tässä raportissa. 5.2 Tarkkailun tulokset Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden, alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailupisteiden keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna 211 on esitetty taulukossa 12. Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 12 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden (Mu31, Ut1, Kut14, Sa), alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailu-pisteiden (Kut2, Mu) keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna O 2 ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Klorofylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Hyrynpuro Hyr 6,1 62 5,9 5, , Kutujoki ja Hetejärvi KutNi yp 7,6 8 6,8 2, < ,2 Kut14 7,3 77 6,7 2, < ,8 Kut2 8,1 85 6,7 2, ,1 He 7, 74 6,1 6, < ,4 Naamanjoki Na24 7, 7 6,3 2, < ,7 Na15 7,5 73 6,5 3, ,5 Itäoja Itä 4,1 4 5,9 2, < ,3 Utosjoki Ut32 7,6 76 6,6 2, < , Ut2 7,8 78 6,5 2, < , Ut1 7,8 82 6,6 2, < ,8 Kanasuon laskuoja ja Sotkajärvi Kanla 6,5 66 6,8 4, , So1 5,9 65 7, 2, < ,1 Kangasoja, Hanhioja, Poikajoki ja Muhosjoki Ka1 7,7 71 6,3 11, ,9 Ha1 6,1 62 5,9 5, , Poi2 7,4 7 6,9 6, ,7 Poi13 8,7 73 7, 8, ,6 Mu49 8,2 77 6,9 5, ,4 Mu31 8,6 81 7, 7, ,7 Mu 8,5 47 7,2 7, , Pilpaoja ja Sanginjoki Pi1 5,3 74 6,7 5, ,6 Sa46 6,7 68 6,3 2, ,7 Sa4 6,2 63 6,3 3, , Sa25 7,3 75 6,2 3, ,5 Sa7 6,6 68 6, 3, ,4 Sa 6,8 7 6,3 4, ,1 Muhosjoki Muhosjoessa (Mu49, Mu31) sekä siihen laskevissa Kangasojassa (Ka1), Hanhiojassa (Ha1) ja Poikajoessa (Poi2, Poi13) vesi oli varsin tummaa ja rautapitoista, ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla. Humuspitoisuudet (COD Mn ) olivat pienempiä kuin useilla muilla Oulujoen alaosan tarkkailupisteillä (taulukko 12). Vedessä oli runsaasti fosforia ja typpeä, ja nitraatti-nitriittityppipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Oulujoen alaosan muilla vesistötarkkailupisteillä. Hanhiojan pisteellä epäorgaanisen typen osuus oli kuitenkin pieni. Rehevyyttä kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat pieniä kaikilla Muhosjoen alueen tarkkailupisteillä. Fosforia ja rautaa oli Poikajoessa selvästi enemmän kuin muilla Muhosjoen pisteillä. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat Muhosjoen alueella Oulujoen alaosan muuhun tasoon verrattuna lievästi koholla ja suurimpia Kangasojassa. Happitilanne oli Muhosjoen vesistöalueen pisteillä enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä, mutta Muhosjoen suulla (Mu) happitilanne oli välttävä. Muhosjoen tarkkailupisteillä vesi oli lähes neutraalia, ja Kangas- ja Hanhiojassa hieman hapanta. Vedessä olevan kiintoaineen määrä vaihteli suuresti eri näytteenottokerroilla ja oli pienimmillään syyskuussa 9,4 mg/l (Mu31) ja suurimmillaan heinäkuussa 71 mg/l (Mu31). Copyright Pöyry Finland Oy

18 Kiintoainemäärän ylittäessä 2 mg/l näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman ohjeistuksen mukaisesti hehkutushäviö orgaanisen aineksen määrän selvittämiseksi. Heinäkuussa hehkutushäviö oli 33,6 mg/l eli 47 prosenttia kiintoaineen määrästä oli mineraaliainesta. Muhosjoen suulla (Mu) mitatut pitoisuudet olivat pääasiassa samalla tasolla tai alempia kuin ylempänä Muhosjoessa. Heinä-syyskuun kiintoainepitoisuus oli Muhosjoen suulla selvästi muita pisteitä pienempi, mutta huhtikuussa mitattiin suuri pitoisuus 63 mg/l. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat Muhosjoen suulla samalla tasolla kuin ylempänä joessa, mutta epäorgaanisen typen ja fosforin määrä oli huomattavasti suurempi. Vesi oli hyvin tummaa ja mahdollisesti tästä johtuen klorofylli-a:n pitoisuus jäi muiden pisteiden tavoin myös jokisuulla varsin pieneksi. Muhosjoki oli tarkkailun kattavista vesistöistä rehevin ja jokeen kohdistuva kuormitus näkyi korkeiden ravinnepitoisuuksien lisäksi hieman kohonneina kiintoainepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvoina. Epäorgaanisten, kasvillisuudelle käyttökelpoisten ravinteiden esiintyminen oli erityisen suurta Muhosjoen alajuoksulla 14 Utosjoki Utosjoen alueella vedessä oli vähemmän fosforia ja typpeä kuin Muhosjoen vedessä; etenkin epäorgaanista typpeä oli Utosjoella hyvin vähän. Vesi oli hieman hapanta, väriltään tummaa, ja kiintoainepitoisuudet sekä sähkönjohtavuudet olivat matalia. Monet tarkastellut pitoisuudet kasvoivat joen yläosalta alaosalle tultaessa. Utosjoen suulla (Ut1) oli enemmän rautaa, typpeä ja fosforia kuin Aution (Ut2) tai Yli-Utoksen (Ut32) kohdalla (taulukko 12). Klorofylli-a:n pitoisuus oli joen ylä- ja keskiosalla alhainen; sen sijaan jokisuulla klorofyllipitoisuus vaihteli (heinä-syyskuussa 13,8 1,7 µg/l) ja keskimääräinen pitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoinen. Utosjoen happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään. Sanginjärvi ja Sanginjoki Itäojassa veden laatua tarkkailtiin ojasuulla (Itä) ennen laskua Sanginjärveen. Vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja humuspitoista. Kiintoainetta vedessä oli melko paljon, 17 mg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 673 g/l ja kokonaisfosforipitoisuus 92 g/l. Epäorgaanisen typen määrä oli hyvin pieni, mutta epäorgaanista fosfaattifosforia oli 64 % kokonaisfosforista. Happipitoisuus oli välttävällä tasolla ja sähkönjohtavuusarvo oli alhainen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua vuonna 211 ottamalla havaintopisteeltä Saj yhteensä neljä vesinäytettä maalis-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Sanginjärven vesi oli hieman hapanta ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Vedessä olevan kiintoaineen määrä vaihteli eri näytteenottokertojen välillä. Kiintoaineen määrä oli pienimmillään maaliskuussa 4,2 mg/l ja suurimmillaan kesäkuussa 21 mg/l. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat erittäin suuria g/l. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Sanginjärvi oli rehevä vesistö ja klorofyllipitoisuudet olivat jopa hyvin rehevien vesien tasoa. Veden happipitoisuus oli kesällä erinomainen tai hyvä, mutta maaliskuussa happitilanne oli heikko. Sanginjoessa Sanginjärven alapuolella veden laatua tarkkailtiin joen yläosalla Kivelässä (Sa46) ja Aittokylässä (Sa4), joen keskiosalla 834-tien sillalla (Sa25) ja Holtinkylässä (Sa7) sekä jokisuulla (Sa). Copyright Pöyry Finland Oy

19 Sanginjoen vesi oli yleisesti erittäin tummaa, hyvin humuspitoista sekä rauta- ja ravinnepitoista. Ravinne- ja rautapitoisuudet kasvoivat Sanginjoen yläosalta alaosalle mentäessä. Korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta rehevyyttä kuvaavat a- klorofyllipitoisuudet olivat yleensä melko pieniä: kasvua on voinut rajoittaa esimerkiksi valon määrä ja virtaus. Veden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä ja kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä.. Pilpaoja laskee Sanginjoen alaosalle. Pilpaojan alaosalla (Pi1) vesi oli Sanginjoen tapaan humuspitoista, ravinnepitoista, tummaa ja rautapitoista. Ojan happitilanne oli tyydyttävä ja kiintoainetta oli 7 1 mg/l 15 Hyrynpuro Hyrynpuro saa alkunsa Hyrynsuon tienoilta ja yhtyy Ala-Parttuaisen puroon, joka laskee Keskijärveen, josta on edelleen yhteys Oulujokeen. Vedenlaatua tarkkailtiin Isosuon alapuolelta Hyrynpuron ja Vaala-Puolangan maantien risteyskohdasta (havaintopiste Hyr) touko- ja elokuussa otettujen vesinäytteiden avulla. Hyrynpuron vesi oli lievästi hapanta. Happipitoisuus oli molemmilla havaintokerroilla tyydyttävä, ja sähkönjohtavuudet hieman kohonneita. Kiintoainetta vedessä oli jonkin verran (1 mg/l). Vesi oli tummaa ja melko rautapitoista. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 1 ja 33 g/l, ja kokonaisfosforipitoisuudet 35 ja 66 g/l, eli puro oli rehevä. Epäorgaanisen typen määrä oli toukokuussa 84 % kokonaistypen määrästä, ja elokuussa vain 3 %. Fosfaattifosforia esiintyi prosenttia kokonaisfosforin määrästä. Kutujoki ja Naamanjoki Kutujoessa veden laatua tarkkailtiin Niskansuon turvetuotantoalueen yläpuolella (Kut- Ni_yp) ja alapuolella (Kut14). Vesi oli monelta osin varsin hyvälaatuista verrattuna muihin Oulujoen alaosan tarkkailupisteisiin. Vedessä oli humusta, fosforia, typpeä ja rautaa pääasiassa vähemmän kuin muissa jokiuomissa (taulukko 8). Vesi oli tummaa, mutta väriluku oli pienempi kuin muissa jokiuomissa. Kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä. Kutujoen suulla (Kut2) vesi oli tummempaa ja rautapitoisempaa kuin ylempänä Kutujoessa. Muutoin veden laatu oli lähes samanlainen kuin muilla Kutujoen pisteillä. Hetejärvessä (He) oli jonkin verran enemmän humusta kuin Naamanjoessa (taulukko 8). Hetejärven vesi oli hyvin tummaa ja melko rautapitoista. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat suhteellisen suuria ja edustivat rehevien vesien tasoa kuten myös a- klorofyllipitoisuudet. Naamanjoessa kokonaistyppipitoisuudet olivat samalla tasolla molemmilla havaintopisteillä (Na15 ja Na 24). Kiintoaine-, kokonaisfosfori ja rautapitoisuudet kasvoivat Naamanjoessa yläosalta (Na24) alaosalle (Na15) päin. Klorofyllia:n pitoisuudet olivat alhaisia. Pitoisuudet olivat Naamanjoessa alemmalla tasolla kuin vesistöalueella yleensä. Kutujoessa veden laatua tarkkailtiin joen keskiosalta Niskansuon turvetuotantoalueen alapuolella (Kut14), sekä Kutujoen suulta (Kut2). Havaintopaikalla Kut14 vesi oli lähes neutraalia, melko tummaa ja humuspitoista ja veden happipitoisuus oli hyvä. Kiintoainetta esiintyi vedessä melko vähän ja sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 43 6 g/l (heinä-syyskuun keskiarvo 57 g/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet g/l (45 g/l). Heinä-syyskuun klorofyllipitoisuudet olivat 4,1 9,1 g/l. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevän vesistön tasoa lukuun ottamatta elokuussa mitattua kokonaisfosforipitoisuutta 86 g/l ja syyskuussa mitattua klorofyllipitoisuutta 9,1, jotka olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Epäor- Copyright Pöyry Finland Oy

20 gaanista typpeä oli 4 18 % kokonaistyppimäärästä ja epäorgaanista fosforia 1-52 % kokonaisfosforimäärästä. Epäorgaanisten ravinteiden esiintyminen oli pääosin vähäisempää heinä-syyskuussa kuin keväällä ja laskennallisesti tuotantoa rajoitti fosfori. Kutujoen suulla (Kut2) vesi oli lievästi hapanta ja tummempaa kuin ylempänä. Happipitoisuudet olivat huhtikuussa tyydyttävää ja heinä-elokuussa hyvää tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat g/l (heinä-syyskuun keskiarvo 455 g/l) ja kokonaisfosforipitoisuus g/l (3 g/l). Klorofyllipitoisuudet olivat heinä-elokuussa 7,1 ja 11, g/l. Ravinteisuuden ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Kutujoen suu oli rehevä vesistö. Epäorgaanisen typen määrä oli 9-34 prosenttia kokonaistyppimäärästä. Fosfaattifosforia esiintyi prosenttia kokonaisfosforimäärästä. Sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillisellä tasolla Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Oulujoen alaosan turvesoiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä on havainnollistettu kuvissa 4 ja 5 tarkkailupisteiden analyysitulosten vuosikeskiarvojen avulla. Vedenlaadussa ei vuonna 211 tapahtunut suuria muutoksia aikaisempien vuosien tilaan verrattuna. kyll.% 11 Happitilanne 7,5 ph 1 7, 9 6, , 6 5, µg/l 167 µg/l µg/l Kok.P Kok.N Sa Mu31 Ut1 Kut14 Kuva 4 Veden happitilanne, ph ja ravinnepitoisuudet vuosikeskiarvoina Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 mg/l Pt 35 Väri mg/l Kiintoaine µg/l Sähkönjohtavuus µg/l CODMn Sa Mu31 Ut1 Kut14 Kuva 5 Veden väriarvo, sähkönjohtavuus ja kiintoaine- sekä humuspitoisuudet (COD mn ) vuosikeskiarvoina Pitoisuudet olivat kaikissa joissa aiempien vuosien tasoa. Happitilanteessa on nähtävillä laskeva trendi kaikilla neljällä tarkkailupisteellä. Vuosina 29 ja 211 Kutujoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailujakson yleiseen tasoon verrattuna korkeita. Sanginjoessa veden ph-arvo, väriluku ja humuspitoisuus ovat vaihdelleet enemmän kuin muilla pisteillä, ja Sanginjoessa on myös todettu ajoittain hyvin korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Kiintoaine- ja fosforipitoisuusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti Muhosjoessa vuosien varrella (kuvat 4 ja 5). Liitteessä 4 on esitetty taulukoituna keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan alueen vuosittaisilta vesistötarkkailupisteiltä ja Oulujoen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiltä sekä Sanginjärven tarkkailupisteeltä vuosilta TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu Taulukossa 13 on vertailtu tarkkailusoilta lähteneen veden laatua lähivesistöpisteiden veden laatuun kesällä heinä-syyskuussa 211. Copyright Pöyry Finland Oy

22 Taulukko 13 Keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan tarkkailusoilla heinä - syyskuussa 211 sekä soiden alapuolisilla tarkkailupisteillä vastaavana ajankohtana. 18 Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l MUHOSJOKI Petäikönsuo 4, Kangasoja Ka1 6, Pelsonsuo 6, ,6 Muhosjoki Mu49 6, Hanhineva 5, Hanhiojan alaosa Ha1 5, Muhosjoki Mu31 7, Poikajoki Poi2 6, Keisarinsuo-Timonsuo 5, Poikajoki Poi13 7, Muhosjoki Mu 7, UTOSJOKI Latvasuo (Kinnunen) 6, Latvasuo (TR) 5, < ,4 Utosjoki Ut32 6, < ,9 Ruostesuo 6, Itäsuo 6, < ,1 Utosjoki Ut2 6, < Pehkeensuo 6, ,6 Utosjoki Ut1 6, < ,9 KANASUON LASKUOJA JA SOTKAJÄRVI Kanasuo 5, < Laskuoja Kanla 6, Oulujoki Sotkajärvi So1 7, < , HYRYNPURO Isosuo, Vaala* 5, ,5 Hyrynpuro Hyr 5, ,9 NAAMANJOKI JA KUTUJOKI Hetejärvi He 6, < ,3 Naamanjoki Na24 6, < ,6 Kapustasuo 6, Naamanjoki Na15 6, Kutujoki KutNi_yp 6, < ,2 Niskansuo 6, < ,8 Kutujoki Kut14 6, < ,7 Isosuo, Vaala* 5, ,5 Kutujoki Kut2 6, ,8 ITÄOJA JA SANGINJÄRVI Korentosuo 6, ,1 Itäoja Itä 5, < Sanginjärvi Saj 6, SANGINJOKI Sanginjoki Sa46 6, , Haarasuo 6, ,2 Sanginjoki Sa4 6, , Sanginjoki Sa25 6, ,3 Konnansuo pvk 4, < ,9 Konnansuo la 5, Sa7 6, , Miehonsuo II 6, ,5 Miehonsuo I 6, Turvesuo, Miehonoja yp. 6, Turvesuo, Miehonoja ap. 5, ,1 Pilpaoja Pi1 6, , Sanginjoki Sa 6, ,1 * Osa Isosuon vesistä johdetaan Kutujokeen ja osa Hyrynpuroon. Copyright Pöyry Finland Oy

23 Muhosjoki Vuoden 211 tarkkailusoista Petäikönsuon, Pelsonsuon, Hanhinevan ja Keisarinsuo- Timonsuon valumavedet laskevat Muhosjokeen. Pelsonsuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Muhosjokeen pisteen Mu49 yläpuolelle. Pelsonsuon valumavedessä oli enemmän typpeä ja rautaa kuin Muhosjoessa turvesuon alapuolella (Mu49) ja vesi oli hieman happamampaa. Muutoin pitoisuudet olivat samalla tasolla tai pienempiä kuin Muhosjoessa. Hanhinevan ja Petäikönsuon vedet laskevat Muhosjokeen pisteiden Mu49 ja Mu31 välissä; Petäikönsuon vesiä laskee myös Kangasojan (Ka1) kautta. Hanhinevan ja Petäikönsuon vesi oli happamampaa ja vedessä oli vähemmän fosforia ja rautaa kuin Muhosjoessa tai Kangasojassa yleensä, mutta muilta osin turvesoiden vesi oli samankaltaista kuin vesistössä. Soilta lähtevissä vedessä oli paljon typpeä ja etenkin ammoniumtypen määrä oli Petäikönsuolla suuri. Poikajoessa oli selvästi enemmän fosforia ja kiintoainetta kuin Keisarinsuo Timonsuon turvetuotantoalueelta lähteneessä vedessä. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan oli turvetuotantoalueen vedessä suurempi kuin Poikajoessa. Poikajoen kokonaistypen ja epäorgaanisen typen pitoisuudet nousivat vesistötarkkailupisteiden Poi2 ja Poi13 välillä, mihin Keisarinsuo Timonsuon vedet ovat voineet vaikuttaa. Muhosjoen yläosalta alaosalle tultaessa ph nousi neutraalille tasolle. Epäorgaanisen typen määrä kasvoi, mutta muutoin pitoisuudet pienenivät. Tulosten perusteella on vaikea havaita turvesoiden vaikutuksia Muhosjoen veden laatuun. 19 Utosjoki Utosjokeen laskevat tarkkailusoista Latvasuon, Pehkeensuon, Ruostesuon ja Itäsuon vedet. Seppo Kinnusen Latvasuon turvetuotantoalueelta lähteneessä vedessä oli hieman runsaammin fosforia ja rautaa sekä selvästi enemmän kiintoainetta, kokonaistyppeä ja ammoniumtyppeä kuin turvesuon alapuolisella pisteellä (Ut32). Turveruukin Latvasuolta lähtenyt vesi oli humuspitoisempaa ja huomattavasti happamampaa kuin alapuolisella pisteellä Ut32. Rauta- ja fosforipitoisuus olivat puolestaan selvästi pienempiä ja muut pitoisuudet samalla tasolla kuin alapuolisella pisteellä Ut32. Ruostesuolta ja Pehkeensuolta tulevien vesien fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Utosjoen ylimmällä pisteellä (Ut32), ja hieman Utosjoen alempien pisteiden (Ut2, Ut1) tasoa alhaisempia. Itäsuon fosforipitoisuuksien keskiarvo oli korkeampi kuin muilla pisteillä. Ruostesuolta tulevissa vesissä oli huomattavan paljon ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta. Pehkeensuolta purkautui Utosjokeen varsin typpi- ja rautapitoista vettä. Kaikkien soiden valumavesien kokonaistyppipitoisuudet olivat Utosjoen typpitasoa korkeampia. Utosjoen humus-, fosfori-, typpi ja rautapitoisuus nousivat yli 2 % joen yläosalta alaosalle tultaessa, ja kiintoainepitoisuus kaksinkertaistui. Itäoja, Sanginjärvi ja Sanginjoki Vuoden 211 tarkkailusoista Korentosuon, Haarasuon, Miehonsuon, Konnansuon ja Turvesuon valumavedet laskevat Sanginjokeen. Turvesuolla ei ole ollut varsinaista Copyright Pöyry Finland Oy