VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄOLOT... 7 Säätila... 7 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho LINNANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho

3 PUOHTIINSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TUOHTAANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Rauansuo imeytyskenttä Suurisuo PVK Teyrisuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä VIRTAVESITARKKAILU KIRKKOSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kirkkosuon kuormituksen osuus Ukonojan ja Humalajoen ainemäärissä Kirkkosuon osuus Humalajoen yläosan valuma-alueen (2.024) ja Humalajoen keskiosan alueen (2.023) kuormituksesta KYYRÖNSUO Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Siilaisenpuron aseman 46 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella LINNANSUO Sijainti Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Linnansuon kuormituksen osuus Koskutjoen ja Jänisjoen asemien ainemäärissä Linnansuon osuus Koskutjoen alueelta (1.032) lähtevästä ainemäärästä

4 LINNUNSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.923) lähtevästä ainemäärästä Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä PÄRNÄNSUO-RAUANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Rauansuon kuormituksen osuus Lotokanjoen ainemäärissä Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantoalat ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen aseman 15 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella VALKEASUO Sijainti Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, Suonpäänjoki Veden laatu, Saarekkeenpuro-Luosojoki Veden laatu, Viesimonjoki Valkeasuon kuormituksen osuus Suonpäänjoen; Viesimonjoen ja Luosojoen asemien ainemäärissä Valkeasuon osuus Valkeasuon valuma-alueelta (1.053) lähtevästä ainemäärästä Valkeasuon osuus koko Suonpäänjoen valuma-alueelta (1.05) lähtevästä ainemäärästä Valkeasuon osuus Luosojoen valuma-alueelta (2.014) lähtevästä ainemäärästä Valkeasuon osuus Viesimonjoen keskiosan alueelta (1.062) lähtevästä ainemäärästä

5 6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kirkkosuo Kyyrönsuo Linnansuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 5

6 1. JOHDANTO Vuonna 2013 Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan liittyvä kuormitustarkkailu toteutettiin Kirkkosuolla, Linnansuolla, Mekrijärvensuolla, Puohtiinsuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja Tuohtaansuolla. Vuoden 2013 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Tarkkailuohjelmaan kuuluva vesistötarkkailu sisältää sekä virtavesi- että järvitarkkailun. Alkuperäisen ohjelman mukaan virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2013 virtavesinäytteet otettiin tämän kolmen vuoden rotaation perusteella Jänisjoen valuma-alueella sijaitsevilta Linnansuolta ja Valkeasuolta (osa tuotantoalueesta Jänisjoen puolella) sekä Kiteenjoen- Tohmajoen alueen Kirkkosuolta ja Valkeasuolta (loppuosa). Näiden lisäksi virtavesinäytteet otettiin Mekrijärvensuo-Puohtiinsuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Pärnäsuo-Rauansuolta sekä Tuohtaansuolta. Näiden tuotantoalueiden osalta vesistötarkkailu on uusien ympäristölupapäätösten mukaisesti jokavuotista, osalla vuoteen 2015 asti. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2013 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli Vuoden 2013 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Näiden perusteella on laadittu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuosille (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus ). 6

7 2. SÄÄOLOT Säätila Tarkkailuvuoden 2013 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2013 oli lämpötiloiltaan muuten normaali mutta maaliskuu oli tavanomaista selvästi kylmempi ja helmi- touko-, kesä-, marras- ja joulukuut olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Joensuussa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk Sadanta Joensuussa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2013 x I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7

8 C Keskilämpötila Lieksan Lampelassa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon mm/kk Sadanta Lieksan Lampelassa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2013 x I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 34 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 51 mm. Kuukauden lopussa lunta oli cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassamme 64 84, kun se tavallisesti on noin 102 kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -5,5 C. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema oli yli viisi astetta lämpimämpi. Lumen paksuus oli helmikuun lopussa maakunnan pohjois- ja länsiosassa hieman alle puoli metriä ja muualla cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. 8

9 Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni huhtikuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa lunta oli enää lähinnä suojaisissa notkopaikoissa. Toukokuussa sademäärä oli noin neljänneksen tavanomaista pienempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli C. Tavallisesti kesäkuussa on noin 3 3,5 astetta viileämpää. Lämpimintä oli kuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, jolloin lämpötila kohosi useampana päivänä hellelukemiin. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 65 mm. Määrä vastaa pitkänajan (vuosien ) keskiarvoa. Suurimmat sateet ajoittuivat kuukauden toiselle viikolle. Heinäkuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista alempi. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 63 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Sateet olivat kuuroluonteisia, mistä johtuen sademäärissä oli paikkakohtaisia eroja. Koko maan elokuun keskilämpötila oli vaihteli välillä, mikä oli pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Sademäärissä oli paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli tavanomaista pienempi. Lokakuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan maakunnan lokakuun keskilämpötila oli asteen verran tavanomaista lämpimämpi. Lokakuun alkupuoli oli lämmintä. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti jolloin satoi myös ensilumi. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen ja lumet sulivat pois. Marraskuu oli 3 3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli +2-0 asteeseen. Marraskuussa satoi Pohjois-Karjalassa lähes puolitoistakertaisesti. Kuukauden sademäärä oli 83 mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli noin 10 cm. Joulukuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Pakkaset olivat vähissä ja päivät mentiin 0-5 asteen välillä. Räntä- ja vesisateita tuli runsaasti, eikä lumi pysynyt maassa kerralla kovinkaan pitkään. Sateita saatiin selvästi tavanomaista enemmän, joka nostatti virtaamia joissa ja pintoja järvissä. 9

10 Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli Lieksassa elokuu ja Joensuussa kesä- syys- loka- ja marraskuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi maaliskuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. Myös joulukuu oli hyvin sateinen. Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet olivat normaaliin ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla, vaihdellen muutamista senteistä aina puoleen metriin saakka. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Maakunnan järvien vedenpinnat vaihtelivat toukokesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Maakunnan järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä keskitason alapuolelle. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ehtivät nousta hieman elokuun puolivälissä, mutta kääntyivät laskusuuntaan loppukuuta kohti. Syyskuun päättyessä suurempien järvien vedenpinnat olivat ajankohdan keskiarvoja alempana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun, mutta kuun lopussa vedenkorkeudet olivat keskiarvoa alempana. Järvien vedenpinnat nousivat marraskuun aikana mm. Pielisen vedenpinta kohosi 43 cm marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat selvästi joulukuun aikana runsaiden vesi- ja räntäsateiden johdosta. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tammikuussa viidenneksen normaalia suurempi. Koitajoessa virtasi vettä lähes tavanomainen määrä. Saimaannorpan suojelemiseksi Pielisen luonnontilaista juoksutusta suurennettiin väliaikaisesti lähes koko helmikuun ajan. Em. syystä Pielisjoen keskivirtaama oli helmikuussa yli kolmanneksen tavanomaista suurempi. Myös muissa suuremmista uomissa virtasi helmikuussa vettä tavallista runsaammin. Pienempien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan tyypillisimpiä lukemia. Saimaan norpan suojelemiseksi suurennettu Pielisen juoksutus lisäsi Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa lähes viidenneksen tavanomaista suuremmaksi. Muiden suurempien uomien virtaamat olivat maaliskuussa keskimäärin 90 prosenttia normaalista. Pienempien jokien virtaamat maaliskuussa olivat tavanomaiset. Huhtikuussa Pielisjoen keskivirtaama oli noin kuudenneksen ja Koitajoen noin neljänneksen tavallista pienempi. Joidenkin pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna vesisateista ja lumien sulamisesta johtuen. Suurempien jokien keskivirtaamat olivat tavanomaista pienempiä toukokuun aikana. Trendi jatkui myös kesä-heinäkuussa ja elo-lokakuussa virtaamat olivat selvästi keskiarvoa pienemmät. Marraskuussa virtaamat kääntyivät kasvuun ja Pielisjoen 10

11 keskivirtaama oli marraskuussa 11 %, Lieksanjoen 23 % ja Koitajoen 60 % tavanomaista suurempi. Joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat runsaiden sateiden johdosta. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Ilomantsin Kuuksenvaaran mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesäkuussa alkanut pohjavesipintojen lasku jatkui myös heinäkuussa ja pinnat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin eri mittauspisteissä. Pohjavesipintojen taso vaihteli havaintopisteittäin myös elo- lokakuussa. Marraskuussa pohjaveden pinnat olivat yleisesti ottaen korkeammalla kuin keskimäärin, vain Nurmeksen Juutilankankaan pisteellä pohjaveden pinta oli normaalia alempana. Routaa ei vielä vuoden lopussa ollut kerinyt muodostua lauhoista keleistä johtuen. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jään-paksuus oli yleisesti ottaen noin 40 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 50 cm. Myös maaliskuun päättyessä jäiden paksuudet olivat yleisesti noin 50 cm. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Kuukauden 24. päivä Koitereella oli hyvin haurasta jäätä 33 cm. Pyhäselän Roukalahdella oli 20. päivä jäätä vielä 39 cm, Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla 40 cm ja Ilomantsinjärvellä 37 cm. Pyhäselkä vapautui jäistä koko selkäveden osalta. Pyhäselällä jäidenlähtö ajoittuu keskimääräiseen ajankohtaan. 11

12 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2013 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon pintavalutuskentällä 2, Linnansuon pintavalutuskentällä 1, Mekrijärvensuon pintavalutuskentillä 1 ja 2, Puohtiinsuon pintavalutuskentällä 1 sekä Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 4. Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuuluvien kuormitusasemien tuloksia Ahmonsuolta, Kevatussuolta, Koivusuolta, Konttimäenalussuolta, Korholansuolta, Kuivastensuolta, Rikkasuolta, Multaharjunsuolta ja Vilponsuota. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä bruttoominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen n i 1 kokonaislukumäärä. Linnansuolla padotuksen takia virtaama saatiin mitattua vain viikoilla Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Ahmonsuolla (viikot 20-45), Kevatussuolla (32-50) ja Rikkasuolla (viikot 32-50). 12

13 tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Niillä tuotantoalueilla, missä kuormitustarkkailu on olut ympärivuotinen, koko vuoden kuormitus on laskettu viikkokuormitusten summana. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2013 Pohjois-Savossa sijaitsevien Koivusuon, Konttimäenalussuon, Korholansuon, Multaharjunsuon, Tiirinsuon ja Vilposuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Karjala Linnansuo Pohjois-Savo Ahmonsuo Kevatussuo, Rikkasuo Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja touko-lokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

14 Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14

15 Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15

16 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus epäonnistui Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16

17 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 3,7 2, /mediaani maks keskiarvo O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

18 Kuormitus Kuormitusta ei voitu laskea luotettavan virtaamatiedon puuttumisen takia. Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla kohtalaisesti ammoniumtyppeä. Kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja raudan osalta pitoisuusreduktio oli melko vähäinen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 18

19 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukainen Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 133 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 19

20 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 33,6 l/s keskivaluma 25,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta keskikesän lyhytaikainen virtaamahuippu jäi tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,9 Skyt -1, ,5 Skyt -2, ,6 Skyt -4, ,3 Skyt 10, ,6 Skyt -0, ,6 Skyt -2, ,0 24,4 Skyt -2, ,0 4,8 Skyt -2, ,0 10,3 Skyt -6, ,0 5,8 Skyt -2, ,0 3,3 Skyt -2, ,0 14,8 Skyt -1, ,0 1,9 Skyt -2, ,0 21,5 Skyt -3, ,0 8,4 Skyt -1, ,0 1,4 Skyt -1, ,0 7,9 Skyt -1, ,0 7,1 Skyt -1, ,0 33,8 Skyt -3, ,0 26,9 Skyt -2, ,0 9,2 Skyt -2,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 10,9 8,2 Helmikuu 13,2 10,0 Maaliskuu 16,6 12,5 Huhtikuu 67,5 50,8 Toukokuu 46,8 35,2 Kesäkuu 11,8 8,9 Heinäkuu 6,3 4,7 Elokuu 37,4 28,1 Syyskuu 3,8 2,8 Lokakuu 43,4 32,6 Marraskuu 65,2 49,0 Joulukuu 76,1 57,2 20 viikot l/s l/s*km 2 1 9,0 6,8 2 11,3 8,5 3 11,6 8,7 4 11,0 8,3 5 11,3 8,5 6 12,5 9,4 7 12,9 9,7 8 13,8 10,4 9 15,3 11, ,1 12, ,9 12, ,2 13, ,7 12, ,7 12, ,7 14, ,8 131, ,8 53, ,3 27, ,2 64, ,9 54, ,9 12,0 22 2,3 1,7 23 5,0 3, ,8 17, ,9 15,0 26 2,7 2,1 27 8,5 6,4 28 1,8 1,3 29 6,2 4, ,7 8,1 31 0,8 0,6 32 4,0 3, ,1 97, ,2 22,7 35 1,9 1,4 36 1,0 0,7 37 1,0 0,7 38 3,0 2, ,1 8,4 40 2,8 2,1 41 6,9 5, ,7 14, ,3 77, ,4 75, ,4 51, ,5 60, ,4 53, ,0 17, ,4 9, ,3 24, ,6 42, ,3 158,1

21 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1,9 0, /mediaani maks 30 8,3 keskiarvo 9 3,5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 9, /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

22 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 6,8 5, ,30 2 8,5 7, ,38 3 8,7 7, ,39 4 8,3 7, ,37 5 8,5 7, ,38 6 9, , ,70 0, , , ,72 0, , , ,77 0, , , ,85 0, , , ,90 0, , , ,95 0, , , ,5 0, , , ,4 0, , , ,4 0, , , ,6 0, , ,5 0, , ,1 16 1,7 0, , ,6 8,2 0,90 0, , ,9 12 1,8 0, , ,6 25 1,9 0, , ,56 5,4 0,41 0,16 9,2 22 1,7 2, ,1 0, ,8 5, ,5 0, , ,27 0,61 2,1 0, , ,23 0,53 1,8 0, ,1 8, ,0 0, , ,4 0, ,3 8, ,1 0,03 0,00 0,15 0,05 3,3 29 4, ,2 0,11 0,01 0,52 0, , ,11 0,45 0,32 0, ,6 2,1 46 0,77 0,01 0,04 0,03 0,01 1,0 32 3, ,7 0,06 0,14 0,24 0,04 7, , ,0 4,5 7,8 1, , ,33 5,1 0,59 0, ,4 2, ,7 0,02 0,32 0,04 0,01 2,4 36 0,7 1,8 49 0,74 0,01 0,01 0,02 0,01 1,2 37 0,7 1,8 49 0,75 0,01 0,01 0,02 0,01 1,2 38 2,2 5, ,1 0,03 0,03 0,07 0,02 2,9 39 8, ,0 0,12 0,13 0,28 0, ,1 0, ,0 0, ,2 2, ,0 0, , ,56 7,6 0,57 0, , ,1 42 3,2 1, , , , , , , , , ,3 7, , ,3 4, , , , , , , ,2 22

23 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 17, ,68 5,6 0,92 0,34 29 tausta 17,5 30 7,6 0,30 netto ,62 koko vuosi g/ha*vrk brutto 24, ,1 tausta 43 10,7 0,43 netto ,64 kg/ha*v brutto ,39 tausta 16 3,9 0,16 netto 10 9,5 0,24 23

24 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen ja raudan osalta reduktio oli kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 24

25 LINNANSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ja koko joulukuun mittapadolla padotusta -> virtaamat arvioitu Sijainti Vesistöalue: Koskutjoen alue (117 km 2 ) Kunta: Joensuu Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Linnansuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kolmelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 80 ha kuormittavalta alalta. 25

26 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 48,4 l/s keskivaluma 14,8 l/s*km 2 Linnansuon PVK1:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta kesäajan lyhytkestoiset virtaamapiikit eivät ajoittuneet näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,3 Skyt 0, ,7 Skyt 0, ,3 Skyt 0, ,6 Skyt 0, ,2 Skyt 0, ,8 Skyt 0, ,0 33,0 Skyt 1, ,0 8,7 Skyt 0, ,0 5,5 Skyt 0, ,0 9,0 Skyt -1, ,0 5,3-0, ,0 11,0 Skyt -1, ,0 4,2 Skyt -1, ,0 17,1 Skyt 0, ,0 8,7 Skyt 1, ,0 7,8 Skyt 0, ,0 12,4 Skyt 2, ,0 10,7 Skyt -0, ,0 28,8 Skyt 0, ,0 22,8 Skyt 1, ,0 32,2 Skyt 1,2 l/s l/s*km 2 Tammikuu 8,4 12,0 Helmikuu 7,2 10,2 Maaliskuu 6,0 8,6 Huhtikuu 86,4 123,5 Toukokuu 62,2 88,8 Kesäkuu 9,1 12,9 Heinäkuu 4,3 6,1 Elokuu 13,6 19,4 Syyskuu 5,1 7,2 Lokakuu 24,6 35,2 Marraskuu 38,9 55,6 Joulukuu 26 viikot l/s l/s*km 2 1 8,5 12,2 2 9,2 13,2 3 8,5 12,1 4 7,7 11,0 5 7,6 10,8 6 7,3 10,4 7 7,2 10,3 8 6,9 9,8 9 7,0 10,0 10 6,6 9,4 11 6,3 9,0 12 5,5 7,9 13 5,1 7,2 14 5,0 7,1 15 7,0 10, ,6 222, ,9 268, ,3 159, ,4 149, ,8 82, ,4 20,6 22 2,7 3,9 23 1,4 2, ,4 23, ,7 22,5 26 4,6 6,5 27 3,9 5,5 28 1,9 2,7 29 3,6 5,1 30 8,4 12,0 31 2,5 3,5 32 2,5 3, ,4 59, ,6 18,0 35 2,3 3,3 36 4,5 6,5 37 2,2 3,2 38 2,5 3, ,0 17,1 40 5,1 7,3 41 8,5 12, ,1 17, ,5 79, ,9 67, ,0 38, ,6 69, ,5 77, ,4 33,

27 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 0,5 0, /mediaani maks keskiarvo 7 3 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 5,1 7, /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

28 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 12,2 5, ,4 0, ,2 5, ,9 0, ,1 5, ,4 0, ,0 4, ,8 0, ,8 4, ,7 0,13 0, ,4 9, ,7 0,82 2,1 0,30 0, ,3 8, ,7 0,82 2,0 0,29 0, ,8 8, ,4 0,78 2,0 0,28 0, ,0 8, ,5 0,79 2,0 0,28 0, ,4 8,1 97 5,2 0,75 1,9 0,27 0, ,0 7,8 93 5,0 0,71 1,8 0,26 0, , ,4 0,55 2,0 0,10 0, , ,0 0,51 1,8 0,09 0, , ,9 0,50 1,8 0,09 0, , ,6 0,70 2,5 0,13 0, , ,0 0, , ,6 0, , , , , , ,9 15 0,86 0, , ,0 3,7 0,21 0, ,9 1,7 85 2,2 0,04 3,0 23 2,0 0,8 42 1,1 0,02 1, , ,32 0,05 0,75 0, , ,31 0,05 0,72 0, ,5 7,4 96 2,4 0, ,5 6,2 81 2,0 0, ,7 10,0 77 1,4 0,02 0,04 0,06 0,01 4,6 29 5, ,6 0,04 0,07 0,12 0,01 8, ,0 5, ,0 0,12 9,7 31 3,5 1, ,8 0,04 2,9 32 3, ,0 0,05 0,01 0,06 0,01 5, , ,82 0,13 1,0 0, ,0 7, ,1 0,04 0,48 0,12 0,04 5,5 35 3,3 1,4 27 1,0 0,01 0,09 0,02 0,01 1,0 36 6,5 6,1 61 1,7 0,01 0,04 0,06 0,03 3,3 37 3,2 3,0 30 0,9 0,01 0,02 0,03 0,02 1,6 38 3,5 1,5 29 0,7 0,02 0,01 0,02 0,02 2, ,1 7, ,4 0,09 0,04 0,09 0,10 9,6 40 7,3 3,1 48 1,6 0, ,2 5,3 81 2,7 0, ,3 7, ,3 0,49 0,84 0,07 0,18 5, , ,3 3,8 0,34 0, , , , , , , , , , ,

29 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Linnansuo PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 34, ,2 10,5 0,90 0,14 30 tausta 34, ,60 netto ,30 koko vuosi g/ha*vrk brutto ,90 tausta ,58 netto 18,3 32 7,9 0,32 kg/ha*v brutto ,33 tausta 12 2,9 0,12 netto 41 8,3 0,21 29

30 Pintavalutuskentän teho Linnansuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Myös kokonaistypen pitoisuusreduktio oli hyvä, mutta kokonaisfosforin osalta vain kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 30

31 MEKRIJÄRVENSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kesä-heinäkuun havaintokertoina lähtevän veden näytteenottopaikka väärä -> vedenlaatutulokset puuttuvat Sijainti Vesistöalue: Kelsimänjoen valuma-alue (178 km 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 31

32 l/s Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Virtaama mittapadolla Mekrijärvi pvk Pvm Mekrijärvensuon PVK1:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta kesäajan lyhytkestoiset virtaamapiikit eivät ajoittuneet näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,7 Skyt -1, ,1 Skyt -0, ,9 Skyt 0, ,3 Skyt 1, ,1 Skyt -0, ,0 Skyt 1, ,0 42,5 Skyt -0, ,0 25,3 Skyt 1, ,0 11,7 Skyt 1, ,0 12,9 Skyt 0, ,0 11,4 Skyt -0, ,0 20,9 Skyt 1, ,0 8,0 Skyt 1, ,0 23,9 Skyt -3, ,0 15,7 Skyt 1, ,0 13,3 Skyt -0, ,0 22,1 Skyt 3, ,0 20,5 Skyt 2, ,0 42,5 Skyt 1, ,0 35,2 Skyt 5, ,0 4,9 Skyt 0,9 l/s l/s*km 2 Tammikuu 15,8 4,8 Helmikuu 12,2 3,7 Maaliskuu 7,1 2,2 Huhtikuu 74,2 22,7 Toukokuu 164,5 50,3 Kesäkuu 27,9 8,5 Heinäkuu 17,3 5,3 Elokuu 40,8 12,5 Syyskuu 22,4 6,8 Lokakuu 55,3 16,9 Marraskuu 92,2 28,2 Joulukuu 42,9 13,1 32 Mittausjakso: keskivirtaama 48,4 l/s keskivaluma 14,8 l/s*km 2 viikot l/s l/s*km ,3 5,3 2 19,1 5,8 3 14,8 4,5 4 13,6 4,1 5 14,1 4,3 6 16,0 4,9 7 16,3 5,0 8 7,5 2,3 9 4,9 1,5 10 6,8 2,1 11 7,0 2, ,3 3,1 13 6,7 2,0 14 4,2 1,3 15 8,4 2, ,4 20, ,6 63, ,3 59, ,8 59, ,9 58, ,1 47, ,7 10,0 23 9,5 2, ,6 16, ,8 9, ,6 6, ,1 8, ,7 3, ,0 4, ,5 4,4 31 5,0 1, ,4 4, ,4 35, ,9 11, ,6 3,2 36 6,6 2,0 37 9,9 3, ,4 4, ,8 19, ,5 5, ,8 8, ,8 8, ,0 31, ,2 46, ,7 30, ,3 29, ,4 28, ,0 7, ,3 5,9 50 0,7 0, ,2 24, ,0 19,0

33 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 5 1, /mediaani maks 40 8,8 keskiarvo 12 4 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

34 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 5,3 13, ,5 2,6 0,50 0,09 0,06 4,2 2 5,8 15,1 65 4,9 2,8 0,55 0,10 0,07 4,6 3 4,5 11,7 51 3,8 2,2 0,43 0,08 0,05 3,6 4 4,1 10,7 47 3,5 2,0 0,39 0,07 0,05 3,3 5 4,3 11,2 48 3,7 2,1 0,41 0,07 0,05 3,4 6 4,9 8,4 51 4,2 1,9 0,89 0,07 0,07 3,5 7 5,0 8,6 52 4,3 1,9 0,90 0,07 0,07 3,6 8 2,3 3,9 24 1,9 0,89 0,41 0,03 0,03 1,7 9 1,5 2,6 16 1,3 0,58 0,27 0,02 0,02 1,1 10 2,1 3,6 22 1,8 0,81 0,38 0,03 0,03 1,5 11 2,1 3,7 22 1,8 0,83 0,39 0,03 0,03 1,5 12 3,1 4,3 41 2,4 0,95 0,57 0,06 0,04 2,3 13 2,0 2,8 27 1,6 0,62 0,37 0,04 0,02 1,5 14 1,3 1,8 17 1,0 0,39 0,23 0,02 0,02 0,9 15 2,6 3,6 33 2,0 0,78 0,47 0,05 0,03 1, , ,8 3,6 0,36 0,04 7, , ,7 0, , ,7 1,1 0, , ,7 1,1 0, , ,2 0,81 0, , ,4 0,65 0, , ,4 0,62 0,13 0,18 0,02 8,5 23 2,9 7,5 78 2,2 0,18 0,04 0,05 0,01 2, ,7 25 9,7 26 6,3 27 8,3 28 3,3 29 4,6 30 4,4 31 1,5 32 4, ,08 0,31 0,21 0,06 8, , ,60 2,3 1,6 0, , ,7 1,8 0,27 0, , ,4 0,73 0,50 0,07 0,02 3,4 36 2,0 6,1 37 1,4 0,23 0,09 0,05 0,02 2,1 37 3,0 9,2 55 2,0 0,34 0,14 0,08 0,03 3,1 38 4, ,8 0,39 0,11 0,07 0,04 3, , ,6 1,9 0,52 0,34 0, , ,2 0, , ,5 0, , ,1 2,5 1,3 0,14 0,08 7, , ,9 4,9 0,55 0, , , , , , , , , , , , , ,2 0,34 4,5 0,20 0, , , , ,56 34

35 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Mekrijärvi PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16, ,4 2,3 0,42 0,11 17 tausta 16,5 29 7,1 0,29 netto ,13 koko vuosi g/ha*vrk brutto 14, ,33 tausta 25 6,3 0,25 netto ,08 kg/ha*v brutto ,0 0,12 tausta 9,2 2,3 0,09 netto 13 4,7 0,03 35

36 Pintavalutuskentän teho Mekrijärvensuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio oli vähäinen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) näytteenottopaikka eri näytteenottopaikka eri näytteenottopaikka eri näytteenottopaikka eri = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 36

37 MEKRIJÄRVENSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamanmittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: Kelsimänjoen valuma-alue (178 km 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 37

38 l/s Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Virtaama mittapadolla 300 Mekrijärvi pvk Mittausjakso: keskivirtaama 35,9 l/s keskivaluma 16,5 l/s*km 2 0 Pvm Mekrijärvensuon PVK2:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta suurin kesäajan lyhytkestoinen virtaamapiikki ei ajoittunut näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi pääosin melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,9 Skyt -2, ,3 Skyt -3, ,4 Skyt -3, ,3 Skyt -1, ,7 Skyt -2, ,5 Skyt -1, ,0 26,5 Skyt -2, ,0 8,0 Skyt -2, ,0 3,0 Skyt -2, ,0 7,0 Skyt -2, ,0 7,7 Skyt -2, ,0 13,2 Skyt -1, ,0 3,5 Skyt -1, ,0 14,6 Skyt -5, ,0 6,0 Skyt 1, ,0 9,6 Skyt -2, ,0 14,8 Skyt -1, ,0 11,4 Skyt -0, ,0 34,6 Skyt -2, ,0 26,3 Skyt -0, ,0 14,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 4,0 1,8 Helmikuu 7,2 3,3 Maaliskuu 6,3 2,9 Huhtikuu 112,3 51,5 Toukokuu 81,1 37,2 Kesäkuu 10,5 4,8 Heinäkuu 8,6 4,0 Elokuu 19,0 8,7 Syyskuu 11,0 5,1 Lokakuu 41,9 19,2 Marraskuu 62,8 28,8 Joulukuu 60,4 27,7 38 viikot l/s l/s*km 2 1 3,2 1,5 2 3,6 1,7 3 3,7 1,7 4 4,6 2,1 5 5,4 2,5 6 6,9 3,1 7 7,3 3,3 8 7,5 3,4 9 7,5 3,4 10 7,3 3,3 11 6,5 3,0 12 5,5 2,5 13 5,1 2,3 14 4,8 2,2 15 6,2 2, ,8 87, ,0 113, ,3 88, ,8 64, ,5 20, ,6 4,9 22 3,9 1,8 23 1,7 0, ,3 10, ,2 6,5 26 7,1 3,3 27 9,5 4,4 28 4,7 2,2 29 9,0 4, ,6 5,8 31 2,1 1,0 32 6,8 3, ,0 25, ,1 7,9 35 3,4 1,5 36 1,5 0,7 37 3,4 1,6 38 6,4 2, ,4 16, ,0 5, ,1 6, ,6 9, ,4 38, ,7 48, ,4 25, ,2 34, ,7 30, ,6 14, ,8 12, ,2 16, ,9 23, ,0 55,5

39 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 8 1, /mediaani maks keskiarvo 37 7 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 9, /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

40 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 1,5 6,4 72 3,0 0,11 2 1,7 7,2 43 3,3 0,12 3 1,7 7,4 44 3,4 0,13 4 2,1 9,2 55 4,2 0,16 5 2, ,0 0,18 6 3, ,5 1,1 3,0 0,19 0,13 8,7 7 3, ,9 1,2 3,2 0,21 0,13 9,3 8 3, ,1 1,2 3,3 0,21 0,14 9,5 9 3, ,1 1,2 3,3 0,21 0,14 9,5 10 3, ,9 1,2 3,2 0,20 0,13 9,2 11 3, ,2 1,1 2,9 0,18 0,12 8,3 12 2, ,2 0,52 3,3 0,17 0,11 8,5 13 2, ,8 0,48 3,0 0,16 0,10 7,8 14 2, ,5 0,45 2,8 0,15 0,09 7,4 15 2, ,9 0,59 3,7 0,19 0,12 9, , ,3 0, , ,4 0, , ,3 0, , ,7 0, , ,9 2,2 0,7 0, , ,2 1,9 0,55 0,18 0,06 4,6 22 1,8 8,2 91 2,9 0, ,8 3,5 39 1,3 0, , ,18 3,5 2,3 0, , ,11 2,3 1,5 0, , ,8 0, , ,0 0, , ,9 0,07 0,53 0,30 0,11 7,3 29 4, ,5 0,12 1,00 0,57 0, , ,0 0,35 0,27 0,33 0, ,0 7,0 48 1,2 0,06 0,05 0,06 0,01 1,9 32 3, ,9 0,05 0,09 0,38 0,08 10, , ,44 0,73 3,1 0, , ,4 0,88 0,37 0, ,5 9,2 79 2,3 0,27 0,17 0,07 0,02 2,9 36 0,7 2,5 28 0,78 0,06 0,03 0,03 0,01 1,4 37 1,6 5,5 62 1,8 0,13 0,06 0,07 0,02 3,2 38 2, ,0 0,36 0,10 0,12 0,03 5, , ,0 0,56 0,65 0, ,5 8, ,6 0, ,0 9, ,3 0, , ,1 2,9 0,75 0,21 0,12 10, , ,2 0,90 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 40

41 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Mekrijärvi PVK2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 12, ,9 2,4 0,67 0,21 21 tausta 12,9 22 5,6 0,22 netto ,44 koko vuosi g/ha*vrk brutto 16, ,63 tausta 28 7,0 0,28 netto ,35 kg/ha*v brutto ,6 0,23 tausta 10,2 2,5 0,10 netto 23 7,0 0,13 41

42 Pintavalutuskentän teho Mekrijärvensuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuusreduktio oli kohtalainen, mutta kokonaisfosforin osalta pitoisuus keskimäärin nousi hieman. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 42