OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY

Transkriptio

1 OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214

2

3 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA PÄÄSTÖTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU Vesistöalueen kuvaus Vesistötarkkailun tulokset YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Jakosuon kemikalointiaseman päästö- ja tehon tarkkailun tulokset Vasikkasuon pintavalutuskentän päästö- ja tehon tarkkailun tulokset Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun ( ) pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Vasikkasuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 154/214/1 ja Jakosuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 155/214/1. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 214 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 4,6 C, mikä on 2, C pitkän ajan keskiarvoa (2,7 C) korkeampi. Tammi-, kesä- ja lokakuuta lukuun ottamatta kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä, kuukausikeskilämpötilan ollessa,9 8, C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (Kuva 1). Talvi oli lauha, vain tammikuu oli pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 646 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten noin 35 prosenttia tavanomaista suurempi. Erityisen sateisia kuukausia olivat marras- ja joulukuu 213 sekä heinä-, elo- ja lokakuu 214 (Kuva 1). Heinäkuun sademäärää nostaa yksi rankkasadepäivä (62,3 mm), jolloin satoi puolet kuukauden sademäärästä. Kuivin kuukausi oli syyskuu (13 mm), jolloin sademäärä oli vain 3 % vertailujakson kuukausikeskiarvosta. 3 PÄÄSTÖTARKKAILU Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (Liite 1). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala vuonna 214 oli 412,9 ha, josta 364,4 ha oli tuotannossa ja 48,5 ha poistunut tuotannosta. Jakosuolla 1,3 ha alueelta tulevat valumavedet käsitellään Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1 kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 134,7 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 177,9 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Kesällä 214 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa kemikalointiasemalla. Pumppaus aloitettiin kemikalointiasemalla ja lopetettiin Näytteet otettiin kemikalointiaseman (kem1) ala- ja yläpuolelta kahden viikon välein. Jakosuolta purkautuvaa vesimäärää tarkkailtiin tuotantokaudella jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Vasikkasuolla tarkkailtiin kesällä 214 päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa pintavalutuskentällä. Näytteet otettiin kahden viikon välein pintavalutuskentän (pvk1) alapuolelta sekä kahdelta kentän yläpuoliselta pisteeltä (la1yp ja la11yp). Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2. Taulukossa 1 on esitetty Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pintavalutuskentän kesän valumat. Jakosuon kesän keskivaluma (8,5 l/s km 2 ) oli samaa tasoa ja Vasikkasuon kesän keskivaluma (5,5 l/s km 2 ) pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin (8,8 l/s km 2 ). Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pintavalutuskentän keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä Suo Jakso Mittapadon Mq Nq Hq valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, kem ,5 8,5,1 37 Vasikkasuo, pvk ,5,3 28 Pohjois-Pohjanmaan 1) tuotantovaiheen suot 214 (n=77) 8,8,9 67 Jakosuo, kem1, ,,2 3 Jakosuo, kem1, 212 2) ,8,8 93,9 Jakosuo, kem1, ,1, 37,3 Jakosuo, kem1, ,, 76,7 1) Sisältää kolme kohdetta Kainuusta ja yhden kohteen Lapista. 2) Kem1 virtaamamittaus ei toiminut, valuma laskettu Jakosuon pintavalutuskentän tiedoilla. Taulukossa 2 on esitetty kesän keskimääräinen valumaveden laatu Jakosuon kemikalointiasemalla ja Vasikkasuon pintavalutuskentällä. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty Jakosuolla neljä ja Vasikkasuolla viisi kertaa tarkkailukauden aikana. Jakosuon veden laatu oli pääosin parempi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla ja tarkkailluilla kemikalointisoilla. Vain epäorgaanisen typen osuudet olivat kemikalointiaseman jälkeen suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Veden ph oli Jakosuolla kemikalointiaseman jälkeen selvästi korkeampi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kemikalointisoilla keskimäärin. Verrattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia aiempiin tarkkailuvuosiin, huomataan että typen yhdisteitä ja rautaa oli vedessä selvästi edellisvuosia vähemmän. Tarkkailuvuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa muun muassa erilaisista näytemääristä johtuen. Vasikkasuon veden laatu oli kaikkien tarkkailtujen parametrien osalta selvästi parempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla ja tarkkailluilla pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Vasikkasuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimäärin neutraalia ja siten ph oli huomattavasti korkeampi kuin Pohjois- Copyright Pöyry Finland Oy

7 Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Vasikkasuolla ei ole ollut päästötarkkailua vuosina Taulukko 2 Jakosuon kemikalointiaseman valumaveden keskimääräinen laatu kesällä 214. Tarkkailu n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1, ,4 4, ,4 Vasikkasuo, pvk1, , ,8 PPO:n tuotantovaiheen suot 214 (n=87) 1) 826 6,2 39, ,8 PPO:n tuotantovaiheen kem-suot 214 (n=5) 1) 34 5,1 18, , PPO:n tuotantovaiheen pvk 214 (n=66) 1) 34 6,2 42, ,2 Jakosuo, kem1, ,6 6, ,8 Jakosuo, kem1, ,7 17, ,4 Jakosuo, kem1, ,8 7, ,7 Jakosuo, kem ,7 4, ,2 Jakosuon kemikalointiasema toimi kesällä 214 hyvin (Liite 2.2). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) poistoteho oli 66 %, kokonaisfosforin 93 %, kokonaistypen 4 % ja kiintoaineen 82 %. Kiintoaineen osalta poistoteho oli selvästi edellisvuotista (28 %) parempi. Kemiallinen käsittely laski myös selvästi fosfaattifosforin ja raudan pitoisuuksia. Epäorgaanisen typen määriin käsittelyn vaikutus ei ollut yhtä merkittävä. Kemiallinen käsittely laskee yleensä veden ph:ta, mutta Jakosuon kemikalointiasemalta lähtevän veden ph pysyi kesällä 214 hyvällä tasolla. Vasikkasuon pintavalutuskenttä toimi kesällä 214 pääosin hyvin (Liite 3.2). Kokonaisfosforin poistoteho oli 84 %, kokonaistypen 54 % ja kiintoaineen 93 %. Pintavalutuskenttä laski myös selvästi fosfaattifosforin ja raudan pitoisuuksia. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) poistotehot vaihtelivat suuresti näytekerroittain ja keskimäärin puhdistumista ei sen osalta tapahtunut. Vasikkasuon pintavalutuskentälle johdetaan vesiä kahdesta eri pumppausaltaasta. Noin 78 % valuma-alueen vesistä kulkee altaan la1 kautta ja loput altaan la11 kautta. Tehon laskennassa pintavalutuskentälle tulevan veden laatua on painotettu valuma-alueiden suhteessa. Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pintavalutuskentän ominaispäästöt tuotantokaudella 214 on esitetty taulukossa 3. Jakosuon brutto- ja nettopäästöt olivat selvästi pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kemikalointisoilla keskimäärin. Päästöt olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Edelliskesään verrattuna päästöt alenivat kaikkien tarkkailuparametrien osalta. Myös Vasikkasuon brutto- ja nettopäästöt olivat kaikilta osin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin. Päästöt alittivat lisäksi Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisen tason. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

8 Taulukko 3 Jakosuon ja Vasikkasuon ominaispäästöt kesällä Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jakosuo, kem ,1,2 6,2,4 1,3 7,2 25, 2,5 18 Vasikkasuo, pvk1, ,9,5 2,4,3,4 3,6 7,,, 2,3 PPO:n tuotantovaiheen suot 214 (n=74) 1) 267,45,25 9,6,51 1, ,3 5,6 47 PPO:n tuotantovaiheen kem-suot 214 (n=4) 9 1,6,45 9,2 1, 1, 33 69,89 4,7 61 1) PPO:n tuotantovaiheen pvk-suot 214 (n=58) 1) 292,41,23 9,5,41 1,6 25 5,26 5,6 41 Jakosuo, kem ,17,12 7,9,68 5, ,3 4,4 38 Jakosuo, kem ) 257,89,39 17,4,3 3, ,72 13,1 14 Jakosuo, kem ,36,2 1,4,8 3, ,22 6,8 8, Jakosuo, kem ,18,9 16,3 1,89 14, , 11,1 35 Jakosuo, kem ,8,2 9,1,25 3,2 6,1 22, 4,6 3,9 1) Sisältää kolme kohdetta Kainuusta ja yhden kohteen Lapista. 2) Virtaama arvioitu. Vuosipäästöjen laskennassa kesän osalta käytettiin Jakosuon kemiallisen käsittelyn tuotantoalan ja Vasikkasuon tuotantoalan omia ominaispäästöjä. Muiden vuodenaikojen osalta Jakosuon ja Vasikkasuon päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4). Taulukko 4 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 214). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä ,5 1 93,3 6, 84 syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,1 64,2 5,5 59 Pintavalutuskentälliset suot talvi , , kevät , ,3 8,3 6 kesä ,4 9,5 5,3 5,6 41 syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 6,5 2,1 3,8 15 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa 5. Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan sekä tuotannosta poistuneen alan. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin kg/a COD Mn, 81 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 46 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat kaikilta osin edellisvuotta alhaisemmat, sekä vuosien keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Copyright Pöyry Finland Oy

9 5 Taulukko 5 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella tarkkailukaudella 214 ( ). Suo Pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt yhteensä COD Mn kok.p kok.n kiintoain kok.p kok.n kiintoain ha kg/a kg/a kg/a kg/a e kg/a kg/a kg/a e Jakosuo Vasikkasuo Ka VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2 23) mukaan Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen vedenlaatu on välttävä. Vuoden 213 ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä, Paskajoen tila huono ja Kaihuanjärven tila välttävä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 5 % fosforista ja 3 % typestä on peräisin pistekuormituksesta, johon myös turvetuotanto sisältyy; maa- ja metsätalouden kuormituksella on turvetuotantoa suurempi osuus (Kuva 2). Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevesi Pistekuormitus Laskeuma Luonnonhuuhtouma Kuva 2 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset 214). 4.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 214 vesistötarkkailu toteutettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit (YK) Paskajoki, Pa Kaihuanjärvi, Ka Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 214 tarkkailutulokset liitteessä 4 sekä yhteenveto vuosien tuloksista liitteessä 5. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta ovat liitteessä 6 (4 havaintokertaa). Keväällä Paskajoen happitilanne oli hyvä hapen kyllästysasteen ollessa 82 %. Kaihuanjärvessä happitilanne oli tyydyttävä (kyll.% 63). Kaihuanjärven vesi oli lievästi hapanta ja Paskajoen vesi puolestaan hieman emäksistä. Sähkönjohtavuuden arvot olivat melko matalia. Sekä Kaihuanjärven että Paskajoen vesi oli hyvin tummaa ja väri ilmensi humuspitoisuutta. Etenkin Paskajoen kokonaisfosforipitoisuus oli hyvin korkea. Myös typpipitoisuus oli Paskajoessa hieman korkeampi kuin Kaihuanjärvessä. Ravinnepitoisuudet ilmensivät molemmissa havaintopaikoissa veden rehevyyttä. Kemiallinen hapenkulutus oli molemmissa havaintopaikoissa runsashumuksisille vesille tyypillisellä tasolla. Vedet olivat varsin rautapitoisia. Heinä- ja syyskuussa Paskajoen ja Kaihuanjärven happitilanne oli hyvä tai erinomainen (kyll. % 82 93) ja veden ph oli lievästi emäksinen (7,2 7,5). Sähkönjohtavuus oli Kaihuanjärvessä luonnonvesille tavanomaisella tasolla ja Paskajoessa hieman kohonnut. Vesi oli molemmilla pisteillä hyvin tummaa ja rauta- sekä fosforipitoista. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vesistössä rehevällä tasolla. Kemiallinen hapenkulutus oli samaa tasoa kuin keväällä. Kiintoainepitoisuudet olivat melko matalia. Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa välttävä ja Kaihuanjärvessä erinomainen (Liite 4). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli heinä- ja syyskuun näytteenottokerroilla rehevällä tasolla (13 14 µg/l). Copyright Pöyry Finland Oy

11 Kuvassa 3 on verrattu Jakosuon kemikalointiasemalta ja Vasikkasuon pintavalutuskentältä lähteneen valumaveden ja purkuvesistön vedenlaatua. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä-syyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin pieni kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ). Myös fosforipitoisuudet olivat selvästi purkuvesistön tasoa alhaisempia. Typen osalta Jakosuolta lähtevän veden pitoisuudet olivat lähellä purkuvesistön tasoa. Heinäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa pisteissä lähes samalla tasolla. Syyskuussa Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneen veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin Paskajoessa, mutta alempi kuin Kaihuanjärvessä. Vasikkasuon pintavalutuskentältä heinä-syyskuussa lähteneen veden kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) jäi hieman pienemmäksi kuin alapuolisessa vesistössä. Ravinnepitoisuudet olivat purkuvesistön tasoa alhaisempia. Heinäkuussa kiintoainepitoisuudet olivat kaikissa pisteissä lähes samalla tasolla, mutta syyskuussa Vasikkasuon pintavalutuskentältä lähteneen veden kiintoainepitoisuus oli selvästi alemmalla tasolla kuin vastaanottavassa vesistössä. Olhavanjoen alaosalla (rautatiesilta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liite 6) happitilanne oli kaikkina näytteenottoajankohtina erinomainen. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosalla kesällä huomattavasti pienempiä kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä, ja myös typpipitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia. Kemiallisessa hapenkulutuksessa ja kiintoainepitoisuuksissa ei ilmennyt suuria eroja. Rautapitoisuudet olivat keskimäärin hieman alhaisempia kuin Kaihuanjärvessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttaman vedenlaatutarkkailun ja turvetuotannon vesistötarkkailun tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, sillä näytteenoton ajankohdat poikkesivat selvästi toisistaan. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Kuva 3 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä Jakosuon kemikalointiasemalta ja Vasikkasuon pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu vastaavaan aikaan v Päästö-tarkkailunäytteitä ei otettu huhtikuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (Kuva 4). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Paskajoen keväinen happitilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Paskajoen kesän väriarvoissa voidaan havaita lievä laskusuuntaus 199- luvun lopusta. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Vuoden 214 COD Mn -arvot ovat edellisvuotta korkeampia. Kesän COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina sekä 24 ja Kaihuanjärvessä myös 28. Myös kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran Kaihuanjärvessä, ja järvessä on mitattu korkeita pitoisuuksia keväällä 23 ja 24 sekä kesällä ja 26. Paskajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet melko alhaisia ja pääosin pienempiä kuin Kaihuanjärven. Vuonna 214 pitoisuudet olivat alhaisia sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä. Selvää kehityssuuntaa ei kiintoainepitoisuuksissa ole havaittavissa. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu vuosina kevättalvella (n=1) ja kesällä (n=pääosin 2). Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet 2-luvulla merkittävästi koholla Paskajoessa, missä vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Viime vuosina pitoi- Copyright Pöyry Finland Oy

14 suudet ovat olleet kuitenkin laskusuunnassa. Myös Kaihuanjärvessä fosforipitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet keväisin kesän arvoja korkeampia, mutta pitoisuusvaihtelu on ollut vähäisempää. Paskajoen avovesikauden aikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus 2-luvun alusta vuoteen 28, jonka jälkeen pitoisuudet ovat kääntyneet jälleen nousuun muutaman vuoden ajaksi mutta laskeneet taas vuodesta 212 lähtien. Myös keväiset fosforipitoisuudet ovat olleet viime vuosina laskussa. Typpipitoisuudet ovat olleet korkeimmat Paskajoessa kevättalvella, ja pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Paskajoen kesän typpipitoisuuksissa on havaittavissa 2-luvulla likimain samankaltainen trendi kuin fosforissa. Kaihuanjärven kevään typpipitoisuudet ovat puolestaan nousseet viime vuosina. Kesän pitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina hyvin samantasoisina. Kaihuanjärvestä määritetään a-klorofyllipitoisuus kesän näytekierroksilla. Pitoisuus on vaihdellut enimmäkseen rehevällä tasolla 1 3 µg/l, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 5). 1 Kuva 5 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan kemiallisen käsittelyn vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. 5 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 214 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 412,9 ha, josta 364,4 ha oli tuotannossa ja 49 ha poistunut tuotannosta. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 214 Jakosuon kemikalointiasemalla ja Vasik- Copyright Pöyry Finland Oy

15 kasuon pintavalutuskentällä. Lisäksi tarkkailtiin vesienkäsittelyrakenteen tehoa ja mitattiin suolta purkautuvaa vesimäärää. Jakosuon kemikalointiaseman (kem1) kesän keskivaluma 8,5 l/s km 2 oli samaa tasoa ja Vasikkasuon kesän keskivaluma (5,5 l/s km 2 ) pienempi kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin. Sekä Jakosuon että Vasikkasuon valumavesi oli pääosin parempilaatuista kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Veden ph oli Jakosuolla kemikalointiaseman jälkeen huomattavasti korkeampi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kemikalointisoilla keskimäärin. Jakosuon kemikalointiaseman veden laatu oli lähes kaikilta osin selvästi edellisvuotta parempi. Vasikkasuolla ei suoritettu päästötarkkailua viime vuosina. Jakosuon kemikalointiasema toimi hyvin kesällä 214. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) poistoteho oli 66 %, kokonaisfosforin 93 %, kokonaistypen 4 % ja kiintoaineen 82 %. Myös Vasikkasuon pintavalutuskenttä toimi kesällä 214 pääosin hyvin. Kokonaisfosforin poistoteho oli 84 %, kokonaistypen 54 % ja kiintoaineen 93 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei keskimäärin tapahtunut. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin kg/a COD Mn, 81 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 46 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat kaikilta osin edellisvuotta sekä vuosien keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä yleisesti melko suuria. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on hyvin tummaa ja rautapitoista, ja fosforia on vesissä runsaasti. Fosforitasoa voi nostaa alueen maaperässä esiintyvät rautamineraalit. Veden happitilanne oli vuonna 214 pääosin hyvä, ja ph vaihteli lievästi happaman ja hieman emäksisen välillä. Sekä Jakosuon kemikalointiasemalta että Vasikkasuon pintavalutuskentältä heinäsyyskuussa 214 lähteneen veden COD Mn - ja fosforipitoisuudet olivat selvästi purkuvesistön tasoa alhaisempia. Typen ja kiintoaineen pitoisuudet olivat Jakosuolta lähteneessä vedessä samaa tasoa kuin Paskajoessa ja hieman Kaihuanjärven tasoa pienemmät. Vasikkasuolta purkautuvan veden typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman vastaanottavan vesistön tasoa alhaisemmat. Paskajoen kesäaikaisissa fosfori- ja lievemmin myös typpipitoisuuksissa on havaittavissa 2-luvun alkupuolelta lähtien laskeva suuntaus. Pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet jälleen nousuun vuosien tienoilla, mutta laskeneet taas vuodesta 212 lähtien. Kaihuanjärven ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeitä muutossuuntia lukuun ottamatta viime vuosina kohonneita typen kevättalven arvoja. Kaihuanjärven ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisempia kuin Paskajoessa VIITTEET Ilmatieteen laitos. Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (214). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpide ohjelma (luonnos). Pöyry Environment Oy (28). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

16 Pöyry Finland Oy 215. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214. Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. 12 Copyright Pöyry Finland Oy

17 Vasikkasuo ( Pa! Jakosuo ( Ka! Olhavanjoen vesistöalue 5 1 km ( Vesistötarkkailun havaintopaikka! Liite 1. Olhavanjoen vesistöalue

18 Puh Liite 2.1 PL2, Tutkijantie 2A 1/2 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 214 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: 62.6 Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 13,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 mp , ,9 2 kem1 mp ,7 4, , ,5 16, ,1 82,26 1, kem1 mp ,5 5,4 18 2, 45 8,, , , , ,9 56,19,2 4,6,8, kem1 mp ,3 3, , , , ,5 18,5 1, kem1 mp ,6 4,7 2 8, 1 67, , , 16, 722 6,4 84 7,5 3,13,5 6,4,43,4 9, 23 6 kem1 mp ,8 7, , , , ,7 39,15 5,4 3 7 kem1 mp ,4 4,7 11 2, , , 15, 614 5,4 15 1,3 5,1, 1,,14,45,6 1,6 8 kem1 mp ,6 3, , , 119 9, ,4 39, kem1 mp ,2 3, , ,5 7,, ,9 42,12,2 8,3,71 4,7 9, kem1 mp ,6 4, , , , ,8 2,5 5,4 12 KESÄ keskiarvo 6,4 4,7 15 3, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 958 8,5 34,11,2 6,2,35 1,3 7,2 25 keskihajonta,4 1,3 6,9 3, ,5 Nettokuormitus g/ha d 2,5 18 Lisätiedot: Jakosuon kemikalointi alkoi ja loppui 1.1., pumpun käyttötunnit 592 h Kemikalointia ei ole vielä aloitettu CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus Kiintoaine- ja CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Jaksojen , , ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä (62.6) Sivu 1 (2) Jakosuo Kem1 214.xls; tulostus /1:48

19 Jakosuo kem1 2/2 Liite 2.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 22 näyte mg/l 35 Kiintoaine g/ha/d 7 2 vesistömalli kuormitus pitoisuus µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , kuormitus pitoisuus kuormitus pitoisuus Sivu 2 (2) Jakosuo Kem1 214.xls; tulostus /1:48

20 Puh Fax Liite 2.2 PL2, Tutkijantie 2A 1/ Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 214 Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: kem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: 62.6 Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 kem1 yp , #DIV/! 13 ##### #DIV/! 81 2 kem1 yp , kem1 yp , , #DIV/! 62 ##### #DIV/! 67 4 kem1 yp , , kem1 yp , , kem1 yp , , kem1 yp , , kem1 yp ,8 9, Keskiarvo KESÄ 7,1 12, ,5 KESÄ Keskiarvo SYKSY #### #DIV/! #### #DIV/! ##### SYKSY ##### ##### #DIV/! #DIV/! ##### 1 kem1 ap ,7 4, , 2 kem1 ap ,5 5, ,7 3 kem1 ap ,3 3, ,4 4 kem1 ap ,6 4, ,6 5 kem1 ap ,4 4, ,4 6 kem1 ap ,6 3, ,3 7 kem1 ap ,2 3, , 8 kem1 mp ,6 4, ,8 Keskiarvo KESÄ 6,4 4, , Keskiarvo SYKSY #### #DIV/! #### #DIV/! ##### Lisätiedot: CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla Yp näytteen kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Sivu 1 (2) Jakosuo Kem1 214.xls; tulostus /16:2

21 Jakosuo 2/2 Liite 2.2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l Reduktio % kem1 yp kem1 ap reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 ap Reduktio % kem1 yp kem1 ap Sivu 2 (2) Jakosuo Kem1 214.xls; tulostus /16:2

22 Puh Liite 3.1 PL2, Tutkijantie 2A 1/2 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 214 Kohde: Vasikkasuo, pvk 1 ap Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: 62.6 Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 27 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 mp , , , , ,7 65,17 2,8 12, 2 pvk1 mp , ,5 21, , ,3 86,6 2,7 7,2 3 pvk1 mp , ,8 13, 717 4, ,3 136,14,6 4,2,4,8 4,2 8, 4 pvk1 mp , , 12, , , 45,4 1,5 3,5 5 pvk1 mp , , ,5 1,6 34 1, , 87,12,5 2,5,2,2 3, pvk1 mp , , ,2 7,1 17 1, 177 1, 28,4,8 2,7 7 pvk1 mp , , , 1, , ,5 55,6,3 1,5,1,2 2,8 3,6 8 pvk1 mp , , , 12, ,2 11 5,6 111,15 3,3 6,3 9 pvk1 mp , ,5 14, , ,4 16,13,6 3,6,4,5 4,2 8,1 1 pvk1 mp , , , 9, , ,9 47,7 1,6 6,3 11 pvk1 mp ,9 7, , 17, , ,5 55,8,2 2,4,15,4 1,3 7,4 12 pvk1 mp ,8 5, , 18, , ,7 2,5 8,2 KESÄ keskiarvo 7, ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 985 5,5 75,9,5 2,4,3,4 3,6 7, keskihajonta, ,9 Nettokuormitus g/ha d 2,3 SYKSY keskiarvo 6,9 6,5 9, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , 5,7,2 2,5,8,4 1,3 7,8 keskihajonta,1 1,5 2,1 21 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ei havaintoja vesieläimistä Kaivon oma mitta-asteikko 18 cm CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, joka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus Kaivon oma mitta-asteikko 8 cm Kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, joka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. Sivu 1 (2) Vasikkasuo pvk1 214.xls; tulostus /1:17

23 Vasikkasuo pvk1 2/2 Liite 3.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 3 näyte mg/l 4 3 Kiintoaine g/ha/d 16, 14, , , 8, 6, 1 1 4, 5 1 2,, kuormitus pitoisuus µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d ,8,6, , , kuormitus pitoisuus kuormitus pitoisuus Sivu 2 (2) Vasikkasuo pvk1 214.xls; tulostus /1:17

24 Puh Fax Liite 3.2 PL2, Tutkijantie 2A 1/ Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 214 Kohde: Vasikkasuo, pvk 1 ap Vesien käsittely: pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Kunta: Ii Purkuvesistö: Projekti: Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 la 1 yp , #DIV/! 77 ##### #DIV/! 97 2 la 1 / la 11 yp , la 1 / la 11 yp , la 1 / la 11 yp , la 1 / la 11 yp , la 1 / la 11 yp , Keskiarvo KESÄ 7, KESÄ Keskiarvo SYKSY 6, SYKSY pvk1 ap ,7 7, ,3 2 pvk1 ap , pvk1 ap , ,2 4 pvk1 ap , ,7 5 pvk1 ap , pvk1 ap ,9 7, Keskiarvo KESÄ 7, ,8 Keskiarvo SYKSY 6,9 7, , Lisätiedot: Tehon laskennassa yläpuolista vedenlaatua on painotettu valuma-alueiden suhteessa seuraavasti: la 1 = 78 % ja la 11 = 22 % ei otettu näytettä pisteeltä la 11 yp CODMn-analyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla Pvk yp: kuiva, ei näytettä Yp näytteen kokonaistyppianalyysin viiveaika ylittyi, jonka vuoksi tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Sivu 1 (2) Vasikkasuo teho jako 214.xlsx; tulostus /16:25

25 Vasikkasuo, pvk 1 ap 2/2 Liite 3.2 reduktio % 1 75 Kiintoaine pitoisuus mg/l Reduktio % la 1 yp pvk1 ap reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % la 1 yp pvk1 ap Reduktio % la 1 yp pvk1 ap Sivu 2 (2) Vasikkasuo teho jako 214.xlsx; tulostus /16:25

26 Liite 4 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 214 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri kok.n NH4-N kok.p CODMn Fe a-kloro- fek. näkö- kok. syv tila joht. aine fylli kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml m m Kaihuanjärvi,5,1 9,23# 63 6,6 7,1 4, # 5 1,4 1, Paskajoki,1,1 12# 82 7,2 9,9 4, # 3 7,2, Kaihuanjärvi,5 24,1 7,8 93 7,2 6,6 4, < ,4 1, Paskajoki,1 13,6 8,6 82 7,4 12,9 3, ,2, Kaihuanjärvi,5 12,1 8,5 79 7,3 8,4 4, < ,4, Paskajoki,1 9,5 1,2 89 7,5 13,7 1, < ,2,2 * Näytesyvyys -1 m. # Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus.

27 Liite 5.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Kevättalvi 77/ , , ,5 6, , ,3 6, , , 12, , ,8 13, , ,3 14, , ,1 14, , , 3, , , 14, , ,2 5, , ,5 13, , ,9 16, , ,9 11, , ,8 14, , ,1 14, , ,9 1, , ,1 15, , , 15, , ,9 2, , ,6 8, , ,2 3, , ,2 9, , keskiarvo 74 6,7 1, ,8 Paskajoki Kesä ,4 9, , ,5 11, , ,2 8, , ,4 1, , ,1 8, , , 26, , ,8 6, , , 7, , ,2 9, , , 8, , ,2 15, , ,6 7, , ,3 13, , ,8 17, , ,1 9, , ,9 7, , ,2 13, , ,3 13, , , 12, , ,4 13, ,7 > ,4 13, , ,5 13, ,7 112 keskiarvo 83 7, ,6 133

28 Liite 5.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin Kaihuanjärvi Kevättalvi O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml , , ,6 8, , , 5, , ,7 12, , ,6 1, , ,7 11, , ,7 11, , , 4, , ,6 11, , ,2 5, ,3 1) 23 1,5 6,4 16, ,5 13, ,5 8, ,6 1, , ,5 1, , ,5 7, , ,7 12, , ,6 13, , ,1 3, , ,5 7, , ,5 7, , ,6 7, ,4 keskiarvo 47 6,5 9, ,9 Kaihuanjärvi Kesä , ,5 5, ,2 6, ,1 6, ,3 7, ,2 7, ,1 6, ,5 4, ,3 6, ,5 4, ,2 6, ,3 4, ,5 18, ,6 4, ,9 4, , 13, , 4, , 14, ,2 5, , 7, ,1 9, ,3 5, ,4 8, 237, ,3 3, ,6 5, ,1 8, ,2 6, ,5 9, ,2 6, , ,5 17, , 5, , ,7 9, ,7 4, ,7 9, ,2 6, ,8 6, ,1 6, ,4 6, , 6,5 297, ,2 4, ,1 6, ,4 8, ,3 7, < ,9 5,4 < ,3 7, < ,5 4,4 4 keskiarvo 81 7,1 6, , ) Vettä jään alla vain 1 cm

29 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 6 (Ympäristöhallinnon OIVA tietopalvelu, Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri CODMn Rauta Kiintoaine Sameus Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4,4 12,5 86 6,3,14 3, ,8 4, ,4 5,3 11,5 92 6,7,21 3, , 4, ,4 2,6 8,8 98 7,6,62 9, , ,4,7 12,3 86 7,3,52 8, , Keskiarvo 11,3 91 7,,371 6, ,7 7,

30 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 214. Ystävällisin terveisin Pia Vesisenaho Jakelu Vapo Oy, Oulu Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö (vain pdf)