VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY"

Transkriptio

1 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU X VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214

2

3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuosittain toistuva tarkkailu Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Nuorittajoki Kiiminkijoki Laskennallinen vaikutusarvio KASVILLISUUSTARKKAILU YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 214 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v Liite 5 Kiiminkijoen pohjaeläintarkkailun raportti 214 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jorma Keränen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh Copyright Pöyry Finland Oy

4 sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 211). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 214 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua Vapo Oy:n Hakasuolla, Isosuolla (Utajärvi), Alalamminsuolla, Erkansuolla, Isonivansuolla, Vittasuolla, Sapilassuolla, Hangassuolla ja Marttilansuolla sekä Turveruukki Oy:n Vainionsuolla, Isosuolla (Ylikiiminki) ja Varpasuolla. Lisäksi tarkkailussa oli Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuo. Isosuolla ja Hakasuolla tehtiin ympärivuotista tarkkailua, muilla tarkkailusoilla vain kesäaikaista tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 215) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 214 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun, laajemman alueellisen veden laadun tarkkailun sekä pohjaeläintarkkailun. Vesistötarkkailun tulokset esitetään tässä raportissa. Pohjaeläintarkkailun raportti on liitteenä 5. Tarkkailuohjelma sisältää v. 212 ja 216 sähkökoekalastuksia Nuorittajoella ja Kiiminkijoen pääuomalla sekä kalastustiedustelun Hamarinjärvellä ja Nuorittajoella. Tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla sekä pohjaeläintarkkailu. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1 Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat ja ympäristölupien voimassaoloaika. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Poikkeamat ohjelmaan verrattuna: Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot Oranssilla on merkitty suot, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu 2 Suo Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Velj. Valkola Ay Kuusisuo 6.61 PSY/12/7/2 T x Turveruukki Oy Vainionsuo PSAVI 116/11/1 VHO Nro 13/37/1 Isosuo(Ylikiiminki) 6.22 PSAVI 48/12/ Isosuon 6.13 PSAVI 48/12/1 (Ylikiiminki) lisäalue Varpasuo 6.13 PSAVI 5/12/1 T x 6.61 Vapo Oy Alalamminsuo 6.64 PSY/7/4/1 T x Erkansuo 6.32 PSY/1/9/2 T x Hakasuo 6.26 PSAVI 49/12/1 VHO 13/396/1 Hangassuo 6.25 PSAVI 46/12/1 VHO 13/384/1 T x 216 viimeinen tuotantovuosi T Y x x x x Isonivansuo 6.62 PSAVI 115/11/1 T x x jh x Tuotanto päättynyt v.211 Ei saatu näytteitä v.214 Isosuo (Utajärvi) 6.46 PSY/47/6/2 Y x x x x Kallasuo 6.63 PSAVI 115/8/2 VHO 11/242/1 KHO taltio 2337 x x x Hakemus peruutettu Lamminsuo PSAVI 58/213/1 x x Kuntoonpano alkaa 215 Tarkkailu 2 vuotena lupakauden aikana Marttilansuo 6.22 PSAVI 81/1/1 jh Tuotanto päättynyt v.28, jälkikäyttömuotona järvi Vittasuo 6.62 PSAVI 114/11/1 T x Sapilassuo 6.37 PSY 115/8/2 T x 2 HYDROLOGISET OLOT Hydrologisen vuoden keskilämpötila (3,5 C) oli Pudasjärvellä 1,9 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo (1,6 C). Lämpötilat poikkesivat suuresti pitkän ajan keskiarvoista (Kuva 1). Kesäkuu oli keskimääräistä kylmempi, heinä- ja elokuu taas tavanomaista lämpimämpiä. Talvi oli lauha, vain tammikuu oli hieman pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Hydrologisen vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 593 mm, joka on samaa tasoa kuin pitkäaikainen keskiarvo (592 mm). Joulu-, helmi- ja elokuussa satoi tavanomaista enemmän, kun taas tammi-, kesä- ja syyskuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä marraskuusta 213 lokakuuhun 214 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 214 sekä vuosijaksolla keskimäärin on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Hydrologisena vuonna 214 Nuorittajoen keskivirtaama oli keskimäärin 7 % ja Kiiminkijoen virtaama 2 % pitkänajan keskiarvoa suurempi. Kesäkuusta syyskuuhun virtaama oli puolestaan Nuorittajoessa 38 % ja Kiiminkijoessa 21 % vertailujakson keskiarvoa pienempi. Taulukko 2 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s MQ MQ kesä-syyskuu 5, 8, HQ kesä-syyskuu NQ kesä-syyskuu,6 12 Vuodenvaihteessa virtaamat olivat lauhasta säästä johtuen tavallista korkeampia (Kuva 2). Helmikuussa virtaamat pienenivät ja virtaaman määrä laski lähelle vertailujakson keskiarvoa kummassakin joessa. Virtaamat lähtivät kuitenkin uudelleen nousuun jo maaliskuussa. Vuoden korkeimmat virtaamat ajoittuivat tammikuun alkuun, huhtikuun loppuun ja lokakuun loppuun. Toukokuussa virtaamat laskivat selvästi alle vertailujakson keskiarvon. Syksyn 214 virtaamat olivat lokakuun lopulle saakka kummassakin joessa tavanomaista tasoa. Kevättulva ajoittui huhtikuun loppuun. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 2.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 78 m 3 /s. Edellisvuonna vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 384 m 3 /s eli vettä virtasi keväällä 214 joessa selvästi vähemmän kuin keväällä 213. Vuonna 212 vuorokauden keskivirtaama oli suurimmillaan 59 m 3 /s. Talvi oli lauha, mistä johtuen sulamisvesiä oli tavanomaista vähemmän ja kevättulva jäi vähäiseksi. Nuorit- Copyright Pöyry Finland Oy

8 tajoessa huippuvirtaama mitattiin 19.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 77 m 3 /s. Myös Nuorittajoessa vettä oli edellisvuotta vähemmän, sillä vuonna 213 suurin vuorokausivirtaama oli 18 m 3 (217 m 3 /s vuonna 212). 4 Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama hydrologisena vuonna sekä v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 214 kesällä Kiiminkijoen vesistöalueella oli tarkkailussa yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Vapo Oy:n Hakasuolla (Oulun Ylikiiminki) ja Isosuolla (Utajärvi) tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tuotantovaiheen kesäaikaista tarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Alalamminsuolla (Pudasjärvi), Erkansuolla (Utajärvi), Isonivansuolla (Pudasjärvi), Vittasuolla (Pudasjärvi), Sapilassuolla (Utajärvi) sekä Turveruukki Oy:n Vainionsuolla (Oulun Ylikiiminki), Isosuolla (Oulun Ylikiiminki), Varpasuolla (Oulun Ylikiiminki) ja Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuolla (Oulun Ylikiiminki). Vapo Oy:n Marttilansuo (Oulun Ylikiiminki) on jo jälkikäyttömuodossa järvenä. Marttilansuon tarkkailu suoritettiin järvestä lähtevän veden laadun tarkkailuna. Vapo Oy:n Hangassuo (Oulun Ylikiiminki) oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Hangassuolta ei kuitenkaan saatu näytteitä vuonna 214, sillä vettä ei poistunut kosteikolta. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215). Useilla soilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Vapon Hakasuolle on ympäristölupapäätöksessä annettu lähtevän veden reduktioraja-arvoihin liittyviä määräyksiä. Turveruukin Kiiminkijoen turvetuotantoalueilla ei ole reduktio- tai pitoisuusmääräyksiä. Utajärven Isosuolla ja Hakasuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla ja vesinäytteitä otettiin kesällä kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä myös Alalamminsuolla, Isonivansuolla, Vittasuolla, Sapilassuolla, Ylikiimingin Isosuolla ja Varpasuolla. Erkansuolla, Marttilansuolla ja Vainionsuolla ei ole tehty virtaaman mittausta, joten virtaamia on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Turveruukki otti omavalvontanäytteitä Isosuolla, Vainionsuolla ja Varpasuolla. Tulokset ja näytteenottojen syyt on esitetty liitteessä Tarkkailun tulokset Vuonna 214 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista kaksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 87 ha ja tuotannosta oli poistunut 325 ha. Kuntoonpanovaiheessa ei ollut alueita vuonna 214. Tuotantoala kasvoi hieman vuoteen 213 (853 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. 3.3 Virtaamat ja valumat Taulukossa 3 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 214 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (liite 2). Erkansuon, Kuusisuon, Marttilansuon, Vainionsuon ja Varpasuon pvk2:n virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä ja Varpasuon la1-2:n virtaamat pisteen Varpasuo la6 virtaamista. Isosuon (Utajärvi) valuma oli kaikkien soiden ja pintavalutuskentällisten soiden keskiarvoa pienempi. Isosuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden valumakeskiarvoissa sekä kaikkien pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Keskimääräistä pienemmät valumat oli myös Erkansuolla, Kuusisuolla, Vainionsuolla ja Vittasuolla. Keskimääräistä suuremmat valumat olivat puolestaan Alalamminsuolla, Hakasuolla, Isonivansuolla, Ylikiimingin Isosuolla, Marttilansuolla, Sapilassuolla ja Varpasuolla. Hakasuolla, Isosuolla ja Varpasuolla keskimääräistä valumaa kasvattaa suuri pohjavesivalunta. 5 Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 3 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 214 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Vesien- Mittapadon Mq MNq MHq Huom. käsittely valuma-alue l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo (Utajärvi) pvk ,29,1 43,7 Alalamminsuo pvk1 115,3 1,3,33 45,1 Erkansuo hib 4,7,6 25,5 vesistömalli Hakasuo pvk1 255, ,3 71, Hangassuo kos 85,3 vettä ei poistunut kosteikolta Isonivansuo pvk1 75,2 19,2,3 79,2 Isosuo (Ylikiiminki) pvk ,6,27 64, Kuusisuo pvk 6,1 2,2 21,4 vesistömalli Marttilansuo kos 9,3 3,5 28,3 vesistömalli Sapilassuo pvk1 62,6 11,4 2,9 94,1 Vainionsuo la ,4 1,1 36,1 vesistömalli Varpasuo la ,7 4,3 72, la6:n virtaamista Varpasuo la ,7 4,2 72, Varpasuo pvk2 12,2 3,5 42,1 vesistömalli Vittasuo hi1 177,6 7,3,31 27,6 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 77) 8,8,94 66,6 Pintavalutuskenttä (n = 61) 8,8 1,1 68,5 Laskeutusaltaat (n = 7) 8,8 1,1 59,9 Kemikalointi (n = 4) 9,4,4 54,8 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 6) 8,6,31 55, Veden laatu Kiiminkijoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 4. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Utajärven Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla sekä kaikilla pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa. Myös Alalamminsuolla, Erkansuolla, Kuusisuolla, Vainionsuolla ja Vittasuolla vedenlaatu oli parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla soilla. Isonivansuolta, Ylikiimingin Isosuolta, Marttilansuolta ja Varpasuolta lähtevässä vedessä oli keskimääräistä enemmän kiintoainetta, Isonivansuolla ja Varpasuolla myös fosforia ja rautaa. Keskimääräistä enemmän typpeä oli Marttilansuolta lähtevässä vedessä. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 214 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk , , 582 5, ,7 Alalamminsuo pvk1 1 6, , ,9 Erkansuo hib 11 7, , 515 5, 7,3 52 3,5 Hakasuo pvk1 11 4,9 7,7 14 4, ,4 Hangassuo* kos ei näytteitä, koska kosteikolta ei poistunut vettä Isonivansuo pvk1 1 5, , 5, Isosuo (Ylikiiminki) pvk1 11 6, , Kuusisuo pvk 1 6, , 68 5, ,6 Marttilansuo* kos 5 6, Sapilassuo pvk1 11 6, ,4 Vainionsuo la , ,3 9, 38 7,4 Varpasuo la ,6 9, Varpasuo la6 11 6,6 8, , Varpasuo* pvk2 3 6, Vittasuo hi1 1 6, , ,8 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 87) 826 6, ,8 Pintavalutuskentät (n = 66) 619 6, ,2 Laskeutusaltaat (n = 1) 13 6, Kemikalointi (n = 5) 34 5, Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 7) 73 6, , * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleisesti 3 krt/kesä Päästöt vesistöön Taulukossa 5 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 214. Niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 6). Utajärven Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Hakasuon kuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja raudan osalta suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Kiintoaineen, fosforin ja raudan bruttokuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat Isonivansuolla, Ylikiimingin Isosuolla ja Varpasuolla. Myös Marttilansuon kiintokuormitus oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla soilla keskimäärin. Isonivansuon, Ylikiimingin Isosuon, Marttilansuon ja Varpasuon kokonaistypen bruttokuormitus oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla soilla keskimäärin. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 214. Tarkkailu Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk2-3 93,6,1 2,9,3,6 3,8 7,8,,2 2,4 Alalamminsuo pvk1 176,1,3 6,1 1,,13 6,6 17, 1,7 7,8 Erkansuo* hib 7,6,2 2,1,2,3 2,1 14,,1 1 Hakasuo 1) * pvk1 17,31, ,7 7, , 3,2 54 Hangassuo* kos ei päästöjä, koska kosteikolta ei poistunut vettä Isonivansuo pvk1 44 1,3,68 16,8, ,9 7,3 178 Isosuo (Ylikiiminki) pvk1 199,44,25 13,22 6, , 2,5 212 Kuusisuo* pvk 128,9,1 3,6,3,5 6,5 8,2, 1, 2,9 Marttilansuo* kos 228, , Sapilassuo pvk1 359,44,19 9,5,62, ,2 4,6 31 Vainionsuo* la3-4 18,18,12 2,9,3, ,1 1, 2 Varpasuo* la ,1 1,6 16,25 6, ,7 6,4 245 Varpasuo la6 16 1,8 1,1 17,2 7, ,4 7,9 193 Varpasuo* pvk ,3 1, 12,1 3, ,1 6,2 116 Vittasuo hi1 19,2,4 3,4,1,6 1 17,1,3 11 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n = 74) 267,45,25 9,6,51 1, ,3 5,6 47 Pintavalutuskentät (n = 58) 292,41,23 9,5,41 1,6 25 5,3 5,6 41 Laskeutusaltaat (n = 6) 167,52,37 1 1,6 3, ,3 6, 84 Kemikalointi (n = 4) 9 1,1,45 9,2 1, 1, 33 69,9 4,7 61 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI (n = 6) 24,37,14 9,4,4, ,2 5,7 62 * Ei mukana keskiarvossa Huom! Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty yleisesti 3 krt/kesä Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 215) Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 214 (touko-syyskuu). Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 214 oli noin 17 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,36 kg/d fosforia, 8,2 kg/d typpeä ja 69 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,16 kg/d fosforia, 2,3 kg/d typpeä ja 57 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat ty- Copyright Pöyry Finland Oy

13 pen ja COD Mn :n osalta selvästi pienempiä kuin vuonna 213. Kiintoaineen ja fosforin osalta päästöt olivat edellisvuoden tasoa. Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 13 t/a happea kuluttavaa ainesta, 25 kg/a fosforia, 7 89 kg/a typpeä ja 4642 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 13 kg/a fosforia, 4 5 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 214 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin,7 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 127 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,4 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 18 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat pienempiä kuin vuonna Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 214. (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy K 8,9,28,34 4,3,2,16 3,9 Vittasuo Vapo Oy , 53 K 5,8,11,18,91,4,14,58 Alalamminsuo Vapo Oy , 13 K 18,1,11,63 1,7,17,8 Erkansuo Vapo Oy K 14,,11,42 2,8,12 2, Hakasuo Vapo Oy K 34,,6 2,7 15,,63 1,8 Hangassuo Vapo Oy K ei saatu näytteitä, ei laskettu Marttilansuo Vapo Oy J 3,4,8,21 1,5,5,15 1,4 Isosuo Vapo Oy K 11,5,7,36 1,,2,3 Sapilassuo Vapo Oy K 2,4,25,54 2,3,14,26 1,8 Vainionsuo Turveruukki Oy K 17,,29,46 3,8,17,15 3,2 Vainionsuo Turveruukki Oy E 5,9,1,16 1,29,6,5 1,8 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy K 11,,24,72 12,9,1,14 11,7 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E 5,6,12,37 6,5,1,7 5,9 Varpasuo Turveruukki Oy ,7 42 E 7,5,88,67 11,1,72,27 1,3 Varpasuo Turveruukki Oy ,7 16 S 2,5,28,27 3,3,23,12 3, Kuusisuo T. ja E. Valkola K 4,3,3,12,28,3,1 Tuotantosuot yhteensä ,36 8,2 69,16 2,3 57 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä ,36 8,2 69,16 2, , ,23 6,4 52 Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 214. (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy K , , Vittasuo Vapo Oy , 53 K , Alalamminsuo Vapo Oy , 13 K Erkansuo Vapo Oy K Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy K , Marttilansuo Vapo Oy J , , 9 91 Isosuo Vapo Oy K , , Sapilassuo Vapo Oy K , Vainionsuo Turveruukki Oy K Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy K , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E , , Varpasuo Turveruukki Oy ,7 42 E Varpasuo Turveruukki Oy ,7 16 S , , Kuusisuo T. ja E. Valkola K , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

16 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin kesällä 214 vesienkäsittelyn tehoa neljällä turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Hakasuolla. Hakasuolle on ympäristöluvassa asetettu raja-arvot reduktiolle; kokonaisfosfori 5 %, kokonaistyppi 2 % ja kiintoaine 5 %. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Hydrologisena vuonna 214 Hakasuon pintavalutuskentän reduktio täytti lupaehdot fosforin (72 %) ja kiintoaineen (78 %) osalta. Typen osalta reduktio (17 %) jäi vaadittua heikommaksi (Taulukko 9). Hakasuon tehon tarkkailun tulokset vuodenajoittain pitoisuusreduktiona laskettuna on esitetty liitteessä 2.2. Tuotantokauden aikaista vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin Erkansuon haihdutus/imeytyskentällä ja pintavalutuskentällä, Sapilassuon pintavalutuskentällä sekä Ylikiimingin Isosuon pintavalutuskentällä. Erkansuon vesiensuojelurakenteiden yhteinen alapuolinen piste on Suojärvi. Rakenteiden tehoa tarkastellaan erikseen ottamalla näytteitä haihdutus/imeytyskentän ja pintavalutuskentän yläpuolisilta pisteiltä. Tulosten perusteella haihdutus/imeytyskenttä poisti erittäin hyvin kiintoainetta ja rautaa. Myös ravinteet poistuivat tehokkaasti. Erkansuon pintavalutuskentän puhdistustehot olivat vaatimattomampia, mutta myös pintavalutuskenttä poisti kiintoainetta ja ravinteita. Orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) pintavalutuskenttä poisti tehokkaammin kuin haihdutus/imeytyskenttä. Pintavalutuskentän yläpuolinen vesi oli selvästi happamampaa kuin haihdutus/imeytyskentän yläpuolinen tai Suojärven vesi. Veden ph kuitenkin nousi pintavalutuskentällä neutraalille tasolle. Sapilassuon pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta, rautaa ja ravinteita sekä hieman happea kuluttavaa ainesta. Isosuon (Ylikiiminki) pintavalutuskenttä poisti hieman sekä kiintoainetta, ravinteita että happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Kentältä huuhtoutui nitraattinitriittityppeä. Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 Taulukko 9 Tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo, pvk Vuosi (n=12) pvk yläpuoli 5,3 6, pvk alapuoli 4,7 4,9 11 3, ,9 Erotus 1, Teho % (* *) virtaamapainotteinen laskenta Erkansuo, haihdutus/imeytyskenttä Kesä (n=5) Kentän yläpuoli 6, Kentän alapuoli 7, , ,3 Erotus Teho % Syksy (n=1) Kentän yläpuoli 7, Kentän alapuoli 7, , Erotus Teho % Erkansuo, pvk Kesä (n=5) pvk yläpuoli 5, ,2 pvk alapuoli 7, ,3 Erotus ,9 Teho % Syksy (n=1) pvk yläpuoli 5, pvk alapuoli 7, Erotus Teho % Sapilassuo, pvk Kesä (n=5) pvk yläpuoli 6, pvk alapuoli 6, ,6 Erotus Teho % Syksy (n=1) pvk yläpuoli 6, pvk alapuoli 6, ,6 Erotus Teho % Isosuo (Ylikiiminki), pvk Kesä (n=3) pvk yläpuoli 6, pvk alapuoli 6, Erotus Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

18 3.7 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 214 noin,4 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 4,3 kg/d kiintoainetta (Pöyry Finland Oy 215b). Sekä kiintoaineen, fosforin että typen kuormitus oli pienempi kuin vuonna 213. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna BOD7- ja fosforikuormitukset ovat vaihdelleet vuosittain, mutta molempien kuormitteiden osalta on havaittavissa laskeva suunta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (luonnos 215) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 35 % ja typen osalta noin 22 % (Kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 8 % fosforihuuhtoumasta ja noin 5 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 3 4 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 44 % ja typen osalta noin 59 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. 14 Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (luonnos 215) mukaan. Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tullaan tekemään merkittäviä kunnostusojituksia vuosittain. Arvioiden mukaan kunnostusojitukset ovat keskimäärin samansuuruiset joka vuosi. Laskelmien mukaan kunnostusojituksista aiheutuu noin 162 kg fosforikuormitus ja kg kiintoainekuormitus Nuorittajokeen ja noin 1 6 kg fosforikuormitus ja kg kiintoainekuormitus Kiiminkijokeen vuodessa. Kunnostusojitukset lisäävät jonkin verran mineraalitypen (nitraattityppi, ammoniumtyppi) huuhtoutumista, mutta veteen liuenneen orgaanisen typen huuhtoutuminen pienenee siinä määrin, että huuhtoutuvan kokonaistypen pitoisuudet jopa pienenevät kunnostusojituksen jälkeen (WSP 213). Uusimman ekologisen luokittelun mukaan Kiiminkijoen alaosan tila on hyvä, Kiiminkijoen yläosan erinomainen. Vepsänjoki, Nuorittajoki, Jaalankajoki, Kallaoja ja Alaoja-Heteoja ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Jolosjärven tila on Copyright Pöyry Finland Oy

19 välttävä ja Hamarinjärven tyydyttävä. Muita vesistöseurannan vesistöjä ei ollut nimetty vesimuodostumiksi eikä luokiteltu VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta ja laajemmasta alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisessa tarkkailussa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Alueellinen tarkkailu sisältää havaintopaikkojen kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla. Havaintopaikat on valittu suokohtaisesti. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty vuosittaisen tarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa ja alueellisen tarkkailun näytteet kolme kertaa vuodessa. Kallasuon ympäristölupahakemus on peruttu, eikä sen vesistötarkkailuahavaintopaikkaa Kallaojassa tarkkailtu vuonna 214. Tarkkailutuloksissa on mukana Lammisuon tuotantoalueen vesistötarkkailupiste Jaalanka (Jaalankajoki). Lammisuo on uusi tuotantoalue, jonka kuntoonpano aloitettiin vuonna 215. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kevättä, jolloin turvetuotantoalueiden päästötarkkailu ei ollut kesäajan tarkkailussa olleiden kohteiden osalta vielä käynnistynyt. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 214. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N Nuorittajoki, Määtänperä N Kiiminkijoki, 834-tien silta K Alueellinen vesistötarkkailu Alaojan suu Al Nuorittajoki, Viinikoski N Sorsuanjoki, alap silta So Kallaoja alapää Ka Nuorittajoki, Ahon silta N Säynäjäjoki, Hautala Säj Hamarinjärvi Ha Peuraoja Peu Kiiminkijoki Nivankoski K Kiiminkijoki, Joki-Kokko K Juopulinoja alap silta Ju Juopulinoja Hang. suon yp Ju Jolosjärvi Jo Kivioja Ko Vepsänjoki, 836-tien silta Ve Kirkko-ojan alapään silta Kir Copyright Pöyry Finland Oy

20 Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). Vuonna 214 vuosittaisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (Kuva 4). 16 Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v Vuosittain toistuva tarkkailu Alla (Taulukko 11) on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 214. Taulukko 11 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v O 2 Havainto- ph Sähk.- Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Fe Kloropvm joht. aine fylli-a Nuorittajoki Määtänperä N , 83 5,3 1,7 3, ,6 92 7, 3,4 5, < ,6 6 6,3 3,1 4, < , ,6 79 6,7 2,8 7, <5 <5 3 4,9 keskiarvo VII-IX 7,6 77 6,7 3,1 5, < ,3 Nuorittajokisuu N ,7 91 5,8 1,9 4, ,7 96 7, 3,4 3, <5 < , ,4 83 6,9 3,8 7, < , ,2 86 6,7 3, 7, < , keskiarvo VII-IX 8,4 88 6,9 3,4 6, < ,4 Kiiminkijoki 834-tien silta K ,6 92 5,7 2,4 3, < ,1 96 7, 3, 2, <5 < , ,7 98 6,9 3,6 3, < , ,5 91 7,1 3,3 3, < 5 < ,2 keskiarvo VII-IX 9,1 95 7, 3,3 3, < ,4 Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat pääsääntöisesti hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 5,6 11,7 mg/l ja kyllästysasteet välillä 6 98 %. Toukokuussa vesi oli hapanta: Kiiminkijoessa ph oli 5,7 ja Nuorittajoessa ph-arvot olivat välillä 5,7 5,8. Heinä-, elo- ja syyskuussa vedet olivat neutraaleja (ph 6,3 7,2) kaikilla näytteenottopaikoilla. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn -arvot olivat hieman alhaisempia kuin Nuorittajoessa. Kiiminkijoen kiintoainepitoisuudet olivat virtavesille melko alhaisia. Nuorittajoen kiintoainepitoisuudet olivat Kiiminkijokea korkeampia ja suurimmillaan pitoisuudet olivat syyskuussa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) vuonna 214 selvästi korkeampia kuin Kiiminkijoessa (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa sekä joen yläosalla että jokisuulla. Korkeimmillaan ravinnepitoisuudet olivat elokuussa molemmilla Nuorittajoen havaintopaikoilla ja myös Kiiminkijoella. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa (Taulukko 11). Kokonaistypen pitoisuudet kuvastivat Kiiminkijoessa lievää rehevyyttä ja Nuorittajoessa rehevyyttä. Nuorittajoessa heinä-elokuun klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä, mutta syyskuussa lievää rehevyyttä. Kiiminkijoen klorofyllipitoisuudet viittasivat syyskuussa vähäravinteisuuteen, mutta elokuussa rehevyyteen ja heinäkuussa lievään rehevyyteen. Kesäaikaan epäorgaanisen nitriitti-nitraattitypen (NO 2 +NO 3 -N) pitoisuudet olivat pieniä tai kokonaan alle määritysrajan (5 µg/l). Ammoniumtyppeä (NH 4 -N) vedessä oli melko vähän. Kiiminkijoen fosfaattifosforin (PO 4 -P) pitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Nuorittajoella fosfaattifosforia vedessä oli elo-syyskuussa kohtalaisesti kuvaten lähinnä vesistöön kohdistuvia lannoitevaikutuksia. Vuonna 214 Nuorittajoen turvetuotannon kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan vesi oli hyvin samanlaista kuin alapuolisella havaintopaikalla. Kuivatusvesien vaikutusalueen yläpuolella, Määtänperällä, joen vedessä oli hieman enemmän orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuin kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nuorittajokisuulla. Liukoisten ravinteiden (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N sekä NH 4 -N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Jokialueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perustuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-n/kok-p) on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/Psuhde on yli 12, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle 1 ja mineraaliravinnesuhde alle 5, on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa 1-17 ja mineraalisuhteen 5-12, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. Copyright Pöyry Finland Oy

22 Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja kokonaisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoen vedessä oli vuonna 214 runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli lähes joka havaintokerta tuotantoa rajoittavan ravinne (taulukko 12). Kokonaisravinnesuhteen mukaan toukokuussa on fosfori voinut olla tuotantoa rajoittava tekijä Kiiminkijoella. Taulukko 12 Minimiravinnesuhteet havaintopaikoilla v Paikka KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne N N NO4-N P P kok.n/ miner N/ tasapaino- kok.n/ miner N/ tasapaino- µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kok-P PO4-P suhde Kok-P PO4-P suhde Nuorittajoki Määtänperä N , 6, ,9 9, P/N N N , 2, ,7 18,2 P/N N N , 2, ,4 9,8 P/N N N ,5 2, ,2 48,9 P/N N N Nuorittajokisuu N , 11, ,4 6,4 P/N N N ,5 2, ,4 3,7 P/N N N ,5 24, ,2 1,8 P/N N N ,5 16, ,8 14,4 P/N N N Kiiminkijoki 834-tien silta K ,5 11, ,4 5,7 P N N ,5 2, ,7 22,4 P/N N N ,5 23, ,3 6,6 P/N N N ,5 2, ,6 21,2 P/N N N Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Kuvassa (Kuva 5) on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Kuva 5 Keskimääräinen kesäaikainen veden laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v sekä muutosta kuvaavat trendit. Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 6 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin 3 µg/l. Kiiminkijoen veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa ei ole tarkastelujaksolla havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Sen sijaan happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) osalta lievää noususuuntausta on havaittavissa. Veden väri määräytyy pitkälle COD Mn ja raudan perusteella, joten myös värin trendi on nouseva eli veden väri on hieman tummentunut. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199- luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatel- Copyright Pöyry Finland Oy

24 laan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset (SYKE 214). Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samanlaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa eli veden happea kuluttavan aineksen ja veden värin osalta on lievää noususuuntausta. Nuorittajoen kiintoainepitoisuudet ovat hieman kohonneet, joskin trendiin vaikuttaa suuresti vuosien korkeat kiintoainepitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt paljon vuosivaihtelua, mutta Nuorittajoella suuntaus on ollut aleneva. Nuorittajoen alaosan ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuonna 214 Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia ja myös pitkänajan keskiarvoja korkeampia. Vesi oli väriltään hieman tummempaa, sillä vettä värjäävää ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta oli enemmän kuin vuonna 213. Myös Kiiminkijoen ravinnepitoisuudet olivat vuonna 214 edellisvuotta ja pitkänajan keskiarvoja hieman korkeampia. Kiiminkijoen vedessä oli happea kuluttavaa orgaanista ainesta saman verran kuin keskimäärin 2-luvulla. Rautaa oli selvästi keskimääristä enemmän ja siitä johtuen veden väri hieman tummempaa. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne, ja vuonna 214 valumat olivat kevättulva-aikaan selvästi vähäisempiä kuin vuonna 213. Myös kesällä ja syksyllä vettä virtasi tavanomaista hieman vähemmän. 4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Vuonna 214 vesistötarkkailua suoritettiin turvetuotantoalueiden ala- ja yläpuolisilla pisteillä. Vuosittaisessa tarkkailussa havaintopisteitä oli 3 kpl ja alueellisessa laajassa määrävuosina tehtävässä tarkkailussa pisteitä oli 16 kpl. Kaikki tarkkailutulokset on esitetty liitteessä Nuorittajoki Nuorittajoen havaintopiste N47 (Määtänperä) sijaitsee vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Nuorittajoen keskiosalle laskevat Vittasuon, Alalamminsuon ja Isonivansuon turvetuotantoalueiden valumavedet. Vittasuon vedet johdetaan jokeen aivan havaintopisteen N47 alapuolelle. Alalamminsuolta vedet laskevat Alalampeen ja edelleen Alaojaa pitkin Nuorittajokeen. Alaojan suulla sijaitsee havaintopiste Al. Alaojan laskukohdan alapuolella Nuorittajokeen puretaan Isonivansuon valumavedet. Nuorittajoen havaintopiste N35 (Viinikoski) sijaitsee em. turvesoiden alapuolella. Vittasuon turvetuotantoalueen valumavedessä oli vuonna 214 typpeä hieman enemmän ja rautaa selvästi enemmän kuin Nuorittajoessa turvesuon yläpuolella, mutta vähemmän fosforia ja kiintoainetta (taulukko 1). Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vesissä oli lähes yhtä paljon. Vittasuon kuivatusvedet olivat hieman happamampia kuin Nuorittajoen. Alaojan vesi oli vuonna 214 heikkolaatuista, sillä ravinteita, rautaa ja kiintoainetta vedessä oli erittäin runsaasti. Alalamminsuon kuivatusvedet eivät heikentäneet vuonna 214 Alaojan veden laatua, sillä kuivatusvedet olivat vähäravinteisia ja kiintoainetta oli niissä hyvin vähän (taulukko 13). 2 Copyright Pöyry Finland Oy

25 Isonivansuon kuivatusvesissä oli vuonna 214 runsaasti ravinteita ja rautaa sekä kiintoainetta. Isonivansuon kuivatusvesien laatu oli heikompaa kuin Nuorittajoen, mutta toisaalta Alalammensuon kuivatusvesien laatu oli selvästi parempaa ja myös pääosin Vittasuon, niin Nuorittajoen veden laatu ei heikentynyt. Vittasuon, Alalamminsuon ja Isonivansuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Nuorittajokeen olivat vuonna 214 erittäin vähäiset, sillä kuivatusvesien vaikutuspiirissä, Nuorittajoen alemmassa havaintopaikassa (N35) ravinne-, humus-, kiintoaine-, ja rautapitoisuudet olivat alempia kuin Nuorittajoen yläosalla (N47). Turveruukin Vainionsuon turvetuotantoalueen valumavedet johdetaan Sorsuanojaan, joka laskee Nuorittajokeen Viinikosken alapuolella. Sorsuanojan suulla sijaitsee havaintopiste So1. Osa Vainionsuon valumavesistä kulkeutuu Nuorittajokeen Kusiojan kautta Nuorittajokeen. Sorsuanojan yhtymäkohdan alapuolella Nuorittajokeen laskevat Velj. Valkola Ay:n Kuusisuon valumavedet. Nuorittajoen havaintopiste N22 sijaitsee em. turvesoiden alapuolella. Vainionsuolta tuleva vesi oli vuonna 214 fosfori- ja rautapitoista (taulukko 1). Sorsuanojan vesi oli vuonna 214 laadullisesti suhteellisen hyvää, sillä typpeä oli vähän kuten orgaanista happea kuluttavaa ainesta. Rautaa ja fosforia oli Sorsuanojan vedessä kuitenkin runsaasti. Vainionsuon kuivatusvesien laatu oli heikompaa kuin Sorsuanojan, joten ne lisäsivät Sorsuanojan ainepitoisuuksia. Kuusisuon kuivatusvesissä oli vuonna 214 vähän fosforia ja rautaa sekä kiintoainetta (taulukko 1). Kuusisuon vedessä oli happea kuluttavaa orgaanista ainesta saman verran kuin Nuorittajoessa. Kuusisuon kuivatusvedet olivat pääosin parempilaatuisia kuin Nuorittajoen, joten Kuusisuolla ei ollut havaittavia vaikutuksia Nuorittajoen veden laatuun. Veden laatu Nuorittajoessa Viinikosken (N35) ja Ahon sillan (N22) havaintopisteiden välillä oli hyvin samanlaista, joten turvesoiden vesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Nuorittajoen havaintopaikkojen N22 ja N laskee osa Turveruukin Varpasuon valumavesiä Syväojan kautta. Varpasuon Syväojaan laskevissa kuivatusvesissä oli vuonna 214 runsaasti ravinteita ja rautaa, mutta vähän orgaanista happea kuluttavaa ainetta (taulukko 13). Varpasuon tuotantoala oli Syväojan valuma-alueella vuonna 214 vain 13 ha. Nuorittajoen veden ravinne- ja rautapitoisuudet kohosivat vuonna 214 joen alimmalla havaintopaikalla (N) verrattuna joen ylempiin havaintopaikkoihin. Varpasuon päästöillä lienee kuitenkin hyvin vähän osuutta Nuorittajoen veden laatuun valuma-alueiden suhteen perusteella arvioituna, sillä Syväojan valuma-alue on vain noin 1 km 2 ja Nuorittajoen 1136 km Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 13 Veden laatu Nuorittajoessa turvetuotantoalueiden ylä- ja alapuolella ja Alaojan ja Sorsuanojan suulla sekä alueen turvetuotantosoilta lähtevän veden laatu kesällä 214. Havainto- ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintopaikka aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Nuorittajoki N47 6, < ,6 -Vittasuo 6, ,8 -Alalamminsuo 6, ,9 Alaojan suu Al 6, ,3 -Isonivansuo 5, , Nuorittajoki N35 6, ,2 -Vainionsuo 6, ,4 Sorsuanoja So1 6, ,5 - Kuusisuo Valkola 6, ,6 Nuorittajoki N22 6, ,4 Varpa-Hoikkasuo 6, , Nuorittajoki N 6, < ,2 22 Nuorittajoen valuma-alueen turvesoiden valumavedet olivat vuonna 214 useimmiten parempilaatuisempia kuin Nuorittajoen vesi, joten mahdolliset kuivatusvesivaikutukset kohdistuivat lähinnä vain purkureittien alkupäiden pieniin ojiin Kiiminkijoki Kiiminkijoen yläosalla Utajärvellä sijaitsevan Vapon Isosuon kuivatusvedet laskevat Leppilammen ja Säynäjäjoen kautta Särkijokeen, joka laskee Kiiminkijoen keskiosalle. Isosuon havaintopaikka on Säynäjäjoessa (Säj) kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Säynäjäjoen suulla vesi oli vuonna 214 kaikilta osin selvästi heikkolaatuisempaa kuin Isosuolta lähtenyt vesi (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli erittäin vähän fosforia, orgaanista happea kuluttava ainesta ja kiintoainetta sekä rautaa. Tarkkailutuloksien perusteella Isosuon (Vapo Oy) päästöt eivät vuonna 214 heikentäneet alapuolisen vesistön tilaa. Vapon Erkansuon valumavedet johdetaan Suojärven ja Iso-ojan kautta Hamarinjärveen, josta ne virtaavat Torven- ja Putaanjoen kautta Kiiminkijokeen. Havaintopaikka on Hamarinjärvessä (Ha). Erkansuolta lähtenyt vesi oli vuonna 214 varsin hyvälaatuista, sillä ravinteita oli vähän kuten myös rautaa ja orgaanista happea kuluttava ainesta sekä kiintoainetta (taulukko 11). Hamarinjärven veden laatu oli lähes yhtä hyvää kuin Erkansuon kuivatusvedet, sillä Hamarinjärven vedessä oli hieman enemmän fosforia ja rautaa, mutta vähemmän typpeä. Isosuon tai Erkansuon päästöjen vaikutuksista ei ollut havaittavissa järven veden laadussa. Vapon Sapilassuon kuivatusvedet laskevat Peuraojan kautta Kiiminkijokeen. Peuraojassa on havaintopaikka (Peu2). Sapilassuon kuivatusvesissä oli vuonna 214 kohtalaisen runsaasti fosforia, rautaa ja orgaanista happea kuluttava ainesta (taulukko 14). Peuraojan veden laatu oli hyvin samankaltaista kun Sapilassuon, vaikka rautaa oli selvästi enemmän. Hyvin samankaltaisen vesien perusteella on vaikea arvioida kuivatusvesien vaikutuksia, mutta koska Peuraojan valuma-alue on kohtalaisen suuri (39,95 km 2 ), niin sen veden laatuun vaikuttaa suuresti myös valumaalueen hajakuormitus. Kiiminkijoen Nivakoskessa on Sapilassuon alapuolinen havaintopaikka K116, joka on samalla myös Erkansuon ja Isosuon alapuolinen havaintopaikka. Kiiminki- Copyright Pöyry Finland Oy

27 joen vesi oli vuonna 214 havaintopaikalla K116 laadullisesti hyvää, sillä vedessä oli vähän ravinteita ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (taulukko 11). Veden laatu oli käytännössä lähes identtistä Hamarinjärven kanssa, joten Sapilassuon turvetuotannon kuivatusvesillä eikä Peuraojan vesillä ei ollut vaikutuksia Kiiminkijoen veden laatuun. Nuorittajoki yhtyy Kiiminkijokeen havaintopisteiden K74 (Joki-Kokko) ja K55 (Ylikiiminki) välissä. Tälle välille aivan Nuorittajoen yhtymäkohdan alapuolelle laskee Sorosenojaa pitkin osa Turveruukin Isosuon (Ylikiiminki) turvetuotantoalueen valumavesistä ja myös Hangassuon turvetuotantoalueen valumavedet Juopulinojan kautta. Juopulinojassa on kaksi havaintopaikkaa Ju ja Ju3, joista Ju3 on kuivatusvesien yläpuolinen ja Ju alapuolinen havaintopaikka. Ylikiimingin Isosuon valumavedessä oli vuonna 214 suhteellisen vähän ravinteita, mutta runsaasti rautaa (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli huomattavasti enemmän rautaa ja hieman enemmän typpeä kuin Kiiminkijoessa Isosuon kuivatusreitin yläpuolella (K74). Sen sijaan fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta oli kuivatusvesissä vähemmän kuin Kiiminkijoessa. Hangassuon kuivatusvesistä ei saatu näytteitä vuonna 214. Hangassuon purkuojan ylä- ja alapuolisen Juopulinojan havaintopaikkojen hyvin samanlaisen veden laadun perusteella (taulukko 11) valumavesillä ei ollut vaikutuksia Juopulinojaan eikä siten myöskään Kiiminkijokeen. Kiiminkijoessa lähes kaikkien määritettyjen aineiden pitoisuudet kohosivat Joki- Kokon (K74) ja Ylikiimingin (K55) välillä. Kyseisellä jokiosuudella Kiiminkijokeen yhtyy Nuorittajoki, jonka kautta tulee ravinteikasta ja rautapitoista vettä kohottaen Kiiminkijoen ainepitoisuuksia (taulukko 11). Vuonna 214 Kiiminkijoen fosforipitoisuudet kohosi 13 µg/l ja typpipitoisuus 1 µg/l sekä rautapitoisuus noin 124 µg/l Nuorittajoen kautta tulevien vesien vaikutuksesta. Hakasuon turvetuotantoalueen vedet kulkeutuvat Vuotonojasta Heinäojaan ja edelleen Vepsänjokeen, joka yhtyy Kiiminkijokeen havaintopisteen K55 alapuolella. Hakasuon havaintopaikka on kuivatusvesien vaikutuspiirissä Vepsänjoessa (Ve16). Hakasuolta lähtevän veden laatu oli vuonna 214 selvästi parempi kuin Vepsänjoen veden laatu (taulukko 11). Kuivatusvesissä oli hyvin vähän ravinteita ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta. Kuivatusvedet olivat varsin happamia (ph 4,9), joten mahdollisesti Vepsänjoen veden happamuutta ne lisäsivät. Vepsänjoen vesi oli vuonna 214 ravinteikkaampaa ja rautapitoisempaa kuin Kiiminkijoen vesi havaintopaikalla K55. Vapon Marttilansuon jälkitarkkailuhavaintopaikka sijaitsee Kirkko-ojassa (Kir), josta valuma-vedet kulkeutuvat Kiiminkijokeen havaintopaikan K55 alapuolelle. Kirkko-ojan vesi oli vuonna 214 laadullisesti heikkoa, sillä vedessä oli runsaasti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta (taulukko11). Marttilansuon valumavesien vuoden 214 suppean tarkkailun perusteella Marttilansuolta tuli vähemmän fosforia, mutta enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin Kirkko-ojassa havaittiin. Tuloksien perusteella Marttilansuon valumavedet heikensivät Kirkko-ojan veden laatua. Kirkko-ojan valuma-alue on vain noin 7,8 km 2, joten Kiiminkijokeen Marttilansuon vesistövaikutukset olivat erittäin vähäiset. Jolosjärven kautta Kiiminkijokeen laskee osa Varpasuon valumavesistä. Jolosjärvessä on vesistöhavaintopaikka (Jo). Jolosjärven vesi oli vuonna 214 fosfori- ja rautapitoista. Varpasuon kuivatusvesissä oli runsaasti fosforia ja rautaa, mutta hyvin vähän orgaanista happea kuluttavaa aineista (taulukko 11). 23 Copyright Pöyry Finland Oy

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2013 2 (140) RAPORTTI Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Konsultti WSP

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot