PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

Transkriptio

1 PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013

2

3 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta TAUSTAHUUHTOUMA TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Valumat Valumavesien laatu Ominaispäästöt Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Valumat Veden laatu Ominaispäästöt Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA Vesienkäsittelymenetelmät Päästöt vesistöön YHTEENVETO VIITTEET... 70

4 Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainnit Liite 2 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut 2013 Liite 3 Ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Liite 4 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Liite 5 Kaikkien kesän 2013 tarkkailusoiden tulokset Liite 6 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 7 Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Liite 8 Kuntoonpanokohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 9 Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 1990 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Vuoteen 2005 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 2006 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös kesäaikaisessa tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin kesällä 2013 Kalajoen, Pyhäjoen, Piehinginjoen, Siikajoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen ja Olhavanjoen vesistö- ja vaikutusalueilla. Vuonna 2013 turvetuotannon tarkkailun Pohjois-Pohjanmaan alueella toteuttivat Pöyry Finland Oy ja Ahma Ympäristö Oy. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 2003) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Eteläisin ympärivuotinen tarkkailukohde sijaitsi Kalajoen vesistöalueella ja pohjoisin Kuivajoen vesistöalueella. Vuoden 2013 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli yhteensä 21 (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli viisi kohdetta, jotka otettiin mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana yhteensä kahdeksan ja ne sijaitsivat Pyhäjoen vesistöalueelta Iijoelle. Ahma Ympäristö Oy vastasi Kanteleen Voima Oy:n Venenevan ympärivuotisesta tarkkailusta ja Ilkannevan kuntoonpanotarkkailusta ja ko. kohteiden tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 74 kohdetta. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa on lisäksi mukana kolme Kainuussa sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta ja yksi Lapissa sijaitseva kohde.

6 Tämä raportti kattaa tarkkailukauden Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna VUOSIKUORMITUSTARKKAILU KUNTOONPANOTARKKAILU Hakasuo, pvk1 Korentosuo, pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 Hevoskorpi, pvk1 Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kuljunneva, la/pvk1 Saarineva, pvk1 Korteneva, pvk1 Isosuo, Vaala, pvk1 (KAI) Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Sauvasuo, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk2 Itäsuo, pvk1 Kärjenrimpi, pvk1 (KAI) Turkkisuo, la/pvk2 Kärppäsuo, la/pvk Järvineva, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk1 Vasamanneva, pvk1 Mankisenneva, pvk1 ja 2 Konnansuo, la/pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Vittouvenneva, pvk1 Pullinneva, pvk1 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Piipsanneva, la/kem2 Äijönneva, la/pvk1 Tunturisuo, pvk1/kem VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Ilkanneva, pvk1 ja 2 (Ahma) Akanrahka, la1 ja pvk Hankilanneva, pvk2 Lonkerinneva, pvk1 Tuppuraneva, pvk (ymp.vuot.) Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 Kuuhkamonneva, pvk1 Onkineva, la1-2 Veneneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Haaponeva, pvk2 Lehtoneva, la1 Piipsanneva, kem1, pvk1, 2 ja 3 Verkaneva, pvk1 (ymp.vuot.) Iso-Lamminneva, pvk1 (ymp.vuot.) Märsynneva, pvk1 (ymp.vuot.) Porkanneva, rhk1 Kivineva, pvk1 Ojaneva, pvk1 Puutionneva, pvk1 Siikajoki Hangasneva, kost. Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 (KAI) Savaloneva, kost./la Huhanneva, pvk1 Navettarimpi, kem1 (KAI) Tahkoneva, pvk Isoneva, la2 Paskoneva, pvk1 Varisneva, la1-2 Oulujoki Kapustasuo, pvk Keisarinsuo-Timonsuo, la3 Latvasuo, pvk1 ja pvk2 Miehonsuo, la (ymp. vuot., Miehonsuon tark.) Kiim inkijoki Alalamminsuo, pvk1 Hangassuo, la2 Marttilansuo Iijoki Ahvensuo, pvk (Ahma) Hulikkasuo, la Kapustasuo, la Haukkasuo, pvk2 Iso-Jännesuo, pvk Kupsussuo, pvk1 (Ahma) Siuruanjoki Kalliosuot, Epäillyksensuo, kost. Kääpäsuo, la (Ahma) Viitasuo, rhk1 (Ahma) Kynkäänsuo, rhk1 Leuanojanlatvasuo, la3, pvk1 ja 2 Ämmänsuo, kasv. (Ahma) Olhavanjoki Jakosuo, kem1 Piehinginjoki Puuroneva, la2 2 SÄÄTILA Tarkkailujakson alku (marraskuu) oli keskimääräistä leudompi Haapaveden, Siikajoen, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla (Kuva 2-1). Joulukuu oli puolestaan keskimääräistä kylmempi, tammi-helmikuu lauhempi ja maaliskuu selvästi kylmempi. Alkukesä oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, loppukesä ja syksy kokonaisuutena myös hieman keskimääräistä lämpimämpi. Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli tarkkailupaikasta riippuen 0,6 0,9 o C korkeampi kuin keskimäärin, mutta 0,1 0,2 o C matalampi kuin edellisellä tarkkailukaudella ( ).

7 3 Kuva 2-1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksoilla ja sekä vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on , Pudasjärven ja Ranuan (Ilmatieteen laitos 2013). Tarkkailukausi oli kokonaisuutena sademäärältään varsin tavanomainen kaikilla mittausasemilla (Kuva 2-2). Talvi oli etenkin alueen eteläosassa kokonaisuutena keskimääräistä vähäsateisempi. Turvetuotantoalueilla mitattiin kuitenkin yleisesti suuria valumia marraskuussa (ks. liite 4). Kevät ja kesä olivat kokonaisuuksina sademäärältään yleisesti ottaen tavanomaisia. Kesäkuussa satoi kaikilla mittausasemilla kuitenkin selvästi normaalia enemmän. Elo-syyskuu oli vähäsateinen. Haapavedellä koko vuoden sadesumma oli 0,9 % suurempi kuin vertailukaudella, Siikajoella 9 % pienempi ja Pudasjärvellä sekä Ranualla 5 % pienempi. Edelliseen tarkkailukauteen ( ) verrattuna koko vuoden sademäärät oli selvästi pienempiä: Haapavedellä 16 %, Siikajoella 26 %, Pudasjärvellä 6 % ja Ranualla 25 %.

8 4 Kuva 2-2 Sademäärät tarkkailujaksoilla ja sekä vertailujaksolla vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on , Pudasjärven ja Ranuan (Ilmatieteen laitos 2013). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 2013 Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla oli 215 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista 9 sijaitsee kahden vesistöalueen rajalla. Tarkkailusoiden lukumäärissä tapahtuneet muutokset johtuvat joko tarkkailusoiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Vielä kokonaan valmistelemattomia tuotantoalueita vuonna 2013 oli kolme. Osa Kalajoen vesistöalueiden turvetuotantoalueista kuuluu muihin kuormitustarkkailuihin, mutta ne on käsitelty tässä raportissa. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Muutama Lapin ja Kainuun alueen turvetuotantoalue on myös käsitelty tässä raportissa. Tähän raporttiin on otettu edellisvuosien tapaan ympärivuotisten kohteiden aineiston täydentämiseksi kohteita Lapista (Lumiaapa la3) ja Kainuusta (Humpinsuo pvka, Lampsisuo pvk1 ja Suurisuo Vuolijoki pvk1). Turvetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli ha, mikä on 559 ha (2,5 %) vähemmän kuin edellisvuonna (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna ha (5 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 9 % vähemmän kuin vuonna 2010). Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä ha. Seuraavaksi eniten tuotantopinta-alaa oli Siikajoen vesistöalueella. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (454 ha) oli vuonna % pienempi kuin edellisvuonna ja 72 % pienempi kuin vuonna 2010 (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotantokuntoisen väliaikaisesti pois tuotannosta olevan alueen pinta-ala sen sijaan lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli suurimmillaan sitten vuoden Kokonaan kun-

9 5 Taulukko 3-1 Turvetuotantosoiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 2013 sekä vuosien yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht. 1) pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki 2) ,3 Pyhäjoki ,9 Siikajoki ,0 Temmesjoki ,5 Oulujoki ,7 Kiiminkijoki ,3 Iijoki ,2 Siuruanjoki ,4 Olhavanjoki ,3 Kuivajoki ,6 Piehinginjoki ,2 Kalimenoja ,7 Yppärinjoki ,5 Liminkaoja ,7 yhteensä 215 3) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa 2) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa 3) 9 suota kahdella vesistöalueella nostusvaiheessa olevia kohteita oli kolme ja näiden kohteiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. 78 % kunnostusvaiheessa olevasta pinta-alasta sijaitsi Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina lisääntynyt (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Vuonna 2013 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli kaikkiaan ha, josta 57 % oli jälkikäytössä. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Lisäksi entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä ole esitetty tässä raportissa. Tuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. Vapo Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 54 % ja Turveruukki Oy:n 30 % (Kuva 3-2). Lisäksi alueella toimi 24 pienempää tuottajaa, joista Kuiva-Turve Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 7 % ja Kanteleen Voima Oy:n 3 %.

10 6 Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan ja kesäaikaisen kiintoainekuormituksen kehitys Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Vuosina ja kiintoainekuormitus on laskettu käyttäen kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden keskimääräistä arvoa, mutta vuonna 2007 on käytetty vuosikuormitusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Kuva 3-2 Suurimpien tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kokonaispinta-alasta vesistöalueittain vuonna Yksittäisistä tuotantoalueista pinta-alaltaan suurin oli Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, jonka kuormittava pinta-ala oli 854 ha (Kuva 3-3). Tuotantopinta-alaltaan suurin kohde oli Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi- Puronröme: 545 ha.

11 7 Kuva 3-3 Kuormittavalta alaltaan suurimpien (väh. 200 ha) tuotantoalueiden pinta-alat Pohjois- Pohjanmalla vuonna Mukana on yksi Lapin ELY-keskuksen alueella ja kaksi Kainuun ELY-keskuksen alueella sijaitsevaa kohdetta. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso kesti marraskuun 2012 alusta lokakuun 2013 loppuun. Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantopintaalasta 37 % oli tarkkailussa. Kuvassa Kuva 4-1 on esitetty tarkkaillun pinta-alan osuudet vesistöalueiden kokonaisturvetuotantopinta-aloista ja tuotantoalueiden lukumäärät. Kuva 4-1 Tuotantoalueiden lukumäärät ja tarkkailussa olleen pinta-alan osuudet vesistöalueiden kokoinaisturvetuotantopinta-aloista Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013.

12 Ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailukohdeaineistossa oli Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 26 suota ja kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli kahdeksan (Taulukko 4-1). Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa ovat mukana Kainuun puolella sijaitsevat Kärjenrimpi pvk1 (laskee Siikajokeen) ja Isosuo, Vaala pvk1 (laskee Oulujokeen), jotka kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Lisäksi raportissa on esitetty Kainuun ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Humpinsuo pvk1:n, Lampsisuo pkv1:n ja Suurisuo (Vuolijoki) pvk1:n tarkkailutulokset sekä Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan ympärivuotisen laskeutusallaskohde Lumiaapa la3:n tarkkailutulokset. Nämä kohteet ovat mukana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa jotta se olisi mahdollisimman kattava. 8 Taulukko 4-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella Kanteleen Voima Oy:n Veneneva (ympärivuotinen) ja Ilkanneva (kuntoonpano) raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Pvkojitus -sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Mp:n Virtaamamittaus Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Tehon Luvan haltija/ valuma-alue ajanjakso näytteitä Ajanjakso TUOTANTOVAIHEEN SUOT kohde ojitus alue tarkkailu tuottaja ha kpl* Hakasuo pvk1 E Kiiminkijoki PPO x Vapo Oy Iso-Lamminneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki PPO Vapo Oy Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy Itäsuo pvk1 K Oulujoki PPO Vapo Oy Järvineva pvk1 E Siikajoki PPO Turveruukki Oy Konnansuo** la Oulujoki PPO Turveruukki Oy Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Korentosuo pvk1 E Oulujoki PPO x Vapo Oy Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Kynkäänsuo la3-4/pvk1 K Siuruanjoki PPO Vapo Oy 78/ Kärjenrimpi (KAI) pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Miehonsuo*** la Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy Märsynneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Olki-Peurasuo pvk1 E Iijoki PPO Vapo Oy Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy Piipsanneva la/kem2 Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Puutiosuo pvk2-3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Saarineva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Sauvasuo pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Tuppuraneva pvk E Kalajoki Kalajoki x Kanteleen Voima Oy Turkkisuo la/pvk2 E Kuivajoki PPO Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Vasamanneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Vittouvenneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy Äijönneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Yhteensä 464 KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT Hevoskorpi pvk1 E Siikajoki PPO x Turveruukki Oy Korteneva pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Kärppäsuo la/pvk K Iijoki PPO Turveruukki Oy Mankisenneva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Mankisenneva pvk2 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Pullinneva pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy Tunturisuo pvk1/la/kem Oulujoki PPO x Vapo Oy 64/68, Yhteensä 118 * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä ** Siirtyi kevään jälkeen jälkihoitovaiheen tarkkailuun *** Korvasi Konnansuon keväästä lähtien ympärivuotisena tarkkailukohteena Näytteenotto

13 Kanteleen Voima Oy:n Venenevaa ei otettu mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) ja siitä johtuen tarkkailuaineiston käsittelytapa ei ollut täysin yhteneväinen muiden kohteiden kanssa. Samasta syystä Ilkanneva jätettiin pois kuntoonpanokohteiden aineistosta. Kohteiden tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Tarkkailulohkojen mittapatojen valuma-alueiden pinta-alat olivat ha. Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala oli ha, mikä oli 16 % Pohjois-Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopinta-alasta. Tarkkailusoilta lähtevää virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamamittaus ei kuitenkaan ollut kaikilla tarkkailukohteilla ympärivuotista. Tarkkailujaksolla 2013 oli jonkin verran ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta ja laiterikkoja. Usealla suolla oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja voida pitää luotettavina. Virtaamat häiriöjaksoille ja jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Kärjenrimmellä, Saarinevalla ja Vasamannevalla näytteet otettiin kahden viikon välein myös marras-joulukuussa. Kuntoonpanovaiheen soilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Tuotantosoista Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Korentosuolla, Kuljunnevalla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla, Vittouvennevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luku 6.5). Kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla (pvk1 ja pvk2), Pullinnevalla ja Tunturisuolla (ks. luku 7.6). Tuottajat ottivat omavalvontanäytteitä usealla kohteella voimakkaiden sateiden aikaan ja tulokset huomioitiin myös päästölaskennassa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi kesällä kuukauden ensimmäisestä näytteestä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) sekä rauta. Muutamalla kohteella laaja analyysivalikko tehtiin kerran kuukaudessa koko vuoden. Osalla kuntoonpanokohteista näytteistä määritettiin jokaisella tarkkailukerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi sekä kiintoaine. Uudempien lupamääräysten mukaisesti osalla kohteista määritettiin joka kerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine ja lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin konsultin toimesta. Muutoin tarkkailusta vastasi konsultti. 9

14 4.2 Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Tarkkailukaudella 2013 tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niiltä osin kuin oli mahdollista. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöjä laskettaessa. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin tällaisissa tapauksissa kuitenkin määritysrajaa, mikä todennäköisesti hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla. Jatkossa myös muiden tuottajien kohdalla käytetään ko. tapauksissa määritysrajaa. Kuntoonpanosoiden päästöjen laskennassa vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 2004 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 2013 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2013) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELYkeskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Valumat Tarkkailukohteiden valuntakäyrät on esitetty muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) eri vuodenaikojen osalta on koottu niin ikään liitteen 4 tuloslakanoihin ja häiriöjaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon Taulukko 6-1.

15 Taulukko 6-1 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hakasuo (pvk1) Talvi* pvk1 6,8 1,3 45, käytetty hydrologista vesistömallia. Suuri pohjavesimäärä. Kevät* pvk1 79,1 11,4 171,3 Suuri pohjavesimäärä Kesä* pvk1 25,0 4,1 74, käytetty hydrologista vesistömallia. Suuri pohjavesimäärä. Syksy* pvk1 33,2 14,9 83,7 Suuri pohjavesimäärä Vuosi* ,4 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 6,5 0,0 93, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kevät* pvka 93,9 14,0 269,7 Koko jaksolla käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kesä pvka 13,9 0,1 94, ja käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy pvka 13,9 3,8 104,3 Vuosi* ,0 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät pvk1 91,4 16,4 323, ja käytetty hydrologista vesistömallia Kesä pvk1 15,9 0,3 238, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy pvk1 36,6 3,7 309,5 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 6,1 0,0 95,1 Kevät pvk ,5 8,0 439,9 Kesä pvk2-3 6,7 0,3 37,3 Syksy pvk2-3 13,1 1,5 97, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,4 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi pvk1/ohitus 6,9 0,0 41, käytetty hydrologista vesistömallia, ohitus Kevät pvk1 41,6 10,6 143,6 Kesä pvk1 11,0 1,5 35,3 Syksy pvk1 24,5 9,1 80,4 Vuosi ,7 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 6,5 0,1 98,0 Kevät pvk1 81,2 11,0 212,2 Kesä pvk1 4,8 0,4 32,2 Syksy pvk1 17,8 2,5 130,8 Vuosi ,8 Järvineva (pvk1) Talvi pvk1 6,1 0,0 95, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät pvk1 35,6 10,1 101, ja käytetty hydrologista vesistömallia Kesä pvk1 4,0 0,0 58, , ja käytetty hydrologista vesistömallia Syksy pvk1 9,8 0,6 77,4 Vuosi ,6 Konnansuo (la) Talvi la 13,4 0,9 200, ja käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* la 38,7 10,5 108,3 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 11,2 0,1 112,8 Kevät pvk2 59,5 13,4 126, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä pvk2 11,6 2,4 51,7 Syksy pvk2 16,2 3,4 64,5 Vuosi ,0 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 7,7 0,1 57,0 Kevät pvk1 33,1 6,3 140, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä pvk1 6,7 2,3 29,6 Syksy pvk1 14,7 4,2 44,1 Vuosi ,6 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* la 4,2 0,5 100,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät la/pvk1 45,5 7,9 162, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä pvk1 9,2 1,2 80,3 Syksy pvk1 7,9 0,1 38, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,1 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la3-4 23,7 3,2 329, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät la3-4/pvk1 144,3 7,0 371, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* pvk1 7,1 2,0 44,0 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* pvk1 7,4 2,0 46,0 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,0 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 5,3 0,1 55,8 Kevät pvk1 36,2 3,6 160, käytetty Kärjenrimpi pvk2:n virtaamaa Kesä pvk1 3,1 0,0 21, ja käytetty Kärjenrimpi pvk2:n tai hydrol.ves.mallin virtaamaa Syksy pvk1 9,8 1,7 41,8 Vuosi ,7 Jatkuu seuraavalla sivulla

16 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 7,4 0,1 70,3 Kevät pvk1 56,0 9,7 133,1 Kesä pvk1 10,0 2,6 101,8 Syksy pvk1 16,7 3,0 93, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Vuosi ,8 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 12,0 0,2 171, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät la3 94,5 13,1 291,4 Kesä la3 7,7 1,7 54,6 Syksy la3 19,0 2,7 186,6 Vuosi ,4 Miehonsuo (la) Kesä la 4,8 1,0 29, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy la 17,8 0,4 135,5 Märsynneva (pvk1) Talvi pvk1 10,6 0,0 290,8 Kevät pvk1 58,7 12,8 161,5 Kesä pvk1 6,8 0,8 64,2 Syksy pvk1 9,8 0,0 49, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 9,8 0,0 197,0 Kevät pvk1 80,8 11,1 420,3 Kesä pvk1 7,2 1,0 68,4 Syksy pvk1 19,9 0,1 127,1 Vuosi ,4 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 9,4 0,5 122,4 Kevät pvk1 108,8 11,3 605,0 Kesä pvk1 10,1 1,7 88,9 Syksy pvk1 18,0 5,4 101,7 Vuosi ,9 Piipsanneva (la/kem2) Talvi la 3,5 0,0 117, ja käytetty hydrologista vesistömallia Kevät la 73,0 0,7 163,0 Kesä kem2 4,4 0,0 53, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* kem2 12,9 0,4 138,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,9 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 11,5 0,0 159,9 Kevät pvk2-3 83,1 11,7 269,9 Kesä pvk2-3 10,7 3,3 37,2 Syksy pvk2-3 10,2 2,2 40,3 Vuosi ,9 Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 7,6 0,3 61, käytetty hydrologista vesistömallia tai Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kevät pvk1 146,6 9,4 952, käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kesä pvk1 9,2 1,0 42, käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Syksy pvk1 16,1 5,7 73,0 Vuosi ,2 Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk1 9,7 0,0 99,1 Kevät pvk1 89,3 12,9 182, käytetty Saarineva pvk1:n virtaamaa Kesä pvk1 16,3 3,3 124, käytetty Saarineva pvk1:n virtaamaa Syksy pvk1 23,8 4,8 132,8 Vuosi ,6 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 8,0 0,1 77,5 Kevät pvk1 93,9 14,0 269,7 Kesä pvk1 16,7 2,6 112,9 Syksy pvk1 19,3 5,9 93,4 Vuosi ,2 Tuppuraneva (pvk) Talvi pvk 15,6 4,3 91,2 Kevät pvk 40,9 2,7 91,6 Kesä pvk 9,1 0,0 56,5 Syksy pvk 14,9 3,5 62,9 Vuosi ,5 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* la 6,7 0,8 69,5 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* la/pvk2 157,2 14,6 450,1 Koko jaksolla käytetty vesistömallia tai Kynkääsuo pvk1:n virtaamaa Kesä pvk2 9,2 0,2 33, ja käytetty hydrologista vesistömallia Syksy pvk2 7,2 0,6 32, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* ,0 Jatkuu seuraavalla sivulla 12

17 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 4,0 0,0 57, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät pvk1 64,8 10,0 103,5 Kesä pvk1 10,6 0,4 89,2 Syksy pvk1 12,0 3,0 85,5 Vuosi ,2 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 6,2 0,1 85,8 Kevät pvk1 34,3 6,3 116,8 Kesä pvk1 3,5 0,5 61,8 Syksy pvk1 6,6 1,1 39,3 Vuosi ,3 Vittouvenneva (pvk1) Talvi pvk1 5,3 0,1 109, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät pvk1 12,9 2,1 81,4 Kesä pvk1 9,1 0,4 125,4 Syksy pvk1 21,7 1,5 190,1 Vuosi ,1 Äijönneva (la/pvk1) Talvi la 5,2 0,0 100, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät la/pvk1 31,9 0,3 137,8 Kesä pvk1 7,3 0,0 121,7 Syksy pvk1 19,7 0,0 128,8 Vuosi ,8 * Ei mukana keskiarvossa. 13 Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi pvk 8,1 0,3 107 Kevät pvk Kesä pvk 9,3 1,1 75 Syksy pvk 16 2,8 93 Vuosi Talvi la 12 0,9 184 Kevät 2 36 la 84 6,9 227 Kesä la 6,2 1,4 42 Syksy 2 40 la 18 1,5 161 Vuosi 1 19 Talvi kaikki 8,8 0,4 120 Kevät kaikki 72 8,9 246 Kesä kaikki 8,9 1,1 72 Syksy kaikki 16 2,7 98 Vuosi Keskiarvot 2012 Talvi 168 kaikki 7,3 1,0 46 Kevät 34 kaikki 96 8,2 286 Kesä 119 kaikki 17 1,9 147 Syksy 46 kaikki 29 6,4 109 Vuosi 22 Keskiarvot 2011 Talvi 159 kaikki 3,5 0,4 45 Kevät 26 kaikki 55 8,0 161 Kesä 137 kaikki 12 0,8 102 Syksy 42 kaikki 23 4,3 97 Vuosi 13 Talven keskivaluma 8,8 l/s km 2 (Taulukko 6-1) oli hieman suurempi kuin edellisinä talvina lähinnä marraskuun verrattain suurista valumista johtuen. Suurimmat keskimääräiset valumat olivat Kynkäänsuolla, Tuppuranevalla ja Konnansuolla. Häiriöjaksojen virtaamat arvioitiin pääasiassa vesistömallista tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen. Kuljunnevalla ja Turkkisuolla ei mitattu talvella virtaamaa ja virtaamat arvioitiin vesistömallista. Valumakäyrien perusteella kevät alkoi tarkkailusoilla välisenä aikana. Useimmilla kohteilla kevät alkoi huhtikuun puolivälin tienoilla. Kevätvalunnan keskimääräinen pituus oli 36 päivää vaihdellen tarkkailusoiden välillä 30 päivästä 45 päivään. Konnansuolla, Kuljunnevalla ja Turkkisuolla ei mitattu keväällä virtaamaa. Näiden kohteiden lisäksi Humpinsuon kevään virtaamat jouduttiin arvioimaan. Hydrologinen mallijärjestelmä laskee virtaamat ja valumat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueil-

18 le, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Kevään keskivalumat vaihtelivat tarkkailusoilla välillä l/s km 2 ja keskiarvo oli 72 l/s km 2. Selvästi pienin valuma oli Vittouvennevalla ja suurin Turkkisuolla (jossa virtaama tosin arvioitiin) ja Isosuolla. Keskimääräinen valuma-arvo sijoittui kahden edellisvuoden arvojen väliin. Selkeitä alueellisia eroja valumissa ei ollut. Kesän keskivaluma ympärivuotisilla tarkkailukohteilla oli 8,9 l/s km 2, mikä oli samaa tasoa kuin kaikilla tarkkailusoilla kesäaikaiset tarkkailut mukaan lukien (Taulukko 6-2). Kesän keskivaluma vuonna 2013 oli selvästi pienempi kuin vuonna 2012 (17 l/s km 2 ), jolloin oli poikkeuksellisen sateinen kesä. Kesän 2013 valuma oli myös vuotta 2011 (12 l/s km 2 ) pienempi. Pienimmät kesän valumat olivat yleisesti ottaen Pyhä- ja Siikajoen tarkkailusoilla. Pienin keskimääräinen valuma oli Kärjenrimmellä (3,1 l/s km 2 ) ja selvästi suurin Hakasuolla (25 l/s km 2 ), jossa vesimäärää kasvattaa suuri pohjavesivalunta. Kynkäänsuon pvk1:llä ei ollut virtaamamittausta kesällä ja syksyllä mistä johtuen sen virtaamat arvioitiin vesistömallista. Syksyn keskivalumat vaihtelivat välillä 6,6 37 l/s km 2. Suurin valuma syksyllä mitattiin Iso-Lamminnevalla ja pienin Verkanevalla. Tarkkailusoiden keskivaluma oli syksyllä 16 l/s km 2, mikä oli pienempi kuin edellisvuosina. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 2013 tarkkailusoiden valumat, vedenlaatu ja ominaispäästöt. 14 Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana vuonna n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kaikkien soiden keskiarvo 55 8,9 1,4 89,1 pintavalutuskentät 44 9,5 1,6 85,7 laskeutusaltaat 5 6,1 0,7 104,9 kemikalointi 3 5,9 0,1 43,8 kosteikko tai HI 3 8,4 1,0 156,9 Kaikki suot ,2 2,0 226,0 Kaikki suot ,5 1,8 105,5 Kaikki suot ,7 1,1 86,0 Kaikki suot ,7 1,5 52,4 Kaikki suot ,0 1,8 95,3 Kaikki suot ,9 1,1 164,6 Kaikki suot ,6 0,7 90,0 6.2 Valumavesien laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo talvella ja keväällä oli 6, ja kesällä ja syksyllä 6,2 6,3 (Taulukko 6-3). Pienimmät arvot mitattiin läpi vuoden Verkanevalla (4 4,4). Myös Hakasuolla ja Järvinevalla mitattiin keskimääräistä pienempiä arvoja. Piipsannevalla veden ph:ta laskee kesällä ja syksyllä kemiallinen käsittely (joskaan syksyllä ei vuonna 2013 saatu näytteitä). Ympärivuotisesti tark-

19 15 Taulukko 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytemäärä. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi** pvk1 7 5,3 7, ,9 Kevät** pvk1 4 4,1 3,5 7, ,6 Kesä** pvk1 9 4,6 4, ,6 Syksy** pvk1 2 5,4 4,1 5, ,0 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 5 6, ,2 Kevät pvka 3 6, ,0 Kesä pvka 9 6, ,2 Syksy pvka 3 6,8 13 9, ,6 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät pvk1 4 6, ,0 Kesä pvk1 8 6, ,7 Syksy pvk1 2 6, ,8 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , ,6 Kesä pvk ,1 17 7, ,5 Syksy pvk ,9 8,9 6, ,0 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi* pvk1/ohitus 7 6, ,9 Kevät pvk1 4 6, ,3 Kesä pvk1 9 6, ,6 Syksy pvk1 2 6, ,0 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,5 Kevät pvk1 4 6, ,1 Kesä pvk1 10 6, ,2 Syksy pvk1 1 6, ,0 Järvineva (pvk1) Talvi pvk1 4 4, ,3 Kevät pvk1 4 5, Kesä pvk1 10 4, ,4 Syksy pvk1 2 4, ,1 Konnansuo (la) Talvi la 5 5, Kevät la 4 4, Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 5 6, ,1 Kevät pvk2 3 6, ,2 Kesä pvk2 9 6, ,9 Syksy pvk2 1 6,8 8,6 4, ,3 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,0 Kevät pvk1 4 6, ,3 Kesä pvk1 9 6, ,5 Syksy pvk1 1 6, ,0 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi la 2 5, Kevät pvk1 4 5, ,9 Kesä pvk1 8 5, Syksy pvk1 2 5, ,1 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la , Kevät la3-4/pvk1 4 6, ,5 Kesä pvk1 9 6, ,3 Syksy pvk1 1 6, ,5 Jatkuu seuraavalla sivulla

20 16 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 7 5, ,0 Kevät pvk1 3 5, ,6 Kesä pvk1 10 5, Syksy pvk1 2 5, ,8 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 8 6, ,2 Kevät pvk1 3 6, ,5 Kesä pvk1 9 6, ,3 Syksy pvk1 3 6, ,4 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 6 6, ,8 Kevät la3 4 6, Kesä la3 8 7, ,4 Syksy la3 3 7, ,0 Miehonsuo (la) Kesä la 8 7, Syksy la 2 7, ,2 Märsynneva (pvk1) Talvi pvk1 4 6, ,4 Kevät pvk1 4 6, ,6 Kesä pvk1 8 6, Syksy pvk1 2 6, ,1 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 1 5, ,3 Kevät pvk1 4 6, ,2 Kesä pvk1 9 6, ,7 Syksy pvk1 1 6, ,9 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,9 Kevät pvk1 4 6, ,4 Kesä pvk1 10 6, ,0 Syksy pvk1 1 6, ,0 Piipsanneva (la/kem2) Talvi la 3 6, Kevät la 4 6, Kesä kem2 5 4, Syksy kem2 0 ei virtaamaa, ei näytteitä Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,1 Kevät pvk , ,8 Kesä pvk , ,7 Syksy pvk ,9 9, ,5 Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 7 6, ,3 Kevät pvk1 4 5, ,3 Kesä pvk1 9 6, Syksy pvk1 2 6, ,4 Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk1 3 5, ,9 Kevät pvk1 4 5, ,4 Kesä pvk1 4 6, Syksy pvk1 1 6, ,4 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 6 6, ,2 Kevät pvk1 3 6, ,6 Kesä pvk1 9 6, ,7 Syksy pvk1 3 6, ,6 Jatkuu seuraavalla sivulla

21 17 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Tuppuraneva (pvk) Talvi pvk 5 6, Kevät pvk 4 6, ,1 Kesä pvk 9 6, Syksy pvk 2 6, ,6 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi la 5 6,4 7, Kevät la/pvk2 4 6, ,9 Kesä pvk2 9 6, Syksy pvk2 1 6,5 5, ,9 Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 6 6, ,4 Kevät pvk1 4 6, ,1 Kesä pvk1 9 6, ,7 Syksy pvk1 2 6, ,9 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 5 4, ,7 Kevät pvk1 4 4, ,8 Kesä pvk1 8 4, ,4 Syksy pvk1 2 4, ,0 Vittouvenneva (pvk1) Talvi pvk1 5 5, Kevät pvk1 3 5, ,8 Kesä pvk1 10 5, Syksy pvk1 2 6, ,2 Äijönneva (la/pvk1) Talvi la 3 6, Kevät la/pvk1 4 6, Kesä pvk1 9 6, Syksy pvk1 1 6, ,0 yht. 547 * Ei mukana keskiarvossa. ** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 19 pvk 5 6, ,0 Kevät 22 pvk 4 6, ,7 Kesä 26 pvk 9 6, ,3 Syksy 25 pvk 2 6, ,3 Talvi 7 la 4 6, Kevät 3 la 4 6, Kesä 2 la 8 7, ,5 Syksy 2 la 3 7, ,6 Talvi 26 kaikki 5 6, ,8 Kevät 28 kaikki 4 6, ,5 Kesä 28 kaikki 9 6, ,0 Syksy 27 kaikki 2 6, ,4 Keskiarvot 2012 Talvi kaikki 5 6, ,3 Kevät kaikki 3 6, ,7 Kesä kaikki 9 6, ,1 Syksy kaikki 2 6, ,7 Keskiarvot 2011 Talvi kaikki 4 6, ,0 Kevät kaikki 3 5, ,1 Kesä kaikki 9 6, ,0 Syksy kaikki 2 6, ,2

22 kailussa olleilla kohteilla veden ph oli kesällä hieman korkeampi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden keskimääräinen ph (vrt. Taulukko 6-4). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (43 mg/l) ja pienimmillään keväällä ja syksyllä (23 mg/l). Suurimpia COD Mn -arvoja mitattiin Järvinevalla, Verkanevalla ja ajoittain Vittouvennevalla. Hakasuolla, Isosuolla ja Lumiaavalla COD Mn -arvot olivat pienimmät. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla COD Mn -arvo oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). COD Mn -arvot olivat syksyä lukuun ottamatta hieman suurempia kuin edellisvuonna, mutta syksyä lukuun ottamatta samaa tasoa kuin vuonna Fosforipitoisuus oli suurimmillaan talvella (ka. 86 µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 39 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Järvinevan ja Kynkäänsuon valumavesistä, mikä on tyypillistä kyseisille valuma-alueille. Myös Märsynnevalla ja Äijönnevalla mitattiin keskimääräistä suurempia pitoisuuksia. Pienimmät pitoisuudet olivat Hakasuolla, Humpinsuolla ja Isosuolla. Fosforipitoisuudet olivat talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisvuonna. Typpipitoisuus oli suurimmillaan talvella (ka µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka µg/l). Fosforin tavoin typpipitoisuudet olivat olivat talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisvuonna. Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Kuljunnevalla, Konnansuolla ja Saarinevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin mm. Isosuolla ja Kontio-Klaavunsuolla. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 8 mg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 3,4 mg/l). Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat yleisesti ottaen Konnansuolla ja Äijönnevalla. Vähiten kiintoainetta oli puolestaan Verkanevan valumavesissä. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Ympärivuotisten kohteiden kiiintoainepitoisuudet olivat ravinteiden tapaan talvella ja keväällä suurempia ja kesällä sekä syksyllä pienempiä kuin edellisellä tarkkailukaudella. 18 Taulukko 6-4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana v n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Keskiarvot kohde näytemäärä ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kaikkien soiden keskiarvo , ,7 pintavalutuskentät , ,7 laskeutusaltaat , ,7 kemikalointi , kosteikko tai HI , Kaikki suot , Kaikki suot , ,2 Kaikki suot , ,0 Kaikki suot , ,8 Kaikki suot , Kaikki suot , Kaikki suot , ,6

23 Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin koko vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla pääosin vain kesäaikana. Taulukkoon Taulukko 6-4 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin noin puolet fosforista oli fosfaattina. Typestä noin neljännes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että veden laatu oli kokonaisuutena parhaimmillaan syksyllä. Ravinteiden osalta veden laatu oli huonoimmillaan talvella ja COD Mn :n ja kiintoaineen osalta kesällä. Vertailtaessa kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden veden laatua edellisvuosien tasoon (Taulukko 6-4) huomataan, ettei veden laadussa ollut suuria eroja. Ainoa selvä ero oli nitraatti-nitriittitypessä, jonka pitoisuus oli kesällä 2013 keskimääräistä pienempi. Vertailussa on huomioitava kohteiden suuri vaihtuvuus vuosien välillä. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 1980-luvun lopulta nykypäivään niin ravinteiden kuin kiintoaineen osalta (Kuva 6-1). COD Mn :n osalta trendi ei ole yhtä selvä. Veden laadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia 2000 luvulla. Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 1980-luvun lopun keskimääräiseltä tasolta 86 µg/l tasolle 63 µg/l 2000-luvulla ja typpipitoisuus tasolta µg/l tasolle µg/l. Kiintoainetta oli turvetuotantoalueiden valumavedessä 1980 luvun lopulla keskimäärin 19 mg/l, 2000-luvulla 8,6 mg/l. COD Mn -arvoissa ei juuri ole eroa 1980-luvun lopun ja nykytason välillä. Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden valumavesien kiintoainepitoisuudet ovat nykyään ( ) noin kolminkertaisia ja ravinnepitoisuudet noin kaksinkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden (vrt. Pöyry Finland Oy 2013). COD Mn -arvot ovat samaa tasoa turvetuotanto- ja metsäojitetuilla kohteilla. Metsäojituskohteiden lukumäärä oli 24 Pöyry Finland Oy:n selvityksessä. Valuman suuruudella ja veden laadulla ei näytä olevan selvää yhteyttä samaan tapaan kuin valumalla ja vesistökuormituksella (vrt. Kuva 6-2 ja Kuva 8-7). Kuormituksen suuruus näyttääkin määräytyvän pääasiassa vesimäärän perusteella, ja se riippuu pitkälti vallitsevista sääolosuhteista. 19

24 20 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteilta lähteneen veden keskimääräinen laatu ja tarkkailukohteiden keskivalumat kesällä (touko-syyskuussa) vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 2013 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

25 21 Kuva 6-2 Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kesäaikainen veden laatu Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Kuvassa on esitetty myös keskiarvot vuosilta ja tuotantokauden keskivalumat Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä kohteilla. Aineistossa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Kohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. 6.3 Ominaispäästöt Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina. Tarkkailukohteilla oli vuonna 2013 paikoin ongelmia virtaamamittauksessa. Ominaispäästöjen laskemista varten puuttuvat virtaamat arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa.

26 22 Taulukko 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi** pvk1 6,8 46 0,1 8,2 21 0,0 5,2 15 Kevät** pvk1 79, , , Kesä** pvk1 25,0 96 0, ,0 1,7 35 Syksy** pvk1 33, , ,0 9,1 0,0 vuosi kg/ha/a 34 0,1 7,5 21 0,0 3,7 14 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 6, ,1 6,5 9,3 0,0 3,7 3,6 Kevät* pvka 93, , , Kesä pvka 13, ,1 7,5 16 0,0 1,5 4,0 Syksy pvka 13, ,2 5,0 23 0,0 0,0 11 vuosi kg/ha/a 101 0,1 5,3 19 0,0 2,4 13 Iso-Lamminneva (pvk1) Kevät pvk1 91, , , Kesä pvk1 15, , , Syksy pvk1 36, , ,0 6,6 65 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 6,1 94 0,1 7,0 31 0,0 4,4 26 Kevät pvk , , , Kesä pvk2-3 6, ,0 3,1 8,3 0,0 0,3 2,8 Syksy pvk2-3 13, ,1 3,3 11 0,0 0,6 6,0 vuosi kg/ha/a 87 0,1 5,2 32 0,0 1,9 25 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi pvk1/ohitus 6, ,4 7,5 40 1,3 4,5 33 Kevät pvk1 41, , , Kesä pvk1 11, ,8 8,7 35 0,6 3,9 26 Syksy pvk1 24, , ,3 4,2 21 vuosi kg/ha/a 110 0,4 4,5 16 0,3 2,3 11 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 6, ,2 6,0 37 0,1 3,2 31 Kevät pvk1 81, , , Kesä pvk1 4, ,2 5,0 22 0,1 2,9 18 Syksy pvk1 17, ,3 7,5 31 0,0 0,0 15 vuosi kg/ha/a 95 0,2 4,0 24 0,1 1,8 20 Järvineva (pvk1) Talvi pvk1 6, , ,7 8,8 10 Kevät pvk1 35, , , Kesä pvk1 4, ,7 8,2 39 0,7 6,5 35 Syksy pvk1 9, , , vuosi kg/ha/a 180 0,4 5,4 30 0,3 4,0 27 Konnansuo (la) Talvi la 13, , , Kevät* la 38, , , Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 11, , ,3 8,8 24 Kevät pvk2 59, , , Kesä pvk2 11, ,1 5,3 19 0,0 0,3 9,5 Syksy pvk2 16, ,1 5,3 18 0,0 0,0 4,2 vuosi kg/ha/a 91 0,2 4,6 15 0,1 2,0 9,6 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 7, ,3 9,1 15 0,2 5,8 8,2 Kevät pvk1 33, , ,1 17 9,2 Kesä pvk1 6, ,2 5,3 14 0,1 2,4 8,4 Syksy pvk1 14, , ,2 4,1 38 vuosi kg/ha/a 88 0,1 3,7 7,6 0,0 2,0 4,2 Jatkuu seuraavalla sivulla

27 23 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* la 4,2 90 0,1 9,5 29 0,1 7,6 26 Kevät la/pvk1 45, , , Kesä pvk1 9, , , Syksy pvk1 7, ,3 9,1 14 0,1 5,7 7,2 vuosi kg/ha/a 161 0,3 7,7 37 0,3 6,1 33 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la3-4 23, , , Kevät la3-4/pvk1 144, , , Kesä* pvk1 7, ,8 6,7 48 0,6 2,2 39 Syksy* pvk1 7,4 89 0,5 7,0 22 0,3 2,3 13 vuosi kg/ha/a 169 1, ,0 8,6 78 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 5, ,3 9,8 36 0,2 7,5 32 Kevät pvk1 36, , , Kesä pvk1 3, ,4 7,0 37 0,3 5,7 34 Syksy pvk1 9, , , vuosi kg/ha/a 86 0,2 4,5 19 0,1 3,3 17 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 7, , ,1 9,4 5,0 Kevät pvk1 56, , , Kesä pvk1 10, , , Syksy pvk1 16, , , vuosi kg/ha/a 163 0,2 8,6 15 0,1 6,4 11 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 12, , , Kevät la3 94, , , Kesä la3 7, ,2 9,2 48 0,0 5,8 42 Syksy la3 19, , , vuosi kg/ha/a 79 0,2 8,9 59 0,1 5,9 53 Miehonsuo (la) Kesä la 4, ,2 5,1 51 0,1 3,1 47 Syksy la 17, , ,2 8,6 47 Märsynneva (pvk1) Talvi pvk1 10, , ,7 9,8 27 Kevät pvk1 58, , , Kesä pvk1 6, ,8 8,9 87 0,7 5,5 80 Syksy pvk1 9, ,4 6,6 36 0,2 2,4 27 vuosi kg/ha/a 165 0,5 5,4 29 0,4 3,2 24 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 9, , ,1 7,6 19 Kevät pvk1 80, , , Kesä pvk1 7, , ,2 7,4 40 Syksy pvk1 19, , , vuosi kg/ha/a 148 0,2 8,3 20 0,1 5,8 15 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 9, ,2 8,6 34 0,0 4,5 26 Kevät pvk1 108, , , Kesä pvk1 10, ,2 4,9 27 0,0 0,9 19 Syksy pvk1 18, ,3 7,6 47 0,1 3,6 39 vuosi kg/ha/a 103 0,1 5,9 19 0,0 2,8 13 Piipsanneva (la/kem2) Talvi la 3, ,3 5,7 60 0,3 4,2 57 Kevät la 73, , , Kesä kem2 4, ,4 6, ,3 4,2 120 Syksy* kem2 12,9 94 0, ,0 5,0 65 vuosi kg/ha/a 90 0,3 4,6 61 0,2 2,8 57 Jatkuu seuraavalla sivulla

28 24 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 11, ,2 8,2 34 0,0 3,2 24 Kevät pvk2-3 83, , , Kesä pvk2-3 10, ,2 5,0 16 0,0 0,4 7,1 Syksy pvk2-3 10,2 86 0,3 4,9 13 0,1 0,4 4,4 vuosi kg/ha/a 87 0,1 5,0 15 0,0 2,0 8,7 Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 7, , , Kevät pvk1 146, , , Kesä pvk1 9, , , Syksy pvk1 16, , , vuosi kg/ha/a 243 0, , Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk1 9, ,2 9,4 23 0,0 5,2 15 Kevät pvk1 89, , , Kesä pvk1 16, , ,0 5,1 200 Syksy pvk1 23, , ,4 3,1 70 vuosi kg/ha/a 194 0,4 7,9 56 0,3 4,5 49 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 8, ,2 7,0 93 0,1 3,5 86 Kevät pvk1 93, , , Kesä pvk1 16, , ,0 2,7 42 Syksy pvk1 19, ,2 5,1 42 0,0 0,0 25 vuosi kg/ha/a 126 0,2 4,9 40 0,0 1,8 34 Tuppuraneva (pvk) Talvi pvk1 15, , , Kevät pvk1 40, , , Kesä pvk1 9, , ,1 6,6 77 Syksy pvk1 14, , , vuosi kg/ha/a 177 0,2 8,9 48 0,1 6,4 43 Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* la 6,7 51 0,9 7,9 62 0,8 5,0 56 Kevät* la/pvk2 157, , , Kesä pvk2 9, ,7 4,8 88 0,5 0,9 81 Syksy pvk2 7,2 37 0,1 1,6 18 0,0 0,0 12 vuosi kg/ha/a 100 0,4 6,8 45 0,2 3,7 39 Vasam anneva (pvk1) Talvi pvk1 4,0 99 0,1 7,8 6,7 0,0 6,0 3,3 Kevät pvk1 64, , , Kesä pvk1 10, , , Syksy pvk1 12, , ,0 5,6 21 vuosi kg/ha/a 118 0,1 5,7 18 0,0 3,7 14 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 6, ,3 6,2 7,2 0,2 3,6 1,8 Kevät pvk1 34, , ,0 5,8 25 Kesä pvk1 3, ,2 3,9 5,3 0,1 2,4 2,3 Syksy pvk1 6, ,2 6,8 5,7 0,1 4,0 0,0 vuosi kg/ha/a 161 0,1 2,6 4,1 0,1 1,3 1,5 Vittouveneva (pvk1) Talvi pvk1 5, ,3 8, ,2 5,7 100 Kevät pvk1 12, ,4 9,4 80 0,2 3,8 68 Kesä pvk1 9, , ,2 6,4 115 Syksy pvk1 21, , ,1 2,1 2,2 vuosi kg/ha/a 140 0,1 3,4 36 0,1 2,0 33 Jatkuu seuraavalla sivulla

29 25 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Äijönneva (la/pvk1) Talvi la 5, , , Kevät la/pvk1 31, , , Kesä pvk1 7, , , Syksy pvk1 19, , , vuosi kg/ha/a 128 0,4 7,3 80 0,3 5,6 76 * Ei mukana keskiarvossa. ** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. Huom. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Huom. Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa vuonna 2013 käytetty arvo 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi pvk 8, , ,2 7,5 31 Kevät pvk , , Kesä pvk 9, , ,3 6,6 56 Syksy pvk , ,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 137 0,2 6,2 26 0,1 3,8 21 Talvi la , , Kevät 2 36 la , , Kesä la 6, ,2 7,2 50 0,1 4,5 44 Syksy 2 40 la , , vuosi kg/ha/a 106 0,4 8,6 70 0,3 5,8 64 Talvi kaikki 8, , ,5 9,3 52 Kevät kaikki , , Kesä kaikki 8, , ,3 6,3 58 Syksy kaikki 16, , ,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 135 0,3 6,7 34 0,2 4,2 29 Keskiarvot 2012 Talvi 168 kaikki 7, ,5 10,1 24 0,3 7,0 14 Kevät 34 kaikki 96, , , Kesä 119 kaikki 16, , , Syksy 46 kaikki 29, , , vuosi kg/ha/a 182 0,3 9,7 36 0,2 6,4 24 Keskiarvot 2011 Talvi 159 kaikki 3,3 91 0,4 5,6 20 0,3 4,2 14 Kevät 26 kaikki 54, , , Kesä 136 kaikki 11, , , Syksy 42 kaikki 22, , , vuosi kg/ha/a 130 0,2 6,1 20 0,1 4,2 13 Suurimmat ominaispäästöt mitattiin keväällä, jolloin vedenlaatu oli yleisesti ottaen muita vuodenaikoja parempi, mutta vesimäärä moninkertainen. Kevät kesti ympärivuotisilla tarkkailukohteilla keskimäärin 36 vuorokautta. Muiden vuodenaikojen ominaispäästöissä ei ollut kokonaisuutena suuria eroja. Syksyn päästöt olivat selvästi viime vuosia pienemmät johtuen sekä paremmasta veden laadusta että pienemmästä valumasta. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Keskimääräistä pienempiä päästöjä oli vuositasolla esimerkiksi Verkanevalla ja Korentosuolla kun taas keskimääräistä suurempia päästöjä oli esimerkiksi Saarinevalla, Kynkäänsuolla ja Sauvasuolla. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt olivat niin COD Mn :n, ravinteiden kuin kiintoaineen osalta suurin piirtein samaa tasoa kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-6). Kesäaikana kaikkien

30 tarkkailussa olleiden soiden päästöt olivat fosfaattifosforia lukuun ottamatta kaikilta osin pienemmät kuin vuosina keskimäärin. Suurimmaksi osaksi tämä selittyy kesän 2013 keskimääräistä pienemmällä valumalla (29 % pienempi kuin vuosina ). 26 Taulukko 6-6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesäaikana n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Keskiarvot Brutto Netto kohde COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d kaikkien soiden keskiarvo ,5 0,3 11 0,2 2, ,3 6,8 62 pintavalutuskentät ,5 0,3 11 0,2 2, ,4 7,2 63 laskeutusaltaat ,4 0,4 11 0,3 7, ,2 7,6 56 kemikalointi ,2 0,3 6,6 0,3 2, ,1 4,1 63 kosteikko tai HI ,9 0,4 9,1 0,1 0, ,7 3,6 101 Kaikki suot ,0 0,4 24 1, , Kaikki suot ,5 0,2 14 0,3 3, ,3 9,3 87 Kaikki suot ,5 0,3 12 0,3 3, ,4 7,5 39 Kaikki suot ,3 0,1 8,2 0,3 1, ,2 4,6 39 Kaikki suot ,8 0,3 18 0,9 7, , Kaikki suot ,6 0,2 14 0,4 3, ,4 8,0 86 Kaikki suot ,4 0,1 7,0 0,2 0, ,3 4,0 40 Kuvassa Kuva 6-3 on esitetty ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden kohteiden bruttoominaispäästöt ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osalla kohteista virtaamia on arvioitu. Konnansuo oli tarkkailussa vain talvella ja keväällä, Iso-Lamminneva keväästä syksyyn ja Miehonsuo kesällä ja syksyllä. Koko vuoden tarkkailussa olleista kohteista suurimmat COD Mn -ominaispäästöt olivat Saarinevalla ja pienimmät Hakasuolla. Myös fosforiominaispäästöt olivat Hakasuolla pienimmät. Selvästi suurimmat fosforiominaispäästöt olivat edellisvuosien tapaan Kynkäänsuolla. Suurimmat typpiominaispäästöt olivat Saarinevalla ja pienimmät Verkanevalla. Myös kiintoaineominaispäästöt olivat Verkanevalla pienimmät ja suurimmat ne olivat Kynkäänsuolla.

31 27 Kuva 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta Taulukko 6-5. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

32 Vuoden 2013 turvetuotannon päästötarkkailu Pohjois-Pohjanmaalla onnistui kokonaisuutena hyvin ja suunnitellusti, joskin virtaamia jouduttiin arvioimaan erinäisten syiden vuoksi jonkin verran. Ne pystyttiin kuitenkin arvioimaan suhteellisen luotettavasti hydrologisen vesistömallijärjestelmän tai läheisen tuotantoalueen tietojen pohjalta. Pintavalutuskentät ovat ympärivuotisissa tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä on käytössä 43 %:lla Pohjois- Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopinta-alasta (ks. Kuva 8-2), mutta ympärivuotisista tarkkailukohteista se oli käytössä 73 %:lla kohteista. Ympärivuotisista tarkkailukohteista kahdeksalla oli talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Lumiaapa puolestaan sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella, ja laskeutusaltaan valuma-alue on huomattavan suuri. Ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ympärivuotisessa tarkkailussa oli 22. Taulukossa Taulukko 6-7 on esitetty vuosikuormituksen laskennassa käytetyt tuotantosoiden ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Talven, kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut on saatu laskemalla Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa mukana olleiden kohteiden sekä muutaman Lapin (Lumiaapa) ja Kainuun (Humpinsuo, Lampsisuo ja Suurisuo, Vuolijoki) kohteen ominaispäästöjen vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot. Kesäaikana keskiarvoissa otettiin huomioon myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. 28

33 29 Taulukko 6-7 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , ,2 7,6 56 syksy , , ,4 9,1 71 0,3 6,1 66 Pintavalutuskentälliset suot talvi , ,2 7,5 31 kevät , , kesä , ,4 7,2 63 syksy , ,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a ,2 6,3 27 0,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , ,4 7,2 63 syksy , ,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a ,5 8,8 72 0,3 5,8 66 Kuntoonpanosuot talvi , , kevät , , kesä ,6 9,4 46 0,5 6,1 40 syksy , , vuosi kg/ha/a ,6 6,3 28 0,5 4,4 24 Valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin, sadannan vaihdellessa ominaispäästöt ovat vaihdelleet lähes samassa suhteessa (Kuva 6-4) luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus on pienentänyt pitoisuuksia ja sitä myötä myös ominaispäästöjä. Pitoisuuksien tavoin (ks. Kuva 6-1) COD Mn :n suhteen ominaispäästöjen pienentyminen ei ole ollut niin selvää.

34 30 Kuva 6-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat tuotantokaudella vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 2013 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan.

35 6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Vuosien välinen vaihtelu ympärivuotisten tarkkailusoiden veden laadussa on ollut pääosin melko vähäistä (Kuva 6-5 ja Kuva 6-6). Esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin jonkin verran veden laatuun. Kuivana kautena fosforipitoisuudet voivat olla tavanomaista suurempia ja typpeä voi olla vastaavasti vedessä tavanomaista vähemmän. 31 Kuva 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden ravinnepitoisuudet kesällä vuosina

36 32 Kuva 6-6 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden COD Mn -arvot ja kiintoainepitoisuudet kesällä vuosina Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kesän 2013 fosforipitoisuuksissa ei ollut kokonaisuutena suuria eroja edellisvuoteen nähden. Selvimmät erot edellisvuoteen havaittiin Kynkäänsuolla ja Piipsannevalla jossa pitoisuus laski. Myöskään typpipitoisuuksissa ei ollut suuria muutoksia vuoden 2012 tilanteeseen, mutta vaihtelua oli molempiin suuntiin enemmän kuin fosforin kohdalla. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot (COD Mn ) ja kiintoainepitoisuudet olivat myös pitkälti edellisvuoden tasolla, joskin Piipsannevan kiintoainepitoisuus oli selvästi viime vuosia korkeampi. Kovin selviä trendejä kohteiden veden laaduissa ei kokonaisuutena ole havaittavissa, mutta esimerkiksi Puutiosuolla ja Pehkeensuolla veden laatu on kokonaisuutena parantunut viime vuosina.

37 Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut enemmän vaihtelua kuin vedenlaadussa vuosien välisistä valumaeroista johtuen (Kuva 6-7 ja Kuva 6-8). Kesä 2013 oli selvästi edelliskesää kuivempi ja sitä myötä kaikki ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen pienempiä. 33 Kuva 6-7 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ravinteiden ominaispäästöt kesällä vuosina

38 34 Kuva 6-8 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden COD Mn :n ja kiintoaineen ominaispäästöt kesällä vuosina Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kuvassa (Kuva 6-9) on esitetty kaikkien ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset veden laadut, valumat ja ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuosina COD Mn :n, fosforin ja typen pitoisuudet ovat olleet keskimäärin pienimmillään keväällä ja kiintoaineen syksyllä. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suurimmillaan talvella, COD Mn -arvot kesällä ja kiintoainepitoisuudet keväällä. Kesällä veden laatu on ollut heikkenemään päin viime vuosina kaikkien parametrien osalta. Vertailussa on huomioitava kohteiden, niiden määrän ja sääolojen vaihtuvuus vuosien välillä. Valumat ovat olleet luonnollisesti suurimmillaan keväällä ja syksyllä. Kevään ominaiskuormitukset ovatkin selvästi suurimmat. Vuosien väliset erot ominaiskuormituksissa selittyvät suurimmaksi osaksi valumien eroilla.

39 35 Kuva 6-9 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (kuvan yläosa), valuma (keskiosa) ja ominaiskuormitukset (alaosa) vuosina Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan.

40 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Kontio-Klaavunsuolla, Korentosuolla, Kuljunnevalla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla, Vittouvennevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (Taulukko 6-8). Hakasuolla, Isosuolla (Vaala), Korentosuolla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla ja Vittouvennevalla tehon seuranta oli ympärivuotista ja muilla kohteilla seuranta keskittyi pääasiassa kesään. Alla olevassa keskitytään lähinnä talveen ja kesään, koska kevään ja syksyn näytemäärät olivat yleensä pienempiä ja sitä myötä tulokset ja johtopäätökset epävarmempia. Tarkemmat tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.6. Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on usein heikko ja niitä huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Talvella 80 % kaikista tarkkailuissa olleista pintavalutuskentistä COD Mn -arvo oli kentän alapuolella suurempi kuin yläpuolella ja kesällä 77 %:lla (Kuva 6-10). Talvella heikoin tilanne oli Vittouvennevalla (reduktio 260 % ja alapuolinen pitoisuus 116 mg/l). Pehkeensuolla ja Saarinevalla alapuoliset pitoisuudet olivat hivenen pienemmät kuin yläpuoliset. Edellisvuoden tapaan Pehkeensuolla COD Mn -arvo oli kaikkina vuodenaikoina alapuolella pienempi. Kesällä heikoin tilanne oli Kuljunnevalla (reduktio 56 % ja alapuolinen pitoisuus 94 mg/l). Hakasuon (reduktio 24 %), Järvinevan (4 %), Kärjenrimmen (11 %) ja Pehkeensuon (38 %) kentät pidättivät kesällä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri vaikuttanut COD Mn -arvoon reduktion oltua kesällä 2 % (vain yksi näyte). Vittouvennevaa ja Äijönnevaa lukuun ottamatta kaikki pintavalutuskentät pidättivät kiintoainetta kaikkina vuodenaikoina. Talvella paras teho (84 %) oli edellisvuoden tapaan Kärjenrimmellä ja kesällä Pehkeensuolla (97 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 alapuolen kiintoainepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin yläpuolen (reduktio 359 %, vain yksi näyte). Pyhäjoen kesäaikaisessa tarkkailussa olleella Piipsannevan kemikalointiasemalla 1 kiintoainetta pidättyi 14 %. 60 % pintavalutuskentistä pidätti typpeä talvella ja 92 % kesällä (Kuva 6-10). Talvella tehokkaimmin typpeä pidätti edellisvuoden tapaan Kärjenrimmen kenttä 1 reduktion oltua 31 %. Heikoin tilanne oli Vittouvennevalla (reduktio 142 % ja alapuolinen pitoisuus µg/l). Kesällä paras reduktio oli Korentosuolla: 58 % ja heikoin Vittouvennevalla ( 7 %), joka oli ainoa kenttä joka ei poistanut typpeä. Kesän reduktiot olivat pääpiirteittäin odotusten mukaisia: yleisesti välillä %. 80 % pintavalutuskentistä pidätti fosforia talvella ja 69 % kesällä (Kuva 6-10). Yleensä kentät pidättivät fosforia tehokkaammin kuin typpeä. Talven korkein reduktio oli Hakasuolla (69 %) ja kesän Pehkeensuolla (84 %). Talven heikoin reduktioprosentti oli Isosuolla (Vaala) ( 304 % ja alapuolinen pitoisuus 360 µg/l) ja kesällä Kuljunnevalla ( 168 % ja alapuolinen pitoisuus 172 µg/l). Äijönnevan kentältä huuhtoutui fosforia kaikkina vuoden aikoina. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri vaikuttanut ravinnepitoisuuksiin kesällä: typen reduktio 0 % ja fosforin 9 % (vain yksi näyte). 36

41 60 % pintavalutuskentistä alensi valumaveden ph:ta talvella ja 77 % kesällä (Kuva 6-10). Selvimmin ja kaikkina vuodenaikoina ph laski Kuljunnevan, Kärjenrimmen ja Hakasuon kentillä. Yksikään kenttä ei nostanut ph:ta selvästi. Pintavalutuskentillä ph:n lasku selittyy usein orgaanisella happamuudella silloin kun pintavalutukseen käytetään karuja, rahkaisia ja kasvillisuudeltaan happamoittavia alueita (Suomen ympäristökeskus 2012, s. 37). Piipsannevan kemikalointiasema 2 laski kesällä valumaveden ph:ta (vain yksi näyte). Äijönnevan ympäristölupamääräyksen mukainen tehon tavoitearvo kiintoaineelle on 50 %, kokonaisfosforille 50 % ja kokonaistypelle 40 %. Kiintoaineen osalta teho kesällä 2013 oli 56 %, kokonaisfosforin osalta 56 % ja kokonaistypen osalta 27 %. Vuosikeskiarvo kiintoaineelle vuonna 2013 oli 54 %, kokonaisfosforille 55 % ja kokonaistypelle 25 %. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava sulan maan aikana kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 50 % ja kokonaistypellä 20 %. Kun yhdistetään kesän ja syksyn 2013 tulokset, oli kiintoaineen teho 66 %, kokonaisfosforin 41 % ja kokonaistypen 42 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo muuna aikana on 50 %. Tähän päästiin talvella kiintoaineen kohdalla, mutta ei muutoin. Hakasuon pintavalutuskentän puhdistustehon on uuden ympäristölupapäätöksen mukaan (lainvoimainen ) oltava virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona vähintään seuraava: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Virtaamapainotteista vuosikeskiarvoa ei laskettu vuonna 2013, mutta painottamaton vuosikeskiarvo kiintoaineelle vuonna 2013 oli 86 %, kokonaisfosforille 70 % ja kokonaistypelle 1 %. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Ravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useimmilta kentiltä. Piipsannevan kemikalointiasema 2 ei juuri poistanut mitattuja parametrejä kesän ainoalla näytekerralla. Vesienkäsittelymenetelmät laskivat yleensä valumaveden ph:ta. 37

42 38 Taulukko 6-8 Veden laatu PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HAKASUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 9,6 17 9, ,2 Erotus -0,6-3, , Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, , Pintavalutuskentän alapuoli 4,0 3,2 6,0 2, ,4 Erotus -0,2 8,1 13 2, , Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,7 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 4,5 4,8 11 2, , ,6 Erotus -1,2 1, , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 4, Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 4,6 6, ,0 Erotus -0,5-0, ,0 Teho % ISOSUO VAALA (pvk1) (KAI) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,3 Erotus -0, ,5 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus -0,2 8, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,3 Erotus -0,3-7, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus -0,3 0, ,8 Teho % KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -0,2 6, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , , ,9 Erotus -0, ,5 Teho % jatkuu seuraavalla sivulla

43 Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus 0, ,2 Teho % Kevät (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,3 Erotus 0,1 7,8 21 6, ,7 Teho % Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , , ,5 Erotus -0,4-3, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,0 Erotus -0,2-1, Teho % KULJUNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,5 Erotus -0,5 11 6, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus -0, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,1 Erotus -1,2-7 0, ,4 Teho % KÄRJENRIMPI (pvk1) (KAI) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,6 Erotus -0,9-1, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,0 Erotus -0,7 8, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus -0,6 8, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,3 Erotus -1,0-6, Teho % jatkuu seuraavalla sivulla

44 Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus 0,3 1, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,3 Erotus 0,0 3, ,3 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , , ,9 Erotus 0, , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus 0,0 1, Teho % PIIPSANNEVA (la/kem2) Talvi (n=1) Laskeutusaltaan yläpuoli 6, Laskeutusaltaan alapuoli 6, Erotus 0,0 1,0-1,0 0,0-2,0 Teho % Kesä (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, , ,4 Kemikalointiaseman alapuoli 5, , Erotus -0,7 1,0 10 5,0 0,0 0,0 8, Teho % PUUTIOSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , , ,7 Erotus 0,1-4, ,2 Teho % SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,6 Erotus 0,0 1, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,8 Erotus 0,0 6,5 12 4, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -0, ,3 3, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus 0, ,5 Teho % jatkuu seuraavalla sivulla

45 Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l SAUVASUO (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,9 Erotus -0, ,1 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,5 Erotus 0,1 4, ,6 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 8, Erotus 0,0-6, , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus 0,0 6, ,0 Teho % VASAMANNEVA (pvk1) (PO 4 -P liuk.) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,8 Erotus 0, ,4 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,0 Erotus 0,0 2,0 8 2, ,3 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,4 Erotus -0,1-6,8 20 7, ,9 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,3 Erotus 0,0 7, Teho % VITTOUVENNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -0, ,7 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , , ,9 Erotus -0,1 1,0 15 7, Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , , Erotus -0, , ,6 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , ,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 8, ,3 Erotus -0, , ,5 Teho % jatkuu seuraavalla sivulla

46 Taulukko 6-8 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,0 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 Erotus -0,3-2,0-9,0 0,0-1,7 Teho % -5, Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -0, , Teho % -5, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus -0,1-9, ,3 Teho % -1, Kuva 6-10 PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisten tarkkailusoiden pintavalutuskenttien tehon tarkkailu talven ja kesän osalta. Tummin pylväs = kuinka suuri osa kentistä poisti mitattua parametriä valumavedestä, vaalein pylväs = kuinka suuresta osasta kenttiä mitattua parametriä huuhtoutui. 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana yhteensä seitsemän, joista Mankisennevalla tarkkailtiin kahta pintavalutuskenttää. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana sekä toukolokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa tai kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä 7. Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevaa ei otettu mukaan kuntoonpanovaiheen soiden aineistoon, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) ja siitä johtuen tarkkailuai-

47 neiston käsittelytapa ei ollut täysin yhteneväinen muiden kohteiden kanssa. Kohteen tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. 43 Taulukko 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina Vesien Vesistö- Suo käsittely alue Talvi Kevät 13 Kesä 13 Syksy 13 Hevoskorpi pvk1 Siikajoki x Korteneva pvk1 Siikajoki x Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki x x x x Kärppäsuo la/pvk Iijoki x x x Mankisenneva pvk1 Siikajoki x x x x Mankisenneva pvk2 Siikajoki x x x x Pullinneva pvk1 Siikajoki x Tunturisuo kem Oulujoki x x x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo tarkkailukaudella 2012 ja kaudella 2013 kuntoonpanotyöt aloitettiin Kortenevalla ja Pullinnevalla. Hevoskorvella ja Kärppäsuolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi kauden 2013 aikana. Alla on esitetty kuntoonpanokohteiden käyttöpäiväkirjoista saadut tiedot niiltä osin kuin niitä oli käytössä. - Hevoskorvella ajettiin pintoja joulukuussa. - Kortenevalla kaivettiin eristysojia joulu-tammikuussa ja maalis-heinäkuussa. Kokooja- ja reunaojia kaivettiin kesä-heinäkuussa ja sarkaojia lokakuussa. Laskeutusaltaita valmisteltiin maalis- ja heinäkuussa ja pintavalutuskenttää huhti- ja kesäkuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin syys-lokakuussa. Pintavalutuskentän penkereitä tiivistettiin elokuussa. Tulvapenkereitä tehtiin heinäkuussa ja virtaamansäätöpatoja syyskuussa. - Kuuhkamonnevalla tehtiin toimenpiteitä pumppaamolla joulukuussa. Laskeutusaltaita puhdistettiin ja korjattiin elokuussa ja syys-lokakuussa. - Kärppäsuolla perattiin pintavalutuskentän ympärillä olevat ojat helmi-maaliskuussa, tehtiin peruskunnostuksia (mm. uuden rummun asennus, koko alueen ruuvaus, kokoojaojan syvennys ja laskeutusaltaan laajennus) maalis- ja kesäkuussa. Sarkaojia tehtiin toukokuussa. Pumppaus aloitettiin 7.5. ja lopetettiin lokakuussa. - Mankisennevalla kaivettiin sarkaojia helmi-maaliskuussa. Pintavalutuskenttien penkereitä tiivistettiin maaliskuussa. Kantojen karheamista tehtiin touko- ja syyskuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin kesä-heinäkuussa. - Pullinnevalla aloitettiin ojitus syyskuun lopussa. - Tunturisuolla kaivettiin sarkaojia ja laitettiin päisteputkia syys-lokakuussa. Kenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin lokakuussa. Pumppausaltaan pintapuomi uusittiin heinäkuussa ja lokerikkoaltaan kaivu ja asennus tehtiin huhtikuussa. Laskeutusaltaita, lietetaskuja ja tulvapenkereitä tehtiin syyskuussa. Laskeutusaltaita puhdistettiin lokakuussa. Kemikalointi aloitettiin

48 7.3 Valumat Virtaamaa mitattiin koko tarkkailujakson ajan Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla (pvk1) ja Tunturisuolla (Taulukko 7-2). Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tuloslakanoissa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Mankisenneva pvk2:lla ei toteutettu virtaamamittausta, joten ne on arvioitu pvk1:n virtaamista. Kuntoonpanosoilla keskivalumat olivat talvella, kesällä ja syksyllä pääpiirteissään samaa tasoa kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin, keväällä ne olivat sitä vastoin pienempiä (vrt. Taulukko 6-1). Vertailussa on huomioitava kuitenkin kuntoonpanokohteiden pieni määrä. Kesän keskivaluma (n=3) 7,8 l/s km 2 oli samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tuotantovaiheen tarkkailusoiden (n=55) kesän keskimääräinen valuma (8,9 l/s km 2 ). Kesän ja syksyn keskivalumat olivat kuntoonpanosoilla pienemmät kuin vuosina , mutta tarkkailukohteiden ja niiden lukumäärän vaihtelu vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. 44

49 45 Taulukko 7-2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hevoskorpi (pvk1) Talvi* pvk1 19,6 2,3 69,7 Vain marraskuu Korteneva (pvk1) Syksy pvk1 8,7 0,3 55, käytetty hydrologista vesistömallia Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 4,2 0,0 80,8 Kevät pvk2 30,3 8,8 110,1 Kesä pvk2 4,3 0,0 94,4 Syksy pvk2 7,7 1,5 55,2 Vuosi ,8 Kärppäsuo (la/pvk) Talvi* la 5,4 0,7 78,1 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* la/pvk 62,4 6,1 192,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* pvk 2,6 1,1 8,5 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia ja vain osa kesästä Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 10,4 1,2 108, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät pvk1 46,6 10,1 131,5 Kesä pvk1 9,1 0,5 28, käytetty hydrologista vesistömallia Syksy pvk1 13,2 0,7 99, käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi ,7 Mankisenneva (pvk2) Talvi* pvk2 10,4 1,2 108,1 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Kevät* pvk2 46,6 10,1 131,5 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Kesä* pvk2 9,1 0,5 28,8 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Syksy* pvk2 13,2 0,7 99,8 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista Vuosi* ,7 Pullinneva (pvk1) Syksy* pvk1 18,6 3,6 49,0 Vain osa syksystä Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi pvk1/la 14,8 3,3 61, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* la 36,7 6,4 157,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä la/kem 10,0 0,0 127, , ja käytetty hydr. ves.mallia Syksy kem 19,5 0,0 53,0 Vuosi* ,7 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi pvk 7,3 0,6 94 Kevät 2 36 pvk 38 9,5 121 Kesä pvk 6,7 0,2 62 Syksy 3 40 pvk 9,8 0,8 70 Vuosi 2 10 Talvi kaikki 9,8 1,5 83 Kevät 2 36 kaikki 38 9,5 121 Kesä kaikki 7,8 0,2 84 Syksy 4 40 kaikki 12 0,6 66 Vuosi 2 10 Keskiarvot 2012 Talvi kaikki 9,4 Kevät kaikki 67 Kesä kaikki 20 Syksy kaikki 23 Vuosi 22 Keskiarvot 2011 Talvi kaikki 5,8 Kevät 2 26 kaikki 36 Kesä kaikki 15 Syksy 9 42 kaikki 23 Vuosi 22

50 7.4 Veden laatu Taulukossa Taulukko 7-3 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laadun vaihteluun ovat vaikuttaneet mm. eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli talven ja kevään osalta kokonaisuutena hieman edellisen tarkkailukauden tasoa heikompi, muutoin koko lailla samaa tasoa. Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava kohteiden vaihtuvuus ja pieni määrä. Taulukossa Taulukko 7-4 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusoiden ja kuntoonpanosoiden keskimääräisiä vedenlaatuja. Kuntoonpanosoiden valumavesissä oli keskimäärin enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ja ravinteita kaikkina vuodenaikoina. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut isoja eroja. Kuntoonpanokohteilta lähtevä vesi oli happamampaa kaikkina vuodenaikoina. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli etenkin kesällä selvästi vähemmän kuin tuotantovaiheen kohteita, mikä heikentää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailun luotettavuutta. Yleisempien tekijöiden kuten sääolojen ja maaperän ominaisuuksien lisäksi veden laatuun kuntoonpanosoilla vaikuttavat myös kunnostushankkeen vaihe sekä erilaiset kunnostustyöt. 46

51 47 Taulukko 7-3 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytteiden lukumäärä. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hevoskorpi (pvk1) Talvi* pvk1 2 6, ,2 Korteneva (pvk1) Syksy pvk1 3 3, ,0 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 5 5, ,3 Kevät pvk2 4 5, Kesä pvk2 9 5, Syksy pvk2 3 5, ,7 Kärppäsuo (la/pvk) Talvi la 3 5, ,3 Kevät la/pvk 3 5, ,0 Kesä* pvk 5 5, ,7 Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 11 4, ,1 Kevät pvk1 4 4, ,2 Kesä pvk1 9 5, ,8 Syksy pvk1 3 5, ,5 Mankisenneva (pvk2) Talvi pvk2 11 5, ,0 Kevät pvk2 4 6, ,6 Kesä pvk2 9 6, ,0 Syksy pvk2 3 6, ,5 Pullinneva (pvk1) Syksy* pvk1 2 4, ,0 Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi pvk1/la 7 6, ,8 Kevät la 4 6, Kesä la/kem 11 6, ,2 Syksy kem 3 5,9 6, yht. 118 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 3 pvk 9 5, ,8 Kevät 3 pvk 4 5, ,2 Kesä 3 pvk 9 5, ,9 Syksy 4 pvk 3 5, ,9 Talvi 5 kaikki 7 5, ,9 Kevät 5 kaikki 4 5, ,3 Kesä 4 kaikki 10 5, ,7 Syksy 5 kaikki 3 5, ,7 Keskiarvot 2012 Talvi 11 kaikki 7 5, ,4 Kevät 14 kaikki 3 5, ,8 Kesä 14 kaikki 8 5, ,6 Syksy 11 kaikki 3 5, ,4 Keskiarvot 2011 Talvi 7 kaikki 6 5, ,5 Kevät 9 kaikki 2 5, ,1 Kesä 11 kaikki 7 5, ,6 Syksy 11 kaikki 3 5, ,8

52 48 Taulukko 7-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ja kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu tarkkailukaudella n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Harmaalla korostetut = kuntoonpanokohteiden pitoisuus pienempi. Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantosuot 26 6, ,8 Kuntoonpanosuot 5 5, ,9 Kevät Tuotantosuot 28 6, ,5 Kuntoonpanosuot 5 5, ,3 Kesä Tuotantosuot 53 6, ,7 Kuntoonpanosuot 4 5, ,7 Syksy Tuotantosuot 27 6, ,4 Kuntoonpanosuot 5 5, ,7 7.5 Ominaispäästöt Tarkkailukauden ominaispäästöt on laskettu kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille niiltä osin kuin ne olivat tarkkailussa (Taulukko 7-5). Keskiarvoissa ei ole huomioitu soita niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu jollakin muulla tavalla kuin luotettavasti mittaamalla. Ominaispäästöissä oli osin suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laatujen, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Taulukossa Taulukko 7-6 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden ominaispäästöjä tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ominaispäästöihin. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat keväällä pienempiä, mutta muutoin pääosin suurempia. Kiintoaineen osalta kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt olivat pienempiä myös talvella ja kesällä. Vertailussa on huomioitava kuntoonpanotarkkailukohteiden pieni lukumäärä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden tarkkailukauden ominaispäästöt olivat COD Mn :n osalta kaikkina vuodenaikoina pienempiä kuin keskimäärin vuodesta 2002 lähtien (Taulukko 7-7). Kiintoaineen osalta kevään ominaispäästöt olivat suurempia kuin keskimäärin, mutta kesällä pienempiä. Fosforiominaispäästöt olivat talvella suurempia, mutta kesällä pienempiä kuin keskimäärin. Typen ominaispäästöt olivat koko lailla keskimääräisellä tasolla koko vuoden. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä.

53 49 Taulukko 7-5 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Brutto Netto Suo Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Huom! Hevoskorpi (pvk1) Talvi* pvk1 19, , , Vain marraskuu Korteneva (pvk1) Syksy pvk1 8, ,2 4,5 0,1 2,0 7,5 0,0 0,7 0,0 Virtaama osin arvioitu ves.mallista Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 4, ,2 9,1 5,0 18 0,1 7,3 14 Kevät pvk2 30, , , Kesä pvk2 4, ,3 9,4 2,4 49 0,2 7,5 45 Syksy pvk2 7, ,3 17 7,2 38 0, Kärppäsuo (la/pvk) Talvi* la 5, ,2 6,4 3,3 13 0,1 4,1 8,3 Virtaama arvioitu ves.mallista Kevät* la/pvk 62, , , Virtaama arvioitu ves.mallista Kesä* pvk 2, ,1 3,9 0,9 17 0,1 2,8 15 Virt. arv. ves.mallista ja vain osa kesästä Mankisenneva (pvk1) Talvi pvk1 10, ,0 17 6,7 9,9 26 0, Virtaama osin arvioitu vesistömallista Kevät pvk1 46, ,9 33 4, , Kesä pvk1 9, ,5 14 0, , Virtaama osin arvioitu vesistömallista Syksy pvk , ,1 20 2,6 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Mankisenneva (pvk2) Talvi* pvk2 10, , , Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Kevät* pvk2 46, , , Virtaama arvioitu pvk1:n virtaamasta Kesä* pvk2 9, ,5 21 3, , Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Syksy* pvk2 13, , , Virt. arv. pvk1:n virt. tai ves.mallista Pullinneva (pvk1) Syksy* pvk1 18, ,8 28 5, , Vain osa syksystä Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi pvk1/la 14, , , Virtaama osin arvioitu vesistömallista Kevät* la 36, Virtaama arvioitu vesistömallista Kesä la/kem 10,0 76 1,1 5,2 2, ,9 1,1 58 Virtaama osin arvioitu vesistömallista Syksy kem 19, , , * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 2013 Kohdemäärä Talvi 2 pvk 7, ,6 13 5, ,4 9,9 16 Kevät 2 pvk 38, , , Kesä 2 pvk 6, ,4 12 1, ,3 8,6 30 Syksy 3 pvk 9, ,3 16 7, , Talvi 3 kaikki 9, , , Kevät 2 kaikki 38, , , Kesä 3 kaikki 7, ,6 9,4 1, ,5 6,1 40 Syksy 4 kaikki 12, ,5 19 9, , Keskiarvot 2012 Kohdemäärä Talvi 7 kaikki 8, ,6 13 5,5 41 0,5 8,7 25 Kevät 11 kaikki 66, , , Kesä 10 kaikki 19, ,4 37 5, ,1 29,0 150 Syksy 10 kaikki 23, , ,0 91 1, Keskiarvot 2011 Kohdemäärä Talvi 4 kaikki 8, ,9 6,9 1,5 18 0,8 4,4 7,6 Kevät 3 kaikki 39, , , Kesä 9 kaikki 13, ,4 16 2,2 65 2, Syksy 8 kaikki 23, ,3 26 7,7 70 0,

54 50 Taulukko 7-6 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ja kuntoonpanovaiheen päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt tarkkailukaudella n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. Harmaalla korostetut = kuntoonpanokohteiden ominaispäästö pienempi. Talvi Brutto Netto n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Tuotantosuot , ,5 9,3 52 Kuntoonpanosuot , , Kevät Tuotantosuot , , Kuntoonpanosuot , , Kesä Tuotantosuot , ,3 6,8 62 Kuntoonpanosuot ,6 9,4 46 0,5 6,1 40 Syksy Tuotantosuot , ,2 7,1 33 Kuntoonpanosuot , , Taulukko 7-7 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaispäästöt vuodenajoittain vuosina Vuonna 2013 Vapo Oy:n kohteilla käytettiin määritysrajaa silloin kun analyysitulos oli alle määritysrajan. Vuonna 2013 kiintoaineen taustapitoisuutena käytettiin 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan.n = tarkkailusoiden lukumäärä. Talvi Ominaispäästöt (g/ha/d) Ominaispäästöt (g/ha/d) n CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine n CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kevät , , ,1 1,0 0,1 1, ,8 22 4, ,2 3,9 1,1 1, ,8 17 5, ,8 17 3, ,3 18 9, , , , ,2 6,0 1, ,4 25 0, ,2 7,0 1, ,1 31 8, ,9 6,9 1, , ,6 13 5, , , , ka , , Kesä Syksy ,4 9,1 0, ,1 8,5 3, ,4 10 1, ,3 6,9 1,4 7, ,8 15 2, ,7 14 3, ,6 8,9 1, ,5 12 5, ,7 5,0 0, ,2 5,1 3, ,1 14 4, ,3 16 6, , ,2 2,5-4, ,5 7,4 0, ,5 16 3, ,3 18 5, , ,4 16 2, ,3 26 7, ,4 37 5, , ,6 9,4 1, ,5 19 9,3 56 ka ,1 14 2, ,6 16 6,7 51

55 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla, Pullinnevalla ja Tunturisuolla. (Taulukko 7-8 ja liite 8). Yläpuoliset näytteet otettiin päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä kohteesta riippuen kerran tai kahdesti kuukaudessa. Pintavalutuskentät poistavat vesistä usein heikosti kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ). Kuntoonpanotarkkailukohteilla ainoastaan Mankisennevan pvk1:llä COD Mn :n reduktio oli positiivinen, ja sielläkin käytännössä vain keväällä. Tunturisuon kemikalointiasemalla COD Mn :n reduktio oli kesällä 64 % ja syksyllä 51 %. Lähes kaikki pintavalutuskentät poistivat fosforia kaikkina vuodenaikoina. Talvella tehokkaimmin toimi Kuuhkamonnevan pvk2 reduktion oltua 49 %, keväällä ja kesällä tehokkain oli Mankisennevan pvk1 (46 % ja 47 %) ja syksyllä Kortenevan pvk1 (83 %). Tunturisuolla fosforia huuhtotui talvella ja keväällä, mutta kemikalointiaseman käyttöönoton jälkeen reduktiot olivat hyviä. Suurin osa pintavalutuskentistä pidätti kokonais- ja ammoniumtyppeä kaikkina vuodenaikoina. Talvella, keväällä ja kesällä tehokkaimmin toimi Mankisennevan pvk1: kokonaistypen reduktiot olivat 27 %, 62 % ja 40 %, ja ammoniumtypen 62 %, 93 % ja 99 %. Syksyllä tehokkain oli Kortenevan pvk1: 71 % ja 99 %. Tunturisuolla typpeä huuhtoutui talvella ja keväällä, mutta kemikalointiaseman myötä kokonaistyppeä pidättyi. Tunturisuon pintavalutuskenttää (talvi) lukuun ottamatta kaikki kentät poistivat rautaa valumavedestä kaikkina vuodenaikoina. Kuuhkamonnevalla rauta ei tosin kuulunut analyysivalikkoon. Mankisennevan pvk1:llä reduktiot olivat koko vuoden hyviä. Tunturisuolla toistui sama kuin muiden parametrien kohdalla: kemikalointiaseman myötä reduktiot muuttuivat positiiviseksi. Kiintoainetta miltei kaikki pintavalutuskentät pidättivät kaikkina vuodenaikoina. Talvella tehokkain oli Mankisennevan pvk2 (86 %), keväällä ja kesällä saman suon pvk1 (94 ja 83 %) ja syksyllä Kortenevan pvk1 (92 %). Tunturisuolla kiintoainetta huuhtoutui talvella ja keväällä, kesällä ja syksyllä kemikaloinnilla ei ollut juuri vaikutusta kiintoainepitoisuuteen. Valumaveden ph laski kaikilla kohteilla vesiensuojelurakenteiden alapuolella, mikä selittyy pintavalutuskentillä usein orgaanisella happamuudella (Suomen ympäristökeskus 2012, s. 37). Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja niiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua esimerkiksi ravinteita alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden pieni määrä etenkin muina vuodenaikoina kuin kesällä ja talvella on otettava huomioon, kuten myös kuntoonpanotöiden valmistumisen asteet. 51

56 52 Taulukko 7-8 Veden laatu kuntoonpanosoiden vesiensuojelurakenteiden ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. Korteneva (pvk1) Syksy (n=1) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 3, ,0 Erotus -2, Teho % Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,3 Erotus -0, Teho % -4, Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -0,3-0, Teho % -4, Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -0,1-6, Teho % -2, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,1 Erotus -0,5-9, ,4 Teho % -8, Mankisenneva (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,4 Erotus -1, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,0 Erotus -1, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,5 Erotus -1, Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,8 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,1 Erotus -1,1 1, ,7 Teho % Jatkuu seuraavalla sivulla

57 Taulukko 7-8 jatkuu Mankisenneva (pvk2) Talvi (n=5) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,7 Erotus -0, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -0,2-2, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus -0, Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus -0,2-3, ,9 Teho % Pullinneva (pvk1) Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,4 Erotus -0, ,9 Teho % Tunturisuo (pvk1, la, kem) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -0, ,8 Teho % Kevät (n=2) Laskeutusaltaan yläpuoli 7, Laskeutusaltaan alapuoli 6, Erotus -0, ,6 Teho % Kesä (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 7, ,3 Kemikalointiaseman alapuoli 5,8 4, ,9 Erotus -1,5 7, ,4 Teho % Syksy (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, Kemikalointiaseman alapuoli 5,9 6, Erotus -1,0 7, ,2 Teho % ,4 16-2

58 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA Vesienkäsittelymenetelmät Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla, sillä 75 % kokonaisalasta kuuluu pintavalutuksen piiriin (Kuva 8-1 ja Taulukko 8-1). Vajaalla viidenneksellä kokonaispinta-alasta on vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Kuvasta (Kuva 8-1) huomataan, että kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispintaalasta on kasvanut tasaisesti ja pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt 63 % vuodesta Talvella perustason (la/la+virtaamansäätö) osuus kokonaispinta-alasta on 55 % (pelkkä la 43 %) ja pintavalutus on käytössä 44 %:lla kokonaisalasta (Kuva 8-2). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden %:sta nykyiselle tasolle. Sitä vastoin pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa 24 %. Suurimmista vesistöalueista pintavalutuskenttien osuus kesäajan vesienkäsittelyrakenteena oli suurin Kuivajoella (88 % kokonaispinta-alasta) ja talviaikana Kalajoella (70 %) (Kuva 8-3). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelevat selvästi enemmän vesistöalueiden välillä kuin kesäaikaisen pintavalutuksen (Kuva 8-4). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden pintavalutuskentistä 71 % oli ojittamattomia, 26 % ojitettuja ja lopuista ei ollut tietoa saatavissa (Kuva 8-5). Pinta-aloittain tarkasteltaessa tilanne ei juuri eronnut: 73 % pintavalutuskentällisestä pinta-alasta oli varustettu ojittamattomalla pintavalutuskentällä ja 26 % ojitetulla. Suurista vesistöalueista Iijoella oli suhteessa eniten ojittamattomia kenttiä: 97 % ja Kalajoella vähiten: 31 %. Kemiallinen vesienkäsittely oli käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä, Jakosuolla ja Tunturisuolla. Kuva 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana vuosina Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vuosien aineistossa haihdutus/imeytys ja ruokohelpikenttä/kosteikko on yhdistetty ja merkitty kuvassa ensin mainitulle.

59 55 Taulukko 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 2013 sekä vuosina yhteensä. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue pinta- laskeutus- lask.allas+ kemiallinen rh/ haihdutus/ sarka- muu yhteensä Kesä valutus allas virtaamans. käs. kosteikko imeytys ojat ha ha ha ha ha ha ha ha ha Kalajoki 1) Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä Talvi Kalajoki 1) Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä ) Kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa

60 56 Kuva 8-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talviaikana vuosina Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Kuva 8-3 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana tarkkailukaudella 2013 vesistöalueittain. Kuva 8-4 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talvella tarkkailukaudella 2013 vesistöalueittain.

61 57 Kuva 8-5 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden pintavalutuskenttien ojitustilanne vuonna 2013 vesistöalueittain. Kaikilla vesistöalueilla ei ollut pintavalutuskenttiä. 8.2 Päästöt vesistöön Tuotannossa olleiden soiden päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi ympärivuotisessa aineistossa yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa suota. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia on hyödynnetty saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mutta vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. Maaperäimeytys/haihdutus- ja kosteikkokohteita oli vuonna 2013 tarkkailussa muutamia, mutta vain yhdellä kohteella tarkkailu oli laajaa ja virtaamamittaus onnistui luotettavasti. Laskenta-aineisto olisi jäänyt näin ollen liian suppeaksi ja sen vuoksi ko. kohteiden keskimääräinen kesän ominaiskuormitus arvioitiin näin: laskettiin ko. vesienkäsittelymenetelmällisten kohteiden keskimääräinen veden laatu ja valumaksi määritettiin pintavalutuskentällisten kohteiden valuma x 0,72. Tämä suhde saatiin vertaamalla vuosien kesän aineistoja pvk-kohteiden ja maaperäimeytys/haihdutus/kosteikkokohteiden valumien välillä. Kiintoaineen nettokuormitus laskettiin uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaisesti käyttämällä taustapitoisuutta 1 mg/l (aiemmin 2 mg/l). Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty kuntoonpanossa olevan, tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Valmistelemattomia tai jälkikäytössä olevia alueita ei ole otettu huomioon. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa yliarvioitu. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty erikseen liitteessä 9. Suurimmista vesistöalueista tuotannosta poistuneen alan kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurin Pyhäjoella: 34 % (Kuva 8-6). Edellisvuosiin verrattuna osuudet ovat yleisesti kasvaneet tuotannosta poistuneen pinta-alan kasvusta johtuen (ks. Taulukko 3-1).

62 58 Kuva 8-6 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tuotannosta poistuneen pinta-alan kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta keskimäärin vuosina vesistöalueittain. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukko Taulukko Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, joka voi olla myös tutkimushankkeisiin (esim. TUKOS) liittyvää tarkkailua kunhan se täyttää luvanmukaisen tarkkailun vaatimukset. E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu, tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill., käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko tarkkailualueen keskiarvoja. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja typen osalta vuosien keskimääräisellä tasolla, mutta kiintoainepäästöt olivat 17 % ja fosforipäästöt 5 % suuremmat. Sateiseen edellisvuoteen nähden päästöt olivat kiintoainetta, joka oli samalla tasolla, lukuun ottamatta pienempiä. Koko alueen päästöjen suuruuteen vaikuttavat mm. tarkkailukohteiden määrä ja alueellinen sijoittuminen, vuotuinen sademäärä sekä tuotantoalueiden määrä ja pinta-alojen muutokset. Vuoden 2013 päästöjen suuruuteen vaikuttivat osaltaan marraskuussa mitatut korkeat valumat, jotka nostivat koko talven valumaa ja sitä myötä kuormitusta. Erona edellisvuosiin oli myös se, että Vapo Oy:n kohteiden vedenlaatuna käytettiin määritysrajaa silloin kun pitoisuus oli alle määritysrajan, eli pitoisuutta yliarvioitiin näissä tapauksissa. Nettokuormituslaskennassa käytettiin taustapitoisuutena uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan.

63 59 Taulukko 8-2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy S , , Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy K , , Koivulanneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy , E , Jouttenisenneva Vapo Oy E Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy ,1 8,0 71 E , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy K , Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy E Päällys neva Kanteleen Voima Oy E , , Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy S Lamminneva Kanteleen Voima Oy E Akanrahka Turvejetti Ky K Paskalanneva Jukuturve Oy E Löytynneva Turveruukki Oy ,9 147 E Isoneva Reisjärven kunta E Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy Tuppuraneva Valtonen Multakaarronneva Konepalvelu Honkala Oy E Isoneva Maaselän turvetuotano Onkilamminneva Maaselän turvetuotano Puronneva Kokkola Power Oy erill. Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 8-3 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy ,0 32 V PVK/la Haaponeva Vapo Oy K/E Piipsanneva (osa) Vapo Oy K/S Puutionneva Vapo Oy K PVK/la Kuljunneva Vapo Oy K pvk/la Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy K PVK/la Äijönneva Vapo Oy K pvk/la Lehtoneva Vapo Oy E Luomaneva Vapo Oy E PVK/la Onkineva Vapo Oy S la Pihlajaneva Vapo Oy E Porkanneva Vapo Oy K rh/la Siloneva Vapo Oy E PVK Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy E la Kuuhkamonneva Vapo Oy K Ojaneva Vapo Oy K PVK/la Iso-Lamminneva Vapo Oy K PVK , , Märsynneva Vapo Oy K PVK Verkaneva Vapo Oy , K PVK , Veneneva Kanteleen Voima Oy K PVK Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E PVK , Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K PVK , Lehtoneva Turveruukki Oy K la+vs Jahtavisneva Megaturve Oy E la , , Marjaneva (osa) Megaturve Oy E la , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy E PVK Aittoneva Jukuturve Oy ,5 5,5 14 E la , , Palaneva T:mi Hämäläinen E PVK/la , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

64 60 Taulukko 8-4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy E Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy E Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy E Navettarimpi (KAI) Vapo Oy , K/E Varisneva Vapo Oy S , , Kureluijanneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy , E Puroräme (KAI) Vapo Oy K Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K Saarineva Vapo Oy ,0 113 K Sauvasuo Vapo Oy K , Mankisenneva Vapo Oy K Korteneva Vapo Oy K , ,1 3,4 0,0 Hourunneva Turveruukki Oy ,0 34 E Hourunneva Turveruukki Oy E Kupukkaneva Turveruukki Oy E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy S/E Lahnasneva Turveruukki Oy ,3 126 E Peuraneva Turveruukki Oy E Tervasneva Turveruukki Oy E Hevoskorpi Turveruukki Oy K Hangasneva Turveruukki Oy S Hangasneva Turveruukki Oy E , , Hangasneva Turveruukki Oy ,0 1,0 E 118 0,4 9, ,2 66 Hukanneva Turveruukki Oy E Karjoneva Turveruukki Oy E Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy ,0 56 K Tahkoneva Turveruukki Oy S Huhanneva Turveruukki Oy S Huhtineva Turveruukki Oy E Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 437 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,2 133 E Jylenneva Turveruukki Oy E , Pikarineva Turveruukki Oy ,4 93 E Honkaneva Turveruukki Oy E , Pullinneva Turveruukki Oy K , , Vesiläisenneva Turveruukki Oy E , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 31 E Isoneva Paavolan Turve Ky K Ahmaneva Paavolan Turve Ky E , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

65 61 Taulukko 8-5 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy E Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy E Raja-aava (KAI) Vapo Oy E Tuulisuo (KAI) Vapo Oy E Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 8-6 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy E , Itäsuo Vapo Oy K , Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy S Korentosuo Vapo Oy K , Pehkeensuo Vapo Oy K , Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy , E Tunturisuo Vapo Oy K Niskansuo (KAI) Vapo Oy ,0 41 E Niskansuo (KAI) Vapo Oy E Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy ,0 58 K Petäikönsuo Turveruukki Oy E Miehonsuo I Turveruukki Oy ,7 97 K Turvesuo Turveruukki Oy ,0 90 E Kapustasuo Turveruukki Oy S Kanasuo Turveruukki Oy ,9 126 E Haara-Torvisuo Turveruukki Oy E Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 24 E , , Konnansuo Turveruukki Oy K Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy E Hautasuo (osa) Turveruukki Oy , E , Latvasuo S.Kinnunen E Ruostesuo A.Haataja E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

66 62 Taulukko 8-7 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy E Vittasuo Vapo Oy ,0 54 E Alalamminsuo Vapo Oy ,0 102 S Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy S Marttilansuo Vapo Oy S , , Isosuo Vapo Oy K , Sapilassuo Vapo Oy E , Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy , ,1 55 E Varpasuo Turveruukki Oy ,7 29 E , , Varpasuo Turveruukki Oy ,7 31 E , Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E Kuusisuo T. ja E. Valkola ,0 34 E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä ,5 2, , Vesistöalue yhteensä

67 Taulukko 8-8 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy E Joutsensuo Vapo Oy , E Haukkasuo Vapo Oy , K Lehdonsuo Vapo Oy ,0 116 E Palosuo Vapo Oy E Iso-Pihlajasuo Vapo Oy E Olki-Peurasuo Vapo Oy ,4 93 K Kapulasuo Vapo Oy E Koppelosaarensuo Vapo Oy ,8 20 E , , Koppelosaarensuo Vapo Oy , E , , Kupsussuo Vapo Oy S Leväsuo Vapo Oy E Leväsuo Vapo Oy , E , , Koutuansuo Vapo Oy , E Kärppäsuo Turveruukki Oy K Lampisuo (osa) Turveruukki Oy E Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy ,8 44 E Ahvensuo Turveruukki Oy ,6 28 E , Ahvensuo Turveruukki Oy ,3 28 S , Latvasuo Turveruukki Oy , E Latvasuo Turveruukki Oy ,7 26 E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , Lavasuo Turveruukki Oy ,9 61 E , Kuikkasuo Turveruukki Oy ,3 48 E Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 78 E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,8 80 E Takasuo Turveruukki Oy E Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy E , Ruonasuo Turveruukki Oy ,3 111 E Iso-Jännesuo Turveruukki Oy , K Syrjäsuo Turveruukki Oy ,7 36 E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E , Hulikkasuo Rasepi Oy K , Kapustasuo Rasepi Oy K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä , , Vesistöalue yhteensä

68 64 Taulukko 8-9 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy E Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy , E Viitasuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy ,0 55 K Kynkäänsuo Vapo Oy E Teerilammensuo Vapo Oy E Sivakkasuo Vapo Oy E , Sivakkasuo Vapo Oy E Iso-Pukasuo Vapo Oy E Polvisuo Vapo Oy ,8 136 E Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy E , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy K ,0 0 0 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy E Iso-Kinttaissuo Vapo Oy E Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,0 52 E Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,6 25 E , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy E Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E Räiskinsuo Turveruukki Oy E Viidansuo Turveruukki Oy E Ämmänsuo Turveruukki Oy ,3 38 K Kaartosuo Turveruukki Oy ,9 32 E , , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,5 52 erill , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy ,7 176 E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,2 314 E Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy E Ronisuo Turveruukki Oy E Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,0 84 K , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy E Kotisuo Turvetuote Peat Bog E , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog E Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 8-10 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy ,8 235 K Vasikkasuo Vapo Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

69 65 Taulukko 8-11 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kuivajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,7 250 E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,0 19 E , , Kuurtosuo Turveruukki Oy ,1 171 E Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy ,2 44 E Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,9 66 E Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 126 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,2 148 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E , , Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy K Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy E , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,5 213 K Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,8 92 E Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste , E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 8-12 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan, Yppärinjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy ,6 44 K Vesistöalue yhteensä Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E Vesistöalue yhteensä Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy E Vesistöalue yhteensä Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy E Vesistöalue yhteensä

70 Taulukossa Taulukko 8-13 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois- Pohjanmaalla eri vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 2013 olivat t/a COD Mn, 7,8 t/a kokonaisfosforia, 164 t/a kokonaistyppeä ja t/a kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 5,6 t/a kokonaisfosforia, 107 t/a kokonaistyppeä ja 982 t/a kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja ravinteiden osalta pienempiä kuin runsassateisena edellisvuonna ja kiintoaineen osalta käytännössä samalla tasolla bruttopäästöjen osalta. COD Mn :n päästöt olivat 32 % pienemmät, fosforipäästöt 16 % (netto 13 %) ja typpipäästöt 29 % (netto 32 %). Bruttokiintoainepäästöt pienenivät 4 %, mutta nettopäästöt olivat edellisvuotta suuremmat (15 %), koska laskennassa otettiin käyttöön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukainen taustapitoisuus 1 mg/l aiemman 2 mg/l:n sijaan. Tuotannossa oleva pinta-ala pieneni vuonna % edellisvuodesta ja kuntoonpanoala 44 %, mutta tuotantokunnossa oleva pinta-ala kasvoi 89 % ja tuotannosta poistunut ala 11 %. Kokonaisuutena kuormittava ala pieneni 2 %. 66 Taulukko 8-13 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot ja kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Kalajoen vesistöalueella kaikki tuottajat eivät ole mukana vuosikuormituslaskennassa. BRUTTO NETTO Vesistöalue soita kuntoon- tuotan- tuotanto poistu- COD Mn kok.p kok.n kiinto- kok.p kok.n kiintopanossa nossa kunnossa nut aine aine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki ( , ,3 6,4 50 Pyhäjoki , , Siikajoki , , Temmesjoki ,22 4,5 34 0,2 3,0 31 Oulujoki , ,5 9,0 84 Kiiminkijoki ,34 8,8 56 0,2 5,4 49 Iijoki , , Siuruanjoki , , Olhavanjoki ,11 2,8 15 0,1 1,7 13 Kuivajoki , ,4 8,2 64 Piehinginjoki ,6 0,02 0,4 3,5 0,0 0,3 3,3 Kalimenoja ,07 1,5 12 0,1 1,0 11 Yppärinjoki ,9 0,03 0,5 4,2 0,0 0,4 3,9 Liminkaoja ,03 0,8 3,6 0,0 0,5 3,0 yhteensä , , , , , , , , , , , ka , , ) Kolme suota ei mukana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöjen laskennassa Kuvassa Kuva 8-7 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosipäästöt vuosina Kiintoainepäästöt olivat vuonna % (netto 35 %) ja fosforipäästöt 5 % (netto 5 %) suuremmat kuin vuosina keskimäärin. COD Mn - ja typpipäästöt olivat käytännössä aiempien vuosien tasolla. Vuosien keskiarvoon nähden kuormittava ala pieneni 2 %. Päästöjen vuosien välisiin eroihin vaikuttavat pinta-alojen vaihtelun lisäksi erityisesti sääolot (sademää-

71 67 Kuva 8-7 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot ja kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Kuvissa on esitetty myös keskiarvot vuosilta ja tuotantokauden keskivalumat Pohjois-Pohjanmaalla. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. rä, kevättulvan voimakkuus jne.) ja tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus sekä sijoittuminen (etenkin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kohdalla). Myös vesienkäsittelymenetelmien kehittyminen vaikuttaa päästöjen suuruuteen. Esimerkiksi ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden %:sta vuoden %:iin ja kesäaikaisen pintavalutuksen osuus vuoden %:sta 75 %:iin (Kuva 8-1 ja Kuva 8-2). Vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä, kun lasketaan sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen vesistöalueiden päästöt yhteen (Kuva 8-8). Siikajoelta tuli viidesosa ja Pyhäjoelta seitsemäsosa päästöistä. Päästöjen suuruus vastasi luonnollisesti pitkälti vesistöalueiden turvetuotantopinta-alan suuruutta. Suurin ero päästöjen ja pinta-alojen osuuksien välillä oli Siuruanjoella, jossa päästöjen osuus oli suhteessa noin neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin pinta-alan osuus. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Kuivajoella: päästöjen osuus oli noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin pinta-alan osuus. Tulokset johtuvat osaltaan vesienkäsittelymenetelmistä: Siuruanjoella on käytössä keskimääräistä vähemmän ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ja Kuivajoella keskimääräistä enemmän (ks. Kuva 8-4).

72 68 Kuva 8-8 Turvetuotannon pinta-alojen ja vuosikuormituksen osuudet vesistöalueittain koko Pohjois-Pohjanmaan arvoista. Päästöjen osuus on keskiarvo eri parametrien (COD Mn, fosfori, typpi ja kiintoaine) osuuksista. 9 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua, ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle. Vuonna 2013 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin edellisvuosien tapaan ympärivuotisilla tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana myös vesistöaluekohtaisesti. Tässä raportissa on esitetty ympärivuotisten kohteiden tulokset, joiden perusteella on laskettu vuosipäästöt Pohjois- Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen ja Piehinginjoen vesistöalueilla. Vuonna 2013 vuosikuormituslaskennassa oli mukana 26 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta ja lisäksi käytettiin yhden Lapissa ja kolmen Kainuussa sijaitsevan kohteen kuormitustietoja. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli yhteensä kahdeksan. Kanteleen Voima Oy:n ympärivuotinen kohde Veneneva ja kuntoonpanokohde Ilkanneva jätettiin ympärivuotisen kuormituslaskenta-aineiston ulkopuolelle, koska tarkkailusta vastasi toinen konsultti (Ahma Ympäristö Oy) eivätkä laskentatavat olleet täysin yhteneväiset. Ko. kohteet raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkailuraportissa. Kesällä päästötarkkailussa oli 80 kohdetta, joista viisi oli kuntoopanotarkkailussa. Vuonna 2013 turvetuotannon kokonaispinta-ala Pohjois-Pohjanmaalla oli ha, josta tuotannossa tai tuotantokunnossa oli ha (76 % kuormittavasta pinta-alasta), tuotannosta poistunut ha (sisältäen jälkikäytössä olevan pinta-alan) ja kunnostusvaiheessa 454 ha. Nämä pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun puolelta joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaalle. Tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 215, joista osa sijaitsee kahdella vesistöalueella. Eniten tuotannossa oleva alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueella (yhteensä 30 % Pohjois-Pohjanmaan alasta) sekä Siikajoen valuma-alueella (19 %). Kuntoonpanoalaa oli eniten Siikajoen ja Pyhäjoen valuma-alueilla. Pintavalutuksella varustetun pinta-alan