IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

Transkriptio

1 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu v. 22

2

3 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy, Polar-Sammal Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 22 Sisältö JOHDANTO... 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Valuma Veden laatu Ominaispäästöt Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Päästöt VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Vuosittainen veden laadun tarkkailu Siuruanjoki Iijoki TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Siuruanjoki Iijoki Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista KALATALOUSTARKKAILU Siuruanjoen kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Tulokset Halaojan kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Tulokset Yli-Kuoliojärven kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Tulokset YHTEENVETO Copyright Pöyry Finland Oy

4 9 VIITTEET Liitteet Liite Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 22 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 22 Liite 4 Ympäristöhallinnon vesistötarkkailutulokset v. 22 Liite 5 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot Liite 6 Halaojan kalastustiedustelualue Liite 7 Halaojan kalastustiedustelukaavake Liite 8 Yli-Kuoliojärven kalastustiedustelukaavake Liite 9 Yli-Kuoliojärven kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Ari Nikula, FM Anni Nopanen, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 957 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Vapo Oy, Turveruukki Oy 26). Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (PPO-26-Y-98-3). Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin lisäyksin (Dnro 269/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Kuiva-Turve Oy:n turvetuotantoalueet. Vuonna 28 tarkkailuun on liittynyt Pudasjärven Turvetyö Oy, vuonna 29 Turvetuote Peat Bog Oy ja vuonna 2 Polar-Sammal Oy. Tässä raportissa esitetään myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n vuoden 22 tarkkailutulokset. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 22 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa keskitytään päästötarkkailun osalta kesäaikaisiin tuloksiin. Kesällä 22 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella toteutettiin päästötarkkailua kaikkiaan 4 turvetuotantoalueella. Lisäksi yhdellä suolla mitattiin vain virtaamaa. Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailussa oli kolme tuotantovaiheen ja yksi kuntoonpanovaiheen suo. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sekä kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden tulokset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormituksen tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 23), mutta ne on otettu kesän osalta huomioon myös tässä raportissa, ja niiden koko vuoden tulokset ovat myös tämän raportin liitteenä. Raportissa on esitetty myös Turveruukki Oy:n Viidansuon ja Heini-Honkisuon vedenlaatutulokset siltä ajalta, kun soilla oli tarkkailua. Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 22 Iijoen pääuoman vesistöalueella 3 ha ja Siuruanjoen vesistöalueella ha. Valtaosa pinta-alasta oli tuotannossa. 75 %:lla tuotantoalasta oli kesäaikaisena vesiensuojeluratkaisuna pintavalutus. Ympärivuotinen pintavalutus oli käytössä 4 %:lla Iijoen pääuoman ja 26 %:lla Siuruanjoen turvetuotantopinta-alasta. Vesistötarkkailua oli vuonna 22 turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä alueellisilla tarkkailupisteillä sekä vesistöalueen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä. Kalataloustarkkailu käsitti vuonna 22 vuosittaisen kalastuskirjanpidon Siuruanjoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Halaojalla ja Yli-Kuoliojärvellä. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Tässä tarkkailussa mukana olevat Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Turvetuote Peat Bog Oy:n ja Polar-Sammal Oy:n turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa. Mukana on myös Latvasuon Turve Ky:n ja Rasepi Oy:n tuotantoalueet. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä. Copyright Pöyry Finland Oy

6 2 Taulukko Tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet vuonna 22. Pinta-ala sisältää kuntoonpanossa, tuotannossa ja tuotantokunnossa olevan alan sekä tuotannosta poistuneen alan. Pintaala ei sisällä jälkikäytössä olevaa tai valmistelematonta alaa. (LAP) = sijaitsee Lapin ELYkeskuksen alueella. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Pinta-ala ha ha Iijoen pääuoma Siuruanjoki Kortesuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Haukkasuo Vapo Oy Viitasuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Iso-Pukasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy Koutuansuo Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 6.43 Kupsussuo Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 6.43 Kärppäsuo Turveruukki Oy Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Räiskinsuo Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy Lavasuo Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Iso-Rytisuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Ruonasuo Turveruukki Oy 6.28 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Kotisuo Turvetuote Peat Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Hulikkasuo Rasepi Oy Ronisuo Polar-Sammal Oy Kapustasuo Rasepi Oy Syrjäsuo Polar-Sammal Oy TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 22 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,3 C, joka oli,6 o C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kesäaikana kuukauden keskilämpötilat olivat lähellä vertailujakson keskiarvoja (Kuva ). Marras-joulukuun 2 oli selvästi tavanomaista lämpimämpi ja myös maaliskuussa oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpää. Tarkkailukauden 22 kokonaissademäärä oli 654 mm, kun vuosien 98 2 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 477 mm eli tarkkailukausi oli selvästi tavanomaista sateisempi (Kuva 2). Tarkkailukaudella 2 satoi 586 mm. Marraskuussa 2 ja elokuussa 22 satoi tavanomaista vähemmän, mutta joulukuu 2, helmikuu 22, huhti-toukokuu 22, heinäkuu 22 ja lokakuu 22 olivat selvästi tavanomaista sateisempia. Tuotantokaudella (touko-elokuu 22) sademäärä oli 58 mm eli noin 2,5 mm vähemmän vertailukauden 98 2 touko-syyskuussa keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 C 2 Tarkkailukausi 22 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). mm Tarkkailukausi 22 Tarkkailukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Vuonna 22 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat olivat vuositasolla ja kesällä selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempia (Taulukko 2). Kevättalvella virtaamien vaihtelu oli vähäistä (Kuva 3). Kevättulvahuippu tuli hieman tavanomaista myöhemmin, ajoittuen toukokuulle. Tulvahuipun aikaan virtaamat olivat kuitenkin hieman keskimääräistä pienempiä. Kesällä ja syksyllä sateet nostivat ajoittain jokien virtaamia, mutta virtaamat olivat huomattavasti kevättä alhaisempia. Taulukko 2 Iijoen ja Siuruanjoen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 22 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ) sekä vertailujaksolla 99 2 keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 23) Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Iijoki, Iijoki, Siuruanjoki, Kurenalus Haapakoski Leuvankoski Kurenalus Haapakoski Leuvankoski MQ m 3 /s MQ (IV-VII) m 3 /s NQ m 3 /s HQ m 3 /s Copyright Pöyry Finland Oy

8 m 3 /s Iijoki, Kurenalus Iijoki, Haapakoski Siuruanjoki, Leuvankoski Kuva 3 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 22 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4. Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Kärppäsuolla tehtiin käyttöpäiväkirjasta saatujen tietojen mukaan peruskunnostuksia (mm. pinnanajoa, pintavalutuskentän vallitusta ja sarkojen ruuvausta) tammihuhtikuussa, touko-kesäkuussa ja lokakuussa. Pumppaus aloitettiin toukokuussa ja lopetettiin lokakuussa 4.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 22 Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella oli yhdeksän tuotantosuota kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Lisäksi kahdella kohteella (Koivuojanlatvasuo pvk, Leuanojanlatvasuo la3) toteutettiin suppeaa tarkkailua. Kynkäänsuon pvk2:lla ja Iso- Pukasuon pvkyp:llä mitattiin vain virtaamaa. Tuotantovaiheen soista Kynkäänsuon la3-4/pvk, Olki-Peurasuon pvk ja Puutiosuon pvk2-3 sekä kuntoonpanovaiheessa ollut Kärppäsuo (pvk) kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun. Myös Ronisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Viidansuolla tarkkailtiin laskeutusaltaista -4 lähtevän veden laatua talvella ja keväällä. Heini-Honkisuolla otettiin päästötarkkailunäytteitä maalis-toukokuussa ja lokakuussa. Myös Viidansuon ja Heini-Honkisuon tulokset on esitetty tässä raportissa. Tarkkailukohteiden perustiedot on esitetty taulukossa 3 ja tuotantoalueiden sijainti käy ilmi liitteenä olevasta kartasta. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Osalla kohteista virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Vesinäytteet otettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta suppean tarkkailun kohteita, joilla näytteet otettiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Ominaispäästöt laskettiin virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut tai virtaamamittaus oli epäluotettava, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla. Kynkäänsuon pvk:llä kuormituslaskennassa käytettiin pvk2:lta mitattua virtaamaa ja Kynkäänsuon pvk2:lla kesän 2 vedenlaatutietoja. Kohteet, joiden virtaama tai veden laatu on arvi- Copyright Pöyry Finland Oy

9 oitu koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Finland Oy. Näytteenotosta ja analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. 5 Taulukko 3 Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueen tarkkailukohteet tarkkailukaudella 22 ( ). la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, rh = ruokohelpikenttä. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Tehon Tarkkailu alue tarkkailu IIJOKI Tuotantosuot Isosuo Kollaja pvk Turveruukki Oy 6.33 x kesäajan päästötarkkailu Hulikkasuo la Rasepi Oy 6.37 kesäajan päästötarkkailu Kapustasuo la Rasepi Oy kesäajan päästötarkkailu Haukkasuo pvk2 Vapo Oy 6.24 kesäajan päästötarkkailu Olki-Peurasuo pvk Vapo Oy 6.29 vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanosuot Kärppäsuo pvk Turveruukki Oy 6.24 x vuosikuormitustarkkailu SIURUANJOKI Tuotantosuot Puutiosuo (osa) pvk2-3 Kuiva-Turve Oy/Vapo Oy 6.46 x vuosikuormitustarkkailu Leuanojanlatvasuo pvk Latvasuon Turve Ky 6.44 x kesäajan päästötarkkailu Leuanojanlatvasuo pvk2 Latvasuon Turve Ky 6.44 x kesäajan päästötarkkailu Leuanojanlatvasuo la3 Latvasuon Turve Ky 6.44 suppea tarkkailu Ronisuo pvk Polar-Sammal Oy x ympärivuotinen päästötarkkailu Heini-Honkisuo pvk Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Koivuojanlatvasuo pvk Turveruukki Oy 6.49 x suppea tarkkailu Kääpäsuo la3-6/kosteikko Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Viidansuo la Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Viidansuo la2 Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Viidansuo la3 Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Viidansuo la4 Turveruukki Oy ylimääräinen tarkkailu Isoahontaussuo pvk Turvetuote Peat Bog Oy x kesäajan päästötarkkailu Iso-Pukasuo pvk Vapo Oy 6.48 vain virtaamamittaus Kynkäänsuo pvk Vapo Oy 6.43 vuosikuormitustarkkailu Kynkäänsuo pvk2 Vapo Oy 6.46 vain virtaamamittaus Kynkäänsuo rh Vapo Oy 6.45 x kesäajan päästötarkkailu Viitasuo rh Vapo Oy 6.45 x kesäajan päästötarkkailu 4.3 Tarkkailun tulokset 4.3. Valuma Iijoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän 22 keskivaluma oli 4,6 l/s km 2, mikä oli pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin (Taulukko 4). Kesän suurin keskivaluma (23,3 l/s km 2 ) mitattiin Puutiosuon pintavalutuskentällä 2-3 ja pienin (,5 l/s km 2 ) Viitasuon ruokohelpikentällä. Kynkäänsuon pvk:n virtaamana käytettiin saman suon pvk2:lla mitattua virtaamaa. Iso-Pukasuolla virtaama mitattiin pintavalutuskentän yläpuolisella pisteellä. Heini-Honkisuon ja Viidansuon ylimääräinen tarkkailu käsitti ainoastaan vedenlaadun tarkkailun. Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Taulukko 4 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden keskivalumat kesällä 22. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Haukkasuo pvk2 38, ,,2 98,2 vesistömalli Isoahontaussuo * pvk ,,6 84,2 virtaama arvioitu vesistömallista Iso-Pukasuo pvk yp 65, ,7 2,3 87, yläpuolinen piste Isosuo Kollaja pvk ,4 3, 2, vesistömalli Koivuojanlatvasuo * pvk ,,5 73,6 virtaama arvioitu vesistömallista Kynkäänsuo pvk2 4, ,4, 4,5 Leuanojanlatvasuo * pvk ,2,7 54,7 virtaama arvioitu vesistömallista Leuanojanlatvasuo * pvk ,2,7 54,7 virtaama arvioitu vesistömallista Olki-Peurasuo pvk ,3 5,8 29, Puutiosuo (osa) pvk ,3 3,3 89,7 Laskeutusallas Hulikkasuo * la ,7,3 76,7 virtaama arvioitu vesistömallista Kapustasuo * la ,6 3,2 78, virtaama arvioitu vesistömallista Kääpäsuo * la3-6/kosteikko ,5,6, virtaama arvioitu vesistömallista Leuanojanlatvasuo * la ,2,7 54,7 virtaama arvioitu vesistömallista Ronisuo * pvk ,5,7 56,4 virtaama arvioitu vesistömallista Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 77, ,3, 65,5 Viitasuo rh, ,5, 3,5 vesistömalli Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=8) 4,6,8 8, Pvk-tuotantosuot (n=6) 8,3 2,5 32, Rh-tuotantosuot (n=2) 5,4, 48, Iijoen-Siuruanjoen tuotantosuot 2 (n=9) 3,3 3,4 9,2 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=6) ) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kärppäsuo pvk ,9,3 85,7 vesistömalli Keskiarvot Iijoen-Siuruajoen kp-suot 2 (n=2) 9,8 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=) 9,6 * Ei mukana keskiarvossa. ) Mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Veden laatu Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumaveden laatu oli kesällä 22 fosforin osalta hieman heikompi ja muilta osin hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen soilla keskimäärin (Taulukko 5). Edellisvuoteen verrattuna veden laatu oli Iijoen-Siuruanjoen alueella kesällä 22 pääosin hieman huonompi. Etenkin fosforipitoisuus oli selvästi kesän 2 tasoa suurempi. Kuntoonpanovaiheessa olleen Kärppäsuon veden ph oli Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoa alhaisempi, mutta fosforia Kärppäsuon valumavesissä oli keskimääräistä vähemmän. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että epäorgaanisten ravinteiden ja raudan näytemäärä on pienempi kuin muilla vedenlaatumuuttujilla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin kolme kertaa kesässä. Koivuojan- Copyright Pöyry Finland Oy

11 latvasuon näytteet otettiin Kiviojasta, jonne suon vedet suotautuvat pintavalutuskentän kautta. 7 Taulukko 5 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden veden laatu kesällä 22. n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. Suo kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Haukkasuo pvk2 6 4, ,8 Isoahontaussuo pvk 6, ,4 Isosuo Kollaja pvk 6, ,2 Koivuojanlatvasuo * pvk 4 5, , suppea tarkkailu, näytteet Kiviojasta Kynkäänsuo pvk 7 6, ,8 Leuanojanlatvasuo pvk 7 6, ,4 Leuanojanlatvasuo pvk2 9 6, ,8 Olki-Peurasuo pvk 8 6, , , Puutiosuo (osa) pvk , , ,4 Laskeutusallas Hulikkasuo la 9 6, ,7 Kapustasuo la 9 7, ,8 Kääpäsuo * la3-6/kosteikko 6 6, ,5 ylimääräinen tarkkailu Leuanojanlatvasuo * la3 4 7, ,4 suppea tarkkailu Ronisuo pvk 9 6, ,2 Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 9 6, ,5 Viitasuo rh 6 6, ,4 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=3) 6, , Pvk-tuotantosuot (n=8) 6, ,4 La-tuotantosuot (n=3) 6, ,5 Rh-tuotantosuot (n=2) 6, ,4 Iijoen-Siuruanjoen tuot.suot 2 (n=2) 6, ,6 Kaikki PPO:n tuot.suot (n=7) ) 6, , KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kärppäsuo pvk 5, ,3 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 2 (n=2) 6, ,7 Kaikki PPO:n kp-suot (n=4) 5, ,6 * Ei mukana keskiarvossa. ) Mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta. Laskeutusaltaallisten ja ruokohelpikentällisten tarkkailukohteiden vähäisen lukumäärän vuoksi tuotantovaiheen tarkkailusoiden vertailu vesienkäsittelymenetelmittäin ei ole kovin mielekästä. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että laskeutusaltaallisten soiden pharvot olivat pääosin korkeampia kuin pintavalutus- tai ruokohelpikentällisillä soilla. Alhaisin ph:n keskiarvo mitattiin Haukkasuolla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat suurimmat pintavalutuskentällisillä kohteilla. COD Mn -arvot olivat korkeimmat Haukkasuolla ja Isosuo Kollajalla ja alhaisimmat Kapustasuolla. Fosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua eri soiden välillä. Pitoisuudet olivat korkeimmat Kynkäänsuon ja Leuanojanlatvasuon pintavalutuskentiltä lähteneessä vedessä, suppeassa tai ylimääräisessä tarkkailussa olleilla laskeutusaltaallisilla kohteilla (Kääpäsuo ja Leuanojanlatvasuo la3) ja ruokohelpikentällisillä kohteilla (Kynkäänsuo rh ja Viitasuo rh). On kuitenkin huomioitava, että suppean tarkkailun kohteilla näytemäärä on muita kohteita pienempi. Fosforipitoisuus oli alhaisin Haukkasuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Typpipitoisuuksien vaihtelu oli pienempää. Alhaisin typpipitoisuuden keskiarvo mitattiin Kapustasuon laskeutusaltaasta lähteneessä vedessä ja korkein pitoisuus suppeassa tarkkailussa olleen Kääpäsuon laskeutusaltaan alapuolella. Epäorgaanisen typen osuudet olivat korkeimmat Ronisuolla ja Olki-Peurasuolla. Kääpäsuon näytteistä ei määritetty epäorgaanisten ravinteiden määrää, koska kyse oli ylimääräisestä tarkkailusta. Rautapitoisuus oli korkein Viitasuon ruokohelpikentältä lähteneessä vedessä ja alhaisin Hulikkasuon laskeutusaltaan alapuolella. Kiintoainepitoisuudet olivat pääosin varsin alhaisia lukuun ottamatta Isoahontaussuon pintavalutuskentältä ja Kääpäsuon laskeutusaltaasta lähtenyttä vettä, joissa pitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Kääpäsuon veden laadun keskiarvoihin vaikuttavat huomattavasti Turveruukki Oy:n tulva-aikaan (3.7. ja ) ottamat omavalvontanäytteet, joiden vedenlaatu on selvästi huonompaa muihin näytteenottokertoihin verrattuna. Viidansuolla toteutettiin ylimääräisenä tarkkailuna laskeutusaltailta -4 lähteneen veden laadun tarkkailua talven ja kevään 22 aikana. Viidansuon tarkkailutulokset on esitetty taulukossa 6. Veden laatu oli pääosin samankaltaista kaikilla laskeutusaltailla. La:ltä lähteneessä vedessä oli maaliskuun näytteessä runsaasti rautaa (ks. Liite 2.6). Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida vähäinen näytemäärä. 8 Taulukko 6 Viidansuon laskeutusaltailta -4 lähteneen veden laatu talvella ja keväällä 22. Viidansuo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Huom. kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l La talvi 3 6, , PO4-P, NO2+3-N, NH4-N ja Fe n= kevät 6, ,2 La2 talvi 4 6,6 9, ,6 PO4-P, NO2+3-N, NH4-N ja Fe n=2 La3 talvi 2 6, kevät 6,5 7, La4 talvi 3 6,6 9, ,5 PO4-P, NO2+3-N, NH4-N ja Fe n= Heini-Honkisuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttä :ltä lähteneen veden laatua ottamalla näytteet talvella, keväällä ja syksyllä. Ylimääräisen tarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 7. Veden laatu oli hyvin samankaltaista kaikissa näytteissä. Myös Heini- Honkisuon tulokset perustuvat hyvin pieneen näytemäärään. Taulukko 7 Heini-Honkisuon pvk:ltä lähteneen veden laatu talvella, keväällä ja syksyllä 22. Heini-Honkisuo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pvk talvi 6, ,6 kevät 2 6, , syksy 6,6 4, , Ominaispäästöt Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 8). Edellisvuoteen verrattuna happea kuluttavan ainek- Copyright Pöyry Finland Oy

13 sen (COD Mn ) ja typen päästöt kohosivat hieman. Muilta osin päästöt laskivat tai pysyivät ennallaan. Laskeutusaltaallisia soita ei ole mukana keskiarvoissa, koska kaikilla kohteilla virtaamat arvioitiin ja lisäksi kahdella kohteella oli suppea tarkkailu. Kokonaisuutena tarkasteltuna ominaispäästöt olivat suon omilla vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla lasketuista kohteista suurimmat Olki-Peurasuon pintavalutuskentällä ja pienimmät Viitasuon ruokohelpikentällä. Olki-Peurasuon päästöt selittyvät pääosin Iijoen- Siuruanjoen keskimääräistä tasoa suuremmalla valumalla (ks. Taulukko 4) ja osittain vedenlaadulla (ks. Taulukko 5). Viitasuon alhaiset päästöt selittyvät lähinnä hyvin pienellä valumalla, sillä Viitasuon ruokohelpikentältä lähteneen veden laatu oli etenkin fosforin ja raudan suhteen heikko. Ominaispäästöjä tarkasteltaessa tulee huomioida, että usealla kohteella päästöjen laskennassa on käytetty arvioitua virtaamaa tai vedenlaatua. Lisäksi joillakin kohteilla näytemäärä oli pieni suppeasta tarkkailusta johtuen. Kuntoonpanovaiheessa olleen Kärppäsuon ominaispäästöt olivat kesällä 22 selvästi Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanosoiden ja Iijoen-Siuruanjoen kesän 2 kuntoonpanosoiden keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Kärppäsuon veden laatu oli hieman edellisvuotta heikompi, joten päästöjen aleneminen selittyy kesän 22 pienellä valumalla (ks. Taulukko 4). 9 Copyright Pöyry Finland Oy

14 Copyright Pöyry Finland Oy Taulukko 8 Iijoen ja Siuruanjoen päästötarkkailukohteiden ominaispäästöt kesällä 22. Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. Suo g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Haukkasuo pvk2 86,33,6 5,79, ,4 7,9 23 Isoahontaussuo * pvk 464,8,8 3,3, ,62 8,7 5 virtaama arvioitu Isosuo Kollaja pvk 688,46,4 7,6, ,23,2 53 Koivuojanlatvasuo * pvk 332,34,9 8,5, ,5 3, 58 suppea tarkkailu, virtaama arvioitu Kynkäänsuo * pvk 357 2,42 2,34 3,5,5 9 69,98,5 25 virtaama arvioitu Kynkäänsuo * pvk2 37,24,2 8,4, ,,3 244 veden laatu arvioitu Leuanojanlatvasuo * pvk 286,99,9 9,2, ,85 5, 3 virtaama arvioitu Leuanojanlatvasuo * pvk2 44,9,66 8,95, ,76 4,8 34 virtaama arvioitu Olki-Peurasuo pvk 98,, 3,25 6, ,66 22,3 28 Puutiosuo (osa) pvk ,88,3 9,8, ,47 8,7 3 Laskeutusallas Hulikkasuo * la 38,44,8 2,3,35 5 4,2 6,2 9 virtaama arvioitu Kapustasuo * la 27,72,2 4,4 2, ,35 4,5 9 virtaama arvioitu Kääpäsuo * la3-6/kosteikko 522 4, ,65 2, 87 ylimääräinen tarkkailu, virtaama arvioitu Leuanojanlatvasuo * la3 55,93,56,5 3, ,79 7,6 8 suppea tarkkailu, virtaama arvioitu Ronisuo * pvk 377,75,2 3 3,27 6, ,59 9,3 78 virtaama arvioitu Ruokohelpikenttä Kynkäänsuo rh 35,82,4 7,2,2 9 57,66 3,3 4 Viitasuo rh 2,29,3,, 8,26,4 5 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=6) 558,63,3 5,36 3, ,39 9, 65 Pvk-tuotantosuot (n=4) 755,67,8 2,54 4, ,35 2,5 59 Rh-tuotantosuot (n=2) 63,56,22 4,, 87,46,9 78 Iijoen-Siuruanjoen tuot.suot 2 (n=2) 364,6,3,4 42 9,4 4,7 68 Kaikki PPO:n tuot.suot (n=52) ) 594, ,7 5 3 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kärppäsuo pvk 37,6 2 2,9 5,5 4 Keskiarvot Iijoen-Siuruanjoen kp-suot 2 (n=) 792, , 2 2 Kaikki PPO:n kp-suot (n=) 933 4, , 29 5 * Ei mukana keskiarvossa. ) Mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta.

15 4.3.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana 9:llä tuotantovaiheen ja yhdellä kuntoonpanovaiheen kohteella ottamalla näytteitä kentän yläpuolelta kentän alapuolisten näytteenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteen yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Viitasuolla ja osalla Kynkäänsuota oli käytössä ruokohelpikenttä ja muilla kohteilla pintavalutuskenttä. Kohteiden reduktiot on esitetty taulukossa 9 ja vedenlaatutulokset kokonaisuudessaan liitteessä 2. Isosuo Kollajan pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kerran kuussa kesä-syyskuun aikana. Kenttä toimi kokonaisuutena hyvin, poistaen tehokkaasti fosforia, ammoniumtyppeä ja kiintoainetta ja kohtalaisesti kokonaistyppeä. Isoahontaussuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin ottamalla näytteet yhteensä viisi kertaa touko-syyskuussa. Kenttä toimi huonosti, ja fosforin, kiintoaineen ja raudan pitoisuudet kasvoivat kentällä. COD Mn - ja typpipitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina. Leuanojanlatvasuon pintavalutuskenttä :n tehoa tarkkailtiin kerran kuussa heinäsyyskuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kahdella näytteenottokerralla. Kenttä poisti tehokkaasti ainoastaan epäorgaanista typpeä. Raudan määrä väheni hieman, mutta COD Mn - ja fosforipitoisuudet kasvoivat selvästi. Kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuuksiin pintavalutuksella ei ollut vaikutusta. Leuanojanlatvasuon pintavalutuskenttä 2:n tehoa tarkkailtiin yhteensä viisi kertaa touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin kolmella näytteenottokerralla. Kenttä toimi kokonaisuutena heikosti, sillä vain ammoniumtyppeä pidättyi kentälle hyvin. Kiintoaineesta poistui noin kolmasosa. COD Mn -, fosfori-, kokonaistyppi- ja rautapitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui kentältä huomattavasti. Ronisuon pintavalutuskentällä tarkkailtiin kentän tehoa ottamalla näytteet touko-, heinäja elokuussa kentän ylä- ja alapuolelta. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin vain yhdellä näytteenottokerralla. Kiintoaineesta pidättyi kentälle noin kolmasosa, ammoniumtypestä ja raudasta hieman vähemmän. Fosforin ja kokonaistypen määrässä ei tapahtunut muutosta. Nitraatti-nitriittityppeä huuhtoutui kentältä runsaasti ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) hieman. Koivuojanlatvasuon vedet suotautuvat pintavalutuskentän kautta Kiviojaan. Pintavalutuskentän kautta tulevien vesien vaikutuksia Kiviojassa tarkkailtiin ottamalla näytteet Kiviojasta kentän ala- ja yläpuolelta kerran kuukaudessa kesä-syyskuussa. Kiviojan näytteiden perusteella pintavalutuskentälle pidättyi vain hieman fosforia, rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Kentältä näytti huuhtoutuvan vesistöön typpeä ja kiintoainetta. Veden ph oli Kiviojassa kentän alapuolella hieman korkeampi kuin yläpuolella. Puutiosuon pintavalutuskentän 2-3 ylä- ja alapuolelta otettiin näytteet yhteensä kolme kertaa kesä-elokuussa. Kenttä poisti tehokkaasti fosforia, epäorgaanista typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kokonaistypen määrään kentällä ei ollut vaikutusta. Kentältä huuhtoutui vesistöön happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Kynkäänsuon ruokohelpikentän tehoa tarkkailtiin ottamalla kentän ylä- ja alapuolelta näytteet touko-, heinä- ja elokuussa. Kenttä pidätti tehokkaasti fosforia ja epäorgaanista typpeä sekä melko hyvin rautaa ja kiintoainetta. Kokonaistypestä pidättyi viidesosa. Myös Kynkäänsuolta huuhtoutui vesistöön happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Copyright Pöyry Finland Oy

16 Viitasuon ruokohelpikentältä näytteitä otettiin kaksi kertaa: heinä- ja elokuussa. Toukokuussa alapuolisella pisteellä ei ollut virtaamaa, joten näytettä ei otettu myöskään kentälle menevästä vedestä. Kenttä pidätti hyvin epäorgaanista typpeä, mutta muilta osin pitoisuudet nousivat kentällä. Fosforin, kiintoaineen ja raudan pitoisuudet nousivat moninkertaisiksi ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä kaksinkertaistui. Myös kokonaistypen määrä kohosi hieman. 2 Taulukko 9 Iijoen-Siuruanjoen tuotantovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 22. ISOSUO KOLLAJA (pvk) Kesä (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,3 Erotus -, ,8 Teho % ISOAHONTAUSSUO (pvk) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus, ,3 Teho % LEUANOJANLATVASUO (pvk) Kesä (n=3)* Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus -, , Teho % * PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe n=2. LEUANOJANLATVASUO (pvk2) Kesä (n=5)* Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus, ,8 Teho % * PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe n=3. RONISUO (pvk) Kesä (n=3)* Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus, ,9 Teho % * PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe n=. Copyright Pöyry Finland Oy

17 3 ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KOIVUOJANLATVASUO (pvk, näytteet Kiviojasta) Kesä (n=4) Pvk yp / Kivioja yp 5, ,7 Pvk ap / Kivioja ap 5, , Erotus, ,4 Teho % PUUTIOSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus, ,9 Teho % KYNKÄÄNSUO (rh) Kesä (n=3) Ruokohelpikentän yläpuoli 6, , Ruokohelpikentän alapuoli 6, ,4 Erotus -, ,6 Teho % VIITASUO (rh) Kesä (n=2) Ruokohelpikentän yläpuoli 6, ,8 Ruokohelpikentän alapuoli 6, ,9 Erotus -, , Teho % Taulukkoon on koottu Viitasuon ruokohelpikentän ominaispäästöt. Kentän alapuolen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin yläpuolen. Tämä selittyy kentän alapuolen selvästi pienemmällä valumalla (Kuva 4). Kesäkuussa kentän alapuolella valumat olivat hyvin pieniä, ja heinä-elokuun vaihteessa oli nollavirtaamajakso. Nämä osaltaan pienensivät koko kesän päästöjä. Myös edellisvuosina tilanne oli samantyyppinen: kesällä 2 yläpuolen valuma oli 29 l/s km 2 ja alapuolen 8,2 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 22). Kesällä 2 yläpuolen valuma oli 7 l/s km 2 ja alapuolen 3,2 l/s km 2 (Pöyry Finland Oy 2). Kesän vähäsateisina kausina valuma on ollut alapuolisella pisteellä erittäin vähäistä. Mitä ilmeisimmin ruokohelpikasvusto käyttää hyväkseen kentälle johdettua vettä ja lisää tehokkaasti veden haihduntaa. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen ominaispäästöt kesällä Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- NO 2 -N aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Viitasuo, rhyp 6 58,9,6,3, Viitasuo, rh,5 2,3,,,,,4 8 Erotus 38,6,5,3, Reduktio % l/s km2 rh yp rh vesistömalli Kuva 4 Viitasuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolen valumat Kuntoonpanovaiheessa olleen Kärppäsuon pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesällä ottamalla näytteet heinä-, elo- ja syyskuussa. Lisäksi syksyllä otettiin yksi näyte. Kenttä poisti kohtalaisesti kiintoainetta, mutta ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) huuhtoutui vesistöön (Taulukko ). Veden ph aleni kentällä huomattavasti. Taulukko Iijoen-Siuruanjoen kuntoonpanovaiheen turvesoiden vedenlaadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella vuonna 22. KÄRPPÄSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,8 Erotus -, ,4 Teho % Syksy (n=) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,6 Erotus -, ,4 Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

19 4.3.5 Päästöt Iijoen ja Siuruanjoen turvetarkkailuun osallistuvien turvetuottajien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (kg/d) tuotantokaudella (touko-syyskuu) 22 on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Kesäajan päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille tarkkailutulosten (Taulukko 8) perusteella ja muille kohteille koko Pohjois-Pohjanmaan alueen kesäaikaisten tarkkailutulosten (sisältäen muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta) (Pöyry Finland Oy 23) perusteella. Mikäli tarkkailusuolla on ollut esimerkiksi pintavalutuskenttä tarkkailussa, mutta osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat, on pintavalutuskentällisen osan päästöt laskettu ko. kohteen tarkkailutulosten ja laskeutusaltaallisen osan päästöt Pohjois-Pohjanmaan alueen keskiarvojen perusteella. Iijoen vesistöalueen tuotantokauden 22 bruttopäästöt olivat 845 kg/d (=kilogrammaa päivässä) happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 2,96 kg/d fosforia, 74 kg/d typpeä ja 499 kg/d kiintoainetta (Taulukko 2). Bruttopäästöistä poistetun luonnonhuuhtouman jälkeen nettopäästöiksi jäävät,98 kg/d fosforia, 48 kg/d typpeä ja 42 kg/d kiintoainetta. Edelliskesään nähden bruttopäästöt kasvoivat kauttaaltaan: happea kuluttavan aineksen päästöt (COD Mn ) noin 4 %, fosforipäästöt 8 %, typpipäästöt 4 % ja kiintoainepäästöt hieman yli %. Siuruanjoen vesistöalueen tuotantokauden 22 bruttopäästöt olivat 78 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 3,55 kg/d fosforia, 7 kg/d typpeä ja 554 kg/d kiintoainetta (Taulukko 3). Nettopäästöt olivat 2,52 kg/d fosforia, 43 kg/d typpeä ja 45 kg/d kiintoainetta. Iijoen tapaan bruttopäästöt kasvoivat kauttaaltaan edellisvuoteen verrattuna: happea kuluttavan aineksen päästöt (COD Mn ) noin 37 %, fosforipäästöt 48 %, typpipäästöt 58 % ja kiintoainepäästöt 3 %. 5 Copyright Pöyry Finland Oy

20 Copyright Pöyry Finland Oy Taulukko 2 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 22 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Kortesuo Vapo Oy ,8,9 9,7,6,2 7, Joutsensuo Vapo Oy , , 2,5 3,7,6 9,2 Haukkasuo Vapo Oy ,4,8 6,3,,9 2,8 Lehdonsuo Vapo Oy , 2,4 2,7,5 8,9 Palosuo Vapo Oy ,8,8 9,3,5,2 6,7 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy ,9 2,,6,3 7,4 Olki-Peurasuo Vapo Oy ,9 2,9 5,6 2, 2 Kapulasuo Vapo Oy ,4 3,7 36,9 2,6 32 Koppelosaarensuo Vapo Oy , 2 2,3,8 7,4,2,5 6,5 Koppelosaarensuo Vapo Oy 6.3 8,2 8,3,7 6,7,2,5 5,9 Leväsuo Vapo Oy ,5 3,8 28, 2,5 24 Leväsuo Vapo Oy , ,3,6 3,,2,4 2,2 Koutuansuo Vapo Oy , ,5,2 5,8,3,7 4,3 Kupsussuo Vapo Oy ,5 3,4 7, 2, 2 Kärppäsuo Turveruukki Oy ,2,5 2,2,2,4,7 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,6 2,8 4,2,8 Murtosuo Turveruukki Oy ,5 4, 36, 2,8 3 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy ,6,6 3,4, Ällinsuo Turveruukki Oy ,5 3,5 8, 2,2 3 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy ,8 44 3,2,7 3,3,,5 2,3 Ahvensuo Turveruukki Oy ,6 28 7,4,,3,8 9, Ahvensuo Turveruukki Oy ,3 28 7,3,6 3,,2,4 2,2 Latvasuo Turveruukki Oy 6.23, 48 4, , 2,8 27,7 2, 23 Latvasuo Turveruukki Oy ,5 26 5,2,5 2,7,2,3 2, Luisansuo Turveruukki Oy , ,5, 5,8,3,7 4,2 Lavasuo Turveruukki Oy ,9 6 37,5,3 6,4,4,8 4,7 Kuikkasuo Turveruukki Oy , ,7,8 8,4,3 5 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy , ,7,6 8,3,5, 6, Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,8 8 48,7,7 8,5,5, 6,2 Takasuo Turveruukki Oy ,9 5,4 52,3 3,8 46 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy ,6,3 6,7,4,8 4,9 Ruonasuo Turveruukki Oy ,3 67, 2,3 2,7,5 8,6 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy , ,8,6 8,3,6, 6, Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö ,5 4, 4, 2,9 35 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö ,4, 5,2,3,7 3,8 Hulikkasuo Rasepi Oy ,,4 3,4,,2 2,7 Kapustasuo Rasepi Oy ,6,2,3,4 8, Syrjäsuo Polar-Sammal Oy ,4,9 4,6,3,6 3,3 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,,2 5,4,9,9 4,4 Vesistöalue yhteensä , , , ,

21 Copyright Pöyry Finland Oy Taulukko 3 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella (touko-syyskuu) 22 Siuruanjoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Saarisuo Vapo Oy ,8 4, 2,2 2,6 5 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 6.42, 5 6 7, 2,5 2,7,6 9, Viitasuo Vapo Oy ,3 3, 3,9 2, 27 Kynkäänsuo Vapo Oy ,59 4,4 3,47,5 2 Kynkäänsuo Vapo Oy , 55 7,4,4 8,6,4,2 7,7 Kynkäänsuo Vapo Oy ,3, 34,, 3 Teerilammensuo Vapo Oy ,5 3,4 7, 2, 2 Sivakkasuo Vapo Oy , 2,2,6,4 8,2 Sivakkasuo Vapo Oy , 26 6,2,5 2,8,2,3 2, Iso-Pukasuo Vapo Oy ,6,3 6,7,4,8 4,8 Polvisuo Vapo Oy ,2 2,9 4,8,8 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy ,2,4 2,,,3,6 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 6.43 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 6.43 Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy ,7,7 8,4,5, 6, Lampisuo (osa) Turveruukki Oy , 52 32,5, 5,6,3,7 4, Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,9 25 5,2,5 2,6,2,3,9 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy ,6,3 3,2,5 9,6 Kääpäsuo Turveruukki Oy ,27 2,9 66,24 2, 62 Pukasuo Turveruukki Oy ,9 82 5, 3, 3,8 2,2 27 Räiskinsuo Turveruukki Oy , 2,8 27,7 2, 24 Viidansuo Turveruukki Oy ,4 3,7 36,9 2,7 32 Ämmänsuo Turveruukki Oy , ,5,4 4,4, 2 Kaartosuo Turveruukki Oy ,9 32 9,3,7 3,4,2,4 2,5 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy ,6,5 7,6,4,9 5,5 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,5 52 3,5, 5,5,3,7 4, Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy ,6 76 6,6 3,7 9, 2,3 4 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy , ,28 6,6 33,9 4,2 24 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,4,,3,8 9, Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,5 3,6 24, 2,4 2 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy , 84 47,7,6 6,,4,7 2,6 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy , 2,5 3,7,6 9,3 Kotisuo Turvetuote Peat Bog ,3, 9,2,2,7 8, Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog ,3,4 7,2,3 7 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve ,7,6 3,2,6,4 2,2 Ronisuo Polar-Sammal Oy ,6, 7,3,5,7 6, Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä,,,2,,,2 Vesistöalue yhteensä , , , ,

22 Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Turvesoiden vuosipäästöt sekä laskentaan käytetty aineisto on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 23). Vuonna 22 Iijoen turvetarkkailuun kuuluneiden turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt vesistöön olivat Iijoen pääuoman vesistöalueella noin 54 t/a COD Mn,, t/a fosforia, 32 t/a typpeä ja 52 t/a kiintoainetta (Taulukko 4) ja Siuruanjoen alueella noin 585 t/a COD Mn,,6 t/a fosforia, 36 t/a typpeä ja 79 t/a kiintoainetta (Taulukko 5). Sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen alueen vuosipäästöt olivat kauttaaltaan suurempia kuin edellisvuonna. 8 Taulukko 4 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 22 Iijoen vesistöalueella. Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy Joutsensuo Vapo Oy Haukkasuo Vapo Oy Lehdonsuo Vapo Oy Palosuo Vapo Oy Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Kapulasuo Vapo Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy , , Koppelosaarensuo Vapo Oy , , Leväsuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy , , Koutuansuo Vapo Oy Kupsussuo Vapo Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy , Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy Ällinsuo Turveruukki Oy Isosuo Kollaja Turveruukki Oy Ahvensuo Turveruukki Oy , Ahvensuo Turveruukki Oy , Latvasuo Turveruukki Oy Latvasuo Turveruukki Oy , , Luisansuo Turveruukki Oy , 3 6 Lavasuo Turveruukki Oy , Kuikkasuo Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy Iso-Rytisuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy , Ruonasuo Turveruukki Oy Iso-Jännesuo Turveruukki Oy Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö , Hulikkasuo Rasepi Oy , Kapustasuo Rasepi Oy Syrjäsuo Polar-Sammal Oy Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

23 Taulukko 5 Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 22 Siuruanjoen vesistöalueella. 9 Suo Haltija/ Purku- pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Viitasuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Teerilammensuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy Sivakkasuo Vapo Oy , Iso-Pukasuo Vapo Oy Polvisuo Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy , 22 6, Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 6.43 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 6.43 Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy Lampisuo (osa) Turveruukki Oy Kapeimmansuo Turveruukki Oy , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy Kääpäsuo Turveruukki Oy Pukasuo Turveruukki Oy Räiskinsuo Turveruukki Oy Viidansuo Turveruukki Oy Ämmänsuo Turveruukki Oy Kaartosuo Turveruukki Oy ,3 29 4, Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Kotisuo Turvetuote Peat Bog , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ronisuo Polar-Sammal Oy Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä, 245,8 43,7 7,3 3 Vesistöalue yhteensä Vertailussa edellisvuoteen täytyy ottaa huomioon, että vuonna 22 tarkkailussa oli vähemmän soita ja kuormituksia jouduttiin laskemaan pitkälti Pohjois-Pohjanmaan tarkkailutulosten perusteella. Päästöjen kasvua edellisvuoteen nähden selittää vuoden 22 selvästi suurempi sademäärä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämä nostaa vuosipäästöjen arvioinnissa käytettyjä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden ominaiskuormituslukuja (ks. Pöyry Finland Oy 23). Usealla kohteella virtaama arvioitiin vesistömallin avulla. Pääosa Iijoen-Siuruanjoen alueen soista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Copyright Pöyry Finland Oy

24 5 VESISTÖTARKKAILU 2 5. Tarkkailun toteutus Vuonna 22 vesistötarkkailu painottui Siuruanjoen vesistöalueelle. Vuosittaisten Siuruanjoen ja Iijoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen lisäksi tarkkailussa oli viisi Siuruanjoen pääuoman alueella olevaa vesistöpistettä ja kolme Iijoen pääuoman alueella olevaa pistettä. Lisäksi Siuruanjoen valuma-alueella Viitaojassa tehtiin ylimääräistä vesistötarkkailua pisteellä Viitaojan liettymisen kartoitukseen liittyen. Havaintopaikat on esitetty taulukossa 6 sekä kartalla liitteessä. Taulukko 6 Vedenlaadun havaintopaikat v. 22. havaintopaikka tunnus P (ykj) I (ykj) vesistöalue kunta suo vuosittainen tarkkailu Iijoki Haapakoski I Oulu (Yli-Ii) Iijoki Pahkakoski I Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki 3 Suuaho S Ranua Siuruanjoki Saarikoski S Pudasjärvi Siuruanjoki Tannilan silta S Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Yli-Ii S Oulu (Yli-Ii) alueellinen tarkkailu Kumpuojan suu Iso ap Pudasjärvi Isosuo (Kollaja) ap. Hietajoki Hietajoki Kuusamo Hulikkasuo ap. Leuanoja Leuanoja Oulu (Yli-Ii) Leuanojanlatvasuo ap. Hanhioja 78-mts Pudasjärvi Isoahontaussuo ap. Korpijoki yp. Kj Pudasjärvi Ronisuo yp. Ruosteoja Ro Pudasjärvi Ronisuo ap. Korpijoki ap. Kj Pudasjärvi Ronisuo ap. Yli-Kuoliojärvi Ylikuolio Kuusamo Kapustasuo ap. Viitaojan latva Viita latva Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Viitaoja Koppelo-ojan yp Kop yp Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Koppelo-oja Koppelo-oja Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Viitaoja Kömmäojan yp Köm yp Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Kömmäoja Kömmäoja Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Viitaoja Polviojan yp Pol yp Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Polvioja Polvioja Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Viitaoja Pahaojan yp Pah yp Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Pahaoja Pahaoja Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Viitaojan suu Viita suu Oulu (Yli-Ii) Viitaojan liettymäkartoitus Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin kevättulvan aikana toukokuussa ja kesäaikaan heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Hietajoesta ja Yli-Kuoliojärvestä näytteet otettiin kuitenkin ainoastaan heinä- ja elokuussa ja Leuanojasta näytteitä otettiin heinä-, elo- ja syyskuussa. Viitaojan liettymäkartoitukseen liittyvät ylimääräiset vesinäytteet otettiin toukokuussa ja heinäkuussa. Vesistötarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vuonna 22 ympäristöhallinto ei ottanut vesinäytteitä yhdenkään vesistötarkkailussa olleen suon lähialueelta, joten ympäristöhallinnon tarkkailutuloksia ei ollut käytettävissä vedenlaadun arvioinnissa. Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantosoiden aiheuttamien vedenlaadun pitoisuuslisäysten (kpl 6.2) laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnon vedenlaadun tarkkailutuloksia Iijoen Raasakan voimalaitokselta. Copyright Pöyry Finland Oy