KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012"

Transkriptio

1 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy

2

3 Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivaniemen Vesi Oy Käyttötarkkailu Puhdistamon teho ja kuormitus Turvetuotanto Turvetuotanto v. 212 ja tarkkailun toteutus Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Kaatopaikat Kuormitus yhteensä VESISTÖTARKKAILU Yleistä Intensiivinen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Kivijoki Oijärvi Kuivajoen pääuoma Sivujoet Veden laadun kehitys Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VESISTÖVAIKUTUKSET Vedenlaadun tarkkailutulosten vertailu Kuormituksen laskennalliset vaikutukset vesistössä Kivijoki ja Kuivajoki Sivujoet KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT POHJAELÄINTARKKAILU Johdanto Tutkimuskohteet, pohjaeläinnäytteenotto ja -lajimääritys sekä pohjaeläinaineistot Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tyyppiominaiset taksonit (TT) ja EPT -heimojen lukumäärä (EPTh) Copyright Pöyry Finland Oy

4 8.4.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ELS -arvojen laskenta Muut virtavesistöjen pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi Tulokset Tulosten tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2.1 Kuivajoen pistekuormittajat sekä vesistö- ja pohjaeläintarkkailun havaintopaikat Kuivajoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 212 Liite 2.2 Kuivaniemen lietetarkkailun tulokset v. 212 Liite 3 Turvetuotantosoiden päästötarkkailun tulokset v. 212 Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset (Kui5) v. 212 Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v. 212 Liite 6 Tutkimuskohteiden pohjaeläinnäytteistä havaitut pohjaeläinlajit ja - yksilömäärät vuosina 29 ja 212 Liite 7 Kuiva- ja Kivijoen pohjaeläinnäytteenottokohteiden valokuvia Liite 8 Oijärven kasviplanktontutkimuksen tulokset v. 212 Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL Oulu puh sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 212 toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Dnro PPO-28-Y ) ja Kainuun TE-keskuksen (Dnro 1133/ ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman v (Pöyry Environment Oy 27) mukaisesti. Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (vuonna 212 Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, JV-Josku Oy ja Simon Turvejaloste Oy). Tässä raportissa esitetään tulokset vesistötarkkailusta, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailusta sekä turvesoiden kesäaikaisesta päästötarkkailusta vuodelta 212. Kalataloustarkkailu on esitetty tämän raportin osassa II. Vuonna 212 Kuivajoella oli kesäaikana päästötarkkailussa 9 turvesuota, joista yksi suppeassa päästötarkkailussa. Yhdeltä kohteelta tarkkailua ei toteutettu, sillä suolta ei lähtenyt virtaamaa alapuoliseen vesistöön. Lisäksi kolmella turvesuolla toteutettiin ympärivuotista päästötarkkailua. Tässä raportissa on esitetty ympärivuotisiltakin tarkkailukohteilta vain kesäaikaiset tulokset. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu erikseen turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Turvesoiden vuosipäästöjä v. 212 on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä sekä haittavaikutusten vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailulla saatuja tietoja käytetään myös valvottaessa lupaviranomaisten antamien lupaehtojen noudattamista sekä harkittaessa uusien lupien myöntämistä. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kuivajoki virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Se saa alkunsa 9 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijärvestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on 46 km, joten pudotuskorkeuden suhde joen pituuteen on hyvin suuri. Suuren korkeuseron ansiosta jokivarrella on maisemallisesti komeita koskia, joista näyttävimmät ovat Ailionkoski, Heinikoski ja Sanaksenkoski. Laajuudeltaan Kuivajoen vesistöalue on km 2 ja sen järvisyys on 2,7 % (Ekholm 1993). Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta-ala on 21,6 km 2 ja syvyys keskimäärin vain 3 metriä. Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 57 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä, joka on 141 m merenpinnan yläpuolella ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Turvetuotannon kuormituksen kohteena olevista pienemmistä sivujoista mainittakoon Karahkaoja 9 km, Säynäjäoja 11 km, Keväoja 19 km, Lapio-oja 35 km, Näätäoja 38 km ja Nuupas- ja Heinijoki 45 km Oijärven yläpuolella. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka. Hamarinjoki on valuma-alueeltaan 197,6 km 2 suuruinen ja se laskee 7,5 km Oijärven alapuolelle. Sen valuma-alueella turvetuotannon kuormitus ja muukin pistekuormitus on Copyright Pöyry Finland Oy

6 vähäistä. Hamarinjoen alue on käytännössä asumatonta ja se on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Luujoki (F=127 km 2 ) laskee Kuivajokeen noin 12 km jokisuun yläpuolella. Hamarinjoen järvisyys on 1,98 % ja Luujoen vain,58 %. Luujoen latvoilla on yksi turvesuo Alimmaisen Luujärven yläpuolella ja joen varrella on jonkin verran asutusta. Kuivajoella pistekuormituksen osuus pitoisuuksissa on ollut mallitarkastelun perusteella Kivijokea pienempi ja Kuivajoen vedenlaatua säätelee huomattavassa määrin Oijärvestä purkautuvat vedet (Lapin Vesitutkimus Oy 1997). Valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuivajoen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty joen alkulähteellä, Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 195-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki on rakennettu myös pengertie, mikä estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä kokonaan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten. Hydrologis-morfologiselta tilaltaan Kuivajoki on kuitenkin ei-voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokassa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Vesistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoidolle ja suojelulle. Kuivajoki on v käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (SAP) yksi kohdevesistö. Kuivajoki kuuluu ympäristöhallinnon pintavesiluokittelussa suuriin turvemaiden jokiin. Ympäristöviranomaisten tekemässä Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen ekologisessa luokituksessa Kuivajoki kuuluu hyvään luokkaan. 2 3 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Vuosi 212 oli Pudasjärven havaintoasemalla keskimäärin,4 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvoa kylmempi. Vuoden keskilämpötila oli 1,2 C. Helmi- ja joulukuu olivat keskimääräistä kylmempiä, ja maalis- ja marraskuu tavanomaista lämpimämpiä (Kuva 1). Vuoden 212 sademäärä oli Pudasjärven havaintoasemalla 61 mm, mikä oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa (592 mm) suurempi. Kuukausittaiset sademäärät poikkesivat kuitenkin vertailujakson keskiarvoista. Talvi oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähäsateisempi, ja myös heinä- ja elokuu olivat tavanomaista kuivempia. Kevät ja alkukesä olivat hieman tavanomaista sateisempia, ja syksyllä satoi selvästi tavanomaista runsaammin. Kuivajoen valuma-alueella (63) on yksi valtakunnallinen virtaamanseuranta-asema (6321), joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan (F = 1279 km 2 ). Kuivajoessa Ravaskan kohdalla alkuvuoden virtaamat olivat matalia, noudatellen vertailukauden keskimääräistä tasoa (Kuva 2). Huhtikuun virtaamat olivat tavanomaista pienempiä. Tulvahuippu ajoittui hieman tavanomaista myöhäisempään, virtaaman ollessa suurimmillaan (267 m 3 /s). Kevättulvan aikana virtaamat olivat selvästi edellisvuosia suurempia. Elokuussa Kuivajoen kuukausivirtaama oli vain noin kolmasosan keskimääräisestä. Syyskuun puolivälin jälkeen virtaamat alkoivat jälleen nousta tavanomaista suuremmiksi. Syksyn ensimmäinen tulvahuippu koettiin lokakuun alkupuolella ja toinen huippu marraskuun lopussa, jolloin virtaama nousi edellisvuoden kevättulvia suuremmaksi (11 m 3 /s, ). Koko vuoden Copyright Pöyry Finland Oy

7 keskivirtaama (25,5 m 3 /s) oli selvästi vertailukauden keskivirtaamaa (17,2 m 3 /s) suurempi. 3 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ( C) ja sademäärä (mm) Pudasjärven lentokentän havaintoasemalla vuonna 212 sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos). m 3 /s Keskiarvo 212 Vertailukausi Alueellisen tarkkailun näytteenotto Intensiivitarkkailun (Kui5) näytteenotto Kuva 2 Virtaama Kuivajoen Ravaskassa vuonna 212, virtaaman kuukausikeskiarvot vuonna 212 ja vertailukaudella (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat (konsultin näytteenotto). Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Ranuan kunnan keskuskaatopaikan tarkkailutulokset vuodelta 212 on raportoitu erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 213), mutta tarkkailun tuloksia on referoitu myös tässä raportissa. Ranuan kaatopaikan yhteydessä sijaitseva lietteenkaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 1994 eikä sillä ole kuormituksen tarkkailuvelvoitetta Kuivaniemen Vesi Oy Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään PPO-27-Y myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen. Luvan vesistötarkkailun kannalta olennaisimmat ehdot ovat seuraavat: Kuivajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 2 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 9 %. Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona mukaan lukien mahdolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/26 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäröinnin piirissä on Kuivaniemellä noin 72 asukasta. Viemäriverkoston pituus on 17,7 km, josta 14,5 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on kemiallisbiologinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella. Prosessin pääyksiköt ovat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu vuodelle 25 (AVL 1 1) seuraavasti: Jätevesimäärä Q kesk = 35 m³/d Q max = 7 m³/d = 15 m³/h Copyright Pöyry Finland Oy q kesk Mitoitusvirtaama q mit = 3 m³/h Maksimivirtaama q max = 6 m³/h Mitoituskuormitukset BOD 7 = 95 kg/d kok.p = 4,1 kg/d kok.n = 13,2 kg/d kiintoaine = 13 kg/d 4.2 Käyttötarkkailu Tietoja Kuivaniemen viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikkovirtaamat vuodelta 212 on esitetty kuvassa 3. Taulukossa 1 on esitetty käyttötarkkailun tiedot.

9 Kuivaniemen viemäriverkosto v Yleistiedot: Verkoston pituus 17,7 km Betoniputkia 3,2 km, muoviputkia 14,5 km Vuoden 212 tietoja: Verkoston keskivirtaama 145 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 91 %, jäännöspitoisuus 8 mg/l Puhdistusteho kok.p 94 %, jäännöspitoisuus,28 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,44 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 29 % keskivirtaama = 41 % 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 6 % nmax = = 2,11 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 35 m 3 /d m 3 /d viikko Kuva 3 Kuivaniemen viemäriverkosto, vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamat vuonna 212. Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Taulukko 1 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko vuonna 212. Kuukausi Jätevesimäärät Saostuskemik. Sakokaivo Q Ohitus MQ HQ NQ AVR liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin m³/a eli keskimäärin 145 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 13 6 m 3 suurempi kuin vuonna 211. Ohituksia ei vuonna 212 suoritettu. Jätevesivirtaaman suurin kuukausikeskiarvo oli marraskuussa 224 m³/d ja pienin tammikuussa 16 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin marraskuussa 255 m³/d ja pienin elokuussa 63 m³/d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 35 m³/d, joten vuoden keskimääräinen jätevesimäärä 145 m³/d oli 41 % mitoitusvirtaamasta. Sähkönkulutus oli 4 86 kwh/a eli,77 kwh/m³. Saostuskemikaalia (AVR) käytettiin kg/a eli keskimäärin 26 g/m³. Sakokaivolietteen tai puhdistamolta poistetun lietteen määriä ei ole raportoitu. Jätevesimäärän kehitys v on esitetty kuvassa 4. Jätevesimäärä on viimeisinä kolmena vuotena ollut aiempaa pienempi, mutta kääntyi vuonna 212 hieman nousuun. Copyright Pöyry Finland Oy

11 7 Kuva 4 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä ja ohitukset v Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamolla suoritettiin kuormitustarkkailua neljä kertaa vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset vuodelta 212 ovat liitteenä 2. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuosina on esitetty taulukossa 2. Kuvassa 5 on havainnollistettu BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitystä v Vuositasolla puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 212 niin orgaanisen aineen, ravinteiden kuin kiintoaineenkin osalta pienempää kuin edellisvuonna (Taulukko 2). Laitokselle tuleva kuormitus alitti kaikilta osin puhdistamon mitoituskuormitukset. Vesistöön lähtevä kuormitus oli orgaanisen aineen ja typen osalta edellisvuoteen verrattuna pienempi. Lähtevä fosfori- ja kiintoainekuormitus oli hieman kasvanut edellisvuodesta. Puhdistamon teho oli hyvä orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Kokonaistypen puhdistusteho oli 13 %. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 2 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon kokonaisteho ja kuormitus v Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , ,2 3, , ,1 275, , ,4 35, , ,6 4, , ,4 35, , ,7 415, , ,3 325, , , 25, ,6 9 97,93 233, , ,9 225, , ,7 175, Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 22 9,3 62 7, , , , , , , , , , , , 6 7, , , , , , , , , 467 4, , , 4 5, , , , , ,1 34 4, ,6 82 1, * AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamolietteen laatua tutkittiin marraskuussa 212. Analyysitulokset ovat liitteessä 2.2. Jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus on enimmäkseen vaihdellut melko vähän eri vuosina. Vuonna 27 kuormitus oli koholla ja puhdistamon toiminta oli heikkoa. Vuonna 212 puhdistamo toimi orgaanisen aineen ja fosforin osalta hyvin (Kuva 5). 9 Kuva 5 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina Vuonna 212 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo täytti puhdistamolle asetetut lupaehdot sekä biologisesti happea kuluttavan aineen osalta että fosforin osalta (Taulukko 3) molemmilla puolivuotisjaksoilla. Puhdistamolla saavutettiin valtioneuvoston päätöksessä Vnp 888/26 asetetut COD Cr :n puhdistustehon ja jäännöspitoisuuden vähimmäisvaatimukset vuonna 212. Kiintoaineen osalta puhdistustehon vähimmäisvaatimukset eivät täyttyneet touko-, heinä- ja marraskuun näytteenottokerroilla (liite 2.1). Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 Taulukko 3 Lupaehtojen täyttyminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vuonna 212 BOD7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/2 1 9, /2 6,4 92,22 95 vuoden tulos 8 91,28 94 Lupaehto 2 9, Turvetuotanto Turvetuotanto v. 212 ja tarkkailun toteutus Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 212 yhteensä 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, jotka kaikki olivat tuotannossa (Taulukko 4). Tuotantopinta-ala oli yhteensä 219 ha, minkä lisäksi tuotantokunnossa oli 24 ha. Tuotannosta oli poistunut 126 ha. Tarkkailusoista yhdellä oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä laskeutusallas ja muilla pintavalutuskenttä. Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 212 kesäaikaisessa päästötarkkailussa kahdeksan turvetuotantoaluetta ja suppeassa tarkkailussa yksi tuotantoalue. Lisäksi kaksi tuotantoaluetta oli ympärivuotisessa päästötarkkailussa (vuosikuormitustarkkailu). Myös Puutiosuon Siuruanjoen puoleinen alue (pvk2-3) oli ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden osalta tarkkailutuloksia on käsitelty laajemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Vuosikuormitustarkkailuun kuuluvien soiden kesäaikaisia tuloksia on tarkasteltu myös tässä raportissa. Kuurtosuolla, Ruonansuolla ja Kontio-Klaavunsuolla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Iso-Saarisuolla olisi tarkkailuohjelman mukaan kuulunut toteuttaa päästötarkkailua kesällä 212. Tuottajalta saadun tiedon mukaan suolta ei kuitenkaan purkaudu valumavesiä alapuoliseen vesistöön. Näin ollen päästötarkkailua ei ole voitu toteuttaa. Tarkkailukohteiden yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat raportin liitteenä 3. Taulukko 4 Kuivajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 212 (la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, rh = ruokohelpikenttä). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Vesienkäsit- Tehon Huom. tely kesällä tarkkailu Jääräsuo Kuiva-Turve Oy la Karsikkosuo Turveruukki Oy pvk Komppasuo Kuiva-Turve Oy pvk Kompsasuo Kuiva-Turve Oy pvk Kuurtosuo Turveruukki Oy pvk x pvk1 suppea tarkkailu Puutiosuo pvk1 Kuiva-Turve Oy pvk Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy rh x Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy pvk Näätäaapa Vapo Oy pvk Tarkkailtu vuosikuormitustarkkailussa: Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy pvk x ympärivuotinen Turkkisuo Kuiva-Turve Oy pvk ympärivuotinen Puutiosuo pvk2-3 Kuiva-Turve Oy pvk x Copyright Pöyry Finland Oy

15 Näytteet otettiin kesällä kahden viikon välein lukuun ottamatta suppeassa tarkkailussa ollutta Kuurtosuota sekä Näätäaavan pvk3:n alapuolista pistettä, joilla näytteet otettiin kerran kuukaudessa. Tarkkailusoiden virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla lukuun ottamatta Näätäaapaa, jolla ei ollut virtaamamittausta. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella paitsi Näätäaavalla, jonka laskennassa käytettiin Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten soiden kesän keskivalumaa, sekä Kompsasuon pvk2:a, jonka ominaispäästöt arvioitiin pvk3:n kesän keskivalumalla. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt Virtaamat ja valumat Taulukossa 5 on esitetty Kuivajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 212. Puutiosuon pvk1:llä virtaamamittaus ei onnistunut, sillä vesi pääsi virtaamaan mittapadon ohi lähes koko kesän. Näätäaavalla ei ollut virtaamamittausta. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. Taulukko 5 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212 (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq = ylivaluma). Mittapadon Turvetuotantoalue valuma-alue Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jääräsuo 51 36,5 18,1 259,9 vesistömalli Karsikkosuo 57 19,1, 112, vesistömalli Komppasuo ,9 7,2 132,8 vesistömalli Kompsasuo 6 52,8, 345,5 vesistömalli Kuurtosuo 11 17,7 1,7 8,1 vesistömalli Puutiosuo pvk1 96 pääosin käytetty pvk2-3:n virtaamaa Puutiosuo pvk2-3 * 99 23,3 3,3 89,7 Ruonansuo ,7 7,1 93,1 Susiojanlatvasuo 82 14,8,4 183, Näätäaapa ei virtaamanmittausta Tarkkailtu vuosikuormitustarkkailussa: Kontio-Klaavunsuo ,2 3,4 37,8 Turkkisuo ,4, 81,5 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=1) 24,1 4,2 147,3 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=6) 1) 2, ) Aineisto sisältää 6 kohdetta Kainuusta ja 4 kohdetta Lapista. * Ei mukana keskiarvossa. Kuivajoen turvetuotantoalueiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 24,1 l/s km 2 (Taulukko 5). Valumissa oli suurta vaihtelua sekä tarkkailukohteiden että eri ajankohtien välillä. Kuivajoen tarkkailusoiden kesän keskivaluma oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla (keskimäärin 2,2 l/s km 2 ) Veden laatu Kuivajoen tarkkailusoiden kesäajan keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukossa 6. Vedenlaatukeskiarvossa eivät ole mukana kauden puolivälistä lähtien tarkkailussa olleet kohteet (Kompsasuo pvk2, Kuurtosuo pvk3) sekä Näätäaavan tarkkailupisteet. Copyright Pöyry Finland Oy

16 Kuivajoen alueella valumavesi oli kaikkien parametrien suhteen keskimäärin laadultaan parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden valumavesi. Veden ph oli Kuivajoen soilla keskimäärin lähellä neutraalia (6,8). Humuksen määrää vedessä voidaan karkeasti arvioida esimerkiksi kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista, kuvastaen orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. COD Mn -arvo oli Kuivajoen tarkkailusoilla turvesuovesiksi melko alhainen (21 mg/l). Kokonaisravinnepitoisuuksissa oli jonkin verran vaihtelua soiden välillä. Fosforipitoisuus oli alhaisin Komppasuolla ja Kontio-Klaavunsuolla (14-15 µg/l) ja korkein Turkkisuolla (94 µg/l). Typpipitoisuus oli matalin Kompsasuon pvk3:lla (571 µg/l) ja korkein Kuurtosuon pvk3:lla (1 8 µg/l). Kuurtosuon pvk3:lta otettiin kuitenkin kesällä vain kolme näytettä, joista yksi oli Turveruukki Oy:n ylivirtaamatilanteen vuoksi ottama omavalvontanäyte. Keskimäärin Kuivajoen tarkkailusoiden ravinnepitoisuudet olivat turvesoiden vesiksi alhaisia. Myös rautapitoisuudet olivat Kuivajoen vesistöalueella pääosin alhaisia, keskiarvon ollessa noin 2 5 µg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat kauttaaltaan matalia, Kuivajoen soiden keskiarvon ollessa vain 4 mg/l. Kaikkien Kuivajoen tarkkailusoiden keskimääräiset kiintoainepitoisuudet jäivät selvästi koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden keskiarvoa alhaisemmaksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Kuivajoen alueen tuotantosoiden vedenlaatu oli turvesoiden keskimääräiseen tasoon nähden varsin hyvä. 12 Taulukko 6 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 212. Tuotantoalue n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jääräsuo la , , Karsikkosuo pvk1 1 6, < ,9 Komppasuo pvk1 1 7, < ,2 Kompsasuo pvk3 1 6, < ,8 Kompsasuo * pvk2 6 6, < ,4 näytteitä otettu Kuurtosuo * pvk1 5 7, ,8 suppea tarkkailu Kuurtosuo * pvk3 3 6, , näytteitä otettu Puutiosuo pvk1 9 6, ,2 Ruonansuo rh 1 6, ,7 Susiojanlatvasuo pvk1 9 7, ,1 Näätäaapa * pvk1a 1 6, ,5 kentälle 1 menevä vesi Näätäaapa * pvk1b 1 6, , kentän 1 puolivälissä Näätäaapa * pvk3 3 5, ##### 1,4 Näätäaapa * pvk4 5 7, ,7 kentälle 4 menevä vesi Tarkkailtu vuosikuormitustarkkailussa: Kontio-Klaavunsuo pvk2 1 6, < ,4 Turkkisuo pvk2 8 6, < ,1 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=9) 6, , Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=71) 1) 6, , 1) Aineisto sisältää 6 kohdetta Kainuusta ja 4 kohdetta Lapista. * Ei mukana keskiarvossa. Huom. Kontio-Klaavunsuolla, Kuurtosuolla ja Ruonansuolla tarkkailtiin vesienkäsittelyn toimivuutta ottamalla näytteitä myös vesiensuojelurakenteen yläpuolelta. Vesienkäsittelyn tehoon vaikuttavat pintavalutuskentän rakenne, virtaamat ja muut suon paikalliset olosuhteet, mistä johtuen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voi vaihdella varsin paljon Copyright Pöyry Finland Oy

17 samalla tarkkailukaudella. Puhdistustehoja vertailtaessa on huomioitava, että osalla alueista jo vesienkäsittelyyn tulevassa vedessä pitoisuudet voivat olla alhaisia. Tällöin myös vesienkäsittelyn tehokkuudelle lasketut prosentit ovat alhaisia, vaikka tuotantoalueelta lähtevän veden laatu olisi hyvä. Taulukossa 7 on esitetty keskimääräiset puhdistustehot, jotka on laskettu näytteenottokertojen puhdistustehojen keskiarvona. Yksityiskohtaiset tulokset ja näytekertakohtaiset tehot on esitetty liitteessä 3. Kontio-Klaavunsuon pintavalutuskentälle (pvk2) tulevasta vedestä otettiin kesällä viisi näytettä. Kentän puhdistusteho oli kokonaisfosforin, epäorgaanisten ravinteiden, raudan ja kiintoaineen osalta hyvä, reduktioiden ollessa noin 7 95 %. Kokonaistypen osalta kenttä toimi kohtalaisesti (reduktio 27 %). COD Mn -arvo nousi kentällä selvästi. Veden ph laski pintavalutuskentällä hieman. Kuurtosuon pintavalutuskentän (pvk1) yläpuolelta otettiin kesällä 4 näytettä. Kenttä poisti tehokkaasti kokonais- ja ammoniumtyppeä (reduktiot 54 ja 86 %) sekä fosfaattifosforia (58 %), ja melko hyvin kokonaisfosforia (45 %). Kiintoaineen reduktio oli kohtalainen (55 %). Nitraatti-nitriittityppeä, rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kenttä puhdisti vain hieman. Veden ph oli pintavalutuskentän alapuolella neutraali. Ruonansuon pintavalutuskentälle (pvk1) tulevasta vedestä otettiin kesällä kolme näytettä. Kenttä puhdisti tehokkaasti kiintoainetta (reduktio 72 %), mutta kokonaisravinteiden osalta puhdistusteho oli heikko. Fosforista poistui 27 %, mutta typpeä huuhtoutui kentältä hieman. Pintavalutuskentälle tulevasta vedestä ei analysoitu epäorgaanisten ravinteiden ja raudan määrää. Veden ph kohosi kentällä lähemmäs neutraalia. 13 Taulukko 7 Vesienkäsittelymenetelmien puhdistusteho kesällä 212. ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, ,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -, ,3 Teho % KUURTOSUO (pvk1) Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 7, , ,8 Erotus, , ,4 Teho % RUONANSUO (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,8 Erotus, ,5 Teho % NÄÄTÄAAPA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli pvk1a 6, Pintavalutuskentän alapuoli pvk1b 6, Erotus -, Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

18 Näätäaavalla tarkkailtiin kaksiosaiselle pintavalutuskentälle (pvk1) tulevan veden ja kentän puolivälissä olevan veden laatua. Näätäaavan pintavalutuskentän 1 puolivälissä kentän puhdistusteho oli tarkkailutulosten perusteella kohtalainen kokonais- ja fosfaattifosforin, kokonaistypen ja raudan osalta. Epäorgaanista typpeä ja kiintoainetta kenttä poisti tehokkaasti. Veden ph laski hieman. Tulokset eivät kuvaa kentän koko puhdistusvaikutusta, sillä vesistöön lähteneessä vedessä etenkin ravinne- ja rautapitoisuudet ovat todennäköisesti olleet pienempiä kuin kentän puolivälin tarkkailupisteellä pvk1b Päästöt vesistöön Taulukossa 8 on esitetty Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Kuivajoen tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat keskimäärin pienemmät kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden ominaispäästöt keskimäärin. Päästöissä oli kuitenkin suurta vaihtelua soiden välillä. Kompsasuon pvk2:n, Kuurtosuon pvk3:n ja Puutiosuon päästöt arvioitiin saman suon toisen mittauspisteen kesän keskivalumalla. Lisäksi Kuurtosuolla, Kompsasuolla ja Näätäaavan pvk3:lla ja 4:llä näytemäärät olivat alhaisia. Näätäaavalla ainoastaan pvk3:n ominaispäästöt kuvastavat suolta lähtenyttä kuormitusta. Näätäaavalla ei kuitenkaan ollut virtaamamittausta, joten päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kaikkien pintavalutuskentällisten soiden kesän 212 keskivalumalla (2,2 l/s km 2 ). Taulukko 8 Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Tuotantoalue COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.nkiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jääräsuo la ,7,6 27,25 1, ,3 11,7 95 Karsikkosuo pvk1 33,9,26 11,2,2 4 14,57 3,8 Komppasuo pvk1 425,3,4 23,5,2 8 25, 11,8 Kompsasuo pvk ,9,19 35,7, ,97 12,2 128 Kompsasuo * pvk ,3,89 29,11 2, ,42 5,9 64 arvioitu pvk3:n keskivalumalla Kuurtosuo * pvk1 313,2,4 16 1,91 3, , 8,7 11 suppea tarkkailu Kuurtosuo * pvk3 1 71,5,7 28,5 1, ,22 19,9 62 arvioitu pvk1:n keskivalumalla, näytteitä otettu 3 kpl Puutiosuo * pvk1 372,7,27 15,8 2, ,31 5,7 11 arvioitu pvk2-3:n keskivalumalla Ruonansuo rh 464,6,18 28,61 3, ,16 17,6 62 Susiojanlatvasuo pvk1 366,4,6 7,2, ,19 2,6 16 Näätäaapa 1) * pvk1a 428 1,,29 25,52 3, Näätäaapa pvk1-4 arvioitu PPO, Näätäaapa 2) * pvk1b 471,6,18 16,8, LAP ja KAI kaikkien pvk-soiden Näätäaapa * pvk3 1 49,9,5 14,8, ,61 6,4 13 keskivalumalla Näätäaapa 3) * pvk4 27,8,5 18 1,4 4, Tarkkailtu vuosikuormitustarkkailussa: Kontio-Klaavunsuo pvk ,2,2 6,2, , 1,1 Turkkisuo pvk , 1,1 8,5, ,76 2,4 44 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=8) 476,9,31 18,14,8 44 8,46 7,9 43 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=52) 4) 594 1,,4 24 1, 1, ,7 15, 113 1) Pintavalutuskentälle 1 menevä vesi. 4) Aineisto sisältää 5 kohdetta Kainuusta ja 4 kohdetta Lapista. 2) Pintavalutuskentän 1 puolivälissä oleva vesi. * Ei mukana keskiarvossa. 3) Pintavalutuskentälle 4 menevä vesi. Bruttopäästöt Nettopäästöt Huom. Ominaispäästöt olivat kaikilta osin alhaiset etenkin Karsikkosuolla, Susiojanlatvasuolla ja Kontio-Klaavunsuolla. Komppasuon päästöt olivat alhaiset typpeä lukuun ottamatta, ja Kuurtosuon pvk1:llä oli koholla ainoastaan epäorgaanisen typen päästöt. Päästöt olivat pääosin keskimääräistä korkeammat Jääräsuolla ja Kompsasuolla. Lisäksi päästöt olivat typen osalta korkeat Kuurtosuon pvk3:lla ja Ruonansuolla, kiintoaineen osalta Puutiosuolla ja Näätäaavan pvk3:lla sekä happea kuluttavan aineksen osalta Kuurtosuol- Copyright Pöyry Finland Oy

19 la ja Näätäaavan pvk3:lla. Raudan ominaispäästöt olivat suurimmat Näätäaavan pvk3:lla, johtuen erittäin rautapitoisesta valumavedestä. Kompsasuon suuret COD Mn -, kokonaisravinne- ja kiintoainepäästöt selittyvät pääosin korkealla valumalla. Myös Jääräsuolla kesän valuma oli suhteellisen korkea (ks. Taulukko 5). Iso-Saarisuolla ei voitu toteuttaa päästötarkkailua kesällä 212, sillä suolta ei tuottajan ilmoituksen mukaan tullut virtaamaa alapuoliseen vesistöön. Kuivajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen ominaispäästölukujen (Taulukko 9) avulla. Kyseisten ominaispäästölukujen avulla laskettiin myös tuotantokauden ulkopuolinen kuormitus niille soille, joilla päästötarkkailua toteutettiin vain tuotantokauden aikana. 15 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi , ,5 8,7 25 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,8 1 43,7 7,3 31 Taulukossa 1 on esitetty Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 212. Tuotantopinta-aloissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosina Vuonna 212 Kuivajoella ei ollut kuntoonpanossa olevaa pinta-alaa. Kuivajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 212 oli noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,65 kg/d fosforia, 36 kg/d typpeä ja 224 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,9 kg/d fosforia, 16 kg/d typpeä ja 151 kg/d kiintoainetta. Tuotantokauden bruttopäästöt ja fosforin nettopäästöt olivat edellisvuotta suuremmat. Typen ja kiintoaineen nettopäästöt olivat hieman vuoden 211 tasoa alhaisemmat. Copyright Pöyry Finland Oy

20 Taulukko 1 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , ,23 3,5 4,15 1,6 32 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , ,22 3,5 39,15 1,6 32 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,2,3 3,1,1,1 2,5 Kuurtosuo Turveruukki Oy , ,4 2,8 7,1, 1,5 1,9 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy , ,4,5,6,2,2, Jääräsuo Kuiva-Turve Oy , ,11 1,8 1,7,8 6,2 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,4 3, 3,2, 1,5, Komppasuo Kuiva-Turve Oy , ,4 2,9 3,2, 1,5, Kompsasuo Kuiva-Turve Oy , ,28 5,2 32,14 1,8 19 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,6 1,2 7,6,3,4 4,4 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,6 2,3 5,3,,4, Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,6 1,4 12,3,5 9, Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy ,1,2 1,,1,1,5 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy , ,24 3,1 28,18 1,6 22 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy , ,1,8 6,7,7,3 4,5 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy ,5 1,4 14,3 1, 12 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste ,6 2,7 1,2 1,5 5,8 KUIVAJOKI Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä , , , , , , Vuositasolla Kuivajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 639 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 11). Nettopäästöt olivat noin 36 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat. Vuositasolla arvioitujen päästöjen kasvuun vaikuttaa vuoden 212 sateisuus. Vaikka Kuivajoen alueen sademäärä ei ollut vuonna 212 merkittävästi edellisvuotta suurempi, satoi Pohjois-Pohjanmaan alueella runsaasti. Tämä nostaa vuosipäästöjen arvioinnissa käytettyjä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden ominaiskuormituslukuja (Taulukko 9). Pääosa Kuivajoen alueen tuotantosoista oli päästötarkkailussa vain kesäaikana, ja muiden vuodenaikojen osalta kuormitus on arvioitu edellä mainituilla ominaiskuormitusluvuilla. Myös valumaveden laatu Kuivajoen tarkkailusoilla oli parempi kuin koko Pohjois-Suomen tarkkailusoilla keskimäärin. Nämä tekijät huomioon ottaen Kuivajoen alueen turvetuotantosoiden vuosikuormitus saattaa olla hieman yliarvioitu. Taulukko 11 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuositasolla 212. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , , Kuurtosuo Turveruukki Oy , Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy , Jääräsuo Kuiva-Turve Oy , Komppasuo Kuiva-Turve Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy , Kompsasuo Kuiva-Turve Oy , Kompsasuo Kuiva-Turve Oy , Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy , Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy , , Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy , Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy , Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste KUIVAJOKI Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

21 4.5 Kaatopaikat Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalla Ranuan suljetulla lietekaatopaikalla ei ole kuormituksen tarkkailuvelvoitteita. Ranuan keskuskaatopaikka on suljettu lokakuussa 27, mutta siellä tarkkailtiin vuonna 212 kaatopaikan suotovesiä sekä pinta- ja pohjavesiä Lapin ympäristökeskuksen 25 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi mitattiin kaatopaikkakaasun laatua ja painetta. Vuonna 212 suotovesiallaskäsittely ei merkittävästi parantanut kaatopaikkaveden laatua. Tulosten perusteella suotovesi oli kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan ravinnepitoista. Vuonna 212 kaatopaikan kuormitus oli kahden havaintokerran tarkkailutulosten perusteella keskimäärin 3,1 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Cr ),,3 kg/d kiintoainetta,,14 kg/d typpeä ja,2 kg/d fosforia. Suotovesien vaikutuksesta Heinijoessa heti kaatopaikan alapuolella todettiin kohonneita kloridin sekä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kaatopaikan pohjavesivaikutukset rajoittunevat pääosin kaatopaikka-alueen pohjavesiin. Kaasumittausten alhaisista metaani- ja hiilidioksidipitoisuuksista päätellen jätetäytössä ei ole tapahtunut hajoamista vuonna 212. (Ahma Ympäristö Oy 213) Kuormitus yhteensä Vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 212 oli yhteensä noin 1 kg/d kokonaisfosforia, 35 kg/d kokonaistyppeä ja 155 kg/d kiintoainetta (Taulukko 12). Turvetuotantosoiden kuormitus vaihtelee voimakkaasti lähinnä valuntatilanteesta riippuen. Kuormitus v. 212 oli suurempaa kuin vuonna 211. Taulukossa 12 esitetty turvetuotannon kuormitus on laskettu keskimääräisestä nettovuosikuormituksesta. Keskimääräisen vuosikuormituksen laskennassa on käytetty Kuivajoen alueen tuotantosoiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantosoita. Vuositasolle laskettu turvesoiden keskimääräinen vuorokausikuormitus oli kokonaistypen osalta huomattavasti suurempi kuin tuotantokauden aikainen keskimääräinen kuormitus (ks. Taulukko 1). Taulukko 12 Yhteenveto Kuivajoen pistekuormittajien vesistökuormituksesta vuonna 212. Kok.P Kok.N Kiintoaine Kuormittaja n kg/d kg/d kg/d Taajamat 1,4 4,4 1,4 Kaatopaikat 1,2,14,3 Turvetuotanto * 12,99 3,6 153,2 Yhteensä 1,3 35,1 154,9 * nettokuormitus, laskettu vuosikuormituksesta Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajien päästöt ovat vaihdelleet viime vuosien aikana ilman selvää kehityssuuntaa (Kuva 6). Turvetuotannon päästöt muodostavat selvästi suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta. Turvesoilta lähteneeseen kuormitukseen vuotuisilla sääolosuhteilla, etenkin sadannalla ja sen kautta valumalla, on huomattava vaikutus. Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 kg/a Kok.P l/s km kg/a Kok.N l/s km t/a Kiintoaine l/s km Jätevedenpuhdistamo Kaatopaikka Turvetuotanto Tuotantokauden keskivaluma Kuva 6 Kuivajoen vesistöalueelle pistekuormittajilta tullut kuormitus sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden kesäajan keskivaluma vuosina Kaatopaikan kuormitustiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia vuosina VESISTÖTARKKAILU 5.1 Yleistä Kuivajoen vesistötarkkailu sisältää vuosittaisen intensiivisen tarkkailun, vuosittain tapahtuvan alueellisen tarkkailun sekä määrävuosina toistuvan laajan tarkkailun. Vuonna 212 Kuivajoella toteutettiin laajaa tarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1.1 sekä koordinaatein liitteessä Intensiivinen tarkkailu Intensiivinen veden laadun seuranta kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ja siitä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Intensiivistä tarkkailua toteutettiin Kuivajoen alaosalla rautatiesillalla (Kui5). Tarkkailutulokset (poimittu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta) on esitetty liitteessä 4. Vuoteen 27 asti myös Kivijoen alaosan havaintopiste Kiv2 kuului intensiivisen tarkkailun piiriin. Kuvassa 7 on esitetty Kuivajoen alaosan vedenlaatu intensiivisessä tarkkailussa sekä vertailun vuoksi myös aiemman intensiivipisteen Kiv2 tulokset samalta ajanjaksolta. Kuivajoen alaosalla rautatiesillan kohdalla sijaitsevalla havaintopisteellä Kui5 veden laatua seurattiin vuonna 212 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 14 kertaa. Näytteitä otettiin pääosin kerran kuussa, minkä lisäksi huhti-toukokuussa kevättulvaaikana näytteitä otettiin tihennetysti. Kesäajalta näytteitä otettiin vain elokuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

23 Kuivajoen alaosan (Kui5) happitilanne oli kaikkina vuodenaikoina hyvä (liite 4). Vesi oli ympäri vuoden melko humuspitoista, rautapitoista, tummaa ja ajoittain sameaa. Veden ph vaihteli happaman ja neutraalin välillä, ollen talvella keskimäärin 6,6 ja kesällä 7,2. Kevättulvan alkuvaiheessa virtaamien kasvaessa veden ravinnepitoisuudet olivat muun vuoden tasoon nähden koholla (kok.p 68 µg/l ja kok.n 12 µg/l). Myös epäorgaanisia ravinteita (PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N) oli tuolloin vedessä runsaasti, ja kiintoainepitoisuus oli koholla keväällä. Suurimman tulvavirtaaman näytteissä toukokuussa sulamisvesien vaikutukset näkyivät veden laadussa mm. ph-tason alentumisena sekä sähkönjohtavuuden ja rautapitoisuuden laskuna. Myös loppuvuoden suurten virtaamien aikaisissa näytteissä on havaittavissa samoja vaikutuksia. Kesäajalta on käytettävissä vain elokuun ja syyskuun alun tarkkailutulokset. Vesi oli melko ravinteikasta, ravinnepitoisuuksien ollessa lievästi rehevien tai rehevien vesien tasolla. Kesän tarkkailutulosten perusteella Kuivajoen alaosalla tuotantoa rajoittava ravinne oli typpi. Kuivajoen ja Kivijoen veden laadussa ei ole ollut viime vuosina havaittavissa selvää kehityssuuntaa (Kuva 7), joskin vuosina Kuivajoessa on mitattu yksittäisiä korkeita ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Typpeä Kuivajoen alaosalla (Kui5) on ollut usein hieman enemmän kuin Kivijoen alaosalla (Kiv2). Viime aikoina Kivijoen typpipitoisuudet näyttäisivät nousseen keskimäärin samalle tasolle kuin Kuivajoessa. Kivijoen entisen intensiivitarkkailupisteen näytemäärä on ollut vuodesta 28 alkaen aiempaa pienempi, mikä vaikeuttaa jonkin verran kehityksen vertailua. Fosforipitoisuudet sekä COD Mn -, väri- ja sameusarvot ovat olleet Kuivajoessa ja Kivijoessa keskimäärin samaa tasoa. Kuivajoen alaosalla kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet keskimäärin hieman enemmän kuin Kivijoessa, mutta viime vuosina myös Kivijoen arvojen vaihtelu on kasvanut. Vuonna 212 mitattiin Kivijoessa yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, joka on aiempiin havaintoihin verrattuna yli kaksinkertainen. 19 Copyright Pöyry Finland Oy

24 2 Kuva 7 Veden laatu Kuivajoen alaosalla (Kui5) sekä Kivijoen alaosalla (Kiv2) vuosina Alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikkoja on viisi: Kui2 Kuivajoen suulla, Kui41 Kuivajoen yläosalla, Oij Oijärvessä, Kiv45 Kivijoen yläosalla sekä Kiv2 Kivijoen alaosalla. Vuosittaisessa tarkkailussa vesistönäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa lukuun ottamatta Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolista havaintopaikkaa Kui2, josta näytteet otetaan puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa eli helmi-maaliskuussa, toukokesäkuussa, heinä-elokuussa sekä loka-marraskuussa. Tarkkailutulokset on esitetty tiettyjen vedenlaatumuuttujien osalta kuvassa 8. Vuosi 212 oli myös laajan alueellisen tarkkailun vuosi, jolloin näytteitä otettiin useammasta pisteestä Kivijoesta (Kiv1, Kiv25) ja Kuivajoesta (Kui12, Kui32, Kui37) sekä useista pienemmistä sivujoista. Näytteitä otettiin pisteestä riippuen 2 7 kertaa vuoden aikana. Taulukossa 13 on esitetty sekä vuosittaisen että laajan alueellisen tarkkailun pisteiden kesäajan keskimääräinen veden laatu vuodelta 212. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5. Copyright Pöyry Finland Oy

25 5.3.1 Kivijoki Kivijoen ylä- (Kiv45) ja alaosalla (Kiv2) veden happitilanne oli maaliskuussa 212 tyydyttävä ja Kivijoen keskiosalla (Kiv1 ja Kiv25) välttävä. Kesäaikainen happitilanne oli Kivijoen alaosalla (Kiv2) keskimäärin hyvä ja joen muilla osilla tyydyttävä (Liite 5). Edelliseen vuoteen verrattuna kesäaikainen happitilanne oli Kivijoessa vuonna 212 hieman parempi. Veden ph oli pääosin lievästi hapan ja Kivijoen yläosalla hieman alhaisempi kuin jokisuulla. Joen vesi oli kaikilla havaintopisteillä melko tummaa (kesällä väriarvot mg/l Pt) sekä humuspitoista (kesällä COD Mn 2 36 mg/l). Humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus oli Kivijoessa keskimäärin edellisvuoden tasolla. Rautaa vedessä oli aiempaan tapaan runsaasti, kesäaikana keskimäärin µg/l. Kiintoaineen määrä vaihteli suuresti jokivesille tyypilliseen tapaan. Joen alaosalla (Kiv2) kiintoainepitoisuus oli maaliskuussa korkea (54 mg/l) ja vesi oli lievästi sameaa. Suurimmat väriarvot, humus- ja rautapitoisuudet sekä kiintoaineen määrät mitattiin joen keskiosalla Pylsynkosken alapuolella (Kiv25). Kivijoen suulla veden hygieeninen laatu oli edellisvuosien tapaan hyvä (fekaalisia koliformisia bakteereja 1 32 kpl/1 ml). Kivijoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat kesällä lievästi rehevien rehevien vesien tasolla (n µg/l). Typpeä oli etenkin loppukesästä jonkin verran enemmän joen yläosalla kuin jokisuulla. Nitraatti-nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat hyvin alhaisia koko kesän ajan. Kivijoen kesän fosforipitoisuudet (26 58 µg/l) kuvastivat rehevyyttä, ja fosforia oli eniten joen yläosalla loppukesästä (Liite 5). Fosfaattifosfori muodosti noin 3 4 % kokonaisfosforista. Kesän epäorgaanisten ravinteiden pitoisuussuhteen perusteella Kivijoessa perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli edellisvuosien tapaan selvästi typpi. Kesällä 212 ravinnepitoisuudet olivat pääosin hieman pienempiä kuin edellisvuotena (Kuva 8). Talven ravinnepitoisuudet olivat kasvaneet joen alaosalla ja pienentyneet yläosalla, mutta muutokset olivat vähäisiä. Kivijoen veden a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevien vesien tasolla. 21 Copyright Pöyry Finland Oy

26 22 Kuva 8 Veden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet, väriarvot sekä happitilanne Kuivajoen vesistöalueen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilla talvella (viiva) ja kesällä (pylväs) vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

27 5.3.2 Oijärvi Oijärven (Oij) happitilanne oli talvella välttävä (kyll.% 43), mutta kesällä hyvä. Verrattuna Oijärveen laskevan Kivijoen veden laatuun (Kiv2), Oijärven happitilanne, väri, kiintoaine- ja humuspitoisuus olivat kesällä keskimäärin samaa tasoa kuin Kivijoen suulla. Oijärven veden väri ja humuspitoisuus olivat kohonneet edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisravinteita oli kesällä järven pintavedessä hieman enemmän kuin Kivijoen suulla. Kesäajan ravinnepitoisuudet (kok.p 44 µg/l, kok.n 62 µg/l) olivat rehevien vesien tasolla, mutta pitoisuudet olivat laskeneet vuoden 211 tasosta. Perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli tarkkailutulosten perusteella pääosin typpi. Kasviplanktonin biomassaa kuvaava a-klorofylli oli reheville vesille tyypillisellä tasolla, pitoisuuksien ollessa järvessä hieman jokivettä korkeampia. Oijärven vedessä oli hieman vähemmän rautaa kuin Kivijoessa. Oijärven vesi oli kuitenkin edelleen varsin humus- ja rautapitoista, väriltään tummaa ja kaikilla havaintokerroilla hieman sameaa. Veden ph oli lievästi hapan. Oijärvestä otettiin kasviplanktonnäytteet ja Kasviplanktonin lajimääritykset teki FM Eeva-Leena Anttila. Lausunto tutkimuksesta on liitteenä 8. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli rehevien vesistöjen tasolla. Kasviplanktonin biomassa koostui pääosin piilevistä, kultalevistä ja panssarisiimalevistä. Haitalliseksi luokiteltuja sinileviä esiintyi melko vähän, mikä viittasi erinomaiseen ekologiseen tilaan. Kokonaisuutena kasviplanktonlajisto oli rehevöityneelle järvelle tyypillinen, vaikka sinilevien esiintyminen jäi suhteellisen alhaiseksi rehevyystasoon nähden Kuivajoen pääuoma Kuivajoen yläosalla, noin 2,5 km Oijärven alapuolella sijaitsevalla pisteellä Kui41 veden laatu oli edellisvuosien tapaan hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä. Vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista, tummaa ja ravinteikasta. Rautapitoisuus oli joen yläosalla hieman edellisvuotta pienempi, mutta pitoisuudet kasvoivat alajuoksulle päin. Typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Oijärvessä, ilmentäen rehevyyttä. Edelliseen kesään verrattuna kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat laskeneet Kuivajoessa hieman, lukuun ottamatta fosforipitoisuuden hienoista nousua joen alaosalla (Kuva 8). Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa koko Kuivajoessa. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä niukasti. Kuivajoen yläosalla minimiravinne oli muun vesistöalueen tavoin lähinnä typpi. Maaliskuussa happipitoisuus oli Kuivajoen yläosalla (Kui41) välttävä ja muissa havaintopisteissä tyydyttävä tai hyvä. Kesäaikainen happipitoisuus oli Kuivajoen yläosalla hieman heikompi Oijärveen (Oij) ja edellisvuoden tasoon verrattuna (Kuva 8). Happipitoisuus kasvoi alajuoksulle päin, ollen joen yläosalla tyydyttävällä tasolla ja alaosalla hyvällä tai erinomaisella tasolla. Veden ph nousi niin ikään Kuivajoessa alavirtaan päin; jokisuulla ph oli neutraali. Sähkönjohtavuus kohosi ja kiintoainepitoisuus laski alajuoksua kohti, lukuun ottamatta jokisuun pistettä Kui2. Havintopaikka Kui2 sijaitsee Kuivajoen suulla, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolella. Kui2-pisteellä heinäkuun ( ) näytteenotto osui ajankohtaan, jolloin Kuivajoen virtaama oli hieman koholla. Virtaamat olivat muina kesäajan näytteenottoajankohtina selvästi pienempiä. Vertailua yläpuolisten havaintopaikkojen veden laatuun vaikeuttavat toisistaan poikkeavat, erilaisiin virtaamatilanteisiin ajoittuneet näytteenottoajankohdat. Kui2-pisteen heinä- 23 Copyright Pöyry Finland Oy

28 kuun näytteessä suurten vesimäärien vaikutus saattoi heijastua vedenlaatuun, mikä huonontaa näytteen vertailukelpoisuutta muihin kesäajan näytteisiin nähden. Kuivajoen humuspitoisuudet ja väriarvot olivat samaa tasoa koko joessa. Humuspitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Kuivajoen suulla veden hygieeninen laatu oli hyvä (fekaalisia koliformisia bakteereja 5 8 kpl/1 ml). 24 Taulukko 13 Veden laatu Kuivajoen vesistöalueen havaintopisteillä kesä-syyskuussa vuonna 212 (n = näytteiden lukumäärä). Havainto- n t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Kiintoaine Fe piste kpl C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l Kiv2 3 16, 8,3 84 6,8 3, < , Kiv1 3 15, 7,5 73 6,8 4, < , Kiv ,2 7,6 75 6,5 2, < , 4 45 Kiv ,4 7,4 76 6,4 2, , Oij 3 18,6 8, 86 6,6 2, < , Kui2 1 1,5 2, ,2 Kui ,5 8,4 85 7,1 3, , Kui ,5 7,9 8 6,9 3, , Kui ,7 7,5 76 6,7 2, < , 2 6 Kui ,3 7,6 77 6,6 2, < , Ruo2 2 15,8 7,7 78 7, 8, ,5 4 7 Luu 2 15,6 7,7 78 7, 5, < , 4 65 Sus 2 11,2 9,2 83 7,1 6, , Ham3 2 15,2 8,2 82 7,1 5, , Kon 2 14,3 7,8 76 7,4 1, < , Kar 2 11,7 8,1 74 7,1 6, , Säy 3 11,1 7,9 72 7, 6, ,8 4 5 Kev 2 14,5 7,1 7 6,8 4, , Nää3 2 17,2 5,7 6 6,5 3, < ,1 2 6 Nuu2 4 13,8 7,3 71 6,5 3, , Nuu8 4 14,1 8,1 79 6,4 2, , Hei1 2 12,2 7,9 74 7,1 11, , Sivujoet Kivijokeen laskevassa Heinijoessa (Hei1) happitilanne oli sekä maaliskuussa että kesällä tyydyttävä (Liite 5). Veden ph oli 7, 7,2. Sähkönjohtavuus oli koholla vesistöalueen yleiseen tasoon nähden (9,1 13,7 ms/m) ja vesi oli humuspitoista, tummaa ja erittäin rautapitoista. Kokonaisfosforia ja -typpeä vedessä oli hieman enemmän kuin Kivijoen yläosalla. Epäorgaanisia ravinteita Heinijoessa oli melko paljon verrattuna Kivijokeen. Heinijoessa tarkkailtiin vuonna 212 vedenlaatua myös Ranuan kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailussa (Ahma Ympäristö Oy 213). Tarkkailun perusteella kaatopaikkavesien vaikutukset alapuolisen vesistön laatuun todettiin melko vähäisiksi. Kaatopaikan vedet nostivat lähinnä kloridin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksia kaatopaikan alapuolisella pisteellä (H7) Heinijoessa. Nuupasjoen keskiosalla (Nuu8) ja alaosalla (Nuu2) vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Veden happitilanne oli molemmissa tarkkailupisteissä kesäaikana tyydyttävä. ph oli toukokuussa suurten virtaamien aikaan hapan ja kesällä lievästi hapan. Kevään sulamisvesien vaikutus näkyi myös sähkönjohtavuuden laskuna. Nuupasjoen vesi oli tummaa ja rauta- sekä humuspitoista. Kokonaisravinteet olivat etenkin Nuupasjoen keskiosalla (Nuu8) hieman korkeampia kuin Kivijoen yläosalla. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Nuupasjoen alapuolella Kivijokeen laskevassa Näätäojassa (Nää3) veden happitilanne oli heikko. Happipitoisuus oli kaikkina mittausajankohtina välttävä (kyll.% 48 69) ja happea oli vedessä vain 4,9-6,9 mg/l. Veden ph oli lievästi hapan. Näätäojan fosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman Nuupasjokea alhaisemmat. Muuten Näätäojan vedenlaatu ei poikennut merkittävästi Nuupajoen tai Kivijoen vedenlaadusta. Kivijoen havaintopisteen Kiv25 alapuolelle laskevan Keväojan (Kev) vesi oli melko hyvälaatuista; etenkin kokonaisfosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat verrattain alhaisia. Keväojan happipitoisuus oli kuitenkin vain tyydyttävällä tasolla. Säynäjäoja laskee Kivijokeen havaintopisteen Kiv1 yläpuolella ja Karahkaoja sen alapuolella. Säynäjäojan (Säy) ja Karahkaojan (Kar) vesi oli selvästi fosforipitoisempaa kuin Kivijoen vesi, ja poikkeuksellisen suuri osa (yli 5 %) fosforista oli fosfaattimuodossa. Vesi oli myös hyvin rautapitoista. Karahkaojan kokonaistyppipitoisuus oli hieman vesistön keskimääräistä tasoa alhaisempi. Veden ph oli Säynäjäojassa ja Karahkaojassa neutraali, ja happipitoisuus tyydyttävä. Kontio-oja laskee Kuivajokeen Oijärven alapuolella pisteiden Kui41 ja Kui37 välille. Kontio-ojan (Kon) fosforipitoisuus oli hieman Kuivajoen yläosaa alhaisempi ja typpipitoisuus hieman suurempi. Veden väri sekä kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisempia kuin Kuivajoessa. Veden happitilanne oli tyydyttävä ja veden sähkönjohtavuus ja ph olivat korkeampia kuin Kuivajoessa. ph oli lievästi emäksinen. Hamarinjoessa (Ham3) veden happipitoisuus oli hyvällä tasolla ja ph lähes neutraali. Kokonaisfosforipitoisuus ja kiintoainemäärä olivat selvästi alhaisempia kuin Kuivajoessa hieman Hamarinjoen laskupaikan yläpuolella (Kui37). Myös Hamarinjoen alapuolella Kuivajokeen laskevassa Susiojassa (Sus) happipitoisuus oli hyvä ja ph lähes neutraali. Humus- ja typpipitoisuus olivat alhaisempia kuin Kuivajoessa pisteellä Kui37, mutta Susiaojan vesi oli hieman Kuivajokea fosforipitoisempaa ja sisälsi enemmän kiintoainetta. Vesi oli myös erittäin rautapitoista. Ruonanojan (Ruo2) ja sen alapuolisen Luujoen (Luu) vedenlaatu oli hyvin samankaltainen. Molempien vesi oli hyvin rautapitoista, tummaa ja verrattain typpipitoista. Happipitoisuus oli tyydyttävä ja ph neutraali. Fosforipitoisuus oli hieman alhaisempi kuin Kuivajoessa Luujoen laskupaikan yläpuolella (Kui12). Luujoen suulla (Luu) humusta ja kiintoainetta oli hieman enemmän kuin Kuivajoessa Veden laadun kehitys Kuvissa 9 11 on havainnollistettu Kuivajoen vesistötarkkailun havaintopisteiden veden laadun kehitystä vuosina Kuivajoen pääuomassa ja Kivijoessa veden laadussa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä suuntaan tai toiseen tarkasteltujen parametrien osalta (Kuva 9). Ravinteiden osalta yksittäiset poikkeavan korkeat mittaustulokset ovat viime vuosina vähentyneet. Veden happitilanne on ollut Kivijoen yläosalla sekä Kuivajoen yläosalla Oijärven alapuolella ajoittain hieman heikompi kuin jokien alaosalla. Pisteellä Kui41 happitilannetta on todennäköisesti heikentänyt Oijärvestä virrannut ajoittain vähähappisempi vesi. Oijärvessä happitilanteen vaihtelut ovat olleet suuria, mutta aivan viime vuosina happitilanne on pysynyt pääosin melko hyvänä (Kuva 1). Veden ph:n vaihtelu on tasoittunut, ja ph on ollut viime vuosina välillä 6,5-7. Happea kuluttavan aineksen määrässä ja veden värissä on ollut vaihtelua, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Kokonaisravinteiden, sameuden ja a-klorofyllin pitoisuudet ovat laskeneet viime vuosina pitoisuuksissa esiintyneen vaihtelun ja etenkin korkeiden arvojen vähennyttyä ja 2-lukujen vaihteessa Oijärven veden ravinne- ja humuspitoisuudet, sameus ja vä- Copyright Pöyry Finland Oy

30 riarvo olivat hieman keskimääräistä tasoa korkeampia. Viimeisten 5-1 vuoden aikana Oijärven veden laatu on kuitenkin pääosin kohentunut. Kuivajoen vesistöalueen sivujokien vedenlaatua on tarkkailtu eri vuosina. Viimeisimmät laajan vesistötarkkailun vuodet ovat olleet 29 ja 212. Sivujokien veden laatu oli mainittuina vuosina pääosin melko samankaltaista. Nuupasjoessa ja Säynäjäojassa mitattiin vuonna 212 ajoittain keskimääräistä korkeampia kiintoainepitoisuuksia, kun taas typpipitoisuudet olivat kauttaaltaan aiempia vuosia alhaisempia. Kokonaisuutena vesistön tilassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta, ja sivujokien vedenlaatuvaihtelut ovat olleet yleisesti varsin suuria joka vuosi (Kuva 11). 26 kyll. % 12 Happi 8, ph 1 7,5 8 7, 6 6,5 6, 4 5,5 2 5, 4, mg/l O2 6 COD Mn mg/l 3 Kiintoaine µg/l 25 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Kok.P µg/l 2 5 Kok.N Kiv45 Kiv25 Kiv1 Kiv2 Kui41 Kui37 Kui32 Kui12 Kui2 Kuva 9 Veden laatu Kuivajoen pääuomassa ja Kivijoessa vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

31 27 Copyright Pöyry Finland Oy Kuva 1 Veden laatu Oijärvessä vuosina kyll. % Happi 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, 8, ph mg/l O2 COD Mn FNU Sameus µg/l Kok.P µg/l Klorofylli-a µg/l Kok.N mg/l Pt Väri

32 kyll. % 1 Happi 8, ph , , 6,5 6, 2 5, , mg/l O 2 5 COD Mn mg/l 2 Kiintoaine µg/l 14 Kok.P µg/l 2 Kok.N ms/m 2 Sähkönjohtavuus mg/l Pt 5 Väri mg/l O Nuu2 Hei1 Kev Säy Kon Ham3 Sus Ruo2 Luu Nää3 Nuu8 Kar Kuva 11 Veden laatu Kuivajoen vesistöalueen sivujoissa vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

33 5.5 Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot Kuivajoen vesistöalueella on otettu uimavesinäytteitä Oijärven virkistyspaikalla, Vatungin nokalla ja Merihelmen edustalla. Ympäristöviranomaisen ilmoituksen mukaan Kuivajoen vesistöalueella ei tullut vuonna 212 ilmoituksia sinileväesiintymistä. Heinäelokuun vaihteessa tuli muutamia ilmoituksia suopursuruosteen levinneisyydestä vesistöjen pinnalla Kuivajoella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VESISTÖVAIKUTUKSET 6.1 Vedenlaadun tarkkailutulosten vertailu Seuraavassa on tarkasteltu Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöjen vesistövaikutuksia vuoden 212 tarkkailutulosten perusteella. Taulukossa 14 on esitetty alueen päästötarkkailusoiden veden laatu heinä-elokuussa tai heinä-syyskuussa keskimäärin sekä Kuivajoen vesistötarkkailupisteiden keskimääräinen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. Karsikkosuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Heinijokeen. Karsikkosuon valumavesi oli kesällä hieman fosforipitoisempaa kuin Heinijoen vesi, mutta happea kuluttavan aineksen ja typen pitoisuudet olivat turvesuon valumavedessä pienemmät (Taulukko 14). Veden rautapitoisuus ja kiintoainepitoisuus olivat Karsikkosuolla selvästi alapuolisen vesistön tasoa alhaisempia. Tulosten perusteella Karsikkosuon valumavedet ovat voineet kohottaa vesistössä lähinnä fosforitasoa. Näätäaavan valumavedet laskevat osittain Nuupasjoen ja osittain Näätäojan kautta Kivijokeen. Näätäaavalta ei saatu näytteitä turvesuolta vesistöön lähtevästä vedestä, vaan näytteet kuvaavat pintavalutuskenttien keskellä olevaa veden laatua. Näätäaavan pintavalutuskenttä 1:n puolivälissä veden laatu oli etenkin fosforin, kiintoaineen ja raudan osalta parempi kuin Nuupasjoessa turvesuon yläpuolella (Nuu8). Ainoastaan typpipitoisuus oli suolta lähtevässä vedessä hieman Nuupasjokea korkeampi. Nuupasjoen veden laatu parani hieman tuotantoalueen alapuoliselle pisteelle Nuu2. Tulosten perusteella purkuvesistön veden laadussa ei ollut havaittavissa Näätäaavan vesistökuormituksen vaikutuksia. Näätäaavan valumavedet olivat ravinteikkaampia kuin Näätäojan vesi Näätäaavan turvetuotantoalueen alapuolella (Nää3). Suon vedessä oli myös hieman enemmän rautaa. Näätäaavan tarkkailutulokset kuitenkin kuvaavat pintavalutuskenttien puolivälissä olevaa vettä, joten pintavalutuskenttien jälkeen turvesuolta vesistöön lähteneessä vedessä pitoisuudet ovat voineet olla pienempiä, eikä vaikutusarviointia voida näiltä osin luotettavasti tehdä. Turkkisuon valumavedet sekä osa Komppasuon vesistä laskevat Keväojan kautta Kivijoen keskiosalle. Komppasuon valumaveden laatu poikkesi selvästi Turkkisuon veden laadusta; Komppasuolla kemiallisen hapenkulutuksen, ravinteiden, raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat selvästi Turkkisuota alhaisempia (Taulukko 14). Komppasuolta mitatut pitoisuudet olivat myös alhaisempia kuin purkuvesistön vedessä (Kev). Turkkisuon vedessä sen sijaan oli enemmän ravinteita, rautaa ja kiintoainetta kuin Keväojassa turvesoiden alapuolella. Tulosten perusteella Turkkisuon päästöt ovat voineet kohottaa Keväojassa etenkin rauta- ja ravinnepitoisuuksia, mutta Komppasuon vesillä ei ole ollut kesän näytteenottokerroilla vesistön tilaa heikentävää vaikutusta. Keväojan suulla Copyright Pöyry Finland Oy

34 veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin melko alhaisia vesistöalueen yleiseen tasoon verrattuna. Puutiosuon Kuivajoen puoleiselta alueelta (pvk1) vedet johdetaan Säynäjäojaan. Puutiosuon valumavesi oli hieman happamampaa kuin Säynäjäojan vesi pisteessä Säy. Myös kokonais- ja ammoniumtypen sekä raudan pitoisuudet olivat suolta lähteneessä vedessä hieman Säynäjäojaa korkeammat (Taulukko 14). Näiltä osin Puutiosuon päästöt ovat voineet kohottaa purkuvesistön pitoisuustasoja. Fosforipitoisuus sen sijaan oli Säynäjäojan suulla yli kaksinkertainen turvetuotantoalueen vesiin nähden. Säynäjäojan fosforitasoon on vaikuttanut turvesuon lisäksi valuma-alueen muu kuormitus. Myös kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen pitoisuudet olivat turvesuon vesissä hieman alhaisempia. 3 Taulukko 14 Veden laatu Kuivajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesällä 212 keskimäärin sekä päästötarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu samoilla näytteenottokerroilla keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Turvesuo / Aika n ph S-joht. COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Väri Kiintoaine Fe Havaintopiste kpl ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pt mg/l µg/l Kivijoki Kiv45 heinä-elo 2 6,4 2, , Karsikkosuo heinä-elo 2 7, < 5 28,9 685 Hei15 heinä-elo 2 7,1 11, ,1 4 6 Nuu8 heinä-syys 3 6,4 2, ,9 4 5 Näätäaapa 1) heinä-syys 3 6, < , Nuu2 heinä-syys 3 6,5 3, , Näätäaapa 1) heinä-elo 2 6, < , Nää3 heinä-elo 2 6,5 3, < ,1 2 6 Kiv25 heinä-elo 2 6,5 2, < , 4 45 Komppasuo heinä-elo 2 7, < ,3 59 Turkkisuo 2) heinä 1 6, < , 6 3 Kev heinä-elo 2 6,8 4, , Puutiosuo pvk1 heinä-syys 3 6, < ,7 5 5 Säy heinä-syys 3 7, 6, ,8 4 5 Kiv1 heinä-syys 3 6,8 4, < , Kuivajoki Kiv2 heinä-elo 2 6,9 3, < , Kui41 heinä-elo 2 6,6 2, < , 2 65 Kompsasuo heinä-elo 2 7, < , 2 3 Kuurtosuo pvk1 heinä-elo 2 7, ,8 3 9 Kuurtosuo pvk3 heinä-elo 2 6, < ,6 3 7 Ham3 heinä-elo 2 7,1 5, , Kompsasuo heinä-elo 2 7, < , 2 3 Kar heinä-elo 2 7,1 6, , Kontio-Klaavunsuo heinä-elo 2 6, < 5 6 2,3 1 4 Kon heinä-elo 2 7,4 1, < , Kui37 heinä-elo 2 6,7 2, < , 2 6 Jääräsuo heinä-elo 2 7, ,2 4 4 Susiojanlatvasuo heinä-elo 2 7, < , Sus heinä-elo 2 7,1 6, , Kui32 heinä-elo 2 6,9 3, , Kui12 heinä-elo 2 7,1 3, , Ruonansuo heinä-elo 2 6, ,9 4 7 Ruo2 heinä-elo 2 7, 8, ,5 4 7 Luu heinä-elo 2 7, 5, < , ) Kuvaa veden laatua pvk1:n puolivälissä. 2) Ei näytettä elokuussa (näyte otettu väärästä paikasta). Copyright Pöyry Finland Oy

35 Kompsasuon päästötarkkailussa ollut tuotantoalue laskee Karahkaojaan ja loput alueesta laskee Hamarinjoen yläosalle. Kompsasuolta Hamarinjokeen lähteneen veden laatu on oletettu samankaltaiseksi kuin Karahkaojaan lähteneen veden laatu. Karahkaojan suulla (Kar) vesi oli fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisempaa kuin Kompsasuon valumavesi (Taulukko 14). Typpipitoisuus oli tuotantoalueen vesissä hieman korkeampi. Kompsasuon vesi oli fosforipitoisempaa kuin Hamarinjoen vesi, mutta muilta osin vedenlaatu oli samankaltaista. Kompsasuolta lähteneessä vedessä oli hieman vähemmän rautaa ja typpeä kuin Hamarinjoessa. Kompsasuon lisäksi Kuurtosuon turvetuotantoalueen valumavedet johdetaan Hamarinjokeen, joen alaosalle. Kuurtosuon vedenlaatua tarkkailtiin kahden pintavalutuskentän alapuolella. Pintavalutuskenttä 1:ltä lähtenyt vesi oli fosforin, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta Hamarinjokea parempilaatuista. Typpeä ja rautaa oli sen sijaan kentältä lähteneessä vedessä selvästi Hamarinjokea enemmän. Pintavalutuskenttä 3:lta lähtenyt vesi oli kauttaaltaan heikkolaatuisempaa kuin Hamarinjoen vesi. Etenkin kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen ja raudan pitoisuudet olivat selvästi alapuolista vesistöä korkeammat. Kentältä lähtenyt vesi oli myös happamampaa kuin Hamarinjoen vesi (Taulukko 14). Hamarinjoen alaosan veden laadussa ei kuitenkaan ollut havaittavissa selviä merkkejä Kuurtosuon kuormituksesta, sillä kemiallisen hapenkulutuksen, ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat melko alhaisia ja veden ph lähes neutraali. Kontio-Klaavunsuon valumavedessä ja alapuolisessa Kontio-ojassa (Kon) veden laatu oli hyvin samankaltaista. Turvesuon vedessä oli hieman enemmän typpeä ja vähemmän fosforia ja rautaa kuin purkuvesistössä. Kontio-Klaavunsuon vesi oli lievästi hapanta, mutta Kontio-ojan suulla ph oli selvästi korkeampi (7,3 7,4). Jääräsuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Kuivajokeen aivan Kuivajoen havaintopisteen Kui37 alapuolelle. Jääräsuon laskuojassa veden laatua ei tarkkailtu. Jääräsuon vesi oli melko fosfori- ja rautapitoista. Fosforipitoisuus oli kuitenkin samalla tasolla jo Kuivajoessa Jääräsuon laskuojan yläpuolella (Kui37). Kemiallisen hapenkulutuksen, typen ja kiintoaineen pitoisuudet olivat turvesuon vesissä Kuivajokea alhaisempia. Susiojanlatvasuolta lähteneessä vedessä oli hieman enemmän happea kuluttavaa ainesta kuin suon alapuolisessa Susiojassa (Sus), mutta vähemmän kuin Kuivajoessa. Typpipitoisuus oli turvesuon vesissä hieman Susiojaa ja Kuivajokea korkeampi, kun taas fosforipitoisuus oli selvästi purkuvesistön tasoa alhaisempi. Kiintoainetta ja rautaa oli Susiojassa selvästi enemmän kuin Susiojanlatvasuolta lähteneessä vedessä, joten alueelta tullut muu kuormitus on vaikuttanut rauta- ja kiintoainepitoisuuksiin voimakkaammin. Ruonansuon valumavedet laskevat Ruonanojasta Alimmaisen Luujärven kautta Luujokeen ja edelleen Kuivajokeen. Ruonansuolta lähteneessä vedessä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin alapuolisessa vesistössä. Myös rautapitoisuus oli turvesuon vesissä selvästi Kuivajoen tasoa korkeampi, ja samalla tasolla kuin Ruonaojassa ja Luujoessa. Ruonansuon valumavedet ovat voineet kohottaa Ruonanojan ja Luujoen typpi- ja rautatasoa. Happea kuluttavaa ainesta oli Ruonansuon valumavedessä selvästi vähemmän kuin Luujoen suulla (Luu), ja hieman vähemmän kuin Kuivajoessa Luujoen suun yläpuolella (Kui12). Fosforipitoisuus oli samalla tasolla turvesuon vesissä, Ruonanojassa ja Luujoessa, mutta korkeampi Kuivajoessa Luujoen suun yläpuolella. Tarkkailutulosten vertailun perusteella voidaan todeta, että paikoitellen turvetuotannon valumavedet voivat kohottaa purkureitillä fosforin, typen, raudan ja happea kuluttavan Copyright Pöyry Finland Oy 31

36 aineksen pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuudet olivat turvetuotantoalueiden vesissä pääosin purkuvesistöä alhaisempia. Selviä ja yksiköityjä vaikutuksia on tarkkailutulosten perusteella vaikea osoittaa; osittain turvesoiden valumaveden laatu oli v. 212 parempi kuin purkuojissa havaittu veden laatu, joten purkureiteillä on vaikuttanut voimakkaasti myös valuma-alueen muu kuormitus ja luonnonhuuhtouma. Vastaava tilanne havaittiin myös aiempina laajan vesistötarkkailun vuosina 26 ja Kuormituksen laskennalliset vaikutukset vesistössä Kivijoki ja Kuivajoki Kuivajoen vesistöalueen koko turvetuotannon laskennallisia vesistövaikutuksia arvioitiin laimenemissuhteen perusteella Kivijoen keskiosalla Makkaraojan alapuolella (F = 41 km 2 ) ja jokisuulla (F = 569 km 2 ) sekä Kuivajoen keskiosalla Susiojan alapuolella (F 965 km 2 ) ja jokisuulla (F = 1356 km 2 ). Tarkastelupaikat on merkitty liitteeseen 1.1. Vaikutukset on arvioitu vuoden 212 kesä-elokuun keskimääräiselle virtaamatilanteelle. Kivijoen virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä saatujen valuntatietojen avulla. Kuivajoen virtaamat jokisuulla ja keskiosalla arvioitiin Ravaskan virtaamatiedoista. Kuormituksina arviossa käytettiin taulukossa 1 esitettyjä turvesoiden tuotantokauden keskiarvoja. Pitoisuuslisäyslaskelmat ovat teoreettisia arvioita ja ne eivät ota huomioon purkuojissa ja vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota tai muita prosesseja. Turvetuotannon päästöt eivät kohdistu suoraan jokien pääuomiin, vaan laskuojissa ja ylempänä pääuomassa tapahtuu pitoisuuksien laimentumista ja muuntumista. Yleensä pitoisuuslisäyslaskelmat yliarvioivat päästöjen todellisia vaikutuksia. Kuivajoen arviossa ei ole otettu huomioon Oijärven vaikutusta. Oijärvessä tapahtuvat fysikaalis-kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat voimakkaasti järven yläpuolisten turvesoiden päästöjen kulkeutumiseen edemmäs Kuivajokeen. Kivijoen suulle lasketuilla pitoisuuslisäyksillä voidaan osittain kuvata vaikutuksia myös Oijärvessä aivan Kivijoen laskukohdan edustalla. Kivijoen keskiosalla havaintopisteellä Kiv25 kesä-elokuun 212 fosforipitoisuus oli keskimäärin 51 µg/l. Kyseisessä kohdassa Kivijoen yläosan turvesoiden nettopäästöjen aiheuttama laskennallinen osuus fosforipitoisuudesta oli noin 1,2 µg/l eli 2 % havaitusta pitoisuustasosta (Taulukko 15). Kivijoen keskiosalla havaittu fosforitaso on melko korkea, ja tämä huomioon ottaen turvetuotannon laskennalliset vaikutukset eivät merkittävästi vaikuta joen rehevyystasoon. Kivijoen suulla fosforipitoisuus oli pienempi kuin ylempänä joessa. Jokisuulla fosforipitoisuus nousee turvesoiden päästöjen vaikutuksesta arvion mukaan 1,7 µg/l, joka on noin 4 % havaitusta pitoisuustasosta. Kivijoessa havaittu fosforitaso oli reheville vesille tyypillinen, eikä päästöistä aiheutunut pitoisuusnousu muuta rehevyystilannetta. Kokonaistypen osalta päästöjen laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat noin 2-5 % Kivijoessa havaitusta typpipitoisuustasosta ( µg/l). Päästöistä huolimatta Kivijoen typpipitoisuus pieneni alavirtaan päin mentäessä, ja joen alaosalla pitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoa. Kokonaisuutena tarkasteltaessa turvesoiden päästöjen vaikutukset joen typpitasoon olivat vähäiset. Vesistötarkkailutulosten perusteella typpi on kuitenkin koko jokialueella tuotantoa rajoittava minimiravinne, joten pienehköilläkin epäorgaanisen typen pitoisuuslisäyksillä saattaa paikallisesti laskuojien lähellä pienen virtaaman kohdissa olla ajoittain rehevyyttä lisääviä vaikutuksia. Copyright Pöyry Finland Oy

37 Oijärven keskiosassa kesä-elokuun keskimääräinen fosforipitoisuus v. 212 oli 44 µg/l ja keskimääräinen typpipitoisuus 62 µg/l. Järven vesi oli hieman heikkolaatuisempaa kuin Kivijoesta tuleva vesi, eikä turvetuotannon vesien vaikutuksia järven vedessä voida yksilöidä. Kuivajoen keskiosalla Susiojan laskukohdan alapuolella sekä Kuivajoen suulla turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat pieniä (Taulukko 15). Laskennallisesti arvioituna Kuivajoessa havaitusta fosfori- ja typpipitoisuudesta noin 2 3 % on aiheutunut turvesoiden päästöistä. Arviossa on kuitenkin oletettu koko vesistöalueen turvetuotannon päästöjen kohdistuvan laskentakohtaan, eli vesistön varrella tapahtuvia muuntumisprosesseja ei ole otettu huomioon. Oijärven ajoittain heikko veden laatu vaikuttaa voimakkaasti alapuolisen joen tilaan sekä tasaa kuormituksen vaikutuksia Kuivajoessa. Oijärven yläpuolisten turvesoiden päästöjen vaikutuksia ei voida käytännössä erottaa Kuivajoen pääuoman veden laadussa. 33 Taulukko 15 Kuivajoen turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset Kivijoen ja Kuivajoen pääuomassa sekä vesistötarkkailupisteissä havaittu veden laatu keskimäärin kesä-elokuussa 212. Prosenttiosuudet kuvaavat nettolisäyksen osuutta vesistöpisteellä havaitusta pitoisuustasosta. MQ Pitoisuuslisäykset Pitoisuus joessa Vesistöalue (havaintopiste) m 3 /s Kok.P, µg/l Kok.N, µg/l Kok.P Kok.N brutto netto % brutto netto % µg/l µg/l Kivijoki Kivijoen keskiosa (Kiv25) 3,3 1,8 1, Kivijoen suu (Kiv2) 5,1 2,8 1, Oijärvi Kuivajoki Kuivajoen keskiosa (Kui32) 8,9 1,8 1, Kuivajoen suu (Kui5) 12,5 1,6, Sivujoet Kivi- ja Kuivajoen sivujokien suulla turvesoiden päästöjen pitoisuusvaikutuksia tarkasteltiin laskennallisesti laimenemissuhteen perusteella kesä-elokuun virtaamatilanteessa. Sivujokien virtaamat arvioitiin vesistöalueittain Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä saatujen kesän 212 valuntatietojen perusteella. Kuormituksena arvioissa käytettiin taulukossa 1 esitettyjä koko tuotantokauden keskimääräisiä kuormituksia kullekin vesistöalueelle. Päästöjen oletettiin kohdistuvan suoraan sivujoen suulle eikä tarkastelussa otettu huomioon purkuojassa tapahtuvaa sedimentaatiota ja muita prosesseja. Näin ollen kohteissa, joissa etäisyys suolta tarkasteltavan sivujoen suulle on pitkä, pitoisuusvaikutukset yliarvioidaan. Tämä tilanne on esimerkiksi Heinijoella ja Luujoella. Turvetuotannon päästöjen pitoisuusvaikutukset ovat suurimmat niillä laskureiteillä, missä virtaamat ovat pieniä. Laskennallisen arvion perusteella Kivijokeen laskevissa sivujoissa turvetuotannosta aiheutuvat päästöt (netto) nostavat vesistön fosforipitoisuuksia noin 2 13 µg/l lukuun ottamatta Karahkaojaa, jossa pitoisuuslisä oli noin 32 µg/l (Taulukko 16). Heinijoessa ja Nuupasjoessa pitoisuuslisäykset olivat pieniä. Näätäojassa ja Säynäjäojassa pitoisuuslisäys oli noin 1 14 % vesistön pitoisuustasosta. Keväojassa ja Karahkaojassa laskennallinen vaikutus oli suuri; noin %. Sivujoet olisivat pääosin fosforipitoisuustasoltaan reheviä myös ilman turvesoiden aiheuttamaa fosforilisäystä, mutta omalta osaltaan myös turvesoiden päästöt ylläpitävät rehevyyttä. Copyright Pöyry Finland Oy

38 Myös kokonaistypen osalta nettopäästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset vaihtelivat Kivijokeen laskevissa sivujoissa paljon; vaihteluväli oli µg/l. Karahkaojassa päästöjen aiheuttama laskennallinen typpilisäys oli suurin, ja se muodosti yli 75 % ojan suulla havaitusta pitoisuustasosta (535 µg/l). Myös Keväojassa ja Säynäjäojassa pitoisuuslisäys oli yli 3 %. Pitoisuuslisäyksien arvioinnissa käytettyjä turvesoiden kuormituksia (Taulukko 1) ovat nostaneet vuoden 212 runsaat sateet. Vesistömallin avulla arvioidut Karahkaojan ja Keväojan kesän virtaamat olivat kuitenkin melko pieniä, ja esim. vuoden 29 virtaamia alhaisempia. Myös Säynäjäojassa oli vesistömallin mukaan kesällä hyvin vähän virtaamaa. On kuitenkin mahdollista, että vesistömallijärjestelmä aliarvioi kesän kuivan kauden virtaamia, mikä vastaavasti aiheuttaa päästöjen pitoisuusvaikutusten yliarvioimista. Kohonneet kuormitukset ja kesän pienet virtaamat ovat nostaneet jokien laskennalliset pitoisuuslisäykset osittain hyvin suuriksi. Kuivajokeen laskevissa sivujoissa Oijärven alapuolella turvetuotannon nettopäästöjen vaikutukset fosforipitoisuuksiin olivat noin 4 µg/l eli -6 % sivujokien suulla havaituista pitoisuuksista (Taulukko 16). Kokonaistypen osalta turvesoiden päästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kontio-ojaa lukuun ottamatta noin 6 55 µg/l. Kontioojassa laskennallinen typpilisäys (266 µg/l) oli yli 35 prosenttia ojassa havaitusta typpitasosta (71 µg/l). Kontio-ojan virtaama on arvioitu vesistömallin perusteella hyvin pieneksi. Virtaama on kuitenkin voinut todellisuudessa olla hieman suurempi, jolloin teoreettinen laskelma yliarvioi Kontio-Klaavunsuon vaikutuksia Kontio-ojassa. Hamarinjoessa, Susiojassa, Alimmaisessa Luujärvessä ja Luujoessa typpipäästöjen laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat noin 1-8 % jokien suulla havaituista pitoisuustasoista. Ruonansuon turvetuotantoalueen vedet laskevat Ruonaojaa pitkin Alimmaiseen Luujärveen, missä voi tapahtua sedimentaatiota. Järven vaikutuksen takia kuormituksen pitoisuusvaikutukset alempana purkureitillä Luujoen suulla ovat todellisuudessa vielä pienempiä kuin taulukossa on esitetty. Edellisen kerran turvetuotannon pitoisuusvaikutuksia sivujokien suulla on laskennallisesti arvioitu vuonna 29. Vuonna 212 Kivijoen sivujoissa virtaamat olivat vesistömallin mukaan osittain vuotta 29 pienempiä, mikä on tehnyt yhdessä kohonneiden kuormitusten kanssa laskennallisista pitoisuusarvioista selvästi suurempia kuin edellisessä arviossa. Vuonna 212 kaikkien Kuivajoen sivujokien virtaamat olivat puolestaan vuotta 29 suurempia, ja pitoisuuslisät edellistä arviota pienempiä. 34 Copyright Pöyry Finland Oy

39 35 Taulukko 16. Kuivajoen turvetuotannon päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset sivujokien suulla sekä vesistötarkkailupisteissä havaittu veden laatu keskimäärin kesäelokuussa 212. Prosenttiosuudet kuvaavat nettolisäyksen osuutta vesistöpisteellä havaitusta pitoisuustasosta. MQ Pitoisuuslisäykset Pitoisuus joessa Vesistöalue (turvesuo) m 3 /s Kok.P, µg/l Kok.N, µg/l Kok.P Kok.N brutto netto % brutto netto % µg/l µg/l Kivijoki Heinijoki (Karsikkosuo),11 3,9 2, Nuupasjoki (Näätäaapa),94 2,8 1, Näätäoja (Näätäaapa),46 5,6 3, Karahkaoja (Kompsasuo),5 62,6 32, Keväoja (Komppasuo, Turkkisuo),9 17 9, Säynäjäoja (Puutiosuo), , Kuivajoki Kontio-oja (Kontio-Klaavunsuo),2 38, Hamarinjoki (Kuurtosuo, Kompsasuo) 3,98,3, Susioja (Susiojanlatvasuo),2 7 3, Alimmainen Luujärvi (Ruonansuo),33 2,2, Luujoki (Ruonansuo),92,8, KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT Kuivajoen ainevirtaamat on laskettu Kuivajoen intensiivisen vesistötarkkailun havaintopisteen Kui5 vedenlaatutulosten sekä Ravaskan virtaamatietojen perusteella. Suurimmat ainevirtaamat vuonna 212 ajoittuivat toukokuun tulvakaudelle sekä runsaiden sateiden takia loka-marraskuulle (Taulukko 17). Vuositasolla Kuivajoen ainevirtaamat olivat keskimäärin kaksinkertaisia vuoteen 211 verrattuna. Huhtikuussa ainevirtaamat jäivät edellisvuotta pienemmiksi tulvahuipun ajoituttua toukokuulle, jolloin ainevirtaamat olivat Kuivajoen suuren virtaaman vuoksi 5-1 kertaa edellisvuotta suurempia. Joulukuun ainevirtaamat olivat edellisvuotta pienempiä. Taulukko 17 Ainevirtaamat Kuivajoen alaosalla vuonna 212. Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn 212 t/kk t/kk t/kk t/kk tammikuu 1), helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu 13, kesäkuu 2) 1, heinäkuu 2) 1, elokuu, syyskuu 1, lokakuu 2, marraskuu 2, joulukuu 3), t/a v ) Tammikuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty helmikuun vedenlaatua. 2) Kesä- ja heinäkuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty elokuun vedenlaatua. 3) Joulukuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty marraskuun vedenlaatua. Copyright Pöyry Finland Oy

40 Vesistöön kohdistuva taajamien ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 212 oli 1,1 kg/d BOD 7, 1,3 kg/d kokonaisfosforia, 35,1 kg/d kokonaistyppeä ja 154,9 kg/d kiintoainetta. Vesistöalueen turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen (netto) osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista vuonna 212 oli noin 1 2 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon ja Ranuan kaatopaikkojen kuormitus oli vielä selvästi tätä pienempää. Tulosten perusteella vesistöalueen hajakuormituksella on kokonaisuutena huomattavasti suurempi vaikutus Kuivajoen veden laatuun kuin tarkastelluilla pistekuormittajilla. Turvetuotantosoiden kuormitus vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valuntatilanteesta riippuen. Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen suulla 2-luvulla on esitetty kuvassa 12. Ainevirtaamat ovat vaihdelleet vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa lähinnä sääolosuhteista ja sateisuudesta riippuen. 36 Kuva 12 Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen alaosalla vuosina POHJAELÄINTARKKAILU 8.1 Johdanto Tässä osiossa käsitellään vuosina 29 ja 212 Kuiva- ja Kivijoella toteutuneita pohjaeläintutkimuksia. Pohjaeläimistöselvitykset ovat yksi osa-alue Kuivajoen yhteistarkkailua. Pohjaeläinanalyysit ovat yleisesti käytetty tapa arvioida vesistöihin kohdistuvien paineiden ekologisia vaikutuksia. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä (Koskenniemi ja Ruoppa 24). Pohjaeläimiä käytetään yhtenä biologisena osatekijänä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa. 8.2 Tutkimuskohteet, pohjaeläinnäytteenotto ja -lajimääritys sekä pohjaeläinaineistot Vuoden 212 pohjaeläinnäytteet kerättiin Kivijoella tutkimuskohteita oli kaksi (Kiinan- ja Tohokoski) ja Kuivajoella yksi (Hirvaskoski). Näytteenottopaikkojen si- Copyright Pöyry Finland Oy

41 jainti on esitetty liitteessä 1. Kiinankoski toimii ns. vertailualueena Hirvas- ja Tohokosken alueille, sillä Kiinankosken valuma-alueella ei esiinny niin paljon vesistöä kuormittavia tekijöitä. Vuoden 212 pohjaeläinnäytteenoton tuloksia verrattiin vuoden 29 tuloksiin (Pöyry Finland Oy 21). Vuoden 29 pohjaeläinaineisto on kerätty samoilta tutkimuspaikoilta samoin näytteenottomenetelmin kuin vuoden 212 aineisto. Pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin vuosina 29 ja 212 tarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 27). Virtavesitutkimuskohteilta otettiin ympäristöhallinnon nykyohjeistuksen (Meissner ym. 212) mukaisesti joko yhdeksän tai kuusi rinnakkaista potkuhaavinäytettä riippuen tutkimusjoen kokotyypistä. Kivijoki kuuluu keskisuuret turvemaanjoet -tyyppiin (Kt) (ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 213), joten Kivijoen kummaltakin selvitysalueelta otettiin kuusi kolmenkymmenen sekunnin rinnakkaista potkuhaavinäytettä. Kuivajoki kuuluu puolestaan suuret turvemaan joet -tyyppiin (St) (ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 213), joten Kuivajoen Hirvaskoskelta otettiin yhdeksän kolmenkymmenen sekunnin rinnakkaista potkuhaavinäytettä. Näytteenoton yhteydessä paikalta kuvattiin mm. pohjanlaatuun ja kasvillisuuteen liittyviä tekijöitä. Näytteiden sisältämät pohjaeläimet poimittiin laboratoriossa valkoiselta poimintaalustalta. Eläimet pyrittiin määrittämään vähintään ympäristöhallinnon biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (ks. Meissner ym. 212). Nuorien pohjaeläinyksilöiden kohdalla vaadittuun tavoitetaksonomiatasoon ei nykytiedon avulla pystytä. Joitain pohjaeläinryhmiä määritettiin puolestaan tavoitetaksonomiaa tarkemmalle tasolle. Pohjaeläintutkimuksien havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset tallennettiin ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-rekisteriin. Tutkimuskohteilta vuosina 29 ja 212 havaitut pohjaeläinlaji- ja yksilömäärätiedot on esitetty liitteessä 6. Tutkimuskohteilta on olemassa pohjaeläinaineistoja myös vuodelta 26 (Pohjerekisteri 213), mutta vuoden 26 aineisto on kerätty eri menetelmin, joten aineisto ei ole suoraan verrannollinen vuosien 29 ja 212 aineistojen kanssa. Tästä syystä vuoden 26 aineistoa ei otettu mukaan vuosien väliseen vertailuun. Vuoden 26 pohjaeläintutkimuksen tuloksia on käsitelty mm. Pöyry Finland Oy:n (21) raportissa Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa havaittua (observed = O) pohjaeläinmittariarvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on Vesipuitedirektiivin mukainen kansalliseen vertailuaineistoon perustuva lähestymistapa (Hämäläinen ym. 27, Vuori ym. 21), jossa vesistön tilan arvioinnissa käytetään mittarikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E -suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2). Vuori ym. (21) sekä Aroviita ym. (212) ovat kuvanneet tarkemmin Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteita. 8.4 Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Virtavesitutkimuskohteiden ekologista tilaa arvioitiin kolmella eri pohjaeläinmittarilla (TT; tyyppiominaisten taksonien esiintyminen, EPTh; tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen ja PMA; prosenttinen mallinkaltaisuus) (Aroviita ym. 212). Seuraavassa Copyright Pöyry Finland Oy

42 on kuvattu tarkemmin, mitä kullakin mittarilla kuvataan, millaisiin ympäristön muutoksiin mittarit reagoivat ja kuinka mittariarvot lasketaan Tyyppiominaiset taksonit (TT) ja EPT-heimojen lukumäärä (EPTh) Selvitysalueiden pohjaeläinlajistoa verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon (Mykrä, julkaisematon), jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppilajisto ja tyyppiominainen EPT-heimojen määrä (EPT; päivänkorennot (Ephemeroptera), koskikorennot (Plecoptera) ja vesiperhoset (Trichoptera). Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit, jotka esiintyvät vähintään 4 %:ssa tyypin vertailujoista. Tyyppiominaiset taksonit tarkoittavat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan taksonomista monimuotoisuutta (Hämäläinen ym. 27). Tyyppiominaisten EPT-heimojen määrällä tarkoitetaan puolestaan kullekin jokityypille ominaisten EPT-heimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Hämäläinen ym. 27). EPTlajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosenberg & Resh 1993, Wallace ym. 1996) Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisökoostumuksen ja -taksonien runsaussuhteiden kuvaamiseen käytettiin ns. suhteellista mallinkaltaisuutta (PMA; Percent Model Affinity) (Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta (Mykrä, julkaisematon) laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. Indeksi huomioi myös lajit, joita ei vertailuaineistosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa ympäristön tilanmuutoksen seurauksena. Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen samankaltaisuus (PS). Esimerkiksi Barton (1996) ja Hämäläinen ym. (27) ovat kuvanneet tarkemmin PMA-mallin laskentaa sekä sen perusteita ELS-arvojen laskenta Mittarikohtaisten havaittujen arvojen laskentaan sisällytettiin nykyohjeistuksen mukaan neljä nopean virtauksen alueelta otettua 3 sekunnin pohjaeläinnäytettä (ks. Vuori ym. 21, Aroviita ym 212). Ekologisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin Aroviidan ym. (212) esittämiä jokityyppikohtaisia arvoja. Mittarikohtaiset ELSarvot laskettiin ympäristöhallinnon Excel-laskentapohjilla (Ympäristöhallinto 213). 8.5 Muut virtavesistöjen pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Varsinaisten ekologisten tilaluokittelumittarien lisäksi virtavesipohjaeläinaineistosta laskettiin myös muita pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta ja orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin lajimäärää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Kun pohjaeläinten elinympäristöjen tila heikkenee, lajirunsaus yleensä pienenee (Norris & Georges 1993, Beavan ym. 21, Negishi ym. 22). Copyright Pöyry Finland Oy

43 Monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon-Wiener diversiteetti-indeksillä (H )(Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Shannon-Wiener-indeksin laskennassa Baetis vernus - ja Baetis niger -ryhmän sekä Leptophlebia-, Isoperla-, Nemoura-, Protonemura-, Athripsodes- ja Mystacides -sukujen sekä Limnephilidae-heimon pohjaeläinyksilöt yhdistettiin ryhmäkohtaisille tasoille. Shannon-Wiener diversiteetti-indeksi laskettiin kaavalla: 39 Copyright Pöyry Finland Oy H = -, missä Pi on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Ei-lineaariset diversiteetti-indeksit, kuten Shannon-Wiener-indeksi, eivät mittaa suoraan monimuotoisuutta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtä runsaana esiintyvien lajien lukumäärä kaksinkertaistuu, Shannon-Wiener-indeksiarvo ei kaksinkertaistu (Jost 26). Tämän takia Shannon-Wiener-indeksiarvolle tehtiin eksponenttimuunnos, jolloin tutkimuspaikkojen mahdollisten monimuotoisuuden muutosten suora vertailu on mahdollista. Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttujana tarkasteltiin ympäristönmuutoksille herkkien päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). Tutkimuskohteiden pohjaeläinlajimäärän ja EPT-lajimäärän sekä Shannon-Wienerindeksien laskemisen yhteydessä paikkakohtaiset rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi (Liite 6). Laskennoissa ei huomioitu suku- tai ryhmätasoille määritettyjä pohjaeläinyksilöitä, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun tai ryhmän pohjaeläinlajeja Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi 8.6 Tulokset å Pi ln Pi Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavana bioindeksinä käytettiin Average Score Per Taxon (ASPT) -indeksiä, joka johdetaan Biological Monitoring Working Party (BMWP) - indeksistä. BMWP- ja ASPT-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle annetaan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWPindeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä 1 1. Mitä pienempi ASPT-indeksiarvo on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksi ilmaisee. Vuori ym. (21) ovat esittäneet ASPT-indeksille jokityyppikohtaiset vertailuarvot, mutta ASPT-indeksiä ei kuitenkaan käytetä varsinaisessa jokien ekologisen tilan luokittelussa. ASPT-indeksiarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Pohje-rekisterin laskentakaava vähentää automaattisesti ASPT-indeksistä luvun kaksi, sillä laskentamalli ei ota huomioon harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääskiä (Chironomidae) (Mykrä 21). Koska selvitysalueilla esiintyi molempia pohjaeläinryhmiä, tuloksissa esitetään myös ASPT-arvot, joista ei ole vähennetty lukua kaksi. Pohjaeläinmittarista riippuen tutkimuskohteet luokittuivat vuosina 29 ja 212 joko hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Pääosin tutkimuspaikkojen mittarikohtaiset arvot ovat pysyneet samalla tasolla. Ainoana muutoksena on Kuivajoen Hirvaskosken pohjaeläinyhteisökoostumusta kuvaava PMA-mittariarvo, joka luokitteli Hirvaskosken

44 vuonna 29 ekologisesti erinomaiseen tilaan, kun vuonna 212 saman mittarin perusteella paikan ekologinen tila oli hyvä (Taulukko 18). Hirvaskosken EPT-heimomäärään perustuvat mittariarvot olivat molempina vuosina hyvän ja erinomaisen tilaluokan rajalla (ks. Aroviita ym. 212). 4 Taulukko 18 Tutkimuskohteilta havaitut (O) ja odotetut (E) tyyppilajimäärät, EPT -heimomäärät, PMA ja ASPT-2 -indeksit sekä näihin mittareihin perustuvat ekologiset laatusuhteet (ELS) ja - luokat (Stat) (E = erinomainen, Hy = hyvä). Tyyppilajit Tyyppi EPT PMA ASPT -2 Paikka vuosi O E ELS Stat O E ELS Stat O E ELS Stat O E Kiinankoski ,6 1,5 E 18 15,5 1,16 E,337,56,67 Hy 4,63 4,68 Kiinankoski ,6 1,9 E 19 15,5 1,23 E,348,56,69 Hy 4,97 4,68 Tohokoski ,6 1,13 E 16 15,5 1,3 E,494,56,98 E 5,4 4,68 Tohokoski ,6 1,24 E 18 15,5 1,16 E,425,56,84 E 5,17 4,68 Hirvaskoski ,7,82 Hy 16 16,7,96 E,64,548 1,17 E 4,67 4,56 Hirvaskoski ,7,73 Hy 16 16,7,96 E,399,548,73 Hy 5, 4,56 Vuosien 29 ja 212 virtavesipohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä noin 2 pohjaeläinyksilöä. Tutkimuspaikkakohtaiset havaitut yksilö-, laji- ja EPT-lajimäärät ovat pysyneet käytännössä samalla tasolla. Alueilta ei havaittu uhanalaisena pidettyjä pohjaeläinlajeja (ks. Rassi ym. 21 & Liite 6). Shannon-Wiener diversiteetti-indeksillä mitattuna ja Ruotsin EPA:n (Environmental Protection Agency) asettamien laatukriteerien mukaan (Liljaniemi 27) tutkittujen virtavesikohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta voidaan pitää joko melko korkeana tai korkeana. Shannon-Wiener-indeksiarvojen perusteella Kiinakoskelta pohjaeläinkoostumus oli vuonna 212 hieman monimuotoisempi kuin vuonna 29. Tohokosken pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus on pysynyt melkein samalla tasolla. Vuonna 212 Kuivajoen Hirvaskosken pohjaeläinyhteisökoostumuksen monimuotoisuus oli Shannon-Wiener-indeksillä mitattuna pienempi kuin vuonna 29. Tutkimuskohteilta havaittuja ASPT-arvoja voidaan pitää samoilla EPA:n kriteereillä korkeina tai paikoin jopa erittäin korkeina. Havaitut ASPT-arvot olivat joko hyvin lähellä tai yli sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu. Orgaanista kuormitusta kuvaavat ASPT-indeksit ovat pysyneet käytännössä tutkimuspaikkakohtaisesti samalla tasolla (Taulukot 18 ja 19). Taulukko 19 Virtavesitutkimusalueiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja (EPT = EPT lajimäärä, H = Shannon-Wiener diversitetti-indeksi) Paikka vuosi Yksilömäärä Lajimäärä EPT H exp H ASPT * Kiinankoski ,5 11,7 6,6 Kiinankoski ,6 14, 7, Tohokoski ,1 22,1 7, Tohokoski , 19,5 7,2 Hirvaskoski ,1 22, 6,7 Hirvaskoski ,8 16,6 7, Copyright Pöyry Finland Oy * Laskettu pohje-rekisterin avulla. Arvoon on lisätty luku kaksi (ks.8.5.2)

45 8.7 Tulosten tarkastelu Jokainen pohjaeläinnäytteenottoalue sijoittuu virtavesijaksolle, jota on aikoinaan perattu (ks. Liite 7). Uomia on kuitenkin ilmeisesti joiltain osin kunnostettu, mutta kunnostustoimenpiteet ovat olleet pienimuotoisia, sillä tutkimusalueiden uomat ovat esimerkiksi edelleen paikoin hyvin paljaita, perkuukivikot ovat pääosin vieläkin rannalla, penkat ovat paikoin luonnottoman jyrkkiä ja uomien reunaosilta puuttuvat käytännössä luontaiset tulvimisvyöhykkeet. Perkaukset ovat tehneet uomista paikoin yksipuolisia sekä rakenteeltaan että virtausolosuhteiltaan. Yleisesti perkauksien takia erilaisten virtavesihabitaattien määrä vähentyy ja niiden kunto heikentyy (esim. Muotka ym. 22). Rakenteelliset häiriötekijät voivatkin vaikuttaa virtavesien eliökoostumukseen voimakkaasti (mm. Pires ym. 2). Tutkimuskohteiden perkauksista on kuitenkin ilmeisen paljon aikaa, ja esimerkiksi pohjaeläimille tärkeänä elinympäristönä toimivat uoman vesisammalkasvustot (Suren ja Winterbourn 1992, Vuori ja Muotka 1999) ovat osittain palautuneet. Tutkittujen virtavesikohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta voidaankin pitää Shannon-Wiener-indeksillä mitattuna korkeana, joten pohjaeläinyhteisöt ovat ainakin osittain toipuneet uoman rakenteellisista muutoksista. Toisaalta Shannon-Wienerindeksiarvot saattavat olla harhaanjohtavan korkeita, sillä indeksin on todettu saavan lievästi likaantuneilla aluilla korkeampia arvoja kuin luonnontilaisilla ja karummilla alueilla (Maggurran 1988). Tutkimuskohteilta havaittiin myös suhteellisen paljon erilaisille ympäristönmuutoksille herkkinä pidettyjä EPT-lajeja. Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläintuloksia tulisi tarkastella erikseen, sillä tutkimuskohteiden suora keskinäinen vertailu ei ole järkevää, koska tutkimusjoet poikkeavat toisistaan mm. kokoluokaltaan ja jokityypiltään. Joen koon (mm. Rosenberg ja Resh 1993, Allan 1995, Heino ym. 24) (ks. Liite 7) ja jokityypin (mm. Hämäläinen ym. 27, Aroviita ym. 29) on todettu vaikuttavan oleellisesti pohjaeläinyhteisöjen koostumukseen. Esimerkiksi Kivijoen Kiinankoskelta havaittiin pienimmät pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta kuvaavat Shannon-Wiener-indeksiarvot. Tämä johtuu Kivijoen yläosan puromaisuudesta verrattuna alempiin, kokoluokaltaan suurempiin Toho- ja Hirvaskoskiin (ks. Liite 7). Kiinankosken alueen kaltaiset pienemmät latvavedet tarjoavat pohjaeläinlajeille vähemmän erityyppisiä elinympäristöjä kuin isommat virtavedet (Allan 1995), joten pienten virtavesien pohjaeläinlajisto on yleensä niukempi kuin isommissa virtavesissä. Tulosten tarkastelussa on otettava myös huomioon, että virtavesien pohjaeläinyhteisöissä esiintyy ajoittain luontaista vaihtelua (Heino ym. 27, Mykrä 26), joten tässä esitettävät tulokset kuvaavat ainoastaan 29 ja 212 näytteenottovuosien tilanteita. Pohjaeläinmittarista riippuen tutkimuskohteet luokittuivat vuosina 29 ja 212 joko hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Pääosin tutkimuspaikkojen mittarikohtaiset arvot ovat pysyneet samoilla tasoilla. Ainoana muutoksena on Kuivajoen Hirvaskosken pohjaeläinyhteisökoostumusta kuvaava PMA-mittariarvo, jonka mukaan Hirvaskoskelta vuonna 212 havaitussa pohjaeläinyhteisökoostumuksessa on tapahtunut joitain muutoksia. PMA-mittari luokitteli Hirvaskosken vuonna 29 ekologisesti erinomaiseen tilaan, kun vuonna 212 saman mittarin perusteella paikan ekologinen tila oli hyvä. Ympäristöhallinnon viranomaisten mukaan Kuiva- ja Kivijoen kokonaisvaltainen ekologinen tila on hyvä (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 213). Kuivajoen vesistöalueella vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus oli vuonna 212 suurempaa kuin vuonna 211 (ks. 4.6). Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi vesistöä kuormittavat mm. haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. Kuormitus näkyy mm. Kuivajoen veden rehevöitymisenä (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 213). ASPT-indeksillä mitattuna tutkimuskohteiden Copyright Pöyry Finland Oy 41

46 pohjaeläinyhteisöt eivät ole kuitenkaan kärsineet orgaanisesta kuormituksesta. Virtavesitutkimuskohteilta havaittuja orgaanista kuormitusta kuvaavia ASPT-arvoja voidaan pitää korkeina tai paikoin jopa erittäin korkein. Havaitut ASPT-arvot olivat joko hyvin lähellä tai yli sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu. Vuosien 29 ja 212 virtavesipohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä noin 2 pohjaeläinyksilöä. Tutkimusalueilta ei havaittu uhanalaisena pidettyjä pohjaeläinlajeja (Rassi ym. 21 ja Liite 6) JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Vuonna 212 Kuivajoen yhteistarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuivajoen vesistöalue oli aiempien vuosien tapaan rehevä, mutta kasviplanktontutkimuksen perusteella Oijärvessä esiintyi vain vähän sinilevää. Minimiravinteena alueella on typpi. Vesistötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia veden laatuun ei ollut usein selkeästi havaittavissa, vaikka turvetuotannon päästöt toimivat yleisenä vesistöalueen rehevyyttä ylläpitävänä tekijänä. Selviä muutossuuntia vesistön tilassa ei ollut havaittavissa. Pohjaeläintarkkailun tulokset eivät viittaa vesistökuormituksen haitallisiin vaikutuksiin. Erityisiä toimenpidesuosituksia tarkkailun tulosten perusteella ei ole tarpeen antaa. 1 TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, yhteensä 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Jätevedenpuhdistamon kuormitusta tarkkailtiin v. 212 neljä kertaa vuodessa. Vuonna 212 kaikki Kuivajoen turvetuotantoalueet olivat päästötarkkailussa. Yhdellä suolla toteutettiin suppeaa tarkkailua, ja yhdellä tarkkailua ei voitu toteuttaa. Turvesoiden ympärivuotiset tarkkailutulokset ja vuosikuormitukset on raportoitu erillisessä Pohjois- Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormitusraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Ranuan keskuskaatopaikan tarkkailua on suoritettu erikseen oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti, ja tarkkailun tulokset on esitetty erillisessä raportissa (Ahma Ympäristö Oy 213). Vuonna 212 Kuivajoen vesistötarkkailu koostui intensiivisestä sekä laajasta alueellisesta vesistötarkkailusta. Kuivajoen vesistöalueella vesi on tyypillisesti varsin fosforipitoista, tummaa ja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksien perusteella joet luokitellaan reheviksi. Typpeä vedessä on kuitenkin enimmäkseen melko vähän, ja perustuotantoa rajoittavana minimiravinteena onkin pääsääntöisesti typpi. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat pääasiassa valuma-alueen suurin järvi Oijärvi sekä Oijärveen laskeva Kivijoki. Sekä Kivijoella että Kuivajoella vedenlaatu suurimmalta osin hieman paranee yläjuoksulta joen alaosalle tultaessa. Oijärven happitilanne pysyi talvella tyydyttävällä tasolla, kesällä happitilanne oli hyvä. Järven vesi oli melko tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Oijärven fosfori- ja typpipitoisuudet olivat vuonna 212 hieman pienempiä kuin järvessä edellisvuonna. Oijärven kesän keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli reheville vesille tyypillinen. Myös Oijärven kasviplanktonnäytteiden kokonaisbiomassat kuvastivat rehevyyttä, mutta sinilevien esiintyminen oli vuonna 212 vähäistä vuoden 29 tilanteeseen verrattuna. Biomassamäärien ilmentämä ekologinen tila oli vuonna 29 tyydyttävä, ja vuonna 212 tyydyttävä tai hyvä. Viimeisten 5-1 vuoden aikana Oijärven veden laatu on pääosin kohentunut hieman. Pienempien sivujokien vesi oli enimmäkseen rauta- ja ravinnepitoisempaa ja kuin Kivijoen ja Kuivajoen vesi. Sivujokien vedenlaadussa oli kuitenkin melko suurta vaihtelua. Copyright Pöyry Finland Oy

47 Oijärven alapuolella Kuivajokeen laskevissa Hamarinjoessa, Kontio-ojassa, Ruonanojassa ja Luujoessa sekä Kivijokeen laskevassa Keväojassa fosforia oli vähän muihin havaintopisteisiin verrattuna. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmat Kuivajokeen laskevissa Susiojassa ja Karahkaojassa sekä Kivijokeen laskevassa Säynäojassa. Typpeä oli vähiten Kuivajokeen laskevissa Karahkaojassa ja Susiojassa, ja eniten niin ikään Kuivajokeen laskevissa Ruonaojassa ja Luujoessa. Edellisen kerran laaja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 29 ja tuolloin veden laatu oli pääosin varsin samankaltainen kuin 212. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 212 hyvin ja sen kuormituksen vaikutukset Kuivajoen veden laatuun jäivät vähäisiksi; ravinnepitoisuuksien nousua ei ollut havaittavissa puhdistamon alapuolella. Ranuan keskuskaatopaikan kuormitus oli pientä ja sen vesistövaikutukset keskittyivät Heinijoen yläosalle (Ahma Ympäristö Oy 213). Alueellisen vesistötarkkailun tulosten perusteella Kuivajoen turvetuotantosoiden päästöt voivat joissakin sivu-uomissa kohottaa veden typpi- ja fosforipitoisuuksia tai kemiallisen hapenkulutuksen ja raudan pitoisuuksia. Monessa tapauksessa turvesuolta lähtenyt vesi oli kuitenkin vuonna 212 hyvälaatuisempaa kuin suon alapuolisen purkureitin vesi, mikä osoittaa valuma-alueen muun kuormituksen ja huuhtouman vaikuttavan voimakkaasti veden laatuun. Vastaava tilanne oli myös vuosien 26 ja 29 laajassa tarkkailussa. Laskennallisen pitoisuustarkastelun perusteella Kuivajoen vesistöalueen turvesoiden päästöjen vaikutukset ovat hyvin pieniä Kivijoen pääuomassa; havaitusta ravinnepitoisuustasosta korkeintaan 2-5 % on teoreettisesti tarkasteltuna voinut aiheutua turvesoiden päästöistä. Oijärven alapuolella Kuivajoen pääuomassa turvetuotannon päästöjen vaikutuksia ei voida käytännössä havaita; pitoisuusvaikutukset olivat korkeintaan 3 %. Kuivajoen vesistö olisi fosforipitoisuudeltaan rehevä myös ilman turvesoiden päästöjä. Omalta osaltaan vesistöalueen turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät rehevyyttä, ja paikallisesti turvesoiden laskureiteillä sivujoissa vaikutukset voivat olla suuremmat. Sivujoissa turvesoiden päästöistä laskennallisesti aiheutuneet vaikutukset vaihtelivat paljon. Turvetuotannon päästöjen pitoisuusvaikutukset ovat suurimmat niillä laskureiteillä, missä virtaamat ovat pieniä. Vuonna 212 kohonneet kuormitukset ja kesän pienet virtaamat ovat nostaneet pienien sivuojien laskennalliset pitoisuuslisäykset osittain hyvin suuriksi. Pitoisuuslisäyksien arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä arviot ovat hyvin riippuvaisia vesistömallijärjestelmän avulla arvioiduista virtaamista. Kuivajoen ainevirtaamat olivat keskimäärin kaksinkertaisia edellisvuoteen nähden. Myös Kuivajoen turvetuotannon päästöt vesistöön olivat suurempia kuin edellisvuonna, vaikka kuntoonpano- ja tuotantopinta-ala oli vähentynyt hieman. Sekä ainevirtaamien että turvetuotannon päästöjen kasvuun on vaikuttanut oleellisesti vuoden 212 runsaat sateet. Turvetuotantoalueet muodostavat suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta, mutta tästä huolimatta turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen osuus Kuivajoen alaosan ainevirtaamista oli kokonaisuutena pieni, vain 1 2 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon osuus ainevirtaamista on hyvin vähäinen. Pohjaeläinmittarista riippuen tutkimuskohteet luokittuivat vuosina 29 ja 212 joko hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Pääosin tutkimuspaikkojen mittarikohtaiset arvot ovat pysyneet samoilla tasoilla. Tutkittujen virtavesikohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta voidaan pitää Shannon-Wiener -indeksillä mitattuna korkeana. Vaikka Kuivajoen vesistöalueella vesistöön kohdistuva kokonaiskuormitus oli vuonna 212 suurempaa kuin vuonna 29, ASPT -indeksillä mitattuna tutkimuskohteiden poh- Copyright Pöyry Finland Oy 43

48 jaeläinyhteisöt eivät ole kärsineet orgaanisesta kuormituksesta. Tutkimusalueilta ei havaittu uhanalaisena pidettyjä pohjaeläinlajeja. Tarkkailutulosten perusteella tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen veden laatuun olivat edellisvuosien tapaan varsin pieniä. Kuivajoen heikko veden laatu ja rehevyys johtuu tämän perusteella suurimmaksi osaksi vesistöalueen hajakuormituksesta ja merkittävässä määrin luonnonhuuhtoumasta. Myös Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti. 44 Copyright Pöyry Finland Oy

49 11 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 213. Ranuan suljetun kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 212. Allan D.J Stream Ecology. Structure and function of running waters. Chapman & Hall. London. 388 s. Armitage P.D., Moss D., Wright J.F. & Furse M.T The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: Aroviita, J., Mykrä, H., Muotka, T. & Hämäläinen, H. 29. Influence of geographical extent on typology- and model-based assessments of taxonomic completeness of river macroinvertebrates. Freswater Biology 54: Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 212. Suomen ympäristökeskus. 144 s. Barton, D.R The use of Percent Model Affinity to assess the effects of agriculture on benthic invertebrate communities in headwater streams of southern Ontario. Canada. Freshwater Biology, 36, Beavan, L., Sadler, J. & Pider, C. 21. The invertebrate fauna of a physically modified urban river. Hydrobiologia 445: Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 126. Helsinki. Heino, J., Louhi, P. & Muotka, T. 24. Identifying the scales of variability in stream macroinvertebrate abundance, functional composition and assemblage structure. Freshwater Biology 49: Heino, J., Mykrä, H. Kotanen, J. & Muotka, T. 27. Ecological filters and variability in stream macroinvertebrate communities: do taxonomic and functional structure follow the same path? Echography Vol3 (2): Hämäläinen, H., Aroviita, J., Koskenniemi, E., Bonde, A. & Kotanen, J. 27. Suomen jokien tyypittelyn kehittäminen ja pohjaeläimiin perustuva ekologinen luokittele. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/ s. Jost, L. 26. Entropy and diversity. Oikos. Vol. 113 / 2: Krebs C.J Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3 rd ed. Harper & Row. New York. US. 8 s. Koskenniemi, E. & Ruoppa, M. 24. Pohjaeläintutkimukset. Julkaisussa: Ruoppa, M. & Heinonen, P. (toim.). Suomessa käytetyt biologiset vesistöntutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 45 s. Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille Liljaniemi P. 27. Simojoen vesistöalueen pohjaeläinkartoitus. Julkaisussa: Nenonen S. & Liljaniemi P. (toim.). Simojoen tila ja kunnostus Simo-life. Suomen ympäristö 13/27: Copyright Pöyry Finland Oy 45

50 Magurran A. E Ecological diversity and its measurement. Croom Helm Ltd., London. 179 s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Ver ). Suomen ympäristökeskus. 41 s. Muotka, T., Paavola, R., Haapala, A., Novikmec, M. & Laasonen, P. 22: Long-term recovery of stream habitat structure and benthic invertebrate communities from instream restoration. Biological Conservation 15: Mykrä, H. 26. Spatial and temporal variability of macroinvertebrate assemblages in boreal streams: implications for conservation and bioassessment. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu. 39 s. + liitteet. Mykrä, H. 21. Suomen ympäristökeskus. Vesikeskus Sisävesiyksikkö. Oulu. Suullinen tiedoksianto. Negishi J.N., Inoue M. & Nukokawa M. 22. Effects of channelisation on stream habitat in relation to a spate and flow refugia for macroinvertebrates in northern Japan. Freshwat. Biol. 47: Norris R.H. & Georges A Analysis and interpretation of benthic macroinvertebrate survey. Teoksessa: Rosenberg, D.M. & Resh (toim.), Freshwater Biomonitoring and Benthic Macroinvertebrates. Chapman & Hall, New York, US, Novak, M.A. & Bode, E.W Percent model affinity: a new measure of macroinvertebrate community composition. Journal of North American Benthological Society 11: Pires, A.M., Cowx, I.G. & Coelho, M.M. 2: Benthic macroinvertebrate communities in intermittent streams in the middle reaches of Guadiana Basins (Portugal). Hydrobiologia 435: Pohjerekisteri Ympäristöhallinto. [luettu ]. Pöyry Environment Oy. 27. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille s. + liitteet. Pöyry Finland Oy 21. Kuivajoen yhteystarkkailu v. 29. Raporttiversio Pöyry Finland Oy 213. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 21. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 21. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rosenberg D.M. & Resh V.H Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall. New York. US. 488 s. Suren, A.M. & Winterbourn, M.J. 1992: The influence of perifyton, detritus and shelter on invertebrate colonization on aquatic bryophytes. Freshwater Biology 27: Ympäristöhallinto Ympäristöhallinnon verkkosivut [luettu ]. Vuori, K-M. & Muotka, T. 1999: Benthic communities in humic streams. Teoksessa: Keskitalo J. & Eloranta P. (toim.): Limnology of humic water, Backhuys Publishers, Leiden, The Netherlands. pp Copyright Pöyry Finland Oy 46

51 Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo H. (toim.) 21. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 12 s. Wallace J.B., Grubauh J.W & Whiles M.R Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6: Wright J.F., Sutcliffe D.W. & Furse M.T. 2: Assessing the biological quality of fresh waters: RIVPACS and other techniques. 1 st ed. Fresh water biological association. Ambleside. UK. 373 s. Ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu 213. < asp> [luettu ]. 47 Copyright Pöyry Finland Oy

52

53 Liite 1.2 Kuivajoen vesistöalueen intnsiivisen tarkkailun havaintopaikka Kui5. Kuivajoen vesistöalueen vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikat.

54 Kuivajoen vesistöalueen laajan alueellisen tarkkailun havaintopaikat. Liite 1.2

55 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: poyry.com Tutkijantie 2A, 9571 Oulu Virpi Ervasti: / poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M6979 Kuivaniemen Vesi Oy 1. KUORMITUS LupaehdotPPO-27-Y , BOD7 atu < 2 mg/l > 9 %, 1/2 ka P <,7 mg/l > 9 %, 1/2 ka CODCr < 125 mg/l > 75 % (VNa 888/26) Kiintoaine < 35 mg/l > 9 % (VNa 888/26) PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 212 Näytteenottaja JoP JoP JuO JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,4 8 Vesistöön mg/l ,4 8 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,2 2, 1, 1,3 1,2 1,1 1,1 Vesistöön kg/d 1,2 2, 1, 1,3 1,2 1,1 1,1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 6,3 4,4 5,7 3,7 5,1 4,5 4,8 Käsitelty mg/l,56,2,43,8,34,22,28 Liukoinen fosfaatti-p mg/l,2 <,1,2 <,1,1,1,1 Vesistöön mg/l,56,2,43,8,34,22,28 Tuleva kg/d,82,88,82,82,6,7,7 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,7,4,6,2,4,4,4 Vesistöön kg/d,7,4,6,2,4,4,4 liuk PO4-P kg/d,,,,2 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,2 6,6 5,5 6, 4,9 5,2 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 6,1 5,6 3,7 5,8 4,4 4,3 4,4 Vesistöön kg/d 6,1 5,6 3,7 5,8 4,4 4,3 4,4 Käsittelyteho % , Kokonaisteho % , NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,2 6,6 5,5 6, 4,9 5,2 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,3 5, 3,6 5,1 3,9 3,9 4, Vesistöön kg/d 5,3 5, 3,6 5,1 3,9 3,9 4, Käsittelyteho % 15 24, Kokonaisteho % 15 24, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 6961 Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 212 Kuivaniemi_212.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

56 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < Vesistöön mg/l < Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 6, 6,6 5,5 6,7 4,8 5,5 5,1 Vesistöön kg/d 6, 6,6 5,5 6,7 4,8 5,5 5,1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 4, ,5 9, 9,6 9,3 Vesistöön mg/l 4, ,5 9, 9,6 9,3 Tuleva kg/d 8,3 13 9,2 11 8, 9,1 8,6 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,57 2,4 2,3 1,2 1,1 1,6 1,4 Vesistöön kg/d,57 2,4 2,3 1,2 1,1 1,6 1,4 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,9 6,1 9,4 6,3 6,7 Käsitelty 5,6 5,7 1, 6,8 7, Kemikaalit ALF-3 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5, 3,1 4,1 3, 3,8 Käsitelty 3,3 1,6 2,3 1,4 2,2 ph Tuleva 7,3 7,1 7,2 7,2 7,2 Käsitelty 7, 6,7 6,9 6,6 6,8 #DIV/! Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty,96,14,65,48,6 Käsitelty Al (Suod.,45µm) mg/l 1,4,75 1,7,45 1,1 Koli 44 C kpl/dl Happi mg O 2 /l 1,36 3,6 1,3 3,5 2,4 Kuivaniemi_212.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

57 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Selkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 5,4 8,3 6, 9,3 7,3 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S MLSS m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S SS kgss/m2h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l,,,, Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 5,4 8,3 6, 9,3 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,, Happi 1 mg/l 9,6 9,6 9,6 9,6 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamo saavutti Vna 888/26 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Toinen bioroottori edelleen pois käytöstä Puhdistamo saavutti Vna 888/26 raja-arvot kiintoaineen puhdistustehoa lukuu ottamatta ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta. Toinen bioroottori edelleen pois käytöstä. Näytteenoton aikana on tuotu 1 m 3 sakokaivolietettä, joka ei ole mukana tulevan veden näytteessä. Jätevettä oli paljon, joten se oli laimeaa ja siksi puhdistustehot olivat keskim. alempia. I/II Ensimmäisellä puolivuotisjaksolla puhdistamo saavutti luparajat, mutta kiintoaineen puhdistusteho ei saavuttanut Vna 888/26 raja-arvoa Puhdistamo saavutti Vna 888/26 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa Puhdistamo saavutti Vna 888/26 raja-arvot ja (puolivuosittaiset) lupaehtorajat lukuun ottamatta kiintoaineen puhdistustehoa. Kokoomat (5 kpl) otettu käsin virka-aikana. Toinen bioroottori pois käytöstä. II/II Toisella puolivuotisjaksolla puhdistamo saavutti luparajat, mutta kiintoaineen puhdistusteho ei saavuttanut Vna 888/26 raja-arvoa Oulussa Kuivaniemen Vesi Oy Iin ympäristölautakunta PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virpi Ervasti, Ins.AMK Kuivaniemi_212.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

58 Tutkimustodistus KORVAAVA Korvaa lähetetyn tutkimustodistuksen.kuparipitoisuus tarkistettu alihankinnasta.korjattu Cu-tulos. 1(1) Pöyry Finland Oy PL LASKUTUS Jakelu: Näytetiedot Näyte K Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Kuivaniemen jvp liete Tutkimus valmis Viite Kuivaniemen jvp liete Analyysi Menetelmä Yksikkö Kuivaniemen jvp liete N VarioMax % 3, ph Sis. men. 6,8 Hehkutusjäännös t.p. SFS 38:199 % t.p.,88 Kuiva-aine SFS 38:199 % 3,28 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg 13 6 Hg EN 13657, EN 1483-E12- mg/kg 4,2 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg 1 4 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg 13 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg < 3, Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg 14 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg 33 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg 1 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg 1 1 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg 1 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg 6,6 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg 5 1)Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAStekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OES/MS-tekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Päivi Kaustinen Laborantti Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A 215 Laskut PL Raisionkaari Tikkalantie Nevantie Nuottasaarentie Harjutie Tarkastamonkuja Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

59 Liite 3 Kuivajoen vesistöalueen turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 212 Liite 3.1 Liite 3.2 Liite 3.3 Liite 3.4 Liite 3.5 Liite 3.6 Liite 3.7 Liite 3.8 Liite 3.9 Liite 3.1 Liite 3.11 Liite 3.12 Jääräsuo la1-2 Karsikkosuo pvk1 Komppasuo pvk1 Kompsasuo pvk2 Kompsasuo pvk3 Kuurtosuo pvk1 ja tehon tarkkailu Kuurtosuo pvk3 Puutiosuo pvk1 Ruonansuo pvk1 ja tehon tarkkailu Susiojanlatvasuo pvk1 Kontio-Klaavunsuo pvk2 ja tehon tarkkailu Turkkisuo la/pvk2

60 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Jääräsuo Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: la 1-2 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Jääräoja-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 51 ha Liite 3.1 1/2 Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , , 314 7, , ,85 75, Mittapato , , , , , ,33 22, Mittapato , , , , , 336 1,1,52 12,1,13, Mittapato , , , 15, , , ,37 18, Mittapato , < , , 14, , , ,32,6 16,8,7 1, Mittapato , , ,5 15, , ,98 23, Mittapato , , , , ,5,65 11,2,5 1, Mittapato , , , , ,5 1, Mittapato , , ,2 17, , ,4 9, Mittapato , , , 21, , , ,22 7, KESÄ keskiarvo 7, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 582 1,7,6 27,25 1, keskihajonta, ,2 Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot: Mitattuja virtaamatietoja lähtien valumat arvioitu vesistömallin (63.14) avulla.

61 Liite 3.1 2/2 Jääräsuo l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,5 µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d 8, 6 3, 14 7, 5 2,5 12 6, 4 3 2, 1, , 4, 3, 2 1, 4 2, 1,5 2 1, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

62 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Karsikkosuo Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ranua Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Heinijjoki-Kivijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 57 ha Liite 3.2 1/2 Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , < , 68 1, , , ,8 2 mp , , , , , ,5 3 mp , < < , , ,7 148,29,19 4,8,2,2 2, 4,6 4 mp , < , , ,1 542, mp , < < , 8, , ,6 221,48,35 7,3,4 4,2 5, 6 mp , < , 9, , ,5 49 1, mp , < , , , 243 4,9 85,32,22 2,9,1,9 4, 11,2 8 mp , , ,6 6, , ,8 9,55 3, 2,9 9 mp , , , 5,6 18 2, ,7 61,34 2,2 3,2 1 mp , < , 15, , ,2 159,37 5,3 5, KESÄ keskiarvo 6, ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 33,9,26 11,2,2 3,7 14 keskihajonta,3 3, ,6 Nettokuormitus g/ha d,6 4 Lisätiedot: Virtaamatiedot EHP-tekniikka Oy Virtaamatietoja lähtien virtaamat laskettu vesistömallin ja Turkkisuon valumien avulla

63 Liite 3.2 2/2 Karsikkosuo l/s km 2 14, Valuma keskiarvo näyte mg/l 2,5 Kiintoaine g/ha/d 7, 12, 2, 6, 1, 5, 8, 1,5 4, 6, 1, 3, 4, 2, 2,,5 1,,, , kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 1 Kokonaistyppi g/ha/d ,5 2, 1,5 1,, , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

64 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Komppasuo Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Keväoja-Kivijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 148 ha Liite 3.3 1/2 Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , ,3 2 Mittapato , , , ,4 433,35 13, Mittapato , <2 41 <5 8 2 < , , ,8 36,18,3 1,5,6,21 5, Mittapato , < , , ,4 283,22 1,3 1 5 Mittapato , < , , , ,6 391,37,7 12,9,6,3 11, Mittapato , < ,5 19, , ,9 523,39 16, Mittapato , < , ,9 217,17,2 6,7,3,1 7, Mittapato , , ,2 19, , ,7 191,15 6, Mittapato , , ,6 21, , ,4 148,14 5, Mittapato , , ,5 3, , ,5 164,73 99, KESÄ keskiarvo 7, , ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 425,31,4 23,,5,2 8,2 25 keskihajonta,2 4, ,1 236,6 Nettokuormitus g/ha d 12 Lisätiedot: Padottaa, vesipintojen ero 3 cm. Virtaamatieto ei luotettava, kuormituksia ei laskettu Virtaamatietoja lähtien virtaamat laskettu vesistömallin ja Turkkisuon valumien avulla

65 Liite 3.3 2/2 Komppasuo l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 5, 4,5 4, Kiintoaine g/ha/d , , 2,5 2, , ,,5, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d,8 µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d 12, 2,7,6 25 1, 15,5 2 8,,4 15 6, 1,3 1 4, 5,2,1 5 2, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

66 Puh Fax Liite 3.4 1/2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Kompsasuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Hamarinjoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , < , , 61 #DIV/! 2 Mittapato , , , Mittapato , < , Mittapato , , Mittapato , , Mittapato , , KESÄ keskiarvo 6, , ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 52, ,3,9 29,11 2, keskihajonta,4 7, ,4, , Nettokuormitus g/ha d 1,4 5,9 64 Lisätiedot: Vedet johdetaan pvk2:lle Kompsasuon kentältä pvk Padottaa, vesipintojen ero noin 1 cm Padottaa, vesipintojen ero 2, cm Kesän ominaiskuormitus laskettu Kompsasuo pvk3:n kesän 212 keskivaluman (52.8 l/s km2) ja pvk2:n veden laadun perusteella.

67 Liite 3.4 2/2 Kompsasuo, pvk2 l/s km 2 4, 35, 3, Valuma, Kompsasuo PVK3 keskiarvo näyte mg/l 1, 9, 8, 7, Kiintoaine g/ha/d , 6, 3 2, 5, 25 15, 4, 2 1, 3, 15 5,, 2, 1,, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 8 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d 3, 7 6 5,9,8,7, , 2, 4,5 6 15, 3 2 1,4,3,2, , 5, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

68 Puh Fax Liite 3.5 1/2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Kompsasuo, pvk3 Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Hamarinjoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 59,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , Mittapato , , , , ,4 491,58 9, Mittapato , < < , 9, 297 5, ,8 463,36,1 1,5,6,2 3, Mittapato , < ,5 2, , ,2 887,83 23, Mittapato , < , ,5 2, , 261 5, ,45,41 28,,11,6 48, Mittapato , , , 16, , , ,5 38,6 1 7 Mittapato , < , , , ,5 528,68,17 12,,5,3 63, Mittapato , ,2 18, , , ,37 16, Mittapato , , ,4 19, , ,8 62 1,27 13, Mittapato , , , 31, , , ,45 138, KESÄ keskiarvo 6, , 571 2, ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,88,19 35,7, keskihajonta,2 7, , ,4 Nettokuormitus g/ha d 1, 12,2 128 Lisätiedot: Mittapadon vedenkorkeutta ei merkitty, kuormitusta ei laskettu Virtaamatietoja lähtien virtaamat laskettu vesistömallin ja Turkkisuon valumien avulla 9.7. Mittausdatan mukaan ei virtaamaa 6.7. Vedet johdetaan tältä pvk:ltä vielä pvk2:lle

69 Liite 3.5 2/2 Kompsasuo, pvk3 l/s km 2 4 Valuma keskiarvo näyte mg/l 21, 19,5 Kiintoaine g/ha/d , 16,5 15, ,5 12, 4 2 1,5 15 9, 7, , 4,5 3, 2 1 1,5, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 9 Kokonaisfosfori g/ha/d 6, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d , , , , , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

70 Puh Fax Liite 3.6 1/4 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Kuurtosuo pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii/Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Hamarinjoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Suppea Mittapadon valuma-alue: 11 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d. 6 1 mp ,7 14, 18 < , , ,3 645,83, ,4 7, mp , < , , 9, ,8 88,6,1 4,2,5, mp , , , 13, , , 417,36,8 2 2, 4, mp , , ,8 639, mp , , ,5 14, , ,9 276,14,4 13,2,5 2, KESÄ keskiarvo 7, , ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17,7 313,23,4 16 1,9 3, keskihajonta, , ,5 Nettokuormitus g/ha d 8,7 11 Lisätiedot: Virtaamatiedot EHP-tekniikka Oy Padottaa Vesi kiersi padon osittain. Mitattu virtaama ei täysin oikein. Virtaama arvioitu vesistömallin perusteella Turveruukki Oy, omavalvontanäyte (ylivirtaama)

71 Liite 3.6 2/4 Kuurtosuo pvk1 l/s km Valuma mg/l 3,5 3, Kiintoaine g/ha/d ,5 2, 1,5 1, ,5, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 25 Kokonaisfosfori g/ha/d,9 µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d 6 2,8, ,6,5,4, ,2, , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

72 Puh Fax Liite 3.6 3/4 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Kuurtosuo pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Ii/Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Hamarinjoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 11 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk 1:n yläpuoli 1 Pvk1 yp , , Pvk1 yp Pvk1 yp , , Pvk1 yp , , Keskiarvo KESÄ 6, ,2 KESÄ Keskiarvo SYKSY SYKSY Pvk 1:n alapuoli 1 Pvk1 ap ,7 14, 18 < , 2 Pvk1 ap Pvk1 ap , ,3 4 Pvk1 ap , , Keskiarvo KESÄ 7, ,8 Keskiarvo SYKSY Lisätiedot: Vesi kiersi mittapadon osittain. Tehoja ei laskettu. Sivu 1 (2) Kuurtosuo pvk1 212.xlsx; tulostus /13:27

73 Liite 3.6 4/4 Kuurtosuo pvk1 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli Sivu 2 (2) Kuurtosuo pvk1 212.xlsx; tulostus /13:27

74 Puh Fax Liite 3.7 1/2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Kuurtosuo pvk3 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk3 Kunta: Ii/Simo Koordinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Hamarinjoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Suppea Mittapadon valuma-alue: 9 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , < , ,5 34 4, , , , , , 387 5, KESÄ keskiarvo 6, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17,7 171,5,1 28,5 1, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,2 19,9 62 Lisätiedot: Ei virtaamanmittausta Turveruukin omavalvontanäyte, ylivirtaamatilanne. Kesän ominaiskuormitus laskettu Kuurtosuo pvk1:n keskivaluman (17.7 l/s km2) ja pvk3:n veden laadun perusteella.

75 Liite 3.7 2/2 Kuurtosuo pvk3 l/s km Valuma mg/l 8, 7, 6, 5, Kiintoaine g/ha/d , 1 3, 2, 1,, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 45 Kokonaisfosfori g/ha/d 1, µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d ,9, ,7,6,5,4, ,2, , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

76 Puh Fax Liite 3.8 1/2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Puutiosuo Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Säynäjäoja-Kivijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 96,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , - 2 Mittapato , , ,9 231,31 7, Mittapato , < , , ,6 18,26,4 6,3,5 1,8 34, Mittapato , , , ,3 558, Mittapato , < , ,1 66 1,9,51 19,12 4,12 113, Mittapato , , , , , , Mittapato , < , ,6 353,66,31 13,8 3,5 86, Mittapato , ,6 226, Mittapato , , ,5 16, , ,5 187,39 7, Mittapato , , , 18, , ,4 349, KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , 372,69,27 15,2,8 2, keskihajonta,1 3, ,6 Nettokuormitus g/ha d,31 5,7 11 Lisätiedot: Vesi virtaa mittapatorummun vierestä, virtaamaa ei voi laskea. Kevätjakso Paikalle asennettu uusi mittakaivo, telog kuivilla Padolla ei näkyvää virtausta, mutta vesi vuotaa jostakin rummun ohi. Näyte otettu virtaavasta vedestä Yhteyshenkilön mukaan pato rikki, vesi kiertää patorummun. Anturi n. 2 cm vedenpinnan yläpuolella. Näyte ojasta patorummun jälkeen Vesi virtaa padon ohi, vedenpinta 2 cm v-aukon alapuolella. Soitettu Vapolle Vesi menee edelleen padon alta. Näyte otettu padon alapuolelta. Virtaamat arvioitu Puutiosuon pvk2-3:n virtaamatietojen avulla.

77 Liite 3.8 2/2 Puutiosuo l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 25 mg/l 14, Kiintoaine g/ha/d , 1, , , 1 5 4, 2, 5, kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 3, µg/l 16 Kokonaistyppi g/ha/d 12, ,5 2, , 8, 25 1,5 8 6, ,, , 2, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

78 Puh Fax Liite 3.9 1/4 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Ruonansuo, pvk1 Haltija/tuottaja: SimonTurvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Ruonanoja-Luujoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 157,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Esense Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , , ,2 2 Mittapato , , , 27, , , Mittapato , , , 18, ,5 389,51, ,8 1, Mittapato , , , 25, ,5 32, Mittapato , < , ,5 18, ,4 569,78,17 23,6 2, Mittapato , , ,5 22, ,6 727, Mittapato , , , ,1 339,35,22 16,7 4, Mittapato , , , ,1 21,25 11, Kosteikko ,1 19, , ,8 16, , ,4 186,25 11, kosteikko , , , 12, 61 4, ,9 74,84 67, KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,7 464,59,18 28,6 3, keskihajonta,3 2,5 2,7 5, ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Padottaa, tulva, virtaamatieto ei luotettava. Virtaamamittari (Esense) asennettu Kok.N analyysin viiveaika ylittynyt 1 päivällä, tulos suuntaa-antava

79 Liite 3.9 2/4 Ruonansuo, pvk1 l/s km 2 1 Valuma keskiarvo näyte mg/l 7 Kiintoaine g/ha/d 25, , 15, 1, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 35 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,8 µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d 9, ,6 1,4 1,2 1, , 7, 6, 5, ,8,6,4, , 3, 2, 1, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

80 Puh Fax Liite 3.9 3/4 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Ruonansuo, pvk1 Haltija/tuottaja: SimonTurvejaloste Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Ruonanoja-Luujoki-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 157,5 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk 1:n yläpuoli 1 pvk1 yp , pvk1 yp , , pvk1 yp , , Keskiarvo KESÄ 6,4 21, ,2 KESÄ Pvk 1:n alapuoli 1 kosteikko ,7 21, ,9 2 kosteikko , ,9 3 kosteikko , , Keskiarvo KESÄ 6,7 2, ,8 Lisätiedot: Sivu 1 (2) Ruonansuo 212.xlsx; tulostus /13:3

81 Liite 3.9 4/4 Ruonansuo, pvk1 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk 1:n yläpuoli Pvk 1:n alapuoli Sivu 2 (2) Ruonansuo 212.xlsx; tulostus /13:3

82 Puh Fax Liite 3.1 1/2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Kuivajoen turvetuotannon tarkkailu 212 Kohde: Susiojanlatvasuo Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: 16WWE1898 Purkuvesistö: Susioja-Kuivajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 82 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Mittapato , , , , Mittapato , , , , ,5 428,35 9, Mittapato , < , ,5 7, ,6 65 8,5 184,2,3 5,,2, Mittapato , , , 1, , ,6 283,32 4, Mittapato , < , , 7, , ,1 486,71,14 2,2,4, Mittapato , , ,5 9,4 34 4, ,9 447,57 2, Mittapato , < , , 6,1 18 1, ,8 45,4,1,8,1,3 5,2 3,7 8 Mittapato , , ,1 4,3 42, ,2 45,5,2 1,5 9 Mittapato , , ,2 17, , ,9 27,5 9, Mittapato , , , 2, , ,7 118, KESÄ keskiarvo 7, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 14,8 366,37,6 7,2,2, keskihajonta,2 6, ,8 Nettokuormitus g/ha d,19 2,6 16 Lisätiedot: Kova virtaus ja pyörteily, virtaamatieto ei täysin luotettava. Kuormitus laskettu näytteenottohetken virtaamalla. Kevätjakso.

83 Liite 3.1 2/2 Susiojanlatvasuo l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 8, 7, Kiintoaine g/ha/d , , 4, 3, , 5 1,, kuormitus 212 pitoisuus 2129 µg/l 45 Kokonaisfosfori g/ha/d 8, µg/l 1 Kokonaistyppi g/ha/d , , 5, 4, 3, 2, , , kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

84 Puh Fax Liite /4 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Kohde: Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Vesistöalue: Kuivajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: TarkkailuluokkaYmpärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 328,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 19, , , 58,1 2,4 7,9 2 pvk , , , 37, ,6 22, 1,6 5,6 3 pvk , , , ,8 368, pvk ,3 5, , , 6, , 44, pvk , , , 32, , ,9 35, pvk , < ,5 23, , ,5 264,2 6,3 6,3 7 pvk , < 2 64 < < , 19, , ,1 24,2,1 6,2,2,3 6, 4,8 8 pvk , , , 12, , ,5 292,2 8, pvk , , 78 < , ,5 16, , , 336,3,4 8,7,3, pvk , , ,5 2, , ,6 372,2 9, pvk , < 2 74 < , , 21, , ,6 266,1,1 6,1,2, pvk , , ,5 19, , ,7 231,1 4, pvk , 16 9, 4 < , 24, ,6 146,1 3,6 4,6 14 pvk , , ,5 28, , ,5 753, pvk , < ,5 14, , ,7 455, Jakelu: TALVI keskiarvo 6, ,3 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 8, , 58,1 2,4 7,9 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,,7 1, KEVÄT keskiarvo 6,6 8, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2 3,1 2,5 187,7 Nettokuormitus g/ha d,,, KESÄ keskiarvo 6, , 68 2, ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,7 3454, ,2,2 6,4,2, keskihajonta,2 5,4 5,1 1,7 137, ,8 Nettokuormitus g/ha d, 1,1, SYKSY keskiarvo 6, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 5, , keskihajonta,2 1,4 3,5 71,7 Nettokuormitus g/ha d, 1, VUOSI VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Padottaa Padotuksen vuoksi jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Padottaa Padottaa Ylimääräinen näyte pvk:n ohi virtaavasta vedestä: ph 5,8, CodMn 13 mg/l, kok.p 26 µg/l, kok.n 84 µg/l, kiintoaine 6,6 mg/l

85 Liite /4 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 1 µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

86 Puh Fax Liite /4 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Kohde: Kontio-Klaavunsuo, pvk2 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Ii Vesistöalue: Kuivajoki Jakelu: Projekti: 16WWE1893 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk2 yp , , pvk2 yp , , , pvk2yp , , , pvk2yp , , , pvk2yp , , , pvk2 yp 7 pvk2 yp 8 pvk2 yp 9 pvk2 yp 1 11 Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7,1 14,4 6, 34,7 834, 33,7 17, 4, 9,6 KESÄ Keskiarvo SYKSY #### #DIV/! ##### ##### ##### SYKSY ##### ##### #DIV/! #DIV/! #DIV/! Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,7 2 pvk , < 2 64 < < 1 3 pvk , < ,5 4 pvk , < 2 74 < , 5 pvk , 16 9, 4 < 1 6 pvk2 7 pvk Keskiarvo TALVI Keskiarvo KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6,7 24, 16, 2, 68 2, ,2 Keskiarvo SYKSY #### #DIV/! ##### ##### ##### Lisätiedot: Sivu 1 (2) tehon tarkkailu_kontio-klaavunsuo 212.xls; tulostus /13:36

87 Liite /4 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 tehon tarkkailu reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Sivu 2 (2) tehon tarkkailu_kontio-klaavunsuo 212.xls; tulostus /13:36

88 Puh Fax Liite /2 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Kohde: Turkkisuo, la/pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la / Kunta: Ii pvk Vesistöalue: Kuivajoki Projekti: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka:Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 184,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , ,5 28, , la , , , , la , , , , la ,5 7, , 166 6, ,9 18,4 4, 3 5 la ,5 7, , 897 5, ,8 11,2 2, la ,4 8, , , ,4 11,1 2, la ,3 9, , , ,3 26,2 5, la ,7 8, , ? , la , ? , pvk , , , , pvk , < 5 < , , 15, , ,9 1,3 13,6, pvk , , , 21, , pvk , < , 16, ,,6 9,3,3, pvk , , , 16, , , pvk , 91,5 3, pvk , ,6 13, , ,4 93,5 3, pvk , , ,2 2, , ,1 84,5 4, pvk , , , 23, , , pvk , , 11, , , Jakelu: TALVI keskiarvo 6, ,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 8,6 913, 5,7 85,6 8,6 42 keskihajonta, ,4 Nettokuormitus g/ha d,5 6,2 32 KEVÄT keskiarvo 5, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta, ,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , 1,1 8,9,1, keskihajonta,1 6,2 19 2,1 257, ,6 Nettokuormitus g/ha d,8 2,9 49 SYKSY keskiarvo 6, SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,1 4,2 9, ,5 Nettokuormitus g/ha d 1, VUOSI keskiarvo 6, , ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Pumppausta ei ole vielä aloitettu, mp:lle ei olisi pitänyt mennä vettä lainkaan (lähde: Aleksi Appel) Mp kokonaan veden alla, allas tulvii yli Runsaasti jäätä padon päällä, näyte padon edestä Padottaa, vesipintojen ero alle 1 cm Näyte padon edestä, rummussa jäätä Näyte virheellisestä paikasta. Kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran veden laadulla Koko mp veden alla, padotus Jaksot ja virtaamat arvioitu vesistömallista

89 Liite /2 Turkkisuo, la/pvk2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 28 näyte mg/l 18, 16, 14, Kiintoaine g/ha/d , 1, 8, 6, , 2,, 3 kuormitus 212 pitoisuus 212 µg/l 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 4 µg/l 3 Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

90 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen vesistötarkkailu Liite 4. t Happi ph Sähkönjoht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe Aika C mg/l kyll.% ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l Kui5, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ,1 1,7 74 6,4 5, ,9 2, ,3 12,7 88 6,7 7, ,4 7, ,2 13,4 92 6,8 7, , 4, ,3 13,8 95 6,9 7, ,1 5, ,3 11,4 79 6,5 6, ,4 3, ,4 12, 83 6,6 6, ,5 23, ,5 12, 83 6,3 3, ,1 13, ,6 12,9 9 5,9 2, ,7 8, ,3 12,2 91 5,6 1, , 7, ,1 1,7 93 5,9 1, ,4 7, ,1 8,7 91 7,1 4, ,5 4, ,1 1, 93 7,2 4, ,7 5, ,8 12,7 94 6,6 3, ,4 8, ,5 13,4 96 6,3 2, ,3 3, Ka, talvi,2 11,7 81 6,6 6, ,2 5,2 255 Ka, IV-V 1,8 12,3 88 6,3 4, ,8 9, 2429 Ka, kesä 14,6 9,4 92 7,2 4, ,6 5, Ka, talvi 13,7 95 7, 7, ,2 4,2 295 Ka, IV-V 12,1 93 6,7 3, ,5 4, 21 Ka, kesä 9,1 93 7,2 4, , 5,9 295

91 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen yhteistarkkailu Liite 5 1/4. 2,5 2,5 t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Kiv ,2 1,6 73 6,7 6, , ,5 9,1 93 6,8 2, < 5 < ,2 5,1 2 6, ,4 7,2 75 6,7 2, < ,9 9,5 3 6, ,2 8,6 84 7, 3, < 5 < ,8 11, 3 5 8,4 32 Keskiarvo kesä-elokuu 16, 8,3 84 6,8 3, < , 8, ,1 18 Kiv ,3 9,9 68 6,7 6, , ,3 1,5 79 5, 1, , ,7 6,7 7 6,5 3, < , ,2 7,5 74 6,8 3, < , , 8,2 76 7,2 5, < ,4 4 5 Keskiarvo heinä-syyskuu 15, 7,5 73 6,8 4, < , Kiv ,3 1, 69 6,6 5, , ,6 6,9 7 6,2 2, < , ,8 8,2 79 6,7 3, < 5 < , 5 2 Keskiarvo heinä-elokuu 15,2 7,6 75 6,5 2, < , 4 45 Kiv ,2 1,7 74 6,5 4, , ,8 7,7 78 6,4 2, < , , ,1 7,5 78 6,3 2, < , , ,2 7, 71 6,5 2, , ,3 Keskiarvo kesä-elokuu 16,4 7,4 76 6,4 2, , ,1 Oij ,8 6,1 43 6,8 7, , ,3 8,2 87 6,6 2, < 2 52 < ,2 5, , ,2 7,6 81 6,5 2, < 2 59 < 5 < ,6 1, , ,3 8,3 89 6,8 2, < ,1 8, ,9 Keskiarvo kesä-elokuu 18,6 8, 86 6,6 2, < ,3 8, ,6 Kui ,2 6, , ,2 2, , ,7 2, < 5 5 9, ,5 2, ,2 9

92 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen yhteistarkkailu Liite 5 2/4. 2,5 2,5 t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Kui ,2 12,1 83 6,7 6, , ,2 8,1 87 7,1 3, < 5 < , ,8 8,6 83 7,1 3, ,2 3 1 Keskiarvo heinä-elokuu 16,5 8,4 85 7,1 3, , Kui ,3 11,4 78 6,8 6, , ,6 7,6 8 6,9 3, < , ,3 8,1 8 6,9 3, ,4 3 1 Keskiarvo heinä-elokuu 16,5 7,9 8 6,9 3, , Kui ,2 1,5 72 6,8 5, , , 7,3 77 6,7 2, < , ,3 7,6 75 6,7 2, < ,5 3 2 Keskiarvo heinä-elokuu 16,7 7,5 76 6,7 2, < , 2 6 Kui ,1 8, 56 6,6 5, , ,2 7,8 79 6,5 2, < , , ,2 7,2 77 6,6 2, < , 1 9 1, ,6 7,7 76 6,6 2, < , , Keskiarvo kesä-elokuu 16,3 7,6 77 6,6 2, < , ,2 Ruo ,3 11,4 78 6,7 11, , ,2 7,4 74 6,8 8, < , ,4 7,9 81 7,1 9, ,9 4 9 Keskiarvo heinä-elokuu 15,8 7,7 78 7, 8, ,5 4 7 Luu ,2 13, 89 6,8 6, , ,5 7,5 79 6,9 4, < 2 74 < , ,6 7,9 76 7, 5, < 5 < , 5 6 Keskiarvo heinä-elokuu 15,6 7,7 78 7, 5, < , 4 65 Sus ,8 8,6 81 7,1 6, , ,5 9,7 85 7,1 6, < , 4 9 Keskiarvo heinä-elokuu 11,2 9,2 83 7,1 6, ,9 4 25

93 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen yhteistarkkailu Liite 5 3/4. 2,5 2,5 t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Ham ,2 11,1 76 6,7 7, , ,3 7,6 78 6,9 4, , ,1 8,8 85 7,3 6, < 5 < 5 2 2,6 2 7 Keskiarvo heinä-elokuu 15,2 8,2 82 7,1 5, , Kon ,4 7,4 76 7,3 9, < , ,1 8,1 75 7,4 11, < ,6 1 7 Keskiarvo heinä-elokuu 14,3 7,8 76 7,4 1, < , Kar ,5 7,9 74 7,1 6, , ,8 8,2 74 7,1 7, ,9 4 Keskiarvo heinä-elokuu 11,7 8,1 74 7,1 6, , Säy ,9 9,7 72 5,5 1, < ,8 7,3 69 7, 6, < , ,9 8, 73 7, 7, < , ,5 8,3 73 7,1 6, ,5 3 6 Keskiarvo heinä-syyskuu 11,1 7,9 72 7, 6, ,8 4 5 Kev ,8 6,9 7 6,8 4, , ,2 7,3 7 6,8 4, ,3 2 1 Keskiarvo heinä-elokuu 14,5 7,1 7 6,8 4, , Nää ,2 6,9 48 6,6 8, , ,1 4,9 5 6,4 3, < , ,2 6,5 69 6,6 4, < ,8 2 6 Keskiarvo heinä-elokuu 17,2 5,7 6 6,5 3, < ,1 2 6 Nuu ,2 9,4 64 6,5 5, , ,3 9, 62 5,4 1, , ,4 1,2 75 4,9 1, , ,1 7,3 71 6,3 2, < , ,1 7,4 74 6,2 2, < , ,4 6,8 68 6,5 3, , ,5 7,8 7 6,8 5, < ,1 3 8 Keskiarvo kesä-syyskuu 13,8 7,3 71 6,5 3, ,

94 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset, Kuivajoen yhteistarkkailu Liite 5 4/4. 2,5 2,5 t Happi ph S-joht. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Väri Sameus Kiintoaine Fe a-klorofylli kolif. bakt. Aika C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml Nuu ,2 11,2 77 6,5 3, , ,3 9, 62 5,1 2, , ,4 1,4 76 4,9 1, < ,5 8,3 81 6,3 2, < , ,6 7,6 76 6,2 2, < , ,8 7,9 8 6,4 2, , ,3 8,6 77 6,7 3, < , 4 2 Keskiarvo kesä-syyskuu 14,1 8,1 79 6,4 2, , Hei ,4 11,2 78 7,1 13, , ,4 7,8 73 7, 9, , ,9 8, 74 7,2 13, ,7 5 6 Keskiarvo heinä-elokuu 12,2 7,9 74 7,1 11, ,1 4 6

95 Liite 6.1. Kivi- ja Kuivajoen tutkimuskohteiden pohjaeläinnäytteistä havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuosina 29 ja 212 (Nemoura avicularis, N. cinerea & N. flexuosa ; Sensu : Lillehammer & Hynes, Diura bicaudata & D.nanseni ; Sensu : Brinck) (GROUP = ryhmä, juv. = nuori toukka-aste) Joki Jokityyppi Paikka Kivijoki Kt_P Kiinankoski Kivijoki Kt_P Tohokoski Kuivajoki St_P Hirvaskoski Näytemäärä (3 sek potkuhaavinta) Vuosi Oligochaeta Eiseniella tetraedra Oligochaeta sp Turbellaria Denrocoelum lacteum Planaria torva Hirudinea Erpobdella octoculata Glossiphonia complanata Helobdella stagnalis Mollusca Pisidium sp Sphaerium sp Radix peregra Gyraulus sp Bathyomphalus contortus Anodonta piscinalis Hydracarina Hydracarina Ostracoda Ostracoda Amphipoda Asellus aquaticus Ephemeroptera Baetis digitatus Baetis fuscatus Baetis niger Baetis niger GROUP Baetis rhodani Baetis vernus Baetis vernus / subalpinus GROUP Baetis sp Centroptilum luteolum Heptagenia dalecarlica Kageronia fuscogrisea Heptagenia sulphurea Leptophlebia marginata Leptophlebia sp Ephemera vulgata Serrratella ignita Ephemerella mucronata Caenis horaria Caenis rivulorum

96 Liite 6.2. Kivijoki Kivijoki Kuivajoki Kiinankoski Tohokoski Hirvaskoski Plecoptera Diura bicaudata Diura nanseni Isoperla obscura Isoperla difformis Isoperla sp Siphonoperla burmeisteri Taeniopteryx nebulosa Amphinemura borealis Nemoura avicularis Nemoura cinerea Nemoura flexuosa Nemoura sp Protonemura meyeri Protonemura sp. (juv.) Capnia sp Capnopsis schilleri Leuctra fusca Leuctra digitata Leuctra sp. (juv.) Trichoptera Rhyacophila nubila Rhyacophila sp. (juv.) Arctopsyche ladogensis Ceratopsyche newae Ceratopsyche silfvenii Cheumatopsyce lepida Hydropsyche pellucidula Hydropsyche saxonica Hydropsyche siltalai Hydropsyche sp. (juv.) Hydropsychidae (juv.) Neureclipsis bimaculata Plectrocnemia conspersa Polycentropus flavomaculatus Polycentropus irroratus Polycentropodidae (juv.) Psychomyia pusilla Agapetus ochripes Hydroptila sp Ithytrichia sp Oxyethira sp Goera pilosa Silo pallipes Apatania wallegreni Apatania sp Glyphotaelius pellucidus Hydatophylax infumatus Potamophylax sp Limnephilus sp Limnephilus rhombicus Limnephilidae Brachycentrus subnubilus Micrasema gelidum Micrasema setiferum

97 Liite 6.2. Kivijoki Kivijoki Kuivajoki Kiinankoski Tohokoski Hirvaskoski Lepidostoma hirtum Phryganea bipunctata Athripsodes cinereus Athripsodes sp. (juv.) Ceraclea annulicornis Ceraclea dissimilis Ceraclea excisa Ceraclea nigronervosa Mystacides azurea Mystacides sp Oecetis tetacea Sericostoma personatum Pyralidae Pyralidae Odonata Agrion splendens Agrion sp. (juv) <,8 mm Platycnemis pennipes Coenagrionidae (juv.) Coleoptera Elmis aenea Oulimnius tuberculatus Limnius volcmari Hydraena sp Limnebius sp Hyrdophilinae Platambus maculatus Ilybius sp Colymbetinae Sialidae Sialis lutaria Sialis fuliginosa Heteroptera Corixidae Diptera Tipula sp Eloeophila sp Dicranota sp Simuliidae Ceratopogonidae Chironomidae Atherix ibis Hemerodromia sp Wiedemannia sp Limnophora sp Ephydridae Paikka Kiinankoski Tohokoski Hirvaskoski Vuosi Yksilömäärä yht

98 Liite 7. Kuiva- ja Kivijoen pohjaeläinnäytteenottokohteet syyskuussa 29 j a 212 Pekka Majuri Pekka Majuri Kuva 1. Kivijoen Kiinankoski 29 Kuva 2. Kivijoen Kiinankoski 212 Pekka Majuri Kuva 3. Kivijoen Tohokoski 29 Kuva 4. Kivijoen Tohokoski 212 Pekka Majuri Pekka Majuri Pekka Majuri Kuva 5. Kuivajoen Hirvaskoski 29 Kuva 5. Kuivajoen Hirvaskoski 212

99 Liite 8a

100

101

102 Liite 8b.

103

104

105

106

107

108

109

110

111 KALATALOUSTARKKAILU WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 212 Osa II: Kalataloustarkkailu

112

113 Kuivajoen yhteistarkkailu v. 212 Osa II: Kalataloustarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Oijärvi Ravustus Kivijoen alaosalla Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kalastajien kommentit SÄHKÖKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset Vertailu aiempiin tuloksiin KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Vertailu aiempiin tuloksiin TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalataloustarkkailukohteiden sijainti Liite 2 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 212 Liite 3 Sähkökoekalastusten tulokset Liite 4 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 5 Kalastustiedustelukaavake Liite 6 Kalastustiedustelun perustulostus Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Copyright Pöyry Finland Oy

114 2 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

115 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu käsittää käyttö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun. Kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 27) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 1133/ , Tarkkailuohjelma sisältää vuotuisen kalastuskirjanpidon Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla, määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kuivaja Kivijoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kuivajoen vesistöalueella. Tässä raportissa esitetään kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 212, jolloin tarkkailuun sisältyivät vuotuisen kalastuskirjanpidon lisäksi määrävuosin tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelu. 2 KALASTUSKIRJANPITO 2.1 Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen makua ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Tarkkailusuunnitelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla tarkkailujaksolla vuosittain yhteensä 1, joista 7 kalastaa Oijärvellä ja Kivijokisuulla sekä 3 pyytää nahkiaista Kuivajokisuulla (liite 1). Edellisen tarkkailujakson loppupuolella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt Oijärven alueen osalta alle tavoitteen, joten kirjanpito järjestettiin v. 29 osittain uudelleen (taulukko 1). Vuonna 212 kirjanpitopalautukset saatiin tarkkailusuunnitelman edellytysten mukaisesti. Taulukko 1 Kirjanpitokalastajien määrä Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla v Alue Tavoite Oijärvi ja Kivijoen alaosa Kuivajokisuu Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 212 on esitetty liitteessä 2. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset (g/pkk, kpl/pkk) tai kalastuskertakohtaiset (g/kkr) saalisindeksit kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vuosien saalisindeksitulokset on esitetty raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 23 ja 24. Vuosien tulokset ovat raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Nahkiaisenpyynnin saalisindeksitulokset v on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy Tässä raportissa Copyright Pöyry Finland Oy

116 on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta ja kuvalliset esitykset vuosilta Oijärvi Oijärvellä ja Kivijokisuulla kalasti v kirjanpitokalastajaa. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Lisäksi harjoitettiin hiukan vetouistelua. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Vähäinen verkkopyynti Kivijokisuulla on sisällytetty Oijärven aineistoon. Yksi kalastaja harjoitti aktiivista koukkukalastusta sekä talvella että kesällä. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 212 yhteensä noin 12 kg, josta haukea oli 63 %, ahventa 2 % ja lahnaa 12 % (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kokonaissaaliista saatiin koukuilla puolet sekä verkoilla ja katiskoilla molemmilla reilu viidennes. Kalastajakohtainen saalis, 175 kg, oli keskimääräistä pienempi ollen kuitenkin kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin korkea. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Oijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Lahna Made Särki Säyne Siika Yhteensä kg/kalastaja Verkoilla saatu haukisaalis oli v. 212 pieni eli,48 kg/pkk ja lahnasaalis kohtalainen eli,74 kg/pkk (taulukko 3). Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän eli,15 kg/pkk. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 2,67 kg/pkk. Harvoilla verkoilla ei saatu särkeä ollenkaan. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon (311 pkk) ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,65 kg/pkk (taulukko 3). Haukea katiskoilla saatiin vähän eli,11 kg/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti (967 pkk) ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli yhteensä 61 kg ja,62 kg/pkk (taulukko 3). Koukkupyynnillä on saatu vuosittain isokokoisia haukia. V. 212 suurin hauki painoi 14,3 kg (liite 2). Vetouistelua harjoitettiin kesällä 212 vähän ja sillä saatiin haukea hyvin eli 3,6 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 3). Copyright Pöyry Finland Oy

117 Taulukko 3 Oijärven kirjanpitokalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat tai kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v kk vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Made Lahna Särki Säyne Siika Verkot I-IV # 4-1 mm V- VIII IX- XII I-XII Katiskat V-X Rantarysät X Iskukoukut I-XII Vetouistelu V-IX Oijärven verkkopyynnin kokonaisyksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan varsin hyvä eli tasoa 1,5-3,5 kg/pkk (kuva 1). V. 212 kokonaisyksikkösaalis oli keskimääräistä pienempi. Hauen yksikkösaalis on ollut v. 29 asti kohtalainen-hyvä eli tasoa,8-1,6 kg/pkk (kuva 1). Sen jälkeen hauen yksikkösaalis on ollut pieni-kohtalainen eli tasoa,4-,5 kg/pkk. Lahnan yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana kasvanut, ja viime vuosina se on ollut hyvä eli tasoa 1-2 kg/pkk (kuva 1). V. 212 Lahnan yksikkösaalis jäi kuitenkin vain kohtalaiseksi. Saatu lahnasaalis riippuu paljolti kulloinkin käytössä olleiden verkkojen silmäharvuudesta. Ahventa on saatu verkoilla vain vähän johtuen paljolti käytetystä verkkoharvuudesta (kuva 1). Copyright Pöyry Finland Oy

118 Kivijokisuulta vähäisellä verkkopyynnillä talvella saadut mateen yksikkösaaliit ovat olleet viime vuosina kohtalaisia-hyviä eli,8-2,7 kg/pkk (taulukko 3). Oijärveltä katiskoilla saadut ahvensaaliit ovat olleet myös kohtalaisia-hyviä eli,6-1,5 kg/pkk (taulukko 3). Iskukoukuilla saadun hauen yksikkösaalis on Oijärvellä kasvanut tarkkailujakson aikana, ja se on ollut viime vuosina varsin hyvä eli tasoa,5-,9 kg/pkk (kuva 2). 4 Copyright Pöyry Finland Oy

119 5 g/pkk SAALIS KAIKKI LAJIT Verkot # 35-1 mm, I-XII SAALIS G/PKK HAUKI 24 Verkot # 35-1 mm, I-XII 2 16 g/pkk SAALIS G/PKK LAHNA 25 Verkot # 35-1 mm, I-XII 2 g/pkk SAALIS G/PKK AHVEN Verkot # 35-1 mm, I-XII 6 g/pkk Kuva 1 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

120 6 1 SAALIS G/PKK HAUKI Koukkupyynti, I-XII 8 g/pkk Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Ravustus Kivijoen alaosalla Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta, josta ei kuitenkaan ole tarkkoja kirjanpitotietoja kaikilta vuosilta. Kesällä 212 Kivijoella ravusti 2 kirjanpitäjää 2 merralla. Rapuja saatiin saaliiksi 917 kpl ja yksikkösaalis oli hyvä eli 2, rapua mertavuorokautta kohden (liite 2.2). Yksikkösaalis on ollut v selvästi parempi kuin 2-luvun alkupuolella (kuva 3). Pieniä vapautettuja rapuja saatiin v. 212 lähes yhtä paljon kuin isoja rapuja, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Rapurutto on tuhonnut viime vuosina useiden Pohjanmaan jokien rapukantoja, mikä osaltaan lisää Kivijoen jokirapukannan merkitystä. 2,5 2, SAALIS RAPU kpl/md 1,5 1,,5, Kuva 3 Ravustuksen yksikkösaalis (kpl/merta-d) Kivijokisuulla v V. 25 asti yksikkösaaliissa mukana myös pienet vapautetut ravut. 2.4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kuivajokisuulla harjoitti v. 212 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, jotka kaikki pyytivät Suukosken-Runtinnivan alueella. Kehuksenkosken kirjanpitäjä ei ole pyytänyt nahkiaista ollenkaan v Hänen mukaansa alapuolinen pyynti on liian voimakasta, joten ylemmillä pyyntipaikoilla pyytäminen ei ole kannattavaa. Kirjanpitäjien kokonaissaalis v. 212 oli 154 nahkiaista ja pyydyskokukertakohtainen saalis oli Suukosken- Runtinnivan alueella 4,3 kpl/pkk (taulukko 4). Copyright Pöyry Finland Oy

121 Taulukko 4 Nahkiaisen mertapyynnin ajoittuminen (VIII-X), pyydyskokukerrat (pkk), saatu nahkiaissaalis (kpl) sekä pyydyskokukertakohtainen nahkiaissaalis (kpl/pkk) Kuivajokisuulla v kk vuosi pkk kpl kpl/pkk Suukoski-Runtinniva VIII-X , , , , ,25 Kehuksenkoski VIII-X , , ,51 Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut Suukosken-Runtinnivan alueella vuosittain huomattavasti (kuva 4). V. 212 yksikösaalis oli tarkkailujakson paras, mikä johtui paljolti varsin suurista virtaamista pyyntikauden aikana. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Kehuksenkoskella, joka on Suukosken-Runtinnivan yläpuolinen koski, yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni eli tasoa,5 kpl/pkk (kuva 4). Yksikkösaaliin oleellinen muutos Kehuksenkoskella 2-luvun alussa johtunee nahkiaisenpyytäjän ja pyyntipaikan muuttumisesta. Pyytäjän mukaan Kehuksenkosken alapuolinen voimakas nahkiaisenpyynti heikentää saaliita Kehuksenkoskessa. Copyright Pöyry Finland Oy

122 8 Suukoski-Runtinniva kpl/pkk 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, SAALIS KPL/PKK NAHKIAINEN Kehuksenkoski 7, SAALIS KPL/PKK NAHKIAINEN kpl/pkk 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 4 Nahkiaisen mertapyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kuivajokisuulla v Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 2. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen, mikä vaikeutti verkko- ja katiskapyyntiä (liite 2.2). Kahden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lähinnä lieviä makuvirheitä kesällä. Kuivajokisuulla tulvavirtaamat haittasivat ajoittain nahkiaisenpyyntiä. Toisaalta syksyllä saatiin myös nahkiaisen ennätyssaaliita. Nahkiaisen makuvirheitä ei kommentoitu v Nahkiaisen menekkivaikeudet vähensivät ajoittain eniten saalista saaneen pyyntiä. 3 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 3.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 6II GI-laitteella 6 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 1, koekalastusten perustulokset liitteessä 3 ja koealojen valokuvat liitteessä 4. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 3) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, Copyright Pöyry Finland Oy

123 sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 5 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 5-1 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 5-1 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 5-1 % Kuivajoella oli ollut aiemmin kesätulvaa, mutta vesi oli kalastushetkellä laskenut. Vesi oli hiukan tavallista alivettä korkeammalla, mutta kalastusolosuhteet olivat kuitenkin hyvät Tulokset Kuivajoen koekalastuskohteet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän (liite 3). Kivijoen koeala oli pääasiassa pientä kiveä ja soraa. Keskimääräinen vesisyvyys oli kalastushetkellä,3-,4 m ja pintavirrannopeus,5-,7 m/s. Vesikasvillisuus oli lähes täysin vesisammalta Fontinalis dalecarlica, jonka peittävyys oli 7-2 %. Muiden kasvilajien peittävyys oli alle 1 %. Rihmamaisia viherleviä oli koealoilla hiukan-vähän ja ruskeaa pohjasakkaa vähän. Koskikalasto vaihteli näytealoilla varsin paljon. Kalastoltaan monipuolisin oli Kuivajoen Soininkoski, jossa kalasto oli pääasiassa lohta, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua (taulukko 5). Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti ahventa ja madetta. Lohitiheys oli kohtalainen eli 12,1 yksilöä aarilla. Lohen poikasista 12 % (3 kpl) oli kesänvanhoja poikasia muiden ollessa 1-vuotiaita. Kuivajokeen ei ole istutettu viime vuosina lohta, joten saadut poikaset olivat luonnonpoikasia. Kuivajoen Hirvaskoski on kunnostettu louhikkoinen koski, josta ei ole tullut kunnostusten myötä monipuolista koskihabitaattia. Kohde ei ole kovin edustava koekalastuskohde. Hirvaskosken kalasto oli pääasiassa kivisimppua ja ahventa, joiden yksilötiheydet olivat pieniä. Hirvaskoskelta saatiin 1 kesänvanha harjuksen luonnonpoikanen. Kivijoen Tohokosken kalasto oli niukka koostuen pienin tiheyksin ahvenesta ja kivisimpusta. Taulukko 5 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) ilman laskennallisia korjauksia Kuivajoella ja Kivijoella v Alue Lohi Harjus Ahven Made Mutu Kivennuoliainen Kivisimppu Kuivajoki 1 (Soininkoski) 12,1 -,5,5 2,4 5,8 19,7 Kuivajoki 2 (Hirvaskoski) -,5 1,5, ,5 Kivijoki 3 (Tohokoski) - - 3, ,5 3.3 Vertailu aiempiin tuloksiin Kuivajoen yhteistarkkailuun liittyvät koealat on sähkökoekalastettu aiemmin v. 1998, 22, 26 ja 29 (Lapin Vesitutkimus 23, Pöyry Environment Oy 21). Kuivajoen Soininkoskella lohitiheys on voimistunut 2-luvun alkupuolella istutusten myötä (taulukko 6). Istutuksia ei ole enää tehty viime vuosina, joten v. 212 saadut poikaset olivat kaikki luonnonpoikasia. Kesänvanhoja lohenpoikasia eli varmuudella luonnonpoikasia saatiin myös vuosina 26 ja 29. Kuivajoen luontainen lohikanta on ainakin jonkin verran elpynyt 2-luvulla, ja esimerkiksi Soininkoskella poikastiheydet olivat v. 212 kohtalaisia. Harjustiheydet ovat Kuivajoella pienentyneet merkittävästi esimer- Copyright Pöyry Finland Oy

124 kiksi 198-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 1984). Soininkoskella harjusta on esiintynyt 2-luvulla vain pienin tiheyksin; kaikkina vuosina harjusta ei ole esiintynyt ollenkaan. Hirvaskoski ei ole yhtä monipuolinen koski kuin Soininkoski ja siellä lohta ja harjusta on esiintynyt yleensä vain pienin tiheyksin. Kesänvanhoja lohenpoikasia Hirvaskoskella ei ole esiintynyt. Kivijoen Tohokosken kalasto on ollut koko tarkkailujakson ajan niukka koostuen lähinnä ahvenesta ja kivisimpusta. Molempien yksilötiheydet ovat tarkkailujakson aikana pienentyneet. Tohokoski on ollut ainakin v. 26 ja 29 huonokuntoisen näköinen voimakkaan leväkasvuston vuoksi. 1 Taulukko 6 Kuivajoen sähkökoekalastusten tulokset (yks./1 m 2 ) v Kuivajoki 1 (Soininkoski *) Lohi 2,9 13,4 16,5 14,5 12, Harjus - 1,7 2,5 2, - Mutu 27,5 6,6 26, 13,5 2,4 Made 1, ,5 Hauki - - -,5 - Ahven 8, ,5 Kivisimppu 52,8 84, 1,5 12,5 19,7 Kivennuoliainen 23,9 35,7 7, 1, 5,7 Kuivajoki 2 (Hirvaskoski) Lohi 2,1 13,5 4, 1, - Harjus 2,3 -,5 1,,5 Mutu 4,5 81, 4, 2, - Hauki -, Made - -,5,5,5 Ahven 13,2 2,7 4,5 2,5 1,5 Särki 12,4 1, Salakka - - 3,5 - - Kivisimppu 28,3 11,8 2, 4,5 3,5 Kivennuoliainen 61,1 2,5 5, 2, - Kivijoki 3 (Tohokoski) Taimen 1, -,5 - - Made - - -,5 - Ahven 14,3 11,5 3, 3, 3, Särki 2, Kivisimppu 3,3 41,7 9, 8, 3,5 * v kalastettu Metsokoski 4 KALASTUSTIEDUSTELU 4.1 Aineisto ja menetelmät Kuivajoen vesistöalueen kalastustiedustelu tehtiin tammi-maaliskuussa 213 postitse Oijärven ja sen alapuolisen Kuivajoen luvanmyynnistä vastaavien tahojen kalastuslupamyyntitietojen pohjalta sekä osin alueen rakennetuille kiinteistöille. Tiedustelu ei kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia henkilöitä (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista). Tiedustelu tehtiin erikseen seuraaville luvanmyyntitahoille: Kuivaniemen osakaskunta, Kuivajokiyhdistys ry sekä Oijärven kalastusyhdistys ry. Luvanmyyntitiedot kattoivat myös Kivijoella kalastaneet henkilöt. Kuivajoen pienten osakaskuntien alueella luvanmyyntiä ei ole järjestetty, joten jokivar- Copyright Pöyry Finland Oy

125 ren osalta tiedustelu tehtiin otantana jokivarren rakennettujen kiinteistöjen (paikalliset ja kesämökkiläiset) omistajille. Kiinteistöjen omistajatiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Myös Luujoen ja Alimmaisen Luujärven osalta kysely suunnattiin alueen rakennetuille kiinteistöille, joiden omistajatiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Otanta oli kohdejoukosta riippuen 51-1 % (taulukko 7). Lopullinen otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 348 nimeä eli keskimäärin 62 % myytyjen kalastuslupien sekä alueen rakennettujen kiinteistöjen määrästä. Otantaa voidaan pitää kaikkien luvanmyyntitahojen osalta edustavana, sillä osoitetiedot oli tallennettu lupakannoissa varsin hyvin. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 269 kpl eli 77 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Kiinteistöille osoitettu tiedustelu oli kuitenkin talouskohtainen. Tiedustelukaavake esimerkkinä Oijärven kalastusyhdistys ry:n osalta on esitetty liitteessä 5 ja tiedustelun perustulostus kalastusyhteisöittäin liitteessä Taulukko 7 Tiedusteluaineisto v Lupia myyty/ Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa talouksia kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Oijärven kalastusyhd , , ,1 Kuivajokiyhd , , ,9 Kuivaniemen osk , , ,7 Kuivajokivarsi , , 42 34,1 Luujokivarsi , , Yhteensä , , ,5 4.2 Kalastajamäärä Kuivajoen alueelle myytiin v. 212 yhteensä 25 kalastuslupaa (taulukko 8). Lisäksi tiedustelussa oli mukana noin 36 lähialueen rakennettua kiinteistöä, jotka olivat lupamyynnin ulkopuolella. Selvitysalueella kalasti luvanvaraisesti yhteensä noin 28 kalastajaa. Kalastavien talouksien määrä oli noin 27. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta eri otantajoukoissa keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan tiedustelualueella kalastukseen osallistui jollakin tavalla yhteensä vajaa 5 henkilöä. Kalastajista 6 % kalasti Kuivajoen pääuomalla, 39 % Oijärvellä ja 14 % Oijärveen laskevalla Kivijoella (taulukko 8). Kalastus Hamarinjoella ja Luujoella oli vähäistä. Niillä kalasti 3-6 % kalastajista. Ravustusta harjoitti yhteensä 45 henkilöä, joista 22 ravusti Kivijoella, 2 eri osissa Kuivajokea ja 3 Hamarinjoella. Nahkiaisen mertapyyntiä harjoitti Kuivajokisuulla 1 henkilöä. Copyright Pöyry Finland Oy

126 Taulukko 8 Kalastajamäärä Kuivajoen alueella v Kalastajien määrä Kivijoki 41* Oijärvi 11 Hamarinjoki 16* Kuivajoki 169 Luujoki 8 Alimmainen Luujärvi 3 Yhteensä 284 *lähes kaikki kalastivat myös Oijärvellä 4.3 Kalastusaika Kalastus painottui kaikilla alueilla selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastus oli pääasiassa koukku- ja pilkkikalastusta. Oijärvellä harjoitettiin jonkin verran myös talviverkkokalastusta. Keskimääräinen kalastusaika kalastajaa kohden oli alueesta riippuen päivää vuodessa (taulukko 9). Aktiivisinta kalastus oli Oijärven alueella. Verkoilla kalastettiin aktiivisesti Oijärvellä sekä Kuivajokisuulla ja näillä alueilla verkkokalastusta harjoitettiin keskimäärin päivää (taulukko 1). Katiskoilla kalastettiin kaikilla alueilla keskimäärin noin 4-5 viikkoa. Heittovavoilla kalastettiin alueesta riippuen 5-11 kertaa kesän aikana. Taulukko 9 Keskimääräinen kalastusaika otantajoukoittain Kuivajoen alueella v Kalastuspäiviä keskimäärin Oijärven kalastusyhdistys 29 Kuivajokiyhdistys 16 Jokivarren kiinteistöt 21 Luujoen kiinteistöt 18 Kuivaniemen osk. 25 Taulukko 1 Kalastusaika otantajoukkojen keskimääräisenä arvona (verkoilla ja katiskoilla päiviä, heittovavoilla kalastuskertoja) Kuivajoen alueella v Verkot Katiskat Heittovavat Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Kuivajoki Luujoki Pyydykset Oijärvellä käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot, katiskat ja haukikoukut (taulukko 11). Jokialueilla kalastus oli pääasiassa heittovapa- ja katiskakalastusta. Kuivajoen Copyright Pöyry Finland Oy

127 pääuomalla, lähinnä jokisuulla, käytettiin merkittävästi myös verkkoja. Jokisuun verkoista osa saattaa olla jo meripyynnissä käytettyjä verkkoja. Kuivajoen alueella oli käytössä verkkoja ja katiskoja noin 24 kpl, heittovapoja 28 kpl ja koukkuja 33 kpl (taulukko 11). Käytännössä pyydysten määrä oli hiukan pienempi, sillä osa kalastajista saattoi käyttää samoja pyydyksiä eri alueilla. Rapumertoja oli käytössä 345 kpl, joista suurin osa oli pyynnissä Kivijoella (taulukko 11). Nahkiaismertoja oli käytössä Kuivajokisuulla noin 3 kpl. Pyydysfrekvenssit (pyydystä käyttäneiden osuus kalastajista), tiettyä pyydystyyppiä käyttäneiden kalastajien määrät ja keskimääräiset pyydysmäärät kalastajaa kohden on esitetty otantaryhmittäin ja pyyntialueittain liitteessä Taulukko 11 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kuivajoen aluella v Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Kuivajoki Luujoki Yhteensä Verkot Katiskat Rysät Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Nahkiaismerrat Saalis Kokonaissaalis Kuivajoen alueella v. 212 oli 9,8 t, josta haukea oli noin puolet, ahventa viidennes ja lahnaa 16 % (taulukko 12). Lohikalojen osuus saaliista oli pieni. Siikaa saatiin jokisuulta noin 17 kg, josta osa saattoi olla osin jo merestäkin. Lohta ja harjusta saatiin molempia noin 1 kg ja taimenta lähinnä satunnaisesti. Kokonaissaaliista 62 % saatiin Oijärvestä ja 3 % Kuivajoen pääuomasta (kuva 5). Kivi-, Hamari- ja Luujoen saalis oli pieni eli tasoa 2-3 kg. Kalastajakohtainen saalis oli alueesta riippuen 8-56 kg ja keskimäärin 35 kg (taulukko 12). Hauki ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit kaikilla alueilla (kuva 5). Lahnaa ja madetta saatiin merkittävästi Oijärveltä ja Kuivajoen pääuomalta. Lohi, taimen, siika ja harjus saatiin käytännössä Kuivajoen pääuomasta. Kivi-, Hamarin- ja Luujoen saalis oli lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Oijärven kunnostushankkeeseen liittyen järvestä kalastettiin vähäarvoista kalaa (pääasiassa lahnaa ja särkeä) v. 212 noin 16 t. Hankkeeseen liittyen vähäarvoista kalaa poistettiin v noin 5-6 t vuodessa ja v. 21 noin 2 t. Kokonaisrapusaalis oli v. 212 noin 7 kpl, josta kaksi kolmannesta saatiin Kivijoesta ja loput käytännössä Kuivajoen pääuomasta (taulukko 12). Rapua pyydettiin hiukan myös Hamarinjoesta. Tulosten perusteella Kivijoessa on varsin hyvä rapukanta. Keskimääräinen saalis Kivijoella oli 29 rapua pyytäjää kohden. Kuivajoen pääuoman rapukanta on heikompi kuin Kivijoessa, mutta rapua kuitenkin saatiin sekä joen alaosalta et- Copyright Pöyry Finland Oy

128 tä ylempää jokivarresta. Keskimääräinen saalis Kuivajoen pääuomalla oli 116 rapua pyytäjää kohden. Kuivajokisuulta saatiin v. 212 nahkiaista noin 33 kpl eli keskimäärin 33 kpl pyytäjää kohden (taulukko 12). 14 Taulukko 12 Kokonaissaalis Kuivajoen alueella v Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Kuivajoki Luujoki Alimm. Luujärvi Yhteensä kg % Lohi , Taimen ,2 Siika ,8 Harjus , Kirjolohi ,3 Hauki ,3 Ahven , Made ,5 Lahna ,9 Säyne , Särki ,9 Yhteensä , kg/kalastaja kpl Rapu Nahkiainen kg Kivijoki Oijärvi Hamarinjoki Kuivajoki Luujoen alue Muut Särki Lahna Made Ahven Hauki Harjus Siika Lohi Kuva 5 Kokonaissaalis (kg) Kuivajoen alueella v Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Copyright Pöyry Finland Oy

129 Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin yleisesti veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja turvetuotannon kuormitusta, joita kommentoi useimmilla alueilla yli puolet kalastajista (taulukko 13). Muutamilla alueilla yli puolet kalastajista kommentoi myös heikkoa kalasaalista ja vesistön liettymistä. Kalojen makuvirheitä kommentoi useimmilla alueilla neljännes-kolmannes kalastajista. Vapaissa kommenteissa kommentoitiin mm. Oijärven mataluutta ja Oijärven säännöstelyn aiheuttamia äkillisiä vedenkorkeuden vaihteluita Kuivajoella. Turvetuotannon ja metsäojitusten katsottiin likaavan vesiä. Harjuskannan katsottiin taantuneen erittäin heikoksi Kuiva- ja Hamarinjoella. Kivijoen rapukantaa pidettiin hyvänä. 15 Taulukko 13 Kalastajien (n=kommentin esittäneiden kalastajien määrä) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kuivajoen alueella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta Kivijoki Oijärvi Hamarinj. Kuivajoki Luujoki Alimm. Luuj. (n=21) (n=53) (n=7) (n=69) (n=6) (n= 2) Veden heikko laatu Heikko kalansaalis Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Turvetuotannon kuormitus Kalojen makuvirheet Ajoittain pieni virtaama Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Vertailu aiempiin tuloksiin Kuivajoen alueella on tehty yhteistarkkailuun liittyen kalastustiedustelu aiemmin vuosilta 1997, 21 (Lapin Vesitutkimus Oy 23) ja 26 (Pöyry Environment Oy 27). Vuosien 1997 ja 21 tiedustelut toteutettiin maanomistajatietoihin pohjautuvana tiedusteluna. Vastausprosentti oli kumpanakin vuotena alhainen eli noin 4-45 %. Erot otannassa sekä palautusprosentin alhaisuus vähentävät tulosten suoraa vertailukelpoisuutta vuosien 26 ja 212 tiedustelujen tulosten kanssa, mutta tuloksia voidaan käyttää vertailussa yleisellä tasolla. Vuoden 212 tiedustelu oli otannaltaan kattavin, sillä otannassa olivat mukana myös lupamyynnin ulkopuolella olevat rakennetut kiinteistöt. Aiempien tiedustelujen tulokset eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 212 tiedustelun tuloksiin. Kalastajien määrä on ollut Kuivajoen alueella eri vuosina tasoa 2-3 (taulukko 14). Kalastajien laskennalliseen määrään on vaikuttanut tiedustelun erilainen otanta eri vuosina. Kalastajien määrä oli v. 212 aiempaa suurempi, mikä johtui aiempia tiedusteluja kattavammasta otannasta. Vuoden 212 tiedustelun otanta kattoi käytännössä lähes kaikki Kuivajoen alueella mahdollisesti kalastavat henkilöt. Tämä näkyi kalastajamäärän kohoamisena lähinnä Kuivajoen pääuomalla. Kalastus on keskittynyt kaikkina vuosina Oijärvelle ja Kuivajoen pääuomalle. Copyright Pöyry Finland Oy

130 Taulukko 14 Kalastajien määrä Kuivajoen alueella v Alue Kuivajoki Luujoen alue Hamarinjoki Oijärvi Kivijoki Yhteensä * *284 yksittäistä kalastajaa, osa kalastaa useammalla alueella Kuivajoen alueen laskennallinen kokonaissaalis oli v. 212 samaa tasoa kuin v ja 26 (taulukko 15). Vuoden 21 kokonaissaalis oli lähes kaksinkertainen muihin vuosiin verrattuna. Ero kohdentui tuolloin lähinnä Oijärven lahnasaaliiseen. On mahdollista, että vuoden 21 laskennallinen lahnasaalis Oijärvellä (9,2 t) on yliarvio. Kokonaissaalis v. 212 oli Kuivajoen pääuomalla ja Oijärvellä lähellä tarkkailujakson keskitasoa (taulukko 15). Hamarinjoella kokonaissaalis oli v. 212 aiempaa suurempi. Tämä johtui aiempaa suuremmasta kalastajamäärästä, mikä oli seurausta tiedustelun laajemmasta otannasta v Kivijoella kokonaissaalis on tarkkailujakson aikana laskenut. Kuivajoen harjuskanta on pitkällä aikavälillä taantunut, mikä näkyy myös koskialueiden poikastuotannon alenemisena. Harjuksen laskennallinen kokonaissaalis v. 212 oli 98 kg ja v kg. V harjussaaliiksi laskettiin 34 kg (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 1984). Rapukanta on parantunut Kuivajoen alueella 2-luvulla. V. 212 rapusaalis oli noin 7 kpl, kun se v. 26 oli 3 kpl. Rapusaaliista pääosa saadaan Kivijoesta. Taulukko 15 Kokonaissaalis (kg) kuivajoen alueella v Alue Kuivajoki Luujoen alue Hamarinjoki Oijärvi Kivijoki Yhteensä Kuivajoen pääuomalla tärkeimpien saalislajien kokonaissaaliit olivat v. 212 pienempiä kuin v. 26 ollen kuitenkin suurempia kuin vuosituhannen vaihteessa (kuva 6). Lohisaalis on ollut Kuivajoella kaikkina vuosina vähäinen. Oijärvellä haukisaalis oli v. 212 tarkkailujakson paras ja ahvensaalis tarkkailujakson keskitasoa (kuva 6). Lahnasaalis on Oijärvellä pienentynyt tarkkailujakson aikana, vaikka huomioidaan vuoden 21 mahdollinen lahnasaaliin yliarvio. Kalastus Kivijoella on ollut varsin pienimuotoista, ja merkittävien saalislajien kokonaissaaliit ovat siellä pienentyneet tarkkailujakson aikana (kuva 6). Copyright Pöyry Finland Oy

131 Hauki Ahven Lahna Lohi Kuivajoki 1 saalis kg Oijärvi saalis kg Hauki Ahven Lahna Kivijoki saalis kg Hauki Ahven Lahna Kuva 6 Tärkeimpien saalislajien kokonaissaaliit Kuivajoella, Oijärvellä ja Kivijoella v TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistön kalataloustarkkailu käsitti v. 212 vuosittaisen kalastuskirjanpidon lisäksi määrävuosin tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelun. Copyright Pöyry Finland Oy

132 Oijärvellä kirjanpitokalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja koukkukalastusta. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v. 212 yhteensä noin 1,2 t, josta haukea oli vajaa kaksi kolmannesta, ahventa viidennes ja lahnaa reilu kymmenesosa. Verkoilla saatu haukisaalis oli pieni eli,48 kg/pkk ja lahnasaalis kohtalainen eli,74 kg/pkk. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa senkin vuoksi vain vähän. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta hyvin eli 2,67 kg/pkk. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli,65 kg/pkk. Iskukoukuilla kalastettiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti ja niillä saatiin haukea varsin hyvin eli,62 kg/pkk. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen. Kahden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi lähinnä lieviä makuvirheitä kesällä. Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta. Kesällä 212 kahden ravustajan yhteissaalis oli 917 rapua. Yksikkösaalis oli hyvä eli 2, rapua mertavuorokautta kohden. Pieniä vapautettuja rapuja lähes yhtä paljon kuin isoja rapuja, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Kuivajokisuulla harjoitti v. 212 nahkiaisenpyyntiä 3 kirjanpitäjää, joiden kokonaissaalis oli 154 nahkiaista. Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut alueella vuosittain huomattavasti. V. 212 yksikkösaalis oli tarkkailujakson paras. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Sähkökoekalastusten mukaan monipuolisin oli Kuivajoen Soininkoski, jossa kalasto oli pääasiassa lohta, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti ahventa ja madetta. Lohitiheys oli kohtalainen eli 12,1 yksilöä aarilla. Lohi lisääntyy Kuivajoessa nykyisin luontaisesti ainakin paikoin. Kuivajoen Hirvaskoski on kunnostettu louhikkoinen koski, josta ei ole tullut kunnostusten myötä monipuolista koskihabitaattia. Hirvaskosken kalasto oli pääasiassa kivisimppua ja ahventa, joiden yksilötiheydet olivat pieniä. Hirvaskoskelta saatiin 1 kesänvanha harjuksen luonnonpoikanen. Harjuskanta on Kuivajoessa taantunut pitkällä aikavälillä. Kivijoen Tohokosken kalasto oli niukka koostuen pienin tiheyksin ahvenesta ja kivisimpusta. Kalastustiedustelun mukaan Kuivajoen alueella oli v. 212 noin 28 kalastajaa. Kalastajista 6 % kalasti Kuivajoen pääuomalla, 39 % Oijärvellä ja 14 % Kivijoella. Kalastus Hamarinjoella ja Luujoella oli vähäistä. Ravustusta harjoitti yhteensä 45 henkilöä ja nahkiaisen mertapyyntiä Kuivajokisuulla 1 henkilöä. Oijärvellä käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot, katiskat ja haukikoukut. Jokialueilla kalastus oli pääasiassa heittovapa- ja katiskakalastusta. Kokonaissaalis Kuivajoen alueella oli 9,8 t, josta haukea oli noin puolet, ahventa viidennes ja lahnaa vajaa viidennes. Lohikalojen osuus saaliista oli pieni. Siikaa saatiin jokisuulta noin 17 kg, josta osa saattoi olla osin jo merestäkin. Lohta ja harjusta saatiin molempia noin 1 kg ja taimenta lähinnä satunnaisesti. Kokonaissaaliista 62 % saatiin Oijärvestä ja 3 % Kuivajoen pääuomasta. Kivi-, Hamari- ja Luujoen saalis oli pieni eli tasoa 2-3 kg. Kalastajakohtainen saalis oli alueesta riippuen 8-56 kg ja keskimäärin 35 kg. Hauki ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit kaikilla alueilla. Lahnaa ja madetta saatiin merkittävästi Oijärveltä ja Kuivajoen pääuomalta. Lohi, taimen, siika ja harjus saatiin käytännössä Kuivajoen pääuomasta. Kivi-, Hamarin- ja Luujoen saalis oli lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Kokonaisrapusaalis oli v. 212 noin 7 kpl, josta kaksi kolmannesta saatiin Kivijoesta ja loput käytännössä Kuivajoen pääuomasta. Kuivajokisuulta saatiin v. 212 nahkiaista noin 33 kpl. 18 Copyright Pöyry Finland Oy

133 6 VIITTEET Lapin Vesitutkimus Oy. 23. Kuivajoen yhteistarkkailu 22. Tulokset vuodelta 22 ja yhteenveto vuosilta Osa 4: Biologinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. 24. Kuivajoen yhteistarkkailu 23. Osa 4: Kalataloustarkkailu. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Kuivajoen kalataloudellinen perusselvitys. PSV-Maa ja Vesi Oy Kuivajoen alaosan kalastuskirjanpito v PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Kuivajoen yhteistarkkailu v Osa II: Kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy 27. Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille Copyright Pöyry Finland Oy

134

135 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 212 Liite 2.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap ja lp= kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. OIJÄRVI Verkot # 4-6 mm (hiukan # 9-1 mm) kk pkk hauki ahven made lahna yhteensä I 7 11,9-18,9-3,8 II ,5-1,5 V 41 42,4 4,2-5,2 96,8 VI ,5 6,5 VII 47 5, ,1 52,3 VIII 66 13,7 1,5-42,7 57,9 IX 6 12,2 5, ,7 I-II 11 11,9 29,4 41,3 kg/pkk 1,82, 2,673, 3,755 V-VIII ,3 2,7 131,5 213,5 kg/pkk,381,129,,817 1,326 IX 6 12,2 5,5 17,7 kg/pkk 2,33,917,, 2,95 I-XII ,4 26,2 29,4 131,5 272,5 kg/pkk,48,147,165,739 1,531 Katiskat kk pkk hauki ahven lahna särki made yhteensä V 9 18,5 6,4 7,3 5,1-91,3 VI 74 1,5 49,9 9,2 6,6-67,2 VII 65 5,8 41,6 1,1 6-54,5 VIII ,9-4,9-4,8 IX 41 6,5 16,7 1,5,1 1,5 26,3 V-VIII 27 28,8 184,8 17,6 22,6 253,8 kg/pkk,17,684,65,84,,94 IX 41 6,5 16,7 1,5,1 1,5 26,3 kg/pkk,159,47,37,2,37,641 V-IX ,3 21,5 19,1 22,7 1,5 28,1 kg/pkk,114,648,61,73,5,91 - lisäksi pientä ahventa 33 kg Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,5 33,2 7,6 VII ,5 2,9 VIII ,7 1,1 VI-VII ,5 5,4 11,6 kg/kkr 3,6,829 Koukut kk kpl pkk hauki made I ,5-1 kpl 13,5-kiloinen II III IV ,2 V kpl 14,3-kiloinen VI IX XI XII I-IV ,5 6,2 kg/pkk,638,14 V-VI kg/pkk,721, IX-XII kg/pkk,457, III-XII ,5 6,2 kg/pkk,621,6

136 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Pyydysten likaantuminen (roskat, humus, liete, org. aines) vaikeuttaa pyyntiä (V-IX). Ei mainittavia makuvirheitä. 2. Katiskojen limoittuminen vähäistä (V-VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX). Hauki maistui mudalle (VI lp-viii ap). 3. Pyydysten likaantuminen (muta, levä, roskat) vaikeuttaa pyyntiä (V ap), voimakasta (V lp-vi lp), vaikeuttaa pyyntiä (VII, IX). Kaloissa lievä makuvirhe kesäkuussa, ei touko - ja syyskuussa. 4. Pyydysten likaantuminen (humus, lima siitepöly) kohtalaista (V lp-vi ap, VII ap), vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-ix lp). Liite 2.2 KIVIJOKISUU Rapumerrat kk mertoja merta-d rapu rapu kpl saalis vapautettu VII VIII VII-VIII kpl/md 1,993 1,891 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Pieniä rapuja oli paljon (VII). KUIVAJOKISUU Kehuksenkoskella ei nahkiaisenpyyntiä. Nahkiaismerrat, Suukoski-Runtinkoski-Jääskönkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII IX X VIII-X kpl/pkk 4,25 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Kerralla suurin saalis vuosiin (17 kpl 15.9.). Nahkiaisella ei menekkiä, jätetty pyytämättä (21.9.). Tulva haittasi (X). 2. Tulva haittasi pyyntiä (IX-X).

137 Kuivajoen sähkökoekalastukset Liite 3 Kuivajoki 1. Soininkoski ( / ), 1 m Ravaskan entisen sillan yläp. 13x16 =28 m 2, syv.,1-,6 x,3 m, virt.,3-1, x,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 3 %. Fontinalis dal. 2 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +, Equisetum fluv. +, Lysimachia thyrs. +, Potamogeton sp. +. Rihmamaisia viherleviä vähän (2%). Pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä + puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 lohi 8,17 2,88,96 12,1 121 ahven -,48 -,48 22 made,48 - -,48 67 mutu,96 1,44-2,4 2 kivennuoliainen 1,44 2,4 1,92 5,76 43 kivisimppu 5,29 8,17 6,25 19, , lohi 3 kpl, 67, 68, 71 mm, 6 g lohi (mm-g) , 12-15, , , , 11-1, 99-7, , 16-9, 115-1, 17-8, , 12-7, 95-5, 115-1, 11-7, 11-12, , 94-7, 98-7, 11-9, ahven 1 kpl, 165 mm, 45 g made 1 kpl, 35 mm, 139 g mutu 5 kpl, 4 g kivennuoliainen 12 kpl, 9 g kivisimppu 41 kpl, 64 g rapu 1 kpl, 98 mm, naaras Kuivajoki 2. Hirvaskoski ( / ), Rinkitie. Kalastettu valikoivasti 2 kynnystä 16 m2+4 m2=2 m 2, syv.,1-,7 x,4 m, virt.,3-1, x,5 m/s. Pohja louhikko-kivikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 8 %. Fontinalis dal. 1 % Rihmamaisia viherleviä hiukan (+). Pohjasakkaa vähän (1), Sammal päältä + puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. Ei edustava kalastuskohde. Kunnostus ei kovin onnistunut, louhikkoinen, vaikeasti liikuttava. Kivet osin irrallaan. Paikallisen mukaan n.,5 km ylempänä olisi ehkä koekalastukseen paremmin soveltuva alue. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 harjus,5 - -,5 3 ahven 1, -,5 1,5 56 made -,5 -,5 152 kivisimppu 1,5,5 1,5 3,5 5 6, 216 harjus ahven made kivisimppu 1 kpl, 89 mm, 6 g 3 kpl, mm, 112 g 1 kpl, 35 mm, 33 g 7 kpl, 9 g Kuivajoki 3. Kivijoki, Tohokoski (34534/ ), Kampelantie Kivijoen eteläpuolella 1x2 =2 m 2, syv.,1-,6 X,3 m, virt.,2-1, x,5 m/s. Pohja kivikko 8 %, sora 2 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 7 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +. Rihmamaisia viherleviä vähän (1 %). Pohjasakkaa vähän (1), Sammal päältä + puhdasta, alla ruskeaa sakkaa selvästi. yks./1 m 2 I II III yhteensä g/1 m 2 ahven 1, 1, 1, 3, 48 kivisimppu 2, 1,5-3,5 5 6,5 53 ahven kivisimppu 6 kpl, mm, 96 g 7 kpl, 1 g

138 Liite 4 Kivijoki, Tohokoski Kuivajoki, Hirvaskoski

139 Kuivajoki, Soininkoski

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU V. 211 16WWE963 3.3.212 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Osa 2: Vesistötarkkailu

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Osa 2: Vesistötarkkailu 16WWE075 4.5.011 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 010 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu Osa : Vesistötarkkailu 16WWE075 7.4.011 Iijoen alaosan yhteistarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2012 16UEC0057 25.4.2013 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1642 Siikajoen yhteistarkkailu 214 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 29.4.215 Satu Ojala, FM limnologi Minna

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 9.5.2017

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Siikajoen yhteistarkkailu 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 13.5.213 Kari Kaikkonen, ins. Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.4.2017 Tuomas Lahti, FM biologi Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK)

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 SKAJOEN YHTEISTARKKAILU 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1642 Siikajoen yhteistarkkailu 215 i SKAJOEN YHTEISTARKKAILU 215 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 13.4.216 Satu Ojala, FM limnologi Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot