POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214

2

3 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta TAUSTAHUUHTOUMA TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Valumat Valumaveden laatu Tulosten vertailu edellisvuosiin Ominaiskuormitukset Päästöjen jakautuminen vuodenajoittain Tulosten vertailu edellisvuosiin Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Valumat Veden laatu Ominaiskuormitukset Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailu Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA VUONNA Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto Turvetuotannon päästöt vuonna YHTEENVETO VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät Ympärivuotisten ja kuntoonpanotarkkailukohteiden sijainnit Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Kaikkien kesän tarkkailusoiden tulokset Ympärivuotisten kohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden tarkkailun tulokset Kuntoonpanokohteiden vesienkäsittelyn tehon tarkkailun tulokset Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Valuman ja vdl-muuttujien riippuvuudet Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisilla tarkkailukohteilla v Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti: Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Kuntoonpanokohteiden osalta kaikilla kohteilla toteutetaan tarkkailua. Tämä raportti kattaa tarkkailukauden Vuoteen 25 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskuksen) alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 26 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa on myös muutamia ympärivuotisia kohteita. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois- Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 23) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Tarkkailukauden 214 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli 22 kpl (Taulukko 1-1). Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli 16 kohdetta. Ympärivuotisten kohteiden aineiston avulla laskettiin vuosipäästöt niille kohteille joilla ei ollut tarkkailua vuonna 214. Ko. aineistoa täydentämään otettiin lisäksi yksi Lapissa ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana kahdeksan. Ahma Ympäristö Oy vastasi Oulujoen ja Iijoen-Siuruanjoen tarkkailuista kokonaisuudessaan, sekä Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan, Kärsämäennevan ja Venenevan ympärivuotisesta tarkkailusta. Ramboll Finland vastasi puolestaan Temmesjoen tarkkailusta. Muut tarkkailut toteutti Pöyry Finland Oy. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin vuonna 214 Kalajoen, Pyhäjoen, Piehinginjoen, Siikajoen, Temmesjoen, Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöalueilla. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa 11 kohdetta. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1-1 Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna VUOSIKUORMITUSTARKKAILU Ympärivuotinen tarkkailu Isosuo, pvk2-3 (Utajärvi) Kynkäänsuo, la3-4/pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 Isosuo, Vaala, pvk1 (KAI) Kärjenrimpi, pvk1 (KAI) Saarineva, pvk1 Itäsuo, pvk1 Mankisenneva, pvk1* Sauvasuo, pvk1 Järvineva, pvk1 Olki-Peurasuo, pvk1 Turkkisuo, la/pvk2 Jääräsuo, pvk1 Pehkeensuo, pvk1 Vasamanneva, pvk1 Kontio-Klaavunsuo, pvk2 Piipsanneva, la/kem2 Vittouvenneva, pvk1 Korentosuo, pvk1 Pullinneva, pvk1* Äijönneva, la/pvk1 Kuljunneva, la/pvk1 Kuntoonpanotarkkailu Iso-Kinttaissuo, pvk1 Mankisenneva, pvk1* Pullinneva, pvk1* Korteneva, pvk1 Mankisenneva, pvk2* Tunturisuo, kem1** Kuuhkamonneva, pvk2 Paskalanneva, pvk VESISTÖALUEKOHTAISET TARKKAILUT Kalajoki Isoneva, pvk laskuoja (oma tarkkailu) Lonkerinneva, pvk1 Onkilamminneva, pvk (oma tarkkailu) Koivulanneva, la Löytynneva, la Lamminneva, pvk1 ja pvk2 (oma tarkkailu) Multakaarronneva, pvk (oma tarkkailu) Pyhäjoki Ahmaneva, pvk1 (vain virt.) Märsynneva, pvk1 (ymp.vuot.) Puutionneva, pvk1 Ilkanneva, pvk1 ja pvk2 (ymp.vuot. Ahma) Onkineva, la1-2 Veneneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Iso-Lamminneva, pvk1 (ymp.vuot.) Piipsanneva, kem1 Verkaneva, pvk1 (ymp.vuot.) Kärsämäenneva, pvk (ymp.vuot., Ahma) Porkanneva, rhk1 Siikajoki Hangasneva, kost. Jyletneva, kost. Paskoneva, pvk1 (ymp.vuot.) Hevoskorpi, pvk1 (ymp.vuot.) Kivineva, pvk1 Peuraneva, pvk Honkaneva, la2 Kupukkaneva, pvk2 Piipsanneva, pvk4 Hourunneva, la1 ja pvk1 Kureluijanneva, pvk1 Pikarineva, pvk1 Huhtineva, pvk1 Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 (KAI) Puronräme, näytepiste1 (KAI) Hukanneva, la2/pvk (ymp.vuot.) Lahnasneva, pvk Savaloneva, la1 ja la2 Iso-Manninen, pvk1 Mankisenneva, pvk2 (ymp.vuot.)* Tahkoneva, kost. Jousineva, pvk2 Navettarimpi, kem1 (KAI) Tervasneva, pvk1 Joutenneva, la3 Paloneva, la2/kasv.kenttä (ymp.vuot.) Vesiläisenneva, la Jylenneva, pvk1 Parkkisenrimpi, pvk1 Oulujoki Latvasuo, pvk2 (TR) (Ahma) Miehonsuo, la (ymp. vuot., oma tarkkailu) Pelsonsuo, la3 (Ahma) Tunturisuo, kem1** (Ahma) Kiiminkijoki Alalamminsuo, la1/pvk1 Isonivansuo, pvk1 Sapilassuo, pvk1 Erkansuo, hib Isosuo, pvk1 (Ylikiiminki) Vainionsuo, la 3-4 Hakasuo, pvk1 (ymp.vuot.) Kuusisuo, pvk Varpasuo, la 1-2 ja la6 ja pvk2 Hangassuo, la2 Marttilansuo, la2/kirkko-oja Vittasuo, hi1 Iijoki Haukkasuo, pvk2 (Ahma) Koutuansuo, pvk1 (Ahma) Lampisuo, pvk3 (Ahma) Iso-Pihlajasuo, pvk1 (Ahma) Kupsussuo, pvk1 (ymp.vuot.) (Ahma) Kapulasuo, la3 (Ahma) Kärppäsuo, pvk1 (Ahma) Siuruanjoki Iso-Pukasuo, pvk1yp (Ahma) Kynkäänsuo, rhk1 (Ahma) Pikku-Saarisuo, pvk1 (Ahma) Kalliosuot: Epäilyksensuo pvk1, Kääpäsuo, la3-6 (Ahma) Viidansuo, lisäalue (Ahma) Kuikkasuo pvk1 ja Kuikkasalmensuo pvk1 (Ahma) Viitasuo, rhk1 (Ahma) Kuivajoki Olhavanjoki Näätäaapa, pvk2 ja pvk4 Jakosuo, kem1 Vasikkasuo, pvk1 Temmesjoki Piehinginjoki Pelsonrimpi, hi1-3 (Ramboll) Puuroneva, la2 * Siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun ** Siirtyi keväällä kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun Copyright Pöyry Finland Oy

7 2 SÄÄTILA Tarkkailukauden kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät on esitetty kuvissa Kuva 2-1 ja Kuva 2-2. Talvi oli sääoloiltaan poikkeuksellinen. Joulukuussa Seljamyrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa Haapavedellä vuorokauden korkein lämpötila oli 5,9 o C, Siikajoella 7,6 o C ja Oulunsalossa 8,2 o C. Lauha säätyyppi jatkui pääosin tammikuun alkupuolelle saakka. Aikavälillä oli Oulunsalossa vain 3 vuorokautta jolloin vuorokauden korkein lämpötila oli alle o C (Kuva 2-3). Lauhan sään seurauksena Oulu-Joensuu-linjan eteläpuolella oli vuodenvaihteessa lähes lumetonta. Tammikuun loppupuolella sää kylmeni selvästi ja sademäärät olivat pieniä. Helmi-maaliskuussa sademäärät olivat tavanomaisia ja vuorokauden korkein lämpötila Oulunsalossa oli yleisesti yli o C (Kuva 2-3). Edellä mainittujen sääolojen seurauksena maaliskuun lopussa oli lunta poikkeuksellisen vähän. Pohjois-Pohjanmaalla lumiraja kulki tuolloin suurin piirtein linjalla Raahe-Vaala ja huhtikuun puolivälissä linjalla Haukipudas-Vaala (Kuva 2-4). Maaliskuun lopun tilanne vastasi melko tarkalleen tavanomaista tilannetta kuukautta myöhemmin. (Ilmatieteen laitos ). Edellä kuvatut poikkeukselliset sääolot vaikuttivat suuresti vesistöjen virtaamiin. Kuvassa Kuva 2-5 on esitetty Pyhäjoen Tolpankosken virtaamat tarkkailujaksolla sekä keskimääräiset virtaamat vuosina Kuvasta nähdään, ettei tavanomaista kevään tulvahuippua koettu vuonna 214. Sitä vastoin tulvahuippu sijoittui vuodenvaihteeseen jolloin mitattiin selvästi suurempia virtaamia kuin keskimäärin kevättulvahuipun aikaan. Maaliskuun alkupuolen lauhat säät sulattivat loputkin lumet nostaen virtaamia kuun puolivälin tienoilla. Touko-kesäkuun vaihteessa virtaama nousi sateiden johdosta. 3 Kuva 2-1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksolla 214 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on , Pudasjärven ja Ranuan (Ilmatieteen laitos ). Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 Kuva 2-2 Sademäärät tarkkailujaksolla 214 ja vertailujaksolla keskimäärin. Haapaveden ja Siikajoen vertailujakso on , Pudasjärven ja Ranuan (Ilmatieteen laitos ). Kesä (kesä-elokuu) oli kokonaisuutena 1,2 1,5 o C keskimääräistä lämpimämpi (Kuva 2-1). Kesän sadesumma oli Siikajoella ja Pudasjärvellä hyvin lähellä keskimääräistä, Haapavedellä keskimääräistä pienempi ja Ranualla keskimääräistä suurempi. Syyskuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi, lokakuun sitä vastoin hieman keskimääräistä kylmempi ja sateisempi. Kuva 2-3 Oulunsalon Pellonpäässä mitatut vuorokauden ylimmät lämpötilat ja sademäärät aikavälillä joulukuu 213 maaliskuu 214 (Ilmatieteen laitos ). Copyright Pöyry Finland Oy

9 Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli tarkkailupaikasta riippuen 2, 2,3 o C korkeampi kuin keskimäärin. Tarkkailujakso oli kokonaisuutena tavanomaista sateisempi: Haapavedellä koko vuoden sadesumma oli 4 %, Siikajoella 7 %, Pudasjärvellä 1 % ja Ranualla 16 % suurempi kuin vertailukaudella. 5 Kuva 2-4 Lumitilanne (vasemmalla) ja (oikealla) (Ilmatieteen laitos ). Kuva 2-5 Pyhäjoen virtaama Tolpankoskessa (Merijärvi) aikavälillä Kuvassa on esitetty myös vuosien keskimääräinen virtaama (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 214). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 214 Vuonna 214 Pohjois-Pohjanmaalla oli 213 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli ha (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Alueiden lukumäärissä ja pinta-aloissa tapahtuneet muutokset vuosien välillä johtuvat uusien tuotantoalueiden perustamisesta, vanhojen sulkemisesta, sekä tuotantoalueiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Yksi Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalue (Rautamullansuo) kuuluu Länsi-Suomen kuormitustarkkailuun, mutta sen vuosipäästöt on laskettu tässä raportissa. Osa Pohjois- Pohjanmaan alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Lapin ja Kainuun alueilta on käsitelty tässä raportissa ne kohteet joiden Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 214 sekä vuosien yhteismäärät. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala Osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht.* pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki** ,4 Pyhäjoki ,9 Siikajoki , Temmesjoki ,5 Oulujoki ,6 Kiiminkijoki ,3 Iijoki ,2 Siuruanjoki ,4 Olhavanjoki ,3 Kuivajoki ,6 Piehinginjoki ,2 Kalimenoja ,7 Yppärinjoki ,5 Liminkaoja ,7 yhteensä , * ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa ** kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Kuva 3-1 Turvetuotantopinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Kainuun Oulujärven yläpuoliset kohteet tarkkaillaan Kainuun turvetuotantosoiden tarkkailussa. Kuormittava pinta-ala (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa) Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 19 ha (,1 %) pienempi kuin edellisvuonna (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna ha (2,7 % vähemmän Copyright Pöyry Finland Oy

11 kuin edellisvuonna ja 15 % vähemmän kuin vuonna 25). Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Iijoen-Siuruanjoen vesistöalueella, yhteensä ha. Vuodesta 25 lähtien tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt selvästi eniten Pyhäjoella (1675 ha, 47 %) ja Kiiminkijoella (353 ha, 29 %) (Kuva 3-2). Piipsannevan Pyhäjoen valuma-alueella sijaitsevalla osalla tuotantopinta-ala on pienentynyt tänä aikana ha. Kokonaisuudessaan Piipsannevan tuotannossa oleva ala (mukaan luettuna Siikajokeen laskeva osa) on pienentynyt viimeisen 1 vuoden aikana ha (88 %). Samaan aikaan koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantopinta-ala on pienentynyt ha. Kuvasta Kuva 3-2 nähdään, että useilla vesistöalueilla tuotantopinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 1 vuoden aikana. Voidaan siis todeta, että Piipsannevan laajan alueen tuotantopinta-alan muutokset ovat vaikuttaneet varsin merkittävällä tavalla koko Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantopinta-alan kehitykseen. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala (55 ha) oli vuonna % suurempi kuin edellisvuonna, mutta 71 % pienempi kuin vuonna 29. Kokonaan kunnostusvaiheessa olevia soita oli kaksi (Korteneva ja Tunturisuo) ja näiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina kasvanut selvästi (Taulukko 3-1 ja Kuva 3-1). Vuonna 214 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli ha, josta 57 % oli jälkikäytössä. Lisäksi entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä ole esitetty tässä raportissa. Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Yksittäisistä tuotantoalueista kuormittavalta pinta-alaltaan suurin oli edelleen Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, jonka kuormittava pinta-ala oli 81 ha (Kuva 3-3). Tuotantopinta-alaltaan suurin oli edellisvuoden tapaan Siikajoen vesistöalueella sijaitseva Kärjenrimpi-Puronröme: 546 ha. Vapo Oy:n osuus kuormittavasta kokonaispinta-alasta oli 53 % ja Turveruukki Oy:n 3 % (Kuva 3-4). Lisäksi alueella toimi 24 pienempää tuottajaa, joista Kuiva-Turve Oy:n osuus kokonaispinta-alasta oli 7 % ja Kanteleen Voima Oy:n 4 %. Kaikkien tuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Kuva 3-2 Turvetuotannon tuotannossa olevan pinta-alan kehitys Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Kuva kuormittavalta alaltaan ja tuotantopinta-alaltaan suurinta turvetuotantoaluetta Pohjois- Pohjanmalla vuonna 214. Kuva 3-4 Suurimpien tuottajien osuudet Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon kuormittavasta kokonaispinta-alasta vesistöalueittain vuonna 214. Copyright Pöyry Finland Oy

14 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso oli Vesistöaluekohtaiset tarkkailut mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan kuormittavasta turvetuotantopinta-alasta 46 % oli tarkkailussa. Kuvassa Kuva 4-1 on esitetty tarkkailtu pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain. Siikajoella ja Kiiminkijoella oli ns. laajan tarkkailun vuosi, eli suurin osa turvetuotantoalueista oli tarkkailussa. Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta otettiin kesällä 95 päästötarkkailunäytettä (Kuva 4-2 ja liite 5). Se oli suurin määrä viimeisen 1 vuoden aikana. Vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Vuosikuormitustarkkailussa oli 22 kohdetta ja lisäksi vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa oli 16 tuotantovaiheen ympärivuotista tarkkailukohdetta (Taulukko 4-1). Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala oli ha, mikä oli 23 % Pohjois-Pohjanmaan kokonaisturvetuotantopintaalasta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli kahdeksan. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa ovat mukana Kainuun puolella sijaitsevat Kärjenrimpi pvk1 (laskee Siikajokeen) ja Isosuo (Vaala) pvk1 (laskee Oulujokeen), jotka tarkkaillaan Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailussa. Kuva 4-1 Tarkkailussa ollut pinta-ala ja kuormittava pinta-ala vesistöalueittain vuonna 214. Kuva 4-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai jälkihoitovaiheen tarkkailukohteilta kesällä otettujen päästötarkkailunäytteiden määrät vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 4-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiset ja kuntoonpanotarkkailukohteet sekä tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 214. Pvk-ojitus -sarakkeessa K = ojitettu ja E = ojittamaton. Suo Tarkkailu- Pvk- Vesistö- Tarkkailu Tehon Luvan haltija/ Mp:n valu- Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittauspiste ojitus alue tarkkailu tuottaja ma-alue (ha) ajanjakso kpl* ajanjakso POHJOIS-POHJANMAAN VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Isosuo pvk2-3 E Kiiminkijoki PPO Vapo Oy Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy Itäsuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy Järvineva pvk1 E Siikajoki PPO x Turveruukki Oy Jääräsuo pvk1 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Kontio-Klaavunsuo pvk2 E Kuivajoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Korentosuo pvk1 E Oulujoki PPO x Vapo Oy Kuljunneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Kynkäänsuo**** la3-4/pvk1 K Siuruanjoki PPO Vapo Oy 114/ Kärjenrimpi (KAI) pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Mankisenneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Olki-Peurasuo pvk1 E Iijoki PPO Vapo Oy Pehkeensuo pvk1 K Oulujoki PPO x Vapo Oy Piipsanneva la/kem2 Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Pullinneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy Puutiosuo pvk2-3 E Siuruanjoki PPO x Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Saarineva pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Sauvasuo pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Turkkisuo la/pvk2 E Kuivajoki PPO Kuiva-turve Oy/Vapo Oy Vasamanneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy Vittouvenneva pvk1 E Kalajoki PPO x Vapo Oy Äijönneva la/pvk1 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Yhteensä MUIDEN POHJOIS-POHJANMAAN TARKKAILUJEN YMPÄRIVUOTISET TARKKAILUKOHTEET Hakasuo pvk1 E Kiiminkijoki Kiiminkijoki x Vapo Oy Hevoskorpi pvk1 E Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy Hukanneva la2/pvk K Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy Ilkanneva (Ahma) pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy Ilkanneva (Ahma) pvk2 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy Iso-Lamminneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Kupsussuo (Ahma) pvk1 E Iijoki Iijoki Vapo Oy Kärsämäenneva (Ahma) pvk E Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy Mankisenneva** pvk2 K Siikajoki Siikajoki x Vapo Oy Miehonsuo la Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy Märsynneva pvk1 K Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Paloneva la2/kasv.kenttä Siikajoki Siikajoki x Turveruukki Oy Paskoneva pvk1 K Siikajoki Siikajoki x Vapo Oy Tunturisuo (Ahma) kem1 Oulujoki Oulujoki x Vapo Oy Veneneva (Ahma) pvk K Pyhäjoki Pyhäjoki x Kanteleen Voima Oy Verkaneva pvk1 E Pyhäjoki Pyhäjoki x Vapo Oy Yhteensä POHJOIS-POHJANMAAN VUOSIKUORMITUSTARKKAILUN KUNTOONPANOVAIHEEN KOHTEET Iso-Kinttaissuo pvk1 E Siuruanjoki PPO x Vapo Oy Korteneva pvk1 E Siikajoki PPO x Vapo Oy Kuuhkamonneva pvk2 K Pyhäjoki PPO x Vapo Oy Mankisenneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Mankisenneva** pvk2 K Siikajoki PPO x Vapo Oy Paskalanneva pvk K Kalajoki PPO x Jukuturve Oy Pullinneva** pvk1 K Siikajoki PPO x Turveruukki Oy Tunturisuo*** kem1 Oulujoki PPO x Vapo Oy Yhteensä * Ei sisällä yläpuolisia näytteitä ** Siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun *** Siirtyi keväällä kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun **** Kesän virtaamamittaus tehty pvk2:lla Copyright Pöyry Finland Oy

16 Vuosikuormituslaskenta-aineistoon on otettu lisäksi mukaan Kainuun ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Humpinsuo pvk1:n, Lampsisuo pvk1:n ja Suurisuo (Vuolijoki) pvk1:n tarkkailutulokset sekä Lapin ELY-keskuksen alueen tarkkailuun kuuluvan ympärivuotisen laskeutusallaskohde Lumiaapa la3:n tarkkailutulokset. Nämä kohteet ovat mukana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa, jotta se olisi mahdollisimman kattava. Lähes kaikilla ympärivuotisilla kohteilla lähtevää vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamamittaus ei kuitenkaan ollut kaikilla tarkkailukohteilla ympärivuotista. Usealla kohteella oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja tuolloin voida pitää luotettavina. Virtaamat häiriöjaksoille ja jaksoille jolloin virtaamamittausta ei ollut, on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa jos se oli mahdollista. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi tarkkailusoilta otettiin vesinäytteet yleensä kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran tai kahdesti lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen kohteilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Valtaosalla tuotantovaiheen ympärivuotisista kohteista ja kaikilla kuntoonpanokohteilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luvut 6.4 ja 7.6). Tuottajat ottivat omavalvontanäytteitä usealla kohteella esimerkiksi voimakkaiden sateiden aikaan ja tulokset huomioitiin päästölaskennassa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Näytteistä määritettiin aina ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi näytteistä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 - N, NO 2 -N ja NH 4 -N) ja rauta joko kerran kuukaudessa koko vuoden tai vain kesällä kerran kuukaudessa. Kaikilla kuntoonpanokohteilla määritettiin jokaisella näytekerralla perusvalikko (ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine). Valtaosalla kohteista määritettiin lisäksi kerran kuukaudessa NH 4 -N ja rauta. Kuuhkamonnevalla määritettiin jokaisella kerralla perusvalikon lisäksi ammoniumtyppi. Valtaosalla kaikista kohteista määritettiin kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli pitoisuus ylitti 2 mg/l. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin ja huollettiin konsultin toimesta. Muilta osin tarkkailusta vastasi konsultti Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Tarkkailussa olleiden kohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoonpanosoiden päästöt laskettiin kohteiden omilla tuloksilla. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin Copyright Pöyry Finland Oy

17 virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimääräisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin tällaisissa tapauksissa määritysrajaa, mikä todennäköisesti hieman yliarvioi päästöjä kyseisillä jaksoilla TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Ennen vuotta 213 kiintoaineen taustapitoisuus oli 2 mg/l (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Valumat Koko tarkkailujakson valumakäyrät on esitetty kohteittain muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Kaikilla kohteilla ei mitattu virtaamaa kaikkina vuodenaikoina. Suokohtaiset virtaamamittauksen häiriötilanteet (esim. padotus, mittarin rikkoontuminen, datakatko) eri vuodenaikojen osalta on koottu liitteen 4 tuloslakanoihin ja arvioidut virtaamajaksot on kirjattu lisäksi taulukkoon Taulukko 6-1. Virtaamat arvioitiin pääasiassa SYKE:n vesistömallijärjestelmästä tai läheisen suon virtaamia hyväksi käyttäen mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Talven keskivaluma 22 l/s km 2 oli edellisvuosiin nähden huomattavan suuri johtuen ennen muuta vuodenvaihteen tienoon korkeista valumista (ks. Kuva 6-1). Keskimääräinen valuma oli yli kaksinkertainen vuosien keskiarvoon nähden. Kohteiden välillä oli kuitenkin varsin suuria eroja: suurin mitattu keskimääräinen valuma oli 38 l/s km 2 (Saarineva) ja pienin 14 l/s km 2 (Ilkanneva pvk1). Useilla kohteilla vuodenvaihteen tienoon valumat olivat suurempia kuin keskimäärin kevättulva-aikaan aiempina vuosina (ks. myös Kuva 2-5). Lumien aikaisesta sulamisesta johtuen tyypillistä kevättulvaa ei koettu. Näin ollen kevään määrittäminen valumakäyrien perusteella ei ollut niin yksiselitteistä kuin yleensä. Kevään alku määritettiin aikavälille ja keskimääräinen kesto oli 31 vrk. Vuosina kevättulva-aika Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoilla on ajoittunut keskimäärin välille Suurimmat kevään valumat mitattiin alueen pohjoisosassa, jossa oli lunta vielä huhtikuussakin (ks. Kuva 2-4), ja siellä ne olivat tasolla 4 5 l/s km 2. Pienimmät valumat olivat vastaavasti eteläosassa: keskimääräiset valumat olivat usealla kohteella alle 1 l/s km 2. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 6-1 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Hakasuo (pvk1) Talvi* pvk1 32 4, , käytetty ves.mallia. Suuri pohjavesimäärä Kevät* pvk Suuri pohjavesimäärä Kesä* pvk Suuri pohjavesimäärä Syksy* pvk1 29 9,3 95 Suuri pohjavesimäärä Vuosi* Hevoskorpi (pvk1) Talvi pvk1 2,1 132 Kevät pvk1 9,1 1,2 45 Kesä pvk1 6,3 1, 69 Syksy pvk1 2 2, 96 Vuosi Hukanneva (la2/pvk1) Talvi* la2 17 2,1 175 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* la2 7,1,9 68 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk 7,4, ja käytetty vesistömallia Syksy pvk 12, käytetty vesistömallia Vuosi* Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 24, 171 Kevät pvka 2 1,9 62 Kesä pvka 9,4, käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy pvka 23,6 16 Vuosi Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 14, 136 Kevät pvk1 8,7 3,4 28 Kesä pvk1 6,4 1, 58 Syksy pvk1 17 1,4 8 Vuosi , 136 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi pvk2 15, käytetty Ilkannevan pvk1:n valumaa Kevät pvk2 3,5, 23 Kesä pvk2 3,6, 62 Syksy pvk2 14,5 98 Vuosi , 187 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi pvk1 33 1, , ja käytetty vesistömallia Kevät pvk1 34 8,1 67 Kesä pvk1 8,4 1, käytetty vesistömallia Syksy pvk1 39 3,2 268 Vuosi Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 15, , , , 1.1., , , ves.malli Kevät pvk , käytetty vesistömallia Kesä pvk2-3 6,3, käytetty vesistömallia Syksy pvk2-3 24, ja käytetty vesistömallia Vuosi Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi pvk1 24 6,6 75 Kevät pvk Kesä* pvk1 11 2,8 28 Osa vesistä ohituspadon kautta Syksy* pvk1 1,6 28 Osa vesistä ohituspadon kautta Vuosi* Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 19,1 141 Kevät pvk1 24 3,9 85 Kesä pvk1 4,3, 63 Syksy pvk1 14,8 53 Vuosi Järvineva (pvk1) Talvi pvk1 22, käytetty vesistömallia Kevät pvk1 7,5 1,7 26 Kesä pvk1 2,5, 45 Syksy pvk1 12,2 79 Vuosi Jääräsuo (pvk1) Kesä* pvk1 17 2,6 48 Ei koko jaksoa tarkkailussa Syksy pvk1 35 3,2 166 Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 17, käytetty vesistömallia Kevät pvk2 36 6, käytetty vesistömallia Kesä pvk2 11 3, 27 Syksy pvk2 19 3,3 75 Vuosi Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Korentosuo (pvk1) Talvi* pvk1 18 4,1 68 Ohivuoto joulu- ja helmikuussa Kevät pvk1 14 3,1 5 Kesä pvk1 5,1, , ja käytetty Itäsuon valumaa Syksy* pvk1 14 1,2 56 Ohivuoto Vuosi* Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* pvk1/la 9,, 54 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* la 31 1,8 144 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk1 4,7, käytetty vesistömallia Syksy pvk1 6,3, käytetty vesistömallia Vuosi* ,1 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 15,4 64 Kevät pvk1 17 3,9 61 Kesä pvk1 15 4, 57 Syksy pvk1 19 2,9 67 Vuosi Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la , ja käytetty vesistömallia Kevät* la ,6 121 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* pvk1 4,4, 3 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai ves.mallia Syksy* pvk1/la ,3 69 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai ves.mallia Vuosi* Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi* pvk1 16,2 88 Ohivuoto Kevät pvk1 7,9 1,5 3 Kesä pvk1 3,4,4 35 Syksy pvk1 12,8 63 Vuosi* Kärsämäenneva (pvk) (Ahma) Talvi** pvk 25, 238 Kevät** pvk 24,1 165 Kesä** pvk 31, käytetty vesistömallia Syksy** pvk,,, Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi** Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi* pvk1 22, käytetty Suurisuon (Vuolijoki) valumaa. Ohivuoto Kevät pvk1 15 4, 44 Kesä pvk1 1 1,8 19 Syksy pvk1 19 1,8 95 Vuosi* Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 16 2, ja käytetty vesistömallia Kevät la käytetty vesistömallia Kesä la3 1 2, 66 Syksy la3 19 1,6 122 Vuosi Mankisenneva (pvk1) Kevät pvk1 17 5,9 45 Kesä pvk1 7,8 3,6 23 Syksy pvk1 25 5, 12 Mankisenneva (pvk2) Kevät* pvk2 16 5,4 4 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Kesä* pvk2 6,3 1,4 28 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Syksy* pvk2 17 2,2 76 Koko jakso arvioitu pvk1:n virtaamista Miehonsuo (la) Talvi la 22, ja käytetty vesistömallia Kevät la 18 2, käytetty vesistömallia Kesä la 5,5,5 48 Syksy la 26 1, 23 Vuosi Märsynneva (pvk1) Talvi pvk1 27, käytetty vesistömallia Kevät pvk1 2 8, 4 Kesä pvk1 9,8, käytetty vesistömallia Syksy pvk1 19 3,1 78 Vuosi Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 29,4 284 Kevät pvk1 47 8,7 22 Kesä pvk1 13, 17 Syksy pvk1 36,5 254 Vuosi Jatkuu seuraavalla sivulla 15 Copyright Pöyry Finland Oy

20 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi* la2 12 1,9 73 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* la2 22 3,9 43 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä kasv.kenttä 3,7, käytetty vesistömallia Syksy kasv.kenttä 4,6, käytetty vesistömallia Vuosi* ,2 Paskoneva (pvk1) Talvi pvk1 16,2 122 Kevät pvk1 8,2,9 21 Kesä pvk1 5,1, ja käytetty vesistömallia Syksy pvk1 8,2, käytetty vesistömallia Vuosi Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 25 3,4 11 Kevät pvk1 23 8,2 89 Kesä pvk1 7,8 1,8 63 Syksy pvk1 23 2,8 12 Vuosi Piipsanneva (la/kem2) Talvi* la 19, 176 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* la 4,4,8 26 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* kem2 3,8, 75 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* kem2/la 17, 21 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* Pullinneva (pvk1) Kevät pvk1 8, 1,9 28 Kesä pvk1 7,2,8 54 Syksy pvk1 13, 15 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 18,4 143 Kevät pvk käytetty vesistömallia Kesä pvk ,9 37 Syksy pvk ,2 17 Vuosi Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 38, ja käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kevät pvk1 24 2, käytetty Sauvasuo pvk1:n virtaamia Kesä pvk1 13 2, 292 Syksy pvk1 28 1,3 29 Vuosi Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk1 37,1 141 Kevät pvk Kesä pvk1 23 3,3 136 Syksy pvk1 3 1,9 138 Vuosi Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 35, käytetty Humpinsuon virtaamia Kevät pvk Kesä pvk1 13 1,5 16 Syksy pvk1 23,8 12 Vuosi Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät kem1 23, 54 Kesä kem1 22, 88 Syksy kem1 32, käytetty vesistömallia Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* la 1 3, 7 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* la 55 7,5 116 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk2 12 3, käytetty vesistömallia Syksy pvk2 19 1, käytetty vesistömallia Vuosi* Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 25, 135 Kevät pvk1 9,8 1, 31 Kesä pvk1 11, 87 Syksy pvk1 19 2, 89 Vuosi Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 17,1 147 Kevät pvk1 6,6,8 24 Kesä pvk1 6,, 73 Syksy pvk1 19,2 12 Vuosi , 147 Jatkuu seuraavalla sivulla 16 Copyright Pöyry Finland Oy

21 Taulukko 6-1 jatkuu Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 16,3 7 Kevät pvk1 8,7 2,2 23 Kesä pvk1 6,6,6 42 Syksy pvk1 1 1,4 71 Vuosi Vittouvenneva (pvk1) Talvi* pvk1 17, 86 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk1 8,2 2,1 19 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk1 2,9, käytetty vesistömallia Syksy pvk1 8,1,3 12 Vuosi* Äijönneva (la/pvk1) Talvi la 22, 156 Kevät la 17 6,9 28 Kesä pvk1 8,2, 91 Syksy pvk1 22,9 93 Vuosi * Ei mukana keskiarvossa. ** Osittain poikkeuksellisia arvoja, ei mukana keskiarvossa. 17 Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi pvk 23,6 172 Kevät pvk 21 5,7 66 Kesä pvk 8,4 1,1 71 Syksy 31 4 pvk 2 1,4 16 Vuosi Talvi la 21 1,2 213 Kevät 3 31 la 27 6,6 9 Kesä la 7,9 1,3 57 Syksy 2 4 la 23 1,3 163 Vuosi 2 16 Talvi kaikki 22,7 179 Kevät kaikki 21 5,6 68 Kesä kaikki 8,7 1, 69 Syksy 35 4 kaikki 2 1,4 17 Vuosi 2 17 Keskiarvot 213 Talvi kaikki 8,8,4 12 Kevät kaikki 72 8,9 246 Kesä kaikki 8,9 1,1 72 Syksy 26 4 kaikki 16 2,7 98 Vuosi Keskiarvot 212 Talvi kaikki 7,3 1, 46 Kevät kaikki 96 8,2 286 Kesä kaikki 17 1,9 147 Syksy kaikki 29 6,4 19 Vuosi Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat vuodenajoittain vuosina Tarkkailusuot ovat vaihdelleet vuosien välillä ja aineisto sisältää muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

22 Keskimääräinen kevään valuma oli 21 l/s km 2, eli hieman pienempi kuin talvella (Kuva 6-1). Vuosina kevään valuma on ollut keskimäärin kolminkertainen vuoden 214 tasoon nähden. Kesän sääolot ja sitä myötä valumat olivat varsin tyypillisellä tasolla. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskivaluma 8,7 l/s km 2 oli hieman pienempi kuin edellisvuosina keskimäärin (Kuva 6-1). Suurin luotettavasti mitattu keskimääräinen valuma oli 24 l/s km 2 (Hakasuo) ja pienin 2,5 l/s km 2 (Järvineva), eli erot kohteiden välillä olivat varsin suuria. Hakasuolla vesimäärää tosin kasvattaa suuri pohjavesivalunta. Kaikkien Pohjois- Pohjanmaan kesän tarkkailukohteiden (n=77) valuma oli 8,8 l/s km 2 (Taulukko 6-2). Selkeitä alueellisia eroja valumissa ei ollut erojen oltua pikemmin tuotantoaluekohtaisia. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 214 tarkkailusoiden valumat. Syksy alkoi sään viilennyttyä noin syyskuun 2. päivän tienoilla. Syksyn keskivaluma 2 l/s km 2 oli varsin tyypillisellä tasolla: vain hieman suurempi kuin edellisvuosina keskimäärin Kuva 6-1. Suurin luotettavasti mitattu valuma syksyllä oli 39 l/s km 2 (Iso- Lamminneva) ja pienin 4,6 l/s km 2 (Paloneva, joskin lokakuun loppupuoli arvioitiin vesistömallista). Virtaaman arvioinnissa käytetty hydrologinen vesistömallijärjestelmä laskee valunnat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna valumahuippujen vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Toisaalta vesistömalli voi pidentää valumapiikin kestoa tositilanteeseen nähden. Vesistömallin antamien virtaamien tarkkuuteen vaikuttaa havaintopisteiden sijainti: mitä lähempänä ne sijaitsevat ja mitä useampia niitä on, sen tarkempi arvio. Isosuolla oli käytössä ns. tupla-anturointi, mikä tarkoittaa sitä että vedenkorkeutta mitattiin sekä mittapadon v-aukolla että sen alapuolella. Näin saatiin selville padotusjaksot tarvittaessa 15 minuutin tarkkuudella. Tarkkailun yhteydessä jaksot määritettiin kuitenkin vuorokauden keskimääräisistä pinnankorkeuksista. 18 Taulukko 6-2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde Mq MNq MHq n l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Kaikki 77 8,8,9 67 Pintavalutuskentät 61 8,8 1,1 69 Laskeutusaltaat 7 8,8 1,1 6 Kemikalointi 4 9,4, 55 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI 6 8,6,3 56 Kaikki suot ,9 1,4 89 Kaikki suot , 226 Kaikki suot ,8 16 Kaikki suot ,7 1,1 86 Kaikki suot ,7 1, Valumaveden laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo oli 6,1 6,2 (Taulukko 6-3). Pienimpiä arvoja mitattiin Verkanevalla (ka. 4,1 4,4). Myös Hakasuolla ja Ilkannevan pvk1:llä mitattiin keskimääräistä pienempiä arvoja. Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Taulukko 6-3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytemäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi* pvk1 8 4,3 3,1 9, ,6 Kevät* pvk1 2 4,6 2,9 9,5 7 3,2 Kesä* pvk1 11 4,9 7, ,4 Syksy* pvk1 3 5,1 4,7 8, , Hevoskorpi (pvk1) Talvi pvk1 4 6, ,3 Kevät pvk1 4 6, ,5 Kesä pvk1 1 6, ,1 Syksy pvk1 2 6, ,7 Hukanneva (la2/pvk) Talvi la2 5 6, Kevät la2 3 6, Kesä pvk 12 6, Syksy pvk 2 6, ,4 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka 5 6, ,9 Kevät pvka 3 6, ,9 Kesä pvka 9 6, ,2 Syksy pvka 3 6, ,2 Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 2 4, ,3 Kevät pvk1 4 5, Kesä pvk1 8 4, ,2 Syksy pvk1 3 4, ,3 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi pvk2 2 5, ,1 Kevät pvk2 4 5, ,6 Kesä pvk2 7 6, ,9 Syksy pvk2 3 6, ,1 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi pvk1 4 6, ,7 Kevät pvk1 3 6, , Kesä pvk1 1 6, ,5 Syksy pvk1 2 6, ,1 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,4 Kevät pvk , ,9 Kesä pvk , ,7 Syksy pvk , ,3 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,1 Kevät pvk1 4 6, ,1 Kesä pvk1 13 6, ,4 Syksy pvk1 3 6, ,8 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,5 Kevät pvk1 4 6, , Kesä pvk1 9 6, ,2 Syksy pvk1 2 6, ,2 Järvineva (pvk1) Talvi pvk1 4 5, ,8 Kevät pvk1 4 5, ,4 Kesä pvk1 9 5, Syksy pvk1 2 5, ,5 Jääräsuo (pvk1) Kesä pvk1 7 6, ,4 Syksy pvk1 2 7, , Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

24 2 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk2 5 6, ,1 Kevät pvk2 4 6, ,4 Kesä pvk2 9 6, ,3 Syksy pvk2 1 6,8 7, ,2 Korentosuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,6 Kevät pvk1 4 5, ,5 Kesä pvk1 9 6, ,6 Syksy** pvk1 2 5, ,1 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi pvk1/la 4 5, ,1 Kevät la 3 6, Kesä pvk1 1 5, Syksy pvk1 2 5, ,4 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 7 6,4 8, ,5 Kevät pvk1 1 6, ,5 Kesä pvk1 1 6, ,8 Syksy pvk1 3 6, , Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la , Kevät la , ,5 Kesä pvk1 8 6, ,5 Syksy pvk1 1 6, ,8 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 5 4, ,1 Kevät pvk1 4 4, ,1 Kesä pvk1 9 5, Syksy pvk1 2 5, , Kärsämäenneva (pvk) (Ahma) Talvi pvk 1 6, , Kevät pvk 1 6, ,3 Kesä pvk 5 6, ,9 Syksy pvk 3 6,2 23 8, ,8 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 8 6, ,4 Kevät pvk1 3 6, ,9 Kesä pvk1 9 6, , Syksy pvk1 3 6, ,7 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la3 6 6,8 6, ,5 Kevät la3 3 7, ,3 Kesä la3 9 7, , Syksy la3 3 7, ,5 Mankisenneva (pvk1) Kevät pvk1 3 6, ,5 Kesä pvk1 1 5, ,7 Syksy pvk1 2 5, ,3 Mankisenneva (pvk2) Kevät pvk2 3 6, ,8 Kesä pvk2 1 6, ,2 Syksy pvk2 2 6, ,5 Miehonsuo (la) Talvi la 6 6, Kevät la 4 6, Kesä la 1 6, Syksy la 2 6, ,2 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

25 Taulukko 6-3 jatkuu Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Märsynneva (pvk1) Talvi pvk1 4 6, ,5 Kevät pvk1 3 6, ,2 Kesä pvk1 1 6, ,5 Syksy pvk1 2 6, ,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,4 Kevät pvk1 4 6, ,6 Kesä pvk1 8 6, ,9 Syksy pvk1 1 6, ,4 Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi la2 5 6, Kevät la2 3 6, ,6 Kesä kasv.kenttä 11 6, Syksy kasv.kenttä 2 6, ,7 Paskoneva (pvk1) Talvi pvk1 5 5, ,3 Kevät pvk1 3 5, ,7 Kesä pvk1 1 5, ,7 Syksy pvk1 2 5, ,6 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk1 5 6, ,5 Kevät pvk1 4 6, , Kesä pvk1 9 7, , Syksy pvk1 2 6, ,9 Piipsanneva (la/kem2) Talvi la 3 6, ,9 Kevät la 4 6, Kesä kem2 4 4, Syksy kem2/la 1 3,5 6, Pullinneva (pvk1) Kevät pvk1 4 5, ,5 Kesä pvk1 1 5, Syksy pvk1 1 5, ,1 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk , ,9 Kevät pvk , ,5 Kesä pvk , ,3 Syksy pvk , , Saarineva (pvk1) Talvi pvk1 4 6, , Kevät pvk1 4 6, ,2 Kesä pvk1 9 6, Syksy pvk1 2 6, ,5 Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk1 5 5, ,3 Kevät pvk1 4 6, , Kesä pvk1 9 6, Syksy pvk1 1 5, ,4 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk1 6 6, ,4 Kevät pvk1 3 6, , Kesä pvk1 9 6, ,7 Syksy pvk1 3 6, ,8 Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät kem1 4 4, 2, ,7 Kesä kem1 8 5, Syksy kem1 3 3,3 3, Jatkuu seuraavalla sivulla 21 Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 6-3 jatkuu Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Turkkisuo (la/pvk2) Talvi la 5 6, Kevät la 3 6, Kesä pvk2 1 7, ,6 Syksy pvk2 1 7,4 9, , Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 3 6, ,6 Kevät pvk1 3 6, ,3 Kesä pvk1 1 6, ,4 Syksy pvk1 2 6, ,8 Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk1 4 6, Kevät pvk1 2 6, Kesä pvk1 4 6, Syksy pvk1 1 6, Verkaneva (pvk1) Talvi pvk1 5 4, ,3 Kevät pvk1 3 4, ,3 Kesä pvk1 1 4, ,3 Syksy pvk1 2 4, , Vittouvenneva (pvk1) Talvi pvk1 4 6, ,7 Kevät pvk1 3 6, Kesä pvk1 7 6, ,3 Syksy pvk1 2 6, ,4 Äijönneva (la/pvk1) Talvi la 4 6, ,3 Kevät la 2 6, ,8 Kesä pvk1 11 6, Syksy pvk1 2 6, ,2 yht. 774 * Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. ** Mukana ohitusnäytteitä, ei mukana keskiarvossa. Keskiarvot 214 Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 27/122 pvk 5 6, ,6 Kevät 3/11 pvk 3 6, ,3 Kesä 37/338 pvk 9 6, ,7 Syksy 35/69 pvk 2 6, ,9 Talvi 8/39 la 5 6, Kevät 9/29 la 3 6, Kesä 2/19 la 1 7, , Syksy 2/5 la 3 7, ,8 Talvi 36/165 kaikki 5 6, ,3 Kevät 4/134 kaikki 3 6, ,1 Kesä 41/369 kaikki 9 6, ,3 Syksy 4/8 kaikki 2 6, ,6 Keskiarvot 213 Talvi 26/122 kaikki 5 6, ,8 Kevät 28/16 kaikki 4 6, ,5 Kesä 28/243 kaikki 9 6, , Syksy 27/47 kaikki 2 6, ,4 Keskiarvot 212 Talvi 25/132 kaikki 5 6, ,3 Kevät 26/81 kaikki 3 6, ,7 Kesä 28/248 kaikki 9 6, ,1 Syksy 26/63 kaikki 2 6, ,7 22 Copyright Pöyry Finland Oy

27 Piipsannevalla ja Tunturisuolla veden ph:ta laskee kemiallinen käsittely. Ympärivuotisesti tarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräinen veden ph oli kesällä samalla tasolla kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden (n=87) (Taulukko 6-4). Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli edellisvuosien tapaan suurimmillaan kesällä (ka. 44 mg/l) hajotustoiminnan ollessa aktiivisimmillaan ja pienimmillään keväällä (22 mg/l), jolloin mukana on yleensä paljolti lumien sulamisvesiä (Taulukko 6-3). Arvot vaihtelivat varsin paljon tuotantoalueittain. Suurimpia arvoja mitattiin Pullinnevalla, Järvinevalla ja Verkanevalla ja pienimpiä Tunturisuolla (kemikalointikohde) ja Hakasuolla. Hakasuon veden laatuun vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. COD Mn -arvot olivat kokonaisuutena koko lailla kahden edellisvuoden tasolla, joskin vuodenajoittain oli eroja; esimerkiksi talven pitoisuus oli selvästi pienempi kuin edellistalvena. Kaikissa vuosien välisissä vertailuissa on kuitenkin huomioitava kohteiden vaihtuvuus vuosien välillä. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskiarvo oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 6-4). Fosforipitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 75 µg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 4 µg/l) (Taulukko 6-3). Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Pullinnevan, Järvinevan ja Kynkäänsuon valumavesistä. Pienimmät pitoisuudet olivat Isosuolla ja Hakasuolla. Fosforipitoisuudet olivat talvella hieman pienempiä ja keväällä hieman suurempia kuin kahtena edellisvuonna. Typpipitoisuus oli suurimmillaan niin ikään kesällä (ka µg/l) ja pienimmillään keväällä (ka µg/l) (Taulukko 6-3). Typpipitoisuudet vaihtelivat edellisvuosia vähemmän vuodenaikojen välillä ollen talvella ja keväällä pienempiä. Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia mitattiin esimerkiksi Venenevalla, Pullinnevalla ja Paskonevalla. Pienimpiä pitoisuuksia mitattiin Jääräsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet olivat hieman suurempia kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla (Taulukko 6-4). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan kesällä (ka. 8,3 mg/l) ja pienimmillään syksyllä (ka. 4,6 mg/l). Pitoisuudet olivat koko vuoden osalta lähellä edellisvuosien tasoa, mutta siten että kevään pitoisuus oli hieman edellisvuosia suurempi. Selvästi suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Venenevalla. Vähiten kiintoainetta oli puolestaan Verkanevan, Isosuon ja Jääräsuon valumavesissä. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus oli hieman pienempi kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla (Taulukko 6-4). 23 Taulukko 6-4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot kohde näytemäärä ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine n yht. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kaikki , ,8 Pintavalutuskentät , ,2 Laskeutusaltaat , Kemikalointi , Kasv.kenttä, kosteikko tai HI , , Kaikki suot , ,7 Kaikki suot , Kaikki suot , ,2 Kaikki suot , , Kaikki suot , ,8 Copyright Pöyry Finland Oy

28 Yhteenvetona ympärivuotisten kohteiden osalta voidaan todeta, että valumavesien pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja pienimmillään parametrista riippuen joko keväällä tai syksyllä eikä pitoisuuksissa ollut suuria eroja kahteen edellisvuoteen nähden. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin koko vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla joko kerran kuukaudessa tai vain kesäaikana kerran kuukaudessa ja tulokset löytyvät liitteen 4 tuloslakanoista. Epäorgaaniset ravinteet ovat liukoisia ja siten kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Taulukkoon Taulukko 6-4 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin noin puolet fosforista oli epäorgaanisessa muodossa fosfaattina. Typestä vajaa viidennes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus oli selvästi pienempi kuin vuosina Nitriitti-nitraattitypen (ja kokonaistypen) pitoisuus oli sitä vastoin edellisvuosien keskimääräisellä tasolla. Tulos voi viitata siihen, että kesän 214 tarkkailusoilla nitrifikaatioprosessin teho oli keskimääräistä voimakkaampi. Tähän viittaa myös vertailu pelkkien pintavalutuskenttäkohteiden välillä edellisvuoteen: kokonaistyppipitoisuus oli samalla tasolla, nitriitti-nitraattityppipitoisuus suurempi kesällä 214 ja ammoniumtyppipitoisuus pienempi. Kaikkien kesän soiden keskiarvoja tarkasteltaessa on huomioitava se, että pintavalutuskentällisten kohteiden osuus tarkkailusoista on kasvanut ja laskeutusaltaallisten kohteiden vastaavasti pienentynyt (ks. Kuva 6-5). Vaikka kohde- ja näytemäärät ovat kohtalaisen suuria, on huomioitava myös kohteiden vaihtuvuus. Tietyllä vesistöalueella voi olla jonakin vuonna lähes kaikki turvetuotantoalueet tarkkailussa ja toisena vuotena vain muutama tarkkailukohde tai ei yhtään. Kaikkien kesän tarkkailusoiden keskimääräinen rautapitoisuus oli lähellä edellisvuosien keskiarvoa (Taulukko 6-4). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pintavalutuskentiltä ja suurimmat laskeutusaltailta. Pohjois-Pohjanmaan vesistöt ovat varsin humuspitoisia ja rauta sitoutuu pääosin humukseen, minkä johdosta rauta ei yleensä ottaen aiheuta merkittäviä ongelmia vesistöissä (esimerkiksi myrkkyvaikutuksia vesieliöille). Turvetuotannolla voi kuitenkin olla alapuolisen vesistön rautapitoisuutta lisäävä vaikutus paikallisesti. Kuvassa Kuva 6-2 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina vesistöalueittain. Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: näytettä. Suurista vesistöalueista paras vedenlaatu oli Kiiminki- ja Kuivajoen kohteilla ja heikoin Siikajoen kohteilla erojen oltua varsin suuria: Siikajoen kohteilla pitoisuudet olivat yleensä ottaen noin kaksinkertaisia. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät: valuma-alueen luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien tason eroavaisuudet (ks. esim. Kuva 8-3, jossa on esitetty ympärivuotisen pintavalutuksen osuuden kehitys vuosina ), tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet jne. Kuvassa Kuva 6-2 on vertailun vuoksi mukana myös Kainuun ja Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailujen tulokset. Systemaattisia eroja vedenlaadussa kokonaisuutena ko. alueiden ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden välillä ei havaittu. Vertailussa on huomioitava, etteivät Lapin tarkkailujen tulokset käytännön syistä ole samoilta vuosilta kuin muut. 24 Copyright Pöyry Finland Oy

29 25 Kuva 6-2 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina vesistöalueittain. Pitoisuudet ovat tuotantoalueiden näytemäärillä painotettuja keskiarvoja. Vertailuna mukana myös Kainuun (6-14) ja Lapin (Vapo 8-14, Turveruukki 9-14) keskiarvot. Copyright Pöyry Finland Oy

30 6.2.1 Tulosten vertailu edellisvuosiin Kuvassa Kuva 6-3 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailusoiden kesän 214 veden laatua kesien keskiarvoon siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Isosuo, Järvineva, Piipsanneva ja Puutiosuo ovat olleet tarkkailussa kaikkina vuosina ja keskimäärin kohteet ovat olleet viisi vuotta tarkkailussa ko. jaksolla. Jääräsuo (pvk1), Mankisenneva (pvk1) ja Pullinneva (pvk1) olivat ensimmäistä kesää tuotantovaiheen tarkkailussa. Valtaosalla kohteista (79 %) COD Mn -arvo oli kesällä 214 pienempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Myös ravinnepitoisuudet olivat valtaosalla kohteista (68 %) edelliskesiä pienempiä. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut yhtä suurta eroa edellisvuosiin, mutta kuitenkin 53 %:lla kohteista kesän 214 pitoisuus oli pienempi kuin edellisvuosina. COD Mn :n osalta suurin positiivinen prosentuaalinen ero edellisvuosien keskimääräiseen pitoisuuteen oli Puutiosuolla. Piipsannevalla oli puolestaan suurin negatiivinen prosentuaalinen ero. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta suhteessa suurin positiivinen ero oli Turkkisuolla ja suurin negatiivinen ero Piipsannevalla. Myös kokonaistypen kohdalla Piipsannevan kesän 214 keskimääräinen pitoisuus oli edellisvuosiin nähden suhteessa suurin, kun taas Olki-Peurasuolla kesän 214 pitoisuus oli suhteessa pienin edellisvuosiin nähden. Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 198-luvun lopulta nykypäivään ravinteiden ja kiintoaineen osalta, mutta 2-luvulla veden laadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia (Kuva 6-4). Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 198- luvun lopun keskimääräiseltä tasolta 86 µg/l vuosien 21-luvun tasolle 69 µg/l ja typpipitoisuus tasolta µg/l tasolle µg/l. Kiintoainetta oli turvetuotantoalueiden valumavedessä 198-luvun lopulla keskimäärin 19 mg/l, 21-luvulla 9,7 mg/l. COD Mn :n kohdalla arvoissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia ja viime vuosina arvot ovat olleet 2-luvun alkupuoleen nähden jopa suurempia. Tämä selittyy osaltaan sillä, että pintavalutuskentällisten kohteiden osuus tarkkailukohteista on kasvanut ja vastaavasti laskeutusaltaallisten kohteden osuus on pienentynyt koko 2-luvun (Kuva 6-5). Pintavalutukentällisillä kohteilla COD Mn -arvot ovat yleisesti suurempia kuin laskeutusaltaallisilla kohteilla (ks. esim. Taulukko 6-4). Toisaalta pelkästään pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräiset COD Mn -arvot ovat olleet viime vuosina korkeampia kuin vuosina (Kuva 6-6). Tarkkailukohteet ja näytemäärät ovat vaihdelleet vuosittain, mutta joka tapauksessa taustalla vaikuttavien syiden selvittäminen vaatisi kohdekohtaista tarkastelua. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat nykyään (21-luvulla) noin kaksinkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden (vrt. Pöyry Finland Oy 214 s. 26). COD Mn -arvot ovat samaa tasoa turvetuotantoalueilla ja metsäojitetuilla kohteilla. Metsäojituskohteiden lukumäärä oli 35 Pöyry Finland Oy:n selvityksessä. Valuman suuruudella ja veden laadulla ei näytä olevan selvää yhteyttä samaan tapaan kuin valumalla ja vesistökuormituksella (vrt. Kuva 6-6 ja Kuva 9-1). Kuormituksen suuruus näyttääkin määräytyvän pääasiassa vesimäärän perusteella, ja se riippuu pitkälti vallitsevista sääolosuhteista. Liitteeseen 1 on koottu Pöyry Finland Oy:n tarkkailemien Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen ympärivuotisten tarkkailukohteiden valuma- ja vedenlaatutulokset vuosilta Näytteenottohetken valuman ja vedenlaadun välillä ei havaittu merkitsevää riippuvuutta minkään vedenlaatuparametrin kohdalla. 26 Copyright Pöyry Finland Oy

31 27 Kuva 6-3 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden keskimääräiset COD Mn -arvot ja kiintoaine- sekä kokonaisravinnepitoisuudet kesällä 214. Vertailuarvoina keskimääräiset pitoisuudet siltä osin kun kohde on ollut tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

32 28 Kuva 6-4 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu ja keskivalumat kesällä vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain ja aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

33 29 Kuva 6-5 Pintavalutuskentällisten ja laskeutualtaallisten tarkkailukohteiden osuudet Pohjois- Pohjanmaan kesäaikaista tarkkailukohteista 2-luvulla. Kuva 6-6 Pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kesäaikainen veden laatu Pohjois- Pohjanmaalla vuosina Kuvassa on esitetty myös kesän keskivalumat pintavalutuskentällisillä kohteilla. Aineistossa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Kohteiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain välillä Ominaiskuormitukset Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina. Ominaiskuormitusten laskemista varten puuttuvat tai epäluotettavat virtaamat arvioitiin SYKE:n hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Copyright Pöyry Finland Oy

34 3 Taulukko 6-5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi*** pvk , , Kevät*** pvk , , 6,4 77 Kesä*** pvk , , 3,2 54 Syksy*** pvk , , 2, vuosi kg/ha/a 46,1 8,7 38, 4, 28 Hevoskorpi (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk1 9,1 228,3 6,6 25,2 2,6 17 Kesä pvk1 6,3 332,4 9,4 36,3 6,7 31 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 157,2 6,2 14,1 3,9 9, Hukanneva (la2/pvk) Talvi* la , , Kevät* la2 7,1 85,3 8,7 64,1 5,6 58 Kesä pvk 7,4 123,2 6,1 69,1 2,9 63 Syksy pvk 12 13,2 7,6 53, 2,5 43 vuosi kg/ha/a 55,1 4,7 33, 2,8 29 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi pvka , , 6,5 52 Kevät pvka 2 237,4 1 42,1 1,8 25 Kesä pvka 9,4 197,1 5,6 27, 1,5 19 Syksy pvka , , 3,5 5,7 vuosi kg/ha/a 85,1 4,4 18, 1,5 12 Ilkanneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk ,1 1,7 1,, 6,1 Kevät pvk1 8,7 2,1,9 26,1,6 26 Kesä pvk1 6,4 317,2 5,6 17,1 2,8 11 Syksy pvk , , 3,6 23 vuosi kg/ha/a 84, 1,5 6,4,,5 4,3 Ilkanneva (pvk2) (Ahma) Talvi pvk , , Kevät pvk2 3,5 67,1 1,8 3,4,1,3,5 Kesä pvk2 3,6 196,5 4,8 15,4 3,1 12 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 125,8 4,8 22,7 3,5 2 Iso-Lamminneva (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk1 8,4 2,2 1 32,1 6,6 24 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 115, , 7,5 23 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk ,1 5,9 14,, 1,6 Kevät pvk ,2 7,5 39,, 22 Kesä pvk2-3 6,3 93,1 2,9 7,8,,2 2,4 Syksy pvk , , 14 6,2 vuosi kg/ha/a 49, 2,6 5,8,,6 1,6 Isosuo, Vaala (KAI) (pvk1) Talvi pvk , ,1 8,9,7 Kevät pvk , ,3 6,5 3 Kesä** pvk ,7 11 6,5 5,9 5 Syksy** pvk ,4 1 33,2 4,7 23 vuosi kg/ha/a 112,2 5,6 14,1 2,6 8,5 Itäsuo (pvk1) Talvi pvk ,3 9,5 17, 1,1,6 Kevät pvk , ,2 3, 22 Kesä pvk1 4,3 128,2 3,7 13,1 1,8 8,8 Syksy pvk ,3 2 22,1 14 9,2 vuosi kg/ha/a 89,1 3,3 6,7, 1,1 2,3 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

35 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Järvineva (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk1 7,5 264,6 1 26,5 7,1 19 Kesä pvk1 2,5 178,6 4,1 24,6 3,1 22 Syksy pvk , 17 18,8 12 7,5 vuosi kg/ha/a 184,5 7,6 23,4 5,6 19 Jääräsuo (pvk1) Kesä* pvk ,3 7,2 2,, 5,1 Syksy pvk , ,1,, Kontio-Klaavunsuo (pvk2) Talvi pvk , ,1 6,7 27 Kevät pvk , ,2 7,6 79 Kesä pvk ,1 4,7 2,,1 11 Syksy pvk ,2 7,2 2,, 3,3 vuosi kg/ha/a 61,1 3,9 14, 1,3 8,6 Korentosuo (pvk1) Talvi* pvk1 18 3,4 16 2,1 8,5 4,2 Kevät pvk ,2 9,2 19, 3, 6,4 Kesä pvk1 5,1 175,1 4,2 1, 1,9 6, Syksy** pvk , , vuosi kg/ha/a 97,1 4,6 7,3, 2,6 3,2 Kuljunneva (la/pvk1) Talvi* pvk1/la 9, 163,2 16 4, Kevät* la , , Kesä pvk1 4,7 264, ,3 9,3 43 Syksy pvk1 6,3 173,2 7,8 17,1 5, 12 vuosi kg/ha/a 89,1 6,4 4,1 5, 37 Kupsussuo (pvk1) (Ahma) Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk ,3 15 9,1 8,7 77 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 9,1 8,1 2, 5,7 16 Kynkäänsuo (la3-4/pvk1) Talvi la , , Kevät* la , , 2 14 Kesä* pvk1 4,4 18,5 3,5 27,4 1,6 23 Syksy* pvk , ,1 8,6 4 vuosi kg/ha/a 14,7 7,8 49,6 5,2 44 Kärjenrimpi (pvk1) (KAI) Talvi** pvk , , Kevät pvk1 7,9 139,2 4,6 49, 1,2 42 Kesä pvk1 3,4 146,3 6,1 27,2 4,7 25 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 112,2 5,7 27,1 4,1 24 Kärsäm äenneva (pvk) (Ahm a) Talvi**** pvk , , Kevät**** pvk ,3 23 5,2, 13, Kesä**** pvk , , 17 8 Syksy**** pvk1, 45, 1,5 6,,,6 4,1 vuosi kg/ha/a 23,2 1 22, 6,6 16 Lampsisuo (pvk1) (KAI) Talvi** pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk1 1 46, , Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 148,2 9,5 24,1 6,8 19 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi la , , Kevät la , , Kesä la , ,1 9,5 52 Syksy la , , vuosi kg/ha/a 59,1 7,2 24, 4,6 19 Jatkuu seuraavalla sivulla 31 Copyright Pöyry Finland Oy

36 32 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Mankisenneva (pvk1) Kevät pvk ,4 12 4,1 4,7 25 Kesä pvk1 7,8 469,4 1 18,2 6,6 12 Syksy pvk ,6 2 32,2 9,3 1 Mankisenneva (pvk2) Kevät* pvk , , Kesä* pvk2 6,3 375, ,5 8,8 27 Syksy* pvk , 4 59, Miehonsuo (la) Talvi la , , Kevät la , , Kesä la 5,5 182,3 7,6 56,2 5,2 51 Syksy la , , vuosi kg/ha/a 119,2 7,9 116,1 5,4 111 Märsynneva (pvk1) Talvi pvk ,8 2 79,3 8, 56 Kevät pvk , ,6 7,2 147 Kesä pvk1 9,8 31,5 8,9 4,3 4,7 31 Syksy pvk ,9 2 86, vuosi kg/ha/a 19,2 5,4 24,1 2,5 19 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk ,4 12 5,1 6,3 39 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 29, ,1 7,9 15 Paloneva (la2/kasv.kenttä) Talvi* la , , Kevät* la ,6 2 19, Kesä kasv.kenttä 3,7 17,1 3,4 28, 1,9 25 Syksy kasv.kenttä 4,6 1,2 5,6 37,1 3,6 33 vuosi kg/ha/a 75,1 4,3 28, 2,8 25 Paskoneva (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk1 8,3 239, , Kesä pvk1 5,1 317, , Syksy pvk1 8,2 346, , vuosi kg/ha/a 133,2 8,4 17,1 6,7 14 Pehkeensuo (pvk1) Talvi pvk , , 5, 22 Kevät pvk , ,1 4,5 48 Kesä pvk1 7,8 134,1 4,1 2,,7 13 Syksy pvk ,4 2 78, vuosi kg/ha/a 15,1 4,4 15, 1,6 1 Piipsanneva (la/kem2) Talvi* la , , Kevät* la 4,4 92,3 4, 58,3 2,1 54 Kesä* kem2 3,8 14,2 4,6 13,2 2,8 99 Syksy* kem2/la 17 65,1 8, 1,,8 86 vuosi kg/ha/a 9,2 4,1 4,2 2,2 36 Pullinneva (pvk1) Kevät pvk1 8, 529, , Kesä pvk1 7, , , Syksy pvk , , Puutiosuo (pvk2-3) Talvi pvk ,4 12 3,1 4,6 15 Kevät pvk , ,3 8,8 178 Kesä pvk ,3 5,7 2,1,9 11 Syksy pvk , ,4 8,5 18 vuosi kg/ha/a 85,2 4,4 16,1 1,5 1 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

37 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Saarineva (pvk1) Talvi pvk , 49 84, Kevät pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 287, , Sauvasuo (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk , , Kesä pvk , 43 26, Syksy pvk , 7 11, vuosi kg/ha/a 35, , Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi pvk , , 3,2 45 Kevät pvk , ,, 111 Kesä pvk ,2 6,8 21, 1,4 1 Syksy pvk1 23 2,2 9,6 33,, 13 vuosi kg/ha/a 129,1 4,9 22,,7 13 Tunturisuo (kem1) (Ahma) Kevät kem ,3 9,1 93,, 83 Kesä kem , , Syksy kem , , Turkkisuo (la/pvk2) Talvi* la , 13 78,8 9,1 69 Kevät* la , , Kesä pvk ,3 5,2 42,1,2 32 Syksy pvk , , 1, vuosi kg/ha/a 64,3 5,7 34,2 3,2 29 Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk , , Kevät pvk ,2 8,3 41, 4,1 33 Kesä pvk , ,1 9,5 54 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 121,1 9,5 23, 6,7 17 Veneneva (pvk1) (Ahma) Talvi pvk , , Kevät pvk1 6,6 145,4 1 49,3 7,4 44 Kesä pvk1 6, 264,4 9,4 32,3 6,8 26 Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 142,2 7,1 2,1 3,7 16 Verkaneva (pvk1) Talvi pvk , ,1 4,5 2, Kevät pvk1 8,7 273,3 4,8 1,2 1, 2,2 Kesä pvk1 6,6 425,2 6,6 6,7,1 3,8 1,1 Syksy pvk1 1 59,2 7,7 9,, 3,2, vuosi kg/ha/a 191,1 3,2 4,1, 1,4,5 Vittouveneva (pvk1) Talvi* pvk , ,1 5,6 52 Kevät* pvk1 8,2 153,3 5,2 8,1 1,7 73 Kesä pvk1 2,9 117,1 2,6 17, 1,3 15 Syksy pvk1 8,1 181,2 1 17,1 6,9 1 vuosi kg/ha/a 99,1 3, 16, 1,4 12 Äijönneva (la/pvk1) Talvi la , , Kevät la , , Kesä pvk1 8, , 14 74, Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 135,3 9,2 29,2 6, * Koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa. ** Osa vesistä osan aikaa ohituksen kautta, ei mukana keskiarvossa. *** Suuri pohjavesimäärä, ei mukana keskiarvossa. **** Osittain poikkeuksellisia arvoja, ei mukana keskiarvossa. Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

38 Taulukko 6-5 jatkuu Brutto Netto Jakso Jakso Vesien- Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi pvk , , Kevät pvk 21 33, ,3 8,3 6 Kesä pvk 8,4 37,4 1 43,3 6,8 36 Syksy 31 4 pvk 2 439, , vuosi kg/ha/a 135,2 6,7 19,1 4, 14 Talvi la , , Kevät 3 31 la , , Kesä la 7,9 169, ,1 7,3 52 Syksy 2 4 la 23 39, , vuosi kg/ha/a 96,3 8,2 6,2 5,6 54 Talvi kaikki , , Kevät kaikki , ,3 8,9 136 Kesä kaikki 8,7 292, ,3 6,9 41 Syksy 35 4 kaikki 2 412, , vuosi kg/ha/a 129,2 6,9 25,1 4,2 2 Keskiarvot 213 Talvi kaikki 8,8 224,7 13 6,5 9,3 52 Kevät kaikki , , Kesä kaikki 8,9 33,5 1 65,3 6,3 58 Syksy 32 4 kaikki , ,2 7,1 33 vuosi kg/ha/a 135,3 6,7 34,2 4,2 29 Keskiarvot 212 Talvi kaikki 7,3 145,5 1 24,3 7, 14 Kevät kaikki , , Kesä kaikki , , Syksy kaikki , , vuosi kg/ha/a 182,3 9,7 36,2 6, Ko. jaksot on esitetty taulukossa Taulukko 6-1. Yleensä suurimmat ominaispäästöt mitataan keväällä, jolloin vesimäärä moninkertainen muihin vuodenaikoihin nähden. Vuoden 214 talven ja kevään poikkeuksellisten hydrologisten olosuhteiden vuoksi tilanne ei ollut tyypillinen: vain kiintoaineen kohdalla ominaispäästöt olivat suurimmillaan keväällä. Pienimmillään päästöt olivat kesällä. Kesän ominaispäästöt olivat koko lailla edellisvuoden tasolla, mutta syksyn päästöt olivat suuremmat. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Pienimmät päästöt olivat vuositasolla Isosuolla kun taas keskimääräistä suurempia päästöjä oli esimerkiksi Sauvasuolla, Saarinevalla ja Kynkäänsuolla. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 6-6). Kesäaikana kaikkien tarkkailussa olleiden soiden päästöt olivat nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta kaikilta osin pienemmät kuin vuosina keskimäärin. Tämä selittyy sekä yleisesti ottaen hieman paremmalla veden laadulla että hieman pienemmällä valumalla. Copyright Pöyry Finland Oy

39 35 Taulukko 6-6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset kesäaikana 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Keskiarvot Brutto Netto kohde COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine n g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kaikki ,4,2 1,5 1, ,3 5,6 47 Pintavalutuskentät ,4,2 9,5,4 1,6 25 5,3 5,6 41 Laskeutusaltaat 6 167,5,4 1 1,6 3, ,3 6, 84 Kemikalointi 4 9 1,1,5 9,2 1, 1, 33 69,9 4,7 61 Kasv.kenttä, kosteikko tai HI 6 24,4,1 9,4,,8 35 7,2 5,7 62 Kaikki suot ,5,3 11,2 2, ,3 6,8 62 Kaikki suot ,,4 24 1, , Kaikki suot ,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 Kaikki suot ,5,3 12,3 3, 35 55,4 7,5 39 Kaikki suot ,3,1 8,2,3 1, ,2 4, Päästöjen jakautuminen vuodenajoittain Kuvassa Kuva 6-7 on esitetty vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden bruttoominaispäästöt ja päästöjen jakautuminen vuodenajoittain. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että osalla kohteista virtaamia on arvioitu. Jääräsuo, Mankisenneva ja Pullinneva eivät olleet tuotantovaiheen tarkkailussa koko tarkkailukautta, joten niiden osalta on esitetty vain ne vuodenajat jolloin ne olivat tuotantovaiheen tarkkailussa. Talven poikkeukselliset sääolot (ks. kappale 2) nostivat talven virtaamia ja sitä myötä päästöjä siten, että keskimäärin noin puolet päästöistä tuli talvella. Kevään osuus päästöistä oli vastaavasti poikkeuksellisen pieni. Koko vuoden tarkkailussa olleista kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kaikkien vedenlaatuparametrien osalta Isosuolla. Suurimmat COD Mn - ja typpiominaispäästöt olivat Sauvasuolla ja Saarinevalla. Fosforiominaispäästöt olivat edellisvuosien tapaan suurimmillaan Kynkäänsuolla, jossa mitataan poikkeuksellisen korkeita fosforipitoisuuksia. Kiintoaineen kohdalla suurimmat ominaispäästöt olivat Sauvasuolla ja Kuljunnevalla. Kuvassa Kuva 6-8 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen (brutto kg/ha a) jakautuminen vuodenajoittain vuosina Talven 214 poikkeukselliset sääolot näkyvät myös tässä tarkastelussa siten, että keskimäärin noin puolet vuoden kokonaiskuormituksesta tuli talvella, kun vuosina talven osuus on ollut keskimäärin 27 %. Sitä vastoin vuonna 214 kevään osuus päästöistä oli vain 11 %, kun edellisvuosina osuus on ollut keskimäärin 31 %. Verrattaessa vedenlaatumuuttujien päästöjen jakautumista vuodenajoittain, huomataan että COD Mn :n päästöistä suurempi osa on tullut kesällä kuin ravinteiden ja kiintoaineen. Vastaavasti kiintoainepäästöistä suurempi osa on tullut keväällä kuin muiden vedenlaatuparametrien kohdalla. Ravinteiden, erityisesti fosforin, päästöistä talviajan päästöjen osuus on vastaavasti suurempi kuin COD Mn :n ja kiintoaineen. Kevään osuus koko vuoden päästöistä on ollut suuresta vesimäärästä johtuen vuosina selvästi suurempi kuin vuodenajan pituuden osuus vuoden pituudesta (Kuva 6-9). Talven osuus päästöistä on ollut samaa tasoa kuin kevään, vaikka talven pituus on lähes viisinkertainen. Myös kesän osuus päästöistä on ollut samaa luokkaa kuin talven ja kevään. Copyright Pöyry Finland Oy

40 36 Kuva 6-7 Vuosikuormitustarkkailussa olleiden tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta Taulukko 6-5. Copyright Pöyry Finland Oy

41 37 Kuva 6-8 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen (brutto kg/ha) jakautuminen vuodenaikojen välillä vuosina Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Kuva 6-9 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöjen jakautuminen vuodenaikojen välillä ja vuodenaikojen pituuksien osuus vuodesta keskimäärin vuosina Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta Tulosten vertailu edellisvuosiin Sademäärä ja sitä kautta valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin: valumat ja ominaispäästöt ovat vaihdelleet lähes samassa suhteessa viimeisen 27 vuoden ajan (Kuva 6-1). 199-luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus on pienentänyt pitoisuuksia ja sitä myötä ominaispäästöjä. Pitoisuuksien tavoin (ks. Kuva 6-4) COD Mn :n kohdalla pienentyminen ei ole ollut niin selvää, eikä 2-luvulla ole havaittavissa pienenevää trendiä. Tätä selittää osaltaan pintavalutuskenttien osuuden kasvu tarkkailukohteista (ks. Kuva 6-5). Kuvassa Kuva 6-11 on verrattu vuosikuormitustarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailusoiden kesän 214 ominaiskuormituksia kesien keskiarvoihin siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Isosuo, Järvineva, Piipsanneva ja Puutiosuo ovat olleet tarkkailussa kaikkina vuosina ja keskimäärin kohteet ovat olleet viisi vuotta tarkkailussa ko. jaksolla. Jääräsuo (pvk1), Mankisenneva (pvk1) ja Pullinneva (pvk1) olivat ensimmäistä kesää tuotantovaiheen tarkkailussa. Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut suurempaa vaihtelua kuin vedenlaadussa kesien välisistä valumaeroista johtuen (vrt. Kuva 6-3). Copyright Pöyry Finland Oy

42 38 Kuva 6-1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset ominaiskuormitukset (brutto) ja keskivalumat vuosina Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Vuoden 213 aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

43 39 Kuva 6-11 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden COD Mn -, kiintoaine- sekä kokonaisravinneominaiskuormitukset kesällä 214. Vertailuarvoina keskimääräiset ominaiskuormitukset siltä osin kun kohde on ollut tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

44 Sauvasuota lukuun ottamatta muiden kohteiden COD Mn -ominaiskuormitukset olivat pienempiä kuin edelliskesinä keskimäärin. Fosforiominaiskuormitukset olivat niin ikään yhtä kohdetta (Puutiosuo) lukuun ottamatta pienempiä. Typpi- ja kiintoaineominaiskuormitukset olivat kolmea kohdetta lukuun ottamatta pienempiä kuin edelliskesinä. Pienemmät ominaiskuormitukset johtuvat sekä kesän 214 keskimääräistä pienemmistä valumista (ks. Kuva 6-1) että monilta osin paremmasta veden laadusta (ks. Kuva 6-3). COD Mn :n osalta suurin positiivinen prosentuaalinen ero edellisvuosien keskimääräiseen pitoisuuteen oli Vittouvennevalla. Ravinteiden ja kiintoaineen osalta suhteessa suurin prosentuaalinen positiivinen ero oli Kärjenrimmellä. Kuvassa (Kuva 6-12) on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset veden laadut, valumat ja ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuosina COD Mn -arvot ovat olleet keskimäärin suurimmillaan kesällä ja pienimmillään keväällä. Tämä johtuu siitä, että kesällä hajotustoiminta on aktiivisinta ja sitä myötä hajoamistuotteiden määrä suurimmillaan. Keväällä valumavesistä suuri osa on lumien sulamisvettä, minkä seurauksena COD Mn -arvot ja ravinnepitoisuudet jäävät pienemmiksi. Kiintoainepitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja vuodenaikojen välillä, mutta keväällä ja kesällä ne ovat olleet keskimäärin hieman suurempia kuin muulloin. Kesällä veden laatu on ollut heikkenemään päin viime vuosina kaikkien parametrien osalta. Syyn selvittäminen vaatisi tarkemman kohdekohtaisen tarkastelun, mutta vertailussa on huomioitava kohteiden, niiden määrän ja vesienkäsittelymenetelmien vaihtuvuus vuosien välillä. Valumat ja sitä myötä ominaiskuormitukset ovat olleet luonnollisesti suurimmillaan keväällä ja syksyllä. Vuosien väliset erot ominaiskuormituksissa selittyvät suurimmaksi osaksi valumien eroilla Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin taulukossa Taulukko 6-7 esitetyillä tuotantoalueilla ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta. Isosuolla (Vaala), Itäsuolla, Järvinevalla, Kontio-Klaavunsuolla, Korentosuolla, Kärjenrimmellä, Pehkeensuolla, Pullinnevalla, Puutiosuolla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Vasamannevalla ja Vittouvennevalla tehon seuranta oli ympärivuotista. Myös Mankisennevalla seuranta oli ympärivuotista, mutta talven osalta kohde oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Taulukossa on esitetty tehon tulokset koko vuoden osalta mikäli kohteelta oli tuloksia kaikilta vuodenajoilta. Ko. teho on laskettu ylä- ja alapuolisten näytteiden koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista. Kevään ja syksyn tarkastelussa on hyvä huomioida muita vuodenaikoja pienempi näytemäärä. Tarkemmat tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.7. Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Lähes kaikki pintavalutuskentät pidättivät kiintoainetta kaikkina vuodenaikoina (Kuva 6-13). Talvella paras teho (92 %) oli Pehkeensuolla, keväällä Kärjenrimmellä (95 %), kesällä Mankisennevalla (84 %) ja syksyllä Jääräsuolla (99 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 alapuoliset kiintoainepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin yläpuoliset. Koko vuoden tuloksissa paras reduktio oli Pehkeensuolla (88 %). Copyright Pöyry Finland Oy

45 41 Kuva 6-12 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu (kuvan yläosa), valuma (keskiosa) ja ominaiskuormitukset (alaosa) vuosina Aineistossa on mukana muutamia kohteita myös Lapista ja Kainuusta. Copyright Pöyry Finland Oy

46 42 Taulukko 6-7 Ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 214. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISOSUO VAALA (pvk1) (KAI) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli ,9 Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,6 Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kesä (n=7) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,4 Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Koko vuosi teho % (n=16) ITÄSUO (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,3 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , ,4 Pintavalutuskentän alapuoli , , Teho % Koko vuosi teho % (n=11) JÄRVINEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , ,7 Pintavalutuskentän alapuoli , ,2 Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , , Pintavalutuskentän alapuoli , , Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli oja , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli oja , ,8 Teho % Koko vuosi teho % (n=8) Copyright Pöyry Finland Oy jatkuu seuraavalla sivulla

47 Taulukko 6-7 jatkuu JÄÄRÄSUO (pvk1) Kesä (n=4) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli ,8 Pintavalutuskentän alapuoli ,3 15 1, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 53 1, Teho % KONTIO-KLAAVUNSUO (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 8, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli ,8 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli oja , , ,4 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 9, Pintavalutuskentän alapuoli oja 7, ,2 Teho % Koko vuosi teho % (n=12) KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli ,5 Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Kevät (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,4 Pintavalutuskentän alapuoli , ,5 Teho % Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,6 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,5 Pintavalutuskentän alapuoli , ,1 Teho % Koko vuosi teho % (n=19) KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

48 Taulukko 6-7 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KÄRJENRIMPI (pvk 1) (KAI) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 585 5, ,8 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi teho % (n=11) MANKISENNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , 79 5, , Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 148 5, ,9 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 88 5, , Teho % PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,4 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , , Teho % Koko vuosi teho % (n=12) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

49 Taulukko 6-7 jatkuu PIIPSANNEVA (kem2) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli , ,9 Kemikalointiaseman alapuoli , Teho % Syksy (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli ,1 Kemikalointiaseman alapuoli 6, Teho % PULLINNEVA (pvk1) Talvi* (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , ,5 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , ,1 Teho % Koko vuosi teho % (n=1)* * Siirtyi kesken jakson kuntoonpanovaiheesta tuotantovaiheeseen. Tässä mukana vain tuotantovaiheen tulokset. PUUTIOSUO (pvk2-3) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,4 Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,7 Pintavalutuskentän alapuoli , ,4 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,3 Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi teho % (n=11) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

50 Taulukko 6-7 jatkuu SAARINEVA (pvk1) COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,9 Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Koko vuosi teho % (n=11) SAUVASUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , ,8 Pintavalutuskentän alapuoli , ,7 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli ,8 Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Koko vuosi teho % (n=12) VASAMANNEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli ,5 Pintavalutuskentän alapuoli , ,6 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , , Teho % Koko vuosi teho % (n=1) jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

51 Taulukko 6-7 jatkuu COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l VITTOUVENNEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,7 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 79 5, ,5 Teho % Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , , 7, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 86 5, 7, 14 2,3 Teho % Koko vuosi teho % (n=1) ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Kuva 6-13 PPO:n vuosikuormitustarkkailun pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden tehon tarkkailu eri vuodenaikoina ilmaistuna siten kuinka suurella osalla kentistä reduktio oli positiivinen, negatiivinen tai nolla. n= näytemäärä. Copyright Pöyry Finland Oy

52 Kentät poistivat niin ikään rautaa lähes poikkeuksetta kaikkina vuodenaikoina ja koko vuoden tulosten perusteella tehokkaimmin sitä poisti Korentosuon kenttä (72 %). Suurin osa pintavalutuskentistä pidätti fosforia ja kokonaistyppeä kaikkina vuodenaikoina. Suurin osa kentistä pidätti fosforia tehokkaammin kuin typpeä. Talven paras fosforin reduktio oli Pehkeensuolla ja Puutiosuolla (67 %), kevään Kärjenrimmellä (78 %) ja kesän sekä syksyn Jääräsuolla (76 % ja 87 %). Kesällä Kuljunnevan, Pullinnevan, Saarinevan ja Äijönnevan kentiltä huuhtoutui fosforia. Koko vuoden tuloksissa paras fosforin reduktio oli Puutiosuolla (66 %). Kokonaistyppeä pidätti talvella tehokkaimmin Itäsuon kenttä reduktion oltua 5 %. Keväällä paras reduktio oli Mankisennevalla (73 %), kesällä Korentosuolla (6 %) ja syksyllä Kuljunnevalla (75 %). Pullinnevan kentältä huuhtoutui typpeä syksyä lukuun ottamatta kaikkina vuodenaikoina. Pullinnevan tuloksiin vaikuttaa osaltaan se, että kenttä on uusi; kohde siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun talvella 214. Piipsannevan kemikalointiasema 2 poisti vedestä ravinteita sekä kesällä että syksyllä. Koko vuoden tulosten perusteella typpeä poisti tehokkaimmin Korentosuon kenttä (51 %). Pintavalutuskentillä tapahtuva nitrifikaatioprosessi näkyi tuloksissa siten, että ammoniumtypen pitoisuudet laskivat lähes kaikilla kentillä selvästi, mutta vastaavasti nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet usein nousivat. Tosin esimerkiksi Vittouvennevan kenttä poisti myös nitriittinitraattityppeä kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti. Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on usein heikko ja niitä huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Koko vuoden tuloksissa puolella pintavalutuskentistä COD Mn -arvo oli kentän alapuolella suurempi kuin yläpuolella. Pullinnevalla koko vuoden keskimääräinen pitoisuus oli alapuolella kaksinkertainen yläpuoleen nähden. Kärjenrimmen kenttä sitä vastoin alensi COD Mn -arvoa koko vuoden tuloksissa tehokkaimmin: 18 %. Piipsannevan kemikalointiasema 2 alensi COD Mn -arvoa sekä kesällä että syksyllä (25 % ja 78 %). Jääräsuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Kesän ja syksyn näytteistä (Jääräsuo oli tarkkailussa vasta kesästä lähtien) lasketut tehot olivat: kiintoaine 97 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 12 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 1,3 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 482 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Näin laskettuna Pullinnevan pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 84 %, kokonaisfosfori -7 % ja kokonaistyppi -19 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 8,9 mg/l (mukana sekä kuntoonpanoettä tuotantovaiheen tulokset), kokonaisfosforin 27 µg/l ja kokonaistypen µg/l. Toisin sanoen lupamääräys täyttyi vain kiintoaineen kohdalla. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava sulan maan aikana kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kun yhdistetään näytteet ajalta , oli kiintoaineen teho 77 %, kokonaisfosforin 54 % ja kokonaisty- 48 Copyright Pöyry Finland Oy

53 pen 49 %. Tältä osin lupamääräys täyttyi. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo muuna aikana on 5 %. Tähän päästiin talvella kiintoaineen kohdalla, mutta ei fosforin kohdalla. Äijönnevan ympäristölupamääräyksen mukainen tehon tavoitearvo kiintoaineelle ja kokonaisfosforille on 5 % ja kokonaistypelle 4 %. Kiintoaineen osalta teho kesällä 214 oli 76 %, kokonaisfosforin osalta -36 % ja kokonaistypen osalta 48 %, eli kokonaisfosforin kohdalla tavoite ei täyttynyt. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Kokonaisravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useilta kentiltä Näytteenoton ajoittuminen yli- ja alivirtaamatilanteisiin Vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden osalta tarkasteltiin näytteenoton ajoittumista yli- ja alivirtaamatilanteisiin. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaan ylivirtaamatilanteeksi voidaan katsoa tilanne, jossa valuma on 1 15 l/s km 2. Tässä tarkastelussa rajana käytettiin arvoa 1 l/s km 2 vuodenajasta riippumatta. Alivirtaamatilanteeksi katsottiin tilanne, jossa valuma oli alle 1 l/s km 2. Kevättulva-aikana näytteet otetaan kolmen viikon ajan kerran viikossa ja tuolloin saadaan paikallisesta vesitilanteesta riippuen yleensä ylivirtaamanäytteitä. Muutoin velvoitetarkkailujen näytteenoton suunnittelussa ei ole mahdollista ennakoida erilaisia virtaamatilanteita aikataulullisista ja logistisista syistä. Kesällä näytteet kuitenkin otetaan yleensä kahden viikon välein ja tämän seurauksena näyteajankohdat sattuvat erilaisiin virtaamatilanteisiin. Suurimmat tuottajat ottavat omavalvontanäytteitä esimerkiksi rankkasateiden aikaan. Kaikki näytteet huomioidaan kuormituslaskennassa. Kuvassa Kuva 6-14 on esitetty näytteenoton ajoittuminen PPO:n vuosikuormitustarkkailukohteilla vuosina Aineistona olivat kaikki näytteet, joista tiedettiin näytteenottohetken virtaama; näytemäärä oli Niistä 15 näytettä (7 %) ajoittui ylivirtaamatilanteisiin ja 125 näytettä (9 %) alivirtaamatilanteisiin. Ylivirtaamatilannenäytteistä kaksi kolmesta otettiin keväällä ja neljäsosa kesällä. Alivirtaamanäytteitä saatiin vain talvella ja kesällä. Kuva 6-14 PPO:n vuosikuormitustarkkailussa olleiden kohteiden näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteittain (vasemmalla) ja yli- sekä alivirtaamanäytteiden ajoittuminen vuodenajoittain (keskellä ja oikealla) vuosina Näytemäärä oli Copyright Pöyry Finland Oy

54 Tarkkailukaudella 214 saatiin keskimääräistä vähemmän ylivirtaamanäytteitä (3 % kaikista näytteistä) johtuen siitä, ettei tyypillistä kevättulvahuippua ollut, eikä kesällä ollut juuri suuria valumapiikkejä (ks. liite 4). Myös alivirtaamanäytteitä saatiin hieman keskimääräistä vähemmän: 6 % kaikista näytteistä. 5 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana seitsemän, joista Mankisennevalla tarkkailtiin kahta pintavalutuskenttää. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta tai loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa Taulukko 7-1 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana sekä toukolokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa tai kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä 7 sillä erotuksella, että Mankisennevan pvk1:n ja Pullinnevan tulokset on esitetty liitteessä 4, koska ne siirtyivät vuosikuormitustarkkailuun kesken tarkkailukauden. Taulukko 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina Suo Vesien Luvan haltija/ Vesistö- Tarkkailu Tehonkäsittely tuottaja alue Talvi Kevät 14 Kesä 14 Syksy 14 tarkkailu Iso-Kinttaissuo pvk1 Vapo Oy Siuruanjoki x x x x x Korteneva pvk1 Vapo Oy Siikajoki x x x x x Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy Pyhäjoki x x x x x Mankisenneva pvk1 Vapo Oy Siikajoki x x Mankisenneva pvk2 Vapo Oy Siikajoki x x Paskalanneva pvk Jukuturve Oy Kalajoki x x x x x Pullinneva pvk1 Turveruukki Oy Siikajoki x x Tunturisuo kem1 Vapo Oy Oulujoki x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo tarkkailukaudella 213 ja kaudella 214 kuntoonpanotyöt aloitettiin Iso-Kinttaissuolla, Jääräsuolla ja Paskalannevalla. Mankisennevalla, Pullinnevalla ja Tunturisuolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi kauden 214 aikana. Alla on esitetty kuntoonpanokohteiden käyttöpäiväkirjoista saadut tiedot niiltä osin kuin niitä oli käytössä. - Iso-Kinttaissuolla tehtiin pumppaamo marras-joulukuussa. Pumppaamo otettiin käyttöön Reuna- ja kokoojaojia kaivettiin tammi-huhtikuussa. Eristysojia perattiin huhtikuussa. Sarkaojia puhdistettiin touko-kesäkuussa. - Kortenevalla kaivettiin sarkaojia ja jyrsittiin sekä muotoiltiin tuotantokenttiä marraskuussa. Pintavalutuskentän penkereitä tiivistettiin joulukuussa. Tulvapenkereitä vahvistettiin helmikuussa. Korteojaa perattiin helmi-maaliskuussa. Kokooja- ja reunaojia sekä sarkaojia kaivettiin elo-lokakuussa. Laskeutusaltaita käsiteltiin syyskuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

55 - Kuuhkamonnevalla korotettiin pintavalutuskentän penkereitä huhtikuussa. Tuotantokenttää jyrsittiin heinäkuussa. Sarkaojia puhdistettiin elokuussa ja lietetaskuja maalis-, syys- ja lokakuussa. - Mankisennevalla ei tehty kuntoonpanotöitä talvella Paskalannevalla tehtiin tammikuussa sarkaojitusta sekä kaivettiin lietetaskut ja asennettiin päisteitä. Helmikuussa kaivettiin kokoojaojia sekä reunaoja. Toukokuussa aloitettiin veden pumppaus pintavalutuskentälle ja kunnostusjyrsittiin ja muotoiluruuvattiin tuotantosarkoja sekä tehtiin tukikohtaan johtava tie ja tukikohdan maanrakennustyöt. Kesäkuussa suoritettiin sarkaojitusta, kaivettiin kokoojaojia ja lietetaskuja sekä suoritettiin päisteputkitusta, sarkojen kunnostusjyrsintää ja muotoiluruuvausta. Kesäkuussa kaivettiin reunaoja, kaivettiin lietetaskuja ja suoritettiin päisteputkitus sekä sarkaojitus ja palokaivojen teko. Heinäkuussa jatkettiin sarkaojitusta ja kunnostusjyrsintää sekä muotoiluruuvausta. Elokuussa kaivettiin reunaojia sekä suoritettiin lietetaskujen kaivua ja päisteputkitusta. Syyskuussa käynnistettiin vesipumppuasema ja jatkettiin sarkaojitusta sekä kunnostusjyrsintää. Lokakuussa kunnostusjyrsittiin ja muotoiluruuvattiin tuotantosaroja sekä suoritettiin sarkaojien puhdistusta. Lokakuussa kaivettiin reunaojia ja tukittiin vanhat metsäojat sekä suoritettiin sarkaojitusta ja kunnostusjyrsintää. Myös kokooja- ja reunaojia kaivettiin. - Pullinnevalla ruuvattiin pintaturvetta ja kivettiin laskeutusaltaat marras-joulukuussa. - Tunturisuolla puhdistettiin sarkaojia marraskuussa, mutta muutoin ei tehty kuntoonpanotöitä talvella Valumat Virtaamaa mitattiin koko tarkkailujakson ajan Kortenevalla ja Kuuhkamonnevalla (Taulukko 7-2). Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta tai loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin pvk1:llä mitatusta virtaamasta. Paskalannevalla virtaama arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu tai kohde ei ollut kuntoonpanovaiheen tarkkailussa koko jaksoa. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tuloslakanoissa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Iso- Kinttaissuolla oli käytössä tupla-anturointi kesällä ja syksyllä. Ko. menetelmällä mitattiin vedenkorkeutta sekä mittapadolla että padon alapuolella, ja näin saatiin tarkka tieto siitä milloin vesi padotti, eli milloin virtaamamittarin antama data ei antanut luotettavaa tietoa lähtevästä vesimäärästä. Kuntoonpanosoilla vuoden keskivalumat olivat samaa tasoa kuin ympärivuotisilla tuotantosoilla keskimäärin (vrt. Taulukko 6-1). Vertailussa on huomioitava kuitenkin kuntoonpanokohteiden erittäin pieni määrä. Kuntoonpanokohteiden keskimääräiset valumat ovat vaihdelleet huomattavasti viime vuosina johtuen ennen muuta sademäärien eroista, ja vuosien välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailukohteiden ja niiden lukumäärän vaihtelu. Copyright Pöyry Finland Oy

56 52 Taulukko 7-2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina Suo Jakso Jakso Vesien- Mq Nq Hq d käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi* pvk1 12, 13 Ei koko jaksoa tarkkailussa. Ohitus Kevät* pvk1 32 6,9 127 Ohitus Kesä pvk1 1 1, , ja käytetty vesistömallia Syksy pvk1 19 1, ja käytetty vesistömallia Vuosi* Korteneva (pvk1) Talvi pvk1 47, arvioitu vesistömallista Kevät pvk1 12 4,1 33 Kesä pvk1 9,3 2,5 75 Syksy pvk1 22 4,3 84 Vuosi Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 14, 18 Kevät pvk2 7,3 2,9 19 Kesä pvk2 6,6,2 72 Syksy pvk2 13 1,8 82 Vuosi Mankisenneva (pvk1) Talvi* pvk1 18,7 127 Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Mankisenneva (pvk2) Talvi* pvk2 18,7 127 Koko jakso arvioitu Mankisenneva pvk1:n valumista ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Paskalanneva (pvk) Talvi* pvk 19, 136 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk 1,5,1 11 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* pvk 1,3, 19 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* pvk 12, 85 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* Koko jaksolla käytetty vesistömallia Pullinneva (pvk1) Talvi* pvk1 16, käytetty vesistömallia ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken jakson Tunturisuo (kem1) Talvi kem 48, 57 * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi pvk 31,2 29 Kevät 2 27 pvk 1 3,5 26 Kesä pvk 8,7 1,4 62 Syksy 3 41 pvk 18 2,5 88 Vuosi 2 19 Talvi kaikki 37,2 38 Kevät 2 27 kaikki 1 3,5 26 Kesä kaikki 8,7 1,4 62 Syksy 4 41 kaikki 18 2,5 88 Vuosi 2 19 Keskiarvot 213 Talvi kaikki 9,8 1,5 83 Kevät 2 36 kaikki 38 9,5 121 Kesä kaikki 7,8,2 84 Syksy 4 4 kaikki 12,6 66 Vuosi 2 1 Keskiarvot 212 Talvi kaikki 9,4 Kevät kaikki 67 Kesä kaikki 2 Syksy 1 46 kaikki 23 Vuosi 22 Copyright Pöyry Finland Oy

57 7.4 Veden laatu Taulukossa Taulukko 7-3 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laadun vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli pääpiirteissään koko lailla samaa tasoa kuin edellisvuosina. 53 Taulukko 7-3 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina n = näytteiden lukumäärä. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi pvk1 9 4, , Kevät pvk1 4 3, ,9 Kesä pvk1 9 4, ,5 Syksy pvk1 2 4, , Korteneva (pvk1) Talvi pvk1 11 4, ,9 Kevät pvk1 4 4, , 5 1,4 Kesä pvk1 9 4, , ,4 Syksy pvk1 2 4, , 23 1,2 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 11 5, Kevät pvk2 3 6, Kesä pvk2 1 5, Syksy pvk2 2 6, ,2 Mankisenneva (pvk1) Talvi* pvk1 5 5, ,1 Mankisenneva (pvk2) Talvi* pvk2 5 6, ,6 Paskalanneva (pvk) Talvi pvk 8 4, ,7 Kevät pvk 4 4, ,8 Kesä pvk 9 4, ,6 Syksy pvk 2 5, ,2 Pullinneva (pvk1) Talvi** pvk1 7 5, Tunturisuo (kem1) Talvi kem 11 5,2 5, yht. 127 * Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken kauden, mutta kaikki talven näytteet kuntoonpanovaiheen ajalta, on mukana keskiarvossa ** Siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun kesken kauden, ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 6 pvk 8 5, ,7 Kevät 4 pvk 4 4, Kesä 4 pvk 9 4, ,7 Syksy 4 pvk 2 5, ,6 Talvi 7 kaikki 9 5, ,7 Kevät 4 kaikki 4 4, Kesä 4 kaikki 9 4, ,7 Syksy 4 kaikki 2 5, ,6 Keskiarvot 213 Talvi 5 kaikki 7 5, ,9 Kevät 5 kaikki 4 5, ,3 Kesä 4 kaikki 1 5, ,7 Syksy 5 kaikki 3 5, ,7 Keskiarvot 212 Talvi 11 kaikki 7 5, ,4 Kevät 14 kaikki 3 5, ,8 Kesä 14 kaikki 8 5, ,6 Syksy 11 kaikki 3 5, ,4 Copyright Pöyry Finland Oy

58 7.5 Ominaiskuormitukset Ominaiskuormitukset on esitetty kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille siltä osin kuin ne olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa (Taulukko 7-4). Keskiarvoissa ei ole huomioitu tuloksia niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu. 54 Taulukko 7-4 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina Brutto Netto Suo Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Huom! Iso-Kinttaissuo (pvk1) Talvi* pvk ,3 1, ,1 5,1 35 Vain osa jaksosta. Ohitus Kevät* pvk ,2 24 3, ,6 9,8 145 Ohitus Kesä pvk ,2 9,8, , 5,4 2,6 Syksy pvk ,2 13,1 6, 16, 4,8, vuosi kg/ha/a 159,1 3,8,3 6,7 14, 1,8 1 Korteneva (pvk1) Talvi pvk ,3 3, , Kevät pvk ,3 5,2,1 5,3 14,1, 4, Kesä pvk1 9,3 359,6 8,1,1 1,7 21,4 4,1 13 Syksy pvk ,6 13,1 2,7 21,2 4, 2,4 vuosi kg/ha/a 359,3 6,7,1 4,6 19,1 2,3 11 Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk , , Kevät pvk2 7,3 231,6 11 4,8 232,5 8,2 226 Kesä pvk2 6,6 491,6 13 3, 133, Syksy pvk , , vuosi kg/ha/a 188,2 7,3 3,3 47,1 5,7 44 Mankisenneva (pvk1) Talvi* pvk , ,3 19 9, Siirtyi tuot.vaiheen tark. kesken jakson Mankisenneva (pvk2) Talvi* pvk , , Virt. arv. pvk1:n virtaamista ja siirtyi tuotantovaiheen tark. kesken jakson Paskalanneva (pvk) Talvi* pvk , , Virtaamat arvioitu vesistömallista Kevät* pvk 1,5 18,4 3,4,6 7,2 4,2,3 2,8 3, Virtaamat arvioitu vesistömallista Kesä* pvk 1,3 149,4 3,4,4 5,3 6,1,3 2,8 5, Virtaamat arvioitu vesistömallista Syksy* pvk , 29,2 1, 35 1, Virtaamat arvioitu vesistömallista vuosi kg/ha/a 375 1,1 12 3,8 7,1 13 1, 11 1 Pullinneva (pvk1) Talvi* pvk , 24 5, , Siirtyi tuot.vaiheen tark. kesken jakson Tunturisuo (kem1) Talvi kem , , * Ei mukana keskiarvossa Keskiarvot 214 Kohdemäärä Talvi 2 pvk ,9 28 6, , Kevät 2 pvk 9,7 249,5 8,3 2,4 5,3 123,3 4,1 115 Kesä 3 pvk 8,7 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Syksy 3 pvk ,5 18 4,6 4,4 47, vuosi kg/ha/a 275,2 6,9 1,5 5,3 3,1 3,8 24 Talvi 3 kaikki , , Kevät 2 kaikki 9,7 249,5 8,3 2,4 5,3 123,3 4,1 115 Kesä 3 kaikki 8,7 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Syksy 3 kaikki ,5 18 4,6 4,4 47, vuosi kg/ha/a 223,3 8,1 2, ,2 4,6 39 Keskiarvot 213 Kohdemäärä Talvi 3 kaikki , , Kevät 2 kaikki , , Kesä 3 kaikki 7,8 357,6 9,4 1, ,5 6,1 4 Syksy 4 kaikki ,5 19 9, , Keskiarvot 212 Kohdemäärä Talvi 7 kaikki 8,9 33,6 13 5,5 41,5 8,7 25 Kevät 11 kaikki , , Kesä 1 kaikki ,4 37 5, , Syksy 1 kaikki , , Copyright Pöyry Finland Oy

59 Ominaiskuormituksissa oli varsin suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laadun, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Kuntoonpanosoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat talvella suurista valumista johtuen kaikilta osin suurempia kuin keskimäärin vuodesta 22 lähtien ja keväällä päinvastoin (Kuva 7-1). Kesällä eroa edellisvuosiin oli lähinnä fosforissa ja syksyllä COD Mn :ssa. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä. 55 Kuva 7-1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain tarkkaiukadella 214 ja vuosina keskimäärin. 7.6 Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailu Taulukossa Taulukko 7-5 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden ja tuotantovaiheen soiden keskimääräisiä vedenlaatuja ja ominaiskuormituksia. Vertailussa on huomioitava kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden selvästi pienempi määrä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden COD Mn -arvot ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat kaikkina vuodenaikoina selvästi suurempia kuin tuotantovaiheen soilla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat sen sijaan kesää lukuun ottamatta pienempiä kuntoonpanokohteilla. Kiintoainepitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Kuntoonpanokohteilta lähtevä vesi oli happamampaa kaikkina vuodenaikoina. Vuosina kuntoonpanokohteiden vedenlaatu on ollut ravinteiden ja COD Mn :n osalta heikompi kaikkina vuodenaikoina ja kiintoaineen osalta syksyä lukuun ottamatta (Kuva 7-2). Kuntoonpanosoiden ominaiskuormitukset olivat yleisesti ottaen talvella suurempia ja keväällä sekä syksyllä pienempiä kuin tuotantovaiheen kohteilla (Taulukko 7-5). COD Mn -kuormitukset olivat kuitenkin syksyllä ja kesällä suurempia kuntoonpanokohteilla. Muutoin kesän kuormitukset olivat koko lailla samalla tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

60 56 Taulukko 7-5 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiset veden laadut ja ominaiskuormitukset tarkkailukaudella 214. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Tuotantovaiheen aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Harmaalla korostetut = pitoisuus tai kuormitus pienempi. Vedenlaatu Ominaiskuorm. Brutto Netto Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi Kuntoonpanosuot 7 5, ,7 Kuntoonpanosuot , , Tuotantosuot 35 6, ,3 Tuotantosuot , , Kevät Kevät Kuntoonpanosuot 4 4, Kuntoonpanosuot 2 249,5 8,3 123,3 4,1 115 Tuotantosuot 4 6, ,1 Tuotantosuot , ,3 8,9 136 Kesä Kesä Kuntoonpanosuot 4 4, ,7 Kuntoonpanosuot 3 439,4 1 55,3 6,5 47 Tuotantosuot 87 6, ,8 Tuotantosuot ,4 1 56,3 5,6 47 Syksy Syksy Kuntoonpanosuot 4 5, ,6 Kuntoonpanosuot 3 619, , Tuotantosuot 4 6, ,6 Tuotantosuot , , Kuva 7-2 Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ja ympärivuotisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset vedenlaadut eri vuodenaikoina vuosina (sisältäen kaikki vesienkäsittelymenetelmät). Tuloksia on painotettu kunkin vuoden näytemäärillä vuodenajoittain. Kuntoonpanokohteiden näytemäärä on 735 ja tuotantovaiheen kohteiden Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 214 tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Iso-Kinttaissuolla, Kortenevalla, Kuuhkamonnevalla, Mankisennevalla, Paskalannevalla Copyright Pöyry Finland Oy

61 ja Pullinnevalla. Tunturisuolla tarkkailtiin kemikaloinnin tehoa (Taulukko 7-6 ja liite 8). Yläpuoliset näytteet otettiin päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä muutoin kerran kuukaudessa, mutta Tunturisuolla kahden viikon välein. Iso-Kinttaissuon kenttä poisti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa tehokkaasti koko vuoden, mutta COD Mn -arvo nousi kentällä hieman. Iso-Kinttaissuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 4 mg/l, kokonaisfosfori 4 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. AVI:n ohjeen mukaan se lasketaan kalenterikuukauden keskivirtaamalla (pintavalutuskentältä lähtevä) painotettujen ala- ja yläpuolisten pitoisuuksien vuosikeskiarvoista. Iso-Kinttaissuolta otettiin touko-lokakuussa näytteet kahden viikon välein, joten tuloksia painotettiin näiltä osin jakamalla kyseiset kalenterikuukaudet kahteen osaan. Näin laskettuna Iso-Kinttaissuon pintavalutuskentän tehot olivat seuraavat: kiintoaine 81 %, kokonaisfosfori 74 % ja kokonaistyppi 67 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 2,9 mg/l, kokonaisfosforin 37 µg/l ja kokonaistypen 1 71 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi kaikkien parametrien kohdalla. Kortenevalla vedenlaadusta lasketut reduktioprosentit olivat samansuuntaisia kuin Iso- Kinttaissuolla, mutta kesän fosforireduktio oli pienempi. Kesällä otettiin neljä tehonäytettä, joista kolmella kerralla kenttä poisti fosforia tehokkaasti, mutta yhdellä kerralla alapuolinen pitoisuus oli jostain syystä lähes kaksinkertainen yläpuoliseen nähden, ja sitä myötä kesän keskimääräinen reduktio pieneni huomattavasti (ks. liite 8.2). Kolmen muun kerran näytteistä laskettu fosforireduktio oli 52 %. Myös Kuuhkamonnevan kentän tulokset olivat samansuuntaisia: kiintoainetta ja ravinteita pidättyi kaikkina vuodenaikoina, muttei kuitenkaan aivan yhtä tehokkaasti kuin edellä mainituilla kentillä. Toisaalta kenttä ei vaikuttanut COD Mn -arvoon juuri lainkaan. Mankisennevan kenttä 1 poisti talvella tehokkaasti kiintoainetta, fosforia ja rautaa sekä typpeäkin 22 %. COD Mn -arvo nousi hieman kentällä. Mankisennevan kenttä 2 toimi kaikilta osin tehottomammin, ja jopa niin että kentältä huuhtoutui typpeä. Myös COD Mn -arvo nousi selvästi. Paskalannevan kenttä ei vielä toiminut odotetulla tavalla: kenttä poisti vain kiintoainetta ja rautaa, ja lisäksi kesällä sekä syksyllä ammoniumtyppeä. Fosforipitoisuudet nousivat kentällä selvästi ja typpipitoisuus hieman. Paskalannevan lupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 6 µg/l ja kokonaistyppi 1 2 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona AVI:n ohjeen mukaisesti painottamalla pitoisuuksia kalenterikuukauden keskivirtaamalla. Paskalannevalla virtaamat arvioitiin. Tehotulokset olivat: kiintoaine 87 %, kokonaisfosfori 9 % ja kokonaistyppi 25 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 5,3 mg/l, kokonaisfosforin 37 µg/l ja kokonaistypen µg/l. Lupamääräys siis täyttyi kiintoaineen ja typen kohdalla, muttei fosforin. Lisäksi lupamääräyksen mukaan pintavalutuskentältä lähtevän veden ph on myös oltava aina vähintään 5. Tämä toteutui vain syksyllä (ks. liite 7.5). Pullinnevan kenttä poisti kuntoonpanovaiheessa (marras- ja joulukuun näytteet) tehokkaasti kiintoainetta ja rautaa, ja kokonaisfosforista ja ammoniumtypestä lähes puolet. Kokonaistyppipitoisuus ei juuri muuttunut, mutta COD Mn -arvo nousi kentällä. Koko vuoden tulokset ja lupamääräyksien toteutuminen on käsitelty kappaleessa Copyright Pöyry Finland Oy

62 58 Taulukko 7-6 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien puhdistustehot vuonna 214. n = näytteiden lukumäärä. Harmaalla korostetut = puhdistusteho positiivinen. COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISO-KINTTAISSUO (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi teho % (n=16) KORTENEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , 5 1,7 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Teho % Koko vuosi teho % (n=11) KUUHKAMONNEVA (pvk2) Talvi (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Koko vuosi teho % (n=13) Copyright Pöyry Finland Oy jatkuu seuraavalla sivulla

63 Taulukko 7-6 jatkuu MANKISENNEVA (pvk1) COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,1 Teho % MANKISENNEVA (pvk2) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,6 Teho % PASKALANNEVA (pvk) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli ,9 Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli , Pintavalutuskentän alapuoli , Teho % Koko vuosi teho % (n=11) PULLINNEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Teho % TUNTURISUO (kem1) Talvi (n=8) Kemikalointiaseman yläpuoli Kemikalointiaseman alapuoli 6, Teho % Tunturisuon kemikalointi toimi kuntoonpanovaiheessa (=talvella) tehokkaasti kiintoaineen, fosforin ja COD Mn :n osalta. Kokonaistypestä poistui 23 %, mutta ammoniumtyppipitoisuus ei juuri muuttunut. Alapuolinen kokonaistyppipitoisuus oli jokaisella näytekerralla hieman yläpuolista pienempi (ks. liite 8.6). Raudasta kemikalointi poisti noin puolet. Kuntoonpanovaiheen tehotuloksia tarkasteltaessa on yleisesti otettava huomioon, että vesienkäsittelyrakenteet ovat uusia ja esimerkiksi pintavalutuskentiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua mm. ravinteita alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden pieni määrä keväällä ja syksyllä on huomioitava, kuten myös kuntoonpanotöiden valmistumisen asteet. Copyright Pöyry Finland Oy

64 8 TURVETUOTANNON VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214 Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla: 76 % kokonaisalasta kuului pintavalutuksen piiriin vuonna 214 (Kuva 8-1 ja Taulukko 8-1). 15 %:lla kokonaispinta-alasta oli vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas/altaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta oli asennettu virtaamansäätöpadot. Talvella pintavalutuksen osuus oli 47 % ja perustason (la ja/tai la+virtaamansäätö ja/tai sarkaojat) 53 %. Kesäaikaisen ja ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen 1 vuoden aikana ja vastaavasti laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt (Kuva 8-1). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut 24 %:sta nykyiselle tasolle (47 %.) Perustason menetelmällä varustetun alan osuus on pienentynyt 71 %:sta nykytasolle (53 %). Suurimmista vesistöalueista pintavalutuskenttien osuus kesäajan vesienkäsittelyrakenteena oli suurin Kuivajoella (9 % kokonaispinta-alasta) ja talviaikana Kuivajoella ja Kalajoella (67 %) (Kuva 8-2). Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelivat vesistöalueiden välillä enemmän kuin kesäaikaisen pintavalutuksen. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut viimeisen 1 vuoden aikana suurista vesistöalueista selvimmin Siika- ja Pyhäjoella (Kuva 8-3). Siikajoella osuus on kasvanut 4 %:sta 42 %:iin (pinta-ala on yli kymmenkertaistunut). 6 Kuva 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesällä ja talvella tarkkailukaudella 214 vesistöalueittain. Copyright Pöyry Finland Oy

65 61 Taulukko 8-1 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 214 sekä vuosina yhteensä. Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue Pinta- Laskeutus- Lask.allas+ Kemiallinen Kasv.kenttä/ Haihdutus/ Sarka- Muu Yhteensä valutus allas virtaamans. käs. kosteikko imeytys ojat ha ha ha ha ha ha ha ha ha KESÄ Kalajoki* Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä , ,7 3, , , , TALVI Kalajoki* Pyhäjoki Siikajoki Temmesjoki Oulujoki Kiiminkijoki Iijoki Siuruanjoki Olhavanjoki Kuivajoki Piehinginjoki Kalimenoja Yppärinjoki Liminkaoja yhteensä * kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

66 62 Kuva 8-2 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesällä ja talvella vuosina sisältäen myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vuosien aineistossa haihdutus/imeytys ja kasvillisuuskenttä/kosteikko on yhdistetty ja merkitty kuvassa ensin mainitulle. Vuodesta 213 lähtien haihdutus/imeytys-kohteiden pinta-ala talvella on sisällytetty laskeutusaltaiden pinta-alaan. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden pintavalutuskentistä 73 % oli ojittamattomia ja 27 % ojitettuja (Kuva 8-4). Pinta-aloittain tarkasteltaessa tilanne ei juuri eronnut: 74 % pintavalutuskentällisestä pinta-alasta oli varustettu ojittamattomalla kentällä ja 26 % ojitetulla. Suurista vesistöalueista Iijoella oli suhteessa eniten ojittamattomia kenttiä: 97 % ja Kalajoella vähiten: 28 %. Kemiallinen vesienkäsittely oli sulan maan aikana käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä ja Jakosuolla, ja ympärivuotisesti Tunturisuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

67 63 Kuva 8-3 Ympärivuotisella pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus turvetuotantopinta-alasta Pohjois-Pohjanmaan suurimmilla vesistöalueilla vuosina Pinta-alat sisältävät myös kunnostusvaiheessa olevan sekä tuotannosta poistuneen alan. Copyright Pöyry Finland Oy

68 64 Kuva 8-4 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden pintavalutuskenttien ojitustilanne vuonna 214 vesistöalueittain. Kaikilla vesistöalueilla ei ollut pintavalutuskenttiä. 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖLASKENTA VUONNA Vuosipäästöjen laskennassa käytettävä aineisto Mikäli kohde oli tarkkailussa, käytettiin sen omia tarkkailutuloksia päästölaskennassa niin pitkälle kuin mahdollista. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia hyödynnettiin saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä oli sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mikäli kohde ei ollut varsinaisessa kuntoonpanotarkkailussa ja siten omaa tarkkailuaineistoa ei ollut. Jos tarkkailukohteelta otetusta näytteestä määritetty pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin laskennassa määritysrajaa, eli pitoisuutta todennäköisesti hieman yliarvioitiin näissä tapauksissa. Nettokuormitukset laskettiin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaisesti käyttämällä taustapitoisuuksia 2 µg/l fosfori, 5 µg/l typpi ja 1 mg/l kiintoaine. Kiintoaineen taustapitoisuus oli vuoteen 212 saakka 2 mg/l. Edellä mainitut seikat on otettava huomioon verrattaessa tuloksia vuotta 213 edeltäviin tuloksiin. Tuotannossa olleiden soiden päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti siltä osin kun käytössä ei ollut kohteen omaa tarkkailuaineistoa vuodelta 214 (Taulukko 9-1). Talven, kevään ja syksyn keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi aineistoa täydentämässä yksi Lapissa (Lumiaapa la3) ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta (Humpinsuo pvka, Suurisuo Vuolijoki pvk1 ja Lampsisuo pvk1). Em. kohteet sijaitsevat maantieteellisesti varsin lähellä Pohjois-Pohjanmaata (Lumiaapa Simossa ja muut kohteet Kajaanin Vuolijoella). Kesän keskiarvoissa on mukana myös Pohjois-Pohjanmaan vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden kohteiden ominaispäästöt. Pintavalutuskentät ovat ympärivuotisissa tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä oli käytössä 47 %:lla pinta-alasta, mutta ympärivuotisista Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteista se oli käytössä 76 %:lla. Copyright Pöyry Finland Oy

69 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisista tarkkailukohteista kahdeksalla oli talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Vuosikuormituksen laskentaaineistossa lisäksi mukana oleva Lumiaapa sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella Simossa, ja laskeutusaltaan valuma-alue on sielläkin huomattavan suuri. Laskeutusaltaallisten kohteiden ympärivuotista laskenta-aineistoa pienentää se, että talviaikaista virtaamamittausta tehtiin vain muutamalla kohteella. 65 Taulukko 9-1 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta. Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , ,3 8,3 6 Kesä ,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 6,5 2,1 3,8 15 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä ,5 1 93,3 6, 84 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,1 64,2 5,5 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , , Kevät , , Kesä ,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 7,7 57,2 5,2 52 Kuntoonpanosuot Talvi , , Kevät ,5 8,3 123,3 4,1 115 Kesä ,4 1 55,3 6,5 47 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 8,1 46,2 4, Turvetuotannon päästöt vuonna 214 Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty kuntoonpanossa olevan, tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät siis ole mukana. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa Taulukko Taulukko Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota. E tarkoittaa suota joka ei ollut tarkkailussa ja jonka päästöt on näin ollen arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea ja J jälkihoitovaiheen tarkkailu; tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill. käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Copyright Pöyry Finland Oy

70 66 Taulukko 9-2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy E Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,8 28 K , , Koivulanneva Vapo Oy S Jouttenisenneva Vapo Oy , E , , Jouttenisenneva Vapo Oy E , Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy ,5 8, 67 E , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E , Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy E Päällys neva Kanteleen Voima Oy E , , Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy S Lamminneva Kanteleen Voima Oy K Akanrahka Turvejetti Ky E Paskalanneva Jukuturve Oy K Löytynneva Turveruukki Oy S Isoneva Reisjärven kunta E , Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy Tuppuraneva Valtonen Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy K , Isoneva Maaselän turvetuotanto K , Onkilamminneva Maaselän turvetuotanto K , Puronneva Kokkola Power Oy E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-3 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy , 32 V , Haaponeva Vapo Oy E Piipsanneva (osa) Vapo Oy K Puutionneva Vapo Oy K Kuljunneva Vapo Oy K , Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy E Äijönneva Vapo Oy K Lehtoneva Vapo Oy E , , Luomaneva Vapo Oy E Onkineva Vapo Oy J , , Pihlajaneva Vapo Oy E Porkanneva Vapo Oy K Siloneva Vapo Oy E Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy , E Kuuhkamonneva Vapo Oy K Ojaneva Vapo Oy E Iso-Lamminneva Vapo Oy K , , Märsynneva Vapo Oy K Verkaneva Vapo Oy , K , , Veneneva Kanteleen Voima Oy K Puntarisuo Kanteleen Voima Oy E , Ilkanneva Kanteleen Voima Oy K Lehtoneva Turveruukki Oy E Jahtavisneva Megaturve Oy E , , Marjaneva (osa) Megaturve Oy E , , Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy K , Aittoneva Jukuturve Oy ,5 8,5 E 816 2, , Palaneva T:mi Hämäläinen E , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä , Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

71 67 Taulukko 9-4 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy K Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy K Joutenneva Vapo Oy J Jousineva Vapo Oy K Navettarimpi (KAI) Vapo Oy , K Varisneva Vapo Oy E , , Kureluijanneva Vapo Oy K Jyletneva Vapo Oy K Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy , E Puronräme (KAI) Vapo Oy K Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K , Saarineva Vapo Oy K Sauvasuo Vapo Oy K , Mankisenneva Vapo Oy K Korteneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy , 34 K , Hourunneva Turveruukki Oy K Kupukkaneva Turveruukki Oy K , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy K Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 125 K Peuraneva Turveruukki Oy S Tervasneva Turveruukki Oy K Hevoskorpi Turveruukki Oy K , Hangasneva Turveruukki Oy , K , , Hangasneva Turveruukki Oy E , Hangasneva Turveruukki Oy ,3 5, 14 E , , Hukanneva Turveruukki Oy K , Paloneva Turveruukki Oy K , , Järvineva Turveruukki Oy , 56 K Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy , 111 E Huhtineva Turveruukki Oy K Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 421 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,2 133 K Jylenneva Turveruukki Oy K , Pikarineva Turveruukki Oy ,7 93 K Honkaneva Turveruukki Oy K , , Pullinneva Turveruukki Oy K Vesiläisenneva Turveruukki Oy K , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 32 K , Isoneva Paavolan Turve Ky E , Ahmaneva Paavolan Turve Ky E , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-5 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy E Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy , J Raja-aava (KAI) Vapo Oy E Tuulisuo (KAI) Vapo Oy E Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy , E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

72 68 Taulukko 9-6 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy E , , Itäsuo Vapo Oy K , Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy E Korentosuo Vapo Oy K , Pehkeensuo Vapo Oy K , Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy J Tunturisuo Vapo Oy K Niskansuo (KAI) Vapo Oy ,4 41 E , Niskansuo (KAI) Vapo Oy E Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy , 58 K , Petäikönsuo Turveruukki Oy E Miehonsuo I Turveruukki Oy K Turvesuo Turveruukki Oy ,6 88 E Kapustasuo Turveruukki Oy E Kanasuo Turveruukki Oy ,2 124 E Haarasuo Turveruukki Oy E Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 24 E , , Konnansuo Turveruukki Oy E Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 93 K Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E , , Latvasuo S.Kinnunen E , Ruostesuo A.Haataja E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-7 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy K , , Vittasuo Vapo Oy , 53 K , Alalamminsuo Vapo Oy , 13 K Erkansuo Vapo Oy K Hakasuo Vapo Oy K , Hangassuo Vapo Oy K , Marttilansuo Vapo Oy J , , 9 91 Isosuo Vapo Oy K , , Sapilassuo Vapo Oy K , Vainionsuo Turveruukki Oy K Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy K , Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E , , Varpasuo Turveruukki Oy ,7 42 E Varpasuo Turveruukki Oy ,7 16 S , , Kuusisuo T. ja E. Valkola K , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

73 Taulukko 9-8 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy E , Joutsensuo Vapo Oy E Haukkasuo Vapo Oy , K Lehdonsuo Vapo Oy , 116 E Palosuo Vapo Oy E Iso-Pihlajasuo Vapo Oy K Olki-Peurasuo Vapo Oy ,7 93 K Kapulasuo Vapo Oy K Koppelosaarensuo Vapo Oy ,8 2 E , , Koppelosaarensuo Vapo Oy , E , , Kupsussuo Vapo Oy K , Leväsuo Vapo Oy E Leväsuo Vapo Oy , E , , Koutuansuo Vapo Oy K , Kärppäsuo Turveruukki Oy ,6 42 K , Lampisuo (osa) Turveruukki Oy S Murtosuo Turveruukki Oy E Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy E , Ällinsuo Turveruukki Oy E Isosuo Kollaja Turveruukki Oy E , Ahvensuo Turveruukki Oy ,4 28 E , , Ahvensuo Turveruukki Oy ,7 28 E , , Latvasuo Turveruukki Oy E Latvasuo Turveruukki Oy ,2 26 E , , Luisansuo Turveruukki Oy E , Lavasuo Turveruukki Oy ,3 61 E , Kuikkasuo Turveruukki Oy ,4 41 E , Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy ,9 78 E Iso-Rytisuo Turveruukki Oy ,4 8 E Takasuo Turveruukki Oy E Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy E , Ruonasuo Turveruukki Oy ,5 111 E Iso-Jännesuo Turveruukki Oy E , Syrjäsuo Turveruukki Oy ,3 36 E , Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö E , Hulikkasuo Rasepi Oy E , Kapustasuo Rasepi Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä , , Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

74 7 Taulukko 9-9 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy E Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy , E Viitasuo Vapo Oy K , , Kynkäänsuo Vapo Oy K Kynkäänsuo Vapo Oy , 55 K Kynkäänsuo Vapo Oy E Teerilammensuo Vapo Oy E Sivakkasuo Vapo Oy E , , Sivakkasuo Vapo Oy E Iso-Pukasuo Vapo Oy V Polvisuo Vapo Oy ,8 136 E Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy E , , Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy J Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy J Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy J Iso-Kinttaissuo Vapo Oy K Lampisuo (osa) Turveruukki Oy ,2 52 E Kapeimmansuo Turveruukki Oy ,3 22 E , , Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy E Kääpäsuo Turveruukki Oy S Pukasuo Turveruukki Oy E Viidansuo Turveruukki Oy K Ämmänsuo Turveruukki Oy ,9 38 E , Kaartosuo Turveruukki Oy ,7 31 E , , Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy E , Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy ,3 52 E , Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy E Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy ,5 314 E Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy ,2 17 E , , Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy S Ronisuo Turveruukki Oy E Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy , 84 K , Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy E Kotisuo Turvetuote Peat Bog , 25 E , , Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog E , Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-1 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy K Vasikkasuo Vapo Oy K Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

75 71 Taulukko 9-11 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kuivajoen vesistöalueella Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy K Näätäaapa (LAP) Vapo Oy , K Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E , , Kuurtosuo Turveruukki Oy E Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy E , Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,9 66 K , Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,6 126 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,5 15 E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy E , , Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy K , Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy E , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy E , , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,5 213 K Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,8 92 E , Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E , Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 9-12 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan, Yppärinjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy ,6 44 J , Vesistöalue yhteensä Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy E Vesistöalue yhteensä Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy E Vesistöalue yhteensä Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy E Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

76 Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko Pohjois- Pohjanmaan aineiston keskiarvoja. Taulukossa Taulukko 9-13 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois- Pohjanmaalla vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 214 olivat 2 63 t/a COD Mn, 5,7 t/a kokonaisfosforia, 154 t/a kokonaistyppeä ja 95 t/a kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 3,5 t/a kokonaisfosforia, 97 t/a kokonaistyppeä ja 788 t/a kiintoainetta. Vuosien keskiarvoihin nähden COD Mn :n bruttovuosipäästöt olivat 9 % pienemmät, fosforibruttopäästöt 23 % (netto 35 %) ja typpipäästöt 5 % (netto 11 %). Bruttokiintoainepäästöt olivat 1 % edellisvuosia suuremmat ja nettopäästöt 1 %. Kiintoaineen nettopäästöjen laskennassa käytettiin vuoden 213 tapaan uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaista taustapitoisuutta 1 mg/l aiemman 2 mg/l:n sijaan. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat tuotantoalueiden määrän, pinta-alojen ja vesienkäsittelymenetelmien muutoksien lisäksi mm. tarkkailukauden sademäärä (ja sitä kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä), tarkkailukohteiden määrä, vaihtuvuus ja alueellinen sijoittuminen (etenkin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kohdalla). Vuonna 214 tuotannossa oleva pinta-ala oli 8 % pienempi kuin vuosina keskimäärin ja koko kuormittava ala 4 % pienempi. Vuonna 214 ympärivuotisten tarkkailukohteiden määrä ja näytemäärä olivat suurempia kuin koskaan, samoin kuin kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden näytemäärä (ks. Taulukko 4-1 ja Kuva 4-2). 72 Taulukko 9-13 Turvetuotannon vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 214. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Kalajoen vesistöalueella kaikki tuottajat eivät ole mukana vuosikuormituslaskennassa. Vesistöalue Tuotanto- Kuntoon- Tuotan- Tuotanto Poistualueita BRUTTO NETTO panossa nossa kunnossa nut COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki* , ,3 7,3 43 Pyhäjoki , , Siikajoki , , Temmesjoki ,16 4,1 28,1 2,7 25 Oulujoki , ,3 7,9 72 Kiiminkijoki ,25 7,9 46,1 4,5 4 Iijoki , , Siuruanjoki , , Olhavanjoki ,8 2,4 11, 1,4 9,2 Kuivajoki , ,3 7,1 78 Piehinginjoki ,9,1,3 3,,,2 2,8 Kalimenoja ,5 1,3 11,,9 1 Yppärinjoki ,7,2,5 3,8,,3 3,5 Liminkaoja ,3,9 2,7,,5 2, yhteensä , , , , , , , , , , , , ka , , * kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

77 Sademäärän ja sitä kautta valumien vaikutus päästöjen suuruuteen huomataan kuvasta Kuva 9-1, jossa on esitetty vuosipäästöjen ohella ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräiset vuosivalumat vuosina Kuva 9-1 Turvetuotannon vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Kuvassa on esitetty myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden koko vuoden keskivalumat (v. 25 koko vuoden valumatietoa ei ole saatavissa). Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvetuotantoalueita. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa todennäköisesti yliarvioitu. Suurimmista vesistöalueista tuotannosta poistuneen alan bruttokuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli suurin Pyhäjoella: 37 % (Kuva 9-2). Edellisvuosiin verrattuna osuudet ovat yleisesti kasvaneet tuotannosta poistuneen pinta-alan kasvusta johtuen (ks. Taulukko 3-1). Poistuneesta alasta jo jälkikäyttöön siirtyneelle pinta-alalle ei lasketa kuormituksia. Tämä näkyy Siuruanjoella jossa poistuneen alan osuus päästöistä kääntyi edellisvuoteen nähden laskuun, koska jälkikäytössä oleva pinta-ala kasvoi 274 ha (7 %). Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty tarkemmin liitteessä 9. Copyright Pöyry Finland Oy

78 74 Kuva 9-2 Tuotannosta poistuneen alan bruttokuormituksen osuus vesistöalueen kokonaisbruttokuormituksesta keskimäärin vuosina vesistöalueittain. Vesistöalueista suurimmat turvetuotannon päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois-Pohjanmaan päästöistä, kun huomioidaan sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen vesistöalueiden päästöt (Kuva 9-3). Siikajoelta tuli viidesosa ja Pyhäjoelta seitsemäsosa päästöistä. Päästöjen osuudet vastasivat luonnollisesti pitkälti vesistöalueiden turvetuotantopinta-alan osuuksia. Suurin ero päästöjen ja pinta-alojen osuuksien välillä oli Siuruanjoella, jossa päästöjen osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin pinta-alan osuus. Päinvastainen tilanne oli selvimmin Kuivajoella: päästöjen osuus oli noin 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin pinta-alan osuus. Tulokset johtuvat osaltaan vesienkäsittelymenetelmistä: Siuruanjoella on käytössä keskimääräistä vähemmän ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ja Kuivajoella keskimääräistä enemmän (ks. Kuva 8-2). Kuva 9-3 Turvetuotannon pinta-alojen ja vuosikuormituksen osuudet vesistöalueittain koko Pohjois-Pohjanmaan arvoista vuonna 214. Kuormituksen osuus on keskiarvo eri parametrien (COD Mn, fosfori, typpi ja kiintoaine) osuuksista. Kuvassa Kuva 9-4 on esitetty turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitukset 214 (tonnia vuodessa) Pohjois-Pohjanmaalla sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina keskimäärin niillä vesistöalueilla missä turvetuotantoa harjoitettiin vuonna 214. Kiintoaineen kohdalla vertailuaineistona ovat pelloilta peräisin oleva ja muu hajakuormitus ja luon- Copyright Pöyry Finland Oy

79 nonhuuhtouma. Jälkimmäiseen sisältyy metsätalous. Vertailuaineisto on koostettu Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaehdotuksen valmiin osan 1 sivuilla esitetyistä arvoista (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214), jotka on saatu WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Pistekuormitus jätettiin pois vertailusta, koska ei ollut mahdollista erottaa turvetuotannon kuormitusta muista pistekuormittajista (esim. jätevedenpuhdistamot ja teollisuus). Hulevesikuormitus ja laskeuma jätettiin pois niiden pienen osuuden vuoksi. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikean suuntainen koska tarkasteltava alue on laaja. Turvetuotannon osuus vertailussa mukana olleiden kuormittajien ja luonnonhuuhtouman kuormituksesta oli kokonaisfosforista 1 %, kokonaistypestä 1,3 % ja kiintoaineesta,4 %. Suurimmillaan turvetuotannon osuus oli Kuivajoella (kok.p 2,7 %, kok.n 3,7 %, kiintoaine 1,5 %) ja pienimmillään Kala- ja Oulujoella (kok.p,4,5 %, kok.n,5,6 %, kiintoaine,2 %). 75 Kuva 9-4 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinne- ja kiintoainekuormitukset Pohjois- Pohjanmaalla niillä vesistöalueilla missä harjoitettiin turvetuotantoa vuonna 214. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 214 ja vertailuaineiston vuosilta keskimäärin. 1 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle. Vuonna 214 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin edellisvuosien tapaan ympärivuotisesti tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana tuotantovaiheen kohteilla. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua. Kunkin suon vuosipäästöt lasketaan niin pitkälle kuin mahdollista kohteen omien tarkkailutulosten pohjalta. Siltä osin kun omaa aineistoa ei ole, lasketaan päästöt muiden tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Vuosikuormituslaskenta-aineistossa oli Copyright Pöyry Finland Oy

80 mukana 36 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta ja lisäksi käytettiin yhden Lapissa ja kolmen Kainuussa sijaitsevan kohteen kuormitustietoja. Kesällä otettiin yhteensä 95 päästötarkkailunäytettä ja kesän laskenta-aineisto käsitti 74 kohteen tulokset. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästötarkkailua toteutettiin Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Temmesjoen Oulujoen, Kiiminkijoen, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen, Kuivajoen ja Piehinginjoen vesistöalueilla. Vuonna 214 turvetuotannon kuormittava pinta-ala Pohjois-Pohjanmaalla oli ha, josta tuotannossa oli 16 8 ha (72 %). Tuotantokunnossa, muttei tuotannossa oleva pinta-ala oli 271 ha (1 %). Kunnostusvaiheessa oli 55 ha (2 %) ja tuotannosta poistunutta alaa ha (24 %). Jälkikäytössä oli ha, eli miltei kolmasosa verrattuna kuormittavaan pinta-alaan. Pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun puolelta joiden valumavedet laskevat Pohjois-Pohjanmaalle. Tarkkailuvelvollisia ja tässä tarkkailussa mukana olevia turvetuotantoalueita oli 212. Eniten tuotannossa oleva alaa oli Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueella (yhteensä 3 % Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta) sekä Siikajoen valuma-alueella (19 %). Kuntoonpanossa olevaa alaa oli eniten Siikajoen ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Pintavalutuksella varustetun pinta-alan osuus on kasvanut vuodesta 2-luvulla tasaisesti. Vuonna 214 pintavalutus oli käytössä kesällä 76 %:lla ja talvella 47 %:lla kokonaisalasta. Sääoloiltaan tarkkailukauden talvi oli kokonaisuutena epätavallisen lauha minkä seurauksena lumet sulivat jo talven aikana, eikä tavanomaista kevättulvaa koettu etenkään alueen eteläosassa. Koko tarkkailujakson keskilämpötila oli keskimääräistä korkeampi ja sademäärä suurempi. Näin ollen tarkkailukohteiden keskivalumat olivat talvella selvästi suurempia ja keväällä selvästi pienempiä kuin edellisvuosina, mutta vuositasolla ei ollut suuria eroja. Kesällä tarkkailusoiden vedenlaatu oli yleisesti ottaen samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Suurin ero oli ammoniumtypessä, jonka pitoisuus oli pienempi kuin edellisvuosina. Kesän 214 ominaispäästöt olivat kuitenkin lähes kaikilta osin pienemmät kuin edellisvuosina, mikä selittyy osaltaan hieman pienemmällä keskimääräisellä valumalla. Kiintoaineen nettokuormituslaskennassa käytettiin edellisvuoden tapaan uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) mukaista taustapitoisuutta 1 mg/l (aiemmin 2 mg/l). Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Ympärivuotiset pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna suhteessa Pohjois-Pohjanmaalla ko. vesiensuojelumenetelmällä varustettujen soiden määrään ja laskeutusaltaalliset kohteet puolestaan aliedustettuina. Vuosipäästöihin vaikuttavat vesienkäsittelymenetelmien lisäksi esimerkiksi tarkkailujakson sääolot sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri kohteilla johtuen paikallisista olosuhteista (esim. maaperä), vesienkäsittelyratkaisuista ja kuntoonpanotöistä. Pintavalutuskentät olivat tehokkaimmillaan kiintoaineen pidättäjinä: pitoisuusreduktiot olivat yleensä suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Kokonaisravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) huuhtoutui useilta kentiltä. 76 Copyright Pöyry Finland Oy

81 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöt vesistöön vuonna 214 olivat 2 63 tonnia COD Mn, 5,7 t kokonaisfosforia, 154 t kokonaistyppeä ja 95 t kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuneet nettopäästöt olivat 3,5 t kokonaisfosforia, 97 t kokonaistyppeä ja 788 t kiintoainetta. Nettopäästöistä on vähennetty arvioitu luonnonhuuhtouman osuus. Bruttopäästöistä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) päästöt olivat 9 %, fosforipäästöt 23 % ja typpipäästöt 5 % pienempiä kuin vuosina keskimäärin. Bruttokiintoainepäästöt olivat sitä vastoin 1 % suuremmat kuin vuosina Vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Iijoelta: vajaa kolmannes Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä, kun yhdistetään sekä Iijoen pääuoman että Siuruanjoen päästöt. Viidesosa päästöistä tuli Siikajoelta ja seitsemäsosa Pyhäjoelta VIITTEET Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset 11/213 1/214 sekä sääpalvelu. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 214. Hertta-tietojärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 214. Yhteistyöllä vesien hyvään tilaan. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1: toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. Ehdotuksen valmis osa. Pöyry Finland Oy 214. Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatuja kuormitustarkastelu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella. Bioenergia ry. Vapo Oy Energia. 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosina Moniste. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213. Copyright Pöyry Finland Oy

82 Vasanneva Sydänneva Pyhäjoki Ylipää Ahonperä Lumimetsä Näsälänperä Latvanneva Juusola Jokivarsi Vorna Kestilä Viitanen Halsinperä Viitaperä Karhukangas Jylhänranta Hirvirimpi Mehtäkylä Myllyperä Ahonperä MERIJÄRVI Kalapudas Likalanperä Väyrylänsaari Murronperä Niskalanperä Myllyperä Lamujoki Siikajoki Lepistönperä Jylkkä Ritukkaperä Pulkanperä Pihkalanranta Holmanperä Kaakkurinneva Tolosperä Hirvineva Akanrahka Turvejetti Ky Uljuan tekojärvi Rasinperä Perikangas Selkäneva Latva Hyvärilä Pulkkila Mattilanperä Hiekkasärkät KALAJOKI Taluskylä Pirnesperä Ollikkaanneva Lievoperä Rahjan saaristo Pitkäsenkylä Etelänkylä Pirnesjärvi Paskalanneva Jukuturve Oy Osmanki Koskenranta Majanperä Hyvölänranta Saarenperä Siipo Rahja Ala-Kääntä Hietala Kaskenperä Pappilankari Ylipää Tynkä Ainali Roukala Kourinkankaat Löytynneva Turveruukki Oy Yli-Tynkä Yli-Kääntä Salmenniemi Ojakylä Murtoperä Parkuanperä Himankakylä Kurikkala ALAVIESKA Ollala Korkatti Piippola Kangaskylä Hietalanperä Torvenkylä Kärkinen Leskelä Kortteisen tekojärvi Eteläniemi Rautila Typpö Kähtävä Kiimamaa Ristisenperä Pihkalehto Manninkangas Vasamanneva Vapo Oy Ohtakari Sipi Sivakkaneva Soronperä Pernu Mökkiperä Pielusperä Lehonsaari Pitkäneva Alapää Harvaperä Pöntiö Kytökylä Piipsanneva Honkaperä Pyhännän- Lahdensuu Ojala Pinola Lamujoki järvi Vattajanniemi Himanka Rautio YLIVIESKA Rannanperä Ojakylä Koivulanneva Vapo Oy Mutkalampi Huhtakylä Saarenperä Jylenneva PYHÄNTÄ Oja-Matti Ainali Pahkamaa Kettulanperä Lohtaja Hillilä Korvenkylä Perkkiönperä Pyykangas Vähä Lamujärvi Ala-Viirre Luotakko Möyrylä Jääskä Hanni Hollanti Pylväsperä Pyrrönperä Ristisenperä Ojalanperä Iso-Kähtävä Ojanperä Koirikivi Anttilanperä Lautakota Mäntypuhto Iso Susineva Tattarineva Karhi Raudaskylä Kamula Märsylä Säilynperä Kaskenmäki Sarjankylä Käräjäoja Iso Lamujärvi Suotuperä Kero Hankilanneva (osa) Vapo Oy Ullakko Korhoskylä Löytynperä Keso Hangasneva Uusikylä Väli-ViirreVäli-Kannus Iso Mällineva Padinki Erkkilä Hirvenmäki Kalajoki Mehtäperä Poutapuhto Hollanti Rättyä Kukonkylä Karsikas Luikku Vanhakirkko Maliskylä Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy Koskenkylä Korvela KANNUS Ypyä Keltaperä Ruuskankylä Nikkarikoski Jyrinki Järvikylä NIVALA Vuolle Yli-Viirre Kallio Haikaperä Ahde Kälviä Eskola Huhtala Kangas SIEVI Lamminneva Kanteleen Voima Oy Räihänpuhto Kalajoen vesistöalue Huuki Säily Peltokorpi Nissinkylä Riippa Yli-Kannus Järvikylä Vesimäki Kleemola Haapaperä Saukonperä Karvoskylä Metsäperä Kuusaanjärvi Pirttiharju Nivanperä Olkkola Nurmesneva (osa) Vapo Oy Hilli Myllyoja Aittoperä Jokela Ojakylä Kantoperä Ahola Nuttuperä Kotkamaa Töllinperä Vetil å Parkkila Koposperä Kourujärvi Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy Lahnajärvi Oksava Ahonpää Pitkäneva Hosionperä Veivarinperä Nurmesperä Rita Arvola Rimpilä Torvenperä Puskaperä Kytöperä Skriko Suojärvi Päällysneva Kanteleen Voima Oy Jouttenisenneva Vapo Oy Jolkka Kangasoja Vehkapuhto Nedervetil Alikylä Iso-Juurikka Kalkkuperä HAAPAJÄRVI Alaveteli Mökkiperä Herlevi Puraperä Ojakylä Vittouvenneva Vapo Oy Kaitfors Kutus Puronneva Kokkola Power Oy Kaino Korpijoki Emmes Viitavesi Särkiperä Kytöranta Lokkiperä PYHÄJÄRVI Honkaperä Pirttiniemi Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy Kettuperä Perhonjoki eli Kangaskylä Pitkäjärvi Komu Aittojärvi Jylhä Ollikkamäki Ruotanen Lavapuro Vetelinjoki Vintturi Rahkonen Komujärvi Salonkylä Leppälahti Kirkonkylä Paajakka Nikula REISJÄRVI Viiperi Tastula Kola Kallinki Karankaperä Kolam Rautamullansuo Vapo Oy Kellonmäki Köyhänperä Rintaperä Hirvimäki Terjärv Köyhäjoki Vuohtajärvi Kauraperä Kalliokylä Teerijärvi KAUSTINEN Ylipää Mäntyperä Huttumäki Skogsbyn Virkkala Metsäperä Niinimäki Pajuoja Kortjärvi Onkilamminneva / Isoneva Vuohtomäki Löytänä Tunkkari Liedes Maaselän Turvetuotanto Jysynmäki VETELI Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy Tolvanniemi Koivujärvi kmhögnabba Itäniemi Venetjoki Iso-Lemmistö Haapamäki Pilvineva Tuomijoki Lemppus Torppa Meriläinen Tikka Keski-Karanka Marjusaari Suurisuo Kortekylä Heikkilä Yli-Lesti Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Muurasjärvi Hujakko Småbönders HALSUA Harjunpää lisenssi, versio 1., Tarkkailusuot merkitty Ukonmurronneva Elämäjärvi Koivujärvi punaisella Liite 1.1. Kalajoen vesistöalue

83 Haapajärven Olkineva Meijerinkylä Niska Iso Tolkansuo Joensuunperä Relletti Pohjola Mökkikylä tekojärvi Saarikoski Ojakylä Tyrnävänjoki Siniluodonperä Ojakylä Iso Sarvisuo LapinsalmiOtermanjärvi Ylipää Arkkukari Äyrinmäki Huumola Ahmasjärvi Korsunperä Iso-Laamanen Kopsa Ahmas Ylisuvanto Pihlajaranta Kivisuo Tavaskanneva Vapo Oy Rautionkylä Partalankylä Järventaus Ahmaneva Vapo Oy Varpuvaara Ylipää KylmäläRokuanvaara Korvenkylä Jylhämä Rytykorpi Kaihlanen Nuojua Kankari Lauttaneva Jaalanka Märsynneva Vapo Oy Pelsonsuo Rokuanjärvi VAALA Ojaneva Vapo Oy Vesala Joutensuo Vaalankurkku Nimisjärvi Länsiranta Liminpuro Lintukumpu Neulaniemi Itäranta Palaneva T:mi Hämäläinen Suuri Veneneva Pelso Neittävä Kaarresalo Kangaskylä Suutarinkylä Niskanselkä Kiveslahti Rajaniemi Tuulisuo Pirttikoski Perukka Kentänkylä Petäjäniemi Verkaneva Vapo Oy Pelson luonnonpuistonuutila Säräisniemi Yppäri Miilunperä Veneheitto Olkkolanperä Kovalanniemi Liminkakylä Saarenranta Länsiranta Pelkosperä Korvenkylä Kaaresjärvi Aittoneva Jukuturve Oy Matorimpi Yritysperä Kuuhkamonneva Vapo Oy Kaivanto Pahkasalo Oulujärven retkeilyalue Perukka Manamansalo Ulkokalla Rumala Kydönperä Puronranta Ylipää Ahonperä Kestilä Halsinperä Pyhäjoki Juusola Mustamaa Enonkylä Manamansalo Mehtäkylä Viitaperä Jokivarsi Haaponeva Vapo Oy MERIJÄRVI Kalapudas Piipsjärvi Myllyperä Siikajoki Salmenranta Lepistönperä Ahonperä Hirvineva Unelanperä Pihkalanranta Tolosperä Keltamaa OULAINEN Oudonrimmit Kärkiperä Järvikylä Ojanperä Marjaneva OULUJÄRVI Rahjan saaristo Raudasperä Hirsiperä Kintunperä Perikangas Piipsanneva (osa) Vapo Oy Ärjänselkä Megaturve Oy Käkisaari Lampoperä Ahonperä Matkaniva Hongikonperä Pappilankari Pohjaperä Annonen Ainali Vuoreslahti Haaponeva Ilkanneva Himankakylä Mäyränperä Ounas Jahtavisneva Mieluskylä Korkatti Lumineva Rahkaperä Ollala Ojakylä Kanteleen Voima Oy Luomaneva Vapo Oy Eteläniemi Rautila Megaturve Oy Sulkakylä Kangas Ollilanperä Kähtävä Itäranta Kiimamaa HAAPAVESI Ohtakari Sipi Harvaperä Pyhäjoen vesistöalue Mainua Pinola Pernu Alapää Onkineva Vapo Oy Lahdensuu Pielusperä Kytökylä Porkanneva Vapo Oy Pöntiö Syväjoki Vattukylä HimankaMutkalampi Aakonpuhto Koivikko Rannanperä Metsonperä Piiraala Oja-Matti Puutionneva Vapo Oy Ainali Aittokylä Lohtaja Hillilä Ala-Viirre Korvenkylä Hanni Pyrrönperä Lehtoneva Vapo Oy / Turveruukki Oy Jääskä Hollanti Lautakota Porkkala Märsylä Kero Äijönneva Vapo Oy Alajoki Ullakko Ritomäki Kuljunneva Vapo Oy Hirvenmäki Uusikylä Väli-Viirre Kukonkylä KÄRSÄMÄKI Talaskangas Hatulanmäki Hollanti Koskenkylä Rättyä Pihlajaneva Vapo Oy Luikku Korvela Ypyä Yläranta Katajasuo Lika-Pyöree Vanhakirkko KANNUS Volonperä Jyrinki Veneneva Kanteleen Voima Oy Puolinmäki Vuolle Yli-Viirre Kallio Kälviä Eskola Huhtala SIEVI Nissinkylä Huuki Säily Venetpalo Kärsämäenneva Järvenpää Riippa Vesimäki Ison-Seljäsen neva Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy Syrjänselkä Riutta Myllyoja AP Peat Oy / Kanteleen Voima Oy KleemolaHonkiperä Kokkoneva Sukevanjärvi Krekilä Hilli Oikemus Pirttiharju Ahmaneva Alakylä Ylä-Säilynneva Karjulanmäki Lahnajärvi Kaarakkala Välikylä Nikula Nisula Iso-Lamminneva Vapo Oy Jäniskoski Maunu Oravijärvi Sumppu Rita Rimpilä Kiiskilä Ahonpää Saarikoski Hamanneva Siloneva Vapo Oy TOHOLAMPI Jokikylä Salahmi Parhiala Kangasoja Pitkämäki Palosenjärvi Nieminen Jolkka Ritaneva Norppa Sahanperä Itäneva Nurmesneva (osa) Vapo Oy Alikylä Lahnalampi Lohvanjoki Pyöree Herlevi Kutus Jääskä Määttälä Myllykoski Mökkiperä Hirvipuhto Ojakylä Kaakkuri Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Rikuli Ullava Puraperä Kuona Riomäki Emmes Isoneva Isokangas Tialanperä Haittaperä Parkkima Pirttiperä Stora Seljes Iso Hongistonjärvi Levonperä Kiurunperä Särkiperä Osmanki Luupuvesi Savimäki Pajusenmäki SepänkyläKoskela Purontaka Asiala Särkijärvi Lokkiperä PYHÄJÄRVI Honkaperä Kytöranta Koskenjoki Kettuaho Karankajärvi Aittokoski Pirttiniemi Viitasalo Haapala Eskoperä Pitkäjärvi Petäjäselkä Vitouvenneva (osa) Vapo Oy Komu Jylhä Pollari Markki Kettuperä KIURUVESI Lamminkylä Perhonjoki eli Alajoki Ullavanjärvi Aittojärvi Kangaskylä Tikanlahti Vetelinjoki Länttä Kivineva Emolahti Ruotanen Kotajoki Vintturi Lavapuro Vänninmäki 5 1 2Neverbacka Raikoharju Väliaho Kalaja Tervaneva Nikula Rahkonen Jäppiperä Leppälahti Komujärvi Niemisjärvi Lamminaho Paajakka Partala Tastula Kola REISJÄRVI Hynynkylä Niemiskylä Topilanperä Iso-Ii Kallinki Anttila Rimminperä Rintaperä Kiuruvesi Kontanräme Kellonmäki Hirvimäki Hautakylä Soinlahti Oravankylä Karankaperä Terjärv km Köyhäjoki Köyhänperä KAUSTINEN Syri Pyhäjärvi Kauraperä HonkarantaKurenpolvi Järventaus Matalalahti Teerijärvi Ylipää Kotkanneva Junganperä Kaukelonneva Huttumäki Kalliokylä Hautajärvi Peltomäki Virkkala Mäntyperä Heinäkylä Haapajärvi Hiidenkylä Pajuoja Venetjoen Niemenkylä Metsäperä Särkiperä Niinimäki Järventaus Kulvemäki Paaslahti Porovesi Kortjärvi Pitäjänmäki Vuohtomäki Rytkynjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Liedes tekojärvi Kätkytniemi Tarkkailusuot merkitty punaisella LESTIJÄRVI Muurepää Löytänä IISALMI Liite 1.2. Pyhäjoen vesistöalue

84 Hirvasperä Ravio Isoneva Olkijoki Pirttipaljas Järvineva Turveruukki Oy Kalla Tervasneva Turveruukki Oy Isoneva Paavolan Turve Ky Hangasneva Turveruukki Oy Ahmaneva Paavolan Turve Ky Pyhäjoki Ojakylä Varisneva Vapo Oy Hukanneva Turveruukki Oy Iso-Kähtävä Iso Mällineva Paloneva Turveruukki Oy Kalapudas MERIJÄRVI Keltamaa Peuraneva Turveruukki Oy Saarilampi Hirsiperä Petäjäskoski Saarenperä Raudasperä Hillurahka Lampoperä Sakkoperä Rahkaperä Kangas Kiimamaa Pielusperä Harvaperä Ojala Tahkoneva Turveruukki Oy Pyykangas Perkkiönperä Jyrinki Pahkasalo Someronkylä YLIVIESKA Vesiläisenneva Matti Suni Savaloneva Turveruukki Oy Huhanneva Turveruukki Oy Lahnasneva Turveruukki Oy Pinola Tanhutsuu Kantokylä Saarenperä Siikajoki Kivineva Vapo Oy Alakylä Kuloneva Pylväsperä Anttilanperä Ojanperä Raudaskylä Säilynperä Mäntypuhto Kaskenmäki Löytynperä Erkkilä Padinki Kalajoki Mehtäperä km Keltaperä Ypyä Järvikylä NIVALA Haikaperä Ahde Kallio Pakanen Lapinkangas Revonlahti Revonneva Hirvineva Heinijärvi Kiiskilänkylä Ruonneva TuohimaanperäNuoluanneva Olkineva Huhanperä Ruukki Läntisranta Vihanti Myllyperä Tarkkailusuot merkitty punaisella Paskoneva Vapo Oy Ketunmaa Jyletneva Vapo Oy Piipsanneva (osa) Vapo Oy Karjonneva Turveruukki Oy Huhtineva Turveruukki Oy Honkaneva Turveruukki Oy Ainali Ylipää Parkuanperä Ojakylä Ollala Korkatti Murtoperä Piippola vesistöalue Kortteisen Metsäperä Hietalanperä Kangaskylä tekojärvi Leskelä HAAPAVESI Pihkalehto Manninkangas Tavastkenkä Lehonsaari Ristisenperä Soronperä Haapajärvi Piipsanneva Honkaperä Pitkäneva Kytökylä Koivikko Pyhännän- Kituperä Kuljunsaari Lamujoki Metsonperä järvi Jylenneva Vähä Salliperä Lamujärvi PYHÄNTÄ Muurainsuo Pyrrönperä Kettulanperä Tattarineva Ristisenperä Kamula Porkkala Saviselkä Järvineva Alajoki Ruostesuo Ritomäki Patasuo Pataperä Miiluranta Hevoskorpi Turveruukki Oy Sotkajärvi Hirsijärvi Murronkylä Kupukkaneva Turveruukki Oy Rahvaanneva Turveruukki Oy Hourunneva Turveruukki Oy Mankisenneva Vapo Oy Korteneva Vapo Oy Joutenneva Vapo Oy Jylenneva Turveruukki Oy Kureluijanneva Vapo Oy Viitamäki Kemilä Kangaskylä Järvikylä Alakylä Niska Iso Kurttila Tolkansuo Pohjola Pullinneva Turveruukki Oy Ahmasjärvi Huumola Saarikoski Keski-Niska Ahmas Paavola Tuomioja Pikarineva Turveruukki Oy Rautionkylä Järvikylä Roppolanperä Viidanperä Mankilanjärvi Koivumaanperä Temmesjoki Ylipää Heinolanperä Loukkuneva Rokuanvaara Lauttaneva Kylmälä Luohua Pasonperä Rokuan Ahonpää Jurpanperä Kärsämä kansallispuisto Viitalanperä Alipää Rukkisperä Savaloja Lammenneva Lintukumpu Rantsila Rankinen Männistö Pelso Ohimaanperä Akanneva Porkanranta Suuri Veneneva Onnelanperä Kuusirati Isokylä Perukka Varesneva Siikajoki Järvitalonjärvi Viirinneva Suutarinkylä Kotusperä Kurunneva Purasimenjärvi Tuulisuo Kentänkylä Kinttukangas Alpua Pelson luonnonpuisto Nuutila Paloneva Rasinperä Lampinsaari Kerälä Veneheitto Hyttikoski Haaraoja Vilminko Tahkoneva Kurranjärvi Vahtineva Korvenkylä Isoaho Pelkoperä Mankisenneva Mäläskä Sipola Perukka Matorimpi Jousineva Hautakangas Oulujärven retkeilyalue Leuvanneva SIIKALATVA Puronranta Jokivarsi Näsälänperä Rumala Kydönperä Latvanneva Lumimetsä Kestilä Halsinperä Mustamaa Karhukangas Viitanen Vorna Hirvirimpi Heiniojanperä Enonkylä Jylhänranta Väyrylänsaari Siirtoperä Salmenranta Myllyperä Murronperä Pulkanperä Lamujoki Ahonperä Rivinperä Hirvineva Ritukkaperä Siikajoki Oudonrimmit Uljuan Pihkalanranta Selkäneva Latva tekojärvi Mattilanperä Rasinperä Järvikylä Ojanperä Hyvärilä Pulkkila Osmanki Lievoperä Saarenperä Hongikonperä Ollikkaanneva Koskenranta Kaskenperä Majanperä Hyvölänranta Möykkylänperä Hyrkäs Siikajoen Muhosperä UTAJÄRVI Kivisuo Ala-Niska Alasuvanto Saarineva Yli-Utos Pilkkasuo Kuivikkojärvi Potku Kylmäsuo Kalliojärvi Piltunginjärvi Kalasuo Potkunsuo Puokio Säippäsuo Velholanperä Kalpio Puokiojärvi Naamankylä Järvikylä Paatinjärvi Pienanjärvi Paatinjärvi Kiiskisjärvi Oterma Joensuunperä Otermanjärvi Iso-Laamanen Jousineva Vapo Oy Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) Vapo Oy Vaivassuo Rokula Pöntönsuo Nissilä Navettarimpi Vapo Oy Parkkisenrimpi Vapo Oy Iso-Manninen Turveruukki Oy Käkilahti Pentinpuro Vuolijoki Saarineva Vapo Oy Sauvasuo Vapo Oy Saaresmäki Leppikylä Lintukangas Rotimo Järventaus Kongasmäki Iso Kaihlanen Lehmisuo Jaalanka Joutensuo Länsiranta Liminpuro Peurasuo Itäranta Kaivanto OULUJÄRVI Ärjänselkä Otanmäki Ryynäsenjoki Talaskangas Katajasuo Puolinmäki Kiveslahti Kivesjärvi Petäjäniemi Kovalanniemi Vuottoniemi Ounas Syväjoki Mainuanvaara Piiraala Murtomäki Joutensuo Toukka Ärjänsaari Koutaniemi Ahveroissuo Hyyrönsuo Petäjälahti Vuoreslahti Mainua Koivukylä Hatulanmäki Rasimäki Lika-Pyöree Volonperä Kalliomäki Liite 1.3. Siikajoen vesistöalue

85 Sipolanperä Korvenkylä Vältinperä Kuloneva Ylipää Pakanen Lumijoenselkä LUMIJOKI KEMPELE Pitkänokka Vesikari Selkämaa Virkkula LIMINKA Lapinkangas Ketunmaa Tupos Haaransilta Parras Honkanen Ketolanperä Ritokorpi Ala-Temmes Juurussuo Kosulankylä Saarisuo Metsähaka Ängeslevä TYRNÄVÄ Pikkarala Riihikylä Lanin Soso Laitasaari Laukka Kurkiperä Kopsa Iso Matinsuo Oisavanjärvi Oulujoki MUHOS Hyrkäs Aittokylä Lääväsuo Pyhänsivu Pälli Sotkajärvi Muhosperä UTAJÄRVI Vähä-VuottoSanginjoki Kontionsuo Iso Kivijärvi Kivisuo Kemilä Kangaskylä Järvikylä Lahti Sanginjärvi Jokikylä Iso Joutensuo Harju Suuri Hillasuo Sanginkylä Utosjoki Autio Yli-Utos Pilkkasuo Potku Kalasuo Hirvineva Keskikylä Revonneva Ojanvarsi Murronkylä Säippäsuo Velholanperä Heinijärvi Haurukylä Muhosjoki Ruostesuo Alasuvanto Kolmikanta Kiiskilänkylä Tuppu Järvikylä Ala-Niska Lintusuo Naamankylä Ruonneva Nuoluanneva Hirsijärvi Huhanperä Temmes Päijänne Ruukki Tuohimaanperä Temmesjoen vesistöalue Alakylä Olkineva Meijerinkylä Niska Suutarinkylä Kurttila Iso Tolkansuo Mökkikylä Ojakylä Lapinsalmi Ojakylä Tyrnävänjoki Ahmasjärvi Jouttenoinen Vapo Oy Iso Sarvisuo Keski-Niska Huumola Koskela Ahmas Ylisuvanto Tuomioja Paavola Pihlajaranta Järvikylä Mankilanjärvi Rautionkylä Roppolanperä Viidanperä Temmesjoki Partalankylä Varpuvaara Mankila Loukkuneva Ylipää Korvenkylä Kylmälä Heinolanperä Koivumaanperä Jylhämä Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Luohua Pasonperä Portaalanperä Lauttaneva Pelsonsuo VAALA Ahonpää Jurpanperä Kärsämä Viitalanperä Alipää Neulaniemi Rukkisperä Savaloja Lintukumpu Nimisjärvi Ohimaanperä Rantsila Lammenneva Rankinen Männistö Suuri Veneneva Pelso Onnelanperä Neittävä Akanneva Kangaskylä Isokylä Porkanranta Hourunneva Viirinneva Kuusirati Siikajoki Järvitalonjärvi Niskanselkä Suutarinkylä Perukka Kotusperä Varesneva Kurunneva Purasimenjärvi Pelsonrimpi (osa) Vapo Oy Haaraoja Paloneva Kerälä Säräisniemi Kinttukangas Alpua Rasinperä Hyttikoski Kurranjärvi Olkkolanperä Lampinsaari Tahkoneva Mankisenneva Tuulisuo Vapo Oy Raja-aava Vapo Oy 2,5 5 1 Vilminko Isoaho Pelkoperä Saarenranta Mäläskä Sipola Matorimpi Korvenkylä Haisunperä Oulujärven retkeilyalue km Hautakangas Perukka Leuvanneva Jousineva Kydönperä Puronranta Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Lumimetsä Näsälänperä SIIKALATVA Rumala Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.4. Temmesjoen vesistöalue

86 Pateniemi Toppila Pitkänokka Luohua OULU Rusko Miehonsuo I Turveruukki Oy Miehonsuo II Turveruukki Oy LIMINKA Virkkula Hirvineva Heinijärvi Huumola Selkämaa Viitalanperä Jääli Konnansuo Turveruukki Oy Lapinkangas Ketunmaa Linnanmaa Tupos Haaransilta Parras Nuoluanneva Huhanperä Viidanperä Kiiskilänkylä Saarikoski Järvikylä Koivumaanperä 2,5 5 1 Mankila Iinatti Ojakylä Savaloja Oulujoki Ritokorpi Ala-Temmes Haurukylä Temmes Mankilanjärvi Pasonperä Alipää Korvenkylä Saarinen Kärppä Keskikylä Meijerinkylä Rantsila Saarisuo Metsähaka Ängeslevä TYRNÄVÄ Tunturisuo Vapo Oy Hanhineva Vapo Oy Temmesjoki Holtinkylä Lanin Soso Kolmikanta Hakokylä Riihikylä Suutarinkylä Tyrnävänjoki Laukka Turvesuo Turveruukki Oy Kopsa Timonsuo Timoni Oy Keisarinsuo Vapo Oy Tuppu Lintusuo Petäikönsuo Turveruukki Oy Kärsämä Loukkuneva Huttukylä Soroperä Lamminkylä Pelsonsuo (osa) Vapo Oy Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Sanginjoki Iso Matinsuo Oisavanjärvi MUHOS Pälli Jokela Oulujoen vesistöalue Männistö Pelso Akanneva Porkanranta km Isokylä Hourunneva Viirinneva Siikajoki Järvitalonjärvi Kotusperä Suutarinkylä Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen Kurunneva avoimen tietoaineiston Purasimenjärvi lisenssi, Pelson luonnonpuisto versio 1., Tuulisuo Oulujoki Mökkikylä Ylipää Susisuo Päijänne Vepsänjärvi Aittokylä Vepsä Brunninkylä Lääväsuo Pyhänsivu Rautionkylä Haarasuo Turveruukki Oy Pelsonsuo Kanasuo Turveruukki Oy Kivisuo Ala-Niska Ahmasjärvi Ahmas Yliperä Mustasuo Iso Kivijärvi Rokuanvaara Kemilä Kangaskylä Järvikylä Alakylä Autio Niska Iso Tolkansuo Kurttila Ojakylä Keski-Niska Korvenkylä Nuojua Hillasuo Alasuvanto Naamankylä Ylisuvanto Partalankylä Rokuan kansallispuisto Rokuanjärvi Vesala Onnelanperä Kalasuo Neittävä Kentänkylä Pilkkasuo Säippäsuo Kangaskylä Iso Särkisuo Pehkeensuo Vapo Oy Potku Utosjoki Nimisjärvi Itäsuo Vapo Oy Järvikylä Korentosuo Vapo Oy Velholanperä Niskanselkä Iso Olvasjärvi Leväsuo Latvasuo Turveruukki Oy / S. Kinnunen Ruostesuo A. Haataja Potkunsuo Paatinjärvi Luppoperä Niskansuo Vapo Oy (KAI) Isosuo Vapo Oy (KAI) Puokio Kapustasuo Turveruukki Oy Kaarresalo Kuostonsaari Paatinjärvi Iso Tilansuo Puokiojärvi Kiveslahti Petäjäniemi Vattuperä Lippoperä Neulikko Kalhamajärvi Auhojärvi Pirttijoki Pienanjärvi Iso Karkusuo Kalhamanperä Kalliojärvi Nivanperä Kivarinjärvi Housuvaara Kuivikkojärvi Isojärvi Kalpio Kiiskisjärvi Kongasmäki Kongasjärvi Osmankajärvi Kivesvaara Kivesjärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.5. Oulujoen vesistöalue

87 II Ojakylä Ojalanperä Asemakylä Toppila OULU Oulunsalo KEMPELE LIMINKA Pohjois-Ii Vesikari Selkämaa Asemankylä Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy Isosuo Turveruukki Oy Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Linnanmaa Alakylä Rusko Iinatti Haaransilta Parras 2,5 5 1 Oulujoki Kärppä Madekoski Väärälänperä Honkanen Juurussuo Kosulankylä Ketolanperä Tupos Saarisuo Ritokorpi Keskikylä Korvenkylä Jääli Yli-Ii Ylikylä Holtinkylä Saarinen Hökänranta Kinnunen Marttilansuo Vapo Oy Hangassuo Vapo Oy Metsähaka Lanin Soso Huttukylä Kiiminkijoki Laukka Kopsa Latvasuo Pahkala Pahkakoski Soroperä Vesala Oulujoki MUHOS Iijoki Kääriänperä Ylikiiminki Kirkkosaari Hakasuo Vapo Oy Pälli Hirvelä Säävälä Isterinsuo Varpasuo Juopuli Lääväsuo Pyhänsivu Jokisuo Särkiperä Värkkisuo Juopulinjärvi Kärppäsuo Panumanjärvi Vepsänjärvi Joki-Kokko Vantunlampi Ala-Vuotto Iso Heinäsuo Panuma Kauhasuo Paasoperä Hattusuo Kontionsuo Iso Kivijärvi Vesala Lehtosuo Yliperä Mustasuo Ängeslevä Kemilä Kurkiperä Sotkajärvi Kivisuo Lapinkangas Hyrkäs km Ala-Temmes Muhosperä Ketunmaa TYRNÄVÄ Kangaskylä Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio UTAJÄRVI 1., Järvikylä Kääpäsuo Tuiskuperä Kurenalus Tuulijärvi Kollaja Petäjäkangas Hakulinranta Naisjärvi Turkkisuo Syväoja Kärjenperä Petäjäniemi Yli-Vuotto Rautionharju Pikkulanperä Autioperä Kiiminginjoen vesistöalue Hillasuo Viinikoski Kivilamminsuo Sapilassuo Vapo Oy Kalasuo Vaassanperä Alalamminsuo Vapo Oy Nuorittajoki Isonivansuo Vapo Oy Vittasuo Vapo Oy Vainionsuo Turveruukki Oy Siiransuo Potku Timosuo Marttisjärvi Leväsuo Pontema Erkansuo Vapo Oy Sotkajärvi Jonku Ervasti Hakojärvi Iso Tilansuo Holapantörmä Kaihlanen Kiiminkijoki Juorkuna Juorkuna Kaihlasperä Jokikylä Määtänperä Iso Särkisuo Kivijärvi Pilkkasuo Pudasjärvi Keinäsperä Suuri Hillasuo Yli-Utos Jokikylä Iso Joutensuo Kylmäsuo Rissasenperä Pirinranta Oravisuo Piltuanjoki Potkunsuo Kettuharju Jongunjärvi Jaalanka Isosuo Vapo Oy Kurki Venymä Tiirola Tirmonperä Yli-Kurki Valkiainen Huhmarharjut Pelttari Korpijoki Siivikko Kiuasvaara Viimasuo Olvassuon luonnonpuisto Viitaperä Jaurakkavaara Särkijärvi Piltunginjärvi Hirvaskoski Paukkerinharju Iso Karkusuo Luppoperä Pirttijoki Kalliojärvi Jaurakkajärvi Jaurakkajärvi Syrjälä Vattuperä Auhojärvi Housuvaara Kuivikkojärvi Nivanperä Neulikko Kuorevaara Kivarinjärvi Puolankajärvi Lauttavaara Ristijärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.6. Kiiminkijoen vesistöalue

88 Klaavunsuo Hyry Hirvisuo Suomela Yli-Olhava Tuomela Iso Hirviaapa Ahvensuo Turveruukki Oy Luisansuo Turveruukki Oy Liekokylä Lamminsuo Konttila Iso Jännesuo Turveruukki Oy Joutsensuo Vapo Oy PeräsuoVastakangas Metsälä Soininsuo Ällinsuo Turveruukki Oy Murtosuo Turveruukki Oy Oksanperä Pärjänjoki Syötekylä Pikku-Syöte Iso-Syöte Iso-Syötteen retkeilyalue Salmiperä Lotja Naamanka Palosuo Vapo Oy Lavasuo Turveruukki Oy Livo Iso Rytisuo Turveruukki Oy Muhosuo Lampisuo Turveruukki Oy Kärppäsuo Turveruukki Oy Koppelosaarensuo Vapo Oy Temmeskylä Iso Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Kuttiranta Valkki Iso Haisuvaara Latvajärvi Vesaperä Pintamojärvi Pintamo Haapua Asemankylä Klaavusuo Onkamo Kupsussuo Vapo Oy Latvasuo Turveruukki Oy Koutuansuo Vapo Oy Iijoki Peurasuo Kongasjärvi Rissasenperä Kettuharju Syrjäsuo Turveruukki Oy Hirvaskoski Isosuo, Kollaja Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepulehdonsuo Turveruukki Oy Takasuo Turveruukki Oy Tiirola Tirmonperä Valkiainen Pelttari Korpijoki Siivikko Yli-Kurki Huhmarharjut Iijoki Haukijärvi Puhos Jokikylä Hanhiperä Linnanmaa Tirinkylä Alakylä Rusko Iso-Pihlajasuo Vapo Oy Leväsuo Vapo Oy Kuikkasuo Turveruukki Oy Jääli km Korvenkylä Haukkasuo Vapo Oy Olki-Peurasuo Vapo Oy Matkasuo Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy Ylikiiminki Juopulinjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Juopuli Kortesuo Vapo Oy Ruonansuo Turveruukki Oy Määtänperä Sarvisuo Iso Särkisuo Keinäsperä Timosuo Oravisuo Piltuanjoki Olvassuo Iso Olvasjärvi Marttisjärvi Kapulasuo Vapo Oy Leväsuo Viimasuo Olvassuon luonnonpuisto Viitaperä Iso Karkusuo Luppoperä Kalhamanperä Jaurakkajärvi Vattuperä Kiuasvaara Malisensuo Jaurakkajärvi Syrjälä Askanmäki Korpinen Talkkunaharju Jaurakkavaara Yrittäperä Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.7. Iijoen vesistöalue, alaosa

89 Suuripää Akkunusjoki Ala-Penikka Pömiö SIMO Simonkylä Pahtaoja Onkalo Harvakari Pohjoisranta Miettula Maakrunni Lehmikumpu Kalhuaapa Sompujärvi Puukkokumpu Yli-Penikka Puutteenperä Lumiaapa Huhtala Martimojärvi Torosuo Ala-Jokikylä Palokivalo Martimoaapa Hamari Nikkilänaapa Patokoski Viinamäki Isoaapa Soikko Lahola Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy Halttula Myllykangas Taipale Heinikoski Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Ky Vuornos Seljänperä Alaniemi Hyössinki Palo-ojanaapa Olhava Sankala Ruonasuo Miessuo Ahmavaara Saariaapa Ahma-aapa Runkauksen luonnonpuisto Ristiaapa Lantonperä Tainijoki Latva-aapa Tainijoki Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Polvisuo Vapo Oy Saarisuo Vapo Oy Yli-Olhava Viitasuo Vapo Oy Leppiaho Tainivaara Lumiaapa Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy Rahaselkä Mauru Vihviläaapa Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy Tannila Ahmavaara Peurajärvi Peurajärvi Nuupas Lavasuo Iso Savisuo Kömmäsuo Niemelä Iso Äijönsuo Nuuppaansuo Raiskio Karsikkosuo Iso Papinsuo Iso Saarisuo Portimojärvi Isosuo Sääskisuo Asmuntinjärvi Kaijonsuo Siuruanjoen vesistöalue Lamminsuo Tervonjärvi Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy Kynkäänsuo Vapo Oy Ristikari Tyykiluoto Klaavusuo Kiuttuperä Iso Isterinjärvi Latvasuo Kärppäsuo Yli-Ii Isterinsuo 5 1 Leistonperä 2 Pahkakoski Keskikylä Pohjois-Ii Hökänranta Pahkala Hirvelä Karjalankylä Iijoki km II Asemankylä Mannisenranta Lompisuo Ulko-Klaama Jakkukylä Peurasuo Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Jokisuo Turtinen Saukkojärvi Koukkujärvi Kuopasjärvi Rynkkä Toljanjärvi Tolja Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy Asmuntinsuo Asmunti Lakisuo Vesala Ranuanjoki Ritva Konttila Ahmasuo Kuha Telkkälä Haapasuo Toivakka Peräsuo Livo Aittojärvi Aittojärvi Kyngäs PUDASJÄRVI Ypykkäjärvi Kääpäsuo Sääskijärvi Kuhajärvi Sääskisuo Petäjäjärvi Luiminkajoki Kokkokylä Siuruanjoki Puolivälinsuo Yli-Siurua Karhujärvi Kapustasuo Kortteenperä Ala-Livo Livojoki Karhusuo Vaassanperä Kuusijärvi Majovakylä Hanhivaara Olanko Simojärvi Penämö Soppana Livojoen vesistöalue Nuorunka Jaaskamonvaara Latva Haapala Rytinki Kivisuo Sotkajärvi Jonku Ervasti Venymä Livojoki Aneenvaara Väinämö Kylmälä Suvannonkylä Ruosuo Pärjänjoki Syötekylä Vastakangas Metsälä Iso-Syöte Pikku-Syöte Kipinäsuo Iso-Syötteen retkeilyalue Vastasuo Yli-Livo Pikkukylä Purnunvaara Palovaara Salmiperä Pärjänjoki Pärjänsuo Hevosenharja Lotja Lintuperä Naamanka Ukonsuo Tuiskuperä Kurenalus Tuulijärvi Kollaja Petäjäkangas Hakulinranta Naisjärvi Turkkisuo Ontamojärvi Tupakkisuo Pudasjärvi Porosaari Sääskenperä Varpusuo Teerisuo Mämmisuo Kupinasuo Heinisuo Siuruanjoki Lehmisuo Kouvanjoki Kuukasjärvi Sarajärvi Jukua Nuorunkajoki Sarajärvi Jukuanvaara Kelankylä Mäntyjärvi Mäntyjärvi Impiönjärvi Viidanvaara Impiö Suvantosuo Hietajärvi Niskala Suvantovaara Saarijärvi Mustavaara Yli-Koirasuo Saariharju Pirinranta Koivusuo Kettuharju Ohtavaara Kuttiranta Korentokylä Korvajärvi Iso Kontiosuo Temmeskylä Rojolanperä Rissasenperä Jongunjärvi Penämönjärvi Korentojärvi Hirvaskoski Laukkujärvi Ruuhensuo Sotivaara Repovaara Selkävaara Iinattijärvi Kolkonjärvi Aimovaara Anetjärvi Löytöperä LomavaaraLöytövaara Jäkälävaara Oksanperä Latvajärvet Matalainen Loukusa eli Loukuskylä Virkkunen Latvajärvi Jurmu Iinattijärvi Vesaperä Raappanasuo Pintamojärvi Vasikkavaara Hautakylä Pintamo Valkki Parviainen Haapua Poijula Iso Haisuvaara Tirmonperä Yli-Kurki Valkiainen Iijoki Juurikkaniemi Kurki Puhosjärvi Haukijärvi Tarkkailusuot merkitty punaisella Materonniemi Liite 1.8. Iijoen vesistöalue, Siuruanjoki ja Livojoki

90 Aneenvaara Väinämö Anetjärvi Anetjärvi Löytöperä Löytövaara Matalainen Virkkunen Kuusijärvi Perävaara Uudentalonjärvi Latvavaara Pitkävaara TAIVALKOSKI Iso Hietajärvi Sirniö Saareke Virvikkosuo Tervajärvi Salmitunturi Kaukuanjärvi Kynsijärvi Pyhitys Vaarakylä Kynsivaara Lotanvaara Haapovaara Rääpysjärvi Koitila Perälänperä Sorsavaara Koitijärvi Haapovaara Iijoki Sukkasuo Vuoskansuo Kostonjärvi Isokumpu Inkee Poroperä Lompsi Hukkanen Elehvä Ijoen vesistöalue Päävaara Jokilampi Hyvävaara Kynsiperä Kostonjoki Kursuvaara Harjajärvi Lamminkylä Hyväjärvi Pulkkanen Jokijärvi Kuolio Kovajärvi Visala Harjulehto Kapustavaara Kurkijärvi Tuomaala Heinävaara Repokylä Isosuo Särkelä Turpeinen Kapustasuo Rasepi Oy Väärävaara Särkiluoma Pisamo Käsmäjärvi Käsmä Kalajärvi Polo Kylmäluoman retkeilyalue Valkeinen Kylmäluoma Iso-Ulku Kylmäluoma Korpuajärvi Iso Siikavaara Luvelahti Juusola Toranki Irnijärvi Polojärvi Sänkikangas Penttilänvaara Kontioluoma Keskiranta Hietaranta Katosranta Kolkonjärvi Kolkonjärvi Ahola Iso-Kero Kuusamojärvi Vanttajajärvi Vanttaja Keski-Kero Heikkisenniva Lehdonsuo Vapo Oy Somer Kantokylä Joutsenkylä Niskavaara Poussu Soivionjärvi Kivimurto Julma-Ölkky Mustavaara Iijärvi Hulikkasuo Rasepi Oy Murtovaara Härmä Sirola Salmijärvi Romevaara Teeriranta Sossonniemi Törmäsenvaara Kemilä Hiltunen Iijärvi Muojärvi Kurvinen Murtovaara Iivaara Koskenkylä Kukkolanvaara Ahvenniemi Penikkavaara Penikkajärvi Närängänvaara Kivijärvi Kuikkajärvi Korpijärvi Rajavaara Laihavaara Pikkarainen Kärpänkylä Piiksiselkä Joukamojärvi Lämsänkylä Tammela Tiirakkajärvi Suurijärvi Hautakylä Koivuvaara Raappanasuo Romevaara Kurtti Kurtinjärvi Alakylä Tyrämäki Oudonjärvi Hutunniemi Tyräjärvi Koviojärvi Parviainen Selkoskylä Kuusijärvi Koiravaara Peranka Latvajärvenperä Koiravaara Korvuanjärvi Iso-Peranka 2,5 5 1 Narkionjärvi Loukonvaara Iso-Kontainen Peranganniemi Kellojärvi km Pyöreävaara Haukijärvi Isojärvi Korvua Metsäkylä Iso Antinjärvi Pyhäkylä Runtti Pääaho Partasenperä Pyhäjärvi Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Puhosjärvi Kivivaara Vääräjärvi Vasara Pisto Kivijärvi Lehtovaara Pistojärvi Lavajärvi Lounaja Hossan retkeilyalue Takkilanvaara Junttilanvaara Iso Haapolampi Hossa Hossanjärvi Vieremänsuo Pajuvaara Kovavaara Hossanjoki Haapovaara Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.9. Iijoen vesistöalue, yläosa

91 Mikkotervonperä Yli-Paakkola Suuripää Pellonperä Lehmikumpu Kalhuaapa Palokivalo Pahtaoja Palo-ojanaapa Ahma-aapa Runkauksen luonnonpuisto Vihviläaapa Saariaapa Rahaselkä Tainijoki Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Peurajärvi Peurajärvi Nuupas Raiskio Ahmasuo Rynkkä Sääskisuo Toljanjärvi Tolja Kuopasjärvi Näätäaapa (osa) Vapo Oy Toivakka Tupakkisuo Sääskenperä Maula Ala-Paakkola Kellojänkä Akkunusjoki Sompujärvi Puukkokumpu Yli-Penikka Isoaapa Tainijoki Kompsasuo Kuiva-Turve Oy Kuurtosuo Turveruukki Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Näätäaapa Kivijoki Palosuo RANUA Heinisuo Leppäranta Ranuanjärvi Laivala Kuhajärvi Simojoki Hiisisuo Herva Hietajärvi Saarijärvi Saariharju Ala-Penikka Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Juokuanvaara Elijärven kaivos Maksniemi Karsikko Laitakari Simoniemi Montaja Tiuranen Torosuo Ala-Jokikylä Puutteenperä Hamari SIMO Nikkilänaapa Patokoski Simonkylä Onkalo Harvakari Miessuo Luola-aapa Harjula Kuivajoki Särkijärvi Särkijärvi Kuivajoen vesistöalue Iso Äijönsuo Iso Papinsuo Kaijonsuo Isosuo Tervonjärvi Asmuntinsuo Asmuntinjärvi Asmunti Lakisuo Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy Ranuanjoki Telkkälä Haapasuo Kokkokylä Siuruanjoki Majovakylä Hanhivaara Peräsuo Suvannonkylä Kelankylä Vastakangas Tiurasenkrunni Pohjoisranta Miettula Matkasuo Puolivälinsuo Karhujärvi Yli-Siurua Kapustasuo Soininsuo Vastasuo Pärjänsuo Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Ikosenniemi Saarisuo Livo Yli-Koirasuo 2,5 5 1 km Maakrunni Ristikari Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy Vuornos Seljänperä Tyykiluoto Olhava Maunula Iso Rytisuo Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Tannila Kotalanperä Koutuanjärvi Kalliosuo Saarikoski Muukala Ruonalampi Saunajärvi Tyräsuo Ritva Ala-Livo Karhusuo Livojoki Aittojärvi Ukonsuo Teerisuo Temmeskylä Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.1. Kuivajoen vesistöalue

92 Arkkukari Parhalahti Hurnasperä Vaihojanperä Haapajoki Vesineva Liminkaneva Ketunperä Mattilanperä Mäntylänperä Lylynneva Romuperä Kopsa Ojalanperä Korsunperä Läntisranta Möykkyperä Puuroneva Vapo Oy Vuolunperä Myllyperä 2,5 km Perukka 2,5 5 1 km Keskikylä Pyhänkoski 5 1 Piehinginjoen vesistöalue Vihanti Parhalahti Vaihojanperä Miilunperä Ylinenoja Liminkaneva Leivinneva Megaturve Oy Keskikylä Liminkaojan vesistöalue Liminkakylä Pahkasalo Läntisranta Vihanti Myllyperä Rakeenperä Pelkosperä Yritysperä Lampinperä Taipale Viinamäki Kuivaniemi Nyby Vuornos Seljänperä Heinikoski Iso Heposuo Olhava Vasikkasuo Vapo Oy Suomela Yli-Olhava Tuomela Olhavanjoen vesistöalue Väli-Olhava Tarkkailusuot merkitty punaisella Maunula Koivuniemi Iso Hirviaapa Hirvisuo Herva Kärppäsuo Klaavunsuo Ruohola Lamminperä Iso Rytisuo Kömmäsuo Leuanjoki Oijärvi Polvisuo Oijärvi Mursunjärvi Iso Savisuo Jakosuo Vapo Oy Viitaperä Siuruanjoki Yli-Tannila Iso Kinttaissuo Tannila Kotalanperä Koutuanjärvi Lavasuo Haukipudas Kotakari Kraaseli Pateniemi 2,5 5 1 km 2,5 5 1 km Toppila OULU Asemakylä Jokikylä Linnanmaa Rusko Hanhiperä Tirinkylä Korvenkylä Jääli Ylikylä Hautasuo (osa) Turveruukki Oy Iinatti Alakylä Kalimenojan vesistöalue Oulujoki Niskapää Kärppä Kotajärvi Holtinkylä Kiiminki Saarinen Silkkasuo Hannusperä Kinnunen Tervajärvi Pitkäaho Huttukylä Loukkojärvi Kiiminkijoki Lamminkylä Vesala Arkala Mannila Soroperä Kääriänperä Kirkkosaari Ylikiiminki Karahka Liite Muut vesistöalueet

93 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v.214 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Sarakkeessa Tarkkailtu Sarakkeessa Pvk ojitus Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija. K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo K = ojitettu Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla E = ojittamaton ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. S = suppea tarkkailu - = ei tietoa J = jälkihoitovaiheen tarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus Tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Vapo Oy Hankilanneva (osa) PVK K 168 E Tuotanto päättynyt vuoteen 212 Vapo Oy Nurmesneva (osa) PVK K jt E Vapo Oy Vittouvenneva (osa) PVK E jt/yt 23 4, K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Koivulanneva laskeutusallas jt S Tuotanto päättynyt vuoteen 213 Vapo Oy Jouttenisenneva PVK E jt 7, E laskeutusallas 58 E PVK kesä, sarkaojarak. talvi K jt E 6 ha muu menetelmä Jouttenisenneva yhteensä Vapo Oy Vasamanneva PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Rautamullansuo PVK K 58 1,5 8, 67 E Kanteleen Voima Oy Tuppuraneva PVK E jt E Kanteleen Voima Oy Osmalamminneva PVK K jt 1, E Kanteleen Voima Oy Päällysneva PVK K jt 4 4 E Kanteleen Voima Oy Lonkerinneva PVK K jt S Kanteleen Voima Oy Lamminneva PVK K jt K Turvejetti Ky Akanrahka laskeutusallas + virtaamans. jt E Jälkikäyttö: 2 kasvittumaton, vesiesuojelurakenne: la PVK kesä, laskeutusallas talvi E jt/kt E 3 peltoenergia yhteensä Jukuturve Oy Paskalanneva PVK K K Tuotanto alkanut , jolloin käynnistyi myös kunnostusvaihe II Turveruukki Oy Löytynneva laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt S Reisjärven kunta Isoneva laskeutusallas + virtaamans E Vähäsalo & Lahti Oy Niittylammenneva E Valtonen Tuppuraneva E Kanteleen Voima Oy Multakaarronneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K K Maaselän turvetuotanto Isoneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K jt K Maaselän turvetuotanto Onkilamminneva PVK kesä, laskeutusallas talvi K jt K Kokkola Power Oy Puronneva PVK K E Vesistöalue yhteensä Liite 2.1

94 Pyhäjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Ahmaneva PVK kesä, la talvi E jt 25 7, 32 V Vapo Oy Haaponeva laskeutusallas jt 7, 1,4 8,4 E Pinta-ala yhteensä laskeutusallas + virtaamans. jt 8, 3, 58 5, 69 E PVK / laskeutusallas E jt E Haaponeva yhteensä Vapo Oy Piipsanneva (osa) PVK K jt E Pvk 1 ja pvk PVK E jt E Pvk KEM kesä, la talvi jt K Kem 1 ja 2. Ymp.vuotinen tarkkailu kem2 Piipsanneva (osa) yhteensä Vapo Oy Puutionneva PVK kesä, la talvi E jt K Vapo Oy Kuljunneva PVK kesä, la talvi K K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi E E Vapo Oy Äijönneva PVK kesä, la talvi K K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Lehtoneva laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi E jt 48 E sarkaojarakenteet jt 3,7 E Lehtoneva yhteensä Tuotanto päättynyt vuoteen 211 Vapo Oy Luomaneva PVK kesä, la talvi K jt E Vapo Oy Onkineva laskeutusallas J Tuotanto päättynyt vuoteen 212 Vapo Oy Pihlajaneva laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi E jt E Pihlajaneva yhteensä Vuosi 214 viimeinen tuotantovuosi Vapo Oy Porkanneva rh/la 4 4 K Vapo Oy Siloneva PVK K jt/pt E Pvk ymp.vuotiseksi Vapo Oy Nurmesneva (osa) laskeutusallas jt E laskeutusallas + virtaamans. jt/pt , 39 E Nurmesneva (osa) yhteensä Vapo Oy Vittouvenneva (osa) kosteikko/laskeutusallas 9, E Vapo Oy Kuuhkamonneva PVK kesä, la talvi E jt/pt/yt E Ei hallussa: ruokohelpipelto PVK K jt/pt/yt K Kp-tarkkailu, pvk2 otettu käyttöön 21 Kuuhkamonneva yhteensä Vapo Oy Ojaneva PVK / laskeutusallas E jt E Vapo Oy Iso-Lamminneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu, tuot. alk. 21 Vapo Oy Märsynneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Verkaneva PVK E 3, K Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Veneneva PVK K jt K Ympärivuotinen tarkkailu Kanteleen Voima Oy Puntarisuo PVK K jt E Kanteleen Voima Oy Ilkanneva PVK K/E jt K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Lehtoneva laskeutusallas jt 39 4,2 43 E laskeutusallas + virtaamans. jt E Lehtoneva yhteensä Vapo omistaa osittain Megaturve Oy Jahtavisneva laskeutusallas jt/kt E Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt E AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy Kärsämäenneva PVK E K Kanteleen Voima Oy omistaa 35 ha Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Ympärivuotinen tarkkailu Jukuturve Oy Aittoneva laskeutusallas jt 8,5 69 8,5 E Jälkikäyttö: peltoa / metsittynyt T:mi Hämäläinen Palaneva PVK kesä, la talvi E E Vesistöalue yhteensä Liite 2.2

95 Siikajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Piipsanneva (osa) laskeutusallas 87 E PVK kesä, la talvi E jt K Pvk 4 Piipsanneva (osa) yhteensä Vapo Oy Parkkisenrimpi PVK kesä, la talvi E jt 31 4,5 36 K haihdutus / imeytys jt E Parkkisenrimpi yhteensä Vapo Oy Joutenneva laskeutusallas jt 11 J Tuotanto päättynyt 212 Vapo Oy Jousineva laskeutusallas 6, 6, E laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK K jt K PVK kesä, la talvi E jt/yt/pt 56,4 56 E Jousineva yhteensä Vapo Oy Navettarimpi (KAI) laskeutusallas jt E KEM kesä, la talvi jt 54 6, K Navettarimpi (KAI) yhteensä 54 6, Vapo Oy Varisneva laskeutusallas E Tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Kureluijanneva PVK kesä, la talvi E jt K Vapo Oy Jyletneva kosteikko/laskeutusallas jt K Vapo Oy Kivineva PVK kesä, la talvi E jt/yt , 123 K laskeutusallas jt E laskeutusallas jt E PVK kesä, la talvi E jt/pt 92 4,5 97 E Kivineva yhteensä 227 4, Vapo Oy Puronräme (KAI) PVK E K Vapo Oy Kärjenrimpi (KAI) PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Paskoneva PVK K K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Saarineva PVK K 114 2,3 114 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sauvasuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Mankisenneva PVK K K Kp-vaiheen/Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Korteneva PVK E K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Hourunneva laskeutusallas jt 29 5, E PVK kesä, la talvi E jt K laskeutusallas jt E Hourunneva yhteensä 84 5, Turveruukki Oy Kupukkaneva PVK kesä, la talvi E pt K Turveruukki Oy Rahvaanneva PVK kesä, la talvi jt E Alueet luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Savaloneva laskeutusallas + virtaamans. jt K/J maaperäimeytys/haihdutus jt 145 E PVK K jt/kt 6 2,2 62 E Savaloneva yhteensä Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Lahnasneva PVK kesä, la+virt.säätö talvi E jt 122 3,1 125 K Turveruukki Oy Peuraneva PVK E jt S Turveruukki Oy Tervasneva PVK kesä, la talvi E jt K Pvk Tuotanto Valmistelematon ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.3

96 Siikajoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta Turveruukki Oy Hevoskorpi PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Hangasneva kosteikko jt 4, K laskeutusallas jt E laskeutusallas jt 9,3 5, 1 14 E Hangasneva yhteensä Turveruukki Oy Hukanneva laskeutusallas + virtaamans. jt E Vedet johdettu PVK:n kautta PVK kesä, la talvi K jt K Ympärivuotinen tarkkailu Hukanneva yhteensä Turveruukki Oy Paloneva maaperäimeytys/haihdutus jt 79 E Alueita luovutettu maanomistajille muu menetelmä (HI+kasv.kenttä) jt K Ympärivuotinen tarkkailu Paloneva yhteensä Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Järvineva PVK E jt/kt 54 2, 56 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Tahkoneva PVK E jt E PVK kesä, la talvi E jt E Tahkoneva yhteensä Turveruukki Oy Huhanneva PVK kesä, la talvi E jt/pt/kt 97 1, 98 E haihdunta-allas + la talvi jt/pt/kt E Huhanneva yhteensä 11 1, 111 Turveruukki Oy Huhtineva PVK kesä, la talvi E jt/pt K Turveruukki Oy Iso-Manninen kosteikkoallas jt/kt 3,8 2,3 3,8 E 2,3 ha kasvillisuusaltaana PVK kesä, la talvi E jt/kt 13 2,2 133 K Iso-Manninen yhteensä 134 2,2 2,3 137 Turveruukki Oy Jylenneva PVK E jt/kt 7 7 K Turveruukki Oy Pikarineva PVK E jt 89 4,7 93 K Turveruukki Oy Honkaneva laskeutusallas K jt K Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Pullinneva PVK K jt K Kp-vaiheen/Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt K Matti Suni /Turv. Oy Vesiläisenneva laskeutusallas + virtaamans. jt 29 3,5 31 K Paavolan Turve Ky Isoneva laskeutusallas jt E Paavolan Turve Ky Ahmaneva laskeutusallas jt E Vesistöalue yhteensä Pvk Valmistelematon Tuotanto ojitus Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.3

97 Temmesjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jouttenoinen 58.6 PVK E jt E Vapo Oy Pelsonrimpi (KAI) PVK kesä, la talvi K jt 43 5, E haihdutus / imeytys K jt J Pelsonrimpi (KAI) yhteensä 43 5, Vapo Oy Raja-aava (KAI) laskeutusallas jt/kt E PVK kesä, la talvi E jt/kt E Raja-aava (KAI) yhteensä Vapo Oy Tuulisuo (KAI) PVK kesä, sarkaojarak. talvi K jt E Vapo Oy Pelsonsuo (osa) laskeutusallas jt E haihdutus / imeytys jt 17, E Pelsonsuo (osa) yhteensä 17, Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.4

98 Oulujoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Hanhineva haihdutus / imeytys K E Tuotanto päättynyt 28 Vapo Oy Itäsuo PVK K jt K Vanha lupa-ala 179 ha, Ymp.vuot.tark. Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo laskeutusallas E Tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Korentosuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo PVK K/E jt/yt K Ympärivuotinen tarkkailu Pinta-ala yhteensä haihdutus / imeytys K jt 7, E Pehkeensuo yhteensä Vapo Oy Pelsonsuo (osa) (KAI) laskeutusallas jt J Vapo Oy Tunturisuo kemikalointi K Kp-vaiheen/ymp.vuot. tarkkailussa Vapo Oy Niskansuo (KAI) PVK kesä, la talvi E jt 4 1,4 41 E PVK E E Ympärivuotinen pintavalutus alkaen. Niskansuo (KAI) yhteensä Vapo Oy Isosuo, Vaala (KAI) PVK K 55 3, 58 K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Petäikönsuo laskeutusallas + virtaamans. jt E Turveruukki Oy Miehonsuo I laskeutusallas + virtaamans. jt/kt K Ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Turvesuo kosteikko jt 87,6 3,4 88 E Turveruukki Oy Kapustasuo PVK kesä, la + vs talvi E jt ,2 84 E Pvk käyttöön 6/213 Turveruukki Oy Kanasuo PVK kesä, la talvi E jt/kt 116 8,2 1,4 124 E Turveruukki Oy Haarasuo PVK kesä, la talvi K/E jt/kt/pt ,1 164 E Turveruukki Oy Miehonsuo II laskeutusallas jt 2,3,7 3, E PVK E jt 17 3,4 21 E Miehonsuo II yhteensä 2 4,1 24 Turveruukki Oy Konnansuo PVK kesä, la talvi E kt 32 E Ympäristölupa lakannut Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi PVK kesä, la talvi K 33,6 33 K PVK E pt 6 6 E Latvasuo Utajärvi yhteensä 92,6 93 Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt 4,1 22,6 22 E Turveruukki Oy Syrjäsuo Utajärvi PVK kesä, la talvi E 26 E S. Kinnunen Latvasuo laskeutusallas E A. Haataja Ky Ruostesuo PVK kesä, la talvi E 4 4 E Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.5

99 Kiiminkijoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Isonivansuo 6.62 laskeutusallas jt 1, 2 1, E 6.62 PVK kesä, la talvi K jt K Tuotanto päättynyt vuonna 213 Isonivansuo yhteensä Vapo Oy Vittasuo 6.62 laskeutusallas jt 2, 28 2, E 6.62 haihdutus / imeytys K jt 42 9, K Vittasuo yhteensä 44 9, Vapo Oy Alalamminsuo PVK kesä, la talvi E 99 4, 13 K Vapo Oy Erkansuo 6.32 PVK E jt K Pvk ymp.vuot. 11/21. Alkup. lupa 18 ha Vapo Oy Hakasuo 6.26 PVK E jt , 2 K Ympärivuotinen tarkkailu, L2 riistapelto Vapo Oy Hangassuo 6.25 laskeutusallas K 6.25 laskeutusallas + virtaamans. 2 5, 2 E Hangassuo yhteensä Tuotanto päättynyt vuonna 211 Vapo Oy Marttilansuo 6.22 laskeutusallas J tuotanto päättynyt vuonna 28 Vapo Oy Isosuo 6.46 PVK E jt K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sapilassuo 6.37 PVK E K Turveruukki Oy Vainionsuo 6.68 laskeutusallas + virtaamans. jt K 6.69 PVK kesä, la talvi E jt 38 4,1,6 42 E 6.69 laskeutusallas jt E Vainionsuo yhteensä Turveruukki Oy Isosuo Ylikiiminki 6.22 PVK kesä, la talvi K jt ,2 55 K Turveruukki Oy Varpasuo 6.13 PVK E jt 42, E 6.61 PVK E jt 13 2,7 2,7 16 S 6.61 laskeutusallas jt 88 K Varpasuo yhteensä 55 3, Turveruukki Oy Isosuo Ylik. lisäalue 6.13 PVK kesä, la talvi K 28 1, 28 E T. ja E. Valkola Ay Kuusisuo 6.61 PVK kesä, la talvi E jt K Jälkikäyttö: ruokohelpi Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.6

100 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Kortesuo PVK E jt E Vapo Oy Joutsensuo PVK E jt E Vapo Oy Haukkasuo PVK E jt 2, K PVK kesä, la talvi E E Haukkasuo yhteensä 2, Vapo Oy Lehdonsuo PVK E 19 7, 116 E Muutettu ymp.vuotiseksi Vapo Oy Palosuo PVK kesä, la talvi E jt E Vapo Oy Iso-Pihlajasuo PVK E jt K Viim. tuot.v. 214, luovutettu MH:lle Vapo Oy Olki-Peurasuo PVK E 9 2,7 93 K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo laskeutusallas jt E laskeutusallas+ virtaamans. jt K Kapulasuo yhteensä Tuotanto päättynyt vuonna 214 Vapo Oy Koppelosaarensuo laskeutusallas jt 13 6, E laskeutusallas jt 5, E Koppelosaarensuo yhteensä Viim. tuot.v. 214, luovutettu maanom. Vapo Oy Kupsussuo PVK E K Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Leväsuo laskeutusallas + virtaamans. jt E PVK E jt E PVK E jt 6, E Leväsuo yhteensä Vapo Oy Koutuansuo PVK kesä, la talvi E jt K Turveruukki Oy Kärppäsuo PVK kesä, la+virt.säätö talvi K pt 42,6 42 K Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK E jt/pt S Turveruukki Oy Murtosuo laskeutusallas+ virtaamans. jt ,3 9 E PVK+virtaamans. E jt 21 4,6 26 E Murtosuo yhteensä ,3 116 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo laskeutusallas+ virtaamans. jt 23 4,8,2 28 E PVK E jt 17 7,3 1,7 25 E Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä ,9 52 Turveruukki Oy Ällinsuo PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt ,2 169 E Turveruukki Oy Isosuo Kollaja PVK kesä, la talvi+virtaamans. E jt 37 6,4 37 E Turveruukki Oy Ahvensuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 25 3,4,5 28 E PVK kesä, la talvi+virt. E jt 24 3,7,5 28 E Virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä 49 7,1 1, 56 Turveruukki Oy Latvasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt , 68 E PVK E jt 22 4,2 1, 26 E Latvasuo yhteensä , 93 Turveruukki Oy Luisansuo PVK E jt 43 11,3 54 E Turveruukki Oy Lavasuo PVK E jt 55 5,3,5 61 E Turveruukki Oy Kuikkasuo laskeutusallas jt 34 7,4 9,3 41 E Ei vielä ympäristölupaa, hakemus vireillä Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii PVK kesä, la talvi E jt/pt 75 2,9 2, 78 E Turveruukki Oy Iso-Rytisuo PVK E jt 75 5,4,8 8 E Turveruukki Oy Takasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt ,4 141 E Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

101 Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo PVK+virtaamans. E pt E Turveruukki Oy Ruonasuo PVK kesä, la talvi E jt/pt 15 5,5,6 111 E Turveruukki Oy Iso Jännesuo PVK E jt E Turveruukki Oy Syrjäsuo PVK kesä, la talvi E 35,3 36 E Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo laskeutusallas jt E PVK E jt E Iso-Ahmasuo yhteensä Rasepi Oy Hulikkasuo laskeutusallas jt E Rasepi Oy Kapustasuo laskeutusallas jt E Vesistöalue yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.7

102 Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo PVK kesä, la talvi K E Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo PVK kesä, la talvi E jt 1, E Vapo Oy Viitasuo laskeutusallas jt E Sisältää 27,5 ha Tannilan Turpeen aluetta rh-kenttä / la ojat täyt. jt 13 J Viimeinen tuotantovuosi 213 Viitasuo yhteensä Vapo Oy Kynkäänsuo PVK kesä, la talvi K jt K Pvk1, pvk3, Ympärivuotinen tarkkailu pvk laskeutusallas jt , 45 E rh-kenttä / laskeutusallas ojat täyt. jt 48 7, 7, 55 K PVK kesä, la talvi E jt E Sisältää 24 ha Tannilan Turpeen aluetta pvk2 Kynkäänsuo yhteensä Tuhkalannoitus 35 ha vuonna 214 Vapo Oy Teerilammensuo PVK kesä, la talvi E jt E Vapo Oy Sivakkasuo PVK kesä, la talvi E jt E PVK kesä, la talvi K jt E Sivakkasuo yhteensä Vapo Oy Iso Pukasuo PVK E Vapo Oy Iso Pukasuo PVK kesä, la talvi E Iso Pukasuo yhteensä V Vapo Oy Polvisuo PVK kesä, la talvi E jt 135,8 136 E Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo PVK kesä, la talvi E jt E Tuhkalannoitus 214 auma-alue 6,3 ha Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo K Viim. tuot.v. 211, riistapelto, tuhkaa auma-al. 214 Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo PVK kesä, la talvi - 37 K Viim. tuot.v. 21, riistapelto, auraus+mätästys Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo PVK kesä, la talvi E jt 84 K Viim. tuot.v. 213, mätästys 213, tuhkalan. 214 Vapo Oy Kalliosuot yhteensä Vapo Oy Iso-Kinttaissuo PVK E K Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) PVK kesä, la talvi E jt 5 2,2 5, 52 E Turveruukki Oy Kapeimmansuo PVK E jt 21,3 5,2 22 E Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo PVK kesä, la talvi E jt ,1 166 E Turveruukki Oy Kääpäsuo kosteikko+la+virtaamans. jt S Kasv.kosteikko käyttöön Turveruukki Oy Pukasuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 12,7 1,9 13 E kosteikko kesä/la+vs talvi jt E Pukasuo yhteensä Turveruukki Oy Viidansuo PVK E jt K lisäalue kp-tarkkailussa Turveruukki Oy Ämmänsuo kosteikko kesä/la+vs talvi jt 3 7, E Turveruukki Oy Kaartosuo PVK E jt 31,7 1,1 31 E Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi PVK E jt E Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) PVK E jt/pt 49 2,3 52 E Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) PVK K/E jt ,6 176 E Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) PVK E jt/pt/kt 312 2,5 314 E Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.8

103 Siuruanjoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Vesienkäsittely Pvk ojitus tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo laskeutusallas+ virtaamans. jt 12 5, E PVK kesä, la talvi K/E jt S laskeutusallas+ virtaamans. jt ,8 37 E Pikku-Saarisuo yhteensä Turveruukki Oy Ronisuo PVK kesä, la talvi E E Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK E jt/yt 76 8, 84 K Ympärivuotinen tarkkailu Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo PVK K jt E Turvetuote Peat Bog O Kotisuo laskeutusallas jt 18 7, 25 E Turvetuote Peat Bog O Isoahontaussuo PVK kesä, la talvi K jt E Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo PVK E E PVK kesä, la talvi E E Leuvanojanlatvasuo yhteensä 7 7 Vesistöalue yhteensä Purkuvesistö Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.8

104 Olhavanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Jakosuo 62.6 PVK E jt/yt 132 3, 135 E 62.6 KEM kesä, la talvi jt/yt K Jakosuo yhteensä Vapo Oy Vasikkasuo 62.6 PVK E jt , 178 K Kaikki vedet pvk:lle lähtien Vesisöalue yhteensä Huom. Kuivajoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Näätäaapa (LAP) PVK E jt/kt K Pvk2 Pinta-ala yhteensä PVK E jt 224 1,9 13 4,9 239 K Pvk1 ja pvk PVK E jt E Pvk3 Näätäaapa (LAP) yhteensä 476 1,9 28 4,9 56 Turveruukki Oy Kuurtosuo PVK E jt E PVK kesä, la+vs. talvi E jt 76 2,4 78 E Kuurtosuo yhteensä Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) PVK kesä, la talvi E jt ,7 43 E Kuiva-Turve Oy Jääräsuo PVK E jt/yt ,9 4,2 66 E Kuiva-Turve Oy Komppasuo PVK E jt 41 4,5 45 E PVK kesä, la talvi E jt E PVK kesä, la talvi E jt 121 5,6 126 E Komppasuo yhteensä Kuiva-Turve Oy Kompsasuo PVK E 147 3,5 15 E PVK E E Kompsasuo yhteensä 181 3,5 185 Kuiva-Turve Oy Klaavunsuo PVK E jt/yt/pt ,3 285 K Ympärivuotinen tarkkailu Kontiosuo PVK E jt/pt 65 3,7 68 E Kuiva-Turve Oy Kontio-Klaavunsuo yhteensä ,3 353 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) PVK E jt/yt E Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo PVK E jt E Mätästetty 33,3 ha kesällä 21 Kuiva-Turve Oy Turkkisuo laskeutusallas + virtaamans. jt 38 2,3 1,2 41 E PVK kesä, la talvi E jt 166 6,2 2,2 172 K Ympärivuotinen tarkkailu PVK K jt 9 1,8 92 E Turkkisuo yhteensä ,4 35 JV-Josku Oy Iso-Saarisuo laskeutusallas jt E Simon Turvejaloste Oy Ruonansuo (LAP) rh-kenttä / la ojat täyt. jt , 146 E Kasv.kenttä otettu käyttöön 21 Vesistöalue yhteensä Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.9

105 Piehinginjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Vapo Oy Puuroneva 56.4 laskeutusallas jt 35 8, K L1 rakennettu noin 1 ha kosteikko 211 Pinta-ala yhteensä Huom. Kalimenojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Hautasuo (osa) laskeutusallas + virtaamans. jt ,5 148 E laskeutusallas 3,3 17,6 8,2 17 E Hautasuo (osa) yhteensä 3, Turveruukki Oy Pyyryväissuo ruokohelpikosteikko 8,5 E Vesisöalue yhteensä Huom. Yppärinjoen vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Marjaneva (osa) laskeutusallas jt/kt E Huom. Liminkaojan vesistöalue Haltija Suo Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Purkuvesistö Vesienkäsittely Pvk ojitus Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Leivinneva 55.2 PVK E jt/kt E Valmistelematon Tuotanto Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom. Liite 2.1

106 ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) Itäsuo Jääräsuo Sauvasuo Saarineva Korteneva Äijönneva Järvineva Turkkisuo Puutiosuo Kuljunneva Pullinneva Tunturisuo Korentosuo Pehkeensuo Kynkäänsuo Piipsanneva Vasamanneva Paskalanneva Mankisenneva Vittouvenneva Kuuhkamonneva Olki-Peurasuo Iso-Kinttaissuo Isosuo, Utajärvi Kärjenrimpi (KAI) Kontio-Klaavunsuo Isosuo, Vaala (KAI) II Komu Ajos SIMO OULU KEMI Jääli Kuona Vorna Alpua Ahmas Pälli Vepsä Jurmu Latva Kopsa Tauvo Puhos Pömiö SIEVI VAALA MUHOS RAAHE Rehja Ruukki Iijoki Iijoki Paisua Kalaja Sukeva Kuusaa Eskola Kamula Rautio Mainua Sipola Luohua Nuojua Oterma Temmes Puokio Olhava Jyrkkä Röyttä Yli-Ii NIVALA Rotimo Salahmi Nissilä Ahokylä Leskelä Ojakylä Kestilä Mäläskä Kärsämä Kylmälä Mankila Paavola Väyrylä Pintamo Tannila Asmunti Kaakamo Jyrinki Jylhämä Toppila Ojakylä Ylikylä Metsälä VIEREMÄ PYHÄNTÄ PALTAMO Vihanti TYRNÄVÄ LIMINKA KEMPELE KAJAANI Oijärvi Leväsuo Vesikari Oulujoki Kalajoki Ruotanen Kiiskilä Karsikas Kytökylä Piippola Pulkkila Ojanperä Neittävä Rantsila Piehinki Juorkuna Hetekylä Jaalanka Jokikylä Rasimäki Enonkylä Jaalanka Saloinen Nuorunka UTAJÄRVI LUMIJOKI HAILUOTO Kiiminki KEMINMAA OULAINEN Olvassuo Siikajoki Luupuvesi Remeskylä Lapinsalo Venetpalo Maliskylä Saviselkä Murtomäki Matkaniva Taluskylä Pelkoperä Pattijoki Ängeslevä Pikkarala Madekoski Joukokylä Joloskylä Simoniemi Kokkokylä Kelankylä Sarajärvi Viitamäki Tuhkakylä Melalahti Lapaluoto Pärjänsuo Syötekylä REISJÄRVI TOHOLAMPI KÄRSÄMÄKI ALAVIESKA MERIJÄRVI SIIKAJOKI Oulunsalo KIURUVESI YLIVIESKA HAAPAVESI OULUJÄRVI Pyhäjärvi Venetjoen Maakrunni Iso-Syöte Kangaskylä Sonkakoski Karvoskylä Korhoskylä Raudaskylä Saaresmäki Mieluskylä Paltaniemi Korvenkylä Revonlahti Yli-Vuotto Pohjois-Ii Yli-Olhava Kuivaniemi Yli-Kärppä Hiidenkylä Koirakoski Niemiskylä Aittojärvi Nurmesperä Pyrrönperä Heinijärvi Leipivaara Karinkanta Särkijärvi Joki-Kokko Viinikoski Aittojärvi LESTIJÄRVI SONKAJÄRVI SIIKALATVA Haukipudas HAAPAJÄRVI PUDASJÄRVI Haapajärvi Puhosjärvi Raudanvesi Ulkokrunni Haudanneva Martinniemi Vatjusjärvi Vuottolahti Tavastkenkä Vuoreslahti Lampinsaari Ylikiiminki Karankamäki Säräisniemi Hirvaskoski Ikosenniemi Veitsiluoto Lautiosaari Niskanselkä Luodonselkä Jongunjärvi Kiiminkijoki Iinattijärvi Ala-Jokikylä Hyvölänranta Halosenniemi Kiltuanjärvi Osmankajärvi Otermanjärvi Näläntöjärvi Jaurakkajärvi Pehkolanlahti Iso Lamujärvi Taipaleenharju Muurasjärvi eli Uljuan tekojärvi Hautaperän tekojärvi Kortteisen tekojärvi Kilometers ) Kuntoonpanosuo ) Tuotantosuo Liite 3. PPO:n vuosikuormitustarkkailun ympärivuotiset päästötarkkailusuot v.214

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2015

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16WWE1897 18.3.216 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 215 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 216 11457 18.4.217 Kupsussuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 216 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 19.10.2016 VAPO OY Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 2017-2022 Sisältö 1 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan 9.5.2012 Lauri Heitto 25.2.2014

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 18.9.2006 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2006 2012 2006 2 Sisällys: 1. JOHDANTO... 2 2. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 5 2.1. KÄYTTÖTARKKAILU...

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2013 2 (140) RAPORTTI Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Konsultti WSP

Lisätiedot

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1867 24.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 8/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3621/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 8/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3621/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 8/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3621/2017 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2018 ASIA HAKIJA Soidinsuon turvetuotantoalueen päästötarkkailua koskeva suunnitelma, Ähtäri Vapo Oy HAKEMUS

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 2012

KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 2012 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 212 16WWE1753 4.4.213 KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA V. 212 Kainuun ELY-keskuksen alueen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot