KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015"

Transkriptio

1 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU WWE KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy

2

3 Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivaniemen Vesi Oy Käyttötarkkailu Puhdistamon kuormitus ja teho Lupamääräysten toteutuminen Turvetuotanto Turvetuotanto v ja tarkkailun toteutus Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Kaatopaikat Kuormitus yhteensä VESISTÖTARKKAILU Yleistä Intensiivinen tarkkailu Alueellinen tarkkailu Kivijoki Oijärvi Kuivajoen pääuoma Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot EKOLOGINEN TILA KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT KALATALOUSTARKKAILU Kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Oijärvi Ravustus Kivijoen alaosalla Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kalastajien kommentit TIIVISTELMÄ VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

4 Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2.1 Kuivajoen pistekuormittajat sekä vesistötarkkailun havaintopaikat Kuivajoen vesistötarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 2.2 Kuivaniemen lietetarkkailun tulokset v Liite 3.1 Jääräsuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.2 Komppasuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.3 Kompsasuon (pvk1) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.4 Kompsasuon (pvk3) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.5 Kontio-Klaavunsuon päästötarkkailun tulokset v Liite 3.6 Näätäaavan (pvk2) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.7 Näätäaavan (pvk4) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.8 Susiojanlatvasuon päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.9 Turkkisuon (pvk1) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 3.10 Turkkisuon (pvk2) päästö- ja tehontarkkailun tulokset v Liite 4 Intensiivisen vesistötarkkailun tulokset (Kui5) v Liite 5 Alueellisen vesistötarkkailun tulokset v Liite 6 Kalataloustarkkailukohteiden sijainti Liite 7 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Dnro PPO-2008-Y ) ja Kainuun TE-keskuksen (Dnro 1133/ ) hyväksymän yhteistarkkailuohjelman v (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti. Kuivajoella yhteistarkkailuvelvollisia ovat Kuivaniemen Vesi Oy, Ranuan kunta sekä turvetuottajat (vuonna 2015 Kuiva-Turve Oy, Vapo Oy, Turveruukki Oy, JV-Josku Oy ja Simon Turvejaloste Oy). Tässä raportissa esitetään Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun, turvesoiden kesäaikaisen päästötarkkailun sekä Kuivajoen vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta Vuonna 2015 Kuivajoella oli turvetuotannon päästötarkkailua Näätäaavalla (pvk2 ja pvk4), Susiojanlatvasuolla, Komppasuolla, Kompsasuolla ja Turkkisuolla. Lisäksi kolme Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta oli mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon vuosipäästötarkkailussa, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Tarkkailut olivat ylimääräisiä tarkkailuohjelmaan (Pöyry Environment Oy 2007) nähden, sillä siinä ei ole esitetty päästötarkkailua vuodelle 2015 (Taulukko 1). Osittain ylimääräiset tarkkailut johtuvat uusista lupapäätöksistä. Turvesoiden vuosipäästöjä vuonna 2015 on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2015). Tässä raportissa on keskitytty pääosin kesäaikaisiin tuloksiin. Taulukko 1 Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu kp = kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Haltija/ Tuottaja Turkkisuo pvk1 ja 2 Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T Y Y Y Y** Komppasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y** Kompsasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y** Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy S T S T Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T T Kontio- Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy S T S/Y Y Y Y Y Y Jääräsuo Kuiva-Turve Oy/ Vapo Oy T T Y (kp) Y (kp) Näätäaapa pvk2 ja 4 Vapo Oy T T Y Y Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy T T Kuurtosuo Turveruukki Oy T/kp S Karsikkosuo Turveruukki Oy T T Iso-Saarisuo JV-Josku Oy T T* *Tuottajan mukaan suolta ei purkautunut valumavesiä eikä päästötarkkailua voitu toteuttaa. **Komppasuo pvk1, Kompsasuo pvk1 ja pvk3 ja Turkkisuo pvk1 tarkkailussa huhtikuusta 2015 lähtien. Vesistötarkkailun tarkoituksena on selvittää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä sekä haittavaikutusten vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailulla saatuja tietoja käytetään myös valvottaessa lupaviranomaisten antamien lupamääräysten noudattamista sekä harkittaes- Copyright Pöyry Finland Oy

6 sa uusien lupien myöntämistä. Vuonna 2015 vesistötarkkailu sisälsi vain vuosittaisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suorittaman intensiivisen tarkkailun Kuivajoen alaosalla sekä vuosittaisen suppean alueellisen tarkkailun Kivijoen ja Kuivajoen pääuomisssa sekä Oijärvessä. Lisäksi Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen tehtiin ylimääräistä vesistötarkkailua Kuivajoen yläosalla. Kalataloustarkkailuun sisältyi vuonna 2015 vuosittainen kalastuskirjanpito. Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy ja päästö- sekä vesistötarkkailun näytteenoton ja analysoinnin hoiti Nab Labs Oy. 2 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kuivajoki virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuivaniemen, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Se saa alkunsa 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijärvestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on 46 km, joten pudotuskorkeuden suhde joen pituuteen on hyvin suuri. Suuren korkeuseron ansiosta jokivarrella on maisemallisesti komeita koskia, joista näyttävimmät ovat Ailionkoski, Heinikoski ja Sanaksenkoski. Laajuudeltaan Kuivajoen vesistöalue on km 2 ja sen järvisyys on 2,7 % (Ekholm 1993). Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta-ala on 21,6 km 2 ja syvyys keskimäärin 3 metriä. Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 570 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä, joka on 141 m merenpinnan yläpuolella ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivujokiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Turvetuotannon kuormituksen kohteena olevista pienemmistä sivujoista mainittakoon Karahkaoja 9 km, Säynäjäoja 11 km, Keväoja 19 km, Lapio-oja 35 km, Näätäoja 38 km ja Nuupas- ja Heinijoki 45 km Oijärven yläpuolella. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka. Hamarinjoki on valuma-alueeltaan 197,6 km 2 suuruinen ja se laskee 7,5 km Oijärven alapuolelle. Sen valuma-alueella turvetuotannon kuormitus ja muukin pistekuormitus on vähäistä. Hamarinjoen alue on käytännössä asumatonta ja se on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Luujoki (F=127 km 2 ) laskee Kuivajokeen noin 12 km jokisuun yläpuolella. Hamarinjoen järvisyys on 1,98 % ja Luujoen vain 0,58 %. Luujoen latvoilla on yksi turvesuo Alimmaisen Luujärven yläpuolella ja joen varrella on jonkin verran asutusta. Kuivajoella pistekuormituksen osuus pitoisuuksissa on ollut mallitarkastelun perusteella Kivijokea pienempi ja Kuivajoen vedenlaatua säätelee huomattavassa määrin Oijärvestä purkautuvat vedet (Lapin Vesitutkimus Oy 1997). Valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuivajoen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty joen alkulähteellä, Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 1950-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki on rakennettu myös pengertie, mikä estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä kokonaan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten. Hydrologis-morfologiselta tilaltaan Kuivajoki on kuitenkin ei-voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokassa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Vesistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoi- Copyright Pöyry Finland Oy

7 dolle ja suojelulle. Kuivajoki on v käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (SAP) yksi kohdevesistö. Ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesieliöstöön. Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Tarkkailualueen luokitelluista vesistöistä Kuivajoki kuuluu pintavesityyppiin suuret turvemaiden joet, Kivijoki ja Kuivajoen yläosalle laskeva Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Oijärvi tyypitellään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. Uusimmassa, vuosien seurantatuloksiin perustuvassa luokituksessa (ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu 2015) Kivijoki ja Kuivajoki kuuluvat ekologiselta tilaltaan luokkaan hyvä ja Oijärvi luokkaan tyydyttävä. Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (Vna 1022/2006) mukaisten aineiden ympäristölaatunormit eivät vedessä ylity. Kuivajoen alueen vesistöjen kemiallinen tila on alustavasti luokiteltu hyväksi. Vesienhoitolainsäädännön yleisenä tavoitteena on vesistöjen hyvä tila. Sekä Kuivajoella että Kivijoella on arvioitu olevan riski, että hyvä tai erinomainen tila huononee vesienhoitokaudella METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT Vuosi 2015 oli Pudasjärven havaintoasemalla keskimäärin 2,0 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli 3,6 C. Kesä- ja heinäkuussa sää oli noin 2 C keskimääräistä viileämpi (Kuva 1). Toukokuun ja lokakuun keskilämpötilat olivat hyvin lähellä (+0,5 C) vastaavan ajan pitkän ajan keskiarvoja. Muina kuukausina keskilämpötilat olivat noin 1 6,5 C vertailuarvoja korkeampia. Vuoden 2015 sademäärä oli Pudasjärven havaintoasemalla 741 mm, mikä on selvästi pitkän ajan keskiarvoa (592 mm) enemmän. Helmikuu- ja huhtikuu olivat selvästi keskimääräistä vähäsateisempia (Kuva 1). Tavallista huomattavasti enemmän ( %) puolestaan satoi tammikuussa, touko-kesäkuussa ja syyskuussa. Em. kuukausina myös sademäärät olivat suurimmat, mm. Maaliskuussa, heinä-elokuussa ja lokamarraskuussa sademäärät vaihtelivat vertailuarvojen molemmin puolin (± %). Kuivajoen valuma-alueella (63) on yksi valtakunnallinen virtaamanseuranta-asema ( ), joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan (F = 1279 km 2 ). Kuivajoessa Ravaskan kohdalla virtaamat nousivat edellisvuoden lopussa ja virtaamat olivat myös alkuvuonna 2015 vertailukauden keskimääräistä tasoa korkeammalla (Kuva 2). Myös kevään virtaamat olivat tavanomaista runsaampia ja enimmillään virtaama oli 8.5. noin 247 m 3 /s. Kesäkuussa virtaamat olivat edelleen koholla ja kuukauden keskivirtaama oli lähes kolminkertainen ajankohdan tavanomaiseen tasoon nähden. Elokuun keskivirtaama oli tavallista pienempi, mutta koko loppuvuoden virtaamat olivat tavanomaista suurempia, noin 2 3- kertaisia vertailuarvoihin nähden. Syksyn ylivirtaamat jäivät selvästi kevättä pienemmäksi, korkein virtaamapiikki esiintyi syyskuun lopussa, jolloin virtaama nousi tasolle 71 m 3 /s. Koko vuoden 2015 keskivirtaama (31,4 m 3 /s) oli Kuivajoen Ravaskassa selvästi vertailukauden keskivirtaamaa (17,2 m 3 /s) korkeampi. Copyright Pöyry Finland Oy

8 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ( C) ja sademäärä (mm) Pudasjärven lentokentän havaintoasemalla vuonna 2015 sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos). m 3 /s keskiarvo 2015 Vertailukausi Alueellisen tarkkailun näytteenotto Intensiivitarkkailun (Kui5) näytteenotto Kuva 2 Virtaama Kuivajoen Ravaskassa vuonna 2015, virtaaman kuukausikeskiarvot vuonna 2014 ja vertailukaudella (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) sekä vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat (konsultin näytteenotto). Copyright Pöyry Finland Oy

9 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, kaikkiaan 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Pistekuormittajien sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1.1. Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty pistekuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteena olevat lupapäätökset. Turvetuotannon tarkkailu perustuu ympäristö lupaviraston tai aluehallintoviraston antamiin päätöksiin (Taulukko 2) voimaan tulleen ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen (449/2015) perusteella luvan tarkistamista koskevat velvoitteet ovat rauenneet. Valvontaviranomainen arvioi jatkossa luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus olisi ollut määrä jättää lupaviranomaiselle. Susiojanlatvasuolla on määräaikainen lupa siten, että tuotantotoimet on päätyttävä vuoden 2017 loppuun mennessä ja jälkihoitotyöt tehtävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Myös Karsikkosuon lupa on määräaikainen vuoden 2018 loppuun saakka. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla vesioikeus- tai ympäristöluvan saaneilla soilla. Ranuan kunnan keskuskaatopaikan tarkkailutulokset vuodelta 2015 on raportoitu erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2016), mutta tarkkailun tuloksia on referoitu myös tässä raportissa. Ranuan kaatopaikan yhteydessä sijaitseva lietteenkaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 1994 eikä sillä ole kuormituksen tarkkailuvelvoitetta. 5 Taulukko 2 Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajat ja lupapäätökset, joihin velvoitetarkkailu perustuu. Haltija/ Kunta Ala Lupapäätös Purku- Laskureitti Tuottaja 2015 vesistö ha Kuivaniemen jvp Kuivaniemen Vesi Oy Ii PPO-2007-Y Purkuoja-Kuivajoki Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Ii 276 PSYLV 73/00/ Keväoja-Kivijoki / Vapo Oy PSAVI 151/2014/1* Komppasuo Kuiva-Turve Oy Ii 225 PSYLV 74/00/ Keväoja-Kivijoki / Vapo Oy PSAVI 150/2014/1* Kompsasuo Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Ii 173 PSYLV 76/00/1 PSAVI 152/2014/1* Karahkaoja-Kivijoki, Hamarinjoki-Kuivajoki Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy Ii 68 PSYLV 30/05/ Säynäjäoja-Kivijoki / Vapo Oy Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy / Vapo Oy Ii 34 PSAVI 94/11/ Susioja-Kuivajoki Kontio- Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Ii 339 PSYLV 66/07/ Kontio-oja-Kuivajoki / Vapo Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Ii 89 PSYLV 5/02/ Jääräoja-Kuivajoki / Vapo Oy PSAVI 32/2013/1 Näätäaapa Vapo Oy Ranua 495 PSAVI 47/2013/ Näätäoja-Kivijoki, Nuupasjoki-Kivijoki Simo 105 PSAVI 18/12/ Ruonanoja-Luujoki- Kuivajoki Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Kuurtosuo Turveruukki Oy Ii / Simo 176 PSYLV 17/07/ Hamarinjoki-Kuivajoki Karsikkosuo Turveruukki Oy Ranua 44 PSYLV 59/09/ Heinijoki-Kivijoki Iso-Saarisuo JV-Josku Oy Ii 37 PSYLV 94/07/ Taipaleenoja-Kuivajoki *uusi lupa ei lainvoimainen Copyright Pöyry Finland Oy

10 4.1 Kuivaniemen Vesi Oy Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on päätöksellään PPO-2007-Y myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen. Luvan vesistötarkkailun kannalta olennaisimmat ehdot ovat seuraavat: Kuivajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU saa olla enintään 20 mg/l O 2 ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on molempien tekijöiden osalta oltava vähintään 90 %. Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona mukaan lukien mahdolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteen. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon. Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset kyseisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäröinnin piirissä on Kuivaniemellä noin 760 asukasta ja lisäksi viemäröinnin piirissä on yksi teollisuuslaitos. Viemäriverkoston pituus on noin 18,5 km, josta 15,3 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Jätevedenpumppaamoita on noin 10 kpl. Nykyinen puhdistamo otettiin käyttöön vuonna Puhdistamo on kemiallisbiologinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella. Prosessin pääyksiköt ovat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu vuodelle 2005 (AVL 1 100) seuraavasti: Jätevesimäärä Q kesk = 350 m³/d Q max = 700 m³/d = 15 m³/h q kesk Mitoitusvirtaama q mit = 30 m³/h Maksimivirtaama q max = 60 m³/h Mitoituskuormitukset BOD 7 = 95 kg/d kok.p = 4,1 kg/d kok.n = 13,2 kg/d kiintoaine = 130 kg/d 4.2 Käyttötarkkailu Tietoja Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikkovirtaamat vuodelta 2015 on esitetty kuvassa (Kuva 3). Taulukossa (Taulukko 3) on esitetty käyttötarkkailun tiedot. 6 Copyright Pöyry Finland Oy

11 7 Kuva 3 Kuivaniemen Vesi Oy:n vuotovesikertoimet, puhdistamon käyttöaste ja viikkovirtaamat vuonna Vuonna 2015 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin m³/a eli keskimäärin 171 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 12 % suurempi kuin edellisvuonna ja noin 7 % suurempi kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla (Kuva 4). Ohituksia ei johduttu suorittamaan. Jätevesimäärien suurin keskimääräinen kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 279 m³/d ja pienin elokuussa 88 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin huhtikuussa (450 m³/d) ja pienin heinäkuussa (60 m³/d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 350 m 3 /d, joten keskimääräinen käyttöaste oli 49 % ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 75 % (Kuva 3). Mitoitusvirtaama ylittyi yhdellä viikolla huhti-toukokuun vaihteessa rankkasateiden takia eli puhdistamo selvisi hyvin tulevasta vesimäärästä. Suurin mitattu vuorokautinen (450 m 3 ) jätevesimäärä oli noin 1,3-kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna. Sakokaivolietettä puhdistamolle vastaanotettiin 434 m 3 /a. Saostuskemikaalia (ALF-30) käytettiin kg/a eli keskimäärin 260 g/m³. Sähkönkulutus oli noin kwh/a eli 0,76 kwh/m 3. Puhdistamolta poistetun lietteen määrä ei ilmoitettu. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolietteen laatua tutkittiin lokakuussa Analyysitulokset ovat liitteessä 2.2. Jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 3 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko vuonna Kuukausi Jätevesimäärät Saostuskemik. Sakokaivo Q Ohitus MQ HQ NQ ALF liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuvassa (Kuva 4) on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Vuosina jätevesimäärät ovat olleet alhaisimmillaan, mutta kääntyneet taas kasvuun vuonna m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 4 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä ja ohitukset vuonna Copyright Pöyry Finland Oy

13 4.3 Puhdistamon kuormitus ja teho Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2015 neljä kertaa ottamalla tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset vuodelta 2015 ovat liitteenä 2.1. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Kuvassa (Kuva 5) on havainnollistettu BOD 7 - ja fosforikuormituksen kehitystä vuosina Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 20 kg/d, Kok.P 0,78 kg/d, Kok.N 5,1 kg/d ja kiintoaine 17 kg/d) oli kasvanut edellisvuodesta BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen kuormitus oli puolestaan hieman edellisvuotta pienempää. Keskimääräiset BOD 7, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen tulokuormat alittivat selvästi mitoitusarvot (BOD 7 95 kg/d, Kok.P 4,1 kg/d, Kok.N 13,2 kg/d ja kiintoaine 130 kg/d). Tulokuormat ovat yleisesti alittaneet mitoituskuormat vuosina aikana kaikilta (Taulukko 4). Puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 1,3 kg/d, Kok.P 0,07 kg/d, Kok.N 6,8 kg/d ja kiintoaine 2,1 kg/d) kasvaneet edellisvuodesta BOD 7 :n, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Vesistökuormitus oli vuonna 2015 myös edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa korkeampi orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Taulukko 4 Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus ja kokonaisteho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 82 1, , , ,9 85 2, , , , , , , AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine Copyright Pöyry Finland Oy

14 Puhdistustehot olivat edellisvuosien tapaan orgaanisen aineen (94 %), kokonaisfosforin (92 %) ja kiintoaineen (88 %) osalta hyvää tasoa, tehot olivat kuitenkin hieman heikentyneet edellisvuodesta (Taulukko 4). Kokonaistyppeä puhdistamo ei poistanut vuonna Vuosien keskimääräisiin puhdistustehoihin verrattuna orgaanisen aineen puhdistusteho oli ko. vuosien keskitasoa. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen puhdistustehot olivat edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa heikoimpia. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 290 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 20 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 -tulokuorma (30 kg/d; ) vastasi noin 430 asukkaan ominaiskuormitusta. Verrattaessa vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pidemmällä aikavälillä voidaan todeta kokonaisfosfori- ja BOD 7 -kuormituksen vaihdelleen vuositasolla jonkin verran (Kuva 5). Molemmat kuormitukset ovat olleet korkeimmillaan vuonna 2007, jonka jälkeen etenkin kokonaisfosforikuormitus on selvästi laskenut. Pidemmällä aikavälillä fosforikuormituksessa on havaittavissa laskeva suunta ja orgaanisen aineen vesistökuormituksessa lievästi nouseva suunta (Kuva 5). 10 BOD 7 (kg O 2 /d) 3,0 2,5 BOD7,lähtevä Kok.P, lähtevä Linear (BOD7,lähtevä) Linear (Kok.P, lähtevä) Kok.P (kg/d) 0,30 0,25 2,0 0,20 1,5 0,15 1,0 0,10 0,5 0,05 0,0 0, Kuva 5 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina Lupamääräysten toteutuminen Taulukossa (Taulukko 5) on puhdistamolle asetetut puolivuosittaiset BOD 7 :n ja fosforin lupamääräykset ja niiden toteutuminen vuonna Taulukossa (Taulukko 6) on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetettujen raja-arvojen toteutuminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vuonna Puhdistamolta vesistöön lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 8,0 mg/l (teho 93 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 7,0 mg/l (teho 94 %). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,27 mg/l (teho 93 %) ja toisella jaksolla 0,48 mg/l (teho 91 %). Copyright Pöyry Finland Oy

15 Puhdistamolle asetetut lupamääräykset täyttyivät BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 % ja Kok.P < 1,0 mg/l > 90 %). Taulukko 5 Lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna 2015 sekä lupaehdot. BOD 7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/2 8,0 93 0, /2 7,0 94 0, ,5 94 0,38 92 Lupaehto ,7 90 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja kokonaisosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Vaatimukset tulisi täyttää vuosikeskiarvoina.. Puhdistamo täytti vuonna 2015 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 6) BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Typenpoiston tarpeesta ratkaistaan asetuksen mukaan ympäristöluvassa. Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon luvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Taulukko 6 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 astettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla vuonna BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok.P Kok.N ** Tarkastelu * vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Väh.vaatim ,0 80 ** 70 ka , , * Puhdistamon koko < avl Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos mainittu ympäristöluvassa Turvetuotanto Turvetuotanto v ja tarkkailun toteutus Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 2015 yhteensä 12 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, jotka kaikki olivat tuotannossa (Taulukko 2). Tuotantopinta-ala oli yhteensä 1898 ha, minkä lisäksi tuotantokunnossa oli 4,5 ha. Tuotannosta oli poistunut 126 ha. Kesäaikaisena vesienkäsittelynä oli haihdutus/imeytys 37 ha alalla ja muutoin pintavalutuskenttä. Talviaikaisena vesienkäsittelynä käytettiin laskeutusta viidellä suolla (469 ha) ja muutoin ympärivuotista pintavalutusta. Tarkkailuohjelman mukaan Kuivajoen vesistöalueella ei olisi ollut turvetuotannon päästötarkkailua vuonna 2015, mutta pääosin uusien ympäristölupien määräysten perusteella päästötarkkailua tehtiin Komppasuolla (pvk1), Kompsasuolla (pvk1 ja pvk3), Näätäaavalla (pvk2 ja pvk4), Susiojanlatvasuolla ja Turkkisuolla (pvk1). Lisäksi päästötarkkailua tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueen vuosikuormitustarkkailun yhteydessä kahdella tuotantovaiheen ympärivuotisella kohteella (Kontio-Klaavunsuo ja Turkkisuo pvk2) sekä yhdellä kuntoonpanovaiheen kohteella (Jääräsuo). Vuosikuormitustarkkailun tarkkailukohteiden tuloksia on käsitelty laajemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016). Jääräsuon, Kontio-Klaavunsuon ja Turkkisuon kesäaikaisia tuloksia on tarkasteltu myös tässä raportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

16 Jääräsuolla, Kontio-Klaavunsuolla, Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla ja Turkkisuolla tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Susiojanlatvasuolla päästötarkkailua tehtiin tuotantokaudella. Muilla kohteilla tarkkailu oli periaatteessa ympärivuotista, mutta Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla pvk4 ja Turkkisuolla pvk1 tarkkailut päästiin pintavalutuskenttien kunnostustöiden takia aloittamaan vasta huhtikuun lopulla. Näytteet otettiin muutoin talvella marraskuusta maaliskuuhun kuukauden välein ja keväällä huhtikuun tulva-aikana viikon välein. Tulva-aika kesti toukokuun alkuun ja periaatteessa näytteet olisi pitänyt ottaa myös toukokuun ensimmäisellä viikolla (vko18), joten tulva-ajan näytteenotto ei onnistunut täysin lupamääräysten mukaisesti. Kesällä näytteet otettiin kahden viikon välein. Kevättulvan aikana toukokuun alussa näytteitä otettiin kerran viikossa. Syksyllä lähtien näytteitä otettiin taas kerran kuussa, mutta Näätäaavalla ja Turkkisuolla jäi viikkojen 42 ja 44 päästötarkkailunäytteet ottamatta konsultin virheen vuoksi. Jääräsuon lisäalue oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa helmikuusta lähtien. Tarkkailusoiden virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Tarkkailukohteiden yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat raportin liitteenä Virtaamat ja valumat Taulukossa (Taulukko 7) on esitetty Kuivajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä Kompsasuon pintavalutuskentällä 1 ei ole mittapatoa eikä virtaamia pystytty mittaamaan. Kompsasuo pvk:n kesäajan virtaamat arvioitiin Kompsasuon toisen pintavalutuskentän (pvk3) valumista. Komppasuolla ja Näätäaavalla (pvk2) esiintyi alkukesällä 2015 padotus- tai muita häiriötilanteita virtaaman mittauksessa. Näätäaavan pintavalutuskentällä 2 oli alkukesällä ongelmia mittakaivon penkereissä ja vedet kiersivät patorakenteen ohi, mutta tilanne korjaantui myöhemmin kesällä. Vuosikuormituslaskennassa lähes kaikkien tarkkailusoiden talven ja kevään virtaamia jouduttiin arvioimaan SYKE:n hydrologisen vesistömallin ja osittain myös Puutiosuon virtaamatietojen perusteella. Virtaamamittauksen häiriöjaksot on esitetty suokohtaisesti liitteen 7 tarkkailutulosteissa. Taulukko 7 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 2015 (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq = ylivaluma). Kuivajoen alueen tarkkailusoilla kesän keskimääräiset valumat (Taulukko 7) olivat keskimäärin hieman suurempia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla Copyright Pöyry Finland Oy Tarkkailusuo vesien- Mq Nq Hq käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jääräsuo pvk1 25,1 1,3 88,0 Näätäaapa pvk2 25,9 7,4 99,0 Näätäaapa pvk4 24,1 1,0 84,0 Komppasuo pvk1 31,8 10,6 115,4 Kompsasuo pvk3 26,9 0,0 102,1 Kontio-Klaavunsuo pvk2 18,9 7,2 66,4 Susiojanlatvasuo pvk1 40,3 1,4 248,9 Turkkisuo pvk1 17,7 0,0 121,0 Turkkisuo pvk2 31,5 3,6 103,5 Kuivajoki keskiarvo 27,1 3,5 115,8 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 21,8 3,0 154,1 pvk 21,3 3,0 139,2 *virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa kuntoonpano 13,8 1,5 80,1

17 (keskimäärin 21,8 l/s km 2 ). Suurimmat keskivalumat mitattiin Susiojanlatvasuolla (40 l/s km 2 ) ja Komppasuolla (32 l/s km 2 ) Veden laatu Tarkkailusoiden kesäajan keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Kuivajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden valumavesien keskimääräinen laatu oli tutkittujen parametrien suhteen lähes poikkeuksetta parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan tuotanto- tai kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden valumavesi keskimäärin. Ainoastaan nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli Kuivajoen tarkkailutuloksissa keskimäärin suurempi. Lisäksi Turkkisuon (pvk1) typpipitoisuudet olivat samaa tasoa ja rautapitoisuudet (pvk2) korkeampia kuin pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Veden keskimääräinen ph-taso vaihteli Kuivajoen tarkkailusoilla neutraalin molemmin puolin (6,6 7,1). Alimmillaan mitattiin ph-arvo 5,1 kesäkuun alussa (liite 3.3) Näätäaavalla (pvk2). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kuvaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista ja sen avulla voidaan karkeasti arvioida humuksen määrää vedessä. COD Mn -arvot olivat Kuivajoen tarkkailusoilla turvesuovesiksi jokseenkin alhaisia, keskimäärin 21 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Näätäaavan (pvk4) karuhkosta tasosta (12 µg/l) Turkkisuon (pvk2) ja Kompsasuon (pvk3) selvästi rehevään tasoon (41 42 µg/l). Yleisesti fosforitaso oli kaikilla Kuivajoen soilla alhaisempi kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoilla keskimäärin. Turkkisuolla ja Kompsasuolla oli myös epäorgaanista fosfaattifosforia hieman enemmän kuin muilla tarkkailusoilla. Typpipitoisuudet olivat keskimäärin melko alhaisia (noin µg/l) lukuun ottamatta Turkkisuon (pvk2) korkeampaa typpitasoa (1049 µg/l). Myös epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin alhaisia lukuun ottamatta Kompsasuon (pvk3), Turkkisuon (pvk1) ja Komppasuon jonkin verran kohonnutta NO 2+3 -typpitasoa. Rautamäärät vaihtelivat melko paljon ja keskimäärin korkeimmat pitoisuudet mitattiin Turkkisuon pintavalutuskentällä 2. Näätäaavalla (pvk4) ja Komppasuolla rautataso oli selvästi alhaisempi kuin alueen vesistöissä. Kiintoainepitoisuudet olivat Kuivajoen soilla melko alhaisia verrattuna Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden keskimääräisiin arvoihin. Korkeimmillaan keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 6,4 mg/l Turkkisuolla (pvk1). Kiintoainetulokset kuvaavat karkean kiintoaineen (1,2 µm) osuutta. Taulukko 8 Kuivajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä Tarkkailusuo vesien- n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine (1,2 µm) käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jääräsuo pvk1 10 6, ,4 Näätäaapa pvk2 10 6, ,3 Näätäaapa pvk4 10 6, ,3 Komppasuo pvk1 10 7, ,7 Kompsasuo pvk1 9 6, ,2 Kompsasuo pvk3 9 6, ,0 Kontio-Klaavunsuo pvk2 10 6, ,4 Susiojanlatvasuo pvk1 9 6, ,1 Turkkisuo pvk1 10 6, ,4 Turkkisuo pvk2 10 6, ,3 Kuivajoki keskiarvo 6, ,0 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 934 6, ,1 pvk 784 6, ,4 Copyright Pöyry Finland Oy kuntoonpano 36 6, ,9

18 Kontio-Klaavunsuota lukuun ottamatta kaikilla soilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn toimivuutta ottamalla näytteitä myös vesiensuojelurakenteen yläpuolelta. Vesienkäsittelyn tehoon vaikuttavat pintavalutuskentän rakenne, virtaamat ja muut suon paikalliset olosuhteet, mistä johtuen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voi vaihdella varsin paljon samalla tarkkailukaudella. Lisäksi puhdistustehoja vertailtaessa on huomioitava, että osalla alueista jo vesienkäsittelyyn tulevassa vedessä pitoisuudet voivat olla alhaisia. Tällöin myös vesienkäsittelyn tehokkuudelle lasketut prosentit ovat alhaisia, vaikka tuotantoalueelta lähtevän veden laatu olisi hyvä. Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty keskimääräiset kesäaikaiset sekä koko vuoden aikaiset puhdistustehot, jotka on laskettu näytteenottokertojen puhdistustehojen keskiarvona. Yksityiskohtaiset tulokset ja näytekertakohtaiset tehot on esitetty liitteessä 3. Jääräsuon ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 40 µg/l ja kokonaistyppi µg/l. Vuosikeskiarvona lasketut tehot olivat: kiintoaine 70 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 28 %. Lähtevän veden pitoisuudet olivat: kiintoaine 3,0 mg/l, kokonaisfosfori 34 µg/l ja kokonaistyppi 674 µg/l. Lupamääräys siis täyttyi. Komppasuon (PSAVI 150/2014/1), Kompsasuon (PSAVI 152/2014/1) ja Turkkisuon (PSAVI 151/2014/1) ympäristölupien mukaan pintavalutuskentillä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 50 % / 6 mg/l, kokonaisfosfori 50 % / 50 µg/l ja kokonaistyppi 20 % / 800 µg/l. Luvat eivät kuitenkaan ole vielä (III/2016) lainvoimaiset, joten päästörajoja ei varsinaisesti vielä sovelleta. Lisäksi tarkkailut alkoivat em. soilla kesken vuotta. Kaikkien kolmen suon pintavalutuskentät toimivat kuitenkin hyvin ja kiintoaineen sekä fosforin pitoisuusrajat alittuivat kaikilla kentillä. Myös puhdistustehot olivat pääosin vaadittua tasoa lukuun ottamatta Turkkisuon pintavalutuskenttää 1, jossa pitoisuudet olivat jo kentän yläpuolella alhaisia. Typpipitoisuudet olivat Kompsasuon pintavalutuskenttää 3 lukuun ottamatta yli raja-arvon 800 µg/l. Typen puhdistustehot vaihtelivat välillä % täyttäen siten reduktiovaatimuksen. Kokonaisuutena lupamääräykset täyttyivät kaikilla kolmella suolla ja kaikilla pintavalutuskentillä. Näätäaavan ympäristöluvan (PSAVI 47/2013/1) mukaan pintavalutuskentillä 2 ja 4 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna samat puhdistustehot tai lähtevän veden pitoisuudet kuin edellisillä: kiintoaine 50 % / 6 mg/l, kokonaisfosfori 50 % / 50 µg/l ja kokonaistyppi 20 % / 800 µg/l. Näätäaavan pintavalutuskentällä 2 lupamääräys täyttyi fosforin ja typen osalta, mutta kiintoaineen osalta sekä pitoisuus että puhdistusteho jäivät raja-arvoista, mihin vaikutti alkuvuoden penkereiden vuotamiseen liittyvät ongelmat. Näätäaavan pintavalutuskenttä 4 valmistui vasta kevääksi ja oli tarkkailussa huhtikuusta lähtien. Kenttä toimi hyvin täyttäen lupamääräyksen sekä tehon että pitoisuusarvojen puolesta. Susiojanlatvasuon pintavalutuskentän (pvk1) puhdistusteho oli ravinteiden ja kiintoaineen suhteen luokkaa %. Susiojanlatvasuon pintavalutuskentälle ei ole luvassa määrätty tehon tai pitoisuuden raja-arvoja. COD Mn -arvoon pintavalutuksella ei yleisesti ollut juurikaan vaikutusta. Joillain kohteilla COD Mn -arvot nousivat hieman pintavalutuskentän alapuolella eli humusta huuhtoutui kentältä. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 9 Vesienkäsittelymenetelmien puhdistusteho kesäaikana sekä koko vuoden keskiarvona Tarkkailusuo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l JÄÄRÄSUON LISÄALUE PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,8 Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Erotus Teho % Vuosi (n= 12) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,0 Erotus Teho % KOMPPASUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,0 Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Erotus Teho % Vuosi (n= 6) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Erotus Teho % KOMPSASUO PVK1 Kesä (n= 3) Pintavalutuskentän yläpuoli ,5 Pintavalutuskentän alapuoli ,3 Erotus Teho % Vuosi (n= 5) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Erotus Teho % KOMPSASUO PVK3 Kesä (n= 3) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli ,8 Erotus Teho % Vuosi (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Erotus Teho % NÄÄTÄAAPA PVK2 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,0 Pintavalutuskentän alapuoli ,4 Erotus Teho % Vuosi (n= 12) Pintavalutuskentän yläpuoli ,5 Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Erotus Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

20 Taulukko 9 jatkuu. 16 NÄÄTÄAAPA PVK4 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,6 Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Erotus Teho % Vuosi (n= 7) Pintavalutuskentän yläpuoli ,3 Pintavalutuskentän alapuoli ,8 Erotus Teho % SUSIOJANLATVASUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,9 Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Erotus Teho % Vuosi (n= 6) Pintavalutuskentän yläpuoli ,2 Pintavalutuskentän alapuoli ,2 Erotus Teho % TURKKISUO PVK1 Kesä (n= 4) Pintavalutuskentän yläpuoli ,7 Pintavalutuskentän alapuoli ,5 Erotus Teho % Vuosi (n= 7) Pintavalutuskentän yläpuoli ,1 Pintavalutuskentän alapuoli ,7 Erotus Teho % TURKKISUO PVK2 Kesä (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli , ,8 Erotus Teho % Vuosi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli Pintavalutuskentän alapuoli ,9 Erotus Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

21 4.5.4 Päästöt vesistöön Taulukossa (Taulukko 10) on esitetty Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä Kuivajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt olivat jonkin verran pienempiä kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden ominaispäästöt keskimäärin. Pienemmät ominaispäästöt johtuvat pääosin paremmasta veden laadusta ja osin myös pienemmistä valumista. Päästöissä oli kuitenkin jonkin verran vaihtelua ja yksittäisistä tarkkailusoista Näätäaavan pvk4 ja Kontio-Klaavunsuon ominaispäästöt olivat pienimmät. Suurimmaksi brutto-ominaispäästöt muodostuivat Susiojanlatvasuolla. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l (Ympäristöministeriö 2013). 17 Taulukko 10 Kuivajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä Brutto Tarkkailusuo vesien- COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jääräsuo pvk ,64 13,2 0, ,20 2,4 52 Näätäaapa pvk ,52 0,11 16,7 1,98 0, ,04 4,9 85 Näätäaapa pvk ,20 0,05 10,0 0,05 0, ,00 0,0 4 Komppasuo pvk ,50 0,10 22,0 6,00 0, ,00 7,0 28 Kompsasuo* pvk ,88 0,46 19,1 3,76 1, ,41 7,5 77 Kompsasuo pvk ,00 0,50 11,0 0,20 0, ,50 0,0 62 Kontio-Klaavunsuo pvk ,29 0,19 8,9 0,28 0, ,00 0,7 36 Susiojanlatvasuo pvk ,07 0,36 24,5 0,18 0, ,37 7,1 151 Turkkisuo pvk ,46 0,21 18,7 8,27 1, ,16 11,1 57 Turkkisuo pvk ,15 0,73 18,1 2,57 0, ,61 4,5 118 Kuivajoki keskiarvo 530 0,65 0,28 16,2 2,44 0, ,21 4,4 68 Pohjois-Pohjanmaa kaikki 581 0,84 0,30 20,0 1,14 2, ,45 10,2 94 pvk 594 0,81 0,29 18,8 1,09 1, ,43 9,2 78 *virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa kuntoonpano 525 0,87 0,18 14,7 0,07 2, ,63 8,7 72 Netto Kuivajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien mukaan laskettujen ominaispäästökeskiarvojen (Taulukko 11) avulla. Taulukossa (Taulukko 12) on esitetty Kuivajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden aikainen (touko-syyskuu) vuorokausikuormitus vuonna Kuivajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 2015 oli noin 1002 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,21 kg/d fosforia, 31 kg/d typpeä ja 163 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 0,41 kg/d fosforia, 9,4 kg/d typpeä ja 119 kg/d kiintoainetta. Tuotantokauden bruttopäästöt olivat selvästi suurempia ( %) kuin edellisvuonna. Nettopäästöt olivat noin % suuremmat vuoden 2014 tasoon nähden. Pidemmällä tarkasteluvälillä tuotantokauden 2015 bruttopäästöt olivat myös pääosin suurempia kuin 2013, mutta nettopäästöt olivat samaa tasoa tai pienempiä. Vuoteen 2012 nähden päästöt olivat % pienempiä. Vuositasolla Kuivajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 569 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 13). Nettopäästöt olivat noin 231 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Vuoden 2015 happea kuluttavan aineen Copyright Pöyry Finland Oy

22 ja ravinteiden päästöt olivat hieman edellisvuotta suurempia, mutta kiintoainekuormitus oli samaa tasoa. Myös nettokuormitukset olivat lähellä (± 10 %) vuoden 2014 tasoa. Tuotantopinta-alat ovat Kuivajoella jatkuvasti hieman pienentyneet vuosina Vuonna 2015 Kuivajoella oli kuntoonpanossa ainoastaan Jääräsuon lisäalue, kuntoonpanoalaa oli kuitenkin edellisvuosia enemmän. Pinta-alamuutosten ohella vuosipäästöjen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti sademäärä (ja sitä kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä). Vuoden 2015 päästöjen kasvamiseen edeltävään vuoteen verrattuna vaikuttikin pääasiassa suuret valumat. Kuivajoen alueen olosuhteiden ohella laskelmaan vaikuttaa laajemman alueen tilanne, koska osalla Kuivajoen soista kuormitusarvioinnissa on käytetty koko Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 9). Laskentamenetelmissä tapahtui vuonna 2013 joitain muutoksia, jotka nostavat kuormitusarvioita aiempiin vuosiin nähden. Vapo Oy:n kohteiden vedenlaatuna käytettiin määritysrajaa silloin kun pitoisuus oli alle määritysrajan, kun aikaisemmin on käytetty puolta määritysrajapitoisuudesta. Kiintoaineen nettokuormituksen kasvu johtui paljolti laskennassa käytetystä aiempaa alhaisemmasta, uuden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaisesta taustapitoisuuden arvosta 1 mg/l aiemman 2 mg/l sijaan. 18 Taulukko 11 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2016). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Pintavalutuskentälliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto soit COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine kp g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 259 1, , kevät , , kesä 609 1, , syksy , , ,5 15,0 85 0,3 9,4 74 talvi 282 0, , kevät , , kesä 602 0, ,4 9,1 80 syksy 655 0, , ,2 8,5 29 0,1 4,7 21 Kosteikko / kasv.kenttä/ Maaperäimeytys / haihdutus kesällä, talvella ja keväällä la, syksyllä pvk Kuntoonpanosuot 1) la-arvo, 2) pintavalutuskenttien arvo talvi 1) 259 1, , kevät 1) , , kesä 778 0, , syksy 2) 655 0, ,3 21,0 56 vuosi kg/ha/a 254 0,4 12,0 62 0,3 6,9 52 talvi 547 0, , kevät 980 1, , kesä 525 0, ,6 8,7 72 syksy 750 0, , vuosi kg/ha/a 221 0,3 9,5 29 0,2 6,4 23 Copyright Pöyry Finland Oy

23 Taulukko 12 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Näätäaapa (LAP) Vapo Oy K 153 0,13 4,1 27 0,01 1,2 21 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,8 230 K 103 0,05 2,3 6 0,00 0,0 1 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E 10 0,01 0,3 1 0,00 0,0 1 Kuurtosuo Turveruukki Oy E 106 0,15 3,3 17 0,08 1,6 14 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy E 26 0,04 0,8 4 0,02 0,4 4 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,6 89 K 38 0,06 1,2 7 0,02 0,2 5 Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,3 112 K 56 0,05 2,5 6 0,00 0,8 3 Komppasuo Kuiva-Turve Oy E 57 0,05 2,5 7 0,00 0,8 3 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,0 132 K 50 0,13 1,4 11 0,07 0,0 8 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,5 41 K 17 0,04 0,8 4 0,02 0,3 3 Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,1 269 K 73 0,08 2,4 14 0,00 0,2 10 Kontiosuo Kuiva-Turve Oy ,8 70 E 19 0,02 0,6 4 0,00 0,1 3 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,1 68 E 30 0,04 1,1 4 0,02 0,5 3 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy K 36 0,04 0,8 6 0,01 0,2 5 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy K 107 0,20 3,4 26 0,11 1,0 21 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,0 92 K 38 0,04 1,7 7 0,01 1,0 5 Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E 0 0,00 0,0 0 0,00 0,0 0 Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste ,5 6,0 105 E 82 0,10 2,1 12 0,05 1,1 10 Tuotantosuot yhteensä , ,19 30, ,41 9,3 117 Kuntoonpanosuot yhteensä ,02 0,4 2 0,01 0,1 2 Vesistöalue yhteensä ,21 31, ,41 9, , , , , , , , , , , Taulukko 13 Kuivajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 2015 (Pöyry Finland Oy 2016). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Näätäaapa (LAP) Vapo Oy K Näätäaapa (LAP) Vapo Oy ,8 230 K , Näätäaapa (LAP) Vapo Oy E , , Kuurtosuo Turveruukki Oy E Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy E Jääräsuo Kuiva-Turve Oy ,6 89 K Komppasuo Kuiva-Turve Oy ,3 112 K , Komppasuo Kuiva-Turve Oy E Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,0 132 K Kompsasuo Kuiva-Turve Oy ,5 41 K , Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy ,1 269 K , Kontiosuo Kuiva-Turve Oy ,8 70 E , Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy ,1 68 E , Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy K , Turkkisuo Kuiva-Turve Oy K Turkkisuo Kuiva-Turve Oy ,0 92 K , Iso-Saarisuo JV-Josku Oy E Ruonansuo (LAP) Simon Turvejaloste ,5 6,0 105 E Tuotantosuot yhteensä , Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Kaatopaikat Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalla Ranuan suljetulla lietekaatopaikalla ei ole kuormituksen tarkkailuvelvoitteita. Ranuan keskuskaatopaikka on suljettu lokakuussa 2007, mutta siellä tarkkailtiin vuonna 2015 kaatopaikan suotovesiä sekä pinta- ja pohjavesiä Lapin ympäristökeskuksen 2005 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi mitattiin kaatopaikkakaasun laatua ja painetta. Copyright Pöyry Finland Oy

24 Vuonna 2015 suotovesiallaskäsittely ei merkittävästi parantanut kaatopaikkaveden laatua. Tulosten perusteella suotovesi oli kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan ravinnepitoista. Vuonna 2015 kaatopaikan kuormitus oli kolmen havaintokerran tarkkailutulosten perusteella keskimäärin 8,9 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Cr ), 8,0 kg/d kiintoainetta, 5,4 kg/d typpeä ja 0,085 kg/d fosforia. Suotovesien vaikutuksesta Heinijoessa heti kaatopaikan alapuolella todettiin kohonneita kloridin sekä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kaatopaikan pohjavesivaikutukset rajoittunevat pääosin kaatopaikka-alueen pohjavesiin. Kaasumittausten alhaisista metaani- ja hiilidioksidipitoisuuksista päätellen jätetäytössä ei ole tapahtunut hajoamista vuonna 2015 (Ahma Ympäristö Oy 2016) Kuormitus yhteensä Vesistöön kohdistuva taajamien, kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 2015 oli yhteensä noin 0,8 kg/d kokonaisfosforia, 34 kg/d kokonaistyppeä ja 198 kg/d kiintoainetta (Taulukko 14). Pääosa kuormituksesta muodostuu turvetuotannosta, jossa kuormitus vaihtelee vuosittain voimakkaasti lähinnä valuntatilanteesta riippuen. Kuormitus oli vuonna 2015 kokonaisravinteiden suhteen suurempaa kuin edeltävänä vuonna Ravinnekuormituksen kasvua tapahtui kaikkien pistekuormittajien osalta lukuun ottamatta turvetuotannon fosforipäästöjä. Kiintoainekuormituksen kasvuun vuodesta 2013 lähtien on vaikuttanut nettokuormituksen laskentamenetelmä muutos. Taulukossa (Taulukko 14) esitetty turvetuotannon kuormitus on laskettu keskimääräisestä nettovuosikuormituksesta, joten kiintoainekuormituksen kasvuun vuosina vaikuttaa osaltaan taustahuuhtouman laskentamenetelmän muutos. Keskimääräisen vuosikuormituksen laskennassa on käytetty Kuivajoen alueen tuotantosoiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantosoita. Vuositasolle laskettu turvesoiden keskimääräinen vuorokausikuormitus oli selvästi suurempaa kuin tuotantokauden aikainen keskimääräinen kuormitus (ks. Taulukko 12). Taulukko 14 Yhteenveto Kuivajoen pistekuormittajien vesistökuormituksesta vuonna Kuormittaja n Kok.P Kok.N Kiintoaine Kuivajoen vesistöalueen pistekuormittajien päästöt ovat vaihdelleet viime vuosien aikana ilman selkeää kehityssuuntaa (Kuva 6). Turvetuotannon päästöt muodostavat selvästi suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta. Turvesoilta lähteneeseen kuormitukseen vuotuisilla sääolosuhteilla, etenkin sadannalla ja sen kautta valumalla, on huomattava vaikutus. Copyright Pöyry Finland Oy kg/d kg/d kg/d Taajamat 1 0,07 6,8 2,1 Kaatopaikat 1 0,085 5,4 8,0 Turvetuotanto * 12 0,63 21,4 188 Yhteensä vuonna ,78 33,6 198 vuosi ,71 25,0 216 vuosi ,02 28,0 178 vuosi ,03 35,1 155 vuosi ,82 28,3 112 vuosi ,93 27,0 109 vuosi ,36 24,6 134 * nettokuormitus, laskettu vuosikuormituksesta

25 Kok.P Kok.N [kg/a] [l/s km -2 ] [kg/a] [l/s km -2 ] Kiintoaine 25 [t/a] [l/s km -2 ] Jätevedenpuhdistamo Kaatopaikka Turvetuotanto Tuotantokauden keskivaluma Kuva 6 Kuivajoen vesistöalueen pistekuormitus sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden kesäajan keskivaluma vuosina Kaatopaikan kuormitustiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia vuosina VESISTÖTARKKAILU 5.1 Yleistä Kuivajoen vesistötarkkailu sisältää vuosittaisen intensiivisen tarkkailun, vuosittain tapahtuvan alueellisen tarkkailun sekä määrävuosina toistuvan laajan tarkkailun. Vuonna 2015 Kuivajoella toteutettiin vuosittaista intensiivistä ja alueellista tarkkailua. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1.1 sekä koordinaatein liitteessä Intensiivinen tarkkailu Intensiivinen veden laadun seuranta kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan ja siitä vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Intensiivistä tarkkailua toteutettiin Kuivajoen alaosalla rautatiesillalla (Kui5). Tarkkailutulokset (poimittu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta) on esitetty liitteessä 4. Vuoteen 2007 asti myös Kivijoen alaosan havaintopiste Kiv2 kuului intensiivisen tarkkailun piiriin. Kuvassa 7 on esitetty Kuivajoen alaosan vedenlaatu intensiivisessä tarkkailussa sekä vertailun vuoksi myös aiemman intensiivipisteen Kiv2 tulokset samalta ajanjaksolta. Kuivajoen alaosalla rautatiesillan kohdalla sijaitsevalla havaintopisteellä Kui5 veden laatua seurattiin vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 10 kertaa. Näytteenotto keskittyi huhti-toukokuuhun kevättulvan aikaan. Kesäaikana näytteitä otettiin vain elokuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

26 Kuivajoen alaosan (Kui5) happitilanne oli kaikkina vuodenaikoina hyvä tai erinomainen (liite 4). Vesi oli ympäri vuoden melko humuspitoista, rautapitoista, tummaa ja ajoittain hieman sameaa. Veden ph vaihteli lievästi happaman ja neutraalin välillä. Alin ph-arvo (5,7) mitattiin keväällä huhtikuun lopulla suurimman tulvavirtaaman aikaan ja tuolloin myös puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti (0,036 mmol/l) laski välttävälle tasolle. Sulamisvesien vaikutukset näkyivät veden laadussa myös mm. sähkönjohtavuuden, värin sekä ravinne- ja rautapitoisuuksien laskuna. Korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin kevättalvella maalis-huhtikuussa sekä kesällä elokuussa Myös syksyllä virtaamien kasvu näkyi veden laadussa kohonneina ravinnepitoisuuksina. Kevättulvan alkuvaiheessa myös epäorgaanisia ravinteita (PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N) oli vedessä runsaasti. Yleisesti ravinteiden ja erityisesti typen vuodenaikainen pitoisuusvaihtelu oli suhteellisen vähäistä. Kiintoaineen (karkea 1,2 µm) pitoisuus oli Kivijoen suulla koholla (22 mg/l) erityisesti alkukesällä. Kuivajoen suulla kiintoainetta (hieno 0,4 µm) oli eniten (11 mg/l) samaan aikaan kuin ravinteitakin eli kevättalvella sekä kesällä ja syksyllä. Kiintoainemääritys tehdään ELY-keskuksen Kuivajoen näytteissä erilaisella suodattimella, jolloin määritykseen tulee mukaan hienorakeisempaa kiintoainepartikkelia. Kuivajoen vesi oli melko ravinteikasta, ja erityisesti fosforipitoisuudet olivat reheville vesistöille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista fosforia ja typpeä oli vedessä kesälläkin pieniä määriä ja ravinteiden lisäksi muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat säädellä perustuotantoa. Kuivajoen ja Kivijoen veden laadussa ei ole ollut viime vuosina havaittavissa selvää kehityssuuntaa (Kuva 7), joskin vuosina Kuivajoessa on mitattu yksittäisiä aiempaa korkeampia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Typpeä on ollut useimmiten Kuivajoen alaosalla (Kui5) hieman enemmän kuin Kivijoen alaosalla (Kiv2). Fosforipitoisuudet ovat olleet Kuivajoessa ja Kivijoessa keskimäärin samaa tasoa. Kivijoessa on ajoittain mitattu selvästi Kuivajokea korkeampia kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), värin ja sameuden arvoja. Kivijoen entisen intensiivitarkkailupisteen näytemäärä on ollut vuodesta 2008 alkaen aiempaa pienempi, mikä vaikeuttaa jonkin verran kehityksen vertailua. Myös ero kiintoainemäärityksissä vaikuttaa veden laadun kehityksen vertailua. Viime vuosina Kivijoen kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet aiempaa voimakkaammin. Etenkin vuonna 2012 mitattiin yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus, joka on aiempiin havaintoihin verrattuna yli kaksinkertainen. 22 Copyright Pöyry Finland Oy

27 23 Kok.P Kok.N [µg/l] 60 [µg/l] COD Mn 45 Väri [mg O 2 /l] [mg Pt/l] Kiintoaine Sameus 18 Kui Kiv [mg/l] 15 [FNU] Kui5 Kiv2 Kuva 7 Veden laatu Kuivajoen alaosalla (Kui5) sekä Kivijoen alaosalla (Kiv2) vuosina Alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikkoja on viisi: Kui2 Kuivajoen suulla, Kui41 Kuivajoen yläosalla, Oij Oijärvessä, Kiv45 Kivijoen yläosalla sekä Kiv2 Kivijoen alaosalla. Ohjelman mukaan vuosittaiset vesistötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa lukuun ottamatta Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolista havaintopaikkaa Kui2, josta näytteet otetaan puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa eli helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, heinä-elokuussa sekä loka-marraskuussa. Vuonna 2015 alueellisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin , , , ja (Kui2). Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen toteutettiin lisäksi vesistötarkkailua Kuivajoen yläosan havaintopaikoilla Kui37 ja Kui32, joilla maaliskuun näytteenottoaika poikkesivat hieman vuosittaisesta tarkkailusta: Tarkkailutuloksia on esitetty ku- Copyright Pöyry Finland Oy

28 vassa (Kuva 7) ja liitteessä 5. Maaliskuun näytteenotot ajoittuivat alivirtaama-aikaan, samoin heinä-elokuun näytteenotot. Kesäkuun alussa ja lokakuussa tarkkailupaikalla Kui2 virtaamat olivat kasvussa Kivijoki Kivijoen ylä- (Kiv45) ja alaosalla (Kiv2) veden happitilanne oli kesällä 2015 jokseenkin hyvä, mutta maaliskuussa vesi oli joen yläosalla lähes hapetonta (Kuva 8). Veden pharvot olivat pääosin lievästi happamia, kesäkuun alun ylivirtaamavaiheessa ph-arvot laskivat kuitenkin tasolle 5,6 5,7 (liite 5). Veden sähkönjohtokyky oli luonnonvesille tyypillisen alhainen, maaliskuussa sähkönjohtavuusarvot olivat hieman korkeampia kuin kesällä. Kivijoen vesi oli kummallakin havaintopisteellä hyvin tummaa (väriarvot mg Pt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella myös humuspitoista (COD Mn mg/l). Korkeimmat väri- ja COD Mn -arvot mitattiin joen alaosalla heinäelokuussa. Kesäaikaiset keskimääräiset väri- ja COD Mn -arvot olivat Kivijokisuulla selvästi edellisvuotta korkeampia (Kuva 8). Rautaa oli Kivijoen vedessä myös runsaasti, µg/l. Rautapitoisuus oli molemmilla Kivijoen havaintopaikoilla koholla maaliskuun alivirtaama-aikaan, mutta korkeimmat pitoisuudet mitattiin kuitenkin pisteellä Kiv2 heinä-elokuussa samaan aikaan kohonneiden väri- ja COD Mn -arvojen kanssa. Sameusarvoja on mitattu vain jokisuulla, jossa vesi oli lievästi sameaa ja korkein sameusarvo mitattiin maaliskuussa (liite 5). Kiintoaineen (karkea 1,2 µm) pitoisuudet olivat maalikuussa jokseenkin pieniä, mutta kesällä esiintyi jokivesille tyypillisesti jonkin verran vaihtelua. Selkeästi eniten kiintoainetta mitattiin Kivijoen suulla, etenkin kesäkuun pitoisuus oli koholla (22 mg/l). Kesäajan keskimääräinen kiintoainepitoisuus olikin jokisuulla selvästi korkeampi kuin vuonna Kivijoen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevien rehevien vesien tasolla (n µg/l). Maalikuussa ja kesäkuussa typpeä oli enemmän joen ylä- kuin alaosalla. Heinäkuussa typpipitoisuus kasvoi jokisuulla ja elokuussa pitoisuudet olivat hyvin tasaiset. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli kesällä melko vähän. Ammoniumtyppipitoisuus oli Kivijoen yläosalla Kiv45 maaliskuussa liittyen heikkoon happitilanteeseen. Kivijoen fosforipitoisuudet (28 65 µg/l) ilmensivät lähinnä rehevyyttä. Pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin molemmilla havaintopaikoilla kesäkuussa ja suurimmat elokuussa (liite 5). Fosfaattimuotoista fosforia oli Kivijoen vedessä kesälläkin, muodostaen noin % kokonaisfosforista. Laskennallisesti kesän epäorgaanisten ravinteiden pitoisuussuhteen perusteella perustuotantoa rajoittava minimiravinne oli Kivijoessa typpi. Käytännössä myös muut tekijät kuten veden virtaus ja tumma väri voivat säädellä perustuotantoa Kivijoella. Kivijoen kesäaikaiset ravinnepitoisuudet olivat joen yläosalla samaa tasoa ja alaosalla hieman suurempia edellisvuoteen verrattuna (kuva 7). Veden a- klorofyllipitoisuudet vaihtelivat melko paljon, 1,6 15,2 µg/l ollen korkeimmillaan heinä-elokuussa rehevää tasoa. Veden hygieeninen laatu oli Kivijoen suulla hyvä, lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet vaihtelivat välillä (9 32 pmy/100 ml). Copyright Pöyry Finland Oy

29 [µg/l] Kok.P Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 COD Mn 40 [mg O 2 /l] [mg Pt/l] Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Väri Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 [µg/l] Kiintoaine 16 [mg/l] Kok.N Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 Happitilanne Kiv45 Kiv2 Oij Kui41 Kui37 Kui32 Kui2 [%] kesä 2015 kesä 2014 talvi 2015 talvi Kuva 8 Veden ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuudet, väriarvot sekä happitilanne Kuivajoen vesistöalueen vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilla talvella (viiva) ja kesällä (pylväs) vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

30 5.3.2 Oijärvi Oijärvessä (Oij) happitilanne oli maaliskuussa heikentynyt välttävälle tasolle (happikyllästys noin 40 %). Kesällä happitilanne oli hyvä, sillä matalan järven vesi sekoittuu avovesiaikana tehokkaasti eikä pitkäaikaista lämpötilakerrostuneisuutta pääse syntymään. Veden ph oli lievästi hapan, 6,3 6,7. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisen alhaisia, mutta jokivesien tavoin arvot olivat jonkin verran korkeampia maaliskuussa. Oijärven vesi oli Kivijoen ja Kuivajoen tapaan varsin humus- ja rautapitoista, väriltään tummaa ja hieman sameaa. Verrattuna Kivijoen alaosan veden laatuun (Kiv2), Oijärven humuspitoisuus (COD Mn ), väriarvo ja rautapitoisuus olivat jonkin verran alhaisempia. Vuoden 2014 tuloksiin verrattuna Oijärven veden kesäaikainen laatu oli em. tekijöiden osalta hieman heikompi. Ravinteista Oijärvessä oli keskimäärin hieman vähemmän fosforia, mutta enemmän typpeä kuin Kivijoessa. Oijärven fosforipitoisuudet (37 56 µg/l) olivat reheviä, typpipitoisuudet (kok.n µg/l) lähinnä lievästi reheviä. Ravinnepitoisuudet olivat kesällä keskimäärin hieman alhaisempia kuin vuonna Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat Oijärvessä kesällä pieniä ja nitriitti+nitraattitypen pitoisuus oli osin alle määritysrajan. Fosfaattia (PO 4 ) oli Oijärven vedessä kesällä mitattavia määriä muodostaen noin 30 % fosforin kokonaispitoisuudesta. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella laskennallinen miniravinne Oijärvessä oli selkeästi typpi. Kasviplanktonin biomassaa kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (7,4 10,8 µg/l), olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Runsaat a-klorofyllimäärät näkyivät myös hieman kohonneina kiintoaine- ja sameusarvoina Kuivajoen pääuoma Kuivajoen yläosalla, noin 2,5 km Oijärven alapuolella sijaitsevalla pisteellä Kui41 veden laatu oli pääpiirteittäin hyvin samankaltainen kuin Oijärvessä tai Kivijoessa. Vesi oli rauta- ja humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Oijärven tavoin Kuivajoen yläosan keskimääräiset väri- ja COD Mn -arvot sekä rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman suurempia kuin edeltävänä kesänä. Happikyllästys (noin 40 %) oli Kuivajoen yläosallakin maaliskuussa laskenut, mutta veden kylmyys huomioiden happitilanne oli kohtuullisen hyvä. Veden ph oli Kuivajoen yläosalla lievästi hapan, 6,2 6,7. Kuivajoen yläosalla myös typpi- ja fosforipitoisuudet olivat likimain samalla tasolla kuin Oijärvessä ilmentäen rehevyyttä. Oijärven tavoin myös Kuivajoen yläosalla keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hieman edelliskesää pienempiä. Fosfaattifosforipitoisuudet Kuivajoen yläosalla samaa tasoa kuin Oijärvessä muodostaen noin 30 % kokonaispitoisuudesta. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat jokseenkin pieniä. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat Kuivajoen yläosalla myös reheville vesille tyypillisellä tasolla ja keskimäärin hieman Oijärveä korkeampia. Kuivajoen yläosalle kulkeutuu levämassoja myös Oijärvestä. Jääräsuon kuntoonpanoon liittyen suoritettiin vesistötarkkailua Kuivajoen yläosalla pisteillä Kui37 ja Kui32, joiden välille laskevat Jääräsuon kuivatusvedet noin kilometrin matkan Jääräojaa pitkin. Veden laatu oli pisteillä Kui37 ja Kui32 hyvin samankaltainen kuin ylimmällä pisteellä Kui41. Pisteiden välillä ei myöskään tapahtunut juuri veden laadun muutoksia. COD Mn - ja väriarvot sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeampia Jääräsuon yläpuolisella pisteellä Kui37. Copyright Pöyry Finland Oy 26

31 Havaintopaikka Kui2 sijaitsee Kuivajoen suulla, Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolella. Intensiivitarkkailun piste Kui5 sijaitsee hieman purkupaikan yläpuolella. Kuivajokisuulla veden pitoisuustaso oli kiintoainetta lukuun ottamatta korkeimmillaan lokakuun näytteenottokerralla. Kiintoainetta oli muiden jokipisteiden tavoin Kuivajokisuullakin eniten kesäkuun alussa. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin edelliskesää selvästi korkeampia, mutta muutoin pitoisuustaso hieman laski vuoteen 2014 verrattuna (Kuva 8). Veden hygieeninen laatu oli Kuivajokisuulla fekaalisten koliformisten bakteerimäärien perusteella hyvä (8 22 pmy/100 ml). Kuivajokisuulla kiintoaineen ja ravinteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat hyvin lähellä joen yläosan tasoa, lievää kasvua jokisuulla oli vain keskimääräisessä typpipitoisuudessa. Myös sähkönjohtavuusarvot kasvoivat jokisuulla lievästi (liite 5). Hieman ylempänä sijaitsevaan intensiivitarkkailun näytepisteeseen Kui5 verrattuna, oli veden laatu pisteellä Kui2 samankaltainen eikä selkeää jätevesivaikutusta havaittu (liitteet 4 ja 5). Näytteenottojen toisistaan poikkeavat, ja erilaisiin virtaamatilanteisiin ajoittuneet ajankohdat ja osin myös erilainen analyysivalikko vaikeuttavat veden laadun vertailua pisteellä Kui2. Epäorgaanisia ravinteita oli vedessä niukasti myös Kuivajoen alueellisen tarkkailun pisteillä ja laskennallinen minimiravinne siten muun vesistöalueen tavoin pääosin typpi Kunnallisten uimapaikkojen veden laatu ja sinilevähavainnot Kuivajoen vesistöalueelta otettiin vuonna 2015 uimavesinäytteitä 24.6 ja Näytteitä otettiin vain Vatungista ja Merihelmen uimarannalta, jotka sijaitsevat meren rannalla. Oijärveltä ei ole otettu uimavesinäytteitä, koska siellä ei ole virallista uimarantaa. Näytteistä määritetyt bakteeritiheydet olivat pieniä (E. coli. <10 31 mpn/100 ml, enterokokit <10 62 mpn/100 ml). Uimavesivalvonnan yhteydessä ei todettu uimarannoilla sinilevää. Ympäristöhallinnon leväkukintarekisteriin ei ole tallennettu tietoja havaituista leväesiintymistä Kuivajoen vesistöalueella vuonna EKOLOGINEN TILA Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesimuodostumista Kivijoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt), Oijärvi matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja Kuivajoki suuri turvemaiden joki (St). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Seuraavassa on verrattu vuoden 2015 tarkkailuaineiston ph-arvoja ja ravinne pitoisuuksia suhteessa nykyisin käytössä oleviin ekologisen luokittelun luokkarajoihin (Aroviita Copyright Pöyry Finland Oy

32 ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua voimassa olevaan pidemmän ajanjakson ( ) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. Kivijoen ja Kuivajoen tarkkailupaikoilla ph-minimit olivat hyvällä tai erinomaisella tasolla (Taulukko 15). Kesäajan keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat Oijärveä lukuun ottamatta vain tyydyttävällä tasolla. Oijärven fosforipitoisuuskin oli lähellä hyvän ja tyydyttävän rajaa (45 µg/l). Keskimääräiset typpipitoisuudet olivat kaikilla pisteillä hyvällä tasolla. Oijärven kesäajan a-klorofyllipitoisuus luokittuu erinomaiseksi. Vuoden 2015 ph- ja typpitulokset ovat linjassa ympäristöhallinnonnykyisen nykyisen kokonaisluokituksen kanssa, jossa Kuivajoki ja Kivijoki ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Ympäristöhallinnon luokitteluun käyttämässä vuosien aineistossa Kuivajoen ja Kivijoen fosforitaso on silti vain tyydyttävä kuten myös vuoden 2015 aineistossa. Oijärven osalta vuoden 2015 tarkkailuaineisto kuvasi voimassaolevaa luokitusta (tyydyttävä) parempaa tilaa. 28 Taulukko 15 Vuoden 2015 minimi ph-arvot sekä keskimääräiset ravinnepitoisuudet ja niiden ilmentämä ekologinen tilaluokka. Oijärven osalta on käytetty kasvukauden (kesä-elokuu) keskiarvoja. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono, n = havaintokertojen lukumäärä. Suurimmat ainevirtaamat vuonna 2015 ajoittuivat huhti-touko-kesäkuun tulvakaudelle sekä loppuvuoden runsaiden sateiden seurauksena myös loka-joulukuulle (Taulukko 16). Kuivajoen vuoden 2015 ainevirtaamat olivat kiintoaineen osalta noin 100 % ja kemiallisen hapenkulutuksen sekä ravinteiden osalta noin % ja suurempia kuin edeltävänä vuonna Tämä johtui pääosin vuoden 2015 suuremmasta keskivirtaamasta, mutta etenkin kiintoainevirtaaman kasvuun vaikutti myös korkeammat pitoisuudet. Pintavesityyppi ph Kok. P Kok. N Klorofylli-a n µg/l µg/l µg/l Kiv45 Kt 4 5,7 Hy 40 T 613 Hy Kiv2 Kt 4 5,6 Hy 48 T 613 Hy Oij MRh Hy 593 Hy 9,9 E Kui41 St 4 6,2 E 45 T 617 Hy Kui37 St 4 6,3 E 46 T 573 Hy Kui32 St 4 6,4 E 43 T 597 Hy Kui5 St 10 5,7 Hy 43 T 760 Hy Kui2 St T 585 Hy 7 KUIVAJOEN AINEVIRTAAMAT Kuivajoen ainevirtaamat on laskettu intensiivisen vesistötarkkailun havaintopisteen Kui5 veden laadun ja Ravaskan kuukausittaisten keskivirtaamien perustella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, käytettiin veden laatuna kuukauden keskimääräistä veden laatua. Helmikuulta ei ollut näytettä, joten ainevirtaama laskettiin tammikuun veden laadun perustella. Vastaavasti kesäkuun ainevirtaama laskettiin toukokuun, heinäkuun ainevirtaama elokuun ja joulukuun ainevirtaama marraskuun veden laadun perusteella. Copyright Pöyry Finland Oy

33 29 Taulukko 16 Ainevirtaamat Kuivajoen alaosalla vuonna Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn 2015 t/kk t/kk t/kk t/kk tammikuu 0, helmikuu 0, maaliskuu 0, huhtikuu 5, toukokuu 8, kesäkuu 4, heinäkuu 1, elokuu 0, syyskuu 3, lokakuu 3, marraskuu 3, joulukuu 3, t/a v ) Tammikuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty helmikuun vedenlaatua. 2) Kesä- ja heinäkuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty elokuun vedenlaatua. 3) Joulukuulta ei vedenlaatutuloksia, laskennassa käytetty marraskuun vedenlaatua. Vesistöön kohdistuva taajamien ja turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus Kuivajoen vesistöalueella vuonna 2015 oli 0,8 kg/d kokonaisfosforia, 34 kg/d kokonaistyppeä ja 198 kg/d kiintoainetta (Taulukko 14). Vesistöalueen turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen (netto) osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista vuonna 2015 oli noin 1 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon ja Ranuan kaatopaikkojen kuormitus oli vielä selvästi tätä pienempää. Kuivajoen vesistöalueella hajakuormituksella onkin kokonaisuutena huomattavasti suurempi vaikutus Kuivajoen veden laatuun kuin tarkastelluilla pistekuormittajilla. Turvetuotantosoiden kuormitus kuitenkin vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valuntatilanteesta riippuen. Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen suulla 2000-luvulla on esitetty kuvassa (Kuva 9). Ainevirtaamissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan ne ovat vaihdelleet vuosittain lähinnä sääolosuhteista ja sateisuudesta riippuen. Kok.P, Kok.N t/a Kok.P TITLE Kok.N Kiintoaine Kiintoaine t/a Kuva 9 Ainevirtaamien kehitys Kuivajoen alaosalla vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

34 8 KALATALOUSTARKKAILU Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailu käsittää käyttö-, vesistö- ja kalataloustarkkailun. Kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) on Kainuun TE-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 1133/ , Tarkkailuohjelma sisältää vuotuisen kalastuskirjanpidon Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajokisuulla, määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kuiva- ja Kivijoella sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun Kuivajoen vesistöalueella. Tässä raportissa esitetään kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2015, jolloin tarkkailu käsitti vain vuotuisen kalastuskirjanpidon Kalastuskirjanpito Aineisto ja menetelmät Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen makua ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla tarkkailujaksolla vuosittain yhteensä 10, joista 7 kalastaa Oijärvellä ja Kivijokisuulla sekä 3 pyytää nahkiaista Kuivajokisuulla (liite 6). Edellisen tarkkailujakson loppupuolella kirjanpitäjien määrä oli vähentynyt Oijärven alueen osalta alle tavoitteen, joten kirjanpito järjestettiin v osittain uudelleen (Taulukko 17). Vuonna 2015 kirjanpitopalautusten määrä oli tavoitteen mukainen. Taulukko 17 Kirjanpitokalastajien määrä Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla sekä Kuivajoki-suulla v Alue Tavoite Oijärvi ja Kivijoen alaosa Kuivajokisuu Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 7. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu alueittain ja pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukertakohtaiset (g/pkk, kpl/pkk) tai kalastuskertakohtaiset (g/kkr) saalisindeksit kullekin saalislajille. Saalisindeksin kehittymistä on lisäksi kuvattu tärkeimpien saalislajien osalta sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vuosien saalisindeksitulokset on esitetty raporteissa Lapin Vesitutkimus Oy 2003 ja Vuosien tulokset ovat raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Nahkiaisenpyynnin saalisindeksitulokset v on esitetty raportissa PSV-Maa ja Vesi Oy Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta ja kuvalliset esitykset vuosilta Oijärvi Oijärvellä ja Kivijokisuulla kalasti v seitsemän kirjanpitokalastajaa. Kalastus oli pääasiassa verkko- ja katiskakalastusta. Lisäksi harjoitettiin vähän vetouistelua ja kouk- Copyright Pöyry Finland Oy

35 kukalastusta. Verkkokalastus ajoittui pääosin kesään. Talvella kalastettiin yhdellä verkolla hiukan Kivijokisuulta. Vähäinen verkkopyynti Kivijokisuulla on sisällytetty Oijärven aineistoon. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v yhteensä 780 kg, josta haukea oli 43 %, ahventa 27 % ja lahnaa 24 % (Taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin vähän madetta ja särkeä. Kokonaissaaliista saatiin verkoilla 51 % ja katiskoilla 27 %. Kalastajakohtainen saalis, 111 kg, oli keskimääräistä pienempi ollen kuitenkin kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen edelleen kohtuullisen hyvä. Yksi aktiivinen koukkukalastaja lopetti kirjanpidon v jälkeen, joten kokonaissaalis on ollut sen jälkeen aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi pienempi. Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Oijärvellä v Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Lahna Made Särki Säyne Siika Yhteensä kg/kalastaja Verkoilla saatu haukisaalis oli v hyvä eli 1389 g/pkk, kuten myös lahnasaalis 1623 g/pkk (Taulukko 19). Haukea saatiin poikkeuksellisen hyvin talvella Kivijokisuulta. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain vähän eli 168 g/pkk. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta kohtalaisesti eli 853 g/pkk. Särkeä harvoilla verkoilla saatiin vain satunnaisesti. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon (290 pkk) ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli 613 g/pkk (Taulukko 19). Haukea katiskoilla saatiin vähän eli 55 g/pkk. Iskukoukuilla on kalastettu v jälkeen selvästi edellisvuosia vähemmän ja v niillä saatiin haukea vähän eli 478 g/pkk (taulukko 3). Vetouistelua harjoitettiin kesällä 2015 vähän (25 kkr) ja sillä saatiin haukea hyvin eli 1800 g kalastuskertaa kohden (Taulukko 19). Oijärven verkkopyynnin kokonaisyksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan varsin hyvä eli enimmäkseen tasoa 2,0 3,5 kg/pkk (Kuva 10). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (Kuva 10). Yksikkösaalis on kuitenkin ollut 2010-luvulla keskimääräistä pienempi ollen yleensä pieni-kohtalainen eli tasoa 0,4 0,9 kg/pkk. Lahnan yksikkösaalis on tarkkailujakson aikana kasvanut, ja viime vuosina se on ollut hyvä eli tasoa yli 1 kg/pkk (Kuva 10). Saatu lahnasaalis riippuu paljolti kulloinkin käytössä olleiden verkkojen silmäharvuudesta. Ahventa on saatu verkoilla vain vähän johtuen paljolti käytetystä verkkoharvuudesta (Kuva 10). Kivijokisuulta vähäisellä verkkopyynnillä talvella saadut mateen yksikkösaaliit ovat olleet tarkkailujakson aikana kohtalaisia - hyviä eli 0,8 2,7 kg/pkk (Taulukko 19). Oijärveltä katiskoilla saadut ahvensaaliit ovat olleet myös kohtalaisia - hyviä eli 0,6 1,5 kg/pkk (Taulukko 19). Iskukoukuilla kalastettiin aktiivisesti v , ja niillä saatu hauen yksikkösaalis oli varsin hyvä eli tasoa 0,6 0,9 kg/pkk (Kuva 11). Aktiivinen koukkukalastaja lopetti kirjanpidon v jälkeen, ja hauen yksikkösaalis aleni sen jälkeen pieneksi. Copyright Pöyry Finland Oy

36 32 Taulukko 19 Oijärven kirjanpitokalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat tai kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Made Lahna Särki Säyne Siika Verkot I-IV # mm V-VIII Copyright Pöyry Finland Oy IX-XII I-XII Katiskat V-X Rantarysät X Iskukoukut I-XII Vetouistelu V-IX

37 33 g/pkk Kaikki lajit Verkot # mm, I-XII Hauki Verkot # mm, I-XII g/pkk Lahna Verkot # mm, I-XII 2000 g/pkk Ahven Verkot # mm, I-XII 600 g/pkk Kuva 10 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

38 Hauki Koukkupyynti, I-XII 800 g/pkk Kuva 11 Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oijärvellä v Ravustus Kivijoen alaosalla Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta. Kesällä 2015 Kivijoella ravusti 2 kirjanpitäjää 20 merralla. Rapuja saatiin saaliiksi 1325 kpl, ja yksikkösaalis oli hyvä eli 2,4 rapua mertavuorokautta kohden (Taulukko 20). Yksikkösaalis on ollut v luvulla selvästi parempi kuin 2000-luvun alkupuolella (Kuva 12). Pieniä vapautettuja rapuja saatiin v noin puolet saaliiksi otettujen rapujen määrästä, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Pienten rapujen määrä oli kuitenkin varsin pieni suhteessa pyyntikokoisiin rapuihin. Rapurutto on tuhonnut viime vuosina useiden Pohjois- Suomen vesistöjen rapukantoja, mikä osaltaan lisää Kivijoen jokirapukannan merkitystä. Taulukko 20 Ravustustiedot Kivijoen alaosalla v Vuosi Ravustajia Saalis kpl Merta-d kpl/merta-d Vapautetut kpl , , , , ,15 n ,41 n ,50 2,00 kpl/md 1,50 1,00 0,50 0, Kuva 12 Ravustuksen yksikkösaalis (kpl/merta-d) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kivijoen alaosalla v V asti yksikkösaaliissa mukana myös pienet vapautetut ravut. Copyright Pöyry Finland Oy

39 8.1.4 Kuivajokisuun nahkiaisenpyynti Kuivajokisuulla harjoitti v nahkiaisenpyyntiä 4 kirjanpitäjää, jotka pyytivät jokisuulla Suukosken-Runtinnivan ja Kehuksenkosken alueella. Ylempänä Kehuksenkoskella pyytävä kirjanpitäjä ei ole pyytänyt nahkiaista kaikkina vuosina. Hänen mukaansa alapuolinen pyynti on liian voimakasta, joten ylemmillä pyyntipaikoilla pyytäminen ei ole kannattavaa. Kirjanpitäjien kokonaissaalis v oli Suukosken-Runtinnivan alueella 6100 nahkiaista ja pyydyskokukertakohtainen saalis oli 2,7 kpl/pkk (Taulukko 21). Nahkiaisenpyyntikausi loppui kesken jo 19.9., sillä voimakas tulva lopetti pyynnin. Kehuksenkoskelta saatiin reilu 300 nahkiaista, ja yksikkösaalis oli pieni eli 0,5 kpl/pkk. Taulukko 21 Nahkiaisen mertapyynnin ajoittuminen (VIII X), pyydyskokukerrat (pkk), saatu nahkiaissaalis (kpl) sekä pyydyskokukertakohtainen nahkiaissaalis (kpl/pkk) Kuivajokisuulla v kk Vuosi pkk kpl kpl/pkk Suukoski-Runtinniva VIII-X , , , , , , , ,70 Kehuksenkoski VIII-X , , , , ,47 Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut Suukosken-Runtinnivan alueella vuosittain huomattavasti (Kuva 13). V yksikkösaalis oli tarkkailujakson parhaimpia. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat. Esimerkiksi v virtaama joessa oli suuri ja nahkiaissaalis oli tarkkailujakson paras. Kesä 2015 oli myös sateinen ja virtaamat joessa keskimääräistä suurempia. Kehuksenkoskella, joka on Suukosken-Runtinnivan yläpuolinen koski, yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli tasoa 0,3 0,5 kpl/pkk (Kuva 13). Yksikkösaaliin oleellinen muutos Kehuksenkoskella 2000-luvun alussa johtuu nahkiaisenpyytäjän ja pyyntipaikan muuttumisesta. Pyytäjän mukaan Kehuksenkosken alapuolinen voimakas nahkiaisenpyynti heikentää saaliita Kehuksenkoskessa, eikä nahkiaista ole siksi pyydetty joka vuosi. 35 Copyright Pöyry Finland Oy

40 36 kpl/pkk 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Suukoski-Runtinniva ,0 Kehuksenkoski 6,0 5,0 4,0 kpl/pkk 3,0 2,0 1,0 0, Kuva 13 Nahkiaisen mertapyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kuivajokisuulla v Kalastajien kommentit Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä ja muista huomioista on esitetty liitteessä 7. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen, mikä vaikeutti verkko- ja katiskapyyntiä. Yhden kalastajan mukaan kaloissa esiintyi selviä makuvirheitä loppukesällä; kahden kalastajan mukaan makuvirheitä ei esiintynyt tai ne olivat hyvin lieviä. Kivijokisuulla vesi oli runsaista sateista johtuen hyvin tummaa ja mutaista, mikä esti kalastuksen heinä-elokuussa. Kuivajokisuulla joen tulviminen lopetti nahkiaisenpyyniin jo syyskuun loppupuolella. Mertojen likaantumista ja nahkiaisen makuvirheitä kommentoi jokisuulla yksi nahkiaisenpyytäjä. Copyright Pöyry Finland Oy

41 9 TIIVISTELMÄ Kuivajoen vesistöalueella tarkkailuvelvollisia pistekuormittajia ovat Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, yhteensä 12 turvetuotantoaluetta sekä Ranuan kaatopaikka. Jätevedenpuhdistamon kuormitusta tarkkailtiin v neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2015 Kuivajoella oli turvetuotantoalueiden päästötarkkailua Komppasuolla, Kompsasuolla, Näätäaavalla, Susiojanlatvasuolla ja Turkkisuolla. Lisäksi kaksi tuotantovaiheen kohdetta (Kontio-Klaavunsuo ja Turkkisuo) ja yksi kuntoonpanokohde (Jääräsuo) olivat mukana erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden vuosikuormitustarkkailussa. Ranuan keskuskaatopaikan tarkkailua on suoritettu erikseen oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti, ja tarkkailun tulokset on esitetty erillisessä raportissa. Vuonna 2015 Kuivajoen vesistötarkkailu koostui intensiivisestä sekä alueellisesta vuosittaisesta tarkkailusta. Jääräsuon lisäalueen kuntoonpanoon liittyen vesistötarkkailussa oli tavanomaisten vuosittaisten tarkkailupisteiden lisäksi mukana Jääräsuon vesistötarkkailupisteet Kuivajoen yläosalla. Vesi oli tyypillisesti varsin fosforipitoista, tummaa ja rautapitoista koko tarkkailualueella Kivijoessa, Oijärvessä ja Kuivajoessa. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesistöt luokitellaan reheviksi. Typpeä vedessä on kuitenkin suhteellisesti vähemmän, ja siten myös perustuotantoa rajoittava laskennallinen minimiravinne on vesistöalueella pääsääntöisesti typpi. Todennäköisesti myös veden tumma väri ja virtaus rajoittavat levätuotantoa. Kuivajoen veden laatuun vaikuttavat pääasiassa valuma-alueen suurin järvi Oijärvi sekä Oijärveen laskeva Kivijoki. Kivijoen alaosalla veden laatu oli tavanomaista heikompi ja pääosin veden laatu heikkeni yläjuoksuun verrattuna. Oijärven happitilanne oli maaliskuussa 2015 heikentynyt välttävälle tasolle. Oijärven pitoisuustaso oli pääosin hieman Kivijokea alhaisempi. Oijärven ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat rehevää vettä, mutta fosfori- ja klorofyllitaso oli kuitenkin edelliskesään verrattuna laskenut. Oijärvestä tulevat vedet vaikuttavat voimakkaasti veden laatuun järven alapuolella Kuivajoessa ja Kuivajoen yläosan veden laatu vastasi vuoden 2015 tarkkailutuloksissa pitkälti Oijärven veden laatua. Jääräsuon alapuolella Kuivajoessa ei ollut havaittavissa selkeitä veden laadun muutoksia. Kuivajokisuulla veden pitoisuustaso oli edelleen hyvin lähellä joen yläosan tasoa. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon alapuolella vesistössä ei ollut havaittavissa selkeitä jätevesiin viittaavia vaikutuksia. Kuivajoen suulla ainevirtaamat olivat vuonna 2015 selvästi hieman suurempia kuin vuonna 2014 johtuen runsaammista virtaamista ja osittain myös korkeammasta pitoisuustasosta. Turvetuotantoalueet muodostavat suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta, mutta tästä huolimatta turvetuotannosta aiheutuvien nettopäästöjen osuus Kuivajoen alaosan ainevirtaamista oli kokonaisuutena pieni, vain noin 1 %. Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon osuus ainevirtaamista on hyvin vähäinen. Vesistötarkkailutulosten perusteella tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen veden laatuun olivat edellisvuosien tapaan varsin pieniä. Kuivajoen veden laatuun ja rehevyyteen vaikuttaa pääosin luontainen huuhtouma valuma-alueelta sekä hajakuormitus. Myös Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti. Kuivajoen, Kivijoen ja Oijärven vuoden 2015 tarkkailutulokset olivat pääpiirteittäin samansuuntaisia kuin nykyinen ympäristöhallinnon luokitus, jossa luontaiseen pintavesityyppiin suhteutettu ekologinen tila on arvioitu Kuivajoessa ja Kivijoessa hyväksi ja Oijärvessä tyydyttäväksi. Jokivesien fosforitulokset viittaavat kuitenkin tyydyttävään tilaan. 37 Copyright Pöyry Finland Oy

42 Kuivajoen vesistön kalataloustarkkailu käsitti v vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Oijärvellä kirjanpitokalastus oli pääasiassa verkko- ja katiskakalastusta. Verkkokalastus ajoittui käytännössä kesään. Talvella kalastettiin verkoilla vain hiukan Kivijokisuulta. Kirjanpitäjien kokonaissaalis oli Oijärvellä v yhteensä 780 kg, josta haukea oli reilu 40 % ja ahventa sekä lahnaa molempia noin neljännes. Verkoilla saatu hauki- ja lahnasaalis oli hyvä eli 1,4 1,6 kg/pkk. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa ja särkeä vain vähän. Kivijokisuulta saatiin vähäisellä verkkopyynnillä talvella madetta kohtalaisesti eli 0,9 kg/pkk. Katiskoilla pyydettiin varsin paljon ja niillä saatiin ahventa kohtalaisesti eli 0,6 kg/pkk. Oijärvellä kalastusta haittasivat pyydysten limoittuminen sekä roskaantuminen. Kaloissa esiintyi lieviä selviä makuvirheitä kesällä. Kivijoen alaosalla kahden ravustajan yhteissaalis kesällä 2015 oli 1325 rapua. Yksikkösaalis oli hyvä eli 2,4 rapua mertavuorokautta kohden. Pieniä vapautettuja rapuja oli kohtalaisesti, joten kanta vaikuttaa olevan elinvoimainen. Kuivajokisuulla harjoitti v nahkiaisenpyyntiä 4 kirjanpitäjää, joiden kokonaissaalis oli 6300 nahkiaista. Nahkiaisen yksikkösaalis on vaihdellut alueella vuosittain huomattavasti. Nahkiaissaaliiseen vaikuttavat merkittävästi kunakin vuonna pyyntikauden vallitsevat sääolot ja jokivirtaamat VIITTEET Ahma Ympäristö Oy Ranuan suljetun kaatopaikan ja vanhan lietekaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen vesistön yhteistarkkailuohjelma vuosille Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen yhteistarkkailu Tulokset vuodelta 2002 ja yhteenveto vuosilta Osa 4: Biologinen tarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy Kuivajoen yhteistarkkailu Osa 4: Kalataloustarkkailu. PSV-Maa ja Vesi Oy Kuivajoen alaosan kalastuskirjanpito v PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy Kuivajoen yhteistarkkailu v Osa II: Kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille s. + liitteet. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Ympäristöhallinnon Oiva-tietopalvelu < asp> [luettu ]. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Copyright Pöyry Finland Oy

43 Turkkisuo Kuiva-Turve Oy Näätäaapa (osa) Vapo Oy Komppasuo Kuiva-Turve Oy Kompsasuo Kuiva-Turve Oy " Kiv45 Kuurtosuo Turveruukki Oy Ranuan kaatopaikka ja lietteenkaatopaikka (suljettu) " Ruonansuo Simon Turvejaloste Oy Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy " " " Kui32 " Kuivaniemen jätevedenpuhdistamo Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 5 10 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2016 Tarkkailusuot merkitty punaisella Kui41 Kiv2 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy " Iso-Saarisuo JV-Josku Oy 0 " Oij Kui5 Kui2 " Kuivajoen vesistöalue Kui37 " " " Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy Jääräsuo Kuiva-Turve Oy Vuosittain toistuva alueellinen tarkkailu Vuosittain toistuva intensiivinen tarkkailu Jääräsuon vesistötarkkailu Liite 1.1. Kuivajoen vesistöalue

44 Liite 1.2 Kuivajoen vesistöalueen intensiivisen tarkkailun havaintopaikka Kui5. Jääräsuon vesistötarkkailun havaintopaikat (laaja alueellinen tarkkailu) Havaintopaikka (tarkennus) KUIVAJOKI Kuivajoki Ku1 (MTS 18816) Kuivajoki Harjula MTS 8520 Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Kunta Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Vesistöalue Kunta ELYkeskus Kuivajoki rautatiesilta 1) Kui5 0,6 m Ii PPO 1) näytteenotosta vastaa PPO Kuivajoen vesistöalueen vuosittain toistuvan alueellisen tarkkailun havaintopaikat. Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YKJ Vesistöalue Kunta ELYkeskus Kivijoki 45 Kiv Ranua LAP (Kivijoki, yläosa) Kivijoki alap silta Kiv2 0,9 m Ii PPO (MTS 849 silta) Oijärvi Oij 1,7 m Ii PPO Kuivajoki A Kui41 1,0 m Ii PPO (Myllykangas) Kuivajoki Runtinniva Kui2 0,9 m Ii PPO Vesistöalue ELYkeskus Kui32 0, Ii PPO Kui37 0, Ii PPO

45 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: poyry.com Tutkijantie 2A, Oulu Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M Kuivaniemen Vesi Oy 1. KUORMITUS LupaehdotPPO-2007-Y , BOD7 atu < 20 mg/l > 90 %, 1/2 ka P < 0,7 mg/l > 90 %, 1/2 ka CODCr < 125 mg/l > tai 75 % (VNa 888/2006) Kiintoaine < 35 mg/l > tai 90 % (VNa 888/2006) PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ Näytteenottaja JoP JoP JoP JoP Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 8,0 7,0 7,5 Vesistöön mg/l ,0 8,0 7,0 7,5 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,0 0,85 0,79 1,1 1,5 1,1 1,3 Vesistöön kg/d 1,0 0,85 0,79 1,1 1,5 1,1 1,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 8,0 4,2 6,2 5,9 4,1 5,1 4,6 Käsitelty mg/l 0,25 0,29 0,60 0,40 0,27 0,48 0,38 Liukoinen fosfaatti-p mg/l <0,01 0,004 0,007 0,016 <0,01 0,012 0,010 Vesistöön mg/l 0,25 0,29 0,60 0,40 0,27 0,48 0,38 Tuleva kg/d 1,0 0,45 0,70 0,93 0,74 0,82 0,78 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,033 0,031 0,068 0,06 0,05 0,08 0,07 Vesistöön kg/d 0,033 0,031 0,068 0,06 0,05 0,08 0,07 liuk PO4-P kg/d 0,00 0,00 0,00 0,003 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,4 2,7 5,1 6,3 4,5 5,7 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,6 4,1 4,4 6,2 7,5 6,2 6,8 Vesistöön kg/d 5,6 4,1 4,4 6,2 7,5 6,2 6,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 6,4 2,7 5,1 6,3 4,5 5,7 5,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,3 4,0 4,7 7,0 7,2 6,9 7,1 Vesistöön kg/d 5,3 4,0 4,7 7,0 7,2 6,9 7,1 Käsittelyteho % 16-52,0 6, Kokonaisteho % 16-52,0 6, * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/3

46 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/ CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 5,1 5,1 5,5 6,0 7,8 6,8 7,3 Vesistöön kg/d 5,1 5,1 5,5 6,0 7,8 6,8 7,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 7,8 9, Vesistöön mg/l 7,8 9, Tuleva kg/d 26 6, , ,4 17,3 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,0 1,0 2,5 1,6 1,6 2,4 2,1 Vesistöön kg/d 1,0 1,0 2,5 1,6 1,6 2,4 2,1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,7 5,9 8,6 9,1 7,1 Käsitelty 5,2 7,1 9,6 9,6 7,9 Kemikaalit ALF-30 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,6 2,9 4,0 4,0 3,9 Käsitelty 2,9 2,2 2,8 2,5 2,6 ph Tuleva 7,2 6,9 7,2 7,1 7,1 Käsitelty 6,8 6,6 6,8 6,8 6,8 #DIV/0! Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty 0,50 2,08 0,69 0,32 0,9 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 0,5 1,00 1,7 1,10 1,1 Koli 44 C kpl/dl Happi mg O 2 /l 2,28-3,3 4,40 3,3 Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/3

47 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 5,4 4,4 4,7 6,6 5,3 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 5,4 4,4 4,7 6,6 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 9,6 9,6 9,6 9,6 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006 raja-arvot kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt Puhdistamon tulokset olivat paremmat kuin (puolivuosittaiset) lupaehtorajat ja Vna 888/2006:n vähimmäisvaatimukset kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta. Näytteet kerätty käsin virka-aikana, 4:t osanäytteet Puhdistamo savutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Vna 888/2006:n vähimmäisvaatimukset. Näytteet kerätty käsin virka-aikana 4 krt. I/ Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat 2/ Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat. Oulussa Kuivaniemen Vesi Oy Iin ympäristölautakunta PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virpi Ervasti Kuivaniemi_2015.xls Tulostettu / Printad Sivu 3/3

48 Tutkimustodistus (2) Pöyry Finland Oy PL Basware Näytetiedot Näyte Liete_lietepaketti laaja Näyte otettu Näytteen ottaja Jouni Paso Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Liete Tutkimus valmis Viite Kuivaniemen jvp liete Analyysi Menetelmä Yksikkö Liete_lietepaketti laaja Liete Tilavuuspaino Sis. men. g/l 992 ph-arvo, 25 C * ISO 10390:2005 6,6 Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % ka 31,6 Kuiva-aine % SFS 3008:1990 % 2,6 Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. % 6,8 Esikäsittely: märkäpoltto, kuningasvesi SFS-EN Suoritettu Alumiini * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka Arseeni modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka < 3 Elohopea 2:05 modif. SFS-EN ISO mg/kg ka < 0,01 Fosfori * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif Kadmium * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka modif. < 0,5 Kalium * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif Kalsium * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif Koboltti * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 2 Kromi * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka 8 Kupari * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 460 Lyijy * SFS-EN ISO 11885:09 modif. mg/kg ka 5 Magnesium modif. * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka 810 Mangaani modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka 96 Nikkeli modif. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka 5,8 Rauta modif. * SFS-EN ISO 11885: 09 mg/kg ka Sinkki * SFS-EN ISO 11885:09 mg/kg ka modif. 350 Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI

49 Tutkimustodistus (2) *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Mittausepävarmuudet saa pyydettäessä. ka=kuiva-aine Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi Puh Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy Pääkonttori: Upseerinkatu 1, Espoo VAT no. FI

50 Liite 3.1 1/4

51 Liite 3.1 2/4

52 Liite 3.1 3/4

53 Liite 3.1 4/4

54 Liite 3.2 1/4

55 Liite 3.2 2/4

56 , tehon tarkkailu Liite 3.2 3/4

57 Liite 3.2 4/4

58 Liite 3.3 1/4

59 Liite 3.3 2/4

60 , tehon tarkkailu Liite 3.3 3/4

61 Liite 3.3 4/4

62 Liite 3.4 1/4

63 Liite 3.4 2/4

64 , tehon tarkkailu Liite 3.4 3/4

65 Liite 3.4 4/4

66 Liite 3.5 1/2

67 Liite 3.5 2/2

68 Liite 3.6 1/4

69 Liite 3.6 2/4

70 Liite 3.6 3/4

71 Liite 3.6 4/4

72 Liite 3.7 1/4

73 Liite 3.7 2/4

74 Liite 3.7 3/4

75 Liite 3.7 4/4

76 Liite 3.8 1/4

77 Liite 3.8 2/4

78 , tehon tarkkailu Liite 3.8 3/4

79 Liite 3.8 4/4

80 Liite 3.9 1/4

81 Liite 3.9 2/4

82 Liite 3.9 3/4

83 Liite 3.9 4/4

84 Liite /4

85 Liite /4

86 Liite /4

87 Liite /4

88 Liite 4

89 Liite 5

90 Liite 6

91 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Liite 7.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap ja lp= kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. OIJÄRVI Verkot # mm kk pkk hauki ahven made lahna särki yhteensä I , ,5 II 6 46, ,5 III 4 30, ,5 V VI 16 2,5 11, ,3 26,3 VII ,6 0 19,5 0 25,1 VIII , , XII , ,5 I-III , ,5 kg/pkk 5,647 0,000 0,853 0,000 0,000 6,500 V-VIII 95 66,5 19, ,9 0,3 276,4 kg/pkk 0,700 0,207 0,000 1,999 0,003 2,909 XII , ,5 kg/pkk 0,000 0,000 2,300 0,000 0,000 2,300 I-XII ,5 19, ,9 0,3 398,4 kg/pkk 1,389 0,168 0,222 1,623 0,003 3,405 Katiskat kk pkk hauki ahven made särki yhteensä V 66 5,5 61, VI ,5 0 5,9 41,4 VII ,3 0 5,3 52,6 VIII 71 2,1 18,3 0 4,4 24,8 IX ,6 1,5 0,3 22,4 V-VIII ,6 154,6 0 15,6 185,8 kg/pkk 0,059 0,588 0,000 0,059 0,706 IX ,5 1,5 0,3 22,3 kg/pkk 0,000 0,759 0,056 0,011 0,826 V-IX ,6 175,2 1,5 15,9 208,2 kg/pkk 0,055 0,613 0,005 0,056 0,728 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki ahven käytössä kertoja aika h VI ,4 VII ,9 4,3 VIII ,1 1,5 VI-VII ,2 kg/kkr 1,800 0,568 Iskukoukut kk kpl pkk hauki ahven IV VI ,5 0,5 VII ,5 0,5 VIII ,5 0,7 IV kg/pkk 0,571 0,000 VI-VIII ,5 1,7 kg/pkk 0,461 0,009 IV-VIII ,5 1,7 kg/pkk 0,478 0,007 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Verkkojen likaantuminen (roskat, liete, humus) vaikeuttaa kalastusta (V-IX). Kaloissa ei makuvirhettä tai se on lievä. 2. Katiskojen likaantuminen vähäistä/vaikeuttaa pyyntiä (VII-VIII). Ei makuvirheitä. 3. Katiskojen likaantuminen vähäistä (V-VI), vaikeuttaa pyyntiä (humus, VII), voimakasta (lima, VIII-IX). Kaloissa mudan maku lievä (VIII), selvä (VIII-IX). 4. Oijärven tehokalastus on vienyt kaikki isommat ahvenet.

92 KIVIJOKISUU Liite 7.2 Rapumerrat kk mertoja merta-d rapu rapu kpl saalis vapautettu VII VIII * IX VII-IX kpl/md 2,409 1,135 *sisältää toisen ravustajan arvion 100 kpl Kalastajakohtaiset kommentit 1. Kivijoessa katiskojen likaantuminen (muta) vähäistä (V ap-vi ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp), voimakasta (VII-VIII). Heinä-elokuussa mahdotonta kalastaaa, vesi niin tummaa ja mutaista. 2. Pieniä rapuja oli paljon, noin puolet saaliista. 3. Kilpi ihan pehmyt, munia pyrstön alla, lopetin pyynnin toistaiseksi (23.7.). KUIVAJOKISUU Nahkiaismerrat, Kehuksenkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII IX VIII-IX kpl/pkk 0,468 Nahkiaismerrat, Myllykoski-Runtinkoski-Jääskönkoski kk kpl pkk nahkiainen VIII IX VIII-IX kpl/pkk 2,701 Kalastajakohtaiset kommentit 1. Oijärven säännöstelyluukut aukaistiin, vesi nousi metrin, pyynti loppui (19.9.) 2. Vesi nousi, lehtiä runsaasti (7.9.), lehtiä ja roskaa runsasti ( ). Oijärvellä laskettiin vedenpintaa kerralla, vesi nousi noin puoli metriä, merrat rikki/nurin, osan vei tulva, pyynti loppui (19.9.). 3. Mertojen likaantuminen (muta, turve) vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp), voimakasta (IX ap). Nahkiaisissa vahva mudan maku.

93 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A Oulu Kotipaikka Vantaa Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia Kuivajoen yhteistarkkailu v Ohessa toimitamme Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailuraportin vuodelta Oulussa Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Vapo Oy / Oulu Vapo Oy / Jyväskylä Turveruukki Oy Kuiva-Turve Oy JV-Josku Oy Simon Turvejaloste Oy Kuivaniemen Vesi Oy Ranuan kunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut, Ii Keski-Perämeren kalastusalue Kuivajoki ry / Mauri Huhtala LUKE, Oulu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (sähköinen jakelu) Lapin ELY-keskus (sähköinen jakelu) Lapin ELY-keskus, kalatalousyksikkö (sähköinen jakelu) Suomen ympäristökeskus (sähköinen jakelu)

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU V. 211 16WWE963 3.3.212 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 PL20, 90571 Oulu Puh. 010 3311 etunimi.sukunimi@poyry.com Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 2016 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Oheisena lähetämme velvoitetarkkailun

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Osa 2: Vesistötarkkailu

Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Osa 2: Vesistötarkkailu 16WWE075 4.5.011 Iijoen alaosan yhteistarkkailu v. 010 Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu Osa : Vesistötarkkailu 16WWE075 7.4.011 Iijoen alaosan yhteistarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2011 16WWE0275 16.4.2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2011 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012

IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2012 16UEC0057 25.4.2013 IIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU V. 2012 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KALANKASVATUSLAITOKSET OSA 1: KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU OSA 2: VESISTÖTARKKAILU

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 214 16X199572 21.4.215 LUONNOS VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017 1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2017

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2017 TARKKAILURAPORTTI 217 11562 24.4.218 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 217 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 217 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2014 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1642 Siikajoen yhteistarkkailu 214 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 214 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 29.4.215 Satu Ojala, FM limnologi Minna

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10642 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.4.2017 Tuomas Lahti, FM biologi Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK)

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Asia KALAJOEN KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016

Asia KALAJOEN KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 Oulu Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 3311 www.poyry.fi Päiväys 31.3.2017 Sivu 1 (1) Asia KALAJOEN KUORMITUSTARKKAILUN

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

INARIN KK:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

INARIN KK:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU INARIN LAPIN VESI OY INARIN KK:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 217 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU EUROFINS AHMA OY Projektinro: 1584 INARIN LAPIN VESI OY INARIN KK:N JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 Siikajoen yhteistarkkailu 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 13.5.213 Kari Kaikkonen, ins. Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Sisällysluettelo

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 8 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2016 HEL 2017-003570 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI JÄTEVESITUTKIMUS Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: 055722 Analyysit Vrk-virtaama *Kiintoaine GF/C *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Fosfori *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 15 16UEC115 12.4.16 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 15 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 15 2 Sisältö

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 SKAJOEN YHTEISTARKKAILU 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1642 Siikajoen yhteistarkkailu 215 i SKAJOEN YHTEISTARKKAILU 215 OSA I: KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 13.4.216 Satu Ojala, FM limnologi Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS

TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2016 16X193258 9.6.2017 korjattu 11.9.2017 TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 216 16X286489 27.4.217 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 216 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 216 Sisältö

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017

SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 TUNTURI-LAPIN VESI OY SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 10849 i TUNTURI-LAPIN VESI OY SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 Pyhäjoen yhteistarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 2017 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS

TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2015 16X193258 9.5.2016 TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2015 Yhteenveto

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2016 9.5.2017

Lisätiedot

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun Ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 87101 Kajaani Dnro: 1297Y0008-121 puh. 08-61631 ASIA Päätös hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot