VAPO OY JA PELSON VANKILA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014

2 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 Päivämäärä Laatijat Tarkastaja Tero Marttila Jari Heiskari Kannen kuva: Pelsonrimmen haihdutus-imeytysaltaan mittapato Ramboll Kiviharjuntie OULU P

3 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 1 3. HYDROLOGISET OLOT 2 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset 4 5. VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset 6 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaatu ja kuormitus Arvio päästöjen vesistövaikutuksista 8 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 9. LÄHTEET 10 LIITTEET Liite 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet Liite 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2014 Liite 3. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailutuloksia vuonna 2014 Liite 4. Tyrnävänjoen yläosan (Tyr47) vedenlaatutiedot vuosilta

4 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalue) alueelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 2014 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy 2014) mukaisesti. Vuonna 2014 turvetuotannon päästötarkkailussa oli mukana yksi tuotannosta poistunut jälkihoitovaiheessa oleva Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alue. Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään tarkkailupisteen (Tyr 47) vuosittain toteutettavalla veden laadun seurannalla. Pelsonrimmen ja Tyrnävänjoen tarkkailun näytteenotosta ja analyyseistä vastasi Ramboll Finland Oy. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden 2014 kuormitustarkkailusta vastasi vuonna 2014 Ahma Ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2015), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat, teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2011) mukaisesti ja tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2, joen kokonaispituus on 78,7 km ja järvisyys 0,5 %. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki, joka on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja laskee Liminganlahteen, joka Natura-alueena (FI , SCI ja SPA) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oiva-tietokanta 2015). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Biologisista tekijöistä piilevät ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläinseuranta hyvää tilaa. Erittäin korkeat ravinnepitoisuudet laskevat ekologisen tilan luokan välttäväksi. Temmesjoen pohjapadon ja 8-tien sillan havaintopaikoilta vuosina mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus noin 95 µg/l ilmentää huonoa tilaa ja kokonaistyppipitoisuus 1150 µg/l tyydyttävää tilaa. Vuosittaisten ph-minimien keskiarvo 5,95 ilmentää erinomaista tilaa. Korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta painottaen Temmesjoen tila-arvioksi tuli huono. Kemialliselta tilaltaan joki on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila siltä osin saavutettu (Oivatietokanta 2015). Temmesjoen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista sekä metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä. Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Päällyslevät ilmentävät hyvää tilaa, pohjaeläimet erinomaista ja sähkökoekalastukset tyydyttävää tilaa. Biologisten laatutekijöiden ELS-arvojen keskiarvo ilmentää hyvää tilaa mutta huono fysikaalis-kemiallinen luokka laskee ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila saavutettu (Oiva-tietokanta 2015). Korkea kokonaisfosforipitoisuus ja alhaiset ph-minimit asettavat Tyrnävänjoen huonoon fysikaalis-kemialliseen luokkaan. Havaintopaikan (Tyrnävänjoki 4-tien silt) vuoden vedenlaatutietojen perusteella kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 101 µg/l ilmentää huonoa tilaa, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1347 µg/l tyydyttävää tilaa ja ph-minimiarvojen keskiarvo 4,8 ilmentää huonoa tilaa (Oiva-tietokanta 2015). Tyrnäväjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa.

5 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus on kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 2-1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus fosforikuormituksesta on 71 % ja typpikuormituksesta 51 %. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on 1-2 % luokkaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Kuva 2-1. Pintavesien fosfori- ja typpikuorituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ) Hyvä ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). 3. HYDROLOGISET OLOT Vuoden 2014 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 4,5 ºC, mikä oli 1,9 ºC vertailukauden keskiarvoa (2,6 ºC) enemmän. Helmi-, maalis-, heinä- ja joulukuussa oli vertailujaksoa lämpimämpää ja lokakuussa hieman kylmempää (Kuva 3-1). Vuoden 2014 sadesumma oli 517 mm, mikä oli 24 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) pienempi. Tavanomaista sateisempaa oli heinä- ja lokakuussa sekä keskimääräistä vähemmän tammi-, huhti- elo- ja syyskuussa (Kuva 3-1). Vuonna 2014 talvi (tammi- maaliskuu) oli erittäin vähäluminen). Kuva 3-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 2014 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos ilmastokatsauslehdet 2014)

6 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Temmesjoessa ja Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä, joten Temmesjoen suualueen (F=1181 km 2 ) ja Tyrnäväjoen yläosan (F= 109 km 2 ) virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 2014 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien keskiarvona (Taulukko 3-1, Kuva 3-2). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Malli laskee virtaaman jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Taulukko 3-1. Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (lähtöaineisto: SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Tyrnävänjoki yläosa Temmesjoki suualue F = 1181 km 2 F = 109 km (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ vuosi 10,6 9,6 1,3 1,3 MQ kesä-syys 3,4 6,2 0,40 0,80 MNQ kesä-syys 1,3 1,5 0,10 0,20 MHQ kesä-syys 9,4 20 1,8 3,1 Kuva 3-2. Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 2014 sekä vuorokauden keskimääräinen virtaama jaksolla SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Vuonna 2014 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 10,6 m 3 /s eli noin 10 % vuosien keskimääräistä virtaamaa suurempi. Virtaamat Temmesjoessa olivat vuonna 2014 alkuvuodesta tavanomaista suuremmat. Vähäisestä lumen määrästä johtuen kevättulvat huhti toukokuussa jäivät pieneksi. Kesällä (kesä-syyskuu) Temmesjoen keskivirtaama oli lähes puolet pitkän ajan virtaamista. Vuoden 2014 tulvahuippu osui loka marraskuun vaihteeseen, jolloin satoi tavanomaista enemmän. Vesistömallin arvojen perusteella Tyrnävänjoen yläosalla vuoden 2014 keskivirtaama 1,3 m 3 /s oli sama kuin pitkän ajan keskiarvo. Kuten Temmesjoessa, myös Tyrnävänjoessa kesän virtaamat olivat tavanomaista alhaisempia ja vuoden suurin virtaamapiikki osui marraskuun alkupuolelle (Kuva 3-2).

7 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2014 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 552 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 175,9 ha ja tuotannosta poistunutta 376,5 ha. Jälkikäytössä oli 316,6 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan (Taulukko 4-1). Alueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 4-1. Liminganlahden turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2014 (PVK = pintavalutuskenttä) Suo Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta kasvittumaton Purkuvesistö Tuotannossa Tuotantokunnossa Kuormittavaala yhteensä Kasvit tunut Metsä talous Jälkikäyttö Peltoenergia Muu (ei hallussa) lupa-ala ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha Jouttenoinen PVK 53,2 67,0 120,2 120,3 Pelsonrimpi (KAI) PVK / laskeutusallas 43,0 5,0 24,0 72,0 11,9 11,9 Pelsonrimpi (KAI) haihdutus / imeytys 0,0 0,0 60,8 60,8 91,7 91,7 Pelsonrimpi (KAI) yhteensä yhteensä 43,2 5,0 85,0 132,8 103,6 11,9 91,7 249,5 Raja-aava (KAI) laskeutusallas 10,0 11,9 21,9 0,0 Raja-aava (KAI) PVK / laskeutusallas 0,0 0,0 68,3 68,3 16,0 16,0 Raja-aava (KAI) yhteensä yhteensä 10,0 0,0 80,2 90,2 16,0 16,0 106,3 Tuulisuo (KAI) PVK / sarkaojarakenteet 33,0 13,8 72,5 119,3 65,0 25,0 40,0 183,5 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) laskeutusallas 0,0 50,0 50,0 122,0 6,0 20,0 96,0 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) haihdutus / imeytys 17,0 0,7 21,8 39,5 10,0 10,0 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) yhteensä yhteensä 17,0 0,7 71,8 89,5 132,0 6,0 30,0 96,0 245,0 Vesistöalue yhteensä 156,4 19,5 376,5 552,0 316,6 25,0 6,0 57,9 227,7 904,6 Vuonna 2014 Liminganlahden turvetuotantoalueiden tarkkailua totutettiin tuotannosta poistuneella jälkihoitovaiheessa olevalla Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alueella jaksolla kerran kuukaudessa otettavin vesinäyttein. Virtaamamittaus ei kuulu jälkihoitovaiheessa olevan alueen tarkkailuun. Taulukko 4-2. Liminganlahden vuoden 2014 päästötarkkailupisteiden koordinaatit Suo Tarkkailupisteen sijainti Tunnus Tyyppi Koordinaatit (YKJ) Pelsonrimpi (lohkot 1-2) Haihdutus-imeytysaltaat1-3 hai1-3 jälkihoito Tarkkailun tulokset Pelsonrimmen lohkojen 1-2 jälkihoitovaiheen tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenlaatunäytteet saatiin otettua touko-, kesä- ja heinäkuun tarkkailukierroksilla. Elokuun ja syyskuun näytekierroksilla suolta ei virrannut vettä joten näytteitä ei saatu otettua. Haihdutus-imeytysaltaalta lähtevä vesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,8 6,2. Humusta kuvaava COD Mn -pitoisuudet vaihtelivat µg/l ja ravinteista kokonaisfosforipitoisuudet µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Vedestä mitatut kiintoainepitoisuudet vaihtelivat 5,0 45 mg/l (liite 2, Taulukko 4-3). Taulukko 4-3. Pelsonrimmen (lohkot 1-2) vedenlaatutulokset v Näyte pvm. ph COD Mn Kok.P Kok.N kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (lohkot 1-2), haihdutus-imeytysaltaat 1-3 (hai 1-3) , , , , , , ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä keskiarvo 6, keskihajonta 0,

8 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Tarkkailukauden ominaiskuormitusluvut (liite 2, Taulukko 4-4) laskettiin veden keskimääräisten pitoisuuksien (COD Mn 55 mg/l, Kok.P 218 µg/l, Kok.N 2000 µg/, kiintoaine 21 mg/l) sekä SYKE:n vesistömallijärjestelmästä saatujen Tyrnävänjoen yläosan alueen (58.053) simuloitujen valuma- (3,6 l/s km 2 ) ja virtaama-arvojen (625 m 3 /d) perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Pelsonrimmen lohkojen 1-2 kuormittavan tuotannosta poistuneen kasvittoman alan 60,8 ha päästöt (kg/d) jaksolla on laskettu ominaiskuormitusarvojen ja pinta-alan avulla (Taulukko 4-5). Taulukko 4-4. Pelsonrimmen lohkojen 1-2 ominaiskuormitusarvot (g/ha d) ja kuormittavan alan 60,8 ha päästöt (kg/d) jaksolla Pelsonrimpi (lohkot 1-2), Kuormittava-ala COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine (ha) g/ha d kg/d g/ha d kg/d g/ha d kg/d g/ha d kg/d Bruttokuormitus 60, ,67 0,041 6,2 0, ,0 Nettokuormitus 60,8 0,61 0,037 4,6 0, ,8 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (Taulukko 4-5) on saatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2015). Laskenta on tehty pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2014 tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella (Liite 3). Tulosten perusteella vuoden 2014 kuormitukset olivat happea kuluttavan orgaanisen aineen (COD Mn ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lähelle vuoden 2010 tasoa, jolloin päästöt olivat vertailujakson alhaisimmat. Kiintoainepäästöt olivat vertailujakson keskitasoa. Taulukko 4-5. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantoalueittain vuonna Vertailuna vuosipäästöt v Suo Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen E Pelsonrimpi (KAI) , J Raja-aava (KAI) E Tuulisuo (KAI) E Pelsonsuo (osa) (KAI) , E Yhteensä Vuosi Vuosi Vuosi vuosi Vuosi Vuosi Kesäaikaiset päästöt (Taulukko 4-6) on laskettu Pelsonrimmen haihdutus-imetysaltaan kautta meneviä päästöjä (Taulukko 4-4) lukuun ottamatta liitteessä 3 esitettyjen muiden Pohjois- Pohjanmaan alueella vuonna 2014 tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella. Taulukossa (Taulukko 4-6) on esitetty vertailuna vuosien 2008 ja 2012 kesäaikaiset päästöt, jolloin Liminganlahden alueen turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kesän 2014 lasketut päästöt olivat pienemmät kuin vertailuvuosina 2008 ja Taulukko 4-6. Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä Vertailuna kesäaikaiset päästöt vuosilta 2012 ja 2008, jolloin turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa tarkkailussa. Suo Purkuvesistö Kuormittava-ala yhteensä Bruttokuormitus Nettokuormitus COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen ,2 35 0,05 1,1 6,0 0,04 0,67 4,9 Pelsonrimpi (KAI) ,8 31 0,07 1,1 7,6 0,06 0,68 6,8 Raja-aava (KAI) ,2 24 0,04 0,87 5,5 0,03 0,51 4,6 Tuulisuo (KAI) ,3 35 0,05 1,1 6,0 0,04 0,67 4,9 Pelsonsuo (Tyrnävänjok ,5 15 0,05 0,74 7,3 0,04 0,48 6,7 Vesistöalue yhteensä ,26 4,9 32 0,20 3,0 28 Kesä ,0 21, ,8 15,1 191 Kesä , ,2 5,1 54

9 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2014 vesistötarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävänjoen yläosalla Ylipään (Tyr47) tarkkailupisteellä touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa toteutetulla vesinäytteenotolla. Toukokuun alussa otettua näytettä lukuun ottamatta heinä-, elo- ja syyskuun vesistönäytteenotto tehtiin saman päivänä kuin päästötarkkailunäytteenotto Pelsonrimmin tarkkailukohteella. Tyrnävänjoen Ylipään havaintopisteen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain riippumatta siitä onko turvetuotantoalueita päästötarkkailussa. Näytepiste kuuluu myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuun. 5.2 Tarkkailun tulokset Ylipään havaintopisteen vedenlaatutulokset vuosilta on esitetty liitteessä 4. Vedenlaatutulokset ennen vuotta 2014 on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja vuoden 2014 tulokset ovat Ramboll Analytics:n määrittämiä. Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella veden happitilanne (8,2 10,8 mg/l) oli tyydyttävä tai hyvä, vesi lievästi hapanta (ph-arvot 6,4 6,9) tummaa (väriluku mg Pt/l), runsashumuksista (COD Mn -pitoisuudet mg/l) ja rautapitoista ( µg/l). Ravinnepitoisuudet (kokonaisfosfori µg/l, kokonaistyppi µg/l) kuvastavat rehevää vesistöä. Epäorgaanista typpeä esiintyi touko-, heinä- ja elokuun näytteissä. Fosfaattifosforia esiintyi runsaasti jokaisella näytekierroksella. Veden laadussa ei ollut havaittavissa selviä poikkeamia (Kuva 5-1, liite 4). Kuva 5-1. Tyrnäväjoen yläosan (Ylipää) COD Mn-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vuosina

10 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa (Taulukko 6-1) on esitetty tarkkailunäytteistä lasketut Pelsonrimmen haihdutusimeytysaltaalta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jälkihoitovaiheessa olevan turvetuotantoalueen vesi oli happamampaa ja veden humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat suuremmat kuin vastaanottavassa vesistössä Tyrnävänjoessa. Taulukko 6-1. Pelsonrimmen kuivatusvesien sekä Tyrnävänjoen keskimääräinen vedenlaatu vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella (n=näytemäärä). n ph CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (hai1-3) 4 6, Tyrnävänjoki (Tyr 47) 4 6, Turvetuotannon kesäaikaisesta kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti Tyrnäväjoen yläosalle ja Temmesjoen suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesuon laskennallinen kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 6-2. Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 0,4 0,76 3,0 6,0 110 Kesän keskiarvo (netto) 0,4 0,67-4,6 68 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 3,4 0,11 0,5 0,9 17 Kesän keskiarvo (netto) 3,4 0,10-0,7 10 Pelson turvetuotantoalueet (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) muodostavat noin 5 % Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta. Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) heinä syyskuussa 2014 mitatuista pitoisuuksista (liite 4) turvesoiden laskennalliset bruttolisäykset (Taulukko 6-2) ovat kiintoaineelle 6,5 %, happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ) 10,5 %, kokonaisfosforille 6,0 % ja kokonaistypelle 12,9 %. Nettolisäykset ovat kiintoaineelle 5,7 %, kokonaisfosforille 4,6 % ja kokonaistypelle 7,1 %. Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella selvästi havaittavissa ja huonontavat omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueesta johtuen vesistö olisi ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää.

11 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon viemäröinnin piirissä on noin 120 asukasta. Puhdistamon vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 2014 käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Ahma Ympäristö Oy ja raportointi on tehty erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 2015). Vuonna 2014 puhdistamolta johdettiin vesiä yhteensä m 3 (39 m 3 /d). Vesistöön johdettu kuormitus oli 0,06 kg/d BOD 7, 0,02 kg/d fosforia, 0,6 kg/d typpeä, 0,8 kg/d kiintoainetta ja 2,3 kg/d COD Cr. Vesistöön johdetun veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 20 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 0,4 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 16 mg/l (Ahma Ympäristö Oy 2015). 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jätevedenpuhdistamolta lähtevissä vesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin Tyrnävänjoessa. Taulukko 7-1. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja Tyrnävänjoen keskimääräinen laatu vuonna Kok.P Kok.N Kiintoaine µg/l µg/l mg/l Vankilan jvp Tyrnävänjoki (Tyr 47) Taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden keskimääräisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä puhdistamon kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 7-2. Arvio Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo 0,4 0,02 0,6 17 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo 3,4 0,003 0,1 2,0 Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) havaituista pitoisuuksista puhdistamon laskennallinen pitoisuuslisäys kiintoaineelle on noin 0,2 %, fosforille noin 0,6 % ja typelle noin 2 %. Vaikutukset Temmesjoen suulla ovat arvion perusteella pienet. Puhdistamolta vesistöön johdettavien vesien vähäisestä määrästä johtuen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa ovat varsin pieniä. Puhdistamo sijaitsee myös etäällä Tyrnävänjoesta ja Temmesjoesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä puhdistamon jätevesien pitoisuuslisäykset tarkastelupisteillä ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. Puhdistamon jätevesien vaikutukset ovat kuitenkin suuremmat heti puhdistamon alapuolisissa purku-uomissa kuten Kantokanavassa, jossa vesimäärät ovat pienemmät kuin Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa, eikä sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja ole ehtinyt tapahtua kuin alemmissa purku-uomissa.

12 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vuonna 2014 turvetuotannon päästötarkkailussa oli tarkkailuohjelman mukaisesti jälkihoitovaiheessa oleva Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alue, jonka vedenlaatua seurattiin touko syyskuussa kerran kuukaudessa otettavin näyttein. Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään tarkkailupisteen (Tyr 47) vuosittain toteutettavalla veden laadun seurannalla. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vankila oli mukana vesistötarkkailun osalta. Liminganlahden turvetuotannon päästöt laskettiin vuonna 2014 pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueen muiden turvetuotantoalueiden tarkkailusta saadun aineiston perusteella. Myös kuormitusvaikutusten arvio purkuvesistön laatuun perustui samoihin lähtötietoihin. Teoreettisten laskenta-arvioiden perusteella Pelson turvetuotantoalueiden kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisät ovat selvästi havaittavissa ja lisäävät osaltaan kuormitusta Tyrnävänjoessa. Vastaavasti koko valuma-alueen turvetuotannon pitoisuusvaikutukset ovat arvion perusteella varsin pienet Temmesjoen suulla. Pelson keskusvankilan jätevesien kuormituksen pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat arvion perusteella turvetuotannon vaikutuksia pienemmät jäteveden vähäisestä määrästä johtuen. Liminganlahden alueen kuormittajien päästö- ja vaikutustarkkailua ehdotetaan jatkettavan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulussa RAMBOLL FINLAND OY Jari Heiskari projektipäällikkö, FM Tero Marttila ympäristösuunnittelija, DI JAKELU Vapo Oy noora.huotari@vapo.fi, petri.tahtinen@vapo.fi Pelson vankila reijo.virkkunen@om.fi Senaatti kiinteistöt juha.keranen@senaatti.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi, anne.portaankorva@ely-keskus.fi, jaana.rintala@ely-keskus.fi, tarja.laatikainen@ely-keskus.fi, markus.huolila@ely-keskus.fi, pertti.o.heikkinen@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjoispohjanmaa@ely-keskus.fi, kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Oulun seudun ympäristötoimi (Liminka, Muhos) jaana.kiiski@ouka.fi Vaalan ympäristönsuojeluviranomainen ilkka.lyttinen@vaala.fi, kalle.kurtti@vaala.fi

13 LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA LÄHTEET Ahma Ympäristö Oy Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2014; Käyttö- ja päästötarkkailu Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaus lehdet. Lapin Vesitutkimus Oy Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Oiva-tietokanta Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Osa 2: Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Ramboll Finland Oy Vapo Oy ja Pelson vankila. Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille

14 LIITE 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

15

16 LIITE 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

17 Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2014 Tulokset toimitetaan: Suo: Pelsonrimpi (lohkot 1-2) Vesien käsittely: Haihdutus-imeytysaltaat Vapo Oy: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Haihdutus-imeytysaltaat, mittapato (hai 1-3) Kainuun ELY-keskus: Tarkkailu: Jälkihoito Koodinaatit: , Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 203,1 ha Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Vesistöalue Tyrnävänjoen yläosan alue Vaalan kunta: Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hai , , , , hai , , , ,5 4, hai , ,0 54 0,2 1, hai , , , hai hai KESÄ keskiarvo 6, KESÄ ( ) Bruttokuormitus g/ha d 625 3, ,67 6,2 66 keskihajonta 0, Nettokuormitus g/ha d 0,61 4,6 63 Lisätiedot ja havainnot: , , , , vain mittapadon alta tuli vettä, näyte mittapadon alapuolisen rumpuputken päästä , ei virtaamaa, ei näytettä Pelsonrimmellä ei virtaamamittausta, jakson (KESÄ) valuma- ja virtaa-arvot laskettu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä Tyrnäväjoen yläosan alueen simuloiduista valunta-arvoista. Jakson ominaiskuormitusarvot laskettu kesällä saatujen näytteiden pitoisuuskeskiarvojen ja vesistömallista sadun keskimääräisen valuman perusteella Pelsonrimpi (lohkot 1-2) l/s km 2 Valuma näytteenotto vesistömalli 25,0 mg/l Kiintoaine g/ha/d , , , , ,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus µg/l 500 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 4000 Kokonaistyppi g/ha/d ,3 2,0 1,8 1, , ,0 0,8 0,5 0, ,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus ominaiskuormitus pitoisuus Sivu 1 (1) Pelsonrimpi_lohkot1-2_ xls; tulostus /15:38

18 LIITE 3. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailutuloksia vuonna /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

19 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun tuloksia vuodelta 2014 (lähde Pöyry Finland Oy 2015) Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana n= tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu kesäaikana n= tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta.

20 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta.

21 LIITE 4. Tyrnävänjoen yläosan (Tyr47) vedenlaatutiedot vuosilta /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

22 Tyrnävänjoen Ylipään havaintopisteen vedenlaatu Paikka/ Aika Lämp ötila Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameus Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (TYr47) ,4 68 7,8 6, , ,2 22, ,7 81 7,4 6, ,4 31, ,1 38 5,6 6, ,3 17, , ,2 89 8,4 6, ,2 3, , ,8 84 8,3 7, , ,1 30 4,4 6, ,9 18, , ,7 80 7,8 7, ,5 25 4, , ,4 6, ,4 9,6 6, ,2 9,5 6, ,9 31, ,5 75 7,6 23, ,8 29, ,1 58 8,4 6, ,8 17,8 6, , ,9 88 8,7 6, ,4 22,9 6, , ,7 70 7,6 6, ,2 8, ,2 58 8,4 6, ,9 22,9 4, , , , , ,9 21 9, , ,3 81 7, ,2 30,9 8, , ,2 6, ,4 16,8 8, ,2 83 7,1 7, , ,1 26,4 5, ,9 7, ,2 24,8 5, ,2 47 6,8 6, ,2 18, ,2 84 8,4 6, ,3 28,6 7, ,5 84 7,7 6, ,8 24,5 2, ,1 62 9,1 6, ,2 26, ,4 81 7,9 6, ,5 23, ,8 83 8,1 6, ,3 22, ,4 82 8,8 6, ,3 24 6, ,4 46 6, ,6 24,6 7, ,7 77 6,9 6, ,6 31 4, ,2 85 8,5 6, ,8 25,8 8, ,5 6, ,4 35,1 12, , ,9 6, ,2 25,7 7, ,3 8,4 6, ,8 25,5 6, , , ,6 8, ,3 82 8,2 8 6, ,1 29,3 10, ,1 2,4 7, ,8 15, ,1 53 7,7 6, , ,8 7, ,2 85 7,9 6,7 6, , ,4 24, ,5 6, , ,6 22, , ,4 6, ,9 10, ,3 84 8,4 4,8 6, ,5 26,4 6, ,4 85 9,1 5,3 7, ,8 22,6 6, , ,2 22, ,6 6, ,2 31, , ,4 23, , ,2 44, ,7 7, ,7 39, ,2 6, ,3 45, , ,8 41, , ,8 10,8 33, ,9 76 7,5 10 6, , ,3 74 7,1 12 6, , , ,8 65 7,7 5, ,9 29 1, ,3 62 6, ,3 36 7, ,8 78 8,3 6, , , , ,5 40 9, ,1 72 6,8 6, , ,1 56 5, , ,9 71 7,5 6, , ,5 10,8 6, ,3 23 4, ,6 8,2 6, , ,9 9,1 6, , ,1 11,3 6, , ,1 <4 min 0,1 30 4,4 2,4 5, , ,9 7,7 1, <4 maks 20, , ka 11,1 73 8,2 14 6, ,