TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

Transkriptio

1 Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216

2 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 Päivämäärä Tekijä Tarkastaja Hyväksyjä Tero Marttila, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Noora Huotari Vapo Oy, Heli Kirvesoja Turveruukki Oy Kannen kuva: Paskonevan pintavalutuskentän pvk1 mittapato Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A 922 OULU P

3 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HYDROLOGISET OLOT 3 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymentelmien tehon tarkkailu Lupamääräykset ja niiden toteutuminen Muut tarkkailut Muu kuormitus Siikajoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuosittain toistuva tarkkailu Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2- luvulla Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Arvio päästöjen vaikutuksesta YHTEENVETO LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1. Tarkkailuvelvollisten soiden ja vesistöpisteiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2. Päästötarkkailutulokset 216 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot Liite 4. Jousilammen vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta

4 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 216 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) sekä ohjelman jälkeen voimaan tulleiden lupapäätösten mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Turvetuotannon vuosittainen tarkkailukausi on ollut ennen marraskuun alusta seuraavan vuoden lokakuun loppuun asti. Vuonna 216 tarkkailujakso muutettiin vastaamaan valvovan viranomaisen hyväksynnällä kalanterivuotta Vuonna 216 tarkkailussa oli mukana kesällä yhteensä 19 turvetuotantoaluetta, joista 15 ympäristölupamääräysten mukaisessa tarkkailussa. Vapo Oy:llä alkoi vuonna 216 omaehtoinen 3 vuotta kestävä 1-projekti jossa kaikki yhtiön turvetuotantoalueet ovat tarkkailussa. Siikajoen alueella 4 tarkkailuista turvetuotantoalueista (Jousineva, Jyletneva, Kivineva, Korteneva) kuuluivat tähän omaehtoisen tarkkailun piiriin. Näiden soiden tarkkailutuloslakanat on esitetty vain raportin liitteessä 2, eivätkä niiden tulokset ole mukana taulukoiden keskiarvoissa, mutta päästöjen laskentaan käytettävässä aineistossa ne ovat mukana siltä osin kuin ne täyttivät kriteerit (luotettavasti toiminut jatkuvatoiminen virtaamamittaus). Soista yhdeksän oli koko tarkkailukauden ajan ympärivuotisessa tarkkailussa, neljä jälkihoitovaiheen tarkkailussa ja loput tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa tai tarkkailu alkoi keväällä ja jatkui ympärivuotisena (Taulukko 1-1). Vuosipäästöjä sekä PPO:n yhteistarkkailuun kuuluneiden soiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217). Vesistötarkkailua toteutettiin vuosittaisten vesistöpisteiden lisäksi 25 alueellisella pisteellä tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Ramboll Finland Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille , jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitusja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 216. Tarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Turvetuottajat ovat mukana kyseisessä ohjelmassa kalasto- ja pohjaeläintarkkailun osalta. Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat erilliset tarkkailuohjelmansa.

5 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 1-1. Siikajoen tarkkailuohjelman mukaiset turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y=ympärivuotinen tarkkailu jh=jälkihoitovaiheen tarkkailu T=tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu KP=kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vihreällä merkityt ylimääräisessä tarkkailussa S=tuotantovaiheen suppea tarkkailu x=tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Oranssilla merkityt ohjelmasta poiketen ei tarkkailtu tai ei tarkkailla Suo Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Paavolan Turve Ky Isoneva PSY/1/9/2 x Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI/3/213/1, VHO/13/329/1 jh x Viimeinen tuotantovuosi 214. Lupaprosessissa. Hevoskorpi PSAVI/82/11/1 Y x Honkaneva PSAVI/121/12/1 jh x Viimeinen tuotantovuosi 212. Hourunneva PSAVI/164/215/1 Y x Huhanneva PSAVI/13/216/1 x Huhtineva PSY/1/4/2, VHO/5/383/3 x Lupaprosessissa. Hukanneva PSAVI/125/11/1 jh x Viimeinen tuotantovuosi 214. Iso-Manninen PSY/73/9/2 T x Jylenneva PSAVI/52/11/1 x Järvineva PSY/98/9/2, VHO/1/754/3 x Karjoneva PSAVI/26/12/1 Tuotanto on loppunut, jälkikäytössä ei enää Kupukkaneva PSY/61/9/2 Lahnasneva PSY/42/8/2 s Paloneva PSAVI/124/11/1 x Peuraneva PSY/7/8/2, VHO/8/555/3 Pikarineva PSAVI/12/1/1; VHO/12/11/1 x Lupaprosessissa Pullinneva PSAVI/127/12/1 Y Y Y Vuosikuormitustarkkailu (PPO) Savaloneva PSY/4/4/2 x Lupaprosessissa Tahkoneva PSAVI/74/216/1 x Tervasneva PSY/61/8/2 x Vesiläisenneva PSAVI/523/213/1, VHO/14/95/2, x KHO 2856 Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä)* PSAVI/99/1/1 x x Ei tarkkailua: Valmistelua ei ole vielä aloitettu Jousineva PSAVI/174/216/1, päätöksestä valitettu VHO:een x Päätöksellä ei vielä lainvoimaa, valitettu VHO:een Joutenneva PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 jh Lopputarkastus pidetty , tarkkailuvelvoitteet päättyneet Jyletneva PSAVI/33/12/1; VHO 13/34/1 x Kivineva PSAVI/179/215/1, päätöksestä x valitettu VHO:een Korteneva PSAVI/39/11/1; VHO/11/361/1 x Päätöksellä ei vielä lainvoimaa, valitettu VHO:een Kureluijanneva PSAVI/32/12/1; VHO/13/342/1 jh Lopputarkastus pidetty , tarkkailuvelvoitteet päättyneet Kärjenrimpi-Puronräme PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 x x x (pvk1) Kärjenrimpi-Puronräme PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 s (pvk2) Mankisenneva PSY 87/9/2; VHO 1/719/3; KHO ,taltio 12 x Navettarimpi PSAVI/121/215/1 x Yksi lupa koko alueelle, ei erikseen Parkkisenrimpi PSAVI/122/215/1 x Paskoneva PSY/16/9/2 x x Piipsanneva PSAVI/54/215/1 x Saarineva PSY/14/8/2 x x x Sauvasuo PSY 83/9/2 x Varisneva PSY/9/6/2; PSAVI/56/213/1 Lopputarkastus pidetty , tarkkailuvelvoitteet päättyneet * ) lupa ei vielä lainvoimainen ohjelmaa tehtäessä

6 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA HYDROLOGISET OLOT Vuoden 216 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 3,7 ºC, mikä oli 2,2 ºC vertailukauden keskiarvoa (1,5 ºC) korkeampi. Kevättalvi ja kevät helmikuusta toukokuuhun välinen jakso sekä joulukuu olivat selkeimmin keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuukaudet kesä elokuu oli lämpötilojen perusteella lähellä pidemmän ajan keskiarvoja (Kuva 2-1). Vuoden 216 sadesumma oli 574 mm, mikä oli 33 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) suurempi. Kesäkuukaudet kesä elokuu olivat keskimääräistä sateisempia. Vastaavasti keväällä ja erityisesti alkusyksyllä syys - lokakuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Kuva 2-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 216 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos kuukausikatsaukset 216, Siikajoen virtaamaa mitataan Länkelässä (F = km 2 ), joka sijaitsee joen alaosalla noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Tarkkailukauden 216 ( ) päivittäiset sekä kuukauden keskimääräiset virtaamat sekä vertailujakson kuukauden keskimääräiset virtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 2-2). Tarkkailukaudella 216 Länkelässä mitattiin 5 lähes yhtä korkeaa tulvahuippupiikkiä; huhtikuussa yksi, heinäkuussa kaksi, elokuussa yksi sekä joulukuussa yksi. Kesän keskivirtaama oli kaksinkertainen vertailujakson keskiarvoon nähden mutta pienempi kuin vuonna 215 (Taulukko 2-1). Taulukko 2-1. Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä tarkkailukausilla sekä vertailujaksolla (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ (vuosi) 52,2 63,7 46, ,3 39,9 MQ (kesä-syyskuu) 53,5 6,8 18,5 2,8 6,3 26,1 NQ (kesä-syyskuu) 8,2 8,2 5, 4,9 1,2 19,4 HQ (kesä-syyskuu) 178, ,8

7 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 2-2. Päivittäiset sekä kuukausikeskiarvovirtaamat Siikajoen Länkelässä vuonna 216 (ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä, poimittu ) sekä vertailujaksolla keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212) 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 216 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 19 turvetuotantoaluetta. Soista yhdeksän oli koko tarkkailukauden ajan ympärivuotisessa tarkkailussa, neljä jälkihoitovaiheen tarkkailussa ja loput tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa tai tarkkailu alkoi keväällä ja jatkui ympärivuotisena. Vapo Oy:llä on käynnistynyt vuonna 216 ns. 1-projekti, jossa jokaista yhtiön turvetuotantoaluetta tarkkaillaan seuraavan kolmen vuoden ajan. Siikajoen alueella ohjelmaan kuulumatonta omaehtoista 1-projektiin kuuluvaa tarkkailua toteutettiin Jousinevalla, Jyletnevalla, Kivinevalla ja Kortenevalla. Ympäristölupien velvoittamista tarkkailukohteista Turveruukki Oy:n Hevoskorpi, Houruneva sekä Vapo Oy:n Kärjenrimpi-Puronräme (pvk2), Mankisenneva (pvk2), Paskoneva, Piipsanneva, Saarineva ja Sauvasuo olivat ympärivuotisessa tarkkailussa. Navettarimmellä uuden kemikalointiaseman valmistumisen myötä aloitettiin tarkkailu keväällä joka jatkui vuoden loppuun asti. Tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa olivat Turveruukki Oy:n Iso-Manninen sekä Vapo Oy:n Parkkisenrimpi. Jälkihoitovaiheen tarkkailua toteutettiin Turveruukki Oy:n Hangasnevalla (Siikajoki), Honkanevalla, Hukannevalla sekä Vapo Oy:n Kureluijannevalla. Kureluijannevan osalta päästötarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna, koska alueelle on tehty uutena maankäyttömuotona kosteikko, eikä alueelta voida siten jälkihoitovaiheessa ottaa edustavia päästövesinäytteitä. Pullinneva, Kärjenrimpi-Puronräme (pvk1) ja Mankisenneva (pvk1) kuuluvat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217). Suurimmalla osalla turvetuotantoalueista tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Siikajoen vesistöalueella kesällä 216 tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3-1) ja soiden sijainti esitetty liitteessä 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.

8 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-1. Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailukohteet kesällä 216. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailut vuonna 216 Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Vesienkäsittely PVK Tehon Huom. kesä / talvi ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Hevoskorpi Turveruukki Oy pvk1 Ympärivuotinen Houruneva Turveruukki Oy pvk1/la3 X Ympärivuotinen Iso-Manninen Turveruukki Oy pvk X Pullinneva Turveruukki Oy pvk1 kyllä PPO: Vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy pvk1 PPO: Vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy pvk2 Ympärivuotinen Mankisenneva Vapo Oy pvk1 PPO: Vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva Vapo Oy pvk2 kyllä X Ympärivuotinen Navettarimpi Vapo Oy kem1/la6 X tarkkailu aloitettu kesällä, jatkui vuoden loppuun Parkkisenrimpi Vapo Oy pvk1 X Paskoneva Vapo Oy pvk1 X Ympärivuotinen Piipsanneva Vapo Oy pvk4/la9 Ympärivuotinen Saarineva Vapo Oy pvk1 X Ympärivuotinen Sauvasuo Vapo Oy pvk1 X Ympärivuotinen Jälkihoitovaihe Hangasneva(Siikajoki) Turveruukki Oy kosteikko Honkaneva Turveruukki Oy la2 Hukanneva Turveruukki Oy la2 Kureluijanneva Vapo Oy kosteikko tarkkailu toteutettu vesistötarkkailuna 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 216 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2 63 ha, tuotantokunnossa 477 ha, kuntoonpanossa ha ja tuotannosta poistunut 434 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 82 %:lla, laskeutusaltaat 9 %:lla ja kemikalointi 2 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Muun vesienkäsittelyn piirissä (mm. kosteikko ja haihdutus-imeytys) oli noin 7 % pinta-alasta. Vuoden 216 tarkkailukohteista kolmellatoista oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kahdella kohteella laskeutusaltaat, yhdellä kemiallinen käsittely ja kahdella kosteikko (Taulukko 3-1) Virtaamat ja valumat Siikajoen ympäristöluvan velvoitetarkkailukohteilta mitatut valumatiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 3-2). Myös Vapo Oy:n omaehtoisista tarkkailusoista Jousinevalla, Jyletnevalla, Kivinevalla ja Kortenevalla oli jatkuvatoimiset virtaamamittarit (liite 2). Kaikilla tarkkailukohteilla ei mitattu virtaamaa tai virtaamamittaus epäonnistui. Tällöin laskentaa varten valumat arvioitiin joko muiden tarkkailusoiden mittausdatan avulla tai käyttämällä SYKE:n hydrologista vesistömallia. Navettarimmen uuden kemikalointiaseman mittapato padotti koko tarkkailujakson ajan. Jälkihoitovaiheessa olevilla soilla (Hangasneva, Honkaneva, Hukanneva) ei mitattu virtaamaa vaan valuma-arvot arvioitiin valuma-aluekohtaisesti vesistömallista saatavan simuloidun datan avulla. Tuotantovaiheen tarkkailukohteilla joilla ei ollut virtaamamittausta (Kärjenrimpi-Puroräme pvk2, Mankisenneva pvk2) tai kohteilla joilla virtaamamittaus epäonnistui (Houruneva pvk1, Navettarimpi kem1) valumat arvioitiin suota lähellä olevan tai mahdollisimman samankaltaisen kohteen mitatusta datasta. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskivalumat vaihtelivat välillä 7,3 22 l/s km 2 keskiarvon ollessa 15,2 l/s km 2. Keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (13,1 l/s km 2 ), mutta pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin (18 l/s km 2 ). Siikajoen tuotantovaiheen soista suurin keskivaluma mitattiin edellisvuoden tapaan Saarinevalla. Kesä 216 oli sateinen ja se nosti valumia.

9 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-2. Siikajoen päästötarkkailukohteilta mitatut valumat kesällä 216. Suo Tarkkailupiste Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom! valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk ,4,28 76 Iso Manninen pvk , 1,5 311 Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 327, , 1, käytetty vesistömallia, ohivuoto Mankisenneva pvk1 139, , 4,2 93 Parkkisenrimpi pvk1 38, ,6, Paskoneva pvk1 1, ,3,1 8 Piipsanneva pvk4 243, ,1, valumat vesistömallista Pullinneva pvk ,,3 66 Saarineva pvk1 123, ,,8 428 Sauvasuo pvk1 33, ,5 3,7 14 Keskiarvot Kaikki suot (n=1) 15,2 1,2 143 Pohjois-Pohjanmaan suot 216 (n=58) 18 2, 16 Siikajoki 215 (n=7) 13,1 1, Veden laatu Tarkkailusoilta lähtevä keskimääräinen valumaveden laatu kesäaikana on esitetty taulukossa ( Taulukko 3-3). Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Lisäksi osalla soita näytteistä määritettiin veden sähkönjohtavuus sekä sulfaattipitoisuudet. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneiden valumavesien mitatut ph-arvot vaihtelivat välillä 3,2 7,5. Yleisesti turvetuotannon kuivatusvedet olivat happamia keskimäärin ph-arvon ollessa kesällä 5,8. Alhaisimmat tuotantovaiheen tarkkailusoiden ph-arvot olivat keskimäärin Kärjenrimpi-Puronrämeellä sekä Navettarimmellä phkeskiarvojen ollessa < 5. Navettarimmen kemikaloinnista lähtevän veden alimmat mitatut pharvot olivat 3,5. Turvetuotannon valumavedet ovat tyypillisesti humuspitoisia. Happea kuluttavan orgaanisen aineen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli tuotantosoista kesän keskiarvona suurin Pullinnevan pvk1:llä (ka. 89 mg O 2 /l) sekä Mankisennevan pvk1:llä ja pvk2:lla (ka. 79 mg O 2 /l ja ka. 71 mg O 2 /l). Kesän alhaisimmat COD Mn -keskiarvot olivat Parkkisenrimmellä (ka. 21 mg O 2 / l) ja Sauvasuolla (ka. 33 mg O 2 / l). Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti ja Siikajoen turvesoiden fosforikeskiarvo oli 82. Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä 261 ja Mankisennevan pvk2:lla sekä Piipsannevalla yli 1. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Parkkisenrimmellä (ka. 2 ) ja Sauvasuolla (ka. 26 ). Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja valumavesien rautapitoisuudet (ka ) olivat Siikajoen alueella pääosin korkeita. Suurimmat raudan keskimääräiset pitoisuudet mitattiin Pullinnevalla, Navettarimmellä sekä Saarinevalla ja pienimmät Parkkisenrimmellä ja Kärjenrimmellä. Navettarimmen korkeat rautapitoisuudet johtuvat osittain kemikaloinnissa käytetystä ferrosulfaatista. Typpeä turvesoiden vedessä oli kesällä yleisesti melko paljon. Keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi suurimmat Navettarimmellä (ka ) ja Pullinnevalla (ka. 3 3 ). Typpipitoisuudet olivat alhaisimmat Parkkisenrimmellä (ka. 62 ) ja Sauvasuolla (ka. 814 ). Epäorgaanisen typen osuus koostui pääosin ammoniumtypestä (NH 4 -N). Kiintoainepitoisuudet olivat Siikajoen tuotantosoilla keskiarvona 1 mg/l ollen hieman suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin. Suurin kiintoaineen keskiarvo mitattiin Navettarimmen kemikalointiasemalla (ka. 25 mg/l) ja pienimmät Parkkiserimmen (ka. 4, mg/l) ja Sauvasuon (ka. 4,2 mg/l) pintavalutuskentillä.

10 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-3. Siikajoen päästötarkkailukohteiden valumaveden laatu kesällä 216 (n = näytteiden lukumäärä, vuosikeskiarvoissa n = tarkkailusoiden lukumäärä) Tarkkailu Vesienkäsittely n ph Sähkönjohtavuus Sulfaatti COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiinto aine Suo kpl ms/m mg/l mg/l mg/l Tuotantovaihe Hevoskorpi pvk1 11 6, , ,6 Houruneva pvk1 8 5,2 3,8 3, , Iso Manninen pvk1 12 6, ,6 Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 1 4, , ,7 Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 11 4, , 21 8, ,9 Mankisenneva pvk1 11 5, , , Mankisenneva pvk2 11 6, ,2 Navettarimpi kem1 8 4, , Parkkisenrimpi pvk1 1 6, ,6 62 2,9 2, 46 4, Paskoneva pvk1 1 5, ,3 Piipsanneva pvk4 1 6, , Pullinneva pvk1 1 5, , Saarineva pvk1 1 6, ,2 Sauvasuo pvk1 1 6, , ,2 Keskiarvot Kaikki suot (n=14) 5, Pintavalutuskentälliset suot (n=13) 5,9 3,8 3, ,8 Pohjois-Pohjanmaan suot 216 (n=77) 6, ,4 Siikajoki 215 (n=8) 5, Jälkihoitovaihe Hangasneva kosteikko 5 7,3 44 8, ,1 Honkaneva la2 5 3, ,6 14 1, 42 2, ,3 Hukanneva la2 6 6,4 7, , ,1 Jälkihoitovaiheessa olleen Honkanevan valumavesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 3,2 3,5. Myös sulfaatti- ja rautapitoisuudet sekä sähköjohtavuusarvot olivat korkeat. Vastaavasti humus-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia sulfaattimaita, jotka laskevat veden ph:ta. Sulfaattimaa-alueiden valumavedet ovat tyypillisesti kirkkaita, niukkaravinteisia mutta happamia. Hangasnevalla veden humus, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hyvin alhaiset. Sähkönjohtavuusarvot olivat koholla mutta veden ph-arvot olivat neutraalit tai lievästi emäksiset. Hukannevan vedenlaatu oli happamuuden, humuksen, ravinteiden, raudan ja kiintoaineen osalta lähellä samaa tasoa kuin tuotantosoiden kuivatusvesissä keskimäärin Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt on esitetty taulukossa (Taulukko 3-4). Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille tuotantoalueille tai tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 3-5). Ominaispäästöarvojen suuruuteen vaikuttaa valuma sekä veden laatu ja tuotantoalueiden arvoissa oli huomattavia eroavaisuuksia. Tuotannossa olleiden tarkkailusoiden ominaispäästöt (brutto) kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta vaihtelivat välillä (ka. 717 ), fosforin osalta,3 1,9 (ka. 1,1 ), typen osalta 9,3 45 (ka. 25 ), raudan osalta (ka. 57 ) ja kiintoaineen osalta (ka. 137 ). Tuotannossa olleiden soiden keskimääräiset arvot olivat pääosin samaa tasoa tai suuremmat kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla tai vuoden 215 Siikajoen alueen tarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 3-4). Jälkihoitovaiheessa olevien soiden Hangasnevan ja Honkanevan arvioidut ominaiskuormitukset olivat hyvin alhaiset johtuen pienistä ainepitoisuuksista sekä valumista jotka oli arvioitu vesistömallin perusteella. Myös Hukannevan arvot olivat pienemmät kuin tuotantosoilla keskimäärin (Taulukko 3-4).

11 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-4. Siikajoen päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 216. Tarkkailu Vesien- Brutto Netto käsittely COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo Tuotantovaihe Hevoskorpi pvk ,,27 16,8 1, , Houruneva* pvk1 1,9,6 39 2,1 5, , Iso Manninen pvk ,1, ,1 3, , Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 63, , Kärjenrimpi-Puroräme* pvk2 663,6,7 26, , Mankisenneva pvk , , Mankisenneva* pvk ,9,75 4 1, , Navettarimpi* kem1 689,9,4 81 3, , Parkkisenrimpi pvk1 31,3,6 9,3,36, ,,6 33 Paskoneva pvk1 412,5,14 19,34 3,7 2 33, Piipsanneva pvk ,,57 11,59, ,9 6,7 78 Pullinneva pvk , , Saarineva pvk ,, , Sauvasuo pvk1 457,4,11 13,9 4, ,1 6,5 4 Keskiarvot Kaikki suot (n=1) 717 1,1, ,8 3, , Pohjois-Pohjanmaan suot 216 (n=58) 522 1, , Siikajoki 215 (n=7) 56,7,4 2 1,2 6, , Jälkihoitovaihe Hangasneva* kosteikko 53,7 11 9, 8,1 3,8 Honkaneva* la2 26,15,1 2,6,3 2, Hukanneva* la2 434,57,6 18,21 2, , * Virtaamat arvioitu ei mukana keskiarvoissa Taulukko 3-5. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt luvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 217) Jakso kohteet Brutto COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Netto Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl Pintavalutuskentälliset suot Talvi ,4 7,4 31,3 4,5 26 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy ,5 9,5 28,3 4,8 18 vuosi kg/ha/a ,3 5,9 27,2 3,1 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi ,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , , Alkusyksy ,3 14 6, 1,9 35 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 1 67,1 6,3 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi ,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,3 6,1 5,5 53 Taulukossa (Taulukko 3-6) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 216. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 216 oli noin 3,1 kg/d fosforia, 86 kg/d typpeä ja 472 kg/d kiintoainetta. Veden kemiallinen hapenkulutus oli kg/d. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 2,1 kg/d fosforia, 61 kg/d typpeä ja 42 kg/d kiintoainetta. Kesäajan päästöt kasvoivat hieman tai olivat samaa tasoa kuin vuonna 215 vaikka laskennallinen kuormittava pinta-ala oli pienentynyt edellisvuodesta 535 ha.

12 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä 967 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 3-7). Veden kemiallinen hapenkulutus oli kg/a. Nettopäästöt olivat 573 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat alhaisemmat kuin vuonna 215. Kokonaissadannan osalta vuosi 216 oli hieman edellisvuotta kuivempi ja kuormittava pinta-ala oli pienentynyt. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Tuotantokaudet 213 ja 214 olivat huomattavasti kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi pienempiä (Kuva 3-1). Taulukko 3-6. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 216 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, S = jälkihoito, suppea tarkkailu ) Suo Haltija/tuottaja Purkuvesistö Pinta-ala yhteensä Tarkkailtu Bruttokuormitus Nettokuormitus COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hourunneva Turveruukki Oy E 18,3,8 4,6,2,5 4,1 Hourunneva Turveruukki Oy K 39,7 1,5 9,4,5 1,1 8,7 Pullinneva Turveruukki Oy K 57,17 2,2 13,4,16 1,9 12,8 Kupukkaneva Turveruukki Oy E 9,2,3 1,7,1,2 1,4 Rahvaanneva Turveruukki Oy E,,,,,, Savaloneva Turveruukki Oy E 5,8 1,8 1,4,5 1,1 8,9 Lahnasneva Turveruukki Oy E 61,1 2, 1,8,7 1,1 9, Peuraneva Turveruukki Oy E 62,1 2, 11,1,7 1,1 9,2 Tervasneva Turveruukki Oy ja Paavolan Turve Ky E 44,7 1,4 7,7,5,8 6,5 Hevoskorpi Turveruukki Oy K 53,9 1,5 5,8,7 1, 4,9 Hangasneva Turveruukki Oy S,,,,,, Hukanneva Turveruukki Oy S 26,3 1,1 2,9,2,8 2,3 Paloneva Turveruukki Oy E 2,9,7 5,6,8,5 5,2 Järvineva Turveruukki Oy E 28,5,9 4,9,3,5 4,1 Tahkoneva Turveruukki Oy E 58,1 1,9 1,3,7 1, 8,6 Huhanneva Turveruukki Oy E 54,9 1,7 9,5,6 1, 8, Huhtineva Turveruukki Oy E 56,9 1,8 1,,6 1, 8,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy E 1,1,,3,,,3 Iso-Manninen Turveruukki Oy K 154,16 4,8 63,2,11 3,6 6,8 Jylenneva Turveruukki Oy E 35,6 1,1 6,2,4,6 5,1 Pikarineva Turveruukki Oy E 46,8 1,5 8,1,5,8 6,8 Honkaneva Turveruukki Oy S,,,,,, Vesiläisenneva Turveruukki Oy E 7,1,3 1,9,1,2 1,7 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy E 15,2,7 3,9,1,4 3,5 Isoneva Paavolan Turve Ky E,,,,,, Ahmaneva Paavolan Turve Ky E,,,,,, Mankisenneva Vapo Oy K 317,3 1,4 28,2,22 8,4 24,2 Jousineva Vapo Oy K 1,15 3,9 22,4,11 2,4 17,3 Kivineva Vapo Oy K 26,21 7, 56,1,12 4,6 51,3 Sauvasuo Vapo Oy K 14,1,4 1,6,,2 1,2 Saarineva Vapo Oy K 12,11 3,7 12,4,7 2,6 1,2 Puronräme Vapo Oy K 27,19 8,2 24,2,12 6,6 2,8 Kärjenrimpi Vapo Oy K 169,21 7,7 37,2,15 6,2 34,1 Navettarimpi Vapo Oy K 37,5 4,4 29,7,3 3,9 28,7 Parkkisenrimpi Vapo Oy K 16,3,5 3,3,2,2 2,6 Joutenneva Vapo Oy E,,,,,, Korteneva Vapo Oy K 45,5 1,1 3,5,3,6 2,5 Paskonneva Vapo Oy K 39,5 1,8 3,1,3 1,5 2,5 Piipsanneva Vapo Oy K 26,6,6 4,8,5,4 4,3 Jyletneva Vapo Oy K 82,1 2,7 29,7,6 1,9 28, Kivineva Vapo Oy K 79,9 3,3 14,,4 2,1 11,6 Varisneva Vapo Oy E,,,,,, Vesistöalue yhteensä , , Vuosi , , Vuosi , , Vuosi , , Vuosi , ,

13 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 3-1. Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesän bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina

14 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-7. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 216 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito) (Pöyry Finland Oy 217) Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy ,3 55 K Parkkisenrimpi Vapo Oy ,6 52 K , Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy K Navettarimpi Vapo Oy K , Varisneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy K Kivineva Vapo Oy ,6 97 K Puronräme Vapo Oy ,2 313 K Kärjenrimpi Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K , Saarineva Vapo Oy ,4 115 K Sauvasuo Vapo Oy K , , Mankisenneva Vapo Oy ,8 266 K Korteneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy ,2 36,1 E , Hourunneva Turveruukki Oy ,3 59 K Kupukkaneva Turveruukki Oy ,4 2 E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy E Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 126 E Peuraneva Turveruukki Oy E Tervasneva Turveruukki Oy E Hevoskorpi Turveruukki Oy K Hangasneva Turveruukki Oy , 4, K 381, , Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy 57.13,4,4 E 75,1 4,2 27,1 2,5 24 Hukanneva Turveruukki Oy K , Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy ,1 57 E , Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy , 112 E Huhtineva Turveruukki Oy ,7 117 E Iso-Manninen Turveruukki Oy ,7 3,7 E 414 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,6 139 K Jylenneva Turveruukki Oy E Pikarineva Turveruukki Oy E Honkaneva Turveruukki Oy K Pullinneva Turveruukki Oy K Vesiläisenneva Turveruukki Oy E , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,4 31 E , , Isoneva Paavolan Turve Ky E Ahmaneva Paavolan Turve Ky E Vesistöalue yhteensä Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vesienkäsittelymentelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin vuonna 216 vesienkäsittelyn tehoa yhdellätoista turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3-8) sekä liitteessä 2. Lisäksi Vapo Oy:n omaehtoiseen tarkkailuun kuuluvilla soilla tehtiin tehon tarkkailua (liite 2). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Mankisennevan pintavalutuskentillä pvk1 ja pvk2, Paskonevalla, Saarinevalla, Kärjenrimmellä, Pullinnevalla ja Sauvasuolla. Turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun piirissä olleiden Kärjenrimmen (pvk1), Mankisennevan pvk1 ja Pullinnevan osalta vesienkäsittelyn tehoa on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti.

15 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 3-8. Siikajoen päästötarkkailukohteiden tehon tarkkailutulokset 216 (n= näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 2+3-N NH 4-N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Houruneva pvk1 KESÄ (n=2) pvk yp 6, pvk ap 5, , Erotus,6 3, , Teho % Iso-Manninen pvk KESÄ (n=5) pvk yp 6, pvk ap 6, ,9 Erotus,1 3,8 7,6 4,6 262, , Teho % Kärjenrimpi pvk1 TALVI (n=3) pvk yp pvk ap ,3 Erotus Teho % KEVÄT(n=1) pvk yp pvk ap ,7 Erotus Teho % KESÄ (n=5) pvk yp pvk ap ,8 Erotus Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp pvk ap , ,3 Erotus Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk yp pvk ap ,6 Erotus Teho % VUOSI (n=14) Teho % Mankisenneva pvk1 TALVI (n=3) pvk yp pvk ap ,5 Erotus Teho % KEVÄT(n=1) pvk yp , pvk ap ,1 Erotus ,9 Teho % KESÄ (n=8) pvk yp pvk ap , ,9 Erotus Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp pvk ap , , Erotus , Teho % VUOSI (n=13) Teho % Mankisenneva pvk2 TALVI (n=3) pvk yp 6, pvk ap 6, Erotus, Teho % KEVÄT(n=1) pvk yp 6, pvk ap 6, ,8 Erotus, Teho % KESÄ (n=5) pvk yp 6, pvk ap 6, ,7 Erotus, Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp 5, pvk ap 6, ,6 Erotus -, Teho % LOPPUSYKSY (n=1) pvk yp 6, pvk ap 6, ,6 Erotus, Teho % VUOSI (n=11) pvk yp 6, pvk ap 6, , Erotus, Teho %

16 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Navettarimpi kem1 KESÄ (n=3) kem1 yp 5, , kem1 ap 4, , Erotus, , ,7 Teho % ALKUSYKSY (n=2) kem1 yp 6, kem1 ap 5, Erotus 1, Teho % KEMIKALOINTIAIKA (n=5) kem1 yp 5, kem1 ap 4, , Erotus 1, Teho % Luparaja Parkkesenrimpi pvk1 KESÄ (n=3) pvk1 yp 6, , pvk1 ap 6, ,6 51 2,7 2, 533 2,5 Erotus 7,7 52 3, Teho % Luparaja Paskoneva pvk1 TALVI (n=3) pvk yp 6, pvk ap 5, ,4 Erotus, Teho % KEVÄT(n=2) pvk yp 6, , ,2 pvk ap 5, ,1 Erotus, ,1 Teho % KESÄ (n=4) pvk yp 6, pvk ap 5, ,6 Erotus, ,7 Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp 6, , pvk ap 6, , Erotus, , Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk yp 6, pvk ap 6, ,8 Erotus, ,1 Teho % VUOSI (n=12) pvk yp 6, pvk ap 5, ,9 Erotus,7 -,3 17-2, Teho % Pullinneva pvk1 TALVI (n=2) pvk yp pvk ap , Erotus , Teho % KEVÄT(n=1) pvk yp , , pvk ap ,3 Erotus ,7 Teho % KESÄ (n=5) pvk yp pvk ap Erotus Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp , pvk ap ,4 Erotus Teho % LOPPUSYKSY (n=1) pvk yp pvk ap , Erotus , Teho % VUOSI (n=1) Teho %

17 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l mg/l Saarineva pvk1 TALVI (n=3) pvk yp 6, pvk ap 6, ,3 Erotus, -15 2, Teho % KEVÄT(n=2) pvk yp 6, ,4 pvk ap 6, ,2 Erotus, 2, -2, 1, ,2 Teho % KESÄ (n=4) pvk yp 6, pvk ap 6, ,8 Erotus, ,5 Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp 6, ,3 pvk ap 6, , Erotus,1 2, 6, 2, ,3 Teho % 6, LOPPUSYKSY (n=2) pvk yp 6, pvk ap 6, ,5 Erotus, , Teho % VUOSI (n=12) pvk yp 6, pvk ap 6, ,3 Erotus,1 -,8 1 2, Teho % Sauvasuo pvk1 TALVI (n=3) pvk yp 6, pvk ap 6, ,6 Erotus -,3-8 22, Teho % KEVÄT(n=2) pvk yp 6, pvk ap 6, ,5 Erotus, -2, , Teho % KESÄ (n=4) pvk yp 6, pvk ap 6, , Erotus, , Teho % ALKUSYKSY (n=1) pvk yp 6, pvk ap 6, ,5 Erotus, 4, Teho % LOPPUSYKSY (n=2) pvk yp 6, pvk ap 6, ,8 Erotus,3 6, Teho % VUOSI (n=12) pvk yp 6, pvk ap 6, ,9 Erotus, -3, Teho % Hourunevan pintavalutuskenttä pvk1 poisti fosforia, typpeä ja kiintoainetta. Humuksen ja raudan osalta pitoisuudet olivat samaa luokkaa pintavalutuskentälle tulevien ja lähtevien vesien osalta. Veden ph laski kesällä keskiarvona,6 ph-yksikköä. Iso-Mannisen pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta. Myös ravinne-, rauta- ja humuspitoisuudet olivat kentältä lähtevässä vedessä hieman tulevan veden pitoisuuksia pienemmät ja happamuus pysyi lähes samalla tasolla. Kärjenrimmen (pvk1) pintavalutuskenttä toimi hyvin, pienentäen kaikkia mitattuja pitoisuuksia lähes kaikkina vuodenaikoina.

18 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk1 poisti hyvin koko vuoden rautaa ja kiintoainetta. Ravinnepitoisuudet pienenivät sulan maan aikaan. Vastaavasti kentältä lähtevien vesien humuspitoisuudet kasvoivat. Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk2 poisti koko vuoden fosforia, rautaa ja kiintoainetta. Kokonaistypen laski kentällä syksyllä. Epäorgaanisen typen pitoisuudet kasvoivat nitraatti-nitriittitypen osalta mutta vastaavasi laskivat ammoniumtypen osalta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta talvella, keväällä ja kesällä. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli pääosin hieman happamampaa kuin sinne johdettu vesi. Navettarimmen uuden kemikalointiaseman tehoa tarkkailtiin kesällä ja alkusyksyllä. Kemiallinen käsittely vähensi veden humus-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuuksia. Vastaavasti rautapitoisuudet kasvoivat sekä veden ph-arvot laskivat puhdistamisessa käytettyjen kemikaalien myötä. Parkkisenrimmen (pvk1) pintavalutuskenttä toimi erinomaisesti poistaen tehokkaasti, humusta, ravinteita, kiintoainetta ja rautaa. Veden ph-arvot olivat samalla tasolla sekä kentälle tulevissa että siltä lähtevissä vesissä. Paskonevan (pvk1) pintavalutuskenttä poisti ympärivuoden typpeä ja kiintoainetta. Fosforia kenttä poisti talvella ja syksyllä. Myös rautapitoisuudet laskivat kentällä kevättä lukuun ottamatta. Humuksen pitoisuudet laskivat talvella ja loppusyksyllä mutta vastaavasti kesällä orgaanista ainetta huuhtoutui valumavesien mukana. Veden ph-arvot laskivat pintavalutuskentällä keskimäärin,7 yksikköä. Pullinnevan (pvk1) pintavalutuskenttä poisti nitraatti-nitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta ympäri vuoden. Fosforipitoisuudet laskivat kentällä kesällä ja syksyllä. Muutoin reduktiot olivat pieniä tai negatiivisia. Saarinevan (pvk1) pintavalutuskenttä poisti hyvin ympärivuoden rautaa, kiintoainetta ja ammoniumtyppeä sekä sulan maan aikana kokonaistyppeä. Fosforin ja humuksen osalta reduktio oli hyvä erityisesti loppusyksyllä jolloin pintavalutuskentälle tulevan veden pitoisuudet olivat suuremmat kuin muina vuoden aikoina. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden eikä veden happamuudessa tapahtunut merkittävää muutosta pintavalutuskentän läpi johdettaessa. Sauvasuon (pvk1) pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin reduktioiden ollessa suuria lukuun ottamatta nitraatti-nitriittityppeä. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden. Yleisesti pintavalutuskentälliset turvetuotantoalueet poistivat pääasiassa hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta (Taulukko 3-8). Happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä nitraatti-nitriitti-muodossa huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä jonkin verran. 3.4 Lupamääräykset ja niiden toteutuminen Osalle tarkkailusoista on asetettu ympäristöluvassa lupaehtoja vesienkäsittelystä johdettavan veden laadulle ja/tai vesienkäsittelyrakenteiden puhdistusteholle. Jälkihoitovaiheessa olevan Hangasnevan veden ph-arvojen tulee olla >5. Hangasnevan vesinäytteistä mitatut ph-arvot vaihtelivat välillä 7,2-7,5, joten lupaehdot toteutuivat. Hourunnevan pintavalutuskentälle on määrätty päästörajapitoisuudet käyttöajan keskiarvona kiintoaineelle <1 mg/l, kokonaisfosforille <1 ja kokonaistypelle <1 1. Hourunnevan pintavalutuskentän penkka vuosi joten tarkkailunäytteitä saatiin otettua mittapadolta touko - lokakuun aikana yhteensä 8 kpl joista lasketut keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineelle 19 mg/l, kokonaisfosforille 59 ja kokonaistypelle Luparajat ylittyivät täten kiintoaineen ja typen osalta. Keskimääräistä pitoisuutta nostaa heinäkuussa ( ) toiminnan harjoittajan ottama rankkasadenäyte jolloin veden laatu poikkesi selvästi muista näytekerroista. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 ja kokonaistyppi 1. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. Pullinnevan pvk1:n tehot olivat: kiintoaine 37 %, kokonaisfosfori -12 % ja kokonaistyppi -9 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvo oli 14 mg/l, kokonaisfosforin 186 ja

19 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA kokonaistypen Lupamääräys ei toteutunut yhdenkään lupamääräyksen osalta ja asia on tämän vuoksi vireillä aluehallintovirastossa. Navettarimmen ympäristölupamääräyksen mukaan uudella kemikalointiasemalla on saavutettava kemikalointiajan keskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 45 ja kokonaistyppi 1 2. Navettarimmen kem1:n tehot olivat: kiintoaine 2 %, kokonaisfosfori 61 % ja kokonaistyppi 31 %. Kiintoaineen keskiarvo oli 27 mg/l, kokonaisfosforin 54 ja kokonaistypen Lupamääräys toteutui ainoastaan kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistustehojen osalta. Huonot puhdistustulokset johtuvat mitä todennäköisimmin suurelta osin mittakaivon sijainnista johtuvasta (padotusongelma) tarkkailun epäonnistumisesta. ELY on hyväksynyt Vapon esityksen mittauspisteen siirtämisestä. Parkkisenrimmen ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 7 mg/l, kokonaisfosfori 45 ja kokonaistyppi 1 1. Parkkisenrimmen pvk1:n tuotantovaiheen puhdistustehot olivat: kiintoaine 91 %, kokonaisfosfori 77 % ja kokonaistyppi 71 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvo oli 4, mg/l, kokonaisfosforin 2 ja kokonaistypen 62. Lupamääräykset toteutuivat sekä puhdistustehojen että veden laadun osalta. 3.5 Muut tarkkailut Jousinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia noin kilometrin päässä Jousinevan turvetuotantoalueesta sijaitsevaan Jousilammen vedenkorkeuteen on seurattu vuodesta 1997 lähtien. Seuranta on toteutettu lampeen asennetun mitta-asteikon avulla vuosittain touko lokakuun ajan. Kesällä 216 tarkkailua on jatkettu ympäristölupapäätöksessä nro 46/3/2 ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla mittaamalla veden pinnan korkeus kerran kuussa touko-syyskuussa. Liitteessä 4 on esitetty seurantatulokset lammen rannassa sijaitsevalta mitta-asteikolta luettuna vuosina Pinnankorkeus on vaihdellut välillä cm, ollen alimmillaan vuonna 26, joka oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen kuiva. Vuoden 27 jälkeen pinnankorkeus ei ole laskenut kertaakaan alle 35 cm:n. Tulosten perusteella Jousilammen vedenkorkeudessa ei ole havaittu normaalista poikkeavaa vaihtelua. 3.6 Muu kuormitus Siikajoen alueella Keskimääräinen arvio Siikajoen vesistöalueen vuosittaisesta kokonaistypen kuormituksesta sisältäen luonnonhuuhtouman on 1639 t/v ja kokonaisfosforin osalta 89 t/a (ajanjakson keskiarvoja). (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni, mutta sillä on paikallisesti merkitystä vesistöjen kuormittajana. Turvetuotannosta aiheutuu myös kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitusta. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215b). Pistekuormituksen osuus typpi- ja fosforikuormituksesta on 3 % Siikajoenvesistöalueella. Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen (Kuva 3-2). Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus Siikajoen vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Siikajoen vesistöalueella on suunniteltu kunnostusojituksia vuosina lähes 4 km (hyötyalue ha) (Pöyry Finland 216).

20 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 3-2. Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen. 4. VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 216 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta (6 näytepistettä) sekä päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (25 näytepistettä). Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla ja taulukossa liitteessä 1. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättalvella maaliskuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kevättalvea, jolloin turvetuotantoalueiden päästötarkkailu ei ollut kesäajan tarkkailussa olleiden kohteiden osalta vielä käynnistynyt. Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm). 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu Neittävänjoessa (Ne2) vesi oli sameaa ja rautapitoista (liite 3). Rauta oli korkeimmillaan kevättalven tarkkailukierroksella maaliskuussa 8 2. Vastaavasti kiintoainepitoisuudet olivat alhaisimmillaan maaliskuussa 5,6 mg/l ja vaihtelivat kesä-elokuussa 1-13 mg/l. Veden happitilanne oli pääosin tyydyttävällä tasolla, kesäkuussa hyvä. Veden ph-arvot vaihtelivat 6,1 7, lievästi happamasta neutraaliin. Sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisellä tasolla. Veden ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä, mutta vastaavasti planktonlevien runsautta kuvaavat a- klorofyllipitoisuudet viittaavat lievästi rehevään vesistöön. Klorofyllipitoisuudet kuvaavat paremmin veden rehevyyttä järvi kuin virtavesissä. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Lamujoen (Lam18) veden happitilanne oli hyvä (liite 3). Veden ph vaihteli välillä 6,4 7, ja sähkönjohtavuus alhainen. Vesi oli kohtalaisen sameaa ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 4,7 12 mg/l ollen korkeimmillaan heinäkuun näytekierroksella (liite 3). Ravinne- ja a- klorofyllipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista ja rautapitoista..

21 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Siikajoen vedenlaadussa ei ollut merkittäviä eroja Rantsilan kohdalta (Si73) ja alempaa Saarikosken kohdalta (Si5) otetuissa näytteissä. Veden happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä. Vesi oli sameahkoa ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 4,4-19 mg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat suurimmat heinäkuun kierroksella mg/l, jolloin pitoisuuksia ovat mahdollisesti nostaneet heinäkuun alkupuolen sateet jotka huuhtoneet kiintoainetta valuma-alueelta vesistöön. Veden ph oli lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,2-6,7 ja sähkönjohtavuusarvot alhaiset. Ravinteet ja a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla. Fosforipitoisuudet olivat erityisesti koholla heinäkuun näytekierroksen näytteessä. Todennäköisesti heinäkuun sateet ovat huuhdelleet fosforia vesistöön jokivarren pelloilta. Siikajoen vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista molemmissa tarkkailupisteissä. Vesi oli alueelle tyypillisen rautapitoista. Savalojan suulla (Sa) veden happitilanne oli välttävä maaliskuussa ja muulloin tyydyttävä. Vesi oli tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Vesi oli lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,1 6,7 ja runsashumuksista. Maaliskuun kierroksella sähkönjohtavuus, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Sähkönjohtavuus oli keskimäärin sisävesille tyypillisellä alhaisella tasolla ja ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. A-klorofyllipitoisuudet taas ovat tyypilliset lievästi rehevälle vesistölle. Levien kasvua rajoittavan tekijänä toimii ravinteiden lisäksi myös mm. valon määrä. Rautapitoisuudet Savalojan suulla olivat korkeat. Luohuanjoen (Lu2) vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja runsashumuksista. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 8,8 19 mg/l. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Veden ph vaihteli 6,2 6,7 ollen lievästi hapanta ja sähkönjohtavuusarvot olivat sisävesille tyypillisellä tasolla. Luohuanjoki on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mutta a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Luohuanjoen vedessä on runsaasti rautaa. 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Hapen kyllästysaste on pysynyt hyvin tasaisena kaikilla pisteillä vaihdellen yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tyydyttävän ja hyvän happitilanteen välillä (Kuva 4-1). Savalojan veden happitilanne on vaihdellut voimakkaimmin ja on ollut tarkkailupisteistä huonoimmalla tasolla lähes koko 2-luvun ajan. Neittävänjoen hapen kyllästysaste on ollut koko jakson tarkkailupisteistä keskimääräisesti paras vaikka sieltä on mitattu yksittäinen heikkoa happitilannetta vastaava kyllästysarvo. Lamujoesta ensimmäiset happitiedot ovat vuodelta 24. Kuvan (Kuva 4-1) perusteella kemiallinen hapenkulutus on noussut vuodesta 2 lähtien kaikilla tarkkailupisteillä ja tarkkailupisteistä mitatut arvot vaihtelevat keskenään samalla tavalla ollen alimmillaan kevättalvella. Savalojan vesi on ollut humuspitoisinta ja vastaavasti Neittävänjoesta on mitattu pienimmät COD Mn -pitoisuudet. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214)

22 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 4-1. Hapen kyllästysaste ja kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteissä vuosina Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet pääosin samalla tasolla vuodesta 2 lähtien muutamia piikkejä lukuun ottamatta (Kuva 4-2). Fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin suuremmat pienemmissä vesistöissä Savalojassa, Neittävänjoessa sekä Savalojassa kuin Lamujoessa ja Siikajoen pääuomassa. Kokonaistyppipitoisuudet ovat fosforipitoisuuksien tapaan pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien. Pitoisuuspiikit ajoittuvat samoille ajankohdille kuin fosforipitoisuuksien kohdalla. Keskimäärin korkeimmat typpipitoisuudet ovat olleet Savalojassa ja Luohuanjoessa, matalimmat taas Siikajoesta ja Lamujoesta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet 2-luvulla rehevällä tasolla. Rautapitoisuuksia ei ole seurattu kaikilta pisteiltä yhtä useasti kuin ravinne-, COD Mn - ja happipitoisuuksia. Muiden pitoisuuksien tapaan Savalojan ja Luohuanojan veden rautapitoisuudet ovat olleet suurimmat ja vastaavasti Siikajoen ja Lamujoen pitoisuudet ovat pienimpiä. Yleisesti ottaen koko 2-luvun ajan paras vedenlaatu on ollut Siikajoessa sekä Lamujoessa. Huonoin vedenlaatu on ollut Savalojassa ja Luohuanjoessa.

23 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva 4-2. Fosfori-, typpi ja rautapitoisuudet tarkkailupisteissä vuosina

24 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Vuonna 216 vesistötarkkailua suoritettiin turvetuotantoalueiden ala- ja yläpuolisilla pisteillä. Vuosittain toistuvia pisteitä oli 6 kpl ja vaihtuvan tarkkailun pisteitä 25 kpl. Luhtaanojan Hev1, Paukkulanojan Pa1, Selkämaanojan Se18 ja Ruonasenojan Honkaperän Ruo tarkkailupisteiltä ei saatu maaliskuussa edustavia näytteitä ojien ollessa lähes pohjaan asti jäässä. Pullinnevan vesistöpisteillä Vesiojassa (Ves2, Vesioja yp) sekä Iso-ojalla (Iso) suoritettiin ylimääräistä tarkkailua heinä-lokakuussa. Seuraavissa taulukoissa (Taulukko Taulukko 4-1) on esitetty soilta lähteneen valumaveden laatu sekä vesistötarkkailupisteiden veden laatu kesällä keskimäärin. Kaikki tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Kärjenrimpi-Puronrämeen pohjoisosan kuivatusvedet johdetaan pvk2 kautta laskuojalla Neittävänjokeen ja eteläpuolelta pvk1 laskuojan kautta Veneojaan ja edelleen Neittävänjokeen. Neittävänjoen vedenlaatua tarkkailtiin kolmesta kohdasta pvk1 laskuojan yläpuolelta (Ne yp), purkukohdan alapuolelta (Ne11) sekä Veneojan suun alapuolelta läheltä Neittäväjokisuuta (Ne2). Veneojan laatua tarkkailtiin lähellä ojan suuta olevasta pisteestä Ve1. Kuva 4-3. Kärjenrimpi-Puronräme ja vesistötarkkailupisteet. Neittävänjoessa vesi oli sameaa, siinä oli runsaasti kiintoainesta sekä rautaa. Veden happitilanne oli pääosin tyydyttävällä tasolla. Vesi oli ph-arvojen perusteella pääosin neutraali, mutta heinäkuun näytekierroksella hieman hapanta. Ravinnepitoisuuksien perusteella Neittäväjoki on rehevä. Venojan vesi oli sameaa, kiintoainepitoista, runsashumuksista sekä hieman hapanta. Heinäkuun näytekierroksella ph-arvo muita näytekertoja alhaisempi 5,6. Ravinnepitoisuuksien perusteella Neittäväjoki on rehevä keskimääräisen fosforipitoisuuden ollessa kuitenkin alhaisempi kuin Neittävänjoen tarkkailupisteissä. Kärjerimmeltä pvk1 ja pvk2 vesistöön johdetuissa kuivatusvedet olivat happamampia sekä niissä oli enemmän humusta ja typpeä kuin vastaanottavissa vesistöissä. Vastaavasti kuivutusvesien

25 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisemmat kuin Neittävänjoesta ja Veneojasta mitatut pitoisuudet. Neittävänjoen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selvää muutosta turvetuotannon kuivatusvesien ylä- ja alapuolelle sijoittuvien näytepisteiden vedenlaadussa. Veneojalla vaikutuksia tarkkaillaan laskuojan alapuolelta. Taulukko 4-1. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Neittävänjoessa ja Veneojassa sekä Kärjenrimpi-Puronräme päästötarkkailupisteillä. Havaintopaikka ph CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine + NO3-N mg/l mg/l Neittävänjoki yp, Ne yp 6, Kärjenrimpi-Puroräme, pvk1 4, ,7 Neittävänjoki Leiviskä, Ne11 6, ,2 Kärjenrimpi-Puroräme, pvk2 4, , 21 8, ,9 Veneoja ve, Ve1 6, Neittävänjoki Koskenkylä, Ne2 6, Mankisennevan purkuvedet laskevat reittiä Mankisenoja-Kurranjärvi-Kurranoja-Siikajoki. Mankisennevan vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan heti Mankisennevan alapuolella Mankisenojan alapäässä (Man) ja alempana Kurranjärvessä (Kur4). Kuva 4-4. Mankisenneva ja vesistötarkkailupisteet. Mankisennevan pintavalutuskentiltä lähteneessä vedenlaadussa ei ollut kovin suuria eroavaisuuksia. Pintavalutuskentältä pvk1 lähteneen veden ph-arvot ja fosforipitoisuudet olivat alhaisempia kuin pvk2:lta mitatuissa vesissä keskimäärin. Mankisenojassa happitilanne oli hyvä/tyydyttävä ja vesi hapanta ph:n vaihdellessa välillä 5,7 6,5 (Taulukko 4-2, liite 3). Vedessä oli kiintoainetta ja se oli sameaa. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Mankisenojan vedessä oli myös paljon ravinteita ja rautaa. Mankisenojan ja Kurranjärven vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Ravinne- ja rautapitoisuudet sekä ke-

26 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA miallinen hapenkulutus laskivat selvästi Mankisenojasta Kurranjärveen (Kur4) siirryttäessä. Myös sameusarvo, kiintoaine ja väriluku laskivat. Mankisennevalta lähtevässä vedessä oli enemmän humusta- ja rautaa sekä se oli ravinteikkaampaa kuin vastaanottava vesistö. Vastaavasti mitatut kiintoainepitoisuudet olivat keksimäärin alhaisemmat kuin Mankisenojassa ja Kurranjärvessä. Taulukko 4-2. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Mankisenojassa ja Kurranjärvellä sekä Mankisennevan päästötarkkailupisteillä. Havaintopaikka ph CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine + NO3-N mg/l mg/l Mankisenneva, pvk1 5, , , Mankisenneva, pvk2 6, ,2 Mankisenoja alapää, Man 6, , Kurranjärvi 4, Kur4 6, , ,3 Pullinneva laskee Siikajokeen Vesiojan ja Iso-ojan kautta (Kuva 4-5Kuva 4-5. Pullinneva ja vesistötarkkailupisteet.). Pullinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsee Vesiojassa (Ves yp, Ves2) sekä Iso-ojassa (Iso). Kuva 4-5. Pullinneva ja vesistötarkkailupisteet. Vesiojan ja Iso-ojan happitilanne oli välttävä, vedessä oli runsaasti humusta ja rautaa sekä veden ph-arvojen perusteella vesi oli pääosin lievästi hapanta sekä fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella rehevää. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat sisävesille tyypillisellä tasolla ja ojavesien kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 5 14 mg/l. Pullinnevalta lähtevässä vedessä oli keskimäärin enemmän humusta, kiintoainetta, ravinteita ja rautaa kuin vesistötarkkailupisteistä mitattiin. Poikkeuksena Iso-ojan suun keskimääräinen rauta oli suurempi kuin Pullinnevan kuivatusvesissä. Pullinnevan kuormitus ylläpitää osal-

27 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA taan Vesiojan rehevyyttä ja rautapitoisuutta. Vesiojasta Pullinnevan ylä- ja alapuolelta mitatuissa pitoisuuksissa ei ollut huomattavia eroavaisuuksia. Pullinnevan alapuolen tarkkailupisteen (Ves2) humus, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin yläpuolella (Ves yp) mitatut pitoisuudet. Taulukko 4-3. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Vesiojassa ja Iso-ojassa sekä Pullinnevan päästötarkkailupisteillä. Havaintopaikka ph CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine + NO3-N mg/l mg/l Vesioja n. 2 m Pullinnevan yläpuolelta, Ves yp 6, , Pullinneva, pvk1 5, , Vesioja, Ves 2 6, ,9 Iso-ojan suu, Iso 6, Kureluijanneva laskee reittiä Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-Siikajoki. Kureluijanneva oli vuonna 216 jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Edustavia päästönäytteitä ei suolta ole mahdollista ottaa joten päästötarkkailu on hyväksytty ELY-keskuksen toimesta korvattavaksi Kureluijannevan vesistötarkkailupisteiltä otettavilla näytteillä. Kureluijannevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Ruonasenojassa (Ruo, Ruo) sekä Lamujoessa (Lam41, Lam33). Kuva 4-6. Kureluijanneva ja vesistötarkkailupisteet. Kureluijannevan yläpuolisella pisteellä Ruonasenojasta (Ruo) ei saatu maaliskuun näytekierroksella otettua edustavaa näytettä ojan ollessa lähes umpijäässä. Ruonasenoja veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,7 6,8. Vesi oli humuspitoista ja typpi- sekä fosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Kureluijannevan yläpuolisen tarkkailupisteen (Ruo) veden ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot olivat pienemmät kuin Kureluijannevan alapuolisella pisteellä (Ruo). Lamujoen vesi oli keskimäärin lievästi hapanta, humuspitoista ja ravinnepitoisuudet kuvaavat lievästi rehevää vesistöä. Rautapitoisuudet ovat tyypilliset suovaluma-alueisille vesistöille. Ylemmän

28 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA näytepisteen (Lam 41) keskimääräiset ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin alemmalla pisteellä (Lam33). Taulukko 4-4. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Vesiojassa ja Iso-ojassa sekä Pullinnevan päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph Sähkön CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine johtavuus + NO3-N ms/m mg/l mg/l Lamujoki 4-tien silta, Lam33 6,5 3, , Lamujoki Siimes, Lam41 6,4 3, , ,9 Ruonasenoja Honkaperä, Ruo 6,2 3, ,7 Ruonasenoja ruo, Ruo 6,6 5, , Kortenevan vesistövaikutuksia seurataan Lamujoen pisteillä (Lam 57, LamPu). Kuva 4-7. Korteneva ja vesistötarkkailupisteet. Lamujoessa veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,3 6,6 veden ollessa lievästi hapanta. Veden humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet ovat joen yläosalla alhaisemmat kuin alempana vesistössä. Kortenevan kuivatusvesien ph-arvot ovat näytetulosten perusteella alhaisemmat sekä vedessä on enemmän humusta ja ravinteita kuin Lamujoessa. Vastaavasti rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin vastaanottavassa vesistössä. Kortenevan alapuolisella tarkkailupisteellä (LamPu) veden COD Mn -, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet kuin yläpuolisella pisteellä (Lam57). Kortenevan kuivatusvesillä on mahdollisesti osuutensa veden laadun muutoksen osalta.

29 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Taulukko 4-5. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Lamujoessa sekä Kortenevan päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph Sähkön CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine johtavuus + NO3-N ms/m mg/l mg/l Lamujoki Kortteisen yp, Lam57 6,5 2, , ,1 Korteneva, pvk1 5,9 3, , ,2 Lamujoki Korteojan alap, LamPu 6,4 2, , , Hukannevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan vertailemalla Luohuanjoessa Hukannevan yläpuolisen (Lu yp) ja alapuolisen (Lu 843 tie) pisteen eroja (Kuva 4-8). Kuva 4-8. Hukanneva ja vesistötarkkailupisteet. Vedenlaatu oli molemmilla pisteillä samankaltainen. Maaliskuun kierroksella yläpuolinen (Lu yp) näyte oli hapeton, muuten happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä (liite 3). Veden ph vaihteli 6,3 6,9. Sähkönjohtavuudet olivat lievästi koholla maalis- ja kesäkuussa (1-15 ms/m), mutta laskivat heinä- ja elokuun kierroksilla. Luohuanjoen vesi oli selvästi sameaa, humuspitoista sekä vedessä oli kiintoainesta erityisesti heinäkuun kierroksella. Typpi- ja fosforipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Hukannevalta lähteneen veden laatu oli hyvin samankaltainen kuin vesistöpisteiden, tosin vedessä oli vähemmän fosforia, rautaa ja kiintoaine oli keksimäärin alhaisempi. Kokonaistypen osalta Hukannevan kuivatusvesien keskimääräinen oli Luohuanjoesta mitattuja pitoisuuksia korkeampi. Luohuanjoen ravinnepitoisuudet olivat alapuolisella pisteellä keskimäärin hieman yläpuolista korkeammat. Taulukko 4-6. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Luohuanjoessa sekä Hukannevan päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph Sähkön CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine johtavuus + NO3-N ms/m mg/l mg/l Luohuanjoki Lu, Lu yp 6, Hukanneva, la2 6,4 7, , ,1 Luohuanjoki 843-tien silta, Lu 843 tie 6,7 9,

30 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Turveruukin Hangasneva laskee Ohtuanojan kautta Siikajokeen (Kuva 4-9, liite 1). Hangasnevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Hangasnevan ylä- (Oh19) ja alapuolella (Oh12) Ohtuanojassa. Kuva 4-9. Hangasneva ja vesistötarkkailupisteet. Veden happitilanne Ohtuanojalla oli maaliskuussa tyydyttävä, mutta parani kesällä avovesikaudella vaihdellen hyvän tai tyydyttävän tasolla. Vesi oli happamuudeltaan lähellä neutraalia pharvojen vaihdellessa välillä 6,7 7,1. Sähkönjohtavuus oli molemmilla pisteillä hieman koholla maaliskuussa, mutta laski kesäkuukausina sisävesille tyypilliselle tasolle. Vesi oli molemmilla pisteillä sameaa ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeat. Sekä typpi- että fosforipitoisuudet kuvaavat erittäin rehevää vesistöä. Klorofylli-a-pitoisuudet kuvasivat lievästi rehevää vesistöä. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Hangasnevalta lähteneen veden sähkönjohtavuusarvot sekä typpi oli korkeampi kuin Ohtuanojassa. Vastaavasti COD Mn -, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi alhaisemmat Hangasnevalta mitatuissa näytteissä kuin Ohtuanojassa. Ohtuanojan tarkkailupisteiden välillä ei ollut merkittävää eroavaisuutta vedenlaadussa. Keskimäärin humus- ja typpipitoisuudet kasvoivat hieman alapuolisella pisteellä ja vastaavasti fosfori ja kiintoainepitoisuudet pienenivät. Taulukko 4-7. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Ohtuanojassa sekä Hangasnevan päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph Sähkön CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine johtavuus + NO3-N ms/m mg/l mg/l Ohtuanoja Heinolanperä, Oh19 7, Hangasneva, kosteikko 7,3 44 8, ,1 Ohtuanoja Kurikka, Oh12 6,

31 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Iso-Mannisen vaikutuksia tarkkailtiin tuotantoalueen alapuolella Uljuanojassa (Pi1). Iso- Mannisen vedet laskevat Uljuanojan kautta Lamujokeen ja siitä Siikajokeen (Kuva 4-1 ja liite 1). Kuva 4-1. Iso-Manninen ja vesistötarkkailupisteet. Uljuanojan veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8-6,4 ja COD Mn -pitoisuudet välillä mg/l kasvaen loppukesää kohti mentäessä. Veden kiintoainepitoisuudet olivat pääosin alhaiset ja sameus vaihteli lievästi sameasta sameaan. Rautapitoisuudet olivat suovaltaisten valuma-alueiden vesistöille tyypilliset mutta alhaiset verrattuna useaan muuhun alueen tarkkailuvesistöön. Ravinnepitoisuudet kuvaavat lievästi rehevää vesistöä. Klorofylli-a-pitoisuudet kuvasivat karua vesistöä. Iso-Manniselta lähteneen veden ph oli hapanta ollen kuitenkin lähes samaa tasoa kuin Uljuanojassa. Kemiallinen hapenkulutus, ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat suuremmat kuin Uljuanojassa. Taulukko 4-8. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Uljuanojassa sekä Iso Mannisen päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine + NO3-N mg/l mg/l Iso Manninen 6, ,6 Uljuanoja, Pi1 6, ,4 Hourunnevan tarkkailussa olevan pintavalutuskentän pvk1 vedet (pvk1) johdetaan reittiä laskuoja-pakkulanoja-kurranoja-siikajoki. Laskeutusaltaan (la1) vedet johdetaan reittiä laskuoja- Selkämaanoja-Kärähtämänoja-Siikajoki.

32 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Kuva Houruneva ja vesistötarkkailupisteet. Pakkulanojan oli maaliskuun kierroksella lähes pohjaan asti jäässä eikä siitä saatu edustavaa näytettä. Yläpuolisen tarkkailupisteessä vesi sameaa, rauta- ja humuspitoista sekä ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräiset COD Mn -, fosfori-, typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat kuin yläpuolisella tarkkailupisteellä. Paukkulanojan veden happitilanne oli huono heinäkuun näytekierroksella ja vedessä oli suuria pitoisuuksia kiintoainetta, rautaa, ravinteita sekä planktonlevää erityisesti alemmalla tarkkailupisteellä. Hourunevan pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli happamampaa, sekä humus-, typpi- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin Paukkulanojan yläpuolisella tarkkailupisteellä. Vastaavasti fosfori oli Hourunevan kuivatusvesissä alhaisempi. Selkämaanojasta (Se18) ei saatu näytettä maaliskuun kierroksella. Veden happitilanne oli välttävä, ph-arvot vaihtelivat välillä 5,2 6,2 veden ollessa humuspitoista, sameaa kiintoainepitoisuuksien vaihdellessa välillä mg/l. Ravinnepitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä. Taulukko 4-9. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Pakkulanojassa ja Selkämaanojassa sekä Hourunevan päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph Sähkön CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine johtavuus + NO3-N ms/m mg/l mg/l Pakkulanoja, Pa1 5,7 3, ,2 Houruneva 5,2 3, , Pakkulanoja, Pa 6,1 5, Selkämaanoja yläp., Se18 5,7 7,

33 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Hevoskorpi laskee Siikajokeen Luhtaanojaa ja Lamujokea pitkin. Luhtaanojan tarkkailupiste (Hev1) sijoittuu ojan alaosalle enne laskua Lamujokeaan. Lamujoen tarkkailupiste Lam33 sijoittuu Luhtaanojan yläpuolelle ja Lam 23 Luhtaanojan purkukohdan alapuolelle. Kuva Hevoskorpi ja vesistötarkkailupisteet. Luhtaanojasta Hevoskorven alapuolella (Hev1) ei saatu maaliskuun kierroksella veden vähyydestä johtuen otettua edustavaa näytettä. Ojaveden happitilanne tyydyttävä/hyvä ja sähkönjohtavuusarvot pieniä. Veden ph vaihteli välillä 6,4 6,8. Vedessä oli runsaasti humusta ja kiintoainetta se oli tummaa, sameaa sekä rautapitoista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat erittäin rehevää vesistöä. (Taulukko 4-1, liite 3). Hevoskorven kuivatusvesillä voidaan arvioida olevan vaikutusta Luhtaanojan vedenlaatuun. Hevoskorven ja Kureluijannevan yläpuolisella pisteellä Lamujoessa (Lam33) vedenlaatu oli selvästi parempi kuin Luhtaanojassa. Lamujoen alemman pisteessä (Lam23) veden humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin yläpuolella (Lam33). Taulukko 4-1. Veden keskimääräinen laatu turvetuotantoalueiden alueellisilla vesistötarkkailupisteillä Lamujoessa ja Luhtaanojassa sekä Hevoskorven päästötarkkailupisteessä. Havaintopaikka ph CODMn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Rauta (Fe) Kiintoaine + NO3-N mg/l mg/l Lamujoki 4-tien silta, Lam33 6, , Hevoskorpi 6, , ,6 Luhtaanoja, Hev1 6, Lamujoki Junn meij yp, Lam23 6, ,2

34 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Arvio päästöjen vaikutuksesta Taulukossa (Taulukko 4-11) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 3-6) laskennalliset vaikutukset joen alajuoksulla Länkelän kohdalla kesällä vuonna 216. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Siikajoen turvetuotannon laskennalliset vaikutukset olivat arvion perusteella edellisvuosien tapaan pieniä (Taulukko 4-11). Siikajoen vedessä on melko paljon happea kuluttavaa ainesta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä. Turvetuotantoalueilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta ja veden ph oli joissain tapauksissa alhainen. Valumavesien happamuus on tyypillistä Siikajoen alueella. Taulukko Arvio Siikajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista muutoksista Siikajoen alajuoksulla Länkelässä (F = km 2 ) kesällä 216. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l Siikajoki, Länkelä Kesän keskiarvo (brutto) 53,5,1,5,7 19 Kesän keskiarvo (netto) 53,5,9 -,5 13 Siikajoen vesistöalueella 71 % vesimuodostumista on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheuttamat haitat alaosan vesimuodostumissa. Siikajoen vesistöalueella on useita vesimuodostumia, joissa kuormituksen vähentämistarve on laskennallisten arvioiden mukaan suuri. Suurimmat mahdollisuudet vähentää kuormitusta on maataloudessa. Toisaalta alueella on suhteellisen vähän kuormituslähteitä, joten todennäköisesti ravinteikkaalla maaperällä on oma osuutensa korkeisiin ravinnepitoisuuksiin. Alueen maaperässä on muun muassa vivianiittia eli rautafosfaattia. (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus Siikajoen ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan vähäinen. Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 967 kg/a fosforia ja kg/a typpeä (Taulukko 3-7), mikä tarkoittaa fosforin osalta 1,1 % ja typen osalta 1,8 % Siikajoen kokonaiskuormituksesta (kpl 3.6). Vuonna 211 Siikajoen vesistöalueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutus 67 %:lla tuotantoalueista, kun vuonna 216 luku oli 82 %. Pintavalutus on siis lisääntynyt vesistöalueella samaan aikaan kun tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt. Uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi lisäämällä edelleen pintavalutuksen tai muun tehostetun vesienkäsittelymenetelmän ympärivuotista käyttöä. Lupakäsittelyssä otetaan huomioon vesistön happamoitumisriski. 5. YHTEENVETO Vuonna 216 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2 63 ha, tuotantokunnossa 477 ha, kuntoonpanossa ha ja tuotannosta poistunut 434 ha. Vuonna 216 tarkkailussa kesällä oli ympäristöluvan mukaisessa tarkkailussa yhteensä 15 turvetuotantoaluetta. Päästötarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti, ja lisäksi tarkkailussa oli ylimääräisiä tuotantoalueita. Soista yhdeksän oli koko tarkkailukauden ajan ympärivuotisessa tarkkailussa, neljä jälkihoitovaiheen tarkkailussa ja loput tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa tai tarkkailu alkoi keväällä ja jatkui ympärivuotisena.

35 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA Siikajoen tuotantosoiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 15,2 l/s km 2 ollen hieman suurempi kuin edellisvuonna (13,1 l/s km 2 ), mutta pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin (18 l/s km 2 ). Kesä 216 oli sateinen ja se nosti valumia. Siikajoen alueen tuotantosoiden keskimääräinen kesäaikainen vedenlaatu oli heikompi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneen valumaveden ph-keskiarvo oli 5,8 kun koko Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 6,2. Alhaisimmat tuotantovaiheessa olevien tarkkailusoiden ph-arvot olivat keskimäärin Kärjenrimpi-Puronrämeellä sekä Navettarimmellä phkeskiarvon ollessa < 5. Jälkihoitovaiheessa olleen Honkanevan valumavesi oli tarkkailukohteista selvästi happaminta ph-arvojen vaihdellessa välillä 3,2 3,5. Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia. Siikajoen vesistöalueen tuotantovaiheen soilta lähteneen veden fosfori (ka. 82 ) oli selvästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella yleisesti (ka. 66 ). Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä 261 ja Mankisennevan pvk2:lla sekä Piipsannevalla yli 1. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Parkkisenrimmellä (ka. 2 ) ja Sauvasuolla (ka. 26 ). Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja rautapitoisuudet olivat Siikajoen tuotantovaiheen soilla (3 76 ) keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien soiden tasoa (3 329 ) korkeampia. Myös typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla verrattuna kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoihin. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (CODMn), 3,1 kg/d fosforia, 86 kg/d typpeä ja 472 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 2,1 kg/d fosforia, 61 kg/d typpeä ja 42 kg/d kiintoainetta. Kesäajan päästöt kasvoivat hieman tai olivat samaa tasoa kuin vuonna 215 vaikka laskennallinen kuormittava pinta-ala oli pienentynyt edellisvuodesta 535 ha. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin 11 tuotantovaiheen kohteella. Pintavalutuskenttien puhdistustehot vaihtelivat kohteittain. Yleisesti vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta sekä pintavalutuskentällisillä kohteilla huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä. Pääasiassa tarkkailukohteet poistivat hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta. Vesistötarkkailu suoritettiin vuonna 216 ohjelman mukaisesti 6 vuosittain toistuvalla vesistöpisteellä, sekä 25 päästötarkkailusuokohtaisella alueellisen tarkkailun näytepisteellä. Hapen kyllästysaste sekä fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet ovat pysytelleet koko 2-luvun samalla tasolla Siikajoen vuosittaisen vesistötarkkailun pisteillä, mutta kemiallinen hapenkulutus on noussut. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Siikajoen ja sen sivujokien sekä pienempien uomien vesi oli vuoden 216 tarkkailussa yleisesti tummaa, rautapitoista ja ravinteikasta. Vedessä oli myös runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Siikajoen pääuomassa ja pienemmissä sivu-uomissa veden happi- tilanne oli pääosin tyydyttävä tai hyvä. Luohuanjoen vesi oli maaliskuun kierroksella lähes hapetonta. Veden ravinnepitoisuudet kuvasivat pääosin reheviä vesistöjä. Klorofylli-a:n pitoisuudet jäivät useimmiten huomattavasti alhaisemmiksi kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voisi olettaa. Vedet olivat monin paikoin hyvin tummia ja sameita, mikä on voinut vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a- klorofyllipitoisuuksia. Vesistöjen ph-arvot olivat kesällä pääosin lievästi happaman tai neutraalin tasolla. Turvetuotanto voi paikoin ylläpitää vesistön kiintoaine-, rauta- tai ravinnepitoisuuksia. Turvesoiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pintavesien ravinnekuormituksesta on pieni. Vesistöalueella merkittävin ravinteiden lähde luonnonhuuhtouman lisäksi on maatalous.

36 SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA LÄHTEET Korhonen, J. & Haavanlammi, E Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215b. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuosille PSV-Maa ja Vesi Oy 23. Siikajoen hajakuormitusselvitys 22. Pöyry Finland Oy 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 215. Pöyry Finland Oy 217. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 216. Pöyry Finland Oy 212. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari Suomen vesistöjen tummuminen. Antti räike. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213. JAKELU Vapo Oy Oulun Energia / Turveruukki Oy heli.heikkinen@oulunenergia.fi, heli.kirvesoja@oulunenergia.fi, turve@oulunenergia.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi, jaana.rintala@ely-keskus.fi, marja.manninen@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@elykeskus.fi, kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Kuntaviranomaiset: Haapavesi, Pyhäntä henna.ollakka@oulainen.fi Vaala ilkka.lyttinen@vaala.fi Siikalatva keijo.vaha@siikalatva.fi

37 LIITE 1. Turvesuot ja vesistötarkkailupisteet 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

38

39 LIITE 2. Päästötarkkailutulokset 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

40 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Hangasneva Vesien käsittely: Kosteikko Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste allas 2:n mp1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Jälkihoitovaihe , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 158 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph sähkön COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Luparaja >5 1 mp ,3 4 3,7 8,4 23 3, , 159 4,5 15,3 9, 13 2 mp ,4 42 3,4 9,4 2 2, , 159 2,5 7,3,2 4,3 4,3 3 mp , < , 39 7,9 89, ,9 4 mp , < , 68 1,2 16, ,8 5 mp , , , 39 4,4 45,6 6,1 11 KESÄ keskiarvo 7,3 44 8, ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 5,9 53,7 11 9, keskihajonta,1 3,5 4,8 3,8 27 1,1 Nettokuormitus g/ha d 8,1 3,8 Lisätiedot ja havainnot: Ei virtaamamittausta, valuma-arvot saatu SYKE:n hydrologisesta virtaamamallista Luohuanjoen alaosan jakson simuloiduista arvoista laboratorio oli hukannut näytteen, korvaava toukokuun näyte haettu Hangasnevan veden ph-arvolle on annettu ympäristöluvassa raja-arvo >5 jota seurataan jatkuvatoimisen ph-mittarin avulla, tulokset käsitelty erikseen Turveruukin omat tarkkailut raportissa Sivu 1 (2) Hangasneva_216.xls; tulostus /9:28

41 Hangasneva l/s km 2 6 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l 4, 3,5 Kiintoaine , , , 1, , 4 1,5 2, 18 Kokonaisfosfori,18 25 Kokonaistyppi 25 16,16 14, ,12, ,8, , ,2, Sivu 2 (2) Hangasneva_216.xls; tulostus /9:28

42 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Hevoskorpi Vesien käsittely: Pintavalutus Turveruukki Oy: Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1 ap mp1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus: Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 19, ha Siikalatvan kunta: Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 8, , ,4 537,83, ,9 7, pvk , , , 16, , ,9 62 1,5, ,2 3, pvk ,7,5,7,22,15,44,15,1,7,23 4 pvk , , ,1 71,22,15 4,4 1,5 1, 7, pvk , , ,5 7, ,7 16 1,7 34,11,1 2,9,2,4 9,7 6,5 6 pvk , , 19, , , ,5 1,9 77 3, pvk , , , 18, , ,4 289,61 13, pvk , , ,5 16, , ,9 357,72 1, pvk , , < , 12, , ,1 627,49,11 19,93, pvk , , , 13, , ,6 255,28 5, pvk , , 5,4 18 1, ,9 246,38,9 5,8,3, pvk , ,6 1, 9, 387 4,1 13 pvk , , , 6, , ,6 96,1 2,3 5,6 14 pvk , , , 8, 387 4, ,5 44, pvk , , , , 1, , , ,85,45 29,1 3, pvk , , , 11, , ,8 72 1, pvk , , 7,4 33 6, , 17, , ,4 66 1,16,41 15,5, pvk , , ,5 28, , , , pvk , , , 9, , ,7 443,6,14 11,14, pvk , , , 5,1 68, ,9 127,17 3, pvk , , , 4,8 68, ,1 114,13,4 3,,15,15 3,3 7,3 22 pvk , , , 3, 39, ,4 84,13 2, pvk , , ,5 115,26,8 4,3,12 1, 5, pvk TALVI keskiarvo 7, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 213 2,7 68,17,8 3,2,39,69 5,5 26 keskihajonta,1 4, ,1 3536,6 Nettokuormitus g/ha d,12 1,9 24 KEVÄT keskiarvo 6, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 29 36,6 83 1,4 1,4 41 2, keskihajonta,2 5, ,7 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,4 567,95,27 16,8 1, keskihajonta, , ,5 Nettokuormitus g/ha d,75 1,9 52 SYKSY keskiarvo 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 252 3,2 94,13,3 2,7,13,13 2,9 12 keskihajonta,3 1,4 8,5 71 2,8 Nettokuormitus g/ha d,8 1,5 9,3 LOPPU keskiarvo 6, LOPPU Bruttokuormitus g/ha d 359 4,5 115,26,8 4,3,12 1, 5,6 49 SYKSY keskihajonta SYKSY Nettokuormitus g/ha d,19 2,6 46 VUOSI keskiarvo 6, ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 835 1,5 335,59,24 12,53 5, keskihajonta, ,7 Nettokuormitus g/ha d,43 7,9 51 Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittaus toteutetaan EHP-tekniikan lähettävän mittausaseman avulla. Virtaamatiedot tarkennetaan vielä myöhemmin kalibroitujen tulosten perusteella. 215 tarkkailutulokset ei mukana kuormitus- ja keskiarvolaskennassa Vuodenaikojen jaksotus: talvi ( ) kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) ei virtaamaa, ei näytettä. Jakson kuormitus laskettu 9.2. otetun näytteen vedenlaadun perusteella Pintavalutuskentällä suoritettu puuston poistoa , toiminnanharjoittaja ottanut rankkasadenäytteen (7 mm /vrk) Kaivon kansi jäätynyt kiinni, näyte otettu purkuputkesta, Kaivon kansi jäätynyt kiinni ei näytettä Sivu 1 (2) Hevoskorpi_pvk1_ap_mp1_216.xls; tulostus /12:39

43 Hevoskorpi l/s km 2 12, Valuma mg/l 16 Kiintoaine 5 1, 8, , , 2, , mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 18 Kokonaisfosfori 3, 25 Kokonaistyppi , , 1,5 1, , , Sivu 2 (2) Hevoskorpi_pvk1_ap_mp1_216.xls; tulostus /12:39

44 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Honkaneva Vesien käsittely: Laskeutusallas Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste laskeutusallas 2 ap (mp 2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Jälkihoitovaihe , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 5 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph sähkön Sulfaatti COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , ,7 7,7 41 3, , 631 2,4 12,2,8 6,2 2 la , ,5 9,1 63 3, , 61 2,9 9,2 1,6 8,9 3 la , ,5 11 <2 39 < , ,2 33,14,1 5,1,3 2, la , , , ,4 69,54 3, la , ,3 8,1 46 < , ,4 9,3 1,8 3,8 KESÄ keskiarvo 3, ,6 14 1, 42 2, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8,9 26,15,1 2,6,3 2, keskihajonta, , ,4 Nettokuormitus g/ha d 41 Lisätiedot ja havainnot: Ei virtaamamittausta, valuma-arvot saatu SYKE:n hydrologisesta virtaamamallista Kipsuanojan jakson simuloiduista arvoista näytesaatteessa ei vedenkorkeustietoa, näytteenottaja unohtanut mitata tai merkitä tuloksen Sivu 1 (2) Honkaneva_la2_216.xls; tulostus /11:49

45 Honkaneva l/s km Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l Kiintoaine Kokonaisfosfori,7 7 Kokonaistyppi 7 3, , , , , ,1 1 1, Sivu 2 (2) Honkaneva_la2_216.xls; tulostus /11:49

46 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Houruneva Vesien käsittely: Pintavalutus (kesä) / laskeutusallas (talvi) Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1 ap mp3 ) / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen laskeutusallas (la3) (44488, ) Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 19, ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph sähkön Sulfaatti COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la ,8 13 5, ,1 45,8,9 4,1,2 3, la ,8 2,7 2,2 9, , ,21, ,8 6, la ,1 3,8 1, , ,5 87,9 81 8,6 97,24, ,2 5, la ,3 3,9 3, , , , ,6 1,5 88 6, la ,1 3,9 1, , , , , la ,1 4,9 2, , , , la ,3 5,1 8, , , ,3, , pvk ,5 3,2 3, , , , , pvk ,5 2,4 2, , , 1, 826 8,8 288,27,2 6,5,14, pvk ,3 5, < ,4 139,7 3,6 3, 11 pvk ,7 3,2 <, , 159 1, ,7 1,6 2,1 5,8 12 pvk ,4 236,14 4, pvk ,1 4,2 4, < , 39, pvk , , pvk ,3 4, 4, , ,, , pvk ,4 266, pvk ,64,7 27 3,1 7, pvk ,7 4,3 3, , , , , pvk , pvk ,8 296,19 8, pvk pvk la la TALVI keskiarvo 5,9 6,5 3, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 647 6,9 76,17,13 9,2 1,6 5, keskihajonta,2 5,7 2, Nettokuormitus g/ha d,5 6,2 47 KEVÄT keskiarvo 6,2 4,5 3, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,9 1,1 59 5, keskihajonta,1,6 2,9 5,3 32 5, ,7 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 5,2 3,8 3, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,93,6 39 2,1 5, keskihajonta,5,9, , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Pvk1:n vuotuisen käyttöajan keskiarvona tavoitepitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kok.p 1 ja kok.n 11 Pintavalutuskentän penkka vuotaa, vedet kulkeutuneet mittapadon ohi jolloin virtaamamittaukset eivät ole luotettavia ja tämän takia näytteitä jäänyt saamatta , 28.6., 26.7., 9.8., 5.9., 19.9., 3.1., 17.1., ja mittapadolla ei virtaamaa, ei näytettä. Toiminnanharjoittaja ottanut näytteitä (ph-tarkistus, padottaa, ei ilmoitettu mittapadon vedenkorkeutta) sekä rankkasadenäytteet (43 mm/2vrk) ja (8 mm/3vrk, padottaa, ei vedenkorkeustietoa), ja tuloslakanassa ei ilmoitettu mp-vedenkorkeutta mittapadolla alapuolinen ojasto padottaa vesi roskaista. Virtaamat laskentaan talven ( ) ja kevään ( ) osalta käytetty Pullinnevalta mitatusta datasta laskettua valuntaa sekä kesän ( ) ajalta Iso Mannisen tarkkailusta saatua dataa Jakson laskettu otetun näytteen vedenlaadulla, jaksojen ja laskettu otetun näytteen vedenlaadulla sekä jaksojen ja laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Syksyn ja loppusyksyn ajalta ei vedenlaatu tai virtaamadataa joten ominaiskuormituksiakaan ei ole voitu laskea. Sivu 1 (2) Houruneva_pvk1_ap_mp3_216.xls; tulostus /11:58

47 Houruneva l/s km 2 Valuma mg/l 12 Kiintoaine Pullinneva/Iso Manninnen näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 25 Kokonaisfosfori 18, 7 Kokonaistyppi , 14, , 1, 8, 6, 4, 2, , Sivu 2 (2) Houruneva_pvk1_ap_mp3_216.xls; tulostus /11:58

48 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Houruneva Vesien käsittely: Pintavalutus Turveruukki Oy: Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupisteet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Tarkkailu: Ympärivuotinen Pvk1 ap mp3 (44488, ) Kainuun ELY-keskus: Kunta: Siikalatva la 3:n alapuoli, pumppuallas Siikalatvan kunta: Vesistöalue (444828, ) Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph s-joht Sulfaatti COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto ka. s-joht Sulfaatti COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto ka. NO 2-N aine hehkutus NO 2-N aine hehkutus N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l pvm ms/m mg/l % % % % % % % % % 1 Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 2 la ,2 6,2 6, la ,7 5, 4, , keskiarvo kesä 6, 5,6 5, keskiarvo Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk ,5 2,4 2, , pvk ,3 4, 4, , keskiarvo kesä 5,4 3,2 3, , Lisätiedot ja havainnot: Pumppu ei käynnissä 21.1, 9.2., 22.3., 9.8., 5.9. joten yläpuolista tehontarkkailunäytettä ei ole otettu , ja ei virtaamaa, ei näytettä Houruneva mg/l 3 Kiintoaine % 1 16 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 4 Kokonaistyppi % 1 mg/l 7 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 1 (1) Houruneva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /12:1

49 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Hukanneva Vesien käsittely: Laskeutusallas Turveruukki Oy Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste laskeutusallas 2 ap (mp 2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Jälkihoitovaihe , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 263 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph Sähk. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojoht. NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , , ,2 95,17,1 4,8,21 1, la , , , , 166,9 28,4,1 1,2,1,1 1,7 2,3 3 la , , 897 7,3 258, la ,5 7, , ,4 84 1, la ,4 6, , , , ,1,19 33,28 5, la , , , , ,2 98,12,1 4,2,17,7 9,8 17 KESÄ keskiarvo 6,4 7, , ,1 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1,6 434,57,6 18,21 2, keskihajonta,1, , ,6 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Ei virtaamamittausta, valuma-arvot saatu SYKE:n hydrologisesta virtaamamallista Luohuanjoen yläosan jakson simuloiduista arvoista padon v-aukko veden alla ja vettä tulvii padon "kauluksen" yli mittapato täysin veden alla eikä lukemaa voitu ottaa Toiminnanharjoittaja ottanut rankkasadenäytteen (1 mm/vrk) Sivu 1 (2) Hukanneva_la2_216.xls; tulostus /9:44

50 Hukanneva l/s km Valuma mg/l Kiintoaine mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 8 Kokonaisfosfori 1,2 25 Kokonaistyppi , 2 4 5, ,6 3, ,2 5 1, Sivu 2 (2) Hukanneva_la2_216.xls; tulostus /9:44

51 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Iso-Manninen pvk Vesien käsittely: Pintavalutus Turveruukki Oy, Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Tehostettu tarkkailu Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 1, ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 745 8, ,6 371,36,22 12,84 3, pvk , , , 19, , ,1 577, pvk , , 62 5,6 6,1 13 < , 9, , ,1 291,15,2 4,9,4,5 1 7,9 4 pvk , < , , ,3 115,5 1,9 2,9 5 pvk , , , 7, 221 2, ,1 9,5 1,5 7,3 6 pvk , , , 9, , ,4 266,16 4, pvk , , , , 17, , , ,6, ,1 8, pvk , , 7, , ,3 35,23 6, 78 9 pvk , , , 12, , ,4 672,91,5 22 1,4 5, pvk , ,5 2, , , , pvk , , , 12, , ,3 424,4,15 8 1,2, pvk , , , 9, , ,8 149,18 3,1 26 KESÄ keskiarvo 6, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 173 2, 112 1,1, ,1 3, keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Mittaria ei ollut asennettu vielä näytteenottohetkellä oli asennettu samana päivänä myöhemmin Toiminnanharjoittaja ottanut poikkeusnäytteen kovan sateen (14 mm/vrk) aikana Vesi tummaa Sivu 1 (2) IsoManninen_pvk_216.xls; tulostus /12:56

52 Iso-Manninen pvk l/s km Valuma mg/l 6 5 Kiintoaine mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 12 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Sivu 2 (2) IsoManninen_pvk_216.xls; tulostus /12:56

53 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Iso-Manninen Vesien käsittely: Pintavalutus Turveruukki Oy, Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Tarkkailupisteet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Teho Pvk (464774, ) Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Pvkyp (464687, ) Siikalatvan kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , keskiarvo 6, keskiarvo* Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , ,6 2 pvk , <2 3 pvk , , , 4 pvk , , pvk , , keskiarvo 6, ,9 Lisätiedot ja havainnot: *keskimääräinen reduktio laskettu keskiarvojen perusteella Sivu 1 (2) IsoManninen_pvk_teho_216.xls; tulostus /12:1

54 Iso-Manninen mg/l 3 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 25 Kokonaistyppi % 1 mg/l 7 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) IsoManninen_pvk_teho_216.xls; tulostus /12:1 reduktio pvk1yp pvk1

55 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Jousineva pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Kesäaikainen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 73, ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , , ,9 253,91 8, pvk , , , , ,5 255,91,56 9,1,78, pvk , , 19, ,5 162,81 4, pvk , , 39, ,4 72 2, pvk , , pvk , , 297 4, , , pvk , , ,8 1,5 36,77 2, pvk , , , , , , pvk , , , 61 9, , 556 5, 3,6 22 3,2 1, pvk , , 387 6, , ,3 9,4 155 KESÄ keskiarvo 6, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d , ,3 1,8 27 1,5 1, keskihajonta, ,4 Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot ja havainnot: Ei virtaamamittausta, virtaamat jaksolle saatu Jousinevan pvk2 mittaustuloksista Näyte sekoittunut/hävinnyt labrassa. Jakson laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Sivu 1 (2) Jousineva_pvk1_216.xls; tulostus /13:4

56 Jousineva pvk1 l/s km 2 1 Valuma mg/l 2 Kiintoaine Jousinevan pvk2 mitatut arvot näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 3 Kokonaisfosfori 6, 25 Kokonaistyppi , , , , 4 5 1, 5 2, Sivu 2 (2) Jousineva_pvk1_216.xls; tulostus /13:4

57 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Jousineva pvk2 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Sulanmaan aikainen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 51,2 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 12, ,3 48 1,9 253, pvk , <4 11 < , 9, , ,5 273,22,9 6,2,22,2 1, 9,1 3 pvk , , , 8, , ,5 26,11 3, pvk , , , 11, , ,4 877, pvk , , , , 13, , ,8 133,67, ,2, pvk , , , 12, , ,8 127, pvk , ,3 16 < , 12, , , ,4,19 41,5 1, pvk , , , 17, , , , pvk , , , 476,64, ,4, pvk , , , 1, 61 13, ,2 194,38 6, pvk , ,1 33 2, , 13, , ,5 287,61, ,7, pvk , , , 11, , ,6 34 1, KESÄ keskiarvo 6, , ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1 793,65, ,1, keskihajonta, , ,8 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, ,1 33 3,4 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2 322,93, ,7, keskihajonta,1 4,9 1,4 141,6 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari (Masinotek) asennettu Kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Jousineva_pvk2_216.xls; tulostus /15:11

58 Jousineva pvk2 l/s km Valuma mg/l Kiintoaine mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 6 Kokonaisfosfori 1,8 3 Kokonaistyppi ,6 1, , ,, , ,4,2 5 2, Sivu 2 (2) Jousineva_pvk2_216.xls; tulostus /15:11

59 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Jyletneva Vesien käsittely: Kosteikko Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste kosteikko, mittapato (kos) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Kesäaikainen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 111,1 ha Haapaveden kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 Kos , , , , ,1 214,18 4, Kos , ,3 76 <4 5, , 7, ,7 153,12,11 2,4,6,2 8, 32 3 Kos , ,5 3, 446 4,6 153,18 3, Kos , , , , Kos , , , Kos , <2 15 4, , , ,9,52 78,22 7, Kos , , , , Kos , , , 221 2, ,5,39 29,12 1, Kos , , , , Kos , ,1 1 8, , , 297 3, ,3,12 29,23 3, Kos , , , 61 6, ,45 9,4 59 KESÄ keskiarvo 6, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3,16 37,13 2, keskihajonta, , , ,4 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: on toiminnanharjoittajan ottama rankkasateen aikainen poikkeusnäyte, analyysit on tehnyt HakaLab Jyletnevalla oli käytössä virtaamamittari, mutta laite osoittautui vialliseksi eikä virtaamadataa saatu kesän ajalta Valuma-arvoina käytetty Kivinevan pvk1 mitattuja tietoja Sivu 1 (2) Jyletneva_Kos_216.xls; tulostus /12:48

60 Jyletneva l/s km Valuma mg/l Kiintoaine Kivineva pvk1 näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 8 Kokonaisfosfori 4, 3 Kokonaistyppi , , 2, , ,5 1, ,5 5 2, Sivu 2 (2) Jyletneva_Kos_216.xls; tulostus /12:48

61 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Kivineva pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: 43478, Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Mittapadon valuma-alue: 131,5 ha Haapaveden kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , ,1 11,1 4, 6,1 2 pvk , ,7 44 5, 5, 61 < , 166 9,4 42 3,7 83,5,1 1,4,2,2 1,9 3,2 3 pvk , < , 25, ,6 68,6 2, 4, 4 pvk , , , 32, , pvk , , , , pvk , ,4 2 5, , 29, ,5,12 14, pvk , , 9, 221 1, , pvk , , , , 21, ,65,5 29,34 3, pvk , , , 34, , pvk , , 18, ,3,82 35, pvk , , , 16, 166 9, ,27 8, pvk , , , , 19, ,32,6 14 1,4 7, pvk , , , 19, ,21 7, pvk , , , , 12, 18, ,33, ,4 1, pvk , , < , 4,9 68, ,14,4 1 7,2, KESÄ keskiarvo 6, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,,27 36, keskihajonta, , ,5 1,4 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, , ,8 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,25,2 9,7,49 2,5 6,5 36 keskihajonta,1,7 141,4 Nettokuormitus g/ha d 3,2 23 LOPPU keskiarvo 6, , ,7 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,23,8 11 6,8 1, SYKSY keskihajonta 5, , SYKSY Nettokuormitus g/ha d 5,1 1 Lisätiedot ja havainnot: näyte toiminnanharjoittajan ottama rankkasateen aikainen poikkeusnäyte, anlyysit tehnyt HakaLab Virtaamamittari asennettu , jakson virtaamat saatu vesistömallijärjestelmän Naarastenojan valuma-alueen (57.69) simuloiduista valunta-arvoista Kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Kivineva_pvk1_216.xls; tulostus /1:2

62 Kivineva pvk1 l/s km 2 9 Valuma mg/l 3 Kiintoaine 14, , , , 4 6, 3 1 4, 2 5 2, 1, mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 9 Kokonaisfosfori 3, 25 Kokonaistyppi , , 1,5 1, ,5 5 2, Sivu 2 (2) Kivineva_pvk1_216.xls; tulostus /1:2

63 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Kivineva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk1 ja Pvk1yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Haapaveden kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , < pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , keskiarvo kesä 6, , kesä keskiarvo syksy 6, ,4 syksy keskiarvo loppusyksy 6, loppusyksy keskiarvo 6, Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , ,7 44 5, 5, 61 <2 2 pvk , ,4 2 5, pvk , , ,2 4 pvk , < pvk , , , 6 pvk , , ,4 7 pvk , , <2 keskiarvo kesä 6, , , keskiarvo syksy 6, , , keskiarvo loppusyksy 6, , ,7 keskiarvo 6, , ,9 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Kivineva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /1:25

64 Kivineva mg/l 45 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 3 Kokonaistyppi % 1 mg/l 6 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Kivineva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /1:25 reduktio pvk1yp pvk1

65 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Kivineva pvk2 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Mittapadon valuma-alue: 12,9 ha Haapaveden kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , , ,1 135,28 6, pvk , ,8 53 9,7 4,7 56 < , 61 6, ,7 8,7,2 1,7,31,15 1,8 3,2 3 pvk , , , 387 4, ,6 8,4 2, pvk , < , 159 1, ,24 7, pvk , , , pvk , , < , , ,6, ,8 5, pvk , , , , , pvk , , , , , ,1,8 46 1,3 8, pvk , , , , , pvk , , , 221 2, ,1, ,1 6, pvk , , , 387 4, ,31 7, pvk , , , 491 5, ,53,2 18 8,, pvk , , , 387 4, , pvk , , , 68, ,58, , pvk , < , 7, ,2,7 11 6, KESÄ keskiarvo 6, ,3 7,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,91, , 5, keskihajonta,1 8,8 22 2, ,7 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, ,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,44,7 13 2,8, keskihajonta,1 1,4 1, ,5 Nettokuormitus g/ha d,17 6,4 45 LOPPU keskiarvo 6, ,1 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,39, ,9, SYKSY keskihajonta ,6 SYKSY Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: näyte toiminnanharjoittajan ottama rankkasateen aikainen poikkeusnäyte, anlyysit tehnyt HakaLab Valuma-arvoina käytetty Kivinevan pvk1 mitattuja tietoja Kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Kivineva_pvk2_216.xls; tulostus /12:1

66 Kivineva pvk2 l/s km 2 9 Valuma mg/l 3 Kiintoaine Kivineva pvk1 näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 12 Kokonaisfosfori 2,5 25 Kokonaistyppi , , , ,5 5 2, Sivu 2 (2) Kivineva_pvk2_216.xls; tulostus /12:1

67 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Kivineva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk2 ja Pvk2yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Haapaveden kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 2 yläpuoli 1 pvk2yp , pvk2yp , , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , < pvk2yp , keskiarvo kesä 6, kesä keskiarvo syksy 6, syksy keskiarvo loppusyksy 6, loppusyksy keskiarvo 6, Pintavalutuskentän 2 alapuoli 1 pvk , ,8 53 9,7 4,7 56 <2 2 pvk , , <2 3 pvk , , ,3 4 pvk , , , 5 pvk , ,6 6 pvk , ,2 7 pvk , <2 keskiarvo kesä 6, , ,1 keskiarvo syksy 6, ,6 keskiarvo loppusyksy 6, ,1 keskiarvo 6, , ,7 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Kivineva_pvk2_teho_216.xls; tulostus /12:15

68 Kivineva mg/l 9 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 35 Kokonaistyppi % 1 mg/l 7 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Kivineva_pvk2_teho_216.xls; tulostus /12:15 reduktio pvk1yp pvk1

69 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Korteneva, pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus, Siikalatvan kunta Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 117,5 ha Vesistöalue Näyte Ottopvm sameus ph s-joht COD Mn TOC DOC Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus NTU ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 14, , ,3 341,29, , pvk , , , 13, , ,7 875, pvk , , , 2, , , ,8,7 94 5, pvk ,1 9, < , , 1,74 6,9,1 91,9 33,13,12 1,2,2, ,8 5 pvk ,8 5,8 1,6 15 9, , , 14, , ,2 54,23,17 1,9,4,21, pvk ,5 6,4 4, , , 49, , , ,6 3,4 9 1, pvk ,2 6,1 2, , , 23, , , ,3, , pvk , , , 38, , , 992 1, pvk , , , 24, , , , pvk ,93 6, 2, , < , 16, , ,3 694,52, ,3 3, pvk , < , 15, , ,3 34,26 6,4 8, 12 pvk ,62 5,7 2, ,1 83 < < , 8, , ,4 193,13,2 3,9,1,3 1,5 4,7 13 pvk , , , 6, , ,1 78,5 1,6 4,5 14 pvk , , , 11, , ,7 282,32 6, pvk ,6 5,8 3, ,2 11 <4 7,5 61 3, ,5 14, , ,8 979,85,12 21,4, pvk , , , 8, , ,1 532, pvk ,5 5,7 3, ,1 12 < , , 12, , ,3 231,23,3 4,5,1,2 4, pvk , , , 23, , ,1 765, pvk ,4 6,3 4, , , 8, 221 2, ,9 53,6,2 12,62 1, pvk , , , 1, , ,9 161,21 4, 2 21 pvk ,4 5,9 3, , , , 7, , ,9 191,11,1 3,6,5,11 2, 1 22 pvk , , , 11, , ,5 128,14 3,2 8,9 23 pvk ,99 6, 3, , < , 5,5 18 1, ,6 195,16,3 4,3,54,2 1,8 4,9 24 pvk ,54 6,1 3, ,2 24 6, < , 11,3 61 6, 635 6,3 189,13,4 5, 1,,4 2,1 5,4 TALVI keskiarvo 12 6, 5, ,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 269 2,7 44,18,14 1,6,21,43 7,6 13 keskihajonta 14,2 5, ,7 Nettokuormitus g/ha d,14,4 11 KEVÄT keskiarvo 5,9 6,2 3, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , ,5 1,6 75 2, keskihajonta 3,7,2 1,3 4,2,7,7 8, ,5 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 2,4 5,9 3, , ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 126 1,1 411,42,1 1,3, keskihajonta 2,3,2,8 9, 7,8 8, 15 4, ,8 Nettokuormitus g/ha d,24 5,8 23 SYKSY keskiarvo 1,4 6, 3, , ,4 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 471 4,6 151,13,1 3,4,5,11 2, 9,4 keskihajonta,1 8,5 6,4 14,1 Nettokuormitus g/ha d,5 1,4 5,4 LOPPU keskiarvo,77 6,1 3, , , LOPPU Bruttokuormitus g/ha d 612 5,9 191,14,4 4,8,85,33 2, 5,2 SYKSY keskihajonta,32,1,3 3,5,7 15 5,7, ,1 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,4 2,2,1 VUOSI keskiarvo 4,3 6, 3, ,2 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , 523,61,32 17,77 4, keskihajonta 6,1,2 2,1 11 9, , Nettokuormitus g/ha d,29 8,5 33 Lisätiedot ja havainnot: Kortenevan virtaamat mitattu Luode-mittarilla Mittakaivossa "tulva" vesi pulppuilee ja pyörtelee, vedenkorkeus vaihtelee kaivon asteikossa välillä 4-43 cm Vuodenaikojen jaksotus: talvi ( ) kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Korteneva_pvk1_216.xls; tulostus /12:55

70 Korteneva, pvk1 l/s km 2 6 Valuma mg/l 1, Kiintoaine , 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, , mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 18 Kokonaisfosfori 5, 18 Kokonaistyppi , , 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , Sivu 2 (2) Korteneva_pvk1_216.xls; tulostus /12:55

71 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Korteneva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk1 ja Pvk1yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Siikalatvan kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm sameus ph s-joht COD Mn TOC DOC Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. sameus s-joht COD Mn TOC DOC Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus NTU ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pvm NTU ms/m % mg/l mg/l % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , < pvk1yp ,7 4,9 1,8 6,3 4, 3, < pvk1yp ,4 4, , pvk1yp ,7 5, 2, , pvk1yp ,6 4, pvk1yp ,9 7,3 5, pvk1yp ,5 6, pvk1yp ,8 6, pvk1yp , 7, , pvk1yp ,2 7, pvk1yp , pvk1yp , , keskiarvo talvi 21 5,9 9, ,3 talvi keskiarvo kevät 7,9 5,7 3, ,8 kevät keskiarvo kesä 16 6,8 5, kesä keskiarvo syksy 25 7,2 7, syksy keskiarvo loppusyksy 26 6, loppusyksy keskiarvo vuosi 18 6,4 7, vuosi Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , , ,1 2 pvk , , ,6 3 pvk ,1 9, < ,8 4 pvk ,8 5,8 1,6 15 9, , 5 pvk ,5 6,4 4, ,5 6 pvk ,2 6,1 2, ,6 7 pvk ,93 6, 2, , <2 8 pvk ,62 5,7 2, ,1 83 <4 6,2 31 <2 9 pvk ,6 5,8 3, ,2 11 <4 7,5 61 3, 1 pvk ,5 5,7 3, ,1 12 <4 5,1 12 4, 11 pvk ,4 6,3 4, ,3 12 pvk ,4 5,9 3, , ,4 13 pvk ,99 6, 3, , <2 14 pvk ,54 6,1 3, ,2 24 6, <2 keskiarvo talvi 12 5,9 5, ,9 keskiarvo kevät 5,9 6,3 3, ,1 keskiarvo kesä 2,4 5,9 3, , ,5 keskiarvo syksy 1,4 5,9 3, , ,4 keskiarvo loppusyksy,77 6,1 3, , , keskiarvo vuosi 4,3 6, 3, ,7 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Korteneva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:32

72 Korteneva mg/l 2 Kiintoaine % 1 2 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 35 Kokonaistyppi % 1 mg/l 7 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Korteneva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:32

73 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Kärjenrimpi-Puroräme Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 34, ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,1 2 pvk , ,4 3 pvk , , ,74 5,33,35 1,6,8,64 2,9 3,9 4 pvk , , ,2 293,27,14 11,29 5, pvk , , ,6 82,65,38 3,1,85 1,6 6, 6,2 6 pvk , < ,2,22 56, pvk , < , pvk , < , pvk , , < ,46,76 23, pvk , , , 235,16 6, pvk , <2 14 7, , ,1 27,19,4 6,2,31 1,1 6, pvk , , ,3 13,13 4, pvk , , , pvk , ,3 29 8, , ,9,23 93, pvk , , 55, pvk , ,1 26 6, , ,3 66,44,22 19,47 5, pvk , , pvk , ,2 21 4, , ,52,3 2,39 8, pvk , , ,4 198,17 7,6 2 2 pvk , ,7 16 < , , 163,16,2 6,9,9 2,9 6, pvk , , ,3 19,11 4, pvk , ,4 17 < , ,5 175,17,19 9,6,11 5, 7, pvk , < < ,7 92,51,3 2,7,14,92 2,4 3,2 TALVI keskiarvo 5, ,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 118 3,5 141,12,7 5,3,13 2,5 8,1 17 keskihajonta, ,1 Nettokuormitus g/ha d,6 3,8 14 KEVÄT keskiarvo 5, , , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,,22 46, keskihajonta,1 6,4 9,3 346 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 4, , 21 8, ,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,61,7 26, keskihajonta, , , ,7 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 5, , , ,4 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,9 128,12,16 5,6,9 2,9 6,9 15 keskihajonta,1 71,5 Nettokuormitus g/ha d,6 3,9 11 LOPPU keskiarvo 5, , , ,9 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,1 133,11,11 6,1,13 2,9 5,1 1 SYKSY keskihajonta,4 1,4 9,9 1, , ,3 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,2 3,9 5,3 VUOSI keskiarvo 5, ,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,38,62 17,11 6, keskihajonta, ,7 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Virtaamatiedot arvioitu Kärjenrimmen pvk1 mitatuista virtaamista Vuodenaikojen jaksotus: talvi ( ) kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Kärjenrimpi-Puroräme_pvk2_216.xls; tulostus /14:56

74 Kärjenrimpi-Puroräme l/s km 2 1 Valuma mg/l 25, Kiintoaine , , , , 1 5 1, Kärjerimpi pvk1 näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 14 Kokonaisfosfori 2,5 35 Kokonaistyppi , ,5 1, , , Sivu 2 (2) Kärjenrimpi-Puroräme_pvk2_216.xls; tulostus /14:56

75 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Mankisenneva pvk2 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk2) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: 45597, Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 153,7 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,8 2 pvk , ,5 3 pvk , , ,6 41,3,3 2,2,4 1,2 1, pvk , , ,81,65 2 2, pvk , , , ,7 263,5,41 19, pvk , , ,2 3, pvk , , , pvk , , , pvk , , ,99, ,59, pvk , , , pvk , , ,4 599,62,2 15,33, pvk , , ,6 467, pvk , , , pvk , , ,2 2, , pvk , , , pvk , , ,7 475,8,33 13,35, pvk , , , pvk , , ,9, ,2 2, pvk , , ,3 219,38 6, pvk , , ,8 373,64, ,6 1, pvk , , ,5 215,53 8, pvk , , ,96, ,1 1, pvk , , ,1 214,67, ,6 7, TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 99 6,8 184,43,35 13,79 8, keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, KEVÄT keskiarvo 6, ,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,2 3, keskihajonta,1 5,3 3,2 493,8 Nettokuormitus g/ha d 2, KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,9,75 4 1, keskihajonta, ,4 Nettokuormitus g/ha d 1, SYKSY keskiarvo 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 196 8,3 265,56,28 1 2,6 1, keskihajonta,2 7,8 3,5 283,1 Nettokuormitus g/ha d,42 6,8 33 LOPPU keskiarvo 6, ,8 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,2 273,82,5 14 2,9 4, SYKSY keskihajonta,1,7 8, ,5 SYKSY Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, ,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,3,73 3 2, keskihajonta, ,2 Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot ja havainnot: Virtaamatiedot arvioitu EHP-tekniikan Mankisennevan pvk1-mittapadolla olevan mittarin valuma-arvojen perusteella Vuodenaikojen jaksotus: talvi ( ) kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Mankisenneva_pvk2_216.xls; tulostus /9:53

76 Mankisenneva pvk2 l/s km 2 12 Valuma mg/l 35 Kiintoaine Mankisenneva pvk1 näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 3 Kokonaisfosfori 6, 45 Kokonaistyppi , 4, , , 1, , Sivu 2 (2) Mankisenneva_pvk2_216.xls; tulostus /9:53

77 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Mankisenneva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk2 ja Pvk2yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Siikalatvan kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 2 yläpuoli 1 pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , , pvk2yp , , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , pvk2yp , keskiarvo talvi 6, talvi keskiarvo kevät 6, kevät keskiarvo kesä 6, kesä keskiarvo syksy 5, syksy keskiarvo loppusyksy 6, loppusyksy keskiarvo vuosi 6, vuosi Pintavalutuskentän 2 alapuoli 1 pvk , ,8 2 pvk , ,5 3 pvk , ,2 4 pvk , ,6 5 pvk , , ,3 6 pvk , ,8 7 pvk , ,4 8 pvk , , 9 pvk , ,6 1 pvk , ,9 11 pvk , ,7 12 pvk , ,6 13 pvk , ,6 keskiarvo talvi 6, ,2 keskiarvo kevät 6, ,8 keskiarvo kesä 6, ,7 keskiarvo syksy 6, ,6 keskiarvo loppusyksy 6, ,6 keskiarvo vuosi 6, , 9,2 Lisätiedot ja havainnot: yläpuolelta ei saatu otettua näytettä Sivu 1 (2) Mankisenneva_pvk2_teho_216.xls; tulostus /1:7

78 Mankisenneva mg/l 18 Kiintoaine % 1 45 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 8 Kokonaistyppi % 1 mg/l 2 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Mankisenneva_pvk2_teho_216.xls; tulostus /1:7

79 Siikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Navettarimpi kem1/la6 Vesien käsittely: sulan maan aikana kemikalointi, talvella laskeutusallasvapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste sulan maan aikana (kem1), talvella (la 6) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Vaala ja Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 56,2 ha Vaalan ja Siikalatvan kunnat Vesistöalue Näyte Ottopvm ph s-joht Sulfaatti COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus ms/m mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem , , , , 35 6,3 18,18,25 5,4 1,1,34 7, kem , , , 144 3, 67,9 4, kem , , kem , < ,45, , kem ,7 23,2 7, kem , < ,41, , kem , , kem , , , ,5, , kem , , 422 8,7 45, kem , , , ,,39 49, kem , , , la , ,8 177,34,1 18, la , < ,7 57,9,1 5,2,31 3,4 2,6 74 KESÄ keskiarvo 4, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,89, , keskihajonta 1, , Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 5, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,74,39 37, keskihajonta,4 6, ,9 Nettokuormitus g/ha d, LOPPU keskiarvo 6, LOPPU Bruttokuormitus g/ha d 181 3,7 116,21,5 11,25 6, SYKSY keskihajonta,4 2,8 4, SYKSY Nettokuormitus g/ha d, KEMI- keskiarvo 5, , KEMI- Bruttokuormitus g/ha d ,86, , KALOINTI keskihajonta 1, , KALOINTI Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Mittapato padottaa voimakkaasti, virtaamamittaustulokset eivät luotettavia, mittapadolla voimakas padotus, vesi seisoo kaivossa, mittapato melkein ääriään myöten vettä padotuksen johdosta Näytteenottaja oli käynyt vanhan kemikalointipaikan näytepisteellä, 8.8. ojasto padottaa eikä vesi virtaa kaivossa, kaivo melkein ääriään myöten eikä vesi virtaa kaivossa, 7.9. padottaa Kemikalointi ja pumppaus lopetettu , talviajan tarkkailunäytteet otetaan laskeutusaltaan 6 alaosalta vedessä paljon turvetta Virtaamatiedot arvioitu Parkkisenrimmeltä mitatuista valumista ja vesistömallijärjestelmästä Veneojan valuma-alueen simuloiduista arvoista KEMIKALOINTI = kemikaloinnin käyttöajan kesä-syksy ( ) keskimääräiset tulokset. Ympäristöluvassa on määrätty seuraavat reduktio- tai rajat vuotuisen käyttöajan keskiarvona: kiintoaine (5 % / 1 mg/l), Kok.P (5 % / 45 ) ja Kok.N (2 % / 12 ) Sivu 1 (2) Navettarimpi_kem1_216.xls; tulostus /1:5

80 Navettarimpi kem1/la6 l/s km 2 12 Valuma mg/l 7 Kiintoaine parkkisenrimpi pvk1 näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 12 Kokonaisfosfori 4, 7 Kokonaistyppi , , 2,5 2, ,5 1, ,5 1 5, Sivu 2 (2) Navettarimpi_kem1_216.xls; tulostus /1:5

81 Siikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Navettarimpi Vesien käsittely: kemikalointi Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet kem1 ja kem1yp (la6) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Teho Kainuun ELY-keskus Kunta: Pyhäntä Siikalatvan ja Vaalan kunnat Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Kemikalointi 1 yläpuoli 1 kem1yp , , kem1yp , < kem1yp , < kem1yp , kem1yp , keskiarvo kesä 5, , kesä keskiarvo syksy 6, syksy keskiarvo kesä-syksy 5, kesä-syksy kemikalointi 1 alapuoli 1 kem , , ,4 2 kem , < kem , < kem , , kem , , keskiarvo kesä 4, , keskiarvo syksy 5, , keskiarvo kesä-syksy 4, , Lisätiedot ja havainnot: Kemiallisen puhdistuksen vuotuisen käyttöajan keskiarvona ilmaistuna on saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai niille vaihtoehtoisina enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Kiintoaine (5 % / 1 mg/l), Kok.P (5 % / 45 ), Kok.N (2 % / 12 ) Sivu 1 (2) Navettarimpi_kem1_teho_216.xls; tulostus /14:52

82 Navettarimpi mg/l 45 Kiintoaine % 1 16 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 8 Kokonaistyppi % 1 mg/l 12 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Navettarimpi_kem1_teho_216.xls; tulostus /14:52 reduktio pvk1yp pvk1

83 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Parkkisenrimpi pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Kesä Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Siikalatva Mittapadon valuma-alue: 38,3 ha Siikalatvan kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , < , 94,13 3,3 5,2 2 pvk , ,8 62 6,2 <4 24 < , 6, 18 3, ,7 115,9,16 3,6,36,12 1,4 5,8 3 pvk , , , 5,9 68 2,1 99 3, 54,3 1, pvk , , ,5 9, , ,18 8, pvk , , 53 <4 <4 43 3, , 6,5 18 3, ,49,65 17,65, pvk , ,5 3,5 12,4 57 1,7 7,1 1, pvk , , 58 <4 <4 83 3, , 19, ,52,78 15,52, pvk , , , 23, , pvk , ,7 42 4,2 <4 34 < , 8, , ,25,57 8,9,89,42 7, pvk , < , 7, , 29 8,8 99,8 3,4 7,6 KESÄ keskiarvo 6, ,6 62 2,9 2, 46 4, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,26,6 9,3,36, keskihajonta,1 9,7 18, , 259 4,6 Nettokuormitus g/ha d,6 33 Lisätiedot ja havainnot: Ympäristöluvassa on määrätty seuraavat - ja reduktiorajat: kiintoaine (5 % / 7 mg/l), Kok.P (5 % / 45 ) ja Kok.N (2 % / 11 ) , mittapato vuotaa, virtaamatiedot eivät luotettavia, patovuodosta ilmoitettu tuottajalle, mittapato oli korjattu ja vuodot tukittu Virtaamadata mitatuista tiedoista jaksolla Sivu 1 (2) Parkkisenrimpi_pvk1_216.xls; tulostus /13:3

84 Parkkisenrimpi pvk1 l/s km 2 12 Valuma mg/l 18 Kiintoaine mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 8 Kokonaisfosfori,7 14 Kokonaistyppi 3 7, ,5,4,3, ,1 2 5, Sivu 2 (2) Parkkisenrimpi_pvk1_216.xls; tulostus /13:3

85 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Parkkisenrimpi pvk1 Vesien käsittely: pintavalutuskenttä Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet pvk11 ja pvk1 yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Kesä (teho) Kainuun ELY-keskus: Kunta: Siikalatva Siikalatvan kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , , keskiarvo 6, , keskiarvo Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , , 53 <4 <4 43 3, 2 pvk , , 58 <4 <4 83 3,5 3 pvk , , <4 34 <2 keskiarvo 6, ,6 51 2,7 2, 533 2,5 Lisätiedot ja havainnot: Altaalla tehtiin kaivutöitä ja melkein koko allas oli kuivillaan, edustavaa näytettä ei voitu ottaa Ympäristöluvassa on määrätty seuraavat - ja reduktiorajat: kiintoaine (5 % / 7 mg/l), Kok.P (5 % / 45 ) ja Kok.N (2 % / 11 ) Sivu 1 (2) Parkkisenrimpi_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:32

86 Parkkisenrimpi pvk1 mg/l 5 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 25 Kokonaistyppi % 1 mg/l 35 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Parkkisenrimpi_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:32 reduktio pvk1yp pvk1

87 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Paskoneva pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: 43221, Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Mittapadon valuma-alue: 1,4 ha Haapaveden kunta Vesistöalue Ristisenojan va Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,9 18, ,81, pvk , , ,4 17, ,58, pvk , , , 8,4 68,8 77,89 32,2,1 1,3,7,53 1,6 2, 4 pvk , , ,8 35, ,15,11 2 2,4 2,7 5, pvk , , , 18, ,4 44,5,3 4,6,64,73 2,9 4,6 6 pvk , , , 17, ,4, , pvk , , , 16, , pvk , , ,8 21, , pvk , , , 11, 61 7, ,67, , pvk , , , 12, , 155,16 6, pvk , , , 4, 159 1, ,9 99,15,6 3,4,14,8 4, pvk , ,5 1,9 53,6 18,2 1,2,32 1,8 13 pvk , , 3,1 18 1,2 87 1, 57,9 1,6 9,5 14 pvk , , , 7, , ,3,36 31,54 9, pvk , , 5, , , pvk , , , 7, ,8 11 1,2 69,1,4 2,4,4,34 4,4 7,3 17 pvk , , , 27, , pvk , , , 5,8 68, ,2 31,35,1 13,69 5,2 16, pvk , , , 4, 18 1,2 8,92 42,5 1,6 4,6 2 pvk , < , 6, , ,2 79,9,3 3,6,45 1,2 4,1 1,9 21 pvk , , , 5, ,5 91 1, 3,5 1,8,9 22 pvk , , ,,3 68, ,8 192,24,8 9,1,7 4,3 12 5, 23 pvk ,1 4, , ,5 6, , ,9 6,5,8,4 3,7,68 2, 6, 1,6 TALVI keskiarvo 5, ,4 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 418 4,8 61,7,48 8,7 1, 1,3 3,3 1 keskihajonta,2 16 4,6 1, ,2 Nettokuormitus g/ha d 6,6 6,1 KEVÄT keskiarvo 5, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,89, , keskihajonta,2 8,7 1 4, ,9 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, ,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 632 7,3 412,48,14 19,34 3, keskihajonta, , ,3 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 126 1,4 47,6,9 2,4,16,43 1,5 1,3 keskihajonta,1 6,4 4,9 71 2,4 Nettokuormitus g/ha d,4 1,8 LOPPU keskiarvo 6, ,8 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d 332 3,8 98,16,57 6,4,38 3,1 8,8 3,3 SYKSY keskihajonta,1 24,71 6, ,1 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,9 4,7 VUOSI keskiarvo 5, ,3 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 69 8, 292,32, ,1 5, keskihajonta, , ,6 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari vaihdettu EHP:n etäluettavaan malliin id 1139 Talvi ( ), kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Paskoneva_pvk1_216.xls; tulostus /9:54

88 Paskoneva pvk1 l/s km 2 14, Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l Kiintoaine , , , , 6 6 4, 4 4 2, 2 2, 18 Kokonaisfosfori 1,6 4 Kokonaistyppi ,4 1,2 1,,8,6, ,2 5 2, Sivu 2 (2) Paskoneva_pvk1_216.xls; tulostus /9:54

89 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Paskoneva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk1 ja Pvk1yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Haapaveden kunta Vesistöalue Ristisenojan va Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , , , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , keskiarvo 6, , keskiarvo talvi 6, talvi keskiarvo kevät 6, , ,2 kevät keskiarvo kesä 6, kesä keskiarvo syksy 6, , syksy keskiarvo loppusyksy 6, loppusyksy keskiarvo vuosi 6, vuosi Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , ,7 2 pvk , ,4 3 pvk , ,6 4 pvk , ,5 5 pvk , ,2 6 pvk , ,2 7 pvk , , 8 pvk , , 9 pvk , , 1 pvk , ,3 11 pvk , , 12 pvk , <2 13 pvk , ,6 14 pvk ,1 4, , keskiarvo 5, ,1 keskiarvo talvi 5, ,4 keskiarvo kevät 5, ,1 keskiarvo kesä 5, ,6 keskiarvo syksy 6, , keskiarvo loppusyksy 6, ,8 keskiarvo vuosi 5, ,9 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Paskoneva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /12:51

90 Paskoneva mg/l 3 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 5 Kokonaistyppi % 1 mg/l 8 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Paskoneva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /12:51

91 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Piipsanneva Vesien käsittely: pintavalutus (kesä) laskeutusallas (talvi) Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste talvella la9 / kesällä pvk4 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Haapavesi Mittapadon valuma-alue pvk4: 243,5 ha Haapaveden kunta Vesistöalue Ristisenojan va la9: 235 ha Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , < ,1 63,52,47 2,5,, la , , ,3 1,5 13,59 2, la , < ,1 12 1,1 1,1 12,1 1, la , , ,5, ,2 1, la , ,4 8, la , , , la , ,75,55 2 2,2, pvk , , , 21, , ,7 186,7 4, pvk , <4 6, ,6 174,36,9 5,3,1,31 7, pvk , ,5 1,3,22, 22,11 4,3,3,13 1,2 11 pvk , , , 6,4 159, ,4 69,15 1,7 9,5 12 pvk , , , 18, , ,1,67 17,49, pvk , , 6, , , ,2 8, pvk , ,2 1,2 22,14 1, pvk , , ,5 17, , , pvk , <4 6,2 19 < , 15, 897 4, ,1,32 18,38, pvk , , , 8, , ,6 85,13 2,2 9,1 18 pvk , < , , 17, , 993 4,7 135,22,8 3,7,8,36 7, pvk , , , 1, , ,8 65,11 1,7 1 2 la , ,2 95,36,16 3,2,11, la TALVI keskiarvo 6, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 964 4,7 14,95 1, 9,1,21 1, keskihajonta 6, Nettokuormitus g/ha d,87 7, 117 KEVÄT keskiarvo 6, , KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,3, ,4 1, keskihajonta,3 6, ,2 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, , ,8 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,,57 11,59, keskihajonta, , ,9 Nettokuormitus g/ha d,85 6,7 78 SYKSY keskiarvo 6, , 8,8 19 4,8 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 729 3,5 9,15,29 2,4,3,13 2,8 14 keskihajonta,1 4,2 4,2 141,8 Nettokuormitus g/ha d,9,9 11 LOPPU keskiarvo 6, LOPPU Bruttokuormitus g/ha d 856 4,2 95,36,16 3,2,11, SYKSY keskihajonta SYKSY Nettokuormitus g/ha d,29 1,3 44 VUOSI keskiarvo 6, ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 218 9,8 299,83,62 1,85, keskihajonta, ,5 Nettokuormitus g/ha d,67 5,6 132 Lisätiedot ja havainnot: Piipsannevalla (pvk4) mitattu virtaamia välisenä aikana. Virtaamat ja saatu veistömallijärjestelmästä Ristisenojan va (57.68) valuma-arvoista ei näytettä Talvi ( ), kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppu syksy ( ) Sivu 1 (2) Piipsanneva_pvk4_la9_216.xls; tulostus /12:2

92 Piipsanneva l/s km 2 14 Valuma mg/l 4 Kiintoaine mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 35 Kokonaisfosfori 3, 3 Kokonaistyppi 4 3 2, , ,5 1, ,5 5 5, Sivu 2 (2) Piipsanneva_pvk4_la9_216.xls; tulostus /12:2

93 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Saarineva, pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: 48511, Kainuun ELY-keskus Kunta: Pyhäntä Mittapadon valuma-alue: 123,7 ha Pyhännän kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 22, , ,37, pvk , , , , ,6 1, pvk , , , ,7 84,13,2 7,4,4 5, pvk , , ,44, , pvk , , , 5, , ,2 148,11,5 5,,2 1, pvk , , ,1 1,4 22 7, pvk , , , pvk , , ,3 19, , , pvk , , , , 18,5 61 5, ,7, pvk , , , 18, , , pvk , , ,5 4, 53, ,9 315,3,7 8,4, pvk , , , 8, , ,9 121, pvk , , , 8, , ,2 233, pvk , , , 23, , ,4 1, pvk , , , 1, , , pvk , , , 12, , ,3 337,6, ,3 2, pvk , , , 29, , , pvk , , , 15, , ,2,46 3 8,2 7, pvk , , , 12, , 93 8,5 197, pvk , , , 14, , ,4,16 1 2, 1, pvk , , 2,4 19, ,7 154,3 4, pvk , , , 11, 491 4, ,8, , pvk , , , 14,8 61 5, ,6 171,4, ,7 8, TALVI keskiarvo 6, ,3 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 647 6, 149,23,18 1,53 6, keskihajonta,1 17 3, ,2 Nettokuormitus g/ha d,12 7,1 29 KEVÄT keskiarvo 6, ,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,4 1, keskihajonta,2 4,4 8,3 1, ,7 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,, keskihajonta,3 8,9 16 8, ,9 Nettokuormitus g/ha d, SYKSY keskiarvo 6, , SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 784 7,3 193,37,16 6,6 2, 1, keskihajonta,1, ,2 Nettokuormitus g/ha d,24 3,4 45 LOPPU keskiarvo 6, ,5 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,58, , SYKSY keskihajonta,1 2,1 11 9, ,9 SYKSY Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6, ,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,81, , keskihajonta, ,1 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: v-aukko vedenpinnaan alla Talvi ( ), kevät ( ), kesä ( ), syksy ( ), loppusyksy ( ) Sivu 1 (2) Saarineva_pvk1_216.xls; tulostus /15:44

94 Saarineva, pvk1 l/s km Valuma mg/l 12, 1, Kiintoaine , 6, , 2, 3 2 1, mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli 1 Kokonaisfosfori 5, 3 Kokonaistyppi ,5 4, ,5 3, , , 1, , 5 5 1,5, Sivu 2 (2) Saarineva_pvk1_216.xls; tulostus /15:44

95 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Saarineva Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk1 ja Pvk1yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Pyhäntä Pyhännän kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , , pvk1yp , pvk1yp , keskiarvo 6, , keskiarvo talvi 6, talvi keskiarvo kevät 6, ,4 kevät keskiarvo kesä 6, kesä keskiarvo syksy 6, ,3 syksy keskiarvo loppusyksy 6, loppusyksy keskiarvo vuosi 6, vuosi Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , , 2 pvk , ,8 3 pvk , ,4 4 pvk , ,4 5 pvk , , 6 pvk , ,5 7 pvk , , ,9 8 pvk , , 9 pvk , , 1 pvk , , 11 pvk , , 12 pvk , , 13 pvk , ,5 14 pvk , ,4 keskiarvo 6, ,4 keskiarvo talvi 6, ,3 keskiarvo kevät 6, ,2 keskiarvo kesä 6, ,8 keskiarvo syksy 6, , keskiarvo loppusyksy 6, ,5 keskiarvo vuosi 6, ,3 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Saarineva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /15:58

96 Saarineva mg/l 9 Kiintoaine % 1 1 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 4 Kokonaistyppi % 1 mg/l 7 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Saarineva_pvk1_teho_216.xls; tulostus /15:58

97 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Sauvasuo, pvk1 Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen Koodinaatit: , Kainuun ELY-keskus Kunta: Pyhäntä Mittapadon valuma-alue: 33,1 ha Pyhännän kunta Vesistöalue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 15, , , ,2, pvk ,4 3 pvk , , ,7 26,1,1 1,2,1,7 2,8 6,5 4 pvk , , ,5 14, , ,34,33 1 1,4 6, pvk , , , 12, , ,8 94,38,39 7,4,21 5, pvk , , , 12, , , ,7 2,1 17 2, pvk , , ,1 21, , , , pvk , , ,5 15, , , , pvk , , , 12, , , ,2, , pvk , , , 11, , ,6 379, pvk , , , 7, , ,3 258,26,12 5,3,13, pvk , , , 6, 61 21, ,6 11,11 2, pvk , , , 6, 61 21, ,7 221,15 4, pvk , , , , 1, , , ,1, , pvk , , , 6, , ,4 875, pvk , < , , 7, , , 253,12,1 4,8,6, pvk , , , 16, , ,5 66, pvk , , , 8, , ,8 255,24,9 6,,68, pvk , , , 7, , ,5 13,12 2, pvk , , , 8, ,4 3 1,5 191,24,11 6,1 1,3 1, pvk , , , 7, , ,6 86,18 3, pvk , , , , 3,6 18 3, ,3 148,32,9 6,7 1,4 2, pvk , ,8 15, 8, , ,4 171,31, ,2 5, TALVI keskiarvo 6, ,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 21 7, 91,23,23 6,,52 4, keskihajonta, , Nettokuormitus g/ha d, KEVÄT keskiarvo 6, ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , ,1 1,8 88 3, keskihajonta,1 5, ,1 Nettokuormitus g/ha d 1, KESÄ keskiarvo 6, , 6, ,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,5 457,35,11 13,9 4, keskihajonta,2 12 7,5 4, ,8 Nettokuormitus g/ha d,1 6,5 4 SYKSY keskiarvo 6, ,3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 246 8,6 121,2,11 4,5 1,3 1, keskihajonta,1 5,7 1,4 78 1,1 Nettokuormitus g/ha d,5,8 25 LOPPU keskiarvo 6, ,8 LOPPU Bruttokuormitus g/ha d ,3 16,31,11 9,2 2,3 3, SYKSY keskihajonta 4,9 5,7 5, ,4 SYKSY Nettokuormitus g/ha d,1 3,9 31 VUOSI keskiarvo 6, ,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,49, ,4 8, keskihajonta, ,7 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot ja havainnot: Joulukuun näytetuloksista ei tietoa, onko Nablabs/Pöyry ottanut? mittapato jäässä, eikä vettä virrannut, näyte otettu mittapadolle tulevasta vedestä padon yläpuolelta (ei edustava näyte?) Sivu 1 (2) Sauvasuo_pvk1_216.xls; tulostus /15:47

98 Sauvasuo, pvk1 l/s km 2 16 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l 12, Kiintoaine , , 6, 4, , 5 2, 7 Kokonaisfosfori 3, 35 Kokonaistyppi , , , , 1 4 1,5 5 2, Sivu 2 (2) Sauvasuo_pvk1_216.xls; tulostus /15:47

99 Siiikajoen turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Sauvasuo Vesien käsittely: Pintavalutus Vapo Oy Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk1 ja Pvk1yp Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tarkkailu: Ympärivuotinen (teho) Kainuun ELY-keskus Kunta: Pyhäntä Pyhännän kunta Vesistöalue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän 1 yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp 3 pvk1yp , , pvk1yp ,9 8, , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , pvk1yp , keskiarvo talvi talvi keskiarvo kevät kevät keskiarvo kesä kesä keskiarvo syksy syksy Pintavalutuskentän 1 alapuoli 1 pvk , ,5 2 pvk1 3 pvk , , pvk , ,5 5 pvk , ,3 6 pvk , ,2 7 pvk , ,8 8 pvk , ,6 9 pvk , , , 1 pvk , < , 11 pvk , ,5 12 pvk , ,5 13 pvk , , ,8 14 pvk , 19, ,8 keskiarvo talvi keskiarvo kevät keskiarvo kesä keskiarvo syksy Lisätiedot ja havainnot: Joulukuun näytetuloksista ei tietoa, onko Nablabs/Pöyry ottanut? pvk mittapato jäässä, eikä vettä virrannut, näyte otettu mittapadolle tulevasta vedestä padon yläpuolelta (ei edustava näyte?) Sivu 1 (2) Sauvasuo_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:

100 Sauvasuo mg/l 5 Kiintoaine % 1 14 Kokonaisfosfori % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 45 Kokonaistyppi % 1 mg/l 6 CODMn % reduktio pvk1yp pvk1 reduktio pvk1yp pvk1 Sivu 2 (2) Sauvasuo_pvk1_teho_216.xls; tulostus /13:

101 Liite 4.8 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Kärjenrimpi, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Vaala Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: laskuoja-veneoja-neittävänjoki-siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 327,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO 4 Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,1 2, , 3, ,61, , pvk , ,4 2,2, , 23, ,12,2 8,,9 2, 3, pvk , ,2 2, ,5 5,1 87, ,2 42,4,1 1,5,,6 1,7 5,5 4 pvk , ,5 3, , 14, , ,81,39 26, pvk , ,3 2, ,5 16, , ,5 3,8,5 2,1,21,9 6, 2 6 pvk , , pvk , ,1 1, , 35, , pvk , ,7 2, ,5 28, ,75, , pvk , , 2, , 22, ,7 213, ,7 1 pvk , ,6 2, , 18, , ,3 173,22,7 7,7,1 2,4 6, pvk , ,9 2, , 12,4 61 2, ,8 171,25 7, pvk , ,7 2, , 11, 387 1,4 96 3,4 132,21,8 5,9,1 1,6 8,5 7,9 13 pvk , ,4 2, ,5 16, , ,7 49, pvk , , pvk , ,5 2, , 22, , ,46,21 24,3 8, pvk , ,3 2, , 1, , ,8 25,33 8, pvk , ,6 2, , 21, , ,3,71 3, pvk , ,7 3, ,5 29, , pvk , ,6 3, ,5 19, , ,7 391,56,33 16,2 8, pvk , ,8 3, , 13, 61 2, ,3 168,32 7, pvk , ,7 2, , 15, , ,6 218, pvk , ,3 3, , ,3 119,25,19 5,1,1 2,6 11 6,5 23 pvk , ,7 2, , 7,2 18, ,6 189,22,15 5,7,2 1,9 8,6 4, 24 pvk , ,5 2, ,5 14, ,9 98 3,5 9,3,1 2,3,1,3 1, 1,5 TALVI keskiarvo 5, ,3 2,8,3 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,7 124,2,1 5,4,11 2,4 8,2 19 keskihajonta , ,6,6 Nettokuormitus g/ha d,1 3,8 16 KEVÄT keskiarvo 4, , ,4 2,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,,2 44 5, keskihajonta 13 8, ,4,4 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 4, , ,7 2,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, ,8,3 27,2 6, keskihajonta , ,3,3 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, , ,6 3, ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, ,8 151,3,2 6,7,1 2, keskihajonta ,3,1 Nettokuormitus g/ha d,2 5, 7,3 LOPPUSYKSY keskiarvo 4, , ,6 2,4 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 1, , 139,1,1 4,,1 1,1 4,8 2,7 keskihajonta , ,1, Nettokuormitus g/ha d, 1,8, VUOSI keskiarvo 4, ,8 2,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,5,2 17,58 4, keskihajonta ,8,4 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: ja Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti vedenpinnan pyörteilyn takia Yöllä ohivuoto arviolta 3 m3. Kuormitus laskettu edellisen näytteenottokerran (16.6.) pvk1yp-pisteen ja Omavalvontanäyte, ylivirtaamatilanne tuloksilla ja lisätty tuloksiin , ja Datakatko, virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

102 Kärjenrimpi, pvk1 Liite 4.8 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5, Kiintoaine , kuormitus Kokonaisfosfori 4, 3 Kokonaistyppi ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus kuormitus

103 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Mankisenneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Mankisenoja-Kurranjärvi-Kurranoja-Siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 139,7 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 23, ,1, , pvk , , , 2, ,1, , pvk , , , 3,6 39,3 76,6 44,1,1 1,8,,8,7 4,8 4 pvk , , ,5 26, ,,6 26 2, pvk , , ,5 1, , ,5 3 1,2,8 15,2 7, pvk , , pvk , , , 25, , pvk , , ,5 23, ,1,3 48 2, pvk , , ,5 18, , pvk , , , 18, ,3,1 11,14,4 8,8 4,6 11 pvk , , ,5 13, 676 5, ,5 558,7, 15,,, pvk , , , 12, , ,6 414,4,1 11,2, pvk , , 14, , , pvk , , , 16, ,5,9 112, pvk , , ,5 22, ,4,3 54, pvk , , , 12,1 61 5, ,1 769,7,1 2,2 4, pvk , , , 14, , ,8 411,2, 12,1 2, pvk , , ,5 15, ,1 589,3, 13,2, pvk , , , 32, , pvk , , ,5 14, ,8 13 8,3 474,3, 14,2 4, pvk , , ,5 12, , ,7 272,1 5, pvk , , ,5 14, , , pvk , , , 13, ,4 89 7,4 223,2,1 7,6,96,8 8, pvk , , , 3,6 19, ,8,2 22,2 6, pvk , , , 14, 897 7,4 85 7, 255,3,1 13,61 6,7 9,7 8,5 TALVI keskiarvo 5, ,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 6, ,8 29,7,4 1,3 4,8 8,9 3 keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d,6 7,1 24 KEVÄT keskiarvo 6, ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,4,3 49 2, keskihajonta 8,1 6,2 573,7 1,6 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 5, , , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,1,2 39, 9, 4 16 keskihajonta , , ,9 Nettokuormitus g/ha d, ALKUSYKSY keskiarvo 5, , ,7 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 7, ,9 284,2,1 8,4 1,,8 8,3 19 keskihajonta 1 3,6 58,5 Nettokuormitus g/ha d,1 5, 13 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, ,3 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3, ,1 432,5,2 18,3 6, keskihajonta 15 3, , Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, ,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,8,2 26,6 8, 24,4 66 keskihajonta ,5 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot: Ohijuoksutus (yht. 18,5 h). Ohituksesta mennyt vesimäärä arviolta 5 m 3. Poikkeustilanäyte otettu ; pvk1 ohitus: ph 6,, COD Mn 27 mg/l, Kok.P 46, Kok.N 16, Fe 14, kiintoaine 4,5 mg/l. Vesimäärällä ja pitoisuuksilla laskettu kuormitus lisätty tuloksiin Omavalvontanäyte, ylivirtaamatilanne = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Liite 4.9

104 Mankisenneva, pvk1 Liite 4.9 l/s km 2 Valuma keskiarvo 11 1 näyte mg/l 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, Kiintoaine , 3 2, 1 kuormitus Kokonaisfosfori 4, 35 Kokonaistyppi ,5 3, 2,5 2, 1,5 1,, , kuormitus kuormitus

105 Liite 4.13 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 216 Kohde: Pullinneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva/Siikajoki Vesistöalue: Siikajoki Koordinaatit: Projekti: Purkuvesistö: Vesioja-Iso-oja-Siikajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 58, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kiintoa. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hh. MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 2, ,8 1,1 73, pvk , , , 15, ,4,7 53 1, pvk ,1 81,1,1 4,6,11 3,1 6,1 6,4 4 pvk pvk , , , 9, , ,1,6 18,34 8, pvk , , , 7,1 18 2, , ,,7 15,26 8, pvk , , 1, , , pvk , , , 14, ,1,6 2, pvk , , ,5 16, , pvk , , , 1, ,7 34 6,8 317,6,3 15,6 3, pvk , , 6,3 18 2, , , pvk , , , 13, , pvk , , ,5 6, , ,9 232,4,2 7,2,1, pvk , ,5 8,6 34 6, ,4 75 2, pvk , ,5 8,9 34 6, ,3 153, pvk , ,5 4,1 53 1, pvk , , 7, 221 4, ,8 453,9,5 15,2 4, pvk , ,5 4,9 87 1, , pvk , , , 7, , ,3,5 42, pvk , ,5 5,8 87 1,7 94 1,9 114,1 4, pvk , , , 6, , ,4 39, pvk , , , 7, ,4 19 3,8 161,3,1 7,9,23 3, pvk ,1 48,1, 2,4,7 1, 3,7 7,3 23 pvk pvk , , ,5 5,9 87 1, ,8,4 27, TALVI keskiarvo 6, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d ,1,6 33, keskihajonta 4,2 14 2, 1, ,1 Nettokuormitus g/ha d 1, 3 65 KEVÄT keskiarvo 5, ,4 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,7,6 81, keskihajonta 5, ,2 Nettokuormitus g/ha d 4, KESÄ keskiarvo 5, , KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 4, ,5 1,4 45, keskihajonta , Nettokuormitus g/ha d 3, ALKUSYKSY keskiarvo 5, ,4 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 3,6 29 4,2 183,3,1 9,1,2 3, keskihajonta ,1 Nettokuormitus g/ha d,2 7,3 26 LOPPUSYKSY keskiarvo 5, , LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 426 8,5 317,6,3 2, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 5, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,2,8 37, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 2, Lisätiedot: Kaivon kansi jäätynyt kiinni, ei saa auki. Kaivosta ei kuulu virtausta eikä mp:lta tulevan purkuputken päästä tule vettä. Ei näytettä. Nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Pvk:lla näytteenottohetkellä käynnissä puiden poisajo Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Pvk:lla tehtiin kaivutöitä, pvk:n jakokampaa pidennettiin. Talven ja vuoden keskiarvot sekä kuormitukset laskettu alkaen Omavalvontanäyte (rankkasade) = tulos alle määritysrajan, laskennat tehty määritysrajapitoisuudella

106 Pullinneva, pvk1 Liite 4.13 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine kuormitus Kokonaisfosfori 14, 6 Kokonaistyppi , , 8, 6, 4, , 1 2, kuormitus kuormitus

107 LIITE 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot vuonna 216 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

108 Paikka/aika Otto Lämpötila Sameus Väriluku ph Sähkön Alkaliteetti Happi Kiintoaine CODMn Sulfaatti Kok.N NH 4 -N NO 2 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-aRauta (Fe) syvyys johtavuus + NO3-N m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l Siikajoki Saarikoski, Si ,5 -,2 9,6 18 6,6 5, , ,2 17,5 7,6 23 6,6 4,2 7,8 6, , ,1 16, ,2 3, 7, , ,1 17, ,4 4,4 7, , 28 Siikajoki Rantsila, Si ,5 -,9 8,6 18 6,6 4,7 1,8 72 5, ,6 6,1 2 6,7 4,1 8,1 4, , ,1 17, ,2 2,7 7, , ,1 17, ,3 4,2 7, , ,2 36 Neittävänjoki Koskenkylä, Ne , ,8 8,5 11,6 5, ,2 17, , 5,8 8, , ,5 17, ,1 3,7 6, , ,1 14, ,8 5,6 7, , 37 Lamujoki Pulkkilan yp, Lam ,2 9,2 2 6,5 4,3 12 4, ,2 17,8 6,5 2 7, 3,5 9,2 5, , , ,1 18,2 8,1 3 6,4 3,5 7, , ,1 15, ,7 4,2 7,7 77 8, ,3 32 Savalojan suu, Sa ,2 -, ,5 16 7, ,2 15, , , ,1 15, , , ,1 14, , ,4 55 Luohuanjoki, Lu , ,6 14 1,2 7 8, ,2 16, ,6 8,8 7, , ,1 15, ,2 5, , ,1 15, ,7 9,8 7, ,7 73 Lamujoki Junn meij yp, Lam ,2 6,2 18 6,4 3,9 11, ,1 18,6 6,9 2 6,9 3,7 8,4 6, , ,1 18,7 9,9 25 6,3 3,3 7, ,1 15, ,7 4,7 7, ,1 29 Lamujoki 4-tien silta, Lam , ,3 3,3 11,4 3, ,2 17,8 4,6 18 6,8 2,9 8, , ,1 17,8 6,6 28 6,2 3, 7,2 75 6, ,1 17,1 6,9 2 6,6 3,2 8,3 87 5, Luhtaanoja, Hev Oja lähes pohjaan asti jässää, ei saatu edustavaa näytettä ,1 14, ,8 6 8,3 7, , ,1 17, ,4 5,6 7, ,1 14, ,4 5,3 7, , ,8 36 Pakkulanoja, Pa ,1 -, ,6 5,6 11,1 75 7, ,1 13, ,7 4,4 8, ,1 16, , 5,8 1, , , ,9 4 6, ,5 69 Pakkulanoja, Pa Oja lähes pohjaan asti jässää, ei saatu edustavaa näytettä ,2 13, ,7 5,5 7, , ,1 15,1 9,8 28 5,2 3, <4, 15 5, ,1 16,9 1,9 2 5,3 2,9 6,5 67 2, ,5 <4, 32 <2, 18 1 Selkämaanoja yläp., Se Oja lähes pohjaan asti jässää, ei saatu edustavaa näytettä ,1 13, ,2 6,7 6, ,9 9, ,1 13, ,2 7,2 4, , ,1 15, ,7 7 5, ,4 73 Uljuanoja, Pi ,1 4,3 18 6,4 3,3 11,2 77 2, ,2 18,6 2,9 2 6,2 2,4 7,6 3, ,2 6,7 17 2,8 1, ,2 17,8 9,3 35 5,8 3,2 7, , , ,3 3,7 6,4 64 2, ,3 1,6 31 Ohtuanoja Kurikka, Oh ,2, ,9 18 8, ,1 14, , , ,1 13, ,7 7,8 7, ,1 14, , ,3 7 Ohtuanoja Heinolanperä, Oh , , ,1 14, ,1 11 7, , , ,8 7,1 8, , ,1 14, ,2 8,3 82 8, ,1 62 Luohuanjoki Luohua, LuLu , ,8 14 <,2 <2, ,5 15, ,8 8,1 8,2 9, , ,1 15, ,2 5,2 7, , ,1 15, ,8 8,5 7, ,2 75 Luohuanjoki 843-tien silta, Lu 843 tie , , , , ,9 1 7, , ,1 14, ,3 6,4 7, , ,1 14, ,7 7,6 7, ,3 58 Luohuanjoki Lu, Lu yp ,3, ,8 15 <,2 <2, ,2 14, ,9 12 8,2 8, <1, , ,3 5,7 6, , ,1 14, ,7 7,9 8, ,8 49

109 Paikka/aika Otto Lämpötila Sameus Väriluku ph Sähkön Alkaliteetti Happi Kiintoaine CODMn Sulfaatti Kok.N NH 4 -N NO 2 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-aRauta (Fe) syvyys johtavuus + NO3-N m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l Lamujoki Korteojan alap, LamPu ,2 1, ,4 2,6 12,9 <2, ,5 3, ,3 16,9 3,3 13 6,6 2,3 9 7, ,1 3, ,7 17, ,3 2,5 8, ,3 12 6,7 4, ,1 14, ,4 2,7 8,6 84 3, ,3 7,5 19 9,6 6,6 23 Lamujoki Kortteisen yp, Lam ,2 2,1 2,1 13 6,4 2,7 12,9 2, ,2 3, ,2 17,1 2,2 1 6,6 2,6 9,2 3, , 2, ,6 17,6 3,2 14 6,4 2,5 8, ,9 8,9 8,5 4, 5, ,1 16,3 4,5 15 6,5 2,7 7,8 8 3, ,7 7,3 14 6,2 8,2 17 Lamujoki Siimes, Lam ,2,2 4,8 7 6,2 3 11,3 3, , ,2 17,3 2,3 13 6,5 3, ,3 3, ,1 18,2 4,8 3 6,2 2,9 6,7 72 6, , , , ,5 2,9 7, , Ruonasenoja Honkaperä, Ruo oja lähes umpijäässä, edustavaa näytettä ei saatu otettua ,1 13,3 4,4 3 6,6 3,6 9, , ,1 17,9 5,3 4 5,7 2,8 7, , , ,1 13,3 8,9 7 6,3 3,5 8, , Ruonasenoja ruo, Ruo ,2, ,6 9,5 8, ,1 14,1 8,2 35 6,8 4,5 8,5 6, , ,1 17,3 8,7 4 6,2 3,5 7, , ,1 13, ,6 4,6 7, ,4 45 Iso-ojan suu, Iso ,1 15,6 7,5 4 6,3 6,1,2 3, , ,1 14, ,5 8,2 6, ,1 9, ,5 7,7,28 6, , , , ,6 9,3 8,6 66 9, ,2 73 Vesioja, Ves ,1 13, ,6 6,9 7, , ,1 17,5 8,3 45 6,4 5,1,21 5, , , , ,4 6,4,27 5, , ,1 15, ,4 6,9 6, ,1 13 9,8 6 6,2 5,1,17 4, , ,1 9, ,5 5,7,23 7, , , ,1 6, ,7 6,4,28 8,3 68 8,7 44 4, , ,1 3, ,7 6,4,28 8,6 65 6,5 1,1 5, Vesioja n. 2 m Pullinnevan yläpuolelta, Ves yp ,2 12, ,6 9,5 5, , ,1 14, ,4 5,9,27 4, , ,1 19, ,4 6,2, , , ,1 14, ,4 9 5, , ,1 13,1 8,8 4 6,2 5,17 4, , ,1 8, ,5 7,4, ,5 43 5, , ,1 6, ,6 6,1,27 7,9 65 6,2 43 3, , , ,6 6,3,27 8,4 64 5,5 42 4, ,1 49 Kurranjärvi 4, Kur , ,8 3,4 11,9 82 3, , ,5 5,8 2 6,2 2,4 7, <4, 44 2, ,1 21,5 4, ,3 8, <4, 42 <2, ,1 17, ,2 2,8 8, ,2 <4, 12 3, Mankisenoja alapää, Man ,2, ,5 6,5 11,3 78 5, ,2 16,8 9,6 4 6,5 4,1 8,4 7, , ,1 14,3 6,8 56 5,7 3,3 5, , ,1 14, ,3 3, ,3 87 Neittävänjoki Leiviskä, Ne , ,9 8,3 11,2 6, ,2 17, , 6,4 <, , ,7 18, ,4 5,1 6, , , ,9 6, , Neittävänjoki yp, Ne yp , ,4 11,8 5, ,2 17, ,1 7 8, , ,5 18, ,4 5,1 6, , , , 7,8 7, ,1 4 Veneoja ve, Ve , ,6 9,3 11,9 7 9, ,2 17, ,8 4,6 8, <1, ,6 17, ,6 2,8 6, , ,1 13, , 4,8 7, ,8 51

110 LIITE 4. Jousilammen vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta /1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

111 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Veteraanikatu 1, PL Oulu JOUSILAMMEN VEDENKORKEUDEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA Jousinevan ympäristöluvassa nro 46/3/2 (myönnetty ) turvetuotantoalueen vaikutuksista Jousilampeen on todettu seuraavaa: Noin kilometrin päässä Jousinevan turvetuotantoalueelta sijaitsevan Jousilammen vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1997 lähtien. Seuranta on toteutettu lampeen asennetun mitta-asteikon avulla vuosittain touko lokakuun ajan. Myös talviaikaista seurantaa on yritetty, mutta siitä saatuja tuloksia ei voida pitää luotettavina lammen jäätymisen aiheuttamien mittausongelmien vuoksi. Lammen vedenkorkeus on kevättulva-aikaan ollut cm. Alkukesästä korkeus on ollut cm ja keskikesän kuivimpaan aikaan cm. Jousilammen vedenkorkeudessa ei ole havaittu normaalista poikkeavaa vaihtelua. Ympäristölupapäätöksessä nro 46/3/2 Jousilammen tarkkailua on määrätty jatkettavaksi: Jousilammen vedenkorkeuden tarkkailu Luvan saajan on tarkkailtava Jousilammen vedenkorkeutta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kesällä 216 tarkkailua on jatkettu ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla mittaamalla veden pinnan korkeus kerran kuussa touko-syyskuussa. Aluehallintovirasto on antanut Jousinevan ympäristölupahakemuksesta päätöksen (Nro 174/216/1), mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen. Ympäristölupapäätöksen nro 174/216/1 lupamääräyksessä nro 16 Jousilammen vedenkorkeuden tarkkailusta on määrätty seuraava: 16. Jousilammen vedenkorkeutta tulee tarkkailla vuosittain hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyllä tavalla. Tarkkailua voidaan muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Jousilammen tarkkailua koskevat tulokset on toimitettava vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kaikki tulokset ja yhteenveto liitettävä Jousinevan vaikutustarkkailun vuosiraporttiin. Jousilammen vedenkorkeuden tarkkailua jatketaan vuodesta 217 alkaen lupamääräyksen mukaisesti samalla tavalla kuin tähänkin saakka on tehty. Taulukossa 1 ja kuvassa 1 on esitetty Jousilammen pinnankorkeuden vaihtelu (cm) lammen rannassa olevalta mitta-asteikolta luettuna vuosina Pinnankorkeus on vaihdellut välillä cm, ollen alimmillaan vuonna 26, joka oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen kuiva. Vuoden 27 jälkeen pinnankorkeus ei ole laskenut kertaakaan alle 35 cm:n (kuva 1). Tulosten perusteella Jousilammen vedenkorkeudessa ei ole havaittu normaalista poikkeavaa vaihtelua.

112 2 Taulukko 1. Jousilammen pinnankorkeuden vaihtelu (cm) lammen rannassa olevalta mitta-asteikolta luettuna vuosina Pvm Tulos (cm) Pvm Tulos (cm) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

113 3 Kuva 1. Jousilammen pinnankorkeuden vaihtelu (cm) lammen rannassa olevalta mitta-asteikolta luettuna vuosina Oulussa Noora Huotari Ympäristöasiantuntija