LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

Transkriptio

1 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015

2

3 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Päästötarkkailun toteutuminen Päästöjen laskentaperiaate KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖTARKKAILUTULOKSET Valumat Valumavesien laatu Ominaispäästöt Tehon tarkkailu TURVETUOTANTOALUEIDEN VEDEN LAATU POHJOIS-SUOMESSA VUOSIPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA TURVERUUKKI OY:N, VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA RASEPI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA VUONNA VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Tarkkailtujen vesistöjen kuvaukset Kemijoen vesistöalue Vesistötarkkailun tulokset Pisajoki (Hirviaapa) Lismanlampi (Lisma-aapa) PISAJOEN JA HOSIONLAMMEN KASVILLISUUSTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Pisajoen sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset... 29

4 13.2 Koivuojan kalastustiedustelu YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden sijainti Lapin ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden sijainti Päästötarkkailu- ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden keskimääräinen vedenlaatu v Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu v Pisajoen sähkökoekalastuskohteet Pisajoen sähkökoekalastusten perustulokset Pisajoen sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Koivuojan kalastustiedustelukaavake Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM (päästö- ja vesistötarkkailu) Eero Taskila, FM kalabiologi (kalataloustarkkailu) Sari Ylitulkkila, FM (kasvillisuustarkkailu) Tiina Sauvola, FM (kasvillisuustarkkailu) Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Turveruukki Oy:llä on Lapissa Simojoen ja Kemijoen vesistöalueilla 11 turvetuotantoaluetta: Hirviaapa, Kilvenaapa, Lalva-aapa, Lapinjänkä, Lisma-aapa, Paarnitsa-aapa, Pitkäjänkä, Poikkimaanaapa, Raakunsuo, Saarenpäävuoma ja Torosuo. Niiden päästöja vaikutustarkkailut toteutetaan soiden erillisten lupapäätösten mukaisesti, mutta tarkkailun tulokset raportoidaan yhteisenä raporttina vuosittain. Pitkäjänkä ja Saarenpäävuoma siirtyivät vuonna 2013 Turveruukki Oy:n hallintaan Polar-sammal Oy:ltä. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Vuonna 2015 päästötarkkailua toteutettiin tuotantovaiheessa olevilla Poikkimaanaavalla (ympärivuotinen tarkkailu) ja Hirviaavalla (kesäaikainen tarkkailu). Hirviaavalla tehtiin päästötarkkailun rinnalla vesistötarkkailua tuotantoalueen purkuvesistössä ja lisäksi tehtiin Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu, joka on esitetty liitteessä 8 sekä Pisajoen sähkökalastus. Torosuon ympärystiloille ja suon alapuolisen vesistön rantatiloille tehtiin kalastustiedustelu. Lismanaavalla suoritettiin vuosittainen Lismanlammen vedenlaadun tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailupisteet on esitetty liitteessä 2. Turvetuotantoalueiden tarkkailujen periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden, joilla ei tehdä tarkkailua, päästöt lasketaan tarkkailukohteiden ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailusta vastasi vuonna 2015 Pöyry Finland Oy. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukauden 2015 ( ) keskilämpötila Rovaniemellä oli 2,4 o C, mikä oli 1,5 o C, keskimääräistä ( ) korkeampi (Kuva 2-1). Tarkkailukauden sadesumma (805 mm) oli 30 % tavanomaista suurempi. Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi. Talvikuukausien keskilämpötila oli 3 o C tavanomaista korkeampi ja ero oli suurimmillaan helmija maaliskuussa: 5,8 o C ja 4,4 o C. Talvikuukausien sademäärä oli 29 % keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan joulu-tammikussa (Kuva 2-2). Maaliskuun puolivälissä oli lunta 20 % keskimääräistä enemmän. Kevät (huhti-toukokuu) oli kokonaisuutena hieman keskimääräistä lämpimämpi. Toukokuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kesä (kesä-elokuu) oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, mutta kuitenkin siten että alkukesä oli tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ja vastaavasti elokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Syksy (syys-lokakuu) oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Syyskuun sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden.

6 2 Kuva 2-1 Tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Kuva 2-2 Tarkkailukauden kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat koko tarkkailujakson osalta kuukausikeskiarvoista laskien 24 % suurempia kuin vertailujaksolla (Kuva 2-3). Talvella virtaama oli keskimääräistä pienempi kaikkina kuukausina, mutta huhtikuusta lähtien se oli keskimääräistä suurempi eron oltua suurimmillaan kevättulvan aikaan ja elolokakuussa. Syyskuun runsaat sateet nostivat virtaaman 70 %:ia tavanomaista suuremmaksi. Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson ( ) keskiarvoa 58 % suurempi. Virtaama oli keskimääräistä suurempi kaikkina kuukausina. Absoluuttisesti suurin ero oli kevättulvan aikaan ja suhteellisesti tammi- ja syyskuussa (Kuva 2-3).

7 3 Kuva 2-3 Simojoen ja Kemijoen virtaamat sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2016). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 2015 Tässä tarkkailussa ovat mukana Turveruukki Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Ko. valuma-alueilla sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailussa. Tarkkailuun kuuluu 11 tuotantoaluetta, joista neljä sijaitsee Simojoen vesistöalueella ja seitsemän Kemijoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueiden perustiedot on esitetty liitteessä 3. Turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala vuonna 2015 oli ha, josta tuotannossa oli ha (96 %) ja tuotannosta poistunutta alaa 46 ha (4 %) (Taulukko 3-1). Kokonaispinta-ala oli 3 % suurempi kuin edellisvuonna. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2009 lähtien. Tuotannossa oleva pintaala oli suurimmillaan vuonna 2015, jolloin se oli 56 % suurempi kuin vuonna Kaikkien Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantosoiden kesäaikaisena vesienkäsittelynä oli pintavalutus. Simojoen vesistöalueen kaikilla tuotantoalueilla oli käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Kemijoen vesistöalueella ympärivuotinen pintavalutus oli käytössä 43 % alasta. Kaikkiaan 61 %:lla Lapin kokonaistuotantoalasta pintavalutus oli käytössä ympäri vuoden (Kuva 3-2). Vuodesta 2009 ympärivuotisen pintavalutuksen osuus pinta-alasta on kasvanut 15 prosenttiyksikköä.

8 4 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vuonna Pinta-ala yhteensä -sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki ,3 386 Kemijoki yhteensä Kuva 3-1 Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantosoiden pinta-alan kehitys vuosina Kuva 3-2 Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talviaikana vuosina

9 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätöksien voimassaoloajat on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät sekä tuotantomuodot liitteessä 3. Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätösten voimassaoloajat. Vesistöalue Luvan haltija Kunta Lupa Lupa voimassa* Tuotantoalue Simojoki Raakunsuo Turveruukki Oy Ranua PSAVI 40/2013/ Kilvenaapa Turveruukki Oy Rovaniemi PSY 14/08/ Torosuo Turveruukki Oy Simo PSY 88/06/ Lalva-aapa Turveruukki Oy Simo PSY 8/09/1 1/2017 Kemijoki Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy Sodankylä PSAVI 76/2015/1 toistaiseksi Lisma-aapa** Turveruukki Oy Sodankylä PSY 53/04/ Poikkimaanaapa Turveruukki Oy Tervola PSY 1/07/ Hirviaapa Turveruukki Oy Tervola PSAVI 29/12/ Lapinjänkä Turveruukki Oy Tervola PSY 55/09/ Pitkäjänkä** Turveruukki Oy Sodankylä PSY 67/04/ Saarenpäävuoma Turveruukki Oy Rovaniemi PSY 40/09/1 5/2019 * Myös vanhat luvat ovat voimassa toistaiseksi, luvan muuttamisen tarve arvioidaan vuoden kuluessa tarkistamismääräyksen ajankohdasta ** Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä 4.2 Päästötarkkailun toteutuminen Tässä raportissa käsiteltävä tarkkailujakso on Päästötarkkailussa olleet Poikkimaanaapa ja Hirviaapa sijaitsevat Lapin ELY-keskuksen alueella Tervolassa Kemijoen vesistöalueella. Molemmilla kohteilla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisella mittalaitteella (Taulukko 4-2). Poikkimaanaavalla vesinäytteet otettiin talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikaan kerran viikossa ja muutoin kahden viikon välein. Tammi-helmikuussa näytteitä ei kuitenkaan saatu, koska suolta ei lähtenyt vettä. Hirviaavalla näytteet otettiin touko-syyskuussa kahden viikon välein ja kerran kuukaudessa tarkkailtiin lisäksi pintavalutuskentän tehoa ottamalla näytteet kentälle johdettavasta vedestä. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Päästötarkkailupisteen sijainti on esitetty liitteessä 2 ja tulokset liitteessä 4.

10 Taulukko 4-2 Päästötarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella Tarkkailupiste Vesistö- Mittapadon Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittausalue valuma-alue ajanjakso ajanjakso ha kpl Poikkimaanaapa, mp3 (la/pvk2) Kemijoki * Hirviaapa, la/pvk2 Kemijoki ** Hirviaapa, pvk2yp (tehon tarkkailu) Kemijoki * Virtaamamittari rikkoontunut, jakson virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä ** Jaksojen (virtaamamittaus aloitettiin 17.6.) ja (padotus) virtaamat arvioitu ves.mallijärjestelmästä 4.3 Päästöjen laskentaperiaate Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella (liite 4). Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Periaatteena on, että jos näytteenotto ajoittuu selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt lasketaan kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella kyseiselle ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Nettopäästö lasketaan vähentämällä bruttopäästöstä taustapitoisuuden ja mitatun valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Vuodesta 2013 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2015) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. Tarkkailusoiden vuosipäästölaskennan periaatteet ja laskenta-aineisto on esitetty kappaleessa 8. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Poikkimaanaavalla oli 56 tuotantopäivää aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukolokakuussa. Sadanta jaksolla oli 249 mm. Hirviaavalla oli 40 tuotantopäivää aikavälillä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 284 mm. 6 PÄÄSTÖTARKKAILUTULOKSET 6.1 Valumat Poikkimaanaavan la/pvk2:lla mitattiin virtaamaa vuoden ympäri. Marraskuun alussa virtaamat jouduttiin arvioimaan vesistömallijärjestelmästä, koska virtaamamittari oli rikkoontunut tuotantoalueelta ei lähtenyt vettä. Tavanomaista sateisempi vuosi näkyi koko vuoden keskivalumassa (19 l/s km 2 ), mikä oli noin kaksinkertainen kahteen edellisvuoteen nähden mutta samalla tasolla kuin vuonna 2012 (Taulukko 6-1 ja Kuva 6-1). Kevään tulvahuippu oli (ks. liite 4.1).

11 Taulukko 6-1 Poikkimaanaavan valumat Kohde Vesien- Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Poikkimaanaapa la/pvk2 Talvi* ,5 0,0 51 Poikkimaanaapa la/pvk2 Kevät Poikkimaanaapa pvk2 Kesä ,0 109 Poikkimaanaapa pvk2 Syksy ,0 115 Koko vuosi 19 * virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä 7 Tarkkailukauden valumat olivat talvea lukuun ottamatta muina vuodenaikoina suurempia kuin kahtena edellisvuonna (Kuva 6-1). Vuoteen 2012 verrattuna talven ja kevään valumat olivat pienempiä, mutta kesän ja syksyn valumat suurempia. Vuonna 2011 valumat olivat kaikkina vuodenaikoina pienempiä kuin vuonna Kuva 6-1 Poikkimaanaavan la/pvk2:n valumat vuodenajoittain vuosina siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Hirviaavan pvk2:lla mitattiin virtaamaa lähtien, minkä vuoksi jakson virtaamat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä, samoin kuin jakson padotuksen vuoksi. Kesän ja syksyn keskimääräiset valumat olivat samalla tasolla (Taulukko 6-2) ja suhteellisen lähellä Poikkimaanaavan valuma-arvoja. Taulukko 6-2 Hirviaavan valumat Kohde Vesien- Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Hirviaapa la Kevät* Hirviaapa pvk2 Kesä* ,7 64 Hirviaapa pvk2 Syksy* ,2 68 * ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

12 6.2 Valumavesien laatu Poikkimaanaavan la/pvk2:lla vedenlaatua tarkkailtiin ympärivuotisesti. Tammi- ja helmikuussa ei saatu näytteitä, koska tuotantoalueelta ei lähtenyt vettä. Veden ph oli korkeimmillaan kesällä (7,0) ja matalimmillaan keväällä (6,0) (Taulukko 6-3). Muutoin veden laatu oli kaikilta osin parhaimmillaan keväällä. 8 Taulukko 6-3 Poikkimaanaavan la/pvk2:n veden laatu eri vuodenaikoina Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Poikkimaanaapa la/pvk , ,7 Poikkimaanaapa la/pvk , ,6 Poikkimaanaapa pvk , ,3 Poikkimaanaapa pvk , ,4 Koko vuosi 17 6, ,3 Kuvassa Kuva 6-2 on esitetty Poikkimaanaavan la/pvk2:lta otettujen näytteiden tulokset vuosilta COD Mn :n, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Kohde on ollut ympärivuotisessa tarkkailussa vuodesta 2011 lähtien. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu yleensä kesällä. Talvella ei ole joka vuosi saatu näytteitä, koska tuotantoalueelta ei ole lähtenyt vettä. Vedenlaadussa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia, mutta voidaan kuitenkin todeta ettei vedenlaatu ole heikentymään päin.

13 9 Kuva 6-2 Poikkimaanaavan la/pvk2:n vedenlaatutulokset vuosina siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Tyhjä kohta = näytettä ei saatu. Näytemäärä 108 kpl.

14 Hirviaavan vedenlaatu oli kiintoainetta lukuun ottamatta parhaimmillaan keväällä (Taulukko 6-4). Veden ph vaihteli välillä 6,7 7,2. Korkeimmat yksittäiset COD Mn -arvot ja kokonaisravinne- sekä kiintoainepitoisuudet mitattiin loppukesällä (ks. liite 4.2). Kiintoainepitoisuus vaihteli voimakkaasti näytekertojen välillä ollen korkeimmillaan 71 mg/l ja matalimmillaan 0,9 mg/l. Kesän keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat verrattain korkeita, mutta muutoin vedenlaatu oli varsin tyypillisellä Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden tasolla (vrt. Kuva 7-1). 10 Taulukko 6-4 Veden laatu Hirviaavan la/pvk2:lla eri vuodenaikoina Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hirviaapa la , Hirviaapa pvk , Hirviaapa pvk , ,2 6.3 Ominaispäästöt Poikkimaanaavan ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan luonnollisesti keväällä, koska valumat olivat tuolloin suurimmillaan (Taulukko 6-5). Pienimmillään ne olivat talvella ennen muuta selvästi pienemmän lähtevän vesimäärän vuoksi. Taulukko 6-5 Poikkimaanaavan ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella BRUTTO NETTO Vesien- Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Poikkimaanaapa la/pvk ,5 51 0,1 4,3 13 0,1 3,2 11 la/pvk , , pvk ,7 0,3 24 9,5 1, , pvk , , koko vuosi , , * virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Kuvassa Kuva 6-3 on esitetty Poikkimaanaavan la/pvk2:n ominaispäästöt vuodenajoittain vuosilta COD Mn :n, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Kohde on ollut ympärivuotisessa tarkkailussa vuodesta 2011 lähtien. Suurimmillaan ominaispäästöt ovat olleet suuresta vesimäärästä johtuen keväisin. Lähtevä vesimäärä vaikuttaa voimakkaasti muutoinkin päästöjen suuruuteen, mikä huomataan vertaamalla valuma- ja ominaispäästökuvaajien yhteneväisyyksiä (Kuva 6-1 ja Kuva 6-3).

15 11 Kuva 6-3 Poikkimaanaavan ominaispäästöt vuodenajoittain vuosina siltä osin kuin kohde on ollut tarkkailussa. Myös Hirviaavan ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen suurimmillaan keväällä, ja pienimmillään ne olivat syksyllä (Taulukko 6-6). Hirviaavan ravinne- ja kiintoaineominaispäästöt olivat kesällä suurempia kuin Poikkimaanaavalla, mutta syksyllä ne olivat pienempiä.

16 Taulukko 6-6 Hirviaavan ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella BRUTTO NETTO Vesien- Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hirviaapa la ,4 0, , , pvk ,0 0, , pvk , , * ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Tehon tarkkailu Hirviaavalla tarkkailtiin pintavalutuskentän tehoa ottamalla näytteet kesä-syyskuussa kerran kuukaudessa myös kenttien 1 ja 2 yläpuolelta alapuolisen näytteenoton yhteydessä. Kentällä ei ollut juuri vaikutusta COD Mn -arvoon (Taulukko 6-7). Kokonaisravinnepitoisuudet nousivat hieman kentällä. Selvemmin nousivat fosfaattifosfori- ja nitriittinitraattipitoisuudet. Ammoniumtyppipitoisuus sen sijaan laski kentällä. Kiintoainepitoisuus nousi kentällä selvästi, mutta lähtevän veden pitoisuus oli kuitenkin kohtuullinen. Myös rautapitoisuus nousi kentällä selvästi. Yksittäisten näytteenottokertojen tulokset on esitetty liitteessä 4.3. Taulukko 6-7 Hirviaavan pvk2:n tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HIRVIAAPA (pvk2) Kesä Pintavalutuskentän yläpuoli 4 7, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 4 6, Teho % TURVETUOTANTOALUEIDEN VEDEN LAATU POHJOIS-SUOMESSA Kuvassa Kuva 7-1 on esitetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina siltä osin kuin kultakin alueelta oli tarkkailutietoa saatavissa (ks. kuvateksti). Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: näytettä. Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailusta oli käytössä 194 näytettä. Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailutulosten keskimääräiset pitoisuudet eivät suuresti poikenneet muiden alueiden keskimääräisestä tasosta, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin korkeampia kuin Vapo Oy:n Lapin tarkkailussa. Tuloksiin vaikuttavat muun muassa valuma-alueiden luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien eroavaisuudet, tarkkailukohteiden ja tarkkailun määrät sekä ajoittuminen, tarkkailukohteiden ominaisuudet ja niin edelleen. Liitteessä 7 on esitetty Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden keskimääräiset vedenlaadut tuotantoalueittain vuosina

17 13 Kuva 7-1 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu. Lapin tulokset Turveruukki Oy:n osalta ovat vuosilta ja Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n osalta vuosilta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset ovat vuosilta VUOSIPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Vuosipäästöt lasketaan kunkin tuotantoalueen koko kuormittavalle pinta-alalle ominaispäästöjen avulla. Päästölaskenta-aineistoon otettiin kaikki kohteet joilla mitattiin virtaama jatkuvatoimisesti ja luotettavasti (Taulukko 8-1). Aineiston kattavuuden parantamiseksi vuosipäästöjen laskennassa on hyödynnetty Vapo Oy:n Lapin tarkkailussa ol-

18 leiden kohteiden tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvan Iissä sijaitsevan Puutiosuon tuloksia. 14 Taulukko 8-1 Lapin turvetuotannon vuosipäästöjen laskentaan käytettävä aineisto vuonna Suo Tuottaja Vesienkäsittely Talvi Kevät Kesä Syksy Hirviaapa Turveruukki Oy pvk2 x x Keskiaapa Vapo Oy pvk2-3 x x Lumiaapa Vapo Oy la3 x x x x Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy pvk1 x Poikkimaanaapa Turveruukki Oy la/pvk2 x x Puutiosuo (PPO) Vapo Oy pvk2-3 x x x x Saariaapa Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy pvk1 x x x x Teuravuoma Vapo Oy rhk1 x x Varesaapa Vapo Oy pvk2 x x x x Yhteenveto em. tarkkailukohteiden ominaispäästöistä on esitetty liitteessä 5. Päästöjen laskentaan käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 8-2. Periaatteena on, että silloin kun tuotantoalueella on päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Muulloin käytetään taulukossa Taulukko 8-2 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Vuodesta 2013 lähtien nettopäästöjen arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2015) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l.

19 15 Taulukko 8-2 Vuosipäästöjen laskennassa käytetyt ominaispäästöarvot vuonna 2015 vesienkäsittelymenetelmittäin. Brutto Netto Jakso Vesien- Mq CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d LA-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61 0,1 9,3 21 0,0 6,1 14 Kevät 38 la , , Kesä 120 la , ,1 15,5 70 Syksy 44 la , , vuosi kg/ha/a 119 0, ,0 6,7 42 PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 pvk 7,4 83 0,2 7,5 13 0,1 4,3 6,7 Kevät 38 pvk , , Kesä 120 pvk , , Syksy 44 pvk , , vuosi kg/ha/a 121 0,2 8,8 24 0,1 5,3 17 LA / PVK-kohteiden laskentaan käytettävä aineisto Talvi 163 la 7,5 61 0,1 9,3 21 0,0 6,1 14 Kevät 38 la , , Kesä 120 pvk , , Syksy 44 pvk , , vuosi kg/ha/a 129 0, ,0 6, TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 2015 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: kuntoonpanossa oleva ala tuotannossa oleva ala tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala tuotannosta poistunut ala Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Lapin turvetuotantoalueilla poistumat ovat pieniä suhteessa kokonaispinta-alaan, joten tuotantovaiheen ominaispäästöarvojen käyttö tuotannosta poistuneille alueille ei aiheuttane suurta virhettä päästöihin. Kaikkien Turveruukki Oy:n Lapin tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 2015 ( ) on esitetty taulukossa Taulukko 9-1. Simojoen vesistöalueella tarkkailussa ei ollut yhtään kohdetta, joten päästöt laskettiin kokonaisuudessaan taulukon Taulukko 8-2 ominaispäästöarvojen perusteella. Simojoen vesistöalueen vuoden 2015 turvetuotannon päästöt (brutto) Turveruukki Oy:n kohteilla olivat kg COD Mn, 64 kg fosforia, kg typpeä kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 22 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Kemijoen vesistöalueella tarkkailussa olivat Hirviaapa ja Poikkimaanaapa (ympärivuotinen tarkkailu). Muiden kohteiden päästöt laskettiin kaikilta osin taulukon Taulukko 8-2 ominaispäästöarvojen perusteella. Turveruukki Oy:n turvetuotannon päästöt (brutto)

20 Kemijoen vesistöalueella vuonna 2015 olivat kg COD Mn, 159 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta (Taulukko 9-1). Nettopäästöt olivat 65 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Simojoen ja Kemijoen vesistöalueiden yhteenlasketut bruttovuosipäästöt olivat keskimäärin 41 % suuremmat kuin vuosina keskimäärin suurimman eron oltua typessä (76 %). Kuormittava pinta-ala oli 13 % edellisvuosien keskiarvoa suurempi johtuen lähinnä Saarenpäävuoman ja Pitkäjänkän mukaan tulosta. Vuosien välisessä vertailussa on otettava huomioon tarkkailussa olevien soiden ja niiden määrän vaihtelu. Huomioitava on myös se, että tuotantoalueiden käyttövaiheet muuttuvat esimerkiksi kunnostusvaiheesta tuotantoon. 16 Taulukko 9-1 Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Simojoen ja Kemijoen vesistöalueilla vuonna 2015 ( ). Tuotantoalue Haltija Purku- Tarkkailtu Pinta-ala pvk pvk/ Brutto Netto vesistö yhteensä la CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Simojoen vesistöalue Kilvenaapa Turveruukki Oy E , Raakunsuo Turveruukki Oy E , Torosuo Turveruukki Oy E , Lalva-aapa Turveruukki Oy E , yhteensä , , VUOSI Tuotantoalue Haltija Purku- Tarkkailtu Pinta-ala pvk pvk/ Brutto Netto vesistö yhteensä la CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kemijoen vesistöalue Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy E , Lisma-aapa Turveruukki Oy E , , Lisma-aapa Turveruukki Oy E , Hirviaapa Turveruukki Oy K Poikkimaanaapa Turveruukki Oy K Lapinjänkä Turveruukki Oy E , Saarenpäävuoma Turveruukki Oy E , , Pitkäjänkä Turveruukki Oy E , , yhteensä Kuvassa Kuva 9-1 on esitetty Turveruukki Oy:n turvetuotannon vuosipäästöt Lapissa vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pintaalat vuosittain. Päästöt ovat olleet suurimmillaan sateisina vuosina 2012 ja 2015.

21 17 Kuva 9-1 Turveruukki Oy:n turvetuotannon vuosipäästöt Lapissa vuosina Kuvassa on esitetty myös tuotantokauden keskivalumat sekä pinta-alat (ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa). 10 TURVERUUKKI OY:N, VAPO OY:N, SIMON TURVEJALOSTE OY:N JA RASEPI OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT SIMO- JA KEMIJOELLA VUONNA 2015 Taulukkoon Taulukko 10-1 on koottu Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Rasepi Oy:n Simo- ja Kemijoen vesistöalueilla sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt kohteittain vuonna Sateisen vuoden vuoksi päästöt olivat molemmilla vesistöalueilla kauttaaltaan suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin, mutta kuitenkin pienempiä kuin vuonna 2012 joka oli myös sateinen.

22 18 Taulukko 10-1 Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Rasepi Oy:n turvetuotantoalueiden päästöt Simo- ja Kemijoen vesistöalueilla vuonna Tuotantoalue Haltija Purku- Tarkkailtu Pinta-ala Brutto Netto vesistö yhteensä COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Simojoen vesistöalue Kilvenaapa Turveruukki Oy E , Raakunsuo Turveruukki Oy E , Torosuo Turveruukki Oy E , Lalva-aapa Turveruukki Oy E , Hirviojanaapa Vapo Oy E , Lumiaapa Vapo Oy E , Lumiaapa Vapo Oy K/E Luola-aapa Vapo Oy S Saariaapa Vapo Oy K , , Siiviläniemenaapa Vapo Oy E , , Varesaapa Vapo Oy K , Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy K , Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy K , , Palosuo Simon Turvejaloste Oy E , Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy E , Varessuo Rasepi Oy K , Yhteensä Kemijoen vesistöalue Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy E , Lisma-aapa Turveruukki Oy E , , Lisma-aapa Turveruukki Oy E , Hirviaapa Turveruukki Oy K Poikkimaanaapa Turveruukki Oy K Lapinjänkä Turveruukki Oy E , Saarenpäävuoma Turveruukki Oy E , , Pitkäjänkä Turveruukki Oy E , , Hietalahdenaapa Vapo Oy E , Isoaapa Vapo Oy E , Keskiaapa Vapo Oy K , Loljunaapa Vapo Oy E 0 0 0, ,0 0 0 Muljunaapa Vapo Oy E Rakkaviidanaapa Vapo Oy E Ristivuoma Vapo Oy erill , Suksiaapa Vapo Oy J , Ternuvuoma Vapo Oy E , Yhteensä Kuvassa Kuva 10-1 on esitetty Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt Simo- ja Kemijoella vuosina Kuvassa on esitetty myös kokonaispinta-alat (kuormittava ala). Vuosien väliset erot päästöissä ovat varsin suuria mikä johtuu mm. sääoloista (sademäärästä), pinta-alamuutoksista, vesienkäsittelymenetelmien muutoksista, tarkkailun määrästä ja tarkkailukohteiden vaihtuvuudesta.

23 19 Kuva 10-1 Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n turvetuotantoalueiden yhteenlasketut vuosipäästöt sekä kokonaispinta-alat Simo- ja Kemijoella vuosina Kuvassa Kuva 10-2 on esitetty Turveruukki Oy:n, Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Rasepi Oy:n turvetuotannon ravinnekuormitukset 2015 (tonnia vuodessa) Simo- ja Kemijoella sekä vertailuna maatalouden, metsätalouden, yhdyskuntien, haja-asutuksen, kalankasvatuksen, laskeuman ja luonnonhuuhtouman kuormitukset vuosina keskimäärin. Vertailuaineisto on koostettu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi raportin sivuilla esitetyistä arvoista (Lapin ELY-keskus 2015), jotka on saatu VAHTI-järjestelmään tallennetuista tuloksista ja WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Kemijoen osalta mukana on Isohaaran yläpuolinen valuma-alue. Vertailussa on huomioitava vesistömallijärjestelmän epätarkkuudet liittyen havaintojen määrään ja laatuun, mutta mallin antamien kuormitusten suuruusluokka lienee oikealla tasolla.

24 20 Kuva 10-2 Turvetuotannon ja vertailuaineiston ravinnekuormitukset Kemi- ja Simojoella. Turvetuotannon kuormitukset ovat vuodelta 2015 ja vertailuaineiston vuosilta keskimäärin.

25 11 VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Hirviaavan tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Hirviaavalla otettiin näytteitä myös tuotantoalueen läpi johtavasta kanavasta siten, että saatiin selville tuotantoalueen vesien vaikutus Hosionlampeen purkautuvaan veteen. Lisma-aavan tuotantoalueen keskellä olevasta Lismanlammesta otettiin vuosittainen näyte. Lähialueiden veden laadun tarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteessä 2 ja kaikki tulokset liitteessä Tarkkailtujen vesistöjen kuvaukset Kemijoen vesistöalue Pisajoki sijaitsee Kemijoen alaosalla Louejoen alueella (65.15). Pisajoki on noin 20 km pitkä ja laskee Louejokeen noin 0,5 km ennen Louejoen laskua Kemijokeen. Pisajoen (65.157) valuma-alueen ala on 59,06 km 2 ja järvisyys 0,41 %. Valuma-alue on suurelta osin ojitettua suo- ja metsämaata. Hirviaavan kuivatusvedet laskevat Hosionlammen ja Hosionluusuan kautta Pisajokeen noin 13 km ennen laskua Louejokeen. Pisajoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Ympäristöhallinnon vuosien veden laadun perusteella tekemän käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Louejoki on luokiteltu tyydyttäväksi, mutta Pisajokea ei ole luokiteltu eikä sille ole tehty ekologisen tilan luokittelua. Lismanlampi on pieni Lisma-aavan turvetuotantoalueen lisäalueen keskellä sijaitseva pieni lampi. Lismanlampi on erotettu turvetuotantoalueesta reunaojilla ja suojavyöhykkeellä Vesistötarkkailun tulokset Pisajoki (Hirviaapa) Pisajoen tarkkailupisteet Hi2 ja Hi3 sijaitsevat Pisajoen yläosalla. Hirviaavalta tulevat vedet purkautuvat Hosionlammen ja Hosionluusuan kautta Pisajokeen. Pisajoen tarkkailupiste Hi2 sijaitsee Pisajoessa Hosionluusuan suun yläpuolella ja kuvaa Pisajoen veden laatua ennen Hirviaavan purkuvesiä. Tarkkailupiste Hi3 sijaitsee heti Hosionluusuan ja Pisajoen yhtymäkohdan alapuolella (Kuva 11-1 ja liite 2.3).

26 22 Kuva 11-1 Hirviaavan tarkkailupisteet. Pisajoesta otettiin näytteet touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa samaan aikaan kun Hirviaavan päästötarkkailunäytteet (Kuva 11-2 ja liitteet 4 ja 6). Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että Hirviaavan pvk2:n vedet laskevat tuotantoalueen läpi kulkevaan kanavaan, joka johtaa tuotantoalueen yläpuolisten metsäojitusalueiden vedet Hirviaavan läpi (ks. tulokset jäljempänä). Kanavaan ja Hosionluusuaan johdetaan myös tuotantoalueen alapuolisia metsäojitusalueiden vesiä. Toisin sanoen Hosionlampeen sieltä ja Pisajokeen laskeviin vesiin vaikuttavat suurelta osin myös metsäaojitusalueilta laskevat vedet. Pisajoen happitilanne oli kaikilla näytekerroilla molemmilla tarkkailupisteillä hyvä tai erinomainen. Vesi oli pääosin lievästi emäksistä. Sähkönjohtavuusarvot olivat pääosin normaalia luonnonvesien tasoa, mutta arvot olivat suurempia tuotantoalueen alapuolella. Veden väriarvot olivat sen sijaan alapuolella pienempiä kuvaten runsasta humuksisuutta. COD Mn -arvossa, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, ei ollut selkeitä eroja näytepisteiden välillä. Pisajoen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat varsin paljon kuvaten lähinnä lievää rehevyyttä (Forsberg & Ryding 1980). Alapuoliset pitoisuudet olivat hieman korkeampia mihin vaikutti osaltaan Hirviaavan pvk2:lta laskevien vesien Pisajokea selvästi korkeammat pitoisuudet (Kuva 11-2). Pvk2:n fosfaattifosforipitoisuudet olivat niin ikään korkeampia kuin Pisajoessa (kaksi yhtäaikaista analyysikertaa). Kokonaistypen osalta tilanne oli samankaltainen: pitoisuudet olivat korkeampia tuotantoalueelta laskevissa vesissä ja Pisajoen pitoisuudet kuvasivat fosforin tapaan lähinnä lievää rehevyyttä siten että Hirviaavan alapuoliset pitoisuudet olivat suurempia. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat pvk2:lta lähtevässä vedessä selvästi korkeampia kuin Pisajoessa (kaksi yhtäaikaista analyysikertaa). Pvk2:lta lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin Pisajoessa, mutta Pisajoen pisteiden välillä ei ilmennyt selkeää eroa. Rautapitoisuus oli yleensä matalampi alapuolisella vesistöpisteellä. Hirviaapa ja Pisajoki ovat olleet edellisen kerran tarkkailussa vuonna Kuvaan Kuva 11-3 on koottu vuosien 2009 ja 2015 tarkkailutulokset COD Mn :n, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Pisajoen vedenlaadussa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa kumpaankaan suuntaan. Hirviaavalta lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet yleensä suurempia kuin Pisajoessa. Kokonaisravinteiden osalta Pisajoen alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet hieman suurempia kuin tuotantoalueen yläpuolella.

27 23 Kuva 11-2 Pisajoen veden laatu vuonna Kuvissa on lisäksi esitetty Hirviaavan pvk2:lta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä (eo.n = epäorgaaninen typpi).

28 24 Kuva 11-3 Pisajoen ja Hirviaavan pvk2:n veden laatu vuosina 2009 ja Pisajoen pisteiden lisäksi otettiin kolme ylimääräistä näytettä Hirviaavan läpi kulkevasta kanavasta, joka johtaa tuotantoalueen yläpuolisten metsäojitusalueiden vedet Hirviaavan läpi. Vedet yhtyvät Hirviaavan vesiin pintavalutuskentän 3 alapuolella. Näin saatiin selville, kuinka Hirviaavan vedet vaikuttavat Hosionlampeen purkautuvaan veteen. Näyt-

29 teet otettiin kanavasta ennen pintavalutuskentän 3 vesien vaikutusta (piste HK0), pintavalutuskentän 3 vesien vaikutuksen jälkeen (piste HK1) sekä pintavalutuskenttien 1, 2 ja 3 vesien ja ulkopuolisten metsäojitusalueiden vesien vaikutuksen jälkeen ennen Hosionlampea (piste HK2). Tulokset on esitetty kuvassa Kuva Kanavan ja Hirviaavan pvk1 2:n vesien ph:ssa ei ollut suuria eroja. Sitä myötä myös Hirviaavan ylä- alapuolisen kanavapisteiden ph:t olivat koko lailla samalla tasolla. COD Mn -arvot olivat pvk2:lta tulevassa vedessä heinä- ja syyskuussa pienempiä kuin ylimmällä kanavapisteellä (HK0) ja elokuussa arvo oli hieman suurempi pvk1 2:lla. Pienimmät arvot mitattiin jokaisella kerralla pvk3:n alapuoliselta kanavapisteeltä (HK1). Hirviaavan alapuolisen kanavapisteen arvot olivat jokaisella kerralla pienempiä kuin Hirviaavan yläpuolella. Myös rautapitoisuudet olivat jokaisella näytekerralla pienempiä tuotantoalueen alapuolella. Pvk1 2:n rautapitoisuudet vaihtelivat kesällä varsin paljon: välillä µg/l (ks. liite 4.2). Kiintoainepitoisuus oli kaikilla näytekerroilla pienimmillään pvk3:n alapuolisella kanavapisteellä HK1. Heinäkuussa ylimmäisellä kanavapisteellä mitattiin korkein pitoisuus, mutta elo- ja syyskuussa pvk1 2:lla. Kuitenkin vain elokuussa Hirviaavan alapuolisen kanavapisteen pitoisuus oli korkeampi kuin yläpuolisen pisteen ja silloinkin ero oli pieni. Myös kokonaisfosforipitoisuus oli heinäkuussa korkeimmillaan ylimmällä kanavapisteellä ja se oli korkeampi kuin Hirviaavan alapuolisella pisteellä. Elo- ja syyskuussa pitoisuus oli korkeimmillaan pvk1 2:lla ja tuolloin myös Hirviaavan alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolisen, mikä oli tilanne myös fosfaattifosforin kohdalla. Pvk1 2:n fosfaattifosforipitoisuudet vaihtelivat kesällä varsin paljon: välillä 7 59 µg/l (ks. liite 4.2) ja syyskuun näytekerralla, joka oli ainoa yhtäaikainen analyysikerta, pitoisuus oli korkein. Pvk3:n alapuolisella kanavapisteellä fosforipitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeampia niin ikään elo-syyskuussa. Kokonaistyppipitoisuus oli jokaisella näytekerralla korkein pvk1 2:lla ja fosforin tapaan elo-syyskuussa Hirviaavan alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolisen. Epäorgaanisen typen kohdalla alapuolisen kanavapisteen pitoisuus oli jokaisella näytekerralla korkeampi kuin ylimmällä pisteellä, ja syyskuun näytekerralla, joka oli ainoa yhtäaikainen analyysikerta, pvk1 2:n pitoisuus oli selvästi korkein. Tuolloin mitattu ammoniumtypen pitoisuus µg/l oli erityisen korkea. Kesäkuussa mitattiin puolestaan korkea nitriitti-nitraattitypen pitoisuus: µg/l. Pvk3:n alapuolisella kanavapisteellä kokonaistyppipitoisuus oli yläpuolista pistettä korkeampi vain elokuussa ja epäorgaanisen typen kohdalla elo-syyskuussa. Yhteenvetona Hirviaavan vesien vaikutuksesta Hosionlampeen purkautuvaan veteen voidaan todeta, että tuotantoalueen vesillä näytti olevan ravinnepitoisuuksia nostava vaikutus, mutta sitä ei todettu jokaisella näytekerralla ja sen voimakkuus vaihteli. Pvk1 2:lta tulevan veden laatu näytti tulosten perusteella olevan heikompilaatuista kuin pvk3:lta tulevan. 25

30 26 Kuva 11-4 Hirviaavan läpi kulkevan kanavan veden laatu vuonna Kuvissa on lisäksi esitetty Hirviaavan pvk2:lta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä (eo.n = epäorgaaninen typpi).

31 Lismanlampi (Lisma-aapa) Lismanlampi sijaitsee Lisma-aavan turvetuotantoalueen lisäalueen keskellä. Lismanlampi on erotettu turvetuotantoalueesta reunaojilla ja suojavyöhykkeellä. Lammesta otettiin syyskuussa vuosittainen vesistötarkkailunäyte. Lismanlampea on tarkkailtu vuodesta 2004 lähtien pois lukien vuosi 2011: Lapin Vesitutkimus Oy v (Lapin Vesitutkimus Oy 2009) ja vuodesta 2009 lähtien Pöyry Finland Oy. Taulukossa Taulukko 11-1, kuvassa Kuva 11-5 ja liitteessä 6 on esitetty Lismanlammen veden laatu vuosina Liitteessä 2 on esitetty Lismanlammen sijainti. Lismanlammen vedenlaadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia ja pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon vuosien välillä. Lammen happitilanne on ollut hyvällä tai erinomaisella tasolla, eikä myöskään siinä ole havaittavissa kehityssuuntia. Vuoden 2015 syyskuussa Lismanlammen happitilanne oli tyydyttävä. Veden ph oli 5,3. Kiintoainetta vedessä oli 2,2 mg/l, mikä oli viime vuosia pienempi pitoisuus. Veden sähkönjohtavuusarvo oli alle määritysrajan. Veden kokonaisravinnepitoisuudet kuvasivat lievästi rehevää tai rehevää vesistöä. Vesi oli sameusarvon perusteella kirkasta. Aiempina vuosina se on ollut kirkasta tai lievästi sameaa. 27 Taulukko 11-1 Lismanlammen veden laatu vuosina Pvm Happi Happi Sähkön- Sameus Kiinto- ph Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe joht. aine mg/l kyll.% ms/m FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4 91 0,9 5,6 5, ,0 29 < ,3 75 0,6 2,6 5, < ,7 87 0,8 1,0 5, < ,6 99 0,6 2,2 5, ,0 25 < ,7 95 0,5 16 5, ,0 11 < ,6 5, ,8 84 4,8 0,7 1,2 5, , ,3 87 0,4 1,8 5,1 5, < ,3 76 0,3 1,4 0,5 5, < ,9 86 < 0,5 2,2 8,6 5, , ,6 82 < 0,5 0,9 3,3 5, ,7 93 < 0,5 2,9 13 5, < ,6 75 < 1 0,8 2,2 5, ka ,8 1,5 5,1 5, ,8 163

32 28 Kuva 11-5 Lismanlammen kiintoaine-, kokonaisravinne- ja happipitoisuudet sekä hapen kyllästysprosentit vuosina

33 12 PISAJOEN JA HOSIONLAMMEN KASVILLISUUSTARKKAILU Hirviaavan tuotantoalueen tarkkailuun kuuluu Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu, jonka yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 8. Pisajoen koeruutujen lajisto on muuttunut vuodesta 2001 ravinteisuustasoltaan indifferenteistä enemmän meso- ja eutrofisiksi. Aineiston pienuus ja vuosien välillä vaihtelevat säätekijät kuitenkin vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä. Vuosien 2009 ja 2015 välillä Hosionlammen vesikasvillisuuden peittävyys on ilmakuvatarkastelun perusteella lisääntynyt ja lammen umpeenkasvukehitys näyttää jatkuneen KALATALOUSTARKKAILU Hirviaavan kalataloustarkkailu toteutettiin v suon ympäristöluvassa (PSAVI 29/12/1) hyväksytyn menettelyn mukaisesti osana Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Tervolassa sijaitsevan Hirviaavan kuivatusvedet johdetaan Pisajokeen ja edelleen Kemijokeen. Torosuon tarkkailu toteutettiin ympäristölupapäätöksessä (PSY nro 88/06/1) määrätyn ohjelman mukaisesti. Simossa sijaitsevan Torosuon kuivatusvedet johdetaan Koivuojaan ja edelleen Simojokeen Pisajoen sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Sähkökoekalastukset tehtiin Hirviaavan alapuolisella Pisajoella kolmella kohteella Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Ylin koeala kalastettiin laiterikon vuoksi kuitenkin vain kertaalleen. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 9, koekalastusten perustulokset liitteessä 10 ja koealojen valokuvat liitteessä 11. Sähkökoekalas-tuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 10) eli määritettiin vesisyvyys, pinta-virran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esi-intyminen arvioitiin peittävyysprosentein ja lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Virtaama oli kalastushetkellä lähellä vesistön normaalia alivirtaamaa, joten kalastusolosuhteet olivat hyvät. Pisajoen kohteet olivat kivikko- ja louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän alimmalla kohteella (liite 10). Keskimääräinen vesisyvyys oli 0,2 0,4 m ja pintavirranno-peus 0,5 0,7 m/s. Vesikasvillisuutta, pääasiassa vesisammalta, oli kahdella alimmalla alueella noin 5 % peittävyytenä. Ylin koeala oli lähes kasviton, perattu ja paljolti ränni-mäinen uoma. Rihmamaisia viherleviä oli hiukan/selvästi, enimmillään 2 3 % peittävyytenä. Pohjasakkaa oli kohteilla vain vähän.

34 Pisajoen koskikalasto oli pääasiassa harjusta ja kivisimppua (Taulukko 13-1). Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti madetta ja mutua. Harjustiheys oli kohtalainen eli 5,8 yks./aari. Harjukset olivat pääosin kesänvanhoja poikasia. Niiden lisäksi saatiin muutamia kaksi-kesäisiä poikasia. Pisajoella on tehty sähkökoekalastuksia aiemmin 2000-luvulla muutaman vuoden välein (Lapin Vesitutkimus Oy 2011). Kalasto oli v lajistoltaan samanlainen kuin aiemmin 2000-luvulla (Taulukko 13-2). Ottaen huomioon, että v tulokset ovat laskennalli-sesti korjaamattomia tuloksia, harjustiheys oli v samaa tasoa kuin v keskimäärin. 30 Taulukko 13-1 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Pisajoen koealoilla 1 3 v Keskim. Harjus 0-v. 4,5 5,3 5,3 5,0 Harjus >1-v. 1,5 0 0,9 0,8 Harjus yht. 6,0 5,3 6,2 5,8 Made 0 0,7 0 0,2 Mutu 0 0 2,7 0,9 Kivisimppu 2,0 8,0 10,6 6,9 Taulukko 13-2 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Pisajoella v Tulokset v kalastettavuusarvolla korjaamattomia ja aiemmin korjattuja tuloksia Harjus 0-v. 9,4 4,9 5,6 5,5 5,0 Harjus >1-v. - 5,8 1,7 0,9 0,8 Harjus yht. 9,4 10,7 7,3 6,4 5,8 Taimen ,2 - Hauki - 0,4-0,3 - Made 6,6 0,4 0,7 2,0 0,2 Seipi - 1, Mutu 0,4 3,8 9,7 17,4 0,9 Kivisimppu 32,6 97,2 41,2 41,8 6, Koivuojan kalastustiedustelu Torosuon ympärystiloille ja suon alapuolisen Koivuojan rantatiloille 4 km matkalla tehtiin kalastustiedustelu marras-joulukuussa Tilojen yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty aiemmin v Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 12. Lisäksi haastateltiin Simonkylän osakaskunnan puheenjohtajaa. Koivuojan alaosa on Simonkylän osakaskunnan vesialuetta. Tiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna, ja sen otanta oli 15 taloutta. Tiedusteluun vastasivat kaikki taloudet. Kalastus Koivuojalla oli tiedustelun mukaan vain satunnaista. Yksi vastaaja oli kokeillut kalastusta heittovavalla kaksi kertaa kesäkuussa, mutta ei saanut saalista. Hänen mukaansa kesällä 2015 vettä riitti ojassa, kun normaalikesänä vesi vähenee ojassa nopeasti. Vastaajan mukaan kalastusta Koivuojassa vaikeuttaa veden heikko laatu/sameus, veden ajoittainen vähyys sekä metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitus. Vuoden 2002 kalastustiedustelun mukaan ojalla ei kalastanut tuolloin kukaan (Torosuon ympäristölupapäätös, PSY 88/06/01).

35 Simonkylän osakaskunnan puheenjohtajan mukaan (suull. tied.) Koivuojalla ei tiettävästi kalasta kukaan. Hänen mukaan ojaan voi nousta keväällä jossakin määrin kevätkutuista kalaa, lähinnä haukea. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että kalastus Koivuojassa on satunnaista kokeilua, joten kalastustiedustelun uusimiselle jatkossa ei ole tarvetta. Tiedustelulla ei saada uutta lisätietoa turvetuotannon kuormituksen vaikutuksista Koivuojan kalastoon tai kalastukseen YHTEENVETO Päästötarkkailu Tässä tarkkailussa ovat mukana Turveruukki Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen; ko. tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailussa. Tarkkailuun kuuluu 11 tuotantoaluetta, joista neljä sijaitsee Simojoen vesistöalueella ja seitsemän Kemijoen vesistöalueella. Vuonna 2015 Turveruukki Oy:n Lapin alueen turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala oli ha, josta tuotannossa oli ha (96 %) ja tuotannosta poistunutta alaa 46 ha (4 %). Kaikkien Turveruukki Oy:n kohteiden kesäaikaisena vesienkäsittelynä oli pintavalutus ja 61 %:lla kokonaispinta-alasta pintavalutus oli käytössä koko vuoden. Simojoen vesistöalueella kaikilla soilla vesienkäsittelynä oli käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Tarkkailukauden keskilämpötila oli 1,5 o C tavanomaista korkeampi ja tarkkailukauden sadesumma 30 % tavanomaista suurempi. Talvi oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Kesä oli sääoloiltaan vaihteleva, mutta kokonaisuutena varsin keskimääräinen. Vuonna 2015 tarkkailussa olivat Poikkimaanaapa (ympärivuotinen tarkkailu) ja Hirviaapa (tuotantokauden aikainen tarkkailu ja tehon tarkkailu). Tavanomaista sateisempi vuosi näkyi Poikkimaanaavan koko vuoden valumakeskiarvossa (19 l/s km 2 ), mikä oli suurempi kuin edellisvuosina. Päästötarkkailutulokset olivat koko lailla edellisvuosien kaltaisia eikä vedenlaadussa ole havaittavissa kehityssuuntia vuodesta 2009 lähtien. Poikkimaanaavan ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan luonnollisesti keväällä. Hirviaavan kesän ja syksyn keskimääräiset valumat olivat samalla tasolla ja suhteellisen lähellä Poikkimaanaavan valuma-arvoja. Hirviaavan vedenlaatu vaihteli varsin paljon näytekertojen välillä ja kesän keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat verrattain korkeita. Hirviaavan pvk2 paransi lähtevän veden laatua vain ammoniumtypen osalta. Kokonaisravinnepitoisuudet nousivat kentällä hieman, mutta rauta- ja kiintoainepitoisuudet selvästi. Turveruukki Oy:n turvetuotannon bruttopäästöt Simojoen vesistöalueella vuonna 2015 olivat kg COD Mn, 64 kg fosforia, kg typpeä kg kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 22 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Kemijoen vesistöalueella bruttopäästöt olivat kg COD Mn, 159 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta ja nettopäästöt 65 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Simojoen ja Kemijoen vesistöalueiden yhteenlasketut bruttovuosipäästöt olivat lähinnä sateisen vuoden myötä keskimäärin 41 % suuremmat kuin vuosina keskimäärin suurimman eron oltua typessä. Kuormittava pinta-ala oli 13 % edellisvuosien keskiarvoa suurempi.

36 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailua tehtiin Hirviaavan purkuvesistössä Pisajoessa tuotantoalueen purkupaikan ylä- ja alapuolella. Näytteet otettiin touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa samaan aikaan kun Hirviaavan päästötarkkailunäytteet. Pisajoen ravinnepitoisuudet kuvasivat lähinnä lievää rehevyyttä. Tuotantoalueen purkupaikan alapuoliset ravinnepitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolella, mihin vaikutti osaltaan Hirviaavan pvk2:lta laskevien vesien Pisajokea korkeammat pitoisuudet. Muilta osin vaikutuksia ei todettu. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin vuonna Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että Hirviaavan pvk2:n vedet laskevat tuotantoalueen läpi kulkevaan kanavaan, joka johtaa tuotantoalueen yläpuolisten metsäojitusalueiden vedet Hirviaavan läpi Hosionlampeen ja sieltä Pisajokeen. Hirviaavan tuotantoalueelta laskevien vesien vaikutusta Hosionlampeen purkautuvaan veteen selvitettiin ottamalla näytteitä kanavasta ennen ja jälkeen Hirviaavan valumavesien purkupaikkojen. Tuotantoalueen vesillä näytti olevan ravinnepitoisuuksia nostava vaikutus, mutta sitä ei todettu jokaisella näytekerralla ja sen voimakkuus vaihteli. Lisma-aavalla suoritettiin vuosittainen Lismanlammen veden laadun tarkkailu, jota on tehty vuodesta 2004 lähtien ottamalla näyte syyskuussa. Vedenlaadussa ei ollut suuria eroja edellisvuosiin, eikä lammen vedenlaadussa ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia. Kasvillisuustarkkailu Pisajoen koeruutujen lajisto on muuttunut vuodesta 2001 ravinteisuustasoltaan indifferenteistä enemmän meso- ja eutrofisiksi. Aineiston pienuus ja vuosien välillä vaihtelevat säätekijät kuitenkin vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä. Vuosien 2009 ja 2015 välillä Hosionlammen vesikasvillisuuden peittävyys on ilmakuvatarkastelun perusteella lisääntynyt ja lammen umpeenkasvukehitys näyttää jatkuneen. Kalataloustarkkailu Hirviaavan alapuolisen Pisajoen koskikalasto oli pääasiassa harjusta ja kivisimppua. Niiden lisäksi saatiin satunnaisesti madetta ja mutua. Harjustiheys oli kohtalainen eli 5,8 yks./aari. Harjukset olivat pääosin kesänvanhoja poikasia. Kalasto oli v lajistoltaan samanlainen ja harjustiheys samaa tasoa kuin aiemmin 2000-luvulla. Torosuon alapuolisella Koivuojalla tehdyn kalastustiedustelun mukaan Koivuoja on ajoittain pienivirtaamainen oja, jolla kalastus on satunnaista kokeilua. Tiedustelulla ei saada uutta lisätietoa turvetuotannon kuormituksen vaikutuksista Koivuojan kalastoon tai kalastukseen, joten sen uusimiselle jatkossa ei ole tarvetta VIITTEET Forsberg, C. & Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hyderobiol. 89: Ilmatieteen laitos Ilmastokatsaukset 11/ /2015. Lapin ELY-keskus Vesien tila hyväksi yhdessä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Raportteja 89/2015. Lapin Vesitutkimus Oy Hirviaavan turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2011.

37 OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu Hertta-tietojärjestelmä Ympäristöhallinto. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/

38 Liite 1.1. Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueet

39 µ Teuravuoma Vapo Oy " " Ruostevuoma Traktorityö J. Seppälä " " Pitkäjänkä Turveruukki Oy Paarnitsa-aapa Turveruukki Oy " Lisma-aapa Turveruukki Oy Jaivuoma Traktori- ja Koneurakointi Vanhanen Juha T:mi Teikovuoma Vapo Oy " " Hietalahdenaapa Vapo Oy " " Muljunaapa Vapo Oy " " Isoaapa Vapo Oy Saarenpäävuoma Turveruukki Oy Kemijoen vesistöalue Tornionjoen - Muonionjoen vesistöalue Ternuvuoma Vapo Oy Kapustavuoma Palaturve Veijo Palokangas Oy Varevuoma Tornion Voima Oy Suksiaapa Vapo Oy " " Leväjänkkä Vapo Oy Ristivuoma Vapo Oy Martimo Vapo Oy Laukkuvuoma Vapo Oy Leväjänkkä Nopes Oy Mustamaanvuoma Nopes Oy Nilimaansuo Nopes Oy Peuravuoma Nopes Oy Arpela Vapo Oy " " " " " " " " Korpijärvi Vapo Oy " " Lapinjänkä Turveruukki Oy " Kaakamajoen vesistöalue " Torosuo Turveruukki Oy " Lalva-aapa Turveruukki Oy " " " Siiviläniemenaapa Vapo Oy Loljunaapa Vapo Oy Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy Perämeren rannikkoalue Keskiaapa Vapo Oy " " Hirviaapa Turveruukki Oy " " " " " Palosuo Simon Turvejaloste Oy " Rakkaviidanaapa Vapo Oy Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy " " " Luola-aapa Vapo Oy Poikkimaanaapa Turveruukki Oy " "" " Lumiaapa Vapo Oy Olhavanjoen vesistöalue Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy Kilvenaapa Turveruukki Oy " Simojoen vesistöalue Hirviojanaapa Vapo Oy Aitanmaantaussuo Jyrki Nurmela Tainivaaranaapa Simon Turvejaloste Oy Varesaapa Vapo Oy Kuivajoen vesistöalue Saariaapa Vapo Oy " Raakunsuo Turveruukki Oy " Varessuo Rasepi Oy Ijoen vesistöalue Koutajoen latvavesistöalue (osat) Vienan Kemin latvavesistöalue (osat) km Liite 1.2. Lapin ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy:n tarkkailussa vuonna 2015 olleet suot merkitty punaisella

40 P oi kk im a a n a a p a pvk2 0 0,5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 09/2015 Päästötarkkailu Liite 2.1. Poikkimaanaavan tarkkailupiste

41 Lismanlampi Li sm a - a a pa 0 0,5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 09/2015 Vesistötarkkailu Liite 2.2. Lisma-aavan tarkkailupiste

42 Hi2 Hi3 HK2 HK1 HK0 pvk2 Hirv iaapa pvk1 ja 2 yp 0 0,5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 09/2015 Vesistötarkkailu Päästötarkkailu Liite 2.3. Hirviaavan tarkkailupisteet

43 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v LAP:n alueella Sarakkeessa "tarkkailtu" Vesiensuojelumenetelmät Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. K = tuotanto/kuntoonpanoalue päästötarkkailussa la = laskeutusallas Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija S = tuotantoalue suppeassa päästötarkkailussa la+v = laskeutusallas + virtaamansäätö Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta ja V = virtaama mitattu pvk = pintavalutus ympärivuoden ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa erill. = tuottajan omaa tarkkailua pvk/la = pintavalutus kesällä, laskeutusallas talvella E = ei tarkkailtu Haltija Suo Simojoen vesistöalue Vesien käsittely Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Purkuvesistö tuotantomuoto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom Turveruukki Oy Kilvenaapa pvk jt 68 7,3 75 E Turveruukki Oy Raakunsuo pvk jt 66 2,8 0,4 68 E Turveruukki Oy Torosuo pvk jt 107 8,3 115 E Turveruukki Oy Lalva-aapa pvk jt 119 8,4 0,9 128 E Yhteensä 0,0 0, ,0 27 1,3 386 Kemijoen vesistöalue Turveruukki Oy Paarnitsa-aapa pvk jt 75 7, E 4,3 ha poron rehuviljelyssä Turveruukki Oy Paarnitsa-aapa pvk/la jt E 7,4 ha poron rehuviljelyssä Turveruukki Oy Lisma-aapa pvk jt/pt E lohkot 1-5 Turveruukki Oy Lisma-aapa pvk/la jt/pt E lohkot 6-13 Turveruukki Oy Hirviaapa pvk/la jt 117 0,6 117 K Turveruukki Oy Poikkimaanaapa pvk jt E Lohkot 1-4 Turveruukki Oy Poikkimaanaapa pvk/la jt 63 1,2 64 K Ympärivuotinen tarkkailu. Lohkot 5-7 Turveruukki Oy Lapinjänkä pvk/la jt E Turveruukki Oy Saarepäänvuoma pvk pt E Turveruukki Oy Pitkäjänkä pvk jt/pt E Yhteensä 0,0 0, , LIITE 3

44 Liite 4.1 Turveruukin Lapin turvetuotannon tarkkailu v Kohde: Poikkimaanaapa, la/pvk2 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: la/pvk2 Kunta: Tervola Koodinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16WWE1907 Purkuvesistö: Suolijoki-Kemijoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 77 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp , , , , mp , , ,0 0, ,6 90 0,2 6, mp , mp , mp , , ,0 0,0 47 0,7 8,0 0,0 1,4 3,3 6 mp ,1 9, , , mp , , , mp , , , mp , , , mp , , ,2 0, , mp , , , mp , , , ,0 0,5 18 0,3 2, mp , , ,0 0, , ,5 9, mp , , ,7 87 0,2 0,1 4,6 0,5 0, mp , , , mp , ,6 47 0,1 2, mp , , ,5 0,3 27 8,1 2, mp , , mp , , , , TALVI keskiarvo 6, ,7 TALVI Jakson pituudella painotettu ka ,5 51 0,1 4,3 13 keskihajonta 0,1 8, ,2 Nettokuormitus 0,1 3,2 11 KEVÄT keskiarvo 6, ,6 KEVÄT Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta 0,3 7, ,4 Nettokuormitus 0, KESÄ keskiarvo 6, ,3 KESÄ Jakson pituudella painotettu ka ,7 0,3 24 9,5 1, keskihajonta 0,1 7, ,0 Nettokuormitus 0, SYKSY keskiarvo 6, ,4 SYKSY Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta 0,0 3,5 9, ,3 Nettokuormitus 0, VUOSI keskiarvo 6, ,3 VUOSI Jakson pituudella painotettu ka , keskihajonta 0, ,0 Nettokuormitus 0, Lisätiedot: virtaama niin pieni, että se on laskettu käyttämällä putken minimivirtausnopeutta 0,01 m/s ja putken poikkileikkausta 40 cm ja Ei virtaama, ei näytettä, nollavirtaamajakso virtaamamittari 0,00 l/s, vettä kuitenkin menee arviolta 15 l/s virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Pumppaus päättyi ja alkoi

45 Poikkimaanaapa, la/pvk2 Liite 4.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 220 näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 2015 pitoisuus 2015 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 µg/l Kokonaistyppi g/ha/d kuormitus 2015 pitoisuus 2015 kuormitus 2015 pitoisuus 2015

46 Liite 4.2 Turveruukin Lapin turvetuotannon tarkkailu v Kohde: Hirviaapa, pvk2 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Tervola Koordinaatit: Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16WWE1907 Purkuvesistö: laskuoja - Hosionlampi - Pisajoki - Loupudas - Kemijoki Tarkkailuluokka: Tuotanto Mittapadon valuma-alue: 127 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , ,4 0, , pvk , , , , pvk , , , , ,9 0, pvk , , , , pvk , , ,5 18, ,5 0, , pvk , ,0 17, , pvk , ,0 19, ,8 0,6 27 4,2 3, pvk , , ,0 9, , , pvk , ,0 13, , , , pvk , ,0 20, ,8 0,5 64 5, pvk , , ,0 13, , , KEVÄT keskiarvo 7, KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,4 0, , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 0, KESÄ keskiarvo 7, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,0 0, keskihajonta 0,2 5, Nettokuormitus g/ha d 0, SYKSY keskiarvo 7, ,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 6, , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 0, VUOSI keskiarvo VUOSI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Padottaa. Pintavalutuskentälle ei vielä pumpata. Virtaamamittaus aloitettu Kiintoaineen hehkutushäviö 13,2 mg/l 19.5., 3.6. ja Padottaa Kiintoaineen hehkutushäviö 49 mg/l Jaksojen ja virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

47 Hirviaapa, pvk2 Liite 4.2 l/s km Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 2015 pitoisuus 2015 µg/l 180 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,6 µg/l 6000 Kokonaistyppi g/ha/d ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0, ,0 0 0 kuormitus 2015 pitoisuus 2015 kuormitus 2015 pitoisuus 2015

48 Liite 4.3 Turveruukin Lapin turvetuotannon tarkkailu v Kohde: Hirviaapa, tehon tarkkailu pvk2 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Tervola Vesistöalue: Kemijoki Projekti: 16WWE1907 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 ja 2yp , , pvk1 ja 2yp , , pvk1 ja 2yp , , pvk1 ja 2yp , , Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 6, ,7 KESÄ Keskiarvo SYKSY SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,5 2 pvk , ,7 3 pvk , pvk , Keskiarvo TALVI Keskiarvo KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, Keskiarvo SYKSY Lisätiedot: Pintavalutuskentälle ei vielä pumpata, ei yp-näytettä = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

49 Hirviaapa, tehon tarkkailu pvk2 Liite 4.3 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

50 Liite 5 Lapin turvetarkkailun 2015 vuosipäästöjen laskentaan käytettävät aineistot Ominaiskuormitukset Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Brutto Netto d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hirviaapa Kevät 1) la , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , Keskiaapa Talvi 1) pvk2-3 5,7 31 0,1 6,7 6,0 0,0 4,3 1,1 Kevät 1) pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , Latva-aapa Talvi 2) pvk 7,4 63 0, ,0 7,9 43 Kevät 2) pvk , , Kesä 2) pvk , ,0 7,8 73 Syksy 2) pvk , , Laukkuvuoma Kesä 3) la , , Leväjänkkä Kesä 3) vs , ,1 6,1 121 Lumiaapa Talvi la3 7,5 61 0,1 9,3 21 0,0 6,1 14 Kevät la , , Kesä la , , Syksy la , , Luola-aapa Kesä tarkkailu vesistöpisteestä Lyypäkinaapa Talvi pvk1 6,8 42 0,1 6,7 14 0,0 3,8 8,0 Kevät 1) pvk , , Kesä 1) pvk ,1 9,6 19 0,0 2,3 4,4 Syksy 1) pvk , , Poikkimaanaapa Talvi la/pvk2 2,5 51 0,1 4,3 13 0,1 3,2 11 Kevät la/pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , Puutiosuo (PPO) Talvi pvk , ,3 7,3 16 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,3 7,0 41 Syksy pvk , , Ristivuoma Kesä 4) pvk , ,0 8,4 194 Kesä 4) pvk , , Kesä 4) pvk ,1 9,0 30 0,0 1,8 16 Kesä 4) pvk ,1 7,2 29 0,0 0,0 15 Kesä 4) pvk ,2 8,8 72 0,0 1,6 57 Kesä 4) pvk ,1 6,5 67 0,0 0,0 52 Kesä 4) pvk , ,0 2,8 57 Saariaapa Talvi pvk1 6, ,1 3,5 6,8 0,0 0,8 1,5 Kevät pvk , ,0 7,7 14 Kesä pvk ,2 7,1 14 0,0 0,6 0,9 Syksy pvk , ,0 1,8 0,0 Suksiaapa Kesä 3) la ,3 9,5 75 0,1 3,9 64 Teikovuoma Kesä 3) la2 6, , , Teuravuoma Talvi pvk1 0,8 5,8 0,0 0,8 2,9 0,0 0,5 2,2 Kevät pvk , , Kesä pvk , ,0 3,7 4,2 Syksy pvk , ,0 16 0,0 Teuravuoma Kesä 5) rhk1 4, , ,1 8,8 63 Syksy 5) rhk , , Varesaapa Talvi pvk2 9,2 86 0, ,0 9,3 5,6 Kevät pvk , , Kesä pvk , , Syksy pvk , , ) ei mukana keskiarvossa, koko jakson tai lähes koko jakson virtaama arvioitu 2) ei mukana pvk-keskiarvossa, pvk:n pinta-ala tavallista pienempi valuma-alueesta 3) ei mukana keskiarvossa, jälkihoitovaiheen tarkkailu 4) ei mukana keskiarvossa, suppea tarkkailu ja virtaamat arvioitu 5) virtaama arvioitu, mutta ainoa kasvillisuuskenttäkohde joten mukana ko. menetelmän laskenta-aineistossa

51 Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Vesistötarkkailutulokset aika näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri sameus COD Mn Fe kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorof. näkö- kok. syv. tila joht. aine NO 3 -N syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Hirviaapa Hirviaapa, Hi ,5 1, ,7 3,8 7, ,0 1,0 Hirviaapa, Hi ,3 8, ,7 9,3 2, , , < 3 0,5 0,5 Hirviaapa, Hi ,2 14 9,4 90 7,3 7,4 3, < 3 0,4 Hirviaapa, Hi ,2 7, ,4 8,2 1, , ,0 0,4 0,4 Hirviaapa, Hi ,7 2, ,9 5,5 2, ,4 1,4 Hirviaapa, Hi ,3 9,9 9,9 87 7,8 12,7 2, ,6 0,6 Hirviaapa, Hi ,3 15 7,5 75 7,3 11,2 6, ,5 Hirviaapa, Hi ,4 9,0 9,0 78 7,3 13 2, ,8 0,8 Hirviaapa, HK ,1 10,1 6, ,3 0,3 Hirviaapa, HK ,1 13,2 7,3 1, Hirviaapa, HK ,1 7,0 7,2 1, ,6 0,6 Hirviaapa, HK ,1 10,3 7,3 5, ,2 0,2 Hirviaapa, HK ,2 14,2 7,2 1, ,5 Hirviaapa, HK ,4 7,1 7,2 1, ,8 0,8 Hirviaapa, HK ,1 10,1 7,4 9, ,2 0,2 Hirviaapa, HK ,3 14 7,2 1, ,6 Hirviaapa, HK ,1 7,3 7,2 2, ,5 0,5 Lisma-aapa Lismanlampi ,3 9,4 8,6 75 5,3 < 1 2,2 0, ,5 0,5 #Analy y sin v iiv eaika y litty ny t. Tulokseen liitty y normaalia suurempi epäv armuus. Liite 6

52 Liite 7 Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden keskimääräinen vedenlaatu v Aineisto: Kaikki Turveruukki Oy:n Lapin päästötarkkailukohteet , mukana kaikki näytteet kaikilta vuodenajoilta. Lisma-aavan pvk2:n, Pitkäjänkän pvk:n ja Saarenpäävuoman pvk1:n ja pvk2:n päästötarkkailu on suoritettu alapuolisesta vesistöpisteestä. Poikkimaanaapa ainoa ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailukohde (vuosina ). Poikkimaanaavan lisäalue, Pitkäjänkä ja Saarenpäävuoma ovat Lapin Vesitutkimus Oy:n (nyk. Ahma Ympäristö Oy) tarkkailemia. Poikkimaanaavan lisäalueen ja Lapinjängän kaikki tulokset edustavat kuntoonpanovaihetta ja Lalvaaavan näytteistä 20 kpl. Muutoin tulokset edustavat tuotantovaihetta.

53 Liite 7

54 Liite 7

55 Liite 8 LUONTOSELVITYS 16WWE TURVERUUKKI OY Hirviaavan tuotantoalue Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu v. 2015

56 16WWE Raportissa käytetyt kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi CC 4.0. Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

57 16WWE1907 Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 TARKKAILUN TOTEUTUS Yleistä Pisajoen koeruudut 3 3 TULOKSET Aiemmat tulokset Kasvillisuuden kehitys vuosina HOSIONLAMPI Tarkkailun toteutustapa Aiemmat tulokset Kasvillisuuden kehitys vuosina YHTEENVETO 13 6 KIRJALLISUUS 13 Pöyry Finland Oy FM Sari Ylitulkkila FM Tiina Sauvola Tutkijantie 2 a FI OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax

58 16WWE JOHDANTO Turveruukki Oy:n Hirviaavan tuotantoalueen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tässä raportissa on esitetty biologisen tarkkailun, kasvillisuuden seurannan taustatiedot sekä vuoden 2015 tarkkailukäynnin tulokset. Hirviaavan turvetuotantoalue sijaitsee Tervolan kunnassa (Kuva 1). Alueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1993 ja tuotanto vuonna 2000 (tuotantopinta-ala 51 ha). Vuonna 2015 Hirviaavan tuotantopinta-ala oli 116,5 ha. Hirviaavan tuotantoalueen kuivatus- ja valumavedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden ja laskuojan kautta reittiä Hosionlampi-Pisajoki-Kemijoki. Hosionlampi ja Pisajoki kuuluvat Pisajoen valumaalueeseen (65.157). Kuva 1 Hirviaavan tuotantoalueen sijainti. 2 TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Yleistä Hirviaavan biologisen tarkkailun alue käsittää välittömästi suon laskuojan alapuolella sijaitsevan Hosionlammen ja siitä lähtevän Pisajoen noin 500 metriä alavirtaan (Kuva 2). Pisajoella seurataan kolmella koeruudulla tapahtuvia kasvillisuusmuutoksia ja Hosionlammen vesikasvillisuuden kehitystä seurataan ilmakuvatulkintana. Tarkkailun toteutusvuodet ovat olleet 2001, 2004 (Lehtinen 2004), 2009 (LVT 2010) ja Seuraava tarkkailu toteutetaan vuonna 2019.

59 16WWE Kuva 2 Tarkkailukohteiden sijainti. Hosionlampeen laskevat vedet ojitetulta Hirviaavalta (pinta-ala noin 500 ha), josta turvetuotantoalue käsittää reilun viidenneksen. Lisäksi lampeen laskee Pukinselän itäpuolen Pukinlampien ja ojitetun Pukinaavan vesiä. Pisajoen valuma-alue sijaitsee kalkkipitoisella, kasvillisuudeltaan rehevällä Lapin kolmien alueella. Joen valuma-alue on tehokkaasti ojitettua talousmetsäaluetta. Alajuoksulla harjoitettiin aiemmin myös maataloutta. Asutusta on vain jokisuulla. Vesistö on valuma-alueen suovaltaisuuden vuoksi luonnostaan, ja ihmistoiminnan seurauksena vielä korostuneesti, humuspitoinen, ruskeavetinen ja ravinteikas. Alueen kalkkipitoinen maaperä puskuroi vesistöä happamoitumista vastaan. Alajuoksullaan Pisajoki virtaa Natura alueen Heinijänkä-Karhuaapa-Kokonräme halki (LVT Oy 2010). 2.2 Pisajoen koeruudut Pisajoen kasvillisuustarkkailu aloitettiin elokuussa 2001 (Kiviniemi & Kaikkonen 2001) perustamalla koeruudut ja määrittämällä niistä kelluslehtiset ja ilmaversoiset kasvilajit peittävyyksineen. Koeruudut sijoittuvat Hosionlammen ja Pukinojan suun väliselle jokiosuudelle (Kuva 2). Ruudut ovat neliönmuotoiset, rantoihin rajoittuvat alat, joissa sivujen pituudet vastaavat joen leveyttä (Kuva 3). Koeruuduista alin (HBI) sijaitsee noin 30 metriä Pukinojan suun yläpuolella, vanhan talvitien maatuneen sillan kohdalla. Keskimmäinen ruutu (HBII) sijaitsee noin 100 metriä edellisen yläpuolella kohdassa, jossa joki tekee mutkan kääntyen etelä-lounaaseen. Ylin koeruutu (HBIII) sijaitsee noin 250 metriä Hosionlammen alapuolella. Ruutujen tarkka sijainti on tallennettu GPS-laitteella (YKJ). Koeruutujen ylä- ja alaraja on merkitty 50 x 50 mm paaluilla, joiden päät on maalattu punaiseksi. Ylärajojen paalujen sijainti on tallennettu GPS-laitteella. Paalut on sijoitettu virtaussuuntaan nähden vasemmalle rannalle; pehmeän ja silmäkkeisen rannan takia paaluja ei ole sijoitettu aivan rantaviivaan. Paalujen irtoamisen varalta kullakin ruudulla vähintään yksi nurkkapaalun paikka on valittu niin, että rannalla koeruudun ala- tai ylärajan kohdalla kasvaa puu, johon on maalattu punainen merkintä. Paalujen taakse on asetettu apupaalut, joita käyttäen koeruutujen ala- ja ylärajojen linjat voidaan määrittää

60 16WWE1907 tarkasti vastarannaltakin. Koeruudun syvyys- ja virtaussuhteet on mitattu ruudun keskilinjalta (Kuva 3). 4 Kuva 3 Koeruudun periaatepiirros (kuva LVT Oy 2010). Koeruutujen kasvillisuus on arvioitu silmämääräisesti joen etelärannalta. Uoman syvyys ja pintavirran nopeus on mitattu kolmesta kohtaa: yksi mittauskohta on ranta-alueella (etäisyys ¼ x joen leveys), toinen mittauskohta joen keskiuomassa (½ x joen leveys) ja kolmas toisella ranta-alueella (etäisyys ¾ x joen leveys). Joki on lammesta alimmalle koeruudulle saakka hidasvirtaista, pehmeäpohjaista suvantoa, joten koeruudut ovat keskenään samankaltaisilla paikoilla. Seuraavilla sivuilla esitetyissä lomakkeissa on kuvattu ruutujen ja niiden ympäristön luonnonolot vuoden 2001 tarkkailun mukaisesti. Valokuvat on esitetty kaikilta tarkkailuvuosilta. Lomakkeisiin on lisätty vesisyvyydet ja virrannopeudet koeruuduilla elokuussa 2004, 2009 ja 2015.

61 16WWE1907 Koeruutu HBI: Tarkkailukäynnit: , , , Koordinaatit: YKJ Kiintopisteet: noin 30 m Pukinojan suun yläpuolella olevan vanhan maatuneen sillan kohdalla silta alarajana Jokityyppi: suvanto Joen leveys: 3,6 m (koeruutu 3,6 x 3,6 m), v joen leveys 3 m (koeruutu 3,6 x 3 m), v ,6 m Joen syvyys: ¼: 110 cm, ½: 110 cm ja ¾: 100 cm (keskim. 110 cm). Elokuussa 2004 koealan syvyys keskim. 140 cm, elokuussa 2009 ⅓: 40 cm, ⅓: 55 cm ja ⅓: 40 cm, elokuussa 2015 koealan syvyys ¼: 105 cm, ½: 120 cm ja ¾: 100 cm Pintavirran nopeus: ¼: < 5 cm/s, ½: < 5 cm/s ja ¾: < 5 cm/s (keskim. < 5 cm/s). Elokuussa 2004 pintavirran nopeus koealalla keskim. 10 cm/s. Elokuussa 2009 pintavirran vesi seisoi, mutta pinnan alapuolella nopeus < 5 cm/s. Vuonna 2015 pintavirtaus oli keskim. > 5cm/s (kuitenkin alle 10 cm/s). Virtausmuodot: tyynet alueet Koealan varjostus ylhäältä päin: < 1 % Pohjamateriaali: löyhä muta/lieju Erityiset uomamuodot: patoava silta Rantatörmän muoto: ei törmää, 2009 ½ pehmeä liejuinen törmä ja ½ kovempi saravaltainen Ranta-alue 0-1 m: mättäikköinen Ranta-alue 0-50 m: vasen ranta: lehtimetsä, oikea ranta: pensaikko/heinikko, rannat alavia etäälle Sanallinen kuvaus: Hidasvirtainen ja pehmeäpohjainen koeala, jonka rantaviiva hieman epämääräinen. Vasen ranta metsäistä (koivu) ja varjostaa koealaa iltapäivälläkin. Oikea ranta avonaisempaa ja sarat, mesiangervot sekä pensaat (pajut) vallitsevat. Erikoisuutena koealan alarajana oleva vanha maatunut, täysin kasvillisuuden valtaama silta; joki ikään kuin katkeaa hetkeksi. Silta padottaa jokea ja koeruutu on padotuksen muodostama lammikkomainen kohta. Huomautettavaa: Silta padottanut jonkin verran ruskeaa pölyä ja vaahtoa. Elokuussa 2004 sillan yläpuolelle kerääntynyttä ainesta enemmän verrattuna vuoden 2001 tilanteeseen, mikä havaitaan yllä olevista kuvistakin. Elokuussa 2009 vesi aiempia tarkkailuvuosia alempana. Elokuussa 2015 silta padottanut jonkin verran siitepölyä, vesi korkealla.

62 16WWE1907 Koeruutu HBII: Tarkkailukäynnit: , , , Koordinaatit: YKJ Kiintopisteet: kohdassa, jossa joki kääntyy jyrkästi ja suuntautuu etelä-lounaaseen Jokityyppi: suvanto Joen leveys: 3,7 m (koeruutu 3,7 x 3,7 m), v koeruutu 3,1 x 3,7 m, v ,7 m Joen syvyys: ¼: 50 cm, ½: 110 cm ja ¾: 100 cm (keskim. arvioitu 90 cm). Elokuussa 2004 keskim. syvyys joen vasemmalla rannalla 100 cm, koko uoman leveydeltä syvyyksiä ei pystytty mittaamaan tulvan takia, elokuussa 2009 ⅓: 50 cm, ⅓: 50 cm ja ⅓: 10 cm, elokuussa 2015 ¼: 60 cm, ½: 100 cm, ¾: 70 cm. Pintavirran nopeus: ¼: < 5 cm/s, ½: 5 cm/s ja ¾: < 5 cm/s (keskim. < 5 cm/s). Elokuussa 2004 pintavirran nopeus koealalla keskim. 20 cm/s. Elokuussa 2009 pintavirran nopeus 5 cm/s. Elokuussa 2015 pintavirran nopeus noin 10 cm/s. Virtausmuodot: tyynet alueet Koealan varjostus ylhäältä päin: < 1 % Pohjamateriaali: löyhä muta/lieju Erityiset uomamuodot: - Rantatörmän muoto: ei törmää, v oikea ranta kovempaa saraista törmää ja vasen ranta mättäisempää Ranta-alue 0-1 m: silmäkkeinen, mättäikköinen, rantaviiva epämääräinen Ranta-alue 0-50 m: vasen ja oikea ranta: lehtimetsää, rannat alavia etäälle Sanallinen kuvaus: Joki rimpirantainen ja virtaa varjosteisessa nuoressa lehtimetsässä. Valoisa paikka kuitenkin keskipäivällä. Rannalla kasvaa pääasiassa saroja, rantakukkia, pajuja, raitoja ja koivuja, varjossa myös mesiangervoja ja kurjenjalkoja. Jokivarsi alavaa ja soistuvaa. Rantaviiva epämääräinen. Joen pohja pehmeä ja löyhä. Huomautettavaa: Elokuussa 2004 koealalle pääsy vaikeaa tulvan takia. Elokuussa 2009 vesi aiempia tarkkailuvuosia alempana. Elokuussa 2015 vesi korkealla tulvan vuoksi ja syvyys mittaukset hankala tehdä, pohja epätasaista ja mutaista. Merkkipaalut huonossa kunnossa ja uusittava seuraavalla tutkimuskerralla.

63 16WWE1907 Koeruutu HBIII: Tarkkailukäynnit: , , , Koordinaatit: YKJ Kiintopisteet: noin 200 m Hosionlammen alapuolella, ei selviä kiintopisteitä Jokityyppi: suvanto Joen leveys: 7,3 m (koeruutu 7,3 x 7,3 m), elokuussa 2009 joen leveys 6,8 m, elokuussa 7,3 m Joen syvyys: ¼: 40 cm, ½: 80 cm ja ¾: 40 cm (keskim. 60 cm). Elokuussa 2004 keskim. syvyys joen vasemmalla rannalla 100 cm, koko uoman leveydeltä syvyyksiä ei pystytty mittaamaan tulvan takia. Elokuussa 2009 ⅓: 30 cm, ⅓: 70 cm ja ⅓: 30 cm. Elokuussa 2015 syvyys joen etelärannalla 90 cm, koko uoman leveydeltä syvyyksien mittaaminen ei onnistunut. Pintavirran nopeus: ¼: < 5 cm/s, ½: < 5 cm/s ja ¾: < 5 cm/s (keskimäärin < 5 cm/s). Elokuussa 2004 pintavirran nopeus koealalla keskim. 5 cm/s. Elokuussa cm/s. Elokuussa 2015 keskimäärin 5 cm/s. Virtausmuodot: tyynet alueet Koealan varjostus ylhäältä päin: < 1 % Pohjamateriaali: löyhä muta/lieju Erityiset uomamuodot: - Rantatörmän muoto: ei törmää Ranta-alue 0-1 m: silmäkkeinen, mättäikköinen Ranta-alue 0-50 m: vasen ja oikea ranta: heinikko, pensaita ja harvassa lehtipuita, rannat alavia etäälle Sanallinen kuvaus: Joki on hidasvirtainen ja kasvillisuus runsasta. Rannat erittäin vaikeakulkuista mättäikköistä rimpirantaa. Rantaviiva epämääräinen. Joen pohja pehmeä. Metsä on rantavyöhykkeellä pusikkoista lehtimetsää. Joen rannalla 5-10 m leveä saravyöhyke (vallitsevina sarat, mesiangervo ja kurjenjalka), jossa pensaita ja puita ei juuri ole. Aivan rantaviivassa vallitsee rantakukka, jota kasvaa rannan (vesirajan) molemmin puolin. Huomautettavaa: Elokuussa 2004 koealalle pääsy vaikeaa tulvan takia. Elokuussa 2009 vesi aiempia tarkkailuvuosia alempana ja ruutu lähes umpeenkasvanut. Elokuussa 2015 koealalle pääsy vaikeaa tulvan vuoksi.

64 3 TULOKSET 16WWE1907 Aiempien vuosien tavoin myös vuonna 2015 koeruuduilta määritettiin ilmaversoiset ja kelluslehtiset kasvilajit peittävyyksineen. Kaikkien tarkkailuvuosien tulokset on kerätty taulukoksi (Taulukko 1). Vuonna 2015 tarkkailukäynti tehtiin Maastotyöt teki kasviekologiaan erikoistunut biologi. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kasvillisuuden runsauteen ja lajistokoostumukseen vaikuttavat ravinteisuuden ohella myös muut kasvupaikkatekijät, kuten vuotuiset sää- ja virtaamaolot (LVT 2010) Aiemmat tulokset Vesikasvillisuuden tarkkailu Pisajoessa on tehty ensimmäisen kerran vuonna 2001, jolloin koeruudulta HBI havaittiin ulpukkaa ja rantapalpakkoa (Sparganium emersum). Koeruudulta HBII havaittiin kyseisessä tarkkailussa ainoastaan ulpukkaa ja koeruudulta HBIII ulpukan lisäksi rantakukka (Lythrum salicaria), rantapalpakko ja kurjenjalka (Comarum palustre). Ulpukan peittävyys oli kaikilla koeruuduilla muita lajeja korkeampi (LVT 2010). Vuonna 2004 Pisajoen vesi oli sateisen sään seurauksena noin 30 cm ylempänä kuin tavallisesti, mikä vaikeutti työskentelyä. Vuoden 2009 tarkkailukerralla tilanne oli päin vastainen, vesi oli aiempia tarkkailuvuosia alempana. Pisajoen ylimmällä koeruudulla HBIII ulpukka ja ristilimaska peittävyys oli vuonna 2009 erittäin suuri ja ne yhdessä peittivät lähes koko koeruudun. Lajien peittävyys kyseisellä koeruudulla oli vuonna 2009 selvästi aikaisempia tarkkailuvuosia (2001 ja 2004) suurempi. Alimmalla koeruudulla HBI peittävyydet olivat samalla tasolla kuin aikaisempina tarkkailuvuosina ja keskimmäisellä koeruudulla HBII peittävyys kasvoi vuodesta 2001 ollen vuosina 2004 ja 2009 lähes samalla tasolla (LVT 2010). Koeruutujen lajisto muuttui hieman vuodesta 2001 vuoteen Lajien ravinteisuudessa oli vuonna 2001 havaittu lähinnä indifferenttejä eli ravinteisuudeltaan erilaisissa ympäristöissä kasvavia lajeja. Vuosina 2004 ja 2009 lajistoa tuli lisää ja uusien havaittujen lajien ravinnetaso oli enemmän meso- ja eutrofista eli keski- ja runsasravinteista. Erityisesti eutrofisen ristilimaskan peittävyys kasvoi. Kuitenkaan Pisajoen ravinteisuudessa ei ole ollut havaittavissa selvää kohoamista 2000-luvulla vesistötarkkailutulosten perusteella (LVT 2010). 3.2 Kasvillisuuden kehitys vuosina Aiempien vuosien tapaan vuonna 2015 kasvillisuus oli runsainta ylimmällä koeruudulla HBIII, jolla kasvoi erityisen runsaasti ulpukkaa. Ulpukan peittävyys oli kuitenkin alhaisempi kuin vuoden 2009 tarkkailussa. Myös ristilimaskan (Lemna trisulca) peittävyys oli alhaisempi kuin vuoden 2009 tarkkailussa. Ruudulta havaitut ristilimaskat olivat takertuneet ulpukan lehtiin. Ainoastaan rantakukan ja viiltosaran (Carex acuta) peittävyydet olivat hieman nousseet vuodesta 2009, mikä voi johtua veden korkeudesta ja tämän aiheuttamasta rantaviivan nousemisesta ylemmäs rantapenkereelle. Uusia aiemmista tarkkailuista poikkeavia lajeja olivat pieni määrä pikkulimaskaa (Lemna minor) koeruudulla HBIII sekä terttualven (Lysimachia thyrsiflora) havaitseminen kaikilta koeruuduilta. Myös koeruudulla HBII ulpukan peittävyys oli vuonna 2015 alhaisempi kuin aikaisempien vuosien tarkkailuissa. Ulpukan lehtiä havaittiin upoksissa, mutta niiden

65 16WWE1907 peittävyyden arvioiminen oli todella hankalaa veden tulviessa jokiuomasta penkereelle. Koeruudulla HBII havaittiin vuoden 2009 tavoin ristilimaskaa, mutta sen peittävyys oli vähäinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Todennäköisesti virtaus oli vienyt limaskat pois koeruudulta. Vedenkorkeuden ollessa korkea osa vuoden 2009 rantakasvillisuudesta kuten viiltosara luettiin vuonna 2015 vesikasvillisuuteen ja sen peittävyys oli vuoden 2004 kaltainen. Lisäksi vedessä havaittiin kasvavan uutena lajina terttualpi. Ruudulta vuonna 2009 havaittua myrkkykeisoa (Cicuta virosa) ei havaittu vuonna Alimmalla koeruudulla HBI peittävimmät lajit vuonna 2015 olivat kurjenjalka, pikkulimaska ja viiltosara. Pikkulimaskan peittävyys oli vuoden 2009 kaltainen, kurjenjalalla peittävyys oli kasvanut hieman ja viiltosaraa ei ollut havaittu vuonna Lisäksi ruudulla havaittiin rantakukkaa kuten vuonna 2009 ja uutena lajina terttualpi. Aikaisempina vuosian ruudulta on havaittu muutamia ulpukan lehtiä, mutta vuoden 2015 tarkkailussa niitä ei havaittu. Vuonna 2015 havaittujen lajien ravinnetaso oli sekä indifferenttiä että meso- ja eutrofista. Meso-eutrofisten lajien peittävyydet kasvoivat jonkun verran verrattuna vuoteen 2009, mutta eutrofisen ristilimaskan peittävyys laski. Vuonna 2015 Pisajoen vesi oli vuoden 2004 tavoin korkealla, paljon korkeammalla kuin vuonna Veden korkeus vaikuttaa selvästi Pisajoessa havaittujen putkilokasvien määrään. Vuoden 2015 tulokset ovat lähempänä vuoden 2004 kuin vuoden 2009 tuloksia ainakin ulpukan ja viiltosaran esiintyvyyden osalta. Myös veden virtaus on kova kun vesi on korkealla, mikä aiheuttaa muun muassa sen että irtokellujien kuten limaskojen peittävyys on alhaisempi verrattuna vuoteen Vuoden 2015 vesikasviselvitystä tehtäessä huomattiin myös, että osa vesikasveista (lähinnä ulpukat) eivät olleet vielä kehittyneet kunnolla ja osa kasveista oli upoksissa. Kesä 2015 oli kylmä, heinäkuun keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon. Rovaniemellä heinäkuun keskilämpötila oli 12,7 C kun pitkäaikaisen seurannan keskiarvo on 15,2 C (Ilmatieteenlaitos 2015). Kylmyys saattoi vaikuttaa vesikasvien kasvuun eivätkä vesikasvit olleet ehtineet kasvaa kesän 2015 aikana yhtä paljon kuin aikaisempina tarkkailuvuosina. Lisäksi neljän tarkkailuvuoden tulosten perusteella johtopäätösten tekemiseen liittyy runsaasti epävarmuutta aineiston pienuuden vuoksi liittyen muun muassa säätekijöiden vaihteluun. 9

66 16WWE Taulukko 1 Pisajoen kasvillisuustarkkailun koeruutujen HBI-HBIII kasvillisuus ja sen peittävyys (%; ravinteisuustasot Leka ym. 2008). ravinteisuus i = indifferentti m = mesotrofi m-e = mesoeutrofi HBI 3,6 x 3,6 m HBII 3,7 x 3,7 m HBIII 7,3 x 7,3 m laji Isoulpukka Nuphar lutea i Rantakukka Lythrum salicaria m Rantapalpakko Sparganium emersum i Kurjenjalka Comarum palustre i Pikkulimaska Lemna minor m-e Ristilimaska Lemna trisulca e Tylppälehtivita Potamogeton obtusifolius m-e Järvikorte Equisetum fluviatile i Viiltosara Carex acuta m-e Myrkkykeiso Cicuta virosa m Terttualpi Lysimachia thyrsiflora i HOSIONLAMPI 4.1 Tarkkailun toteutustapa Hosionlammen vesikasvillisuuden kehitystä tarkkaillaan ilmakuvatulkintana. Tarkkailun lähtötietoina on Lapin ympäristökeskuksen laatima kasvillisuusselvitys (Kääriäinen 1999). Sen jälkeen lampi on kuvattu ilmasta vuosina 2000, 2004, 2009 ja 2015 (Kuva 4). Vuonna 2015 kuvat on ottanut Suomen Ilmakuva Oy ja aiempien vuosien kuvat on toimittanut Turveruukki Oy. 4.2 Aiemmat tulokset Vuoden 2009 tarkkailuraportissa (LVT 2010) kerrotaan, että pääosin saroista koostuvat kasvustot lammen reunoilla olivat yleisesti levinneet vuosien 2000 ja 2004 välillä. Kasvustot olivat suurentuneet selvimmin etelärannalla. Lammen luusua oli vuonna 2004 kasvamassa umpeen. Toisaalta Hosionlammen koillisosassa ja satunnaisesti myös muilla kohdin oli havaittavissa kasvustojen vähäistä pienentymistä vuosien 2000 ja 2004 välillä. Vuoden 2009 tarkkailuraportin (LVT 2010) mukaan vuosien 2004 ja 2009 välillä Hosionlammen luusuan kasvillisuus näytti osin vähentyneen, joskin yhdestä kohdasta luusua näytti kasvaneen lähes umpeen. Vuosina 2000 ja 2004 vedessä näytti olevan vähemmän kasvustoja kuin vuonna 2009, mutta havainnon arvioitiin johtuvan ilmakuvien laatueroista. Lammen keskellä olleet kasvustot näyttivät kuitenkin kasvaneen vuosien 2004 ja 2009 välillä.

67 4.3 Kasvillisuuden kehitys vuosina WWE1907 Vuoden 2009 jälkeen Hosionlammen umpeenkasvu näyttää ilmakuvatarkastelun perusteella jatkuneen ja voimistuneen (Kuva 4). Vuoden 2009 ilmakuvassa näkyvät pienemmät, erilliset kasvustot ovat muuttuneet tuoreimmassa, vuoden 2015 ilmakuvassa nähtäviksi laajemmiksi ja yhtenäisiksi vesikasvillisuuskuvioiksi. Vesikasvillisuus on lisääntynyt voimakkaimmin Hosionlammen luusuassa ja yleensäkin lammen luoteisosassa sekä pohjoisrannan edustalla ja lammen koillisosassa. Myös lammen kaakkoisrannan edustalle on muodostunut vuoden 2009 ilmakuvassa näkyvää yhtenäisempi kasvustokuvio. Vuoden 2015 ilmakuvassa pinta-alaltaan vajaan 10 ha kokoisen Hosionlammen pinnasta noin neljäsosa on vesikasvillisuuden peitossa Kuva 4 Hosionlammen vesikasvillisuuden kehitystä kuvaava ilmakuvasarja (huom. vuoden 2009 viistoilmakuva suoristettu). Kuvassa (Kuva 5) on esitetty LVT Oy:n (2010) laatima tarkastelu, jossa ovat päällekkäin vuosien 2000 ja 2004 ilmakuvat; punaisella rasterilla on merkitty näiden vuosien välillä hävinneet kasvustot ja vihreällä levinneet kasvustot. Vuosien 2009 ja 2015 osalta tehtiin vastaavanlainen tarkastelu (Kuva 6). Vuoden 2009 viistoilmakuva on suoristettu kuvankäsittelynä, mikä on saattanut vaikuttaa vähäisesti vesikasvillisuuskuvioiden kokoon. Tarkastelusta on kuitenkin selvästi havaittavissa Hosionlammen vesikasvillisuuden runsastuminen.

68 16WWE Kuva 5 Hosionlammen vuosien 2000 ja 2004 ilmakuvien vertailu. Punaisella rasterilla merkitty vuosien välillä hävinneet ja vihreällä levinneet kasvustot. Kuva 6 Hosionlammen vuosien 2009 ja 2015 ilmakuvien vertailu. Punaisella rasterilla merkitty vuosien välillä hävinneet ja vihreällä levinneet kasvustot (huom. vuoden 2009 viistoilmakuva oikaistu).

69 5 YHTEENVETO 16WWE1907 Pisajoen koeruutujen kasvillisuuteen vaikuttaa selvästi veden korkeus ja muut ympäristötekijät kuten virtaus ja kesän keskilämpötila. Vuonna 2015 Pisajoen vesi oli vuoden 2004 tavoin korkealla, paljon korkeammalla kuin vuonna Vuoden 2015 tulokset ovat lähempänä vuoden 2004 kuin vuoden 2009 tuloksia ainakin ulpukan ja viiltosaran esiintyvyyden osalta. Kylmän kesän johdosta osa vesikasveista (erityisesti ulpukka) eivät olleet vielä kehittyneet kunnolla kun vesikasvitutkimus tehtiin kesällä Koeruutujen peittävyyksiä arvioitaessa lähimpänä Hosionlampea oleva koeruutu HBIII oli edelleen kasvillisuuden peittävyydeltä muita koeruutuja suurempi. Kaikkien koeruutujen lajisto on muuttunut vuodesta 2001 ravinteisuustasoltaan indifferenteistä enemmän meso- ja eutrofisiksi. Aineiston pienuus ja vuosien välillä vaihtelevat säätekijät kuitenkin vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä. Vuosien 2009 ja 2015 välillä Hosionlammen vesikasvillisuuden peittävyys on ilmakuvatarkastelun perusteella lisääntynyt ja lammen umpeenkasvukehitys näyttää jatkuneen. Vuoden 2015 ilmakuvassa pinta-alaltaan vajaan 10 ha kokoisen Hosionlammen pinnasta on vesikasvillisuuden peitossa noin neljäsosa KIRJALLISUUS Ilmatieteenlaitos Ilmastokatsaus heinäkuu < luettu Kiviniemi, M. & Kaikkonen, K. 2001: Turveruukki Oy, Hirviaavan turvetuotantoalue: Hosionlammesta lähtevän Pisajoen kasvillisuustarkkailu vuonna Lapin Vesitutkimus Oy. Kääriäinen, S. 1999: Hosionlampi, Tervola. Muistiinpanoja maastokäynniltä Hosionlammelta Lapin ympäristökeskus. LVT. 2010: Turveruukki Oy, Hirviaavan turvetuotantoalue: Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu vuonna Lapin Vesitutkimus Oy. Lehtinen, L. 2004: Turveruukki Oy, Hirviaavan turvetuotantoalue. Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailu vuonna Lapin Vesitutkimus Oy. Leka, J., Toivonen, H., Leikola, N. & Hellsten, S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18/2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

70 ± 3! 2 1 Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 09/ ,5 1 km Sähkökoekalastuskohde Karttaliite Liite 9

71 Pisajoen sähkökoekalastukset Liite 10 Pisajoki 1, alin kohde, / x22 =198 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,2 m, virt. 0,2-1,0 x 0,5 m/s. Pohja (%): hieno 4, sora 2, pieni kivi 5, iso kivi 44, pieni lohkare 45. Fontinalis. dal. 5 %, Fontinalis ant. +, Sparganium sp. 1 %, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+). Pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla ruskeaa sakkaa vähän. Varsin hyvännäköinen, monipuolinen koski. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 harjus 3,54 2,02 0,51 6,07 32 kivisimppu 1,01 0,51 0,51 2, ,10 42 harjus harjus kivisimppu 9 kpl, mm, 9 g 3 kpl, mm, 55 g (1-v.) 4 kpl, 19 g Pisajoki 2, keskimmäinen kohde, / x30 =150 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,4 m, virt. 0,3-1,3 x 0,7 m/s. Pohja (%): iso kivi 10, pieni lohkare 90. Fontinalis. dal. 5 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä selvästi (2-3 %). Pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla ruskeaa sakkaa vähän. Paljolti louhikkoinen koski, ei soraikkoja. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 harjus 3,33 1,33 0,67 5,33 7 made - 0,67-0,67 5 kivisimppu 3,33 4,67-8, ,00 29 harjus made kivisimppu 8 kpl, mm, 10 g 1 kpl, 100 mm, 7 g 12 kpl, 26 g Pisajoki 3, ylimmäinen kohde, / ,5x25 =113 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,4 m, virt. 0,0-1,2 x 0,7 m/s. Pohja (%): sora +, pieni kivi 5, iso kivi 75, pieni lohkare 20. Ei juuri kasveja, Sparganium sp. +, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+). Pohjasakkaa vähän (1). Perattu rännimäinen uoma, yläosassa lyhyt kivikkokoski. Laiterikon vuoksi kalastettu vain kertaalleen. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 harjus 6,19 6,19 22 mutu 2,65 2,65 3 kivisimppu 10,62 10, ,46 44 harjus mutu kivisimppu 6 kpl, mm, 6 g 1 kpl, 141 mm. 19 g (1-v.) 3 kpl, 3 g 12 kpl, 22 g

72 Liite 11 Pisajoki 1, alin koeala Pisajoki 2, keskimmäinen koeala

73 Pisajoki 3, ylin koealue

74 Liite 12 Koivuojan kalastustiedustelu v Arvoisa vastaanottaja Simojokeen laskevalla Koivuojalla tehdään vuotta 2015 koskeva kalastustiedustelu, joka liittyy Turveruukki Oy:n Torosuon kalataloudelliseen tarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin v Tiedustelu on lähetetty kaikille Torosuon ympärystiloille sekä Koivuojan yläosan rantatilallisille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan Koivuojalla, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Kalastitteko Koivuojalla v. 2015? (rastita) ei >> ei tarvitse vastata muihin kohtiin, palauttakaa silti kaavake kyllä >> vastatkaa myös seuraaviin kohtiin 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

75 3. Käytössä olleet pyydykset Koivuojalla v Pyydystyyppi Verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (mitkä?) 4. Saalis Koivuojalta v Taimen kg Harjus kg Hauki kg Ahven kg Made kg Säyne kg Lahna kg Särki kg Muu, mikä? kg Rapu kpl 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Koivuojalla? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Metsäojitusten kuormitus Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus Veden vähyys ajoittain Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Muu, mikä? 6. Lisätietoja, kommentteja (voi jatkaa kääntöpuolelle) Kiitos

76 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A Oulu Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (1) Asia Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantosoiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Toimitamme ohessa Lapin turvetuotantosoiden tarkkailuraportin vuodelta Oulussa Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Turveruukki Oy Lapin ELY-keskus / Tarmo Oikarinen Lapin ELY-keskus / kalatalous Suomen ympäristökeskus (vain pdf) Pöyry Finland Oy / Ari Nikula Ympäristönsuojeluviranomaiset: Rovaniemi / Ranua Simo Tervola Sodankylä