VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Sisältö 3 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Forssa Letonsuo (Forssa) Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Hattula Väärälammensuo (Hattula) Heinola Laviassuo (Heinola) Hollola Hirvisuo (Hollola) Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Tammela Koivansuo (Tammela) Okssuo (Tammela) Rinnansuo (Tammela) Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Varsansuo (Ypäjä) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2015 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Jarmo Sillanpää Pia Vesisenaho puh , jarmo.sillanpaa@poyry.com puh , pia.vesisenaho@poyry.com

4 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Hämeen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Hämeen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2015 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELYkeskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien ole raportoitu Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2015 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Myös kuntoonpanotarkkailussa on ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat alkaen vastanneet Masinotek Oy ja Metso Oyj. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2015 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Jokioisilla 6,3 o C ja Lahdessa 6,0 o C, jotka olivat 1,6 1,7 astetta vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2015 oli Lahdessa ja Jokioisilla 0,3 astetta edellistä vuotta lämpimämpi (Kuva 1). Lämpötiloiltaan molemmat havaintopaikat olivat lähes identtiset. Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan. Kevät 2015 oli tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääräistä lämpimämpää. Syksy 2015 oli vertailujaksoa hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä.

5 5 Vuonna 2015 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä 8.4. eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2015). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen ala-puolella JOKIOINEN oc 5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LAHTI oc 5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Lahdessa ja Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona Sadanta Vuonna 2015 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson keskiarvoa (627 mm) enemmän (680 mm). Lahdessa satoi hieman vähemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 578 mm (vertailuarvo 636 mm). Vuonna 2015 satoi Jokioisissa tammi-, kesä-, marras- ja joulukuussa vuosien keskiarvoa selvästi enemmän. Turvetuotantokaudella touko- ja kesäkuu olivat tavanomaista sateisempia. Vastaavasti elo- lokakuun aikana satoi huomattavasti tavanomaista vähemmän (Kuva 2).

6 JOKIOINEN mm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LAHTI mm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Lahden ja Jokioisten tarkkailuasemilla vuosina ja vertailuajan-jaksona Lumitilanne Joulu- helmikuun aikaan Jokioisissa ja Lahdessa lumensyvyydet olivat tavanomaisella tasolla. Helmikuussa Lahdessa oli lunta 38 cm ja Jokioisissa 25 cm. Maaliskuun puolivälissä lahdessa oli lunta enää 10 cm ja Jokioisista lumi oli jo sulanut (Kuva 3).

7 7 Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella Jokioinen Lahti Jokioinen Lahti cm Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 3 Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Osa ominaiskuormitussoista oli tilapäisesti levossa, eli niillä ei ollut tuotantoa vuonna Levossa olevat suot on raportissa rinnastettu tuotantovaiheen soihin, sillä tuotannossa ja tilapäisesti levossa olevien alueiden välillä ei havaittu merkittävää eroa vedenlaadussa ja ominaiskuormituksissa. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa oli vuonna 2015 Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 11 tuotantoaluetta. Tuotantoalueiden vuosikuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 56).

8 3.2 Forssa Letonsuo (Forssa) Letonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 15 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Alueen ojitus aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa (ESAVI/204/04.08/2011). Ympäristöluvan ja sen muutoksen (ESAVI/161/04.08/2013) mukaisesti Letonsuolla otettiin vuonna 2014 käyttöön ympärivuotinen ruuvisyötteinen kemikalointi (Taulukko 1). Vuonna 2015 tuotantoa oli ajalla , yhteensä 61 päivää. Taulukko 1 Letonsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi Koijoen yläosan a Forssa 36,4 32,3 3,0 ympärivuotinen Yhteensä 32,3 3,0 Letonsuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Edellisvuoden tavoin Letonsuolta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,5). Alapuolisen pisteen kiintoaine-, typpi-, ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 2). Lähtevän veden pitoisuudet olivat suurimmillaan tammi- ja helmikuun näytteenottokerroilla sekä syyskuun alussa (Taulukko 2, Kuva 4). Hydrologisen vuoden 2015 keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 20 %, kokonaisfosforin 69 % ja COD Mn -arvon 49 % (Taulukko 2). Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen. Letonsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty reduktiovaatimukset: Reduktiovaade Toteutunut reduktio Muu aika* Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 1 % -38 % Kokonaistyppi 30 % - 25 % 10 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 75 % 48 % CODMn 60 % 50 % 50 % 48 % * tavoiteraja Hydrologisena vuonna 2015 sulan maan ajalle ( ) asetettu reduktiovaatimus saavutettiin fosforin osalta. Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta reduktiovaatimuksia ei saavutettu (Taulukko 2).

9 9 Taulukko 2 Letonsuon kemikalointiin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 3, , , ,6 10, ,5 3, , ,3 17, ,5 3, , ,0 41, ,1 3, , ,9 40, , ,2 30 3,8 10,5 59 # ,0 5, ,2 6, ,8 46, ,1 3, ,6 9, ,6 1, ,6 3,3 9 6, , ,2 78 2,0 5, ,3 4, ,6 15, ,3 3,5 15 7, , ,8 2, ,6 3,3 8 5, , ,8 74 0,5 1, ,5 3,4 14 2, , ,8 78 0,1 0, ,4 3,5 16 5, , ,1 3, ,5 3,4 24 7, , ,9 81 1,4 4, ,2 3,4 12 3, , ,7 83 0,0 0, , , ,1 46 0,0 0, ,8 7, ,9 62 3,7 10, , ,7 94 0,4 1, ,9 3, ,3 7, ,3 0, ,0 0, ,0 0, ,0 0, ,2 5, , ,3 0, ,0 3, ,6 6, ,4 3, ,1 0,3 23 # ,1 0,3 13 n= 18 Keskiarvo: 5,1 3, ** ** ** , ** 3,6 10,0 365 Kesiarvo ,4 3, ** ** ** , ** Keksiarvo ,8 3, ** ** ** , ** Mediaani: 5,5 3, , ,5 1,4 Minimi: 4,1 3,1 6,8 2, , ,3 5, ,0 0,0 Maksimi: 6,8 5, , ,1 151, (n=7) 5,4 3, ** ** ** ,2 9, ** Talvi 1 kpl 4, ,2 30 3,8 10,5 59 Kevät 9 kpl 4,9 3, , ,2 17,1 90 Kesä 4 kpl 5,4 3, , ,6 1,6 129 Syksy 4 kpl 5,3 3, , ,4 14,7 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, , *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Po4-P (µg/l) Ei virtausta, ei näytettä: yp: < , 17,6., 2.7., 28.7., 12.8., 25.8., 5.10., ap: <2 <2 <2 <2 <2 <2

10 10 Kuva 4 Letonsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

11 Virtaama ja valuma Kemikaloinnin alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus Virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia tarkkailujakson aikana. Jaksolla kuormituslaskennassa on käytetty läheisen Varsasuon (kemikalointi) jatkuvatoimisesti mitattuja valumia (Kuva 5). Kesällä virtaamat olivat pieniä tai virtaamaa ei ollut lainkaan. Useiden näytteenottokertojen aikana alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut lainkaan virtaamaa. Keväällä virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun puolivälissä. Kevään valuntahuiput kestivät noin kuukauden, valunnan ollessa suurimmillaan maaliskuun alkupuolella (9.3.). Läheiseltä Varsasuolta mitatut valumat olivat suuria joulukuussa 2014 sekä tammikuun alussa Alivirtaamakausina mitatut valumat olivat pienemmät kuin läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat (Kuva 5) Alue B (n=8) Letonsuo, kem1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Letonsuon kemikalointiaseman (KEM1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Varsasuon (KEM1) valumia. Kuormitus Letonsuon vuosikuormitus (Taulukko 4) on arvioitu kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä edellisessä kappaleessa esitettyjen jatkuvatoimisesti mitattujen valumien perusteella. Taulukko 3 Letonsuon kemikalointiasemalta (KEM1) lähtevä kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolminkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 3). Keskimääräistä suuremmat kiintoainekuormitukset selittyvät marras maaliskuun suurilla kiintoainepitoisuuksilla (Kuva 4). Kesällä pitoisuudet ja virtaamat olivat pieniä, mistä johtuen kiintoainekuormitus oli keskimääräistä pienempi (Kuva 6). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät, hyvistä puhdistustehoista johtuen. Etenkin kesällä kuormitukset olivat keskimääräistä pienempiä (Kuva 6). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat suurimmillaan helmikuun puolivälissä (Kuva 4). Typpikuormitus ei poikennut ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 10,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,6 6,6 5, Fosfori 0,29 0,12 0,51 0,25 0,01 0,11 0,044 3,7 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

12 12 Kuva 6 Letonsuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 4 Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Koijoen yläosan a , , Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös Alueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kuivatusvedet on käsitelty ympärivuotisesti. Vuonna 2015 alue oli kokonaisuudessaan levossa (Taulukko 5). Taulukko 5 Jaakkolansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp Joutsjärven - 87,1 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Tainionvirran a Hartola 95,3 56,9 19,3 ympärivuotinen Yhteensä 56,9 19,3 Jaakkolansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentälle tulevasta ja lähtevästä vedestä mitattiin maaliskuussa korkeita kiintoainepitoisuuksia (Taulukko 6). Muiden näytteenottokertojen aikaan kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuosista, jolloin alueella tehtiin perusparannustöitä. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia maaliskuussa. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (21 µg/l) oli kuitenkin huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi (Taulukko 6). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat reduktiovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Hydrologisena vuonna

13 pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta (72 %), fosforia (46 %) ja typpeä (21 %). Kenttä saavutti kiintoaineen ja kokonaistypen reduktiovaatimukset. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuusreduktio oli hieman reduktiovaadetta heikompi. Alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli kuitenkin pieni, ollen lähellä luonnontilaisten soiden keskimäärästä fosforipitoisuutta (20 µg/l) (Taulukko 6). Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 11,8 l/s (v ,9 l/s) ja valuma 12,4 l/s km 2 (v ,0 l/s km 2 ) (Taulukko 6). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä (Kuva 7). Jaakkolansuo on alueen A ainoa ominaiskuormitussuo. Kuva 7 l/s km Jaakkolansuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu pvm Jaakkolansuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( )

14 14 Taulukko 6 Jaakkolansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 4,8 8,1 < <2 <2 1,8 0, ,2 17, ,2 5,0 3,5 < <2 2,6 0, ,8 9,2 12 # ,1 4,7 3,3 < <2 2,5 0, ,6 17, ,8 5,1 5,7 < <2 2,3 0, ,2 12, ,5 4,1 12 < <2 4,6 0, ,4 6, ,1 4, ,1 23, ,9 5, , ,7 32,2 29 # ,1 5, ,8 4, ,3 40, ,1 5,9 48 8, ,6 22, ,3 5,9 43 5, ,6 1, ,9 16, ,4 5,9 23 3, ,1 12, ,1 5,8 14 2, <2 3,5 1, ,2 50, ,0 5,4 16 2, ,1 12, ,6 5,5 8,6 1, <2 5,8 1, ,6 17, ,4 5,7 8,4 1, ,3 9,7 14 # ,8 6,2 8,5 4, , ,2 2, ,5 2, ,8 6,3 9,6 6, ,4 9, ,2 6,2 11 2, ,6 4, ,7 6,3 10 4, , <2 6,4 2, ,4 5, ,4 6,4 13 5, ,3 4, ,9 6,3 6,0 4, ,9 0, ,0 6,6 2, , <2 <2 4,3 4, ,2 4, ,3 6,2 8,8 2, ,7 3, ,7 6,3 3,0 2, ,8 6, ,0 6,4 4,0 1, , <2 2,8 0, ,7 2,8 14 # ,8 6,3 4,0 1, , ,3 7,7 13 n= 26 Keskiarvo: 6,1 5,2 29 7,9 72 ** ** ** 7 5 5,1 1, ** 11,8 12,4 365 Mediaani: 6,3 5,9 8,8 2, ,5 1, ,5 6,8 Minimi: 5,5 4,1 2,0 1, ,0 7, ,8 0, ,4 0,5 Maksimi: 7,0 6, ,0 4, ,4 64, (n=27) 5,7 5, ** ** ** 5 3 7,0 1, ** 10,9 12, (n=27) 5,6 4, ** 16 8, ** ** 7 6 5,2 2, ** 9,4 11, (n=12) 5,8 3,8 33 2,2 93 ** ** ** 6 5 4,0 0, ** 160 Talvi 5 kpl 5,8 4,6 6,1 1, ,0 0, ,6 10,1 101 Kevät 8 kpl 6,1 5, ,5 2, ,1 27,4 78 Kesä 10 kpl 6,5 6,2 8,0 4, ,6 3, ,6 4,8 140 Syksy 3 kpl 5,9 5,3 5,4 1, ,3 0, ,6 9,0 46 Tuotannossa / Levossa (n=5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet otetun näytteen virtaamajakso

15 15 Kuva 8 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

16 Kuormitus Jaakkolansuon vuosikuormitus (Taulukko 8) on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin 2,5-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 7). Keskimääräistä suuremmat kuormitukset selittyvät kevään suurilla kiintoainepitoisuuksilla (Kuva 8). Muina vuodenaikoina kiintoainekuormitus oli keskimääräistä pienempi (Kuva 9). Myös muiden vedenlaatumuuttujien bruttokuormitukset olivat keväällä keskimääräistä suuremmat (Kuva 9). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 7). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitus pieneni huomattavasti edellisvuodesta. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormituksissa ei tapahtunut suurta muutosta edellisvuosiin nähden (Kuva 10). Taulukko 7 Jaakkolansuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 16 Taulukko 8 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,5 7,2 5, Fosfori 0,30 0,09 0,51 0,25 0,02 0,11 0,032 8,4 2,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Joutsjärven - Tainionvirran a , , Kuva 9 Jaakkolansuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

17 17 Kuva 10 Jaakkolansuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.4 Hattula Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Väärälammensuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja kosteikolla (Taulukko 12). Vuonna 2015 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 60 tuotantopäivää. Taulukko 9 Väärälammensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kos 1 yp 104,6 Täydentävä Kos 1 ap Kosteikko Renkajoen yläosan va Hattula 108,0 41,5 7,7 Täydentävä Pvk 1 yp 88,5 ympärivuotinen PVk 1 ap Pintavalutus Renkajoen yläosan va Hattula 90,4 68,9 6,7 ympärivuotinen Yhteensä 110,4 14,4 Väärälammensuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvot olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (15 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn - arvo olivat edellisvuotta pienemmät, muutoin keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna (Taulukko 10). Pintavalutuskentän penkassa havaittiin jaksolla (23 d) vuoto, joka korjattiin Vuotokohdasta otettiin näytteet ja Toukokuun näytteenottokerralla veden kiintoainepitoisuus oli keskimääräistä suurempi, muutoin veden laatu ei poikennut pintavaltuuskentältä lähtevän veden laadusta (Taulukko 10). Pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 61 %, kokonaistypen osalta 40 %, kokonaisfosforin osalta 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 3 % (Taulukko 10).

18 18 Taulukko 10 Väärälammensuon pintavalutuskentälle (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 6,4 16,7 2,9 83 2,6 0, ,1 15, ,5 6,4 4,8 2, ,7 2, ,2 10, ,6 6,5 5,6 2, ,1 26, ,4 6,5 8,0 1, ,9 37, , <2 1, ,4 14, ,5 6,5 4,4 2, ,0 50, ,5 6,3 8,0 1, <2 4,7 1, ,9 10, ,5 6,6 12,0 1, <2 4,9 1, ,1 27, ,5 6,6 3,7 2, ,5 11, ,7 6,4 5,5 1, ,9 2, ,5 8, ,7 6,5 5,2 1, ,6 5, ,6 6,5 9,1 2, <2 6,9 2, ,8 10, ,6 6,5 5,2 1, ,0 6, ,8 6,5 8,4 2, <2 7,4 2, ,3 10, ,6 6,6 6,4 1, ,9 6, ,4 4, <2 2,2 29 3,7 4, ,9 6,7 15,0 2, ,2 2, ,1 2, ,8 6,8 14,0 5, ,1 6, ,8 6,7 14,0 5, ,2 7, ,9 6,8 6,4 4, ,4 7, ,8 10, ,8 6,8 10,0 4, ,2 4, ,8 6,7 7,0 4, ,1 1, ,8 6,7 12,0 5, <2 4 8, ,6 2, ,9 6,7 12,0 12, ,3 8, ,6 6,7 7,3 5, ,9 5, ,8 6,8 8,0 3, <2 7,9 4, ,7 3, ,7 6,7 8,0 2, ,0 4, ,8 13, ,0 0, ,9 5, ,9 29 0,5 0,4 4 n= 29 Keskiarvo: 6,6 6,6 8,7 4,6 61 ** ** ** 6 3 7,0 4, ** 365 Mediaani: 6,6 6,6 8,0 2, ,2 2, Minimi: 5,9 6,3 3,7 1, ,7 1, Maksimi: 6,9 6, , Keskiarvo 2014 (n=29) 6,5 6,4 31 4,9 87 ** ** ** 4 3 6,1 2, ** 7,6 9,2 365 Keskiarvo 2013 (n=23) 6,4 6,2 17 4,8 76 ** ** ** 5 7 3,5 3, ** Keskiarvo 2012 (n=24) 6,3 5, ,2 32 Keskiarvo 2011 (n=25) 6,4 3, ,4 27 Talvi 1 kpl 6,4 28, ,8 19 Kevät 9 kpl 6,6 6,5 6,8 2, ,6 6,0 6,2 2, Kesä 10 kpl 6,5 6,7 10,9 5, ,5 3 8,3 7, Syksy 6 kpl 6,6 6,5 8,5 2, ,0 2,5 7,3 3, Tuotannossa / Levossa (n= 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaama, ei näytettä: Yp Ohivirtaamatilanne: (23 d) ja 1.6. näytteet ohivirtaamasta

19 Kuva 11 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna

20 Virtaama ja kuormitus Pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Mittakaivon ongelmista johtuen virtaamadataa ei kuitenkaan voitu hyödyntää kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumien perusteella. Pintavalutuskentän ominaiskuormitus (g/ha d) oli hieman ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi (Taulukko 12). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan talvella (Kuva 12). Talven kuormitus koostuu tammikuun lopun kuormitusjaksosta, jolloin kiintoainepitoisuus oli suuri (Kuva 11). Muina vuodenaikoina kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Kuva 12). Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Etenkin kokonaisfosforin kuormitus oli pieni. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus (Taulukko 12). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Muiden muuttujien osalta kuormituksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuosiin nähden (Taulukko 15). Kesän ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on arvioitu vuotokohdasta otettujen näytteiden sekä virtaamien perustella (Taulukko 11). Ohivirtaamatilanteen aikainen kuormitus on otettu huomioon kokonaiskuormituksissa. Taulukko 11 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) ohivirtaamatilanteen kuormitus jaksolla (23 d). Taulukko 12 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha/jakso kg / jakso 0,25 0,23 18,6 17 0,019 0,008 1,4 0,62 0,0003-0,0001 0,020-0,010 kg O2/ha/a Kg O2 0,53-0,11 39,9-8,7 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,1 5,4 3, Fosfori 0,16-0,06 0,51 0,25 0,01 0,06-0,022 4,5-1,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

21 21 Kuva 12 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 13 Väärälammensuo pintavalutuskentän (PVK1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Väärälammensuo KOS1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikolta lähtevän veden kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuotista pienempi. Muutoin kosteikolta lähtevän veden laadussa ei tapahtunut muutoksia edellisvuosiin nähden. Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 56 %, kokonaistypen 23 % ja kokonaisfosforin 37 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli negatiivinen (Taulukko 13).

22 22 Taulukko 13 Väärälammensuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % mg/l O2 % ,4 6,5 7,4 2, ,4 6,1 6,8 2, ,7 7,3 6,0 5, ,8 7,4 11 6, ,6 7,5 22 5, ,8 7,1 12 7, ,8 7,4 12 3, n= 7 Keskiarvo: 6,6 6,7 11 4,8 56 ** ** ** ** Mediaani: 6,7 7,3 11 5, Minimi: 6,4 6,1 6,0 2, Maksimi: 6,8 7,5 22 7, Keskiarvo 2014 (n=9) 6,4 6,6 6,1 4,9 35 ** ** ** ** Keskiarvo 2013 (n=3) 6,6 5, Keskiarvo 2012 (n=6) 6,3 6, Keskiarvo 2011 (n=3) 6,4 7, Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6,0 5,9 16 8, ,7 **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Valumat ja kuormitus Kosteikolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on arvioitu käyttämällä tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja vertaamalla niitä läheisen Okssuon kosteikon vedenlaatuun sekä käyttämällä Okssuon kosteikon valumia. Kosteikon ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja typen osalta ominaiskuormitussoiden keskitasoa suuremmat. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitukset olivat keskitasoa. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus (Taulukko 14). Taulukko 14 Väärälammensuon kosteikon (KOS1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Väärälammensuon vuosikuormitus Kokonaisfosfori Väärälammensuon vuosikuormitus muodostuu pintavalutuskentän ja kosteikon yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 15). Taulukko 15 Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna CODMn Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,3 9,5 5, Fosfori 0,49 0,09 0,51 0,25 0,02 0,18 0,033 8,7 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Renkajoen yläosan va kg kg O 2 kg kg O 2 Vesiensuojelurakenne: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kosteikko , , Pintavalutuskenttä , , Yhteensä , ,

23 3.5 Heinola Laviassuo (Heinola) Laviassuon tuotantoalueen valmistelut aloitettiin v ja tuotanto v Alueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 06/0259/3). Laviassuon vesienkäsittely on aiemmin ollut perustasoa virtaamansäädöllä. Talvella ja keväällä 2014 Laviassuolle rakennettiin kasvillisuuskenttä (kenttäalueella valmis ruokohelpikasvusto), joka valmistui elokuussa Taulukko 16 Laviassuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha KK 1 yp 59,1 ympärivuotinen KK 1 ap Kasvillisuuskenttä Myllyojan va Heinola 63,0 44,3 8,6 2,0 ympärivuotinen Yhteensä 44,3 8,6 2,0 Laviassuo KK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoaineen, typen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi (Taulukko 17). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan huhtikuun lopun näytteenottokerralla (Kuva 14). Heinäkuun näytteenottokerroilla kokonaisfosforipitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat huomattavasti keskimääräistä suurempia (Taulukko 17, Kuva 14). Kasvillisuuskentän yläpuolisella pumppausaltaalla havaittiin ohivirtaamatilanne jaksolla (6 d). Vuotokohdasta otettiin näyte Näytteen kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat keskimääräistä suuremmat. Fosforipitoisuus ja COD Mn -arvo olivat pienet (Taulukko 17). Kasvillisuuskentän keskimääräinen typen puhdistusteho oli 37 %. Kiintoainepitoisuudessa ei keskimäärin tapahtunut muutosta kentän aikana. Kasvillisuuskentältä huuhtoutui fosforia, mistä johtuen puhdistusteho oli negatiivinen. Kasvillisuuskentän yläpuolisen pisteen keskimääräinen fosforipitoisuus (16 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi. Myös kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 17).

24 24 Taulukko 17 Laviassuon kasvillisuuskentälle (KK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 6,4 8,6 11, ,2 20, ,6 6,2 7,2 6, ,6 2, ,0 9, ,6 6,3 6,0 5, ,0 17, ,5 6,3 11,0 3, ,8 12, ,4 6,0 6,4 12, ,0 2, ,3 6, ,6 6,4 5,8 3, ,6 5, ,4 5,9 7,5 5, ,1 1, ,8 28, ,4 6,2 8,0 3, ,4 0, ,7 29, ,3 6,1 14,0 3, ,3 22, ,6 6,3 7,4 5, ,5 1, ,5 16, ,6 6,5 13,0 5, ,0 12, ,6 6,0 8,3 25, < 2 8 3,9 6, ,9 50, ,3 5,9 6,2 4, ,0 12, ,7 6,2 8,0 5, < 2 4 4,5 1, ,9 17, ,7 6,5 6,5 5, ,1 9, ,8 6,4 7,2 6, , ,6 4, ,7 2, ,6 6,4 12,0 18, ,2 9, ,7 6,7 8,6 4, ,0 4, ,7 6,4 6,8 4, , , ,5 5, ,5 6,3 8,4 6, ,8 4, ,8 6,7 5,7 11, ,6 0, ,7 6,8 1,5 12, < < ,8 2, ,8 4, ,7 6,6 7,9 6, ,5 3, ,6 6,5 10,0 4, ,6 8, ,8 6,6 5,0 7, <3 610 < < 2 4 2,5 2, ,2 3, ,8 6,5 6,5 8, ,8 7, , <2 3,0 7,9 55,4 34,9 6 n= 26 Keskiarvo: 6,6 5,9 7,8 7,8 0 ** ** ** ,9 3 9, ** 7,8 12,4 365 Mediaani: 6,6 6,4 7,5 5, ,6 2,5 8, Minimi: 6,3 4,7 1,5 3, ,5 0,96 4, Maksimi: 6,8 6, , Keskiarvo 2014 (n=3) 5,3 6,3 13 9,1-7 ** ** ** ,7 6, ** Talvi 5 kpl 6,5 6,2 7,3 6, ,5 12 4,8 2,60 7,6 9,2 Kevät 9 kpl 6,5 5,5 9,1 8, ,4 6,6 4,1 2,4 13,1 10 Kesä 10 kpl 6,7 6,5 7,5 8, , ,3 5,9 7,9 26 Syksy 3 kpl 6,7 6,5 6,7 9, ,0 4,0 2,5 2,20 6,3 11 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=2) 4,1 4,2 3 1, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ohijuoksutustilanne: (6 d) Ohijuoksutuksesta otettu näyte.

25 25 Kuva 14 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

26 26 Taulukko 18 Laviassuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu sähkönjohtavuuden, kloridien ja sulfaatin osalta vuonna Pvm s-johtavuus Kloridi Sulfaatti yp ap yp ap yp ap ms/m mg/l mg/l ,1 6, , ,4 3, ,3 3, ,3 5, ,7 8, ,7 3, ,3 3, ,6 2, ,9 5, ,3 7, ,6 8, , ,1 6, ,6 8, ,5 8, , , , , , , , ,9 9, ,8 8, , ,7 7, Virtaama ja kuormitus Kasvillisuuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Virtaamamittauksessa esiintyneistä ongelmista johtuen mittausdataa ei kuitenkaan voitu hyödyntää, vaan kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kiintoaineen, fosforin ja typen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 20). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan huhtikuun lopun kuormitusjaksolla, jolloin kiintoainepitoisuus oli korkea (Kuva 14). Myös muiden muuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan huhtikuun lopulla, jolloin virtaamat olivat suuria. Heinäkuussa alapuolisen pisteen fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita, jolloin myös kuormitus oli ajankohtaan nähden keskimääräistä suurempaa (Kuva 14). Maaliskuun ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on arvioitu ohivirtaamasta otetun näytteen sekä arvioitujen virtaamien perustella (Taulukko 11). Ohivirtaamatilanteen aikainen kuormitus (Taulukko 19) on otettu huomioon kokonaiskuormituksessa (Taulukko 20).

27 27 Taulukko 19 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) ohivirtaamatilanteen kuormitus jaksolla (6 d). Taulukko 20 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha jakso kg / Jakso 4,31 4, ,46 0, ,0029-0,0029 0,16-0,16 kg O2/ha/a Kg O2 2,3-6, Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,0 6,7 4, Fosfori 0,70 0,48 0,51 0,25 0,04 0,25 0,176 14,0 9,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 15 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 21 Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Myllyojan va , ,7-4492

28 3.6 Hollola Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty ). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v (päätös ISY 29/09/1, ). Elokuussa 2014 Hirvisuolla aloitettiin rakeisen kemikaloinnin testaus. Taulukko 22 Hirvisuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Hirvisuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Talvella (joulukuu 2014 huhtikuu 2015) kemikalointiasema ei ollut käytössä. Alapuolisen pisteen keskimääräiset typpi-, fosforipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kiintoainepitoisuus oli puolestaan hieman ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi (Taulukko 25). Tarkkailuvuoden aikana usean näytteenottokerran aikaan alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut virtaamaa, jolloin näytteitä ei saatu otettua. Kemikalointiaseman keskimääräinen puhdistusteho oli typen osalta 71 %, fosforin 77 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 72 %. Kyseisten muuttujien puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 25). Virtaama ja kuormitus Hirvisuon tuotantoalueen vuosikuormitus (Taulukko 23) on arvioitu kemikalointiaseman alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumien perusteella. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli 2,5-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Fosforikuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 23). Kuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa 2014 sekä maaliskuun 2015 alussa (Kuva 16). Taulukko 23 Hirvisuonsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi Hahmajoen va Hollola 29,7 27,1 ympärivuotinen Hirvisuo LA2 Kemikalointi Hahmajoen va Hollola 29,7 27,1 ympärivuotinen Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,4 6,0 3, Fosfori 0,29 0,07 0,51 0,25 0,01 0,11 0,024 2,9 0,65 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 24 Hirvisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hahmajoen va , ,6 1323

29 29 Taulukko 25 Hirvisuon kemikalointiin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 3,3 6,0 6, ,4 9, ,7 16, ,1 3,2 2,4 11, <2 1, ,0 10, ,2 3,5 8,4 32, ,1 6, ,7 19, ,3 9, ,5 47 7,7 26, ,1 3,3 2,5 6, , ,2 7, ,1 3,3 6,0 9, , ,1 10, ,1 3,9 6,7 5, ,88 2, ,9 6, ,8 7, ,1 64 1,2 4, ,3 3,4 7,0 7, ,7 4, ,7 2, ,3 5, , ,0 6, ,2 3,3 5,0 2, ,7 7, ,4 7, ,2 10, ,4 4, ,6 3,3 2,0 2, ,2 5, ,4 1, ,9 2, ,2 120, , ,4 8, ,3 3,2 4,8 6, , ,3 4, ,7 2, ,3 4,4 13 n= 12 Keskiarvo: 4,2 3,4 15 8,8-77 ** ** ** ,0 7, ** 365 Mediaani: 4,2 3,3 5,5 6, ,6 6, Minimi: 4,1 3,2 2,0 2, ,8 1, Maksimi: 4,6 4, , (n=3) 4,3 4,5 9, , Talvi kpl Kevät 3 kpl 4,1 3, ,0 9, Kesä 6 kpl 4,3 3, ,7 6, Syksy 3 kpl 4,2 3, ,2 9, Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, ,3 2, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: , 5.1., 15.6., 20.7., 27.7., 24.8., 7.9., 5.10., , ei virtaamaa --> ei näytettä Vedenpointa selvästi padon alapuolella. Näyte kaivon seisovasta vedestä. Kemikalointiasema ei ollut käytössä talvella (joulukuu huhtikuu 2015) otettu näyte laskeutusaltaan alapuolelta.

30 30 Kuva 16 Hirvisuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

31 3.7 Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto Alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty ). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä (Taulukko 26). Vuonna 2015 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 62. Taulukko 26 Röyhynsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp 149,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Hiidenjoen suualue Janakkala 172,1 127,2 5,9 ympärivuotinen Yhteensä 127,2 5,9 Röyhynsuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän yläpuolelta analysoitiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia keväällä. Myös pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhtikuussa ja muutenkin vedenlaatu vaihteli melko paljon näytekerroittain. Suurimmillaan kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesäkuun lopulla otetussa omavalvontanäytteessä. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräisessä vedenlaadussa ei tapahtunut merkittävää muutosta (Taulukko 27). Kentältä purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Röyhynsuon ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on esitetty reduktiovaatimukset: kiintoaine 40 %, fosfori 50 % ja typpi 20 %. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 93 %, typen 57 % ja fosforin 67 %. Puhdistustehot ovat huomattavasti keskimääräistä paremmat ja saavuttivat lupapäätöksessä asetetut reduktiovaatimukset. Kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 27).

32 32 Taulukko 27 Röyhynsuon pintavalutuskentälle (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,0 6,4 80 2,2 97 7, ,5 16, ,7 6,2 5,1 1, ,1 0, ,3 10, ,5 6,2 27 1,4 95 3, ,9 26, ,4 6, , ,5 37, ,6 6,1 20 2,3 89 4, ,8 1, ,6 14, ,2 1, ,7 50, ,0 6,0 17 2, ,1 0, ,8 10, ,7 6, , , ,8 27, ,6 6, ,0 11, ,9 6, , ,2 8, ,9 6, , ,7 5, ,0 6, , , ,7 10, ,7 6,4 34 4, ,4 6, ,0 6,4 32 3, ,1 1, ,7 10, ,9 6,5 27 2, ,7 4, ,3 6,2 12 3, ,5 2, ,0 2, ,2 6, ,5 4, * , , ,1 11, ,0 6,3 90 5, ,7 7, ,2 6, ,1 4,5 60 # ,9 13, * , , ,7 8, ,0 6,3 10 5, ,1 4, ,1 6, ,1 1, ,3 8, ,9 51 5,0 2, ,6 6, , ,8 8, ,1 6,4 20 4,0 80 6, ,4 5, ,2 3, ,6 4,4 13 n= 25 Keskiarvo: 6,7 6,2 78 9,3 93 ** ** ** ,6 2, ** 365 Mediaani: 6,9 6,3 29 5, ,7 1, Minimi: 6,0 5,8 5,1 1,0-94 3,5 6, ,1 0, Maksimi: 7,3 6, ,0 4,7 74 # (n=23) 6,8 6, ** 14 7, ** ** ,9 2, ** 2013 (n=25) 6,2 5,9 69 9,1 86 ** 12 7, ** ** ,3 2, ** 2012 (n=24) 6,3 5,8 22 4,4 80 ** ** ** ,9 2, ** 2011 (n=25) 6,4 5,8 22 5,5 77 ** ** ** ,3 2, ** Talvi 1 kpl 6,6 6,1 20 2, ,8 1, Kevät 9 kpl 6,6 6, , , Kesä 11 kpl 7,0 6, ,2 3, Syksy 4 kpl 6,6 6,2 56 3, ,1 0, Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: ja Vesipinta alle v-padon alareunan, ei virtausta, ei näytettä: 24.8., ja

33 33 Kuva 17 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

34 Virtaama ja kuormitus Röyhynsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kuormitukset on laskettu tarkkailuaseman omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden (alue B) valumilla. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin viidenneksen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuoritukset olivat neljänneksen keskimääräistä suuremmat (Taulukko 28). Edellisvuoteen nähden kuormituksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Kuva 19). Taulukko 28 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,8 7,8 5, Fosfori 0,63 0,40 0,51 0,25 0,08 0,23 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 29 Röyhynsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hiidenjoen suualue , , Kuva 18 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 19 Röyhynsuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

35 3.8 Tammela Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna Vuonna 2015 tuotanto käynnistettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 62. Taulukko 30 Koivansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Yhteensä 40,0 1,0 Koivansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaineen, typen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempiä. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Edellisvuosiin nähden pintavalutuskentältä purkautuvan veden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. Muutoin veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 32). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 68 %, kokonaistypen 56 % ja kokonaisfosforin 78 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli negatiivinen. Typen ja fosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 32). Virtaama ja kuormitus Koivansuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Vuosikuormitus on arvioitu käyttäen tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja vertaamalla niitä läheisen Okssuon pintavalutuskentän vedenlaatuun sekä käyttämällä Okssuon pintavalutuskentän valumia. Kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 31). Kiintoaineen ja ravinteiden osalta brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat selvästi tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Keskimäärästä pienemmät kuormitukset selittyvät pintavalutuskentältä lähtevän veden pienillä pitoisuuksilla. Fosforin nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus (Taulukko 31). Taulukko 31 Koivansuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp 48,5 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Pajulanjoen va 50,7 40,0 1,0 ympärivuotinen Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 6,9 1, ,3 2,5 0, Fosfori 0,12-0,08 0,51 0,25 0,00 0,04-0,029 1,8-1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

36 36 Taulukko 32 Koivansuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % ,3 4,5 1,2 < <2 2 0,43 0, ,2 5,0 2,8 4, ,4 0, ,3 4,7 23 3, <2 9,6 0, ,4 4,7 16 4, ,8 7, <2 7,9 1, ,9 4,4 11 4, <2 5,1 1, ,1 6, , n= 5 Keskiarvo: 5,0 4,6 10 3,5 68 ** ** ** 24 2,0 6,2 0, ** Mediaani: 6,2 4,7 8,5 4, ,0 6,5 0, Minimi: 4,3 4,4 1,2 1, ,0 0,4 0, Maksimi: 6,4 5,0 23 4, ,0 12,0 1, (n=6) 4,9 4,7 5,1 3,8 79 ** ** ** 3 0, ** 2013 (n=4) 5,5 4,8 10 1,6 85 ** ** ** ** 2012 (n=10) 5,3 5,4 12 2,7 78 ** ** ** ,3 1, ** 2011 (n=25) 4,9 5,5 7,4 3,7 49 ** ** ** ,0 2, ** Talvi Kevät 1 kpl 6,2 5,0 2,8 4, ,4 0, Kesä 3 kpl 6,1 4,6 14,0 4, ,7 1, Syksy 1 kpl 4,3 4,5 1,2 1, ,4 0, Tuotannossa / Levossa (n= 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Huom! virtaus v- padon alitse purkuojaan ei virtausta, ei näytettä

37 Taulukko 33 Koivansuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pajulanjoen va , , Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto Alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 08/0654/3). Lisäksi Okssuolla on ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty ). Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle (Taulukko 34). Vuonna 2015 tuotantoa oli ajalla yhteensä 61 tuotantopäivää. Taulukko 34 Okssuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk / Kos yp 145,4 ympärivuotinen Pvk ap Pintavalutus Oksjoen va Tammela 74,0 64,2 2,6 ympärivuotinen Kos ap Kosteikko Oksjoen va Tammela 74,0 64,2 2,6 ympärivuotinen Yhteensä 128,3 5,1 Okssuo PVK Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- fosfori- ja typpipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kentältä purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä enemmän. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräinen typpipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat pienentyneet. Muiden muuttujien osalta vuosien väliset erot olivat vähäisiä (Taulukko 36). Pitoisuudet olivat suurimmillaan elokuun alun näytteenottokerralla, jolloin virtaamat olivat vähäisiä (Kuva 21) Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 70 %, typen 45 % ja fosforin 55 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut. Edellisvuoteen verrattuna kokonaistypen puhdistusteho oli hieman parantunut, muutoin keskimääräisissä puhdistustehoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 36). Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 8,6 l/s (v ,7 l/s) ja valuma 11,6 l/s km 2 (v ,2 l/s km 2 ) (Taulukko 36). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä valumat olivat pieniä (Kuva 20).

38 120 Alue B (n=8) Okssuo, pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus hieman keskimääräistä suurempi (Taulukko 35, Kuva 22). Kuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa 2014 sekä syyskuun alussa 2015 (Kuva 21). Edellisvuoteen verrattuna typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset hieman kasvoivat. Kiintoainekuormitus ei poikennut edellisvuosista. Kiintoaineen kuormitus on vuosina ollut varsin pientä ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Kuva 23). Taulukko 35 Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,6 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 7,8 4, Typpi 13 8, ,9 4,8 3, Fosfori 0,36 0,16 0,51 0,25 0,02 0,13 0,059 8,8 3,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

39 39 Taulukko 36 Okssuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutusketän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5,6 10,0 2,1 79 6,7 1, ,2 13, ,7 5,4 2,3 1, ,8 1, ,5 12, ,7 5,5 1,9 < ,8 24, ,1 5,4 3,4 2, ,0 32, ,7 5,4 7,6 1, < ,6 2, ,6 14,3 57 # ,1 5,8 5,3 3, ,1 5, ,0 5,5 3,2 < ,8 1, ,8 33,5 32 # ,1 5,6 6,8 2, ,3 2, ,2 15, ,8 5,9 5,1 2, ,1 24, ,0 5,6 6,3 2, ,9 1, ,4 10, ,3 5,8 9,6 2, ,7 7, ,4 5,7 12,0 3, ,1 1, ,6 4, ,2 5,9 11,0 5, ,2 11, ,7 5,8 12,0 4, ,6 2, ,4 10, ,0 5,7 19,0 4, ,4 3,3 15 # ,3 5,4 24,0 5,0 79 < ,5 3, ,0 1, ,4 5,5 52,0 4, ,2 7, ,8 5,4 16,0 5, ,2 2, ,1 5,4 19,0 5, ,8 4, ,6 3, ,9 5,5 13,0 3, ,7 3, ,2 5,6 12,0 9, # -5 0,1 0, ,7 3, ,6 5,8 12,0 7, ,3 15,3 7 # ,6 5,7 4,4 3, ,0 5,4 15 # ,2 5,8 13,0 3, , ,9 2, ,9 2,6 23 # ,2 5,9 9,0 2, ,2 5,7 13 n= 25 Keskiarvo: 5,6 5,6 11,6 3,4 70 ** ** ** ,7 2, ** 8,6 11,6 365 Mediaani: 6,0 5,6 10,0 3, ,1 2, ,4 7,4 Minimi: 4,6 5,4 1,9 1, ,8 1, ,0 0,0 Maksimi: 6,4 5, ,5 4,5 95 # 29 66,5 89, (n=27) 5,4 5,3 13 3,6 71 ** ** ** ,3 1, ** 10,7 14, (n=24) 5,3 5,2 16 4,9 68 ** ** ** ,9 2, ** 2012 (n=24) 5,7 5,5 6,0 4,5 23 ** ** ** ,1 3, ** 2011 (n=24) 5 5,1 4,5 3,1 38 ** ** ** ,2 3, ** Talvi 2 kpl 5,9 5,6 6,5 2, ,6 2, ,3 14,0 59 Kevät 8 kpl 6,0 5,7 8,3 2, ,6 3,3 1, ,7 19,9 90 Kesä 9 kpl 5,4 5,5 19,0 5, ,2 4, ,1 4,1 129 Syksy 6 kpl 5,6 5,6 6,6 2, ,5 5,4 2, ,4 12,7 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: ei näytettä!

40 40 Kuva 21 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2015.

41 41 Kuva 22 Okssuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 23 Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuo KOS Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikolta purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä vähemmän kiintoainetta ja fosforia. Typpeä sekä happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kosteikolta purkautuvassa vedessä oli sen sijaan keskimääräistä enemmän. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräinen typpipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman pienentyneet. Kiintoaineen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet eivät poikenneet vuosien tasosta (Taulukko 37). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 %, typen 23 % ja fosforin 58 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä puhdistustehoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 37).

42 42 Taulukko 37 Okssuo kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5,9 10,0 2,4 76 6,7 1, ,3 13, ,7 5,7 2,3 2, ,8 2, ,7 10, ,7 5,8 1,9 6, ,9 25, ,1 5,2 3,4 2, ,4 41, ,7 5,4 7,6 5, ,6 2, ,8 20,0 57 # ,1 6,0 5,3 9, ,0 10, ,0 5,4 3,2 2, ,8 1, ,4 60,0 32 # ,1 5,6 6,8 3, ,3 1, ,2 17, ,8 6,1 5,1 6, ,1 35, ,0 6,0 6,3 6, <2 2,9 1, ,0 17, ,3 6,0 9,6 7, ,4 12, ,4 5,9 12,0 5, <2 5,1 1, ,2 8, ,2 5,9 11,0 5, ,1 15, ,7 6,0 12,0 5, ,6 1, ,6 15, ,0 6,2 19,0 5, ,4 7,3 15 # ,3 6,1 24,0 4,0 83 < ,5 1, ,3 3, ,4 5,8 52,0 3, ,9 10, ,8 5,8 16,0 3, ,7 7, ,1 5,7 19,0 3, ,8 2,9 79 # -39 5,0 6, ,9 5,6 13,0 4, # -41 5,8 7, ,2 5,6 12,0 2, # -47 1,0 1, ,3 5, ,6 5,6 12,0 5, # ,6 26,5 9 # ,6 5,6 4,4 2, # -10 8,0 10,9 12 # ,2 5,7 13,0 3, , ,9 2,1 81 # -23 4,3 5,9 23 # ,2 5,7 9,0 4, # -54 6,5 8,8 13 n= 25 Keskiarvo: 5,6 5,7 11,6 4,4 62 ** ** ** ,7 1, ** 13,1 17,7 365 Mediaani: 6,0 5,8 10,0 4, ,1 1,7 61, ,4 11,4 Minimi: 4,6 5,2 1,9 2, ,8 1,1 21, ,0 0,1 Maksimi: 6,4 6,2 52 9, , # 16 90,9 122, (n=27) 5,4 5,3 13 3,6 71 ** ** ** ,3 1, ** 10,7 14, (n=24) 5,3 5,2 16 4,9 68 ** ** ** ,9 2, ** 2012 (n=23) 5,7 5,5 6,0 4,5 23 ** ** ** ,1 3, ** 2011 (n=24) 5 5,1 4,5 3,1 38 ** ** ** ,2 3, ** Talvi 2 kpl 5,9 5,6 6,5 7, ,6 2, ,8 25,4 59 Kevät 8 kpl 6,0 5,8 8,3 5, ,0 3,3 1, ,5 42,6 90 Kesä 9 kpl 5,4 5,7 19,0 3, ,2 2,2 75 # 7,8 10,6 129 Syksy 6 kpl 5,6 5,6 6,6 3,4 6,7 1, ,0 5,4 2, ,9 18,8 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6,0 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: ei näytettä!

43 43 Kuva 24 Okssuon kosteikon (KOS) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna Virtaama ja valuma Kosteikon alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,1 l/s ja valuma 17,7 l/s km 2 (Taulukko 37). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä valumat olivat pieniä (Kuva 25).

44 44 Kuva 25 Kuormitus Okssuon kosteikon (KOS1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kosteikon kuormitukset on arvioitu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat puolestaan keskimääräistä suurempia. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli lähes kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 38). Kuormitukset olivat suurimmillaan tammi-maaliskuun välisellä jaksolla sekä syyskuun alussa. Kesällä virtaamat olivat vähäisiä, mistä johtuen kuormitukset olivat pieniä (Kuva 24, Kuva 26) Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset hieman kasvoivat. Typpikuormitus ja hapen kulutus ovat olleet vuosina keskimääräistä korkeampia (Kuva 27). Taulukko 38 Okssuon kosteikon (KOS1) kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,7 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,2 23,1 17, Typpi 27 19, ,8 9,9 7, Fosfori 0,67 0,37 0,51 0,25 0,04 0,25 0,134 16,4 8,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

45 45 Kuva 26 Okssuon kosteikon (KOS1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 27 Okssuon kosteikon (KOS1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus muodostuu pintavalutuskentän ja kosteikon yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 39). Taulukko 39 Okssuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Oksjoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , , Kosteikko , , Yhteensä , , Rinnansuo (Tammela) Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet käsitellään lisäksi rakeisen kemikaalin avulla (Taulukko 40). Rakeinen kemikaali syötetään veteen ns. sukka-annostelulla. Vuonna 2015 Rinnansuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 55 tuotantopäivää. Kemikalointi oli poissa käytöstä jaksolla

46 Taulukko 40 Rinnansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi Kauhaojan va Tammela 46,5 43,9 ympärivuotinen Yhteensä 43,9 Rinnansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Rinnansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta enemmän kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä, fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli keskimääräistä vähemmän (Taulukko 41). Pintavalutuskentän kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 20 %, typen 25 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 6 %. Fosforin puhdistusteho vaihteli suuresti vuodenajan mukaan ja keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 41). Sulan maan ajan pintavalutuskentältä lähtevät vedet käsitellään kemikaloinnilla.

47 47 Taulukko 41 Rinnansuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,6 11 8, ,4 4, ,9 29, ,2 6,5 9,3 4, ,9 5, ,6 25, ,1 6,4 4,7 3, ,6 3, ,8 40, ,8 6,1 4,4 2, ,6 2, ,0 66, ,3 6,2 9,6 3, ,6 3, ,4 31, ,3 6,3 33 5, ,9 4, ,2 17, , ,4 15, ,2 6,5 9,4 5, ,6 3, ,5 63, ,3 6,6 8,8 5, , ,6 31, ,1 6,6 7 4, , ,2 45, ,3 6,5 16 4, ,5 3, ,5 22, ,4 6,7 13 4, ,2 4, ,0 19, ,4 6, ,7 6, ,7 16, ,4 6,9 19 7, ,4 4, ,8 27, ,4 6,7 17 6, <2 3 7, ,1 23, ,5 6,8 19 6, , ,5 11, ,4 6, , ,1 6, ,5 6, , ,8 14, ,0 6, , ,0 12, ,2 4, < ,1 13, * , , ,2 21, ,3 6, , ,6 7, ,5 6, ,6 3, ,5 3, <2 < ,5 7, ,1 6, , ,8 8, ,3 3, < ,5 7, ,6 6,9 28 9, <2 18 8, ,8 6, ,4 6, , ,5 7,6 13 n= 27 Keskiarvo: 6,3 4, ** ** ** ,5 9, ** Mediaani: 6,3 6,6 19 8, ,9 5, Minimi: 5,8 3,2 4,4 2, ,0 19, ,6 2, Maksimi: 6,6 6, , (n=26) 5,8 5,8 18 8,2 53 ** ** ** , ** 2013 (n=23) 6,1 6, ** ** ** , ** 2012 (n=27) 6,3 6,2 22 8,4 62 ** ** ** , ** 2011 (n=7) 6,1 4,7 63 5,1 92 ** ** ** , ** Talvi 3 kpl 6,1 6,2 16 3, ,7 3, ,9 14,8 59 Kevät 7 kpl 6,3 6,6 13 6, ,8 4, ,1 26,1 90 Kesä 11 kpl 6,3 4, ,8 3,9 129 Syksy 5 kpl 6,2 4, ,4 16,0 87 Tuotannossa / Levossa 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ap, Uoma pohjaan saakka jäässä, ei vettä.

48 48 Rinnansuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Rinnansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet käsitellään kemikaloinnilla sulan maan aikana. Kemikaloinnin alapuolisen pisteen vesinäytteet edustavat Rinnansuolta alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden laatua, jonka perusteella arvioidaan tuotantoalueen vuosikuormitus (Taulukko 44). Kemikaloinnin alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Korkeita kiintoainepitoisuuksia mitattiin huhti- toukokuun aikana. Typen ja fosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimäärästä pienemmät. Kemikaloinnin vaikutus näkyy varsinkin alhaisina fosforipitoisuuksina ja COD Mn -arvoina. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (18 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi (Taulukko 42). Kemikaloinnin keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 34 %, kokonaistypen 12 %, kokonaisfosforin 29 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 27 % (Taulukko 42).

49 49 Taulukko 42 Rinnansuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kemikalointi oli käytössä ajalla ja vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 4,3 8,0 7, <2 4,8 2, ,9 29, ,5 6,6 4,2 4, ,1 4, ,6 25, ,4 6,5 3,2 2, ,6 3, ,8 40, ,1 5,8 2,5 4, ,2 3, ,0 66, ,2 6,2 3,5 2, ,7 3, ,4 31,0 36 # ,3 6,3 5,4 4, ,5 4, ,2 17, ,5 11, ,6 20 7,4 15, ,5 6,5 5,2 4, ,8 3, ,5 63,5 32 # ,6 6,6 5,2 4, ,0 4, ,4 24, ,6 6,8 4,8 5, ,0 3, ,9 45, ,5 6,5 4,8 6, ,9 4, ,5 22, ,7 6,6 4,9 6, ,4 4, ,0 19, ,3 6, <2 6,8 7, ,7 16, ,9 6,1 7, ,6 8, ,8 27, ,7 5,7 6, <3 <2 5,0 8, ,1 23, ,8 5,5 6, ,6 9, ,5 11,9 15 # ,6 6, <2 8,2 8, ,1 6, ,7 6, ,7 14, ,8 14, ,6 6, ,3 7, ,0 12, ,7 3, <2 23,0 3, ,0 17, * ,5 3,9 28 9, <2 13,0 5, ,9 12, ,5 4,0 14 3, ,4 3, ,6 7, ,7 3,7 17 2, < ,0 3, ,6 3, ,2 3, , <3 96 <2 <2 44,0 2, ,5 7, ,7 6, ,2 7, ,8 8, ,7 4, , <3 0 28,0 2, ,5 7, ,9 4,2 9,7 5, <2 8,2 3, ,8 6,0 23 # ,9 5,0 9,0 2, <3 81 9,1 1, ,5 7,6 13 n= 28 Keskiarvo: 4,5 4,4 16 8,6 34 ** ** ** 5 4 9,2 5, ** 10,8 23,3 365 Mediaani: 6,6 6,15 8,0 6, ,6 4, ,1 17,5 Minimi: 3,2 3,7 2,5 1, ,2 1, ,6 1,3 Maksimi: 6,9 6, , ,3 164, (n=15) 5,8 4,1 8,4 25 ** ** ** 13 5, ** 6,2 12, (n=9) 6,3 4, ** ** ** 10 7, ** 6,9 13,5 365 Talvi 3 kpl 6,2 6,3 3,8 3, ,5 3, ,9 14,8 59 Kevät 8 kpl 6,6 6,2 6,1 8, ,5 5, ,1 26,1 90 Kesä 11 kpl 4,1 4, , ,8 3,9 129 Syksy 5 kpl 6,5 4, , ,4 16,0 87 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, ,3 2, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

50 50 Kuva 28 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna Virtaama ja valuma Kemikaloinnin alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia (Kuva 29). Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,8 l/s ja valuma 23,3 l/s km 2 (Taulukko

51 51 42). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä (Kuva 29). Kuva 29 Rinnansuon kemikaloinnin (KEM1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Rinnansuon vuosikuormitus on laskettu kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella (Taulukko 44). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus (g/ha d) oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden muuttujien kuormitukset eivät merkittävästi poikenneet ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä kuormituksista. COD Mn -arvon osalta laskennallinen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin luonnon taustahuuhtouma. (Taulukko 43). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan huhti- toukokuun vaihteessa, jolloin mitattiin keskimääräistä suurempia kiintoainepitoisuuksia. Muiden muuttujien osalta yksittäisten kuormitusjaksojen suurimmat kuormitukset ajoittuivat joulukuun 2014 puoliväliin (Kuva 28). Taulukko 43 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset hieman lisääntyivät. Kuormitukset olivat kuitenkin huomattavasti vuoden 2012 kuormituksia pienemmät (Kuva 31). Vuoden 2012 suuret kuormitukset selittyvät erittäin sateisella vuodella, sekä Rinnansuon kuntoonpanotöillä. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,9 7,8 4, Fosfori 0,42 0,021 0,51 0,25 0,02 0,15 0,008 6,8 0,33 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

52 52 Kuva 30 Rinnansuon (PVK1 / KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 31 Rinnansuon PVK1 / KEM1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu (pylväät). Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 44 Rinnansuon tuotantoalueen kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kauhaojan va , , Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun haettuun muutokseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen (ESAVI/112/04.08/2013). Kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen sukkasyötteinen kemikalointi, joka on käytössä ympärivuotisesti. (Taulukko 50). Tuotanto vuonna 2015 aloitettiin 5.6. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 25.

53 Taulukko 45 Varsansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Valmistelussa Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi Ypäjoen va Ypäjä 27,4 21,2 4,1 ympärivuotinen Yhteensä 21,2 4,1 Letkunsuo KEM1 Vedenlaatu Kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta että fosforia selvästi enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 47). Kiintoainepitoisuus oli nelinkertainen ja fosforipitoisuus kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan maaliskuun lopun näytteenottokerralla (Kuva 32). Kemikaloinnissa käytetty rakeinen saostuskemikaali saattaa nostaa kiintoainepitoisuutta, erityisesti vesien ollessa kylmiä, mikäli kemikaali ei liukene kunnolla. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. COD Mn -arvo oli keskimääräistä pienempi (Taulukko 47). Vesi oli marraskuun alussa hapanta (ph 3,8), mutta pääsääntöisesti ph-arvot ovat kemikalointikohteeksi poikkeuksellisen korkeita. Puhdistusteho Ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50 %, Kok-P 60 %, Kok-N 30 %. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana kiintoaineen reduktio oli 6 %, kokonaistypen 2 %, kokonaisfosforin 22 % ja kemiallisen hapenkulutuksen -4 %. Hydrologisena vuonna 2015 ei saavuttu ympäristöluvassa määritettyjä reduktiovaatimuksia eikä tavoitearvoja (Taulukko 46). Taulukko 46 Reduktiovaade ja niiden toteutuminen Letkunsuolla vuonna Reduktiovaade Toteutunut reduktio Sula ( ) Muu aika* Sula ( ) Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 6 % 18 % Kokonaistyppi 30 % - 2 % -2 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 22 % 10 % CODMn 60 % 50 % -4 % 12 % * tavoiteraja

54 54 Taulukko 47 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Valumina käytetty läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 3, <2 4,4 8,0 19 6,5 66 4,2 15, ,7 6, ,0 3, ,9 10, ,5 6, , ,6 3, ,6 31, ,0 6,2 9, ,9 3, ,1 18,5 37 # ,7 6, ,9 4, ,4 8, ,6 6, ,5 5, ,6 5, ,6 6, , ,5 5, ,0 36,3 40 # ,9 6, , ,9 25, ,5 6, ,0 8, ,0 7, ,7 9, ,8 6, , ,6 6, ,0 7, ,9 7, ,0 7, ,8 6, ,4 5, ,9 7, , ,3 6, ,7 9, ,9 7, ,0 8, < ,2 4, ,3 8, ,2 7, , ,6 4, ,1 3,9 15 # ,7 7, ,5 7, ,4 5, ,8 7, , ,2 4, ,0 3, * , ,3 26 2,8 10, * ,1 7, ,4 25 1,7 6, ,9 6,9 3, <5 5, ,7 6, ,7 2, ,9 6,6 23 8,6 63 9, , ,0 7, ,0 3,5 36 # n= 20 Keskiarvo: 6,5 5, ** 9,6 9, ** ** ,4 6, ** 3,6 13,0 365 Kesiarvo ,8 6, ** ** ** ** Keksiarvo ,3 4, ** ** ** ** Mediaani: 6,7 6, ,0-15 9,3 8, ,5 29,0 5,3 5, Minimi: 5,9 3,8 3,6 7, ,0 6, ,0 2,0 2,9 3, Maksimi: 7,2 7, ,0 9,3 16, (n=25) 5,3 4, ** 9, ** ** ,1 7, ** 2013 (n=4) 4,7 4, ** ** ** 21 6,5 4,1 2, ** Talvi 3 kpl 6,3 6, ,4 4, , Kevät 7 kpl 6,5 6, ,5 9, ,7 6, , Kesä 7 kpl 6,9 6, , ,2 7, ,4 5,3 129 Syksy 3 kpl 6,4 4, ,3 4, , Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, , *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 8.7. ja yp näyte altaasta Ei virtaama --> Ei näytteitä.

55 55 Kuva 32 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

56 Virtaama ja kuormitus Letkunsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Letkunsuon vuosikuormitukset (Taulukko 49) on arvioitu käyttämällä kemikalointiaseman alapuolisen pisteen vedenlaatua sekä läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Kiintoainekuormitus oli 3,5 kertaa ja kokonaisfosforikuormitus 2,5 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Typpikuormitus oli samaa tasoa keskiarvoon nähden ja COD Mn -kuormitus keskimääräistä pienempi. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kaikkien muuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 32, Kuva 33). Maaliskuun lopulla mitattiin korkeita kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia, mistä johtuen kyseisen jakson kuormitukset olivat suuria (Kuva 32). Taulukko 48 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,48 7,0 4, Fosfori 1,3 1,1 0,51 0,25 0,032 0,47 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 33 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 49 Letkunsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Ypäjoen va , ,8-859

57 3.9.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Vapo Oy haki vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun muutosta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen (ESAVI/113/04.08/2013). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen ruuvisyötteinen kemikalointi (Taulukko 50). Tuotanto vuonna 2015 aloitettiin 5.6. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 38. Taulukko 50 Varsansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi Jokioisen alue Ypäjä 26,2 26,1 ympärivuotinen Yhteensä 26,1 57 Varsansuo KEM1 Vedenlaatu Kemikalointiaseman ylä- ja alapuolisilta pisteiltä ei saatu näytteitä jokaisella näytteenottokerralla, koska vettä ei pumpattu. Kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta että ravinteita selvästi enemmän kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 52). Kiintoainepitoisuus oli lähes kuusinkertainen ja fosforipitoisuus kolminkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 52). Edellisvuoteen nähden keskimääräiset pitoisuudet kasvoivat kaikkien muuttujien osalta. Kemikaloinnista johtuen alapuolisen pisteen vesi oli hapanta (ph-arvo 4,1) ja rautapitoista. Puhdistusteho Ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50 %, Kok-P 60 % ja Kok-N 30 %. Muulle ajalle on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana kiintoaineen reduktio oli 5 %, kokonaistypen 14 %, kokonaisfosforin 10 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 36 %. Lupamääräyksessä asetettuja reduktiovaatimuksia ei saavutettu vuonna 2015 (Taulukko 51). Taulukko 51 Reduktiovaade ja niiden toteutuminen Varsansuolla vuonna Reduktiovaade Toteutunut reduktio Sula ( ) Muu aika* Sula ( ) Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 5 % -2 % Kokonaistyppi 30 % - 14 % 16 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 10 % -15 % CODMn 60 % 50 % 36 % 33 % * tavoiteraja

58 58 Taulukko 52 Varsansuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6, ,4 6, ,8 18, ,1 12, ,3 39, ,3 6, ,4 10, ,3 20, ,9 3, <2 3, ,6 6, ,9 6, ,5 12, ,2 4, ,7 6, , ,1 53, ,9 6, ,6 7, ,8 6, ,4 6, ,5 6, ,1 31, ,8 6, ,8 8, ,9 7, ,1 7, ,4 8, ,4 5, ,1 7, , ,7 2, ,1 7, ,2 11, ,3 8, ,9 6, ,8 0, ,5 5, ,2 7, ,8 10, ,4 1, ,1 7, , ,5 7, ,4 1, , ,5 50 2,4 9, , ,2 54 0,7 2, * ,7 6, ,9 7, ,7 8, ,0 3, ,9 6, , ,4 1, ,1 0, ,6 2, ,7 6, , ,7 10, ,5 3,2 30 4, , ,7 2, ,5 1, ,3 4,9 13 n= 18 Keskiarvo: 6,8 4, ** ** ** , ** 3,7 14,0 365 Kesiarvo ,9 4, ** ** ** , ** Keksiarvo ,6 3, ** ** ** , ** Mediaani: 6,9 6, ,6 9, ,2 4,6 Minimi: 6,3 3,1 10 4, ,0 8, ,8 0, Maksimi: 7,2 7, , (n=15) 6,3 4, ** ** ** ,8 8, ** 2,3 8, (n=9) 6,1 6, ** ** ** ,7 9, ** Talvi 3 kpl 6,6 3, , ,9 14,8 59 Kevät 8 kpl 6,8 6, ,4 7, ,8 26,1 90 Kesä 6 kpl 6,9 4, , ,0 3,9 129 Syksy 1 kpl 6,3 6, ,4 6, ,2 16,0 87 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 ## 2, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: , , , , ja ei virtaamaa --> ei näytettä Vedenpointa 4 cm padon alapuolella. Näytekaivon seisovasta vedestä.

59 59 Kuva 34 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

60 Virtaama ja valuma Kemikalointiaseman alapuoliselta mittapadolla virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 3,7 l/s ja valuma 14,0 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä. Yksittäisiä valumapiikkejä mitattiin kesäkuun ja syyskuun lopulla (Kuva 35). l/s km Kuva 35 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailuaseman valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Alue B (n=8) Varsansuo, kem 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Varsansuon vuosikuormitus (Taulukko 54) on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Kiintoainekuormitus oli lähes viisinkertainen ja fosforikuormitus nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen kuormitukseen nähden. Kemiallinen hapenkulutus oli keskimääräistä pienempää (Taulukko 53). Kaikkien muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 34, Kuva 36). Taulukko 53 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,7 10,1 7, Fosfori 2,0 1,8 0,51 0,25 0,05 0,74 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

61 61 Kuva 36 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 54 Varsansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Jokioisen alue , , YHTEENVETO Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2015 lopulla 11 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 601 ha. Levossa oli 71 ha ja tuotannosta on poistunut 49 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue oli Letkunsuo Ypäjällä (21 ha) (Taulukko 56). Tuotantoalueiden kuormittavalta 687 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 138 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 55). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin. Kiintoaineen bruttokuormitus oli edellisvuotta pienempi. Kokonaistypen, -fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen ominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta suuremmat. Kuormitukset eivät kuitenkaan merkittävästi poikkea aikaisempien vuosien kuormituksista. Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen, jolloin myös kuormitukset olivat muita vuosia suuremmat (Kuva 37).