Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Transkriptio

1 Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta

2 Turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut Turvetuottajien koulutus Arja Koistinen

3 Yleistä Mihin tarkkailut perustuu Toiminnanharjoittajan oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuudesta (YSL 5 ) Ympäristöä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten kannalta keskeisessä asemassa Ympäristölupahakemukseen tulee sisältää mm. tiedot toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä- ja laitteista, laskentamenetelmistä ja laadunvarmennuksesta (YSA 9 ) Lupapäätöksessä annettava määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista (YSL 46 ) Vaikutustarkkailusta voi ELY-keskus tehdä erillisen päätöksen

4 Tarkkailun periaatteet 1/2 määritelty v.2006 turvetuotannon tarkkailuoppaassa Päästö- ja vaikutustarkkailun yhtenäistämiseksi on vuonna 2006 laadittu Turvetuotannon tarkkailuopas Ennakkotarkkailu yleensä alapuolisen vesistön tilan tarkkailua Kuntoonpanovaiheen tarkkailu määritykset on samat kuin tuotantovaiheessa näytteenottotiheys on riippuvainen vuodenajasta ja kuntoonpanotyön vaiheesta Päästötarkkailun järjestämisen periaatteet (ympärivuotiset tarkkailukohteet, muut tarkkailukohteet, ennakkotarkkailu, kuntoonpanovaiheen tarkkailu, tuotantovaiheen tarkkailu, jälkikäyttövaiheen tarkkailu) Vesimäärän mittauksen järjestäminen, näytteenottotiheys, ylimääräisten näytteiden ottaminen poikkeustilanteissa, määritettävät analyysit, päästöjen laskemisen periaatteet

5 Tarkkailun periaatteet 2/2 vaikutustarkkailun periaatteet tarkkailunäytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti Raportointi Tarkkailun laadunvarmistus pätevyyden osoittaminen

6 Päästötarkkailun toteuttaminen Ympärivuotiset tarkkailuasemat virtaama mitataan jatkuvasti ja näytteitä otetaan seuraavasti: aika näytteitä krt/kk Kevätvaluman aika 1 krt/viikko krt/kk Laaja analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori (suod.), rauta Suppea analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph Näytteistä määritetään ajankohdasta riippuen joko suppea tai laaja analyysivalikoima

7 Päästötarkkailun toteuttaminen Tuotantoajan tarkkailut tuotantoajan tarkkailua tehdään määrävuosina (yleensä 2-4) vuotena/lupakausi) kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta Virtaamat mitataan näytteenoton yhteydessä Vesinäytteet otetaan 4 kertaa vuodessa : maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu, suppea analyysivalikoima Vesiensuojelumenetelmän tehon tarkkailut Näytteitä otetaan vesiensuojelurakenteen ylä- ja alapuolelta Jos tehon tarkkailu määrätty luvassa, niin näytteenottotiheys yleensä sama kuin ympärivuotisilla asemilla, suppea analyysivalikoima Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä, jos ei jatkuvatoimista virtaaman mittausta

8 Päästötarkkailu Keski-Suomessa v.2011 Mukana yksityisten soiden tarkkailuja ympäriv.päästötarkkailu Täydentävä tarkkailu Kuntoonpanovaihe Erillistarkkailu soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm näytemäärä näytemäärä näytemäärä näytemäärä Hankasalmi Joutsa Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Multia Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari Keski-Suomessa v.2011 päästötarkkailu: Tarkkailussa 41 suolla Näytepisteitä 69 kpl Näytteitä 682 kpl Lisäksi 4 suolla erillinen tarkkailu

9 Keskimääräisiä pitoisuuksia Luonnontilainen,metsäojitettu alue 1) Pöyry, 2009, Etelä-Suomi 3) TASOn tuloksia 2) Hilli, 2009 (Pöyryn aineistoa) Kiintoaine mg/l 2 3,5 2,1 3) Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l metsäojitettu alue 1) 3,7 / 4,4 3) vanhat sarkaojitetut alueet 1) 6, COD Mg O 2 /l pintavalutuskenttä, kuntoonpano 1) perustaso, tuotantovaihe 1) laskeutusallas 18 2) 68 2) ) 29 2) perustaso + vs, tuotantovaihe 1) pintavalutuskenttä, tuotantovaihe 1) 9, ,6 / 5,4 2) 3,8 3) 54 / 45 2) 1749 / ) 38 2) kemikalointi, koko Suomi 1) 11 / 6,8 2) 21 / 32 2) 1312 / 720 2) 7,5 2) kosteikko 20 2) 52 2) ) 28 2) Yhdyskuntien jätevedet, arvio (COD Cr 9 )

10 Valumaveden laatu turvetuotantosuolla ja luonnontilaisella suolla Vedenlaatumuuttuja Turvetuotantosuo Luonnontilainen suo Kiintoaine (mg/l) 1, ,2-10,4 COD Mn (mg/l) 5,4-136,0 15,3-86,0 Kok.N (mg/l) 0,5-5,6 0,3-0,9 NO 3 -N (mg/l) 0-1,0 0,001-0,1 NH 4 -N (mg/l) 0,04-4,2 0,02-0,1 Kok.P (µg/l) PO 4 -P (µg/l) Kok.Fe (mg/l) 0,8-20,4 1,4-4,5 Lähde:

11

12

13 Kuormituksen arvioiminen pitoisuus x virtaama virtaamapainotteisesti, keskimäärin Ominaispäästö, g/ha d pitoisuus virtaama/valuma-alueen pinta-ala netto- ja bruttokuormitukset Puhdistustehot, %

14 Vaikutustarkkailut

15 Vesistövaikutukset 1/2 Veden tummuminen Valon kulkeutuminen vähenee, tuottavan kerroksen paksuuden pieneneminen, kerrostuneisuus voimistuu Happitilanne Kerrostuneisuuden voimistuminen heikentää alusveden happitilannetta, samoin hajoava humus kuluttaa happea ravinnepitoisuus, hapettomuus Rehevöityminen ja ravinnepitoisuudet Rehevöitymistä voi seurata vaikka tuottavan kerroksen paksuus pienenee ravinteita käyttävien eliöiden lajimuutokset Esim. bakteerit ovat tärkeässä asemassa ravintoverkon alkupäässä (kirkkaissa järvissä plankton) Humuksessa ravinteita käytettäväksi sekä suoraan että epäsuoraan (hajoamisen kautta)

16 Vesistövaikutukset 2/2 Pohjan liettymistä aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistöön, planktonin rakenteeseen ja vähitellen kalaston koostumukseen ja rapukantoihin Veden samentumista Humuksen hapot laskevat ph-arvoa Humus muodostaa yhdisteitä esim. raskasmetallien kanssa vähentää raskasmetallien aiheuttamia biologisia haittavaikutuksia, toisaalta voi lisätä mm. elohopeapitoisuutta mm. vilkastuneen mikrobitoiminnan myötä Leväkukinnat, vesikasvillisuuden lisääntyminen, kalaston muuttuminen Virkistyskäytön heikentyminen

17 Vaikutustarkkailut Tulee aloittaa ennen kuntoonpanoa / tuotantoa Fysikaalis-kemiallinen, eri syvyydet järvissä lopputalvi, loppukesä, jokialueilla myös kevättulva Biologinen herkin biologinen muuttuja Haitallisten aineiden tarkkailu Liettymisen seuranta Havaintopaikkojen perustaminen Yhteistarkkailut / yhteisvaikutukset

18 Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Ravinteet Lämpötila Happi ph, sähkönjohtavuus Kiintoaine, sameus a-klorofylli

19 Biologinen tarkkailu Pohjaeläimet Piilevät Kasviplankton Kalat Vesikasvit lajistomuutokset, runsaussuhteet, erilaiset indeksit, indikaattorilajit, biomassat

20 Raportointi Tulokset tulisi olla heti niiden valmistuttua käytettävissä Selkeä, hyvät karttakuvat Epävarmuudet, analyyseissä ja laskennassa käytetyt menetelmät, laadunvarmistus koko ketjussa Tulokset tulisi kirjoittaa auki ja tarkastella täyttääkö lupaehdot, mkl. poikkeamat Vaikutusarviointi, kokonaisarviointi; ei pelkkä kuvailu alapuolisesta vesistöstä Tulosten ja raporttien toimittaminen