VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012"

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan Lauri Heitto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄ Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Kirkkosuo PVK Kirkkosuo PVK Linnansuo PVK Mekrijärvensuo PVK Mekrijärvensuo PVK Puohtiinsuo PVK Rauansuo imeytyskenttä Suurisuo PVK Teyrisuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Iiksensuon kuormituksen osuus Reto-ojan ja Iiksenjoen ainemäärissä

3 Iiksensuon osuus Reto-ojan valuma-alueen (vesistöalue 4.363) ja Iiksenjoen alueen (vesistöalueet ) ainemääristä KYYRÖNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Pyhäselän Siilinlahteen joutuvista ainemääristä Pyhäselän Siilinlahti LINNUNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä Linnunsuon osuus Jukajoen ja Papulanpuron valuma-alueiden ainemääristä PÄRNÄNSUO-RAUANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Pärnäsuon-Rauansuon kuormituksen osuus Rauvanjoen ja Lotokanjoen ainemäärissä.. 91 Pärnänsuon-Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.38) lähtevästä ainemäärästä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.932) lähtevästä ainemäärästä126 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä

4 6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kirkkosuo Kyyrönsuo Linnansuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan soiden tarkkailua on hoidettu tuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmalla vuosina Ohjelma jakaantui kolmeen osaan, käyttötarkkailuun, kuormitustarkkailuun ja vesistötarkkailuun. Tarkkailu tehtiin vuosittain kaikilla tarkkailuun kuuluneilla soilla. Mukana ovat olleet Kirkkosuota lukuun ottamatta kaikki Vapo Oy:n ko. ajanjaksolla tuotannossa olleet alueet. Käyttötarkkailu oli tuottajan vastuulla. Kuormitustarkkailussa suot jaettiin eri luokkiin eri vuosina hieman eri tavalla. A1-luokka on tarkoittanut tiivistä näytteenottoa (keväällä viikon välein, muu tuotantoaika kahden viikon välein) ja A2-luokka harvaa näytteenottoa (vesistötarkkailun yhteydessä, noin 1 näyte kuukaudessa). Kuormitustarkkailua tehtiin soilla, joissa on ollut tarjolla virtaamamittauksen mahdollistavat rakenteet (riittävällä pudotuksella oleva mittapato, johon on asennettu jatkuvatoiminen ja tallentava vedenkorkeusanturi, tai veden pumppaus, jolloin virtaama on voitu arvioida pumpun käyttötuntien ja ominaistehon perusteella). Tämä toteutui muilla soilla paitsi Pärnänsuo- Rauansuolla, Iiksensuolla ja Kyyrönsuolla. Näillä soilla kuormitus laskettiin muiden soiden kuormitustietojen avulla. Linnansuon altaalla 13 on lisäksi ollut ympärivuotisen mittauksen mahdollistava patorakennelma syyskuusta 2001 alkaen. Vesistötarkkailu tehtiin kaikilla tarkkailusoilla vuosittain. Virtavesitarkkailu sisälsi neljä näytteenottokertaa toukolokakuussa ja järvitarkkailu normaalivuosina kaksi tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu ja elokuu) sekä intensiivivuosina joka kolmas vuosi neljä tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu). Intensiivivuosina on virtavesiasemilla tehty laajempi veden laadun tutkimus. Tutkimusjakso antoi varsin hyvän pohjatiedon tarkkailusoiden kuormituksesta ja vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun. Saadut kokemukset tarkkailusta ja toisaalta turvetuotannon tarkkailutyöryhmän julkaisema Turvetuotannon tarkkailuopas antoivat kuitenkin aihetta vanhan tarkkailuohjelman remonttiin. Ohjelman uudistamisessa on käytetty hyväksi myös uudistetun Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailun kokemuksia vuosilta Uudessa ohjelmassa käyttötarkkailu on edelleen tuottajan vastuulla. Vuonna 2010 kuormitustarkkailua oli vain Linnansuon pintavalutuskentällä 1. Vuoden 2010 aikana usealle suolle tehtiin pintavalutuskenttiä. Pintavalutuskenttien alapäähän on asennettu kunnon mittapadolla varustetut kaivot, mikä mahdollistaa kuormitustarkkailun huomattavan laajentamisen. Vuonna 2012 kuormitustarkkailu toteutettiin Linnansuon ohella Kirkkosuolla, Mekrijärvensuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Puohtiinsuolla, Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja osalla Tuohtaansuon pintavalutuskenttiä. Vuoden 2012 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2012 näytteet Oriveden-Pyhäselän alueen Iiksensuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Rauansuolta ja Tuohtaansuolta sekä Koitajoen valuma-alueelta Mekrijärvensuolta-Puohtiinsuolta. Näistä kolme viimeksi 5

6 mainittua tuotantoaluetta kuuluvat uusien ympäristölupapäätösten perusteella tarkkailun piiriin joka vuosi. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2012 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli Vuoden 2012 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. 2. SÄÄ 2012 Säätila Tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan hyvin normaali: helmi- ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta ). Tiedot ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän keskiarvoon. ajan 7

8 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun alkupuoli oli tavanomaista lauhempi, kun taas kuukauden loppupuolisko oli selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma oli normaali, kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -15 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi. Lumipeitteen paksuus oli helmikuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin 65 cm. Huhtikuussa vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni kuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa sitä oli enää lähinnä vain maakunnan pohjois- ja itäosissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 5. Toukokuun alussa viimeisetkin lumet sulivat pois. Sademäärä toukokuussa oli noin viidenneksen tavanomaista suurempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa

9 Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan itäosissa asteen välillä. Lukemat osoittavat keskilämpötilan olleen 0,5 1 astetta tavanomaista viileämpää. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 71 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli 15,5 astetta, joka on 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sademäärät olivat heinäkuussa noin 1,5-2-kertaiset normaaliin verrattuna. Koko maan elokuun keskilämpötila oli 13,3 astetta, mikä oli vain 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan etelä- ja itäosissa oli hieman tavanomaista viileämpää. Elokuussa satoi noin neljänneksen normaalia enemmän. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli lähes kaksinkertainen. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 113 mm, kun tavallisesti sataa 63 mm. Lokakuun keskilämpötila oli hieman tavanomaista viileämpi. Sateita saatiin lähes tavanomaisesti, loppukuun sateet tulivat lumena. Loppukuusta lumipeitteen paksuus Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla oli 10 cm. Marraskuussa oli 1 4 astetta tavanomaista leudompaa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli asteen välillä. Sateita Pohjois- Karjalassa tuli lähes tavanomaisesti. Kuukauden sadanta oli 55 mm, kun tavallisesti sataa 60 mm. Sateet tulivat vetenä, räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli vain nimeksi. Joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maassamme -6 asteesta -16 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosissa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa 38 mm, kun se keskimäärin on ollut 57 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli cm, 10 cm tavallista enemmän. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Sateisin kuukausi oli Lieksassa heinäkuu ja Joensuussa kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten normaaliin verrattuna satoi helmikuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. 9

10 Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Toukokuun loppupuolella mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen yläpuolella ja vedenpintojen nousu jatkui kesä- heinäkuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat laskivat hieman elokuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat kuitenkin vielä yleisesti cm keskimääräistä ylempänä. Syyskuun alussa järvien pinnankorkeudet lähtivät laskuun, mutta kovat sateet pysäyttivät pintojen laskun syyskuun aikana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Järvien vedenpinnat laskivat joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet olivat laskusuunnasta huolimatta yleisesti tavanomaista ylempänä. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Pienimpien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Maaliskuussa suurien jokien vesimäärät olivat keskimäärin 90 prosenttia normaalista ja pienempien jokien noin kuudenneksen normaalia pienempiä. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen ja vesisateet nostivat pienien jokien virtaamat jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Suuremmissa joissa virtaamat pysyivät normaalina. Touko- ja heinäkuussa sekä pienien että suurten jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Vielä elo- syyskuussa virtaamat olivat huomattavasti normaalia korkeammat. Myös loka- joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaran ja Kontiolahden Jakokosken mittauspisteissä cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesä- syyskuussa pinnat olivat kaikkialla normaalia korkeammalla. Vielä loka- marraskuussakin pohjavedenpinnat olivat normaalia kohommalla. pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa mittauspaikoissa joulukuussa oli cm, kun sitä normaalisti on ollut noin 14 cm. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 30 cm. Helmikuussa jäänpaksuus kasvoi noin 40 cm:iin ja maaliskuussa 50 cm:iin. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Orivesi- Pyhäselästä jäät lähtivät 6. päivä ja Pielisestä 14. päivä toukokuuta. Jäidenlähtö ajoittuu Pielisellä ja Orivesi- Pyhäselällä keskimääräiseen ajankohtaan. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marras- joulukuun vaihteessa. Suurten järvien selkävedet jäätyivät tai olivat jäätymässä marras- joulukuun vaihteessa. Joulukuun pakkasjakso vahvisti järvien jääpeitettä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä cm. 10

11 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2012 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä 1 ja 2. Linnansuon pintavalutuskentällä 1 padotus aiheutti suurta virhettä virtaamiin sekä keväällä että syksyllä. Mekrijärvensuon pintavalutuskentällä 2 Kuuksenlammen vedet purkautuivat keväällä kentälle vääristäen Mekrijärvensuon virtaamia. Myöskään kentältä 1 ei saatu riittävän luotettavaa virtaamadataa eikä Tuohtaansuon pintavalutuskentältä 4, joten Pohjois-Karjalan puolelta kuormituslaskennassa hyödynnettiin suoraan vain Kirkkosuon pintavalutuskenttien 1 ja 2 kuormituslaskentaa. Eri kenttien tehoja hyödynnettiin kuitenkin kaikilla soilla, joista oli tietoa sekä kentälle tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä. Koska onnistunut kuormitustarkkailu toteutui vain kahdella tuotantoalueella, on Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemien tuloksia Kevatussuolta, Konnunsuolta, Konttimäenalussuolta, Multaharjunsuolta ja Hirsisuolta sekä Vapo Oy:n Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan kuuluvien Ahmonsuon, Koivusuon ja Korholansuon sekä Ruokosuon tuloksia. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on 11

12 tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois- Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo Hirsisuo Kevatussuo

13 Konnunsuo Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

14 Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14

15 Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15

16 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 182 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16

17 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 26,4 l/s keskivaluma 11,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevättulvan huipun. Elokuun virtaamapiikki jäi tvoittamatta, muuten näytteet saatiin tuotantoaikaan hyvin erilaisista virtaamatilanteista. Touko-elokuussa ero kenttämittausten ja paineanturin välillä oli suuri ja vaihteleva, mikä viittaa anturin asetusten säätöön. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,4 Skyt -0, ,8 Skyt -2, ,1 Skyt -0, ,9 Skyt -4, ,4 Skyt -2, ,5 Skyt -3, ,0 69,2 Skyt 49, ,0 63,2 Skyt 49, ,0 62,6 Skyt 49, ,0 69,7 Skyt 49, ,0 65,7 Skyt 45, ,0-29,5 Skyt -52, ,0-29,5 Skyt -52, ,0 60,6 Skyt 50, ,0 13,6 Skyt -2, ,0 14,9 Skyt -3, ,0 20,3 Skyt -2, ,0 17 Skyt -2, ,0 10,5 Skyt -1, ,0 15,1 Skyt -2, ,0 12,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 13,9 7,6 Helmikuu 11,5 6,3 Maaliskuu 25,8 14,1 Huhtikuu 126,0 68,9 Toukokuu 91,3 49,9 Kesäkuu 21,6 11,8 Heinäkuu 47,2 25,8 Elokuu 22,4 12,2 Syyskuu 22,8 12,5 Lokakuu 31,1 17,0 Marraskuu 36,7 20,0 Joulukuu 11,8 6,4 17 viikot l/s l/s*km 2 1 5,6 3,0 2 5,1 2,8 3 25,1 13,7 4 18,4 10,0 5 16,9 9,3 6 18,9 10,3 7 15,6 8,5 8 3,7 2,0 9 20,8 11, ,6 18, ,3 11, ,2 11, ,5 10, ,1 8, ,3 60, ,9 120, ,0 119, ,7 122, ,3 42, ,3 14, ,5 7, ,3 11, ,1 9, ,1 12, ,7 13, ,3 12, ,1 11, ,9 15, ,5 62, ,1 21, ,8 19, ,0 18, ,4 6, ,6 6, ,7 6, ,8 10, ,1 11, ,9 14, ,1 21, ,2 17, ,4 13, ,0 20, ,4 15, ,5 17, ,4 20, ,4 22, ,8 22, ,4 9, ,4 6, ,2 6, ,4 5, ,1 6,1

18 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min /mediaani maks keskiarvo 11 6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

19 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 3,0 7,9 74 4,7 1,3 1,7 0,07 0,04 2,6 2 2,8 7,2 67 4,3 1,2 1,6 0,06 0,04 2,4 3 13, ,8 7,8 0,30 0, , ,2 5,7 0,22 0,13 8,7 5 9, ,9 5,3 0,20 0,12 8,0 6 10, ,2 6,2 0,39 0, , ,0 5,1 0,32 0, ,0 7,0 47 2,5 0,25 1,2 0,08 0,06 2,3 9 11, , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 0, , ,5 0, , , , ,5 5,6 0,56 0, , ,6 0,82 3,1 0,31 0,07 5, , ,2 4,5 0,45 0,10 7,7 23 9, , , ,5 0, , ,7 0, , , , , , ,94 1,2 0,90 0, , ,8 4,9 3,6 0, , ,0 20 1,4 0, , ,3 6,9 1,3 0, , ,2 6,5 1,2 0, , ,6 0,76 2,3 0,42 0, , ,0 0, , ,1 0, , ,9 0, , ,9 0, , ,4 8,1 0,81 0, , ,0 12 1,2 0, , ,8 16 0,77 0, , ,1 13 0,62 0, , , , , , , , , , , , ,1 13 0,65 0, , , , ,5 3,8 0,20 0,01 5,9 50 6, ,4 3,7 0,20 0,01 5,8 51 5, ,9 0, , ,4 0,

20 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 20, ,1 11 0,99 0,29 25 tausta 20,6 36 8,9 0,36 netto ,63 koko vuosi g/ha*vrk brutto 20, ,1 tausta 36 9,0 0,36 netto ,75 kg/ha*v brutto ,9 0,40 tausta 13 3,3 0,13 netto 34 6,6 0,27 20

21 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla kohtalaisesti kiintoainetta ja ammoniumtyppeä sekä keskimäärin jonkin verran kokonaisravinteita. Veden kemiallinen hapenkulutus sekä nitraattitypen pitoisuus nousivat kentällä. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 21

22 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona. Kesän ja syksyn suurimmat virtaamahuiput jäivät näytteenoton ulkopuolelle. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Tuotanto: 103,9 ha Kuormittava ala: 120,2 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 22

23 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 39,1 l/s keskivaluma 17,5 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään tulvahuipun, mutta heinäkuun ja loppusyksyn suuret lyhytaikaiset virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena koko vuoden. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,6 Skyt -0, ,6 Skyt -1, ,8 Skyt -1, ,4 Skyt 4, ,2 Skyt -0, ,8 Skyt -1, ,1 Skyt -1, ,0 15,3 Skyt -1, ,0 12,3 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -1, ,0 8 Skyt -2, ,0 17,9 Skyt -2, ,0 20,6 Skyt -2, ,0 7,8 Skyt -2, ,0 18,81 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -2, ,0 27 Skyt -2, ,0 17,7 Skyt -2, ,0 13,1 Skyt -1, ,0 24,8 Skyt -1, ,0 8,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 22,1 9,9 Helmikuu 11,4 5,1 Maaliskuu 15,9 7,1 Huhtikuu 138,1 61,9 Toukokuu 24,1 10,8 Kesäkuu 14,5 6,5 Heinäkuu 50,0 22,4 Elokuu 15,5 7,0 Syyskuu 45,8 20,6 Lokakuu 60,9 27,3 Marraskuu 65,6 29,4 Joulukuu 5,5 2,5 23 viikot l/s l/s*km ,8 17,9 2 19,7 8,8 3 17,9 8,0 4 15,0 6,7 5 11,9 5,4 6 10,7 4,8 7 10,9 4,9 8 12,1 5,4 9 14,1 6, ,1 8, ,9 6, ,4 6, ,4 6, ,6 6, ,7 7, ,1 89, ,9 152, ,8 29, ,1 18, ,8 7,5 21 3,3 1,5 22 3,8 1, ,1 7,7 24 9,1 4, ,2 9, ,5 6, ,4 5,6 28 5,6 2, ,7 78, ,7 11,1 31 9,5 4, ,5 17, ,1 5,0 34 6,4 2,9 35 6,1 2, ,2 8, ,8 11, ,0 14, ,4 53, ,4 26, ,8 16, ,6 56, ,4 18, ,3 14, ,5 24, ,0 50, ,0 26, ,5 12,8 49 3,7 1,7 50 4,7 2,1 51 6,7 3,0 52 6,3 2,8

24 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1 0, /mediaani maks keskiarvo 9 3,6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

25 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 17, ,9 23 1,3 0, , ,4 11 0,65 0, , ,3 10 0,59 0, , ,1 8,7 0,49 0, , ,88 6,9 0,39 0,30 8,8 6 4, ,54 7 4, ,55 8 5, ,61 9 6, ,82 0, , ,1 1, , ,86 0, , ,89 0, , ,90 0, , ,79 0, , , , , ,5 2, , ,4 18 1,5 0, , ,1 20 7, ,42 7,2 0,57 0, ,5 9,0 94 3,1 0,08 1,4 0,11 0,05 2,3 22 1, ,5 0,10 1,6 0,13 0,05 2,6 23 7, ,9 0,51 3,5 0,99 0, , ,5 0, , ,7 1,3 26 6, , , , , ,2 0, , , , , ,2 0, , ,27 4,8 0,48 0,27 8, , ,3 33 5, , , ,0 0, , ,6 0, , , , , , ,5 22 1,7 0, , , , ,7 38 1,7 0, , ,0 25 1,1 0, , , , , , , , , , , , ,1 35 1,7 0, , ,2 49 1,7 1, ,2 0,32 2,2 0,10 0,06 1,6 50 2,1 1, ,3 0,40 2,8 0,13 0,07 2,0 51 3, ,0 0, , ,6 0,39 25

26 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16, ,8 13 1,6 0,38 16 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto ,3 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17, ,6 tausta 30 7,6 0,30 netto ,3 kg/ha*v brutto ,57 tausta 11 2,8 0,11 netto ,46 26

27 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen osalta reduktio oli kohtalainen. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Tarkemmat tiedot Pohjois-Savon kuormitusasemista löytyvät julkaisusta Heitto, L. (2013): Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma. Vuoden 2012 tulokset. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tutkimusraportti. 247 s. + liitteet. 27

28 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012 Kuormitustarkkailuun kuuluvilla soilla kuormitus laskettiin omalla aineistolla. Muilla soilla kuormitukset on laskettu kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla siten, että laskeutusaltaallisten tuotantosoiden kuormituslaskennassa on käytetty paitsi laskeutusaltaallisia kuormitusasemia myös pintavalutuskentällisten kuormitusasemien tulevan veden kuormitusta. Pohjois-Karjalan puolelta ympärivuotinen kuormitustarkkailu onnistui Vapo Oy;n Kirkkosuolla kahdella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaallisten soiden kuormituslaskennasta on käytetty lisäksi Pohjois-Savon virallisia kuormitusasemia Hirsisuota, Kevatussuota, Konnunsuota, Konttimäenalussuota, ja Multaharjunsuota. Kurkisuolla ja Kuivastensuolla kuormitustarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittauksen ongelmien takia. Laskeutusaltaallisten tuotantopinta-alojen kuormituslaskentaan ei käytetty Pohjois-Savon virallisista kuormitusasemista Tiirinsuota. Tiirinsuolla todennäköisesti kaivuutyöt aiheuttivat keskikesällä merkittävän kuormituslisän, minkä takia tuloksia käytettiin vain Tiirinsuon omaan kuormituslaskentaan. Pohjois-Savosta laskeutusaltaiden kuormituslaskennassa oli lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleet Ahmonsuo, Koivusuo, Korholansuo ja Ruokosuo. Pohjois-Karjalasta pintavalutuskenttien kuormituskeskiarvon laskennassa oli Kirkkosuon molemmat pintavalutuskentät. Pintavalutuskenttien ominaiskuorma laskennassa käytettiin myös Pohjois-Savosta kaikkia virallisia kuormitusasemia, joilla on pintavalutuskenttä eli Kevatussuota, Konnunsuota sekä Multaharjunsuota. Kuivastensuon pintavalutuskentän tarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittausten ongelmien takia. Pintavalutuskentällisten soiden kuormituslaskennassa käytettiin lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleita Ahmonsuota, Koivusuota, Rikkasuota sekä Ruokosuota. Korholansuon ja Liittosuon ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ei käytetty muiden soiden kuormituslaskennassa suuren fosforin ominaiskuormituksen takia. Pintavalutuskentät ovat vielä uusia, joten tuloksia käytettiin vain näiden tuotantoalueiden omassa kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentillä, joilla oli tehon tarkkailu, mutta joilta ei voitu laskea kuormituksia puutteellisten virtaamatietojen takia, kuormituksen laskennassa käytettiin hyväksi pintavalutuskentällä todettuja pitoisuusreduktioita (ks luku 4). Reduktiot huomioitiin laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormista sen jakson osalta, jolloin pintavalutus oli käynnissä (koko vuosi/tuotannonaikainen). 28

29 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ha kg/v kg/v kg/v kg/v Iiksensuo Kirkkosuo Kyyrönsuo 201, Linnansuo Linnunsuo 111, Mekrijärvensuo 498, Mäkelänsuo 39, Puohtiinsuo 75, Rauansuo 59, Suurisuo Teerisuo 20, Teyrisuo 71, Tuohtaansuo Valkeasuo 907, Yhteensä PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012 Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho () eri ainepitoisuuksien vähentämisessä vuonna 2012 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +- merkkinen, on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukon lopussa on tehon kaikkien havaintokertojen keskiarvo (= havainto ka) sekä kaikkien havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos (= pitoisuus ka). 29

30 Kirkkosuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

31 Kirkkosuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

32 Linnansuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

33 Mekrijärvensuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

34 Mekrijärvensuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

35 Puohtiinsuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

36 Rauansuo imeytyskenttä Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Suurisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

37 Teyrisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK3 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

38 Tuohtaansuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK5 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

39 Tuohtaansuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo kosteikko Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

40 Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä Valkeasuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Valkeasuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

41 Valkeasuo ruokohelpi Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

42 5.VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Iiksensuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueella ja siellä Iiksenjoen valuma-alueeseen kuuluvalla Reto-ojan valuma-alueella (vesistöalue 4.363, pinta-ala 26 km 2, järvisyys 0 ). Reto-oja laskee Iiksenjokeen, jonka valuma-alueen koko joen laskiessa Pielisjokeen on 177 km 2. Iiksensuo on Joensuussa. Kuvassa ovat vuoden 2013 tarkkailuohjelmaan kuuluneet virtavesiasemat. 42

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie 11 8967 HATTU 8.1.15 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Ritasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006 4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta.

Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta. Itä-Suomi Päätös Nro 41/2012/1 Dnro ISAVI/8/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2012 ASIA HAKIJA Kyyrönsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen sekä kosteikon

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa

Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa 6.11.2009 Vapo Oy Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista 1 Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot