VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012"

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan Lauri Heitto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄ Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Kirkkosuo PVK Kirkkosuo PVK Linnansuo PVK Mekrijärvensuo PVK Mekrijärvensuo PVK Puohtiinsuo PVK Rauansuo imeytyskenttä Suurisuo PVK Teyrisuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Iiksensuon kuormituksen osuus Reto-ojan ja Iiksenjoen ainemäärissä

3 Iiksensuon osuus Reto-ojan valuma-alueen (vesistöalue 4.363) ja Iiksenjoen alueen (vesistöalueet ) ainemääristä KYYRÖNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Pyhäselän Siilinlahteen joutuvista ainemääristä Pyhäselän Siilinlahti LINNUNSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä Linnunsuon osuus Jukajoen ja Papulanpuron valuma-alueiden ainemääristä PÄRNÄNSUO-RAUANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Pärnäsuon-Rauansuon kuormituksen osuus Rauvanjoen ja Lotokanjoen ainemäärissä.. 91 Pärnänsuon-Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.38) lähtevästä ainemäärästä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.932) lähtevästä ainemäärästä126 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä

4 6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kirkkosuo Kyyrönsuo Linnansuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan soiden tarkkailua on hoidettu tuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmalla vuosina Ohjelma jakaantui kolmeen osaan, käyttötarkkailuun, kuormitustarkkailuun ja vesistötarkkailuun. Tarkkailu tehtiin vuosittain kaikilla tarkkailuun kuuluneilla soilla. Mukana ovat olleet Kirkkosuota lukuun ottamatta kaikki Vapo Oy:n ko. ajanjaksolla tuotannossa olleet alueet. Käyttötarkkailu oli tuottajan vastuulla. Kuormitustarkkailussa suot jaettiin eri luokkiin eri vuosina hieman eri tavalla. A1-luokka on tarkoittanut tiivistä näytteenottoa (keväällä viikon välein, muu tuotantoaika kahden viikon välein) ja A2-luokka harvaa näytteenottoa (vesistötarkkailun yhteydessä, noin 1 näyte kuukaudessa). Kuormitustarkkailua tehtiin soilla, joissa on ollut tarjolla virtaamamittauksen mahdollistavat rakenteet (riittävällä pudotuksella oleva mittapato, johon on asennettu jatkuvatoiminen ja tallentava vedenkorkeusanturi, tai veden pumppaus, jolloin virtaama on voitu arvioida pumpun käyttötuntien ja ominaistehon perusteella). Tämä toteutui muilla soilla paitsi Pärnänsuo- Rauansuolla, Iiksensuolla ja Kyyrönsuolla. Näillä soilla kuormitus laskettiin muiden soiden kuormitustietojen avulla. Linnansuon altaalla 13 on lisäksi ollut ympärivuotisen mittauksen mahdollistava patorakennelma syyskuusta 2001 alkaen. Vesistötarkkailu tehtiin kaikilla tarkkailusoilla vuosittain. Virtavesitarkkailu sisälsi neljä näytteenottokertaa toukolokakuussa ja järvitarkkailu normaalivuosina kaksi tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu ja elokuu) sekä intensiivivuosina joka kolmas vuosi neljä tarkkailukertaa (maalis-huhtikuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu). Intensiivivuosina on virtavesiasemilla tehty laajempi veden laadun tutkimus. Tutkimusjakso antoi varsin hyvän pohjatiedon tarkkailusoiden kuormituksesta ja vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun. Saadut kokemukset tarkkailusta ja toisaalta turvetuotannon tarkkailutyöryhmän julkaisema Turvetuotannon tarkkailuopas antoivat kuitenkin aihetta vanhan tarkkailuohjelman remonttiin. Ohjelman uudistamisessa on käytetty hyväksi myös uudistetun Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailun kokemuksia vuosilta Uudessa ohjelmassa käyttötarkkailu on edelleen tuottajan vastuulla. Vuonna 2010 kuormitustarkkailua oli vain Linnansuon pintavalutuskentällä 1. Vuoden 2010 aikana usealle suolle tehtiin pintavalutuskenttiä. Pintavalutuskenttien alapäähän on asennettu kunnon mittapadolla varustetut kaivot, mikä mahdollistaa kuormitustarkkailun huomattavan laajentamisen. Vuonna 2012 kuormitustarkkailu toteutettiin Linnansuon ohella Kirkkosuolla, Mekrijärvensuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Puohtiinsuolla, Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja osalla Tuohtaansuon pintavalutuskenttiä. Vuoden 2012 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2012 näytteet Oriveden-Pyhäselän alueen Iiksensuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Rauansuolta ja Tuohtaansuolta sekä Koitajoen valuma-alueelta Mekrijärvensuolta-Puohtiinsuolta. Näistä kolme viimeksi 5

6 mainittua tuotantoaluetta kuuluvat uusien ympäristölupapäätösten perusteella tarkkailun piiriin joka vuosi. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2012 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli Vuoden 2012 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. 2. SÄÄ 2012 Säätila Tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2012 oli lämpötiloiltaan hyvin normaali: helmi- ja joulukuu olivat ainoat kuukaudet, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta ). Tiedot ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2012 verrattuna pitkän keskiarvoon. ajan 7

8 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun alkupuoli oli tavanomaista lauhempi, kun taas kuukauden loppupuolisko oli selvästi tavanomaista kylmempi. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma oli normaali, kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -15 astetta. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema on lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi. Lumipeitteen paksuus oli helmikuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin 65 cm. Huhtikuussa vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni kuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa sitä oli enää lähinnä vain maakunnan pohjois- ja itäosissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 5. Toukokuun alussa viimeisetkin lumet sulivat pois. Sademäärä toukokuussa oli noin viidenneksen tavanomaista suurempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa

9 Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan itäosissa asteen välillä. Lukemat osoittavat keskilämpötilan olleen 0,5 1 astetta tavanomaista viileämpää. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 71 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli 15,5 astetta, joka on 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sademäärät olivat heinäkuussa noin 1,5-2-kertaiset normaaliin verrattuna. Koko maan elokuun keskilämpötila oli 13,3 astetta, mikä oli vain 0,1 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Maan etelä- ja itäosissa oli hieman tavanomaista viileämpää. Elokuussa satoi noin neljänneksen normaalia enemmän. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli lähes kaksinkertainen. Maakunnassa satoi syyskuun aikana keskimäärin 113 mm, kun tavallisesti sataa 63 mm. Lokakuun keskilämpötila oli hieman tavanomaista viileämpi. Sateita saatiin lähes tavanomaisesti, loppukuun sateet tulivat lumena. Loppukuusta lumipeitteen paksuus Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla oli 10 cm. Marraskuussa oli 1 4 astetta tavanomaista leudompaa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli asteen välillä. Sateita Pohjois- Karjalassa tuli lähes tavanomaisesti. Kuukauden sadanta oli 55 mm, kun tavallisesti sataa 60 mm. Sateet tulivat vetenä, räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli vain nimeksi. Joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuukauden keskilämpötila vaihteli maassamme -6 asteesta -16 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeama oli suurin maan keskiosissa, jossa oli runsaat viisi astetta tavanomaista kylmempää. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa 38 mm, kun se keskimäärin on ollut 57 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli cm, 10 cm tavallista enemmän. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Sateisin kuukausi oli Lieksassa heinäkuu ja Joensuussa kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten normaaliin verrattuna satoi helmikuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. 9

10 Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Toukokuun loppupuolella mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen yläpuolella ja vedenpintojen nousu jatkui kesä- heinäkuussa. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat laskivat hieman elokuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat kuitenkin vielä yleisesti cm keskimääräistä ylempänä. Syyskuun alussa järvien pinnankorkeudet lähtivät laskuun, mutta kovat sateet pysäyttivät pintojen laskun syyskuun aikana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Järvien vedenpinnat laskivat joulukuun aikana. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet olivat laskusuunnasta huolimatta yleisesti tavanomaista ylempänä. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat helmikuussa ajankohdan keskiarvon tuntumassa. Pienimpien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Maaliskuussa suurien jokien vesimäärät olivat keskimäärin 90 prosenttia normaalista ja pienempien jokien noin kuudenneksen normaalia pienempiä. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen ja vesisateet nostivat pienien jokien virtaamat jopa kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Suuremmissa joissa virtaamat pysyivät normaalina. Touko- ja heinäkuussa sekä pienien että suurten jokien virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Vielä elo- syyskuussa virtaamat olivat huomattavasti normaalia korkeammat. Myös loka- joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaran ja Kontiolahden Jakokosken mittauspisteissä cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesä- syyskuussa pinnat olivat kaikkialla normaalia korkeammalla. Vielä loka- marraskuussakin pohjavedenpinnat olivat normaalia kohommalla. pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa mittauspaikoissa joulukuussa oli cm, kun sitä normaalisti on ollut noin 14 cm. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 30 cm. Helmikuussa jäänpaksuus kasvoi noin 40 cm:iin ja maaliskuussa 50 cm:iin. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Orivesi- Pyhäselästä jäät lähtivät 6. päivä ja Pielisestä 14. päivä toukokuuta. Jäidenlähtö ajoittuu Pielisellä ja Orivesi- Pyhäselällä keskimääräiseen ajankohtaan. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marras- joulukuun vaihteessa. Suurten järvien selkävedet jäätyivät tai olivat jäätymässä marras- joulukuun vaihteessa. Joulukuun pakkasjakso vahvisti järvien jääpeitettä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä cm. 10

11 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2012 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä 1 ja 2. Linnansuon pintavalutuskentällä 1 padotus aiheutti suurta virhettä virtaamiin sekä keväällä että syksyllä. Mekrijärvensuon pintavalutuskentällä 2 Kuuksenlammen vedet purkautuivat keväällä kentälle vääristäen Mekrijärvensuon virtaamia. Myöskään kentältä 1 ei saatu riittävän luotettavaa virtaamadataa eikä Tuohtaansuon pintavalutuskentältä 4, joten Pohjois-Karjalan puolelta kuormituslaskennassa hyödynnettiin suoraan vain Kirkkosuon pintavalutuskenttien 1 ja 2 kuormituslaskentaa. Eri kenttien tehoja hyödynnettiin kuitenkin kaikilla soilla, joista oli tietoa sekä kentälle tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä. Koska onnistunut kuormitustarkkailu toteutui vain kahdella tuotantoalueella, on Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemien tuloksia Kevatussuolta, Konnunsuolta, Konttimäenalussuolta, Multaharjunsuolta ja Hirsisuolta sekä Vapo Oy:n Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan kuuluvien Ahmonsuon, Koivusuon ja Korholansuon sekä Ruokosuon tuloksia. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on 11

12 tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois- Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo Hirsisuo Kevatussuo

13 Konnunsuo Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

14 Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14

15 Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15

16 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 182 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16

17 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 26,4 l/s keskivaluma 11,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevättulvan huipun. Elokuun virtaamapiikki jäi tvoittamatta, muuten näytteet saatiin tuotantoaikaan hyvin erilaisista virtaamatilanteista. Touko-elokuussa ero kenttämittausten ja paineanturin välillä oli suuri ja vaihteleva, mikä viittaa anturin asetusten säätöön. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,4 Skyt -0, ,8 Skyt -2, ,1 Skyt -0, ,9 Skyt -4, ,4 Skyt -2, ,5 Skyt -3, ,0 69,2 Skyt 49, ,0 63,2 Skyt 49, ,0 62,6 Skyt 49, ,0 69,7 Skyt 49, ,0 65,7 Skyt 45, ,0-29,5 Skyt -52, ,0-29,5 Skyt -52, ,0 60,6 Skyt 50, ,0 13,6 Skyt -2, ,0 14,9 Skyt -3, ,0 20,3 Skyt -2, ,0 17 Skyt -2, ,0 10,5 Skyt -1, ,0 15,1 Skyt -2, ,0 12,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 13,9 7,6 Helmikuu 11,5 6,3 Maaliskuu 25,8 14,1 Huhtikuu 126,0 68,9 Toukokuu 91,3 49,9 Kesäkuu 21,6 11,8 Heinäkuu 47,2 25,8 Elokuu 22,4 12,2 Syyskuu 22,8 12,5 Lokakuu 31,1 17,0 Marraskuu 36,7 20,0 Joulukuu 11,8 6,4 17 viikot l/s l/s*km 2 1 5,6 3,0 2 5,1 2,8 3 25,1 13,7 4 18,4 10,0 5 16,9 9,3 6 18,9 10,3 7 15,6 8,5 8 3,7 2,0 9 20,8 11, ,6 18, ,3 11, ,2 11, ,5 10, ,1 8, ,3 60, ,9 120, ,0 119, ,7 122, ,3 42, ,3 14, ,5 7, ,3 11, ,1 9, ,1 12, ,7 13, ,3 12, ,1 11, ,9 15, ,5 62, ,1 21, ,8 19, ,0 18, ,4 6, ,6 6, ,7 6, ,8 10, ,1 11, ,9 14, ,1 21, ,2 17, ,4 13, ,0 20, ,4 15, ,5 17, ,4 20, ,4 22, ,8 22, ,4 9, ,4 6, ,2 6, ,4 5, ,1 6,1

18 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min /mediaani maks keskiarvo 11 6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

19 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 3,0 7,9 74 4,7 1,3 1,7 0,07 0,04 2,6 2 2,8 7,2 67 4,3 1,2 1,6 0,06 0,04 2,4 3 13, ,8 7,8 0,30 0, , ,2 5,7 0,22 0,13 8,7 5 9, ,9 5,3 0,20 0,12 8,0 6 10, ,2 6,2 0,39 0, , ,0 5,1 0,32 0, ,0 7,0 47 2,5 0,25 1,2 0,08 0,06 2,3 9 11, , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 0, , ,5 0, , , , ,5 5,6 0,56 0, , ,6 0,82 3,1 0,31 0,07 5, , ,2 4,5 0,45 0,10 7,7 23 9, , , ,5 0, , ,7 0, , , , , , ,94 1,2 0,90 0, , ,8 4,9 3,6 0, , ,0 20 1,4 0, , ,3 6,9 1,3 0, , ,2 6,5 1,2 0, , ,6 0,76 2,3 0,42 0, , ,0 0, , ,1 0, , ,9 0, , ,9 0, , ,4 8,1 0,81 0, , ,0 12 1,2 0, , ,8 16 0,77 0, , ,1 13 0,62 0, , , , , , , , , , , , ,1 13 0,65 0, , , , ,5 3,8 0,20 0,01 5,9 50 6, ,4 3,7 0,20 0,01 5,8 51 5, ,9 0, , ,4 0,

20 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 20, ,1 11 0,99 0,29 25 tausta 20,6 36 8,9 0,36 netto ,63 koko vuosi g/ha*vrk brutto 20, ,1 tausta 36 9,0 0,36 netto ,75 kg/ha*v brutto ,9 0,40 tausta 13 3,3 0,13 netto 34 6,6 0,27 20

21 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla kohtalaisesti kiintoainetta ja ammoniumtyppeä sekä keskimäärin jonkin verran kokonaisravinteita. Veden kemiallinen hapenkulutus sekä nitraattitypen pitoisuus nousivat kentällä. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 21

22 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ohivirtaus , joka on lisätty virtaamiin arviona. Kesän ja syksyn suurimmat virtaamahuiput jäivät näytteenoton ulkopuolelle. Sijainti ja pinta-alatiedot v Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Tuotanto: 103,9 ha Kuormittava ala: 120,2 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 22

23 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 39,1 l/s keskivaluma 17,5 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään tulvahuipun, mutta heinäkuun ja loppusyksyn suuret lyhytaikaiset virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena koko vuoden. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,6 Skyt -0, ,6 Skyt -1, ,8 Skyt -1, ,4 Skyt 4, ,2 Skyt -0, ,8 Skyt -1, ,1 Skyt -1, ,0 15,3 Skyt -1, ,0 12,3 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -1, ,0 8 Skyt -2, ,0 17,9 Skyt -2, ,0 20,6 Skyt -2, ,0 7,8 Skyt -2, ,0 18,81 Skyt -1, ,0 18,1 Skyt -2, ,0 27 Skyt -2, ,0 17,7 Skyt -2, ,0 13,1 Skyt -1, ,0 24,8 Skyt -1, ,0 8,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 22,1 9,9 Helmikuu 11,4 5,1 Maaliskuu 15,9 7,1 Huhtikuu 138,1 61,9 Toukokuu 24,1 10,8 Kesäkuu 14,5 6,5 Heinäkuu 50,0 22,4 Elokuu 15,5 7,0 Syyskuu 45,8 20,6 Lokakuu 60,9 27,3 Marraskuu 65,6 29,4 Joulukuu 5,5 2,5 23 viikot l/s l/s*km ,8 17,9 2 19,7 8,8 3 17,9 8,0 4 15,0 6,7 5 11,9 5,4 6 10,7 4,8 7 10,9 4,9 8 12,1 5,4 9 14,1 6, ,1 8, ,9 6, ,4 6, ,4 6, ,6 6, ,7 7, ,1 89, ,9 152, ,8 29, ,1 18, ,8 7,5 21 3,3 1,5 22 3,8 1, ,1 7,7 24 9,1 4, ,2 9, ,5 6, ,4 5,6 28 5,6 2, ,7 78, ,7 11,1 31 9,5 4, ,5 17, ,1 5,0 34 6,4 2,9 35 6,1 2, ,2 8, ,8 11, ,0 14, ,4 53, ,4 26, ,8 16, ,6 56, ,4 18, ,3 14, ,5 24, ,0 50, ,0 26, ,5 12,8 49 3,7 1,7 50 4,7 2,1 51 6,7 3,0 52 6,3 2,8

24 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1 0, /mediaani maks keskiarvo 9 3,6 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

25 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 17, ,9 23 1,3 0, , ,4 11 0,65 0, , ,3 10 0,59 0, , ,1 8,7 0,49 0, , ,88 6,9 0,39 0,30 8,8 6 4, ,54 7 4, ,55 8 5, ,61 9 6, ,82 0, , ,1 1, , ,86 0, , ,89 0, , ,90 0, , ,79 0, , , , , ,5 2, , ,4 18 1,5 0, , ,1 20 7, ,42 7,2 0,57 0, ,5 9,0 94 3,1 0,08 1,4 0,11 0,05 2,3 22 1, ,5 0,10 1,6 0,13 0,05 2,6 23 7, ,9 0,51 3,5 0,99 0, , ,5 0, , ,7 1,3 26 6, , , , , ,2 0, , , , , ,2 0, , ,27 4,8 0,48 0,27 8, , ,3 33 5, , , ,0 0, , ,6 0, , , , , , ,5 22 1,7 0, , , , ,7 38 1,7 0, , ,0 25 1,1 0, , , , , , , , , , , , ,1 35 1,7 0, , ,2 49 1,7 1, ,2 0,32 2,2 0,10 0,06 1,6 50 2,1 1, ,3 0,40 2,8 0,13 0,07 2,0 51 3, ,0 0, , ,6 0,39 25

26 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16, ,8 13 1,6 0,38 16 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto ,3 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17, ,6 tausta 30 7,6 0,30 netto ,3 kg/ha*v brutto ,57 tausta 11 2,8 0,11 netto ,46 26

27 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2012 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen osalta reduktio oli kohtalainen. Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT Tarkemmat tiedot Pohjois-Savon kuormitusasemista löytyvät julkaisusta Heitto, L. (2013): Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma. Vuoden 2012 tulokset. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tutkimusraportti. 247 s. + liitteet. 27

28 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012 Kuormitustarkkailuun kuuluvilla soilla kuormitus laskettiin omalla aineistolla. Muilla soilla kuormitukset on laskettu kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla siten, että laskeutusaltaallisten tuotantosoiden kuormituslaskennassa on käytetty paitsi laskeutusaltaallisia kuormitusasemia myös pintavalutuskentällisten kuormitusasemien tulevan veden kuormitusta. Pohjois-Karjalan puolelta ympärivuotinen kuormitustarkkailu onnistui Vapo Oy;n Kirkkosuolla kahdella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaallisten soiden kuormituslaskennasta on käytetty lisäksi Pohjois-Savon virallisia kuormitusasemia Hirsisuota, Kevatussuota, Konnunsuota, Konttimäenalussuota, ja Multaharjunsuota. Kurkisuolla ja Kuivastensuolla kuormitustarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittauksen ongelmien takia. Laskeutusaltaallisten tuotantopinta-alojen kuormituslaskentaan ei käytetty Pohjois-Savon virallisista kuormitusasemista Tiirinsuota. Tiirinsuolla todennäköisesti kaivuutyöt aiheuttivat keskikesällä merkittävän kuormituslisän, minkä takia tuloksia käytettiin vain Tiirinsuon omaan kuormituslaskentaan. Pohjois-Savosta laskeutusaltaiden kuormituslaskennassa oli lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleet Ahmonsuo, Koivusuo, Korholansuo ja Ruokosuo. Pohjois-Karjalasta pintavalutuskenttien kuormituskeskiarvon laskennassa oli Kirkkosuon molemmat pintavalutuskentät. Pintavalutuskenttien ominaiskuorma laskennassa käytettiin myös Pohjois-Savosta kaikkia virallisia kuormitusasemia, joilla on pintavalutuskenttä eli Kevatussuota, Konnunsuota sekä Multaharjunsuota. Kuivastensuon pintavalutuskentän tarkkailu epäonnistui vuonna 2012 virtaamamittausten ongelmien takia. Pintavalutuskentällisten soiden kuormituslaskennassa käytettiin lisäksi ympärivuotisessa tarkkailussa olleita Ahmonsuota, Koivusuota, Rikkasuota sekä Ruokosuota. Korholansuon ja Liittosuon ympärivuotisia pintavalutuskenttiä ei käytetty muiden soiden kuormituslaskennassa suuren fosforin ominaiskuormituksen takia. Pintavalutuskentät ovat vielä uusia, joten tuloksia käytettiin vain näiden tuotantoalueiden omassa kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentillä, joilla oli tehon tarkkailu, mutta joilta ei voitu laskea kuormituksia puutteellisten virtaamatietojen takia, kuormituksen laskennassa käytettiin hyväksi pintavalutuskentällä todettuja pitoisuusreduktioita (ks luku 4). Reduktiot huomioitiin laskeutusaltaallisten soiden ominaiskuormista sen jakson osalta, jolloin pintavalutus oli käynnissä (koko vuosi/tuotannonaikainen). 28

29 Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn ha kg/v kg/v kg/v kg/v Iiksensuo Kirkkosuo Kyyrönsuo 201, Linnansuo Linnunsuo 111, Mekrijärvensuo 498, Mäkelänsuo 39, Puohtiinsuo 75, Rauansuo 59, Suurisuo Teerisuo 20, Teyrisuo 71, Tuohtaansuo Valkeasuo 907, Yhteensä PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012 Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho () eri ainepitoisuuksien vähentämisessä vuonna 2012 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +- merkkinen, on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukon lopussa on tehon kaikkien havaintokertojen keskiarvo (= havainto ka) sekä kaikkien havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos (= pitoisuus ka). 29

30 Kirkkosuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

31 Kirkkosuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

32 Linnansuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

33 Mekrijärvensuo PVK1 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

34 Mekrijärvensuo PVK2 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

35 Puohtiinsuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

36 Rauansuo imeytyskenttä Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Suurisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

37 Teyrisuo PVK Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK3 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

38 Tuohtaansuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo PVK5 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

39 Tuohtaansuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Tuohtaansuo kosteikko Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

40 Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä Valkeasuo PVK4 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka Valkeasuo PVK6 Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

41 Valkeasuo ruokohelpi Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe havainto ka pitoisuus ka

42 5.VIRTAVESITARKKAILU IIKSENSUO Sijainti Iiksensuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueella ja siellä Iiksenjoen valuma-alueeseen kuuluvalla Reto-ojan valuma-alueella (vesistöalue 4.363, pinta-ala 26 km 2, järvisyys 0 ). Reto-oja laskee Iiksenjokeen, jonka valuma-alueen koko joen laskiessa Pielisjokeen on 177 km 2. Iiksensuo on Joensuussa. Kuvassa ovat vuoden 2013 tarkkailuohjelmaan kuuluneet virtavesiasemat. 42

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Puhelutiedot

Puhelutiedot Puhelutiedot 1.1.215-3.5.215 12 Soitetut1 Hoidetut1 Soitetut2 Hoidetut2 Soitetut3 Hoidetut3 Soitetut4 Hoidetut4 Soitetut5 Hoidetut5 Siilaisen ta 9 997 4 652 7 54 4 626 1 8 4 967 8 17 4 36 6 485 4 54 Niinivaaran

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu 1 / 1 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS LÄHETE 29.1.214 Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

DRAGMOSSENIN (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 DRAGMOSSENIN (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

TERVON KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN JAKSOYHTEENVETO TAMMI-KESÄKUULTA 2015

TERVON KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN JAKSOYHTEENVETO TAMMI-KESÄKUULTA 2015 1 / 3 Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen 72210 TERVO C 776 4.9.2015 Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Tervon kunta/pekka Puranen, Esko Tossavainen Tervon ympäristölautakunta/ilkka Pursiainen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 36/07/2 Dnro Psy-2004-y-127 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Ritasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Ilmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä

Ilmaston kehitys Jokioisilla ja Sodankylässä Ilmaston kehitys Jokioisilla 1928.01 2007.07 ja Sodankylässä 1901.01 2007.07 Yhteensä 128 graafia Mauri Timonen 22.08.2007 DATA: JOKIOISTEN ILMASTOMITTAUKSET: JOKIO.ILM JOKIO.CLF JOKIO.MEO JOKIO.CPT Alkuperäinen

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot