OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

Transkriptio

1 OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

2

3 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET Valumat Veden laatu ja tehon tarkkailu Ominaiskuormitukset Vuosipäästöt VESISTÖTARKKAILU Vesistöalueen kuvaus Vesistötarkkailun tulokset YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Jakosuon kemikalointiaseman päästö- ja tehon tarkkailun tulokset Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4 2

5 1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun ( ) pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt kirjeellä nro 1191A026/111. Olhavanjoelle on laadittu myös uusi turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille , mutta se on vielä viimeistelyvaiheessa. Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Vasikkasuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 154/2014/1 ja Jakosuon turvetuotantoalueelle lupapäätöksen 155/2014/1. Jakosuon lupa ei ole lainvoimainen. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. Vuonna 2015 päästö- ja tehon tarkkailua tehtiin Jakosuolla. Lisäksi tehtiin vuosittain toistuva Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailu, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2015 ( ) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 4,4 C, mikä on 1,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kesä- ja heinäkuuta lukuun ottamatta kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä eron oltua suurimmillaan helmi-maaliskuussa 4,6 7,1 C (kuva 1). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 725 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten 52 % tavanomaista suurempi. Erityisen sateisia kuukausia olivat tammi-, kesä- ja syyskuu. Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Oulunsalossa tarkkailukaudella 2015 sekä jaksolla (Ilmatieteen laitos 2015). 3 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Jakosuolla tuotettiin jyrsinturvetta kokoojavaunulla. Pumppaus aloitettiin 7.5. ja lopetettiin Tuotantoa oli 44 päivänä aikavälillä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin huhti-syyskuussa. Uuden pintavalutuskentän penkkoja tehtiin maalishuhtikuun vaihteessa. Sadanta jaksolla oli 211 mm.

6 4 PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 2015 oli 355 ha, josta 340 ha oli tuotannossa ja 15 ha poistunut tuotannosta (kuva 2). Jälkikäytössä oli 73 ha. Tuotantopinta-ala on pienentynyt vuodesta 2011 lähtien. Jakosuolla 97 ha:n alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 95 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 163 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. 2 Kuva 2 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Olhavanjoen valuma-alueella vuosina PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 5.1 Valumat Kesällä 2014 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa kemikalointiasemalla. Näytteet otettiin kemikalointiaseman (kem1) ala- ja yläpuolelta kahden viikon välein ja purkautuvaa vesimäärää tarkkailtiin tuotantokaudella jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2. Taulukossa 1 on esitetty Jakosuon kemikalointiaseman kesän ja syksyn valumat. Jakosuon kesän keskivaluma (25 l/s km 2 ) oli samaa tasoa kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin, mutta selvästi suurempi kuin edellisvuosina Jakosuolla.

7 Taulukko 1 Jakosuon kemikalointiaseman ja Vasikkasuon pintavalutuskentän keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, kem1, 2015 kesä , , , virt. arvioitu ves.mallista Jakosuo, kem1, 2015 syksy koko jakson virtaama arvioitu ves.mallista Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kem-suot kesä 23 3, (n=4) Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen suot 2015 (n=88) kesä 22 3,0 154 Jakosuo, kem1, 2014 kesä ,5 0,1 37 Jakosuo, kem1, 2013 kesä ,0 0,2 30 Jakosuo, kem1, ) kesä ,8 0,8 94 Jakosuo, kem1, 2011 kesä ,1 0,0 37 Jakosuo, kem1, 2010 kesä ,0 77 1) Kem1 virt.mittaus ei toiminut, valuma laskettu Jakosuon pvk:n tiedoilla. 5.2 Veden laatu ja tehon tarkkailu Taulukossa 2 on esitetty kesän ja syksyn keskimääräinen valumaveden laatu Jakosuon kemikalointiasemalla. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta määritettiin kolme kertaa kesällä. Jakosuon veden laatu oli pääosin parempi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailluilla turvetuotantoalueilla. Vain ammoniumtypen osuudet olivat kemikalointiaseman jälkeen suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Jakosuon kemikalointiasemalta lähtevän veden ph vaihteli välillä 3,4 6,6 (ks. liite 2.1). Kesän keskimääräinen COD Mn -arvo 3,7 mg/l oli kemikaloinnin myötä erittäin alhainen. Kesän kokonaisfosforipitoisuudet olivat pieniä vaihdellen välillä 6,0 10 µg/l, mutta otetun näytteen korkea pitoisuus 88 µg/l nosti kesän keskiarvoa. Kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuudet olivat tyypillisellä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tasolla. Rautaa vedessä oli verrattain vähän. Verrattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia aiempiin tarkkailuvuosiin, huomataan että pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon. Vuonna 2015 lähtevä vesi oli keskimäärin happamampaa kuin aiempina vuosina, mutta vastaavasti COD Mn -arvot ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat pienempiä. Eroja selittää osaltaan kemikalointiin liittyvien toimenpiteiden vaihtelevuus.

8 Taulukko 2 Jakosuon kemikalointiaseman valumaveden keskimääräinen laatu kesällä Tarkkailu Jakso n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1, 2015 kesä 9 4,9 3,7 17 4, ,0 Jakosuo, kem1, 2015 syksy 3 4, ,7 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kem-suot 2015 (kohdemäärä =4) kesä 35 5, Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen suot 2015 (kohdemäärä = 106) kesä 917 6, ,1 Jakosuo, kem1, 2014 kesä 9 6,4 4,7 15 3, ,4 Jakosuo, kem1, 2013 kesä 9 6,6 6, ,8 Jakosuo, kem1, 2012 kesä 6 6, Jakosuo, kem1, 2011 kesä 10 5,8 7,9 49 3, ,7 Jakosuo, kem1, 2010 kesä 9 5,7 4,8 17 7, ,2 Jakosuon ympäristölupamääräyksen mukaan kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä on saavutettava vuosi-keskiarvona ilmaistuna seuraavat pitoisuudet: kiintoaine enintään 7 mg/l, kokonaisfosfori enintään 40 µg/l ja kokonaistyppi enintään µg/l. Pitoisuudet lasketaan kemikaloinnista lähtevästä vedestä sulan maan aikaisena keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Vuonna 2015 sulan maan aikaiset kemikaloinnista lähtevän veden keskiarvopitoisuudet olivat: kiintoaine 6,3 mg/l, kokonaisfosfori 16 µg/l ja kokonaistyppi µg/l. Lupaehto siis täyttyi. Kemikalointi paransi lähtevän veden laatua nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta (taulukko 3). Tehokkaimmin poistui fosforia: % ja vielä tehokkaammin fosfaattifosforia: 97 %. Raudasta poistui 74 % ja myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) poistoteho oli korkea sekä kesällä että syksyllä: %. Kiintoainetta poistui kohtuullisesti (29 55 %), mutta typestä poistui vain %. Lähtevän veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet eivät kuitenkaan olleet korkeita. Kemiallinen käsittely laskee yleensä veden ph:ta, ja näin kävi myös Jakosuolla (ks. liite 2.2). Tulokset olivat pitkälti edellisvuosien kaltaisia.

9 Taulukko 3 5 Jakosuon kemikalointiaseman tehon tarkkailutulokset kesällä ja syksyllä Harmaalla korostettu = reduktio positiivinen. Vertailuna mukana myös edelliskesien reduktioprosentit. COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kesä (n=8) Kemikalointiaseman yläpuoli 9, Kemikalointiaseman alapuoli 3,4 18 4, ,9 Erotus 5, , ,0 Teho % Syksy (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli Kemikalointiaseman alapuoli 7, ,6 Erotus ,1 Teho % Kesä 2014 Teho %(n=8) Kesä 2013 Teho %(n=9) Kesä 2012 Teho %(n=5) Kesä 2011 Teho %(n=4) Kesä 2010 Teho %(n=4) Ominaispäästöt Jakosuon kemikalointiaseman kesän ja syksyn ominaispäästöt 2015 on esitetty taulukossa 4. Jakosuon tuotantokauden COD Mn -, fosfori- ja rautaominaispäästöt olivat pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin, mutta kiintoaineominaispäästöt olivat suurempia. Kokonaistyppiominaispäästöissä ei ollut suurta eroa keskimääräiseen. Ominaispäästöt olivat pääosin suurempia kuin edelliskesinä mikä johtui sateisen sään aiheuttamasta lähtevän veden suuresta määrästä. Taulukko 4 Jakosuon ja Vasikkasuon ominaispäästöt kesällä Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Jakso COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jakosuo, kem1, 2015 kesä 107 0,30 0, , ,00 9,2 200 Jakosuo, kem1, 2015 syksy 272 1, , Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kesä 190 1,17 0, ,98 5, ,83 8,4 187 kem-suot 2015 (n=4) Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen suot 2015 (n=87) kesä 581 0,84 0, ,14 2, , Jakosuo, kem1, 2014 kesä 34 0,10 0,02 6,2 0,40 1,3 7,2 25 0,00 2,5 18 Jakosuo, kem1, 2013 kesä 42 0,17 0,12 7,9 0,68 5, ,03 4,4 38 Jakosuo, kem1, ) kesä 257 0,89 0, ,03 3, , Jakosuo, kem1, 2011 kesä 74 0,36 0, ,80 3, ,22 6,8 8,0 Jakosuo, kem1, 2010 kesä 56 0,18 0, , , ) Virtaama arvioitu.

10 5.4 Vuosipäästöt Vuosipäästöjen laskennassa kesän ja syksyn osalta käytettiin Jakosuon kemiallisen käsittelyn tuotantoalan omia ominaispäästöjä. Muiden vuodenaikojen ja alojen osalta Jakosuon ja Vasikkasuon päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (taulukko 5). 6 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2016). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 8,5 28 0,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä , , Syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,4 74 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa 6. Kuormittava pinta-ala ei sisällä jälkikäytössä olevaa alaa. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat kg/a COD Mn, 101 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 46 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat sateisesta vuodesta johtuen fosforia lukuun ottamatta edellisvuosien ( ) keskimääräistä tasoa suuremmat. Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava tarkkailumäärien erot: esim. vuonna 2015 Vasikkasuo ei ollut tarkkailussa, minkä vuoksi sen vuosipäästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla.

11 7 Taulukko 6 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella tarkkailukaudella 2015 ( ). Suo Pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt yhteensä COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vasikkasuo Ka VESISTÖTARKKAILU 6.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys 0,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Paskajoki on pintavesityypiltään pieni turvemaiden joki (Pt). Sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvä. Vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella vesistöä ei luokiteltu lainkaan, ja toisella kaudella luokittelu perustuu ekologian osalta suppeaan aineistoon. Kemiallinen tila on määritelty asiantuntija-arviona (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ). Kaihuanjärvi on hyvin lyhytviipymäinen järvi (Lv). Sen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvä. Ensimmäisellä suunnittelukaudella vesistöä ei luokiteltu lainkaan. Kemiallinen tila on toisella suunnittelukaudella määritelty asiantuntija-arviona. Ekologisen tilan luokitteluaineiston laajuus ei ole tiedossa (ympäristöhallinnon Herttatietokanta ). Olhavanjoki on keskisuuri turvemaiden joki (Kt). Sen ekologinen tila on kummallakin luokittelukaudella määritelty tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Ekologinen luokittelu perustuu suppeaan aineistoon ja kemiallinen tila on arvioitu asiantuntija-arviona (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ). Ympäristöhallinto on määritellyt Paskajoen ja Kaihuanjärven fysikaalis-kemiallinen vedenlaadun huonoksi ja Olhavanjoen fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tyydyttäväksi. Luokitusta selittää ennen kaikkea vesistöistä mitattu kokonaisfosforin määrä. Paskajoen

12 ja Kaihuanjärven biologinen tila on määritelty tyydyttäväksi ja Olhavanjoen biologinen tila hyväksi, mutta fosforin määrän perusteella ekologinen tila laski kaikkien vesistöjen kohdalla yhden luokan biologisen luokittelun tulokseen verrattuna (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 2015) on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa ja laskeumaa) noin 10 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin pistekuormituksesta, johon myös turvetuotanto sisältyy (kuva 3). Vesistöalueen kokonaisfosforin vähennystarpeeksi on määritelty prosenttia. Kokonaistypen vähennystarvetta ei ole. 8 Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinne- ja kiintoainekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken. Kuvassa on myös luonnonhuuhtouman ja ravinteuiden kohdalla myös laskeuman arvioidut määrät. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015). 6.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 2015 vesistötarkkailu toteutettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit (ETRS89) Paskajoki, Pa Kaihuanjärvi, Ka Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 2015 tarkkailutulokset liitteessä 3 sekä yhteenveto vuosien tuloksista liitteessä 4. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta ovat liitteessä 5 (viisi havaintokertaa). Keväällä Paskajoen happitilanne oli tyydyttävä hapen kyllästysasteen oltua 67 %. Kaihuanjärvessä happitilanne oli hyvä (kyll.% 80). Molempien havaintopaikkojen vesi sähkönjohtavuuden arvot olivat matalia. Paskajoen vesi oli tummempaa kuvaten runsashu-

13 muksisuutta, samoin kuin COD Mn -arvo. Myös Paskajoen ravinnepitoisuudet olivat korkeampia ilmentäen rehevyyttä. Kaihuanjärven väri- ja COD Mn -arvot kuvasivat humuksisuutta. Kaihuanjärven typpipitoisuus oli matala kuvaten karuutta ja fosforipitoisuus kuvasi rehevyyttä. Alueen maaperässä on luontaisesti poikkeuksellisen paljon fosforia mikä nostaa pitoisuuksia. Molempien näytepisteiden rautapitoisuudet olivat tyypillisellä suovaltaisten valuma-alueiden tasolla. Kiintoainepitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Heinä- ja syyskuussa Kaihuanjärven happitilanne oli välttävä/tyydyttävä (kyll. % 66) ja veden ph oli lievästi hapan (6,6 6,8). Paskajoen happitilanne oli tyydyttävällä/hyvällä tasolla (kyll. % 75 80) ja ph välillä 7,0 7,1. Sähkönjohtavuudet olivat molemmilla pisteillä luonnonvesille tavanomaisella tasolla siten, että Paskajoessa ne olivat hieman korkeampia. Vesi oli molemmilla pisteillä hyvin tummaa kuvaten runsashumuksisuutta samoin kuin COD Mn -arvot. Vesi oli molemmilla pisteillä rauta- ja fosforipitoista. Fosforipitoisuudet kuvasivat erittäin rehevää vesistöä ja typpipitoisuudet rehevää vesistöä. Kiintoainepitoisuudet olivat hieman koholla. Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa välttävä ja Kaihuanjärvessä hyvä (liite 3). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli heinäkuun näytteenottokerralla rehevällä tasolla (20 µg/l) ja syyskuussa lievästi rehevällä tasolla (6,4 µg/l). Kuvassa 4 on verrattu Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneen valumaveden ja purkuvesistön vedenlaatua. Huhtikuun näytekerralla Jakosuo ei ollut vielä tarkkailussa. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä- ja syyskuussa lähteneessä vedessä oli pieni kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja myös ravinne- sekä kiintoainepitoisuudet olivat matalia. Kaikki pitoisuudet olivat purkuvesistön tasoa alhaisempia. COD Mn :n ja fosforin kohdalla ero purkuvesistöön oli suuri. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ottamissa Olhavanjoen alaosan (rautatiesilta) näytteissä (liite 5) happitilanne oli maaliskuussa hyvä ja muina näytteenottoajankohtina erinomainen. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosallakin varsin suuria, mutta pienempiä kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Typpipitoisuuksissa ei ollut suuria eroja, mutta nekin olivat joen alaosalla yleisesti hieman pienempiä. Kemiallisessa hapenkulutuksessa ja kiintoaine- sekä rautapitoisuuksissa ei ilmennyt suuria eroja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttaman vedenlaatutarkkailun ja turvetuotannon vesistötarkkailun tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, sillä näytteenoton ajankohdat poikkesivat selvästi toisistaan. 9

14 10 Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneen veden laatu vastaavaan aikaan v Päästötarkkailunäytteitä ei otettu huhtikuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (kuvat 5 ja 6). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Paskajoen keväinen happitilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 2003 hapetonta ja kevättalvella 2004 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 2010 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Avovesikauden COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina ja myös vuonna 2015 mitattiin edellisvuosia korkeampia arvoja. Myös kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon eikä selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet usein selvästi koholla Paskajoessa. Vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Paskajoen avovesikauden aikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus mikä johtunee osaltaan Jakosuon valumavesien kemikaloinnoista joka laskee pitoisuuksia. Myös keväiset fosforipitoisuudet ovat olleet viime vuosina laskussa. Kaihuanjärvessäkin fosforipitoisuudet ovat olleet usein keväisin korkeimmillaan. Paskajoen typpipitoisuudet ovat olleet yleensä korkeimmillaan kevättalvella, ja pitoi-

15 suusvaihtelut ovat olleet suuria. Myös Kaihuanjärven typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon ollen yleensä korkeimmillaan kevättalvella. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet molemmilla havaintopaikoilla selvästi korkeimmillaan kevättalvella, jolloin pitoisuusvaihtelut ovat olleet varsin suuria. Myös kevättalven rautapitoisuuksissa on suuria eroja vuosien välillä. 11 Kuva 5 Paskajoen veden laatu vuosina Kevättalvella n=1 ja kesällä pääosin n=2.

16 12 Kuva 6 Kaihuanjärven veden laatu vuosina Kevättalvella n=1 ja kesällä pääosin n=2. Kuvassa 7 on esitetty Paskajoen ja Kaihuanjärven keskimääräiset COD Mn -arvot ja ravinne- sekä kiintoainepitoisuudet vuosina siltä osin kun näytteitä on otettu (ks. liite 4). Paskajoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat suuremmat kuin Kaihuanjärvessä, mutta kiintoainepitoisuudet ovat pienemmät, samoin kuin COD Mn -arvot jonka osalta erot ovat kuitenkin varsin pieniä.

17 13 Kuva 7 Paskajoen ja Kaihuanjärven keskimääräinen veden laatu vuosina siltä osin kuin näytteitä on otettu. Paskajoen näytemäärä 75 kpl ja Kaihuanjärven 78 kpl. Kaihuanjärvestä määritetään a-klorofyllipitoisuus kesän näytekierroksilla. Pitoisuus on vaihdellut enimmäkseen rehevällä tasolla µg/l (kuva 8). Kehityssuunta on lievästi laskeva, mutta pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon. Kuva 8 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 2008 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 2008) mukaan kemiallisen käsittelyn

18 vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä YHTEENVETO 8 VIITTEET Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vuonna 2015 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 355 ha, josta 340 ha oli tuotannossa ja 15 ha poistunut tuotannosta. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 2015 Jakosuon kemikalointiasemalla. Lisäksi tarkkailtiin vesienkäsittelyrakenteen tehoa ja mitattiin suolta purkautuvaa vesimäärää. Jakosuon kesän keskivaluma (25 l/s km 2 ) oli samaa tasoa kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla keskimäärin, mutta selvästi suurempi kuin edellisvuosina Jakosuolla. Jakosuon veden laatu oli pääosin parempi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailluilla turvetuotantoalueilla. COD Mn -arvot ja fosforipitoisuudet olivat pieniä. Jakosuon ympäristölupamääräyksessä on asetettu enimmäispitoisuuksia lähtevälle vedelle. Vuonna 2015 pitoisuudet olivat alle lupaehdon enimmäispitoisuuksien. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat kg/a COD Mn, 101 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat noin 46 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat sateisesta vuodesta johtuen fosforia lukuun ottamatta edellisvuosien ( ) keskimääräistä tasoa suuremmat. Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä yleisesti melko suuria. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on hyvin tummaa ja rautapitoista, ja fosforia on vesissä runsaasti koska alueen maaperässä sitä luontaisesti poikkeuksellisen paljon. Veden happitilanne vaihteli pääosin tyydyttävästä hyvään. Paskajoen kesäaikaisissa fosforipitoisuuksissa on havaittavissa 2000-luvun alkupuolelta lähtien laskeva suuntaus. Kaihuanjärven ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia. Kaihuanjärven ravinnepitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisempia kuin Paskajoessa. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä- ja syyskuussa 2015 lähteneen veden COD Mn -arvot ja ravinne- sekä kiintoainepitoisuudet olivat selvästi purkuvesistön tasoa alhaisempia. Ilmatieteen laitos Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (2015). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma Raportteja /2015. Pöyry Environment Oy (2008). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina Pöyry Finland Oy Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailusuunnitelma Pöyry Finland Oy Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v

19 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. 15

20 Vasikkasuo ( Pa! Jakosuo ( Ka! Olhavanjoen vesistöalue km ( Vesistötarkkailun havaintopaikka! Liite 1. Olhavanjoen vesistöalue

21 Liite 2.1 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v Kohde: Jakosuo, kem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: Vesistöalue: Projekti: 16X Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 130,0 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Ejkel Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 mp ,4 6,0 6, , kem1 mp ,7 2,7 9,0 6, , , ,3 0, , kem1 mp ,9 2,3 8, , ,0 20, , , kem1 mp ,1 2,1 7,0 3, , , ,1 0, , kem1 mp ,6 3,0 6, , ,0 15, , ,3 14 0,0 3,0 8,7 6 kem1 mp ,5 2,8 9,0 4, , , , ,2 0, , kem1 mp ,7 2,9 7, , ,0 13, , ,8 17 0,0 6, kem1 mp ,3 2, , ,0-0,0 0, ,1 7, kem1 mp ,6 9, , ,5-7,0 0, , kem1 mp ,3 8, , ,5 42, , kem1 mp ,8 6, , , , la , , , KESÄ keskiarvo 4,9 3,7 17 4, ,0 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,3 0, , keskihajonta 1,0 2,4 27 1, , ,1 Nettokuormitus g/ha d 0 9,2 200 SYKSY keskiarvo 4, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 1,6 7, ,1 Nettokuormitus g/ha d 0, Lisätiedot: Pinnankorkeuden mittaus tunnin välein, joten näytteenottajan ja mittarin havaitsemassa datassa voi olla eroja Omavalvontanäyte, rankkasade Noin 3 l/s vettä menee mittapadon alta Noin 3 l/s vettä menee mittapadon alta Noin 1 l/s vettä menee mittapadon alta Noin 5 l/s vettä menee mittapadon alta Padottaa, vesipinnat samalla tasolla. Kemikalointi ei käynnissä , , virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Omavalvontanäyte : ph 3,8, COD Mn 8 mg/l, kok.p 16 µg/l, kok.n 1500 µg/l, kiintoaine 10 mg/l, = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. sulfaatti 50 mg/l, sähkönjohtavus 19 ms/m

22 Jakosuo kem1 Liite 2.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 160 näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 2015 pitoisuus 2015 µg/l 140 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 2500 Kokonaistyppi g/ha/d , ,5 1, , ,0 0 0 kuormitus 2015 pitoisuus 2015 kuormitus 2015 pitoisuus 2015

23 Liite 2.2 Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v Kohde: Jakosuo, kem1 teho Vesien käsittekem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Kunta: Ii Purkuvesistö:Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: 16X Koordinaatit: yp: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Kem yp 1 kem1 yp ,0 3, kem1 yp ,1 3, , kem1 yp , kem1 yp ,7 3, , kem1 yp , kem1 yp , , kem1 yp , kem1 yp , kem1 yp , , kem1 yp , Keskiarvo KESÄ 6,1 9, KESÄ Keskiarvo SYKSY 6, SYKSY Kem ap 1 kem1 ap ,7 2,7 9,0 6, ,0 2 kem1 ap ,9 2,3 8, ,6 3 kem1 ap ,1 2,1 7,0 3, ,4 4 kem1 mp ,6 3,0 6, ,9 5 kem1 mp ,5 2,8 9,0 4, ,4 6 kem1 mp ,7 2,9 7, ,3 7 kem1 mp ,3 2, ,9 8 kem1 mp ,6 9, ,9 9 kem1 mp ,3 8, ,0 10 kem1 mp ,8 6, ,2 Keskiarvo KESÄ 5,1 3,4 18 4, ,9 Keskiarvo SYKSY 3,6 7, ,6 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

24 Jakosuo, kem1 teho Liite 2.2 reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l Reduktio % kem1 yp kem1 ap reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % kem1 yp kem1 ap Reduktio % kem1 yp kem1 ap

25 Liite 3 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- väri COD Mn kok.p kok.n NH 4 -N Fe a-kloro- kiinto- fek. näkö- kok. syv tila joht. fylli aine kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml m m Kaihuanjärvi 0,9 0, ,5 1, ,1 0,6 1, Paskajoki 0,9 0,3 9,7 67 5,6 3, ,8 0,6 1, Kaihuanjärvi 0,6 17 6,4 66 6,6 4, , ,7 13 0,4 1, Paskajoki 0,2 13 7,9 75 7,0 8, , ,3 0, Kaihuanjärvi 0,5 14 6,8 66 6,8 6, ,4 12 0,2 0, Paskajoki 0,1 8,2 9,4 80 7,1 7, ,7 0,3 1,0 * Näytesyvyys 0-1 m.

26 Liite 4.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100ml Paskajoki Kevättalvi 77/ , , ,5 6, , ,3 6, , , , , , , , , , ,0 3, , , , ,2 5, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 2, , ,6 8, , ,2 3, , ,2 9, , ,6 3, ,8 keskiarvo 73 6, ,0 Paskajoki Kesä ,4 9, , , , ,2 8, , , ,9 6, ,1 8, , , ,8 6, , ,0 7, , ,2 9, , ,0 8, , , , ,6 7, , , , , , , ,1 9, , ,9 7, , , , , , , , , ,7 > , , , , ,1 8, ,0 570 keskiarvo 83 7, ,8 150

27 Liite 4.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/100ml Kaihuanjärvi Kevättalvi , , ,6 8, , ,0 5, , , , , , , , , , ,0 4, , , , ,2 5, ,3 1) ,5 6, , ,5 8, , , , , , ,5 7, , , , , , ,1 3, , ,5 7, , ,5 7, ,6 7, , ,5 1, ,1 keskiarvo 49 6,4 9, ,8 Kaihuanjärvi Kesä , , ,2 6, , ,3 7, , ,1 6, ,5 4, ,3 6, , ,2 6, , , , ,9 4, ,0 4, ,2 5, , , ,1 9, , , ,4 8,0 237, , , ,6 5, , ,2 6, , ,2 6, , ,0 5, , , ,7 4, , ,2 6, , ,1 6, ,4 6, ,0 6,5 297, , ,1 6, , ,3 7, < ,9 5,4 < ,3 7, < , ,7 5, keskiarvo 81 7,1 6, , ) Vettä jään alla vain 10 cm

28 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 5 (Ympäristöhallinnon OIVA tietopalvelu, Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri COD Mn Rauta Kiintoaine Sameus Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4 0,2 11,4 78 6,4 0,36 6, ,8 9, ,4 1,4 12,7 90 5,8 0,07 2, ,0 3, ,4 12,1 9,7 91 7,1 0,41 6, , ,4 9,5 10,5 92 7,0 0,33 5, , , ,4 0,9 13,3 93 6,9 0,31 5, , Keskiarvo ,6 0,3 5, ,

29 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Päiväys Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta Ystävällisin terveisin Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu Vapo Oy, Oulu Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö