OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

Transkriptio

1 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1817

2 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 i TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Olavi Pusa, ympäristönhoidon agrologi (AMK) Satu Ojala, FM limnologi Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILUN TULOKSET VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA VESISTÖTARKKAILU VESISTÖALUEEN KUVAUS TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILUN TULOKSET VEDEN LAADUN KEHITYS TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ VEDENLAATUTULOSTEN VERTAILU LASKENNALLINEN ARVIO PITOISUUSVAIKUTUKSISTA VIITTEET... 4 LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sekä vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 215 Liite 4. Veden laatu joen vesistöalueen alaosalla v vuosikeskiarvoina Liite 5. Mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy

3 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos 216 Kuvat: Ahma ympäristö Oy ii

4 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 YHTEENVETO Kesällä 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden päästötarkkailua toteutettiin 15 turvetuotantoalueella, joista 14 oli tuotannossa ja yksi jälkihoitovaiheessa. Itäsuolla, Korentosuolla, Pehkeensuolla, Isosuolla, Miehonsuolla, Kanasuolla ja Tunturisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Niskansuolla, Haarasuolla, Kapustasuolla, Latvasuolla ja Hautasuolla. Petäikönsuo oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. 11 turvetuotantoalueella tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vuonna 215 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha ja tuotannosta poistunut 31 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Jälkikäytössä oli 584,9 ha ja valmistelematonta aluetta oli 3 ha. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 olivat yhteensä kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 275 kg/a fosforia, 9 57 kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat edellisvuotta jonkin verran suurempia, kokonaisfosforin osalta nettovuosipäästöt pienenivät 5 % vuoteen 214 verrattuna. Vuonna 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä joen sivujoissa vesi oli pääasiassa tummaa sekä rauta- ja ravinnepitoista. Edellisvuoden tapaan Kutujoen vesi oli monelta osin varsin hyvälaatuista verrattuna muihin joen alaosan sivujokien tarkkailupisteisiin. Aiempien vuosien tavoin Sanginjoki ja Muhosjoki olivat tarkkailun kattavista suurista sivujoista pääosin rehevimmät. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, nitraattinitriittitypen ja kokonaisfosforin suhteen parempilaatuista verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli lievästi huonompaa. Tarkkailusoiden purkuvedet olivat osin laadultaan myös parempia kuin turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistötarkkailupisteiden vedenlaatu. Tarkkailusoiden valumavesien laadussa oli kuitenkin sekä suokohtaista että ajallista vaihtelua. Turvetuotantoalueet eivät aiheuttaneet pitoisuuslisäysarvion perusteella vuonna 215 merkittävää ravinne- ja rehevyystason nousua sivujoissa, koska turvetuotannon päästöjen laskennalliset vaikutukset joen alaosan vesistöihin jäivät arvion mukaan suhteellisen pieniksi. Suurimmat vaikutukset olivat havaittavissa sivujoissa. joen suualueella turvetuotannon kuormitusvaikutusta ei tarkastelun perusteella havaittu. 1

5 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta JOHDANTO joen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 215 Ahma ympäristö Oy. Päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Tarkkailu toteutettiin joen vesistöalueen alaosan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 213). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman antamallaan päätöksellä (POPELY(347/7.l213). Tarkkailuohjelman sisältämät suot on esitetty taulukossa 1-1. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 216a), jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä otos tuotantovaiheen ympärivuotisia tarkkailukohteita, jotka edustavat eri vesienkäsittelymenetelmiä ja jakaantuvat maantieteellisesti riittävän laajalle alueelle. joen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. joen yhteistarkkailu ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu raportoidaan erikseen Pöyry Finland Oy:n toimesta. joen vesistöalueella toteutetaan kalataloudellista yhteistarkkailua Pöyry Finland Oy:n vuonna 214 laatiman ohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 214). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 72/ , Ohjelman mukaisesti vuosien tuloksista laaditaan suppea väliraportti vuoden 217 toukokuussa. 2

6 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 1-1. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Laskureitti Isosuo, Vaala Vapo Oy laskuoja Isonsuonpuro Hyrynpuro - Ala- Parttuaisenpuro-Välijoki Keskijärvi Kankaanjoki Alajärvi - joki Itäsuo Vapo Oy laskuoja Utosjoki - joki Korentosuo Vapo Oy laskuoja Itäoja Sanginjärvi Sanginjoki - joki Niskansuo Vapo Oy / laskuoja Kutujoki - joki Pehkeensuo Vapo Oy Utosjoki - joki Pelsonsuo (lohkot 1-9) Vapo Oy Muhosjoki joki Tunturisuo Vapo Oy laskuoja Tunturioja Poikajoki Muhosjoki - joki Turvesuo Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki joki Miehonsuo I Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Miehonsuo II Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Haarasuo Turveruukki Oy Koivujoki Sanginjoki - joki Kanasuo Turveruukki Oy laskuoja metsäoja - joki Latvasuo Turveruukki Oy laskuoja - Utosjoki - joki Kapustasuo Turveruukki Oy metsäoja Naamankajoki - joki Petäikönsuo Turveruukki Oy Kangasoja - Kangasjoki - Muhosjoki - joki Hautasuo Turveruukki Oy laskuoja - Murhioja - Sanginjoki - joki (lohkot 12-14) Karppilansuo S. Kinnunen laskuoja Utosjoki joki Ruostesuo Keisarintienturve Ky Poikajoki Muhosjoki - joki

7 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 215 ( ) Ilmatieteen laitoksen nsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 4,4 C, joka oli 1,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä elo-, syys- ja lokakuussa 215 oli tavanomaista huomattavasti lämpimämpi. Tammikuussa 215 oli hieman tavanomaista kylmempi ja helmikuusta kesäkuuhun 215 oli tavanomaista kylmempi. Heinä- ja elokuussa lämpötila oli tavanomaista lämpimämpi. Tuotantokaudella (toukokuusta syyskuuhun 215) lämpötila oli tavanomainen. (Kuva 2-1.) 4 Kuva 2-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat nsalossa (lähde: Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden 215 kokonaissademäärä oli 725 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma nsalossa on 477 mm, eli tarkkailukausi oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä maalis-, ja elokuussa 215 satoi tavanomaista enemmän. Tammi- ja kesäkuussa 215 satoi yli kaksi ja puolikertaisesti, touko- ja syyskuussa 215 lähes kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa 215 sadanta oli tavanomaista vähäisempää. Tuotantokaudella (toukokuusta syyskuuhun 215) oli huomattavasti tavanomaista sateisempaa. Tuolloin sademäärä oli noin 85mm, eli noin 32mm enemmän kuin toukokuusta syyskuuhun keskimäärin. (Kuva 2-2.)

8 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 2-2. Kuukausittaiset sademäärät nsalossa (lähde: Ilmatieteenlaitos). joen suulla Merikoskessa (F = km2) tarkkailukauden keskivirtaama (399 m3/s) oli selvästi vertailujakson keskimääräistä virtaamaa (265 m3/s) korkeampi. Vuoden vaihteessa virtaama oli pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Helmikuusta lokakuuhun virtaama oli tavanomaista suurempi. (Taulukko 2-1 ja kuva 2-3). Taulukko 2-1. joen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 215 sekä vertailujaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). joki, Merikoski m 3 /s MQ MQ V-IX NQ HQ

9 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 2-3. joen (Merikoski) virtaamat sekä vertailujaksolla (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha ja tuotannosta poistunut 31 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Jälkikäytössä oli 584,9 ha ja valmistelematonta aluetta oli 3 ha. Kesällä 215 joen alaosan alueella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua toteutettiin 15 turvetuotantoalueella, joista 14 oli tuotannossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (taulukko 3-1). Itäsuo, Korentosuo, ja Pehkeensuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216a). Vuonna 213 samalla Miehonojan valuma-alueella sijaitsevien n Energia -konserniin kuuluvien toimintojen, joihin myös Turveruukin Miehonsuot ja Turvesuot kuuluvat, tarkkailut yhdistettiin samaan tarkkailuohjelmaan. Tällä tavoin pyrittiin poistamaan päällekkäisyyksiä samoissa analyyseissä ja samanaikaisissa näytteenotoissa. Läjitysalueen tarkkailua toteutetaan siis edelleen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (analyysit, tarkkailupisteet ja näytteenottotiheydet). Miehon alueen tarkkailutulokset raportoidaan lyhyesti vuosittain joen alaosan turvetarkkailuraportissa. Laaja tulosten analysointi tehdään joen alaosan turvetuotannon tarkkailuraportissa niinä vuosina, jolloin alueella toteutetaan laajaa tarkkailua (215 ja 219). Miehonsuo I:n turvetuotantoalueen päästötarkkailutulokset raportoidaan myös Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Miehonsuo I:n tulokset otetaan mukaan vuosipäästöjen laskennassa käytettävien ominaiskuormituslukujen laskentaan. Tässä raportissa käsitellään Haarasuon, Hautasuon, Isosuon, Kanasuon, Kapustasuon, Latvasuon, Niskansuon, Tunturisuon ja Petäikönsuon kesäaikaiset päästötarkkailutulokset.

10 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Näistä Isosuo, Kanasuo ja Tunturisuo ovat ympärivuotisen tarkkailun kohteita ja Petäikönsuolla on siirrytty jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Tarkkailuohjelmassa tässä raportissa käsitellyistä soista vain Isosuo on merkattu ympärivuotiseksi kohteeksi ja Petäikönsuolla olisi tullut ohjelman mukaan suorittaa tehostettua päästötarkkailua vuoteen 218 asti. Muilta osin joen alaosan turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 215 tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukko 3-1. Taulukko 3-1. Tarkkailusoiden lupatilanne Luvanhaltija Suo Tarkkailtu vuonna Lupanro Lupapäätös annettu pvm Huom 215 Päästörajat Iijoen pääuoma 215 PSYL/PSAVI VHO KHO Turveruukki Oy Turvesuo Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo II Lupaprosessissa Turveruukki Oy Haarasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kanasuo x 157/214/ Tarkkailu uuden luvan mukaan, Sovelletaan alkaen. mutta aloitettu kesken kauden. Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kapustasuo x 11/214/ Turveruukki Oy Petäikönsuo jh 19/12/1 13/252/ Tuotanto päättynyt, lupaprosessissa ph-raja. Tulokset raportoitu erikseen ELY:lle. Turveruukki Oy Hautasuo x Lupaprosessissa, 215 tarkkailtu osa, lohkot Vapo Oy Isosuo, Vaala x 93/7/2 8/716/ Levossa, ei tuotantoa vuonna 215 Ei päästörajoja Vapo Oy Itäsuo x 71/9/ Ei päästörajoja Vapo Oy Korentosuo x 67/5/ Ei päästörajoja Vapo Oy Niskansuo x 7/6/2 7/78/ Noudatetaan vanhaa lupaa kunnes Ei päästörajoja uusi päätös tulee Vapo Oy Pehkeensuo x 7/9/ Ei päästörajoja Vapo Oy Pelsonsuo (lohkot 1-9) 4/215/ Lupa: Pelsonsuon Ei päästörajoja turvetuotantoalueen lohkojen 1 9 jälkihoitotoimien vahvistaminen. Tuotanto päättynyt Vapo Oy Tunturisuo x 83/4.8/ Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten muuttamiseksi ja vireillä olevan laajennushakemuksen muutos vireillä AVI:ssa, laitettu vireille Ei päästörajoja x = tehostettu päästötarkkailu, s = suppea päästötarkkailu, jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Huom! Miehonsuot ja Turvesuo kuuluvat erilliseen Miehon alueen ohjelmaan. Poikkeustilanäytteitä (omavalvonta) vuonna 215 otettiin Tunturisuolta, Haarasuolta, Kanasuolta, Kapustasuolta, Latvasuolta (pvk1 ja pvk2), Petäikönsuolta ja Isosuolta yhteensä 16 kpl. Näytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2. Tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Isosuolla oli poikkeustilanne , jolloin osa vesistä meni ylivuotopadon kautta. Ko. jaksolle laskettiin kuormitus ylivuotopadolta otetun näytteen ( ) ja arvioidun vesimäärän perusteella. Poikkeustilannekuormitus otettiin huomioon päästölaskennassa. Tunturisuolla kemikalointi oli poissa käytöstä jaksolla Ajalla annosteluruuvissa oli teknisiä ongelmia ja kemikalointi oli poissa käytöstä noin yhden vuorokauden ajan. Edellä mainitut kemikaloinnin häiriöt ko. ajanjaksoina eivät selvästi näy analyysituloksissa vedenlaadun huonontumisena aseman alapuolisella pisteellä näytteenottokierroksella kemikalointiaseman pumppu oli viallinen ja vettä virtasi takaisin pumppausaltaaseen. Vian johdosta aseman yläpuolisen näytteen vedenlaatu oli hetkellisesti varsinkin raudan, ph:n, sulfaattipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden suhteen selvästi huonompilaatuista kuin muina aikoina.

11 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-2. joen alaosan päästötarkkailusuot kesällä 215 (la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, kem=kemikalointi). Turvetuotantoalue Tarkkailu -kohde Tuottaja Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Haarasuo pvk1 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Hautasuo la12 Turveruukki Oy Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Isosuo pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kanasuo pvk1 Turveruukki Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kapustasuo pvk1 Turveruukki Oy Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Latvasuo pvk1 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Latvasuo pvk2 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Niskansuo pvk1 Vapo Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Niskansuo pvk2 Vapo Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Tunturisuo kem1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Miehonsuo (Pöyry) la1 Turveruukki Oy Ympärivuotinen tarkkailu Korentosuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Itäsuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Pehkeensuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo la1 Turveruukki Oy Jälkihoitovaiheen tarkkailu 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa on esitetty joen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt vuonna 215. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat esitetty liitteessä 2. joen alaosan tuotantosoilla kesän 215 keskimääräinen valuma oli 24 l/s km2, joka oli Pohjois- Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräistä valumaa suurempi (22 l/s km2) (taulukko 3-3). Kesä 215 oli edellisvuotta sateisempi, joka näkyi myös turvetuotantoalueiden valumien kasvuna. Valumissa oli joen alaosan alueella jonkin verran vaihtelua turvetuotantoalueiden välillä. Virtaamia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon virtaamamittauksessa esiintyneet ongelmat ja joissain tapauksissa virtaamamittauksen puuttuminen kokonaan.

12 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Näissä tapauksissa valumat on arvioitu osalle kesäjakson ajasta tai koko kesäjaksolle käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja. Näitä kohteita ei ole sisällytetty keskiarvoihin. Niskansuon pvk1:n virtaamamittauslaitteistossa oli teknisiä ongelmia toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Pvk2:n virtaamamittaus oli epäluotettavaa lähes koko tarkkailujakson ajan, ja siksi sen kohdalla on käytetty pvk1:n tietoja. Kapustasuolla virtaamamittari asennettiin tuotantokauden alussa väärään paikkaan ja siitä syystä valumat arvioitiin asti. Taulukko 3-3. joen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 215 (Mq=keskivaluma, Nq=minimivaluma, Hq=maksimivaluma). Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom. käsittely valuma-alue ha l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1** pvk1 29, , ja valumatiedot SYKE:n vesistömallista Niskansuo pvk2** pvk2 29, ,21 59 Käytetty pvk1:n tietoja. Haarasuo pvk ,2 86 Kapustasuo pvk , tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä Latvasuo pvk1 pvk ,81 75 Latvasuo pvk2 pvk Kanasuo** pvk , Valumatiedot koko tarkkailujaksolle vesistömallista Isosuo Vaala pvk , poikkeustilanteen aikainen ylivuotopadon vesimäärä lisätty. Itäsuo (Pöyry) pvk ,4 89 Korentosuo (Pöyry) pvk ,82 56 Pehkeensuo (Pöyry) pvk ,75 93 Kemikalointi Tunturisuo kem Laskeutusaltaalliset suot Hautasuo la , Miehonsuo la , Keskiarvot Kaikki suot (n=11) 24 6,3 24 Pintavalutuskentälliset suot (n=11) 18 5,56 83 Laskeutusaltaalliset suot (n=2) 32 4, Kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) joen tuotantosuot 214 (n=6) 6,3,85 51 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=9)* 22 3,2 154 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo** la ,1 49 * mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta ** ei mukana keskiarvoissa, virtaama pääosin tai kokonaan arvioitu

13 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Turvetuotantoalueiden valumavesien ph:n kesäaikaiset keskiarvot vaihtelivat välillä 5,84 6,86. Valumavedet olivat pääosin lievästi happamia (Taulukko 3-4) ja tuotantovaiheen soista veden ph oli alhaisin Latvasuolla (pvk1). Jälkihoitovaiheessa olevalla Petäikönsuolla veden ph-keskiarvo oli 5,52. Turvetuotantoalueiden kesäaikaisissa valumavesissä oli keskimäärin 6,3 4 mgo2/l happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Tunturisuon CODMn-pitoisuudet olivat tarkkailusoista viime vuoden tapaan alhaisimmat ja Kanasuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksissa oli erittäin suurta vaihtelua soiden välillä. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Keskimäärin pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Kapustasuolla ja suurimmat laskeutusaltaallisella Hautasuolla. Kokonaistyppipitoisuuksissa oli myös erittäin suurta vaihtelua tuotantoalueiden välillä. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät Latvasuolla (pvk2). Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Hautasuolla. Keskimääräiset rautapitoisuudet olivat niin ikään pienimmät Latvasuolla (pvk2) ja suurimmat Kanasuolla. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin alhaisin Latvasuolla (pvk2) ja korkein Hautasuolla. Hautasuolla kiintoaineen, raudan, kokonaisravinteiden ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuden korkeaan keskiarvoon vaikutti suuresti tarkkailukierros, jolloin patorakenteen alaputkessa oli tukos. Tukos poistettiin, mutta pitkästä varoajasta huolimatta vesi oli näytteenottajan havaintojen mukaan näytteenottohetkellä sameaa. Analyysitulokset vahvistavat havainnon. Jos kyseistä tarkkailukierrosta ei oteta keskiarvoissa huomioon, keskiarvot kesältä ovat seuraavanlaiset: kiintoaine 9,7 mg/l, kokonaistyppi 1479 µg/l, ammoniumtyppi 62 µg/l, kokonaisfosfori 7 µg/l, fosfaattifosfori 38 µg/l ja rauta 4845 µg/l. Varsinkin kiintoaineen suhteen pitoisuuskeskiarvo on hyvää luokkaa laskeutusaltaalliselle kohteelle. Ko. kierroksen tuloksia ei otettu huomioon päästölaskennassa. Kanasuolla kiintoaineen pitoisuuden korkeaan kesäaikaiseen keskiarvoon vaikutti erityisesti 1.7. (27 mg/l), (6 mg/l) ja (5 mg/l) otetut näytteet. Käyttötarkkailutiedoista, näytteenottajan havainnoista tai muista konsultille toimitetuista tiedoista ei selvinnyt syytä suurille pitoisuuksille näillä näytteenottokerroilla. Jos näitä kolmea tarkkailukertaa ei oteta huomioon, kesäaikaiseksi keskiarvoksi tulee 7,7 mg/l (n=6), joka on hieman yli kolmasosa varsinaisesta pitoisuuskeskiarvosta, mutta silti korkein verrattuna muihin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvoihin. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, nitraatti-nitriittitypen ja kokonaisfosforin suhteen parempilaatuista verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli lievästi huonompaa.

14 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-4. joen alaosan päästötarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu kesällä 215 (n =näytteiden lukumäärä). Suo n ph Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe kpl mg/l mgo2/l µgn/l µg/l µgn/l µgp/l µgp/l µg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1 9 6,48 4, ,4 151 Niskansuo pvk2 9 6,53 3, , Haarasuo 11 6,7 2, ,5 134 Kapustasuo 1 6,33 6, ,2 882 Latvasuo pvk1 1 5,84 2, ,8 22 4,2 193 Latvasuo pvk2 11 6,36 2, ,9 5, 19 2,4 455 Kanasuo 9 6, , Isosuo Vaala 9 6,49 4, Itäsuo (Pöyry) 1 6,57 5, Korentosuo (Pöyry) 12 6,4 3, Pehkeensuo (Pöyry) 1 6,86 3, Kemikalointi Tunturisuo 9 5,91 8,4 6, Laskeutusallas Hautasuo 9 6, Miehonsuo (Pöyry) 1 6, keskiarvot kaikki suot (n=14) 6, pintavalutuskentälliset suot (n=11) 6,44 5, laskeutusaltaalliset suot (n=2) 6, kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) 5,91 8,4 6, joen tarkkailusuot 214 (n=6) 6,62 5, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) 6,29 8, KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Petäikönsuo 9 5, ) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Taulukossa 3-5 on esitetty joen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 215 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta vuoteen 212 asti on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu.

15 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-5. joen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Brutto Netto Vesien- Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1* pvk ,99,64,26,1 8,7 42 9,5,4 Niskansuo pvk2* pvk ,84,14,25,2 9,5 35 6,4,3 Haarasuo pvk ,15,23,25,4 6,8 17 5,6,6 Kapustasuo pvk ,3,66,48,2,4 6,2 61 1,4, Latvasuo pvk1 pvk ,9,1,4,3,2 6,5 28 1,3, Latvasuo pvk2 pvk ,1,6,74,3 6,3 46,, Kanasuo* pvk ,29,6 1,15, ,4,79 Isosuo Vaala pvk ,36,37,88, ,3,65 Itäsuo (Pöyry) pvk ,62,32,65, ,8,42 Korentosuo (Pöyry) pvk ,8,9,66,29, ,1,1 Pehkeensuo (Pöyry) pvk ,,36 2,13,32, ,3,5 Kemikalointi Tunturisuo kem ,36 1,29 3,65, ,78 Laskeutusallas Hautasuo la ,6,62 2,21, ,46 Miehonsuo (Pöyry) la ,48 2,7,53, ,5, Keskiarvot kaikki suot (n=11) ,8,75,91, ,52 pintavalutuskentälliset suot (n=8) ,3,54,45, ,1,16 laskeutusaltaalliset suot (n=2) ,4 1,35 1,37, ,86 kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) ,36 1,29 3,65, ,78 joen tuotantosuot 214 (n=6) ,5,66,24,28, ,6,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=89) ,2 1,14,84, ,45 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo la ,36 183,83 7,9,8 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta * ei huomioida keskiarvoissa

16 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta joen alaosan turvetuotantoalueiden ominaispäästöjä tarkastellessa kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) bruttopäästöt olivat suurimmat tuotannossa olevalla Hautasuolla. Kokonaisfosforin ja -typen osalta sekä bruttopäästöt että nettopäästöt olivat suurimmat Tunturisuolla. Myös kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt olivat suurimmat Tunturisuolla. joen alaosan alueen tuotantovaiheen turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen, epäorgaanisten ravinteiden ja raudan osalta pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Nettopäästöt taas olivat kautta linjan suurempia kuin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. (Taulukko 3-5.) 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin ympärivuotisesti kuudella ja tuotantoaikaisesti viidellä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vesienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 3-6 ja 3-7. Vesienkäsittely vähensi keskimääräisesti eniten kiintoainetta (n. 62 %) sekä fosfaattifosforia (49 %). Kokonaisravinteita kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä ja joidenkin soiden kohdalla huuhtoutumista tapahtui. Happea kuluttavan aineksen (CODMn) osalta keskimääräinen reduktio oli melko alhaista tasoa. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laatu. Mikäli vesienkäsittelyyn tuleva vesi on jo laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia.

17 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-6. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantoalueiden osalta, joissa tehon tarkkailua tehtiin ympäri vuoden tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä) (Pöyry Finland Oy 216). n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo Vaala (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli ,7 Reduktio % kevät pvk yläpuoli pvk alapuoli ,5 Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli ,8 Reduktio % syksy pvk yläpuoli ,7 pvk alapuoli ,3 Reduktio % Itäsuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli ,2 Reduktio % kevät pvk yläpuoli , ,2 pvk alapuoli , ,9 Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli ,3 Reduktio % syksy pvk yläpuoli pvk alapuoli ,8 Reduktio % Korentosuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli ,2 pvk alapuoli ,4 Reduktio % kevät pvk yläpuoli , ,2 pvk alapuoli , 37 4, 13 41,9 Reduktio % kesä rhk yläpuoli rhk alapuoli , ,4 Reduktio % syksy pvk yläpuoli pvk alapuoli ,4 Reduktio %

18 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-6 jatkuu. n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pehkeensuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli , ,3 Reduktio % kevät pvk yläpuoli , ,3 pvk alapuoli , Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli ,2 Reduktio % syksy pvk yläpuoli ,3 pvk alapuoli ,8 Reduktio % Tunturisuo (kem1) talvi kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli 1 3, Reduktio % kevät kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli 6 7, ,7 Reduktio % kesä kemikalointiaseman yläpuoli 8 8, kemikalointiaseman alapuoli 8 6, ,4 Reduktio % syksy kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli 2 3, ,4 Reduktio % Kanasuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli Reduktio % kevät pvk yläpuoli ,1 pvk alapuoli ,2 Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli , Reduktio % syksy pvk yläpuoli pvk alapuoli ,1 Reduktio %

19 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-7. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tuotantoaikaisen tehon tarkkailusta vuonna 215 (n = näytteiden lukumäärä). n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Niskansuo (pvk1) kevät pvk yläpuoli , ,6 pvk alapuoli ,9 7, ,8 Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli , ,3 Reduktio % Niskansuo (pvk2) kevät pvk yläpuoli , ,6 pvk alapuoli , , , Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli , ,1 Reduktio % Haarasuo (pvk1) kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli , ,6 Reduktio % Latvasuo (pvk1) kesä pvk yläpuoli ,9 pvk alapuoli ,2 51 6, ,1 Reduktio % Latvasuo (pvk2) kesä pvk yläpuoli 3 8,4 19 7, ,4 pvk alapuoli , , 6, , Reduktio %

20 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 215 on esitetty taulukossa 4-1. Turvetuotantoalueiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 67 kg/d kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 1,6 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 158 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,53 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä sekä 131 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat pääosin selvästi suuremmat kuin vuonna 214. Vain kokonaisfosforin nettopäästöt olivat pienemmät kuin edellisvuonna. 17

21 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-1. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 215. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut auma- pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. alueet yht. kiintoaine Kok.N kok.p CODMn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy Itäsuo Vapo Oy ,8 11 6,8 1,3,7 43 5,5,63,5 Keisarinsuo-Timonsuo Vapo Oy/Timoni Oy Korentosuo Vapo Oy ,5 1,5,5 58 3,7,59,2 Pehkeensuo Vapo Oy ,7 1,6,6 49 7,4,39,1 Pelsonsuo Vapo Oy Tunturisuo Vapo Oy ,4, ,96,18 Niskansuo Vapo Oy ,8 41 2,2,4,2 15 1,5,13,1 Niskansuo Vapo Oy ,3, ,7,72,4 Isosuo, Vaala Vapo Oy ,9,7,5 19 2,1,31,4 Petäikönsuo Turveruukki Oy ,8, ,96,1 Miehonsuo I Turveruukki Oy , ,6, ,87,3 Turvesuo* Turveruukki Oy ,9 4, ,8,8 72 8,8,93,5 Kapustasuo Turveruukki Oy , 87 6,3,6,2 12 5,3,12, Kanasuo Turveruukki Oy , ,9 1,3,6 46 4,9,4,2 Haarasuo Turveruukki Oy , ,6 1,7,4 45 2,9,94,1 Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1,9 25 1,6,3,1 9 1,3,9, Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 3,1 96 4,1,9,3 41 2,7,13, Hautasuo Turveruukki Oy ,2 23 6,9 2,7,5 28 6, 2,22,3 Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy Karppilansuo S. Kinnunen ,8 2,8,6 37 8,7 2,22,4 Ruostesuo A. Haataja Ky ,1,4,2 14 1,5,12,1 Tuotantosuot yhteensä , ,53 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä , , , ,4, , ,3, , ,84 * Turvesuon kuormitus laskettu käyttäen Pohjois-Pohjanmaan alueen kosteikollisten tuotantosoiden ominaiskuormituskeskiarvoja (Pöyry Finland 216).

22 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta joen alaosan vuosipäästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4-2). Taulukko 4-2. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216a). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , , Syksy , , vuosi kg/ha/a , ,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi , 21 17, Kevät , , Kesä , ,4 9,2 78 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,4 12 6,3 6,8 49 Kuntoonpanosuot Talvi , , Kevät , , Kesä , ,6 8,7 72 Syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,5 29,2 6,4 23 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 4-3. Vuositasolla joen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 275 kg/a fosforia, 9 57 kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat yleisesti ottaen edellisvuotta hieman suurempia, mutta kokonaisfosforin osalta nettovuosipäästöt pienenivät 5 % vuoteen 214 verrattuna. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet.

23 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuvassa 4-1 on esitetty joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt, turvetuotannon kokonaispinta-alat ja Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina joen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Pöyry Finland Oy:n laatimassa joen alaosan yhteistarkkailuraportissa.

24 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-3. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 ( ). (Pöyry Finland Oy 216a) Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy E Itäsuo Vapo Oy ,8 19 K Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy E Korentosuo Vapo Oy K , Pehkeensuo Vapo Oy K , Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy E Tunturisuo Vapo Oy K Niskansuo (KAI) Vapo Oy ,8 41 E , Niskansuo (KAI) Vapo Oy K Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy K , Petäikönsuo Turveruukki Oy J Miehonsuo I Turveruukki Oy K , Turvesuo Turveruukki Oy ,9 92 E Kapustasuo Turveruukki Oy K Kanasuo Turveruukki Oy K Haarasuo Turveruukki Oy K Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 25 E , , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 96 K , Hautasuo (osa) Turveruukki Oy K Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy E Karppilansuo S.Kinnunen E Ruostesuo A.Haataja E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä

25 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 4-1. joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan päästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina

26 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistöalueen kuvaus joen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 3 2 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993). Alueen ylärajana on järven luusua ja alarajana Merikoski joen suulla. Koko joen vesistöalueen pinta-ala on 22 8 km2, josta tarkkailualueen osuus on noin 13 %. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. 23 Kuva 5-1. joen alaosan pintavesien ekologinen tila (lähde: joen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29). joen vesistö on maamme toiseksi suurin vesivoiman tuottaja. joessa on nykyään seitsemän voimalaitosta: Merikoski, Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä. Lisäksi Utosjoen suulla on yksi pienehkö voimalaitos. Voimatalous vaikuttaa olennaisesti joen luonteeseen ja muihin käyttömuotoihin. Säännöstelyyn liittyvä vedenkorkeuden vaihtelu sekä kalan kulun estyminen ovat voimatalouden haitoista keskeisimmät. Vuonna 23 valmistunut Merikosken kalatie mahdollistaa vaelluskalojen nousun jokeen Montan voimalaitospadolle asti ja kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään parantamaan joen soveltuvuutta lohikalojen lisääntymiselle. joen pääuoman Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitoksiin suunniteltiin kalatiet. joen kalateiden suunnittelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja se aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla vuosina ja saatiin valmiiksi vuonna 211.

27 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta joen toinen keskeinen käyttömuoto on vedenhankinta. n kaupunki ja Kemira Oyj ottavat raakavetensä suurimmaksi osaksi joesta Merikosken yläpuolelta. Muita joen käyttömuotoja ovat mm. virkistyskäyttö, kalastus, matkailu ja vesiliikenne. Vesistöä alueella kuormittavat pääsääntöisesti yksi jätevedenpuhdistamo (Vaala), kalankasvatus ja turvetuotanto sekä alueen maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. joen ja järven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimus vuosille allekirjoitettiin ssa. Sopimuksen tarkoituksena on vähentää haittoja, jotka aiheutuvat järven säännöstelystä ja Fortum Oyj:n omistamien vesivoimalaitosten käytöstä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Toteutettavat hankkeet tukevat mm. joen virkistyskäytön, kalatalouden ja matkailun kehittämistä. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. Sanginjoen pääuoma on pituudeltaan noin 66 km ja joen alaosa on koskinen. Sanginjoen veden laatua heikentää ajoittain happaman maaperän ojituksista johtuvat happamuuspiikit ja joen tilaa pyrittiin parantamaan EUprojektissa Kaupunki ja vesi - Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus SaKu ( Projekti saatiin päätökseen vuoden 211 lopussa. Muhosjoki ja sen sivujoki Poikajoki sijaitsevat ns. Muhosmuodostuman alueella, jolle ovat tyypillisiä eroosiolaaksot vanhoine mutkaisine jokiuomineen. Muhosjoki on potentiaalista lohikalojen poikastuotanto- ja lisääntymisaluetta, joten joella aloitettiin lohikalojen elinympäristön parantamiseen tähtäävä kalataloudellinen kunnostus kesällä 27 (Laine 28). Muhosjoen kalataloudellinen kunnostus (n. 1 ha) saatiin päätökseen vuonna 28. Kutujoki on myös yksi potentiaalisimmista vaelluskalojen lisääntymisalueista joella, mutta joki kärsii toistuvista hyydeongelmista. Veden alijäähtymistä on pyritty estämään vuosina 26 ja 27 tehdyillä virtavesikunnostuksilla (Laine 28) ja Kainuun ympäristökeskuksen suorittamat joen kunnostustyöt päättyivät vuonna 28. Kutujoella ei ole tämän jälkeen tehty kalataloudellista kunnostusta. järven luusuassa Iso-Kauvansaaren alueella aloitettiin vuonna 29 virtavesialueen kalataloudellinen kunnostus, jota jatkettiin poikastuotantoalueiden, suojapaikkojen ja syvänteiden osalta vielä keväällä 21. Utosjoessa laajat perkaukset ovat heikentäneet joen tilaa merkittävästi. Utosjoen kalataloudellinen kunnostus saatiin valmiiksi vuonna 214. Kalataloudellinen kunnostuksen paransi huomattavasti joen rakenteellista tilaa ja loi näin edellytykset hyvän tilan saavuttamiselle. Ekologisen tilan luokittelussa joen keski- ja yläosa on luokiteltu hyväksi ja joen alaosa tyydyttäväksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Pintavesityypiltään joki on erittäin suuri kangasmaiden joki ja se on nimetty voimakkaasti muutetuksi, koska se on lähes kokonaan allastettu sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Näin ollen hyvää tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle (voimatalous). joen alaosan sivujoista Sanginjoen tila on arvioitu tyydyttäväksi, kun taas Muhosjoen ja Utosjoen ekologinen tila on 2. kaudella parantunut tyydyttävästä hyväksi. joen pääuoman kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta ) 5.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta ja alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden vaikutusta veden laatuun turvetuotantoalueiden lähialueella. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Ahma ympäristö Oy. Vuonna 215 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa.

28 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun neljältä näytepisteeltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Alueellisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä oli vuonna 215 kaksikymmentäkaksi kappaletta, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua. joen yhteistarkkailuun ovat kuuluneet havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, OIVA-tietopalvelussa nimellä Muhosjoki alapää) ovat olleet yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Tässä raportissa on tarkasteltu tuloksia myös Kutujokisuulla pisteeltä vuodelta 215. Muhosjokisuun piste (Mu) poistettiin joen alaosan yhteistarkkailuohjelmasta ohjelman päivityksen yhteydessä. Päivitetty ohjelma hyväksyttiin (POPELY-1152/214) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Lisäksi tähän raporttiin on otettu Miehon alueen (Turvesuo, Miehonsuo I ja II) alapuolinen vesistöpiste P4 sekä soveltuvin osin ympäristöhallinnon tarkkailupisteet. Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja muut raportissa käytetyt havaintopisteet sekä niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 5-1. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Taulukko 5-1. Vesistötarkkailun havaintopisteet sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vuosittainen tarkkailu Vesistöalue Turvetuotantoalue Muhosjoki, Vilmikko Mu Pelsonsuo, Hanhineva, Petäikönsuo Utosjoki 83-tien silta Ut Itäsuo Kutujoki, keskiosa Kut Niskansuo Sanginjoki, 83-tien San Miehonsuo, Turvesuo silta Alueellinen tarkkailu Kanasuon laskuoja Kanla Kanasuon ap. Sotkajärvi So Kanasuon ap. Sanginjärvi Saj Korentosuon ap. Itäoja Itä Korentosuon ap. Sanginjoki Kivelä San Haarasuon yp. Sanginjoki Aittokylä San Haarasuon ap. Sanginjoki 834-tien San Hautasuon ap. silta Sanginjoki Holtinkylä San Miehonsuo yp., Turvesuo yp., Hautasuo ap. Pilpaoja P2 Pi Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Utosjoki Yli-Utos Ut Itäsuo yp., Latvasuo ap. Utosjoki Autio Ut Pehkeensuo yp., Latvasuo ap. Naamanjoki P1 Na Kapustasuon yp. Naamanjoki P4 Na Kapustasuon ap. Kutujoki KutNi yp Niskansuon yp. Hetejärvi 2 He Niskansuon ap. Hyrynpuro Hyr Isosuon ap.