TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012"

Transkriptio

1 TARKKAILURAPORTTI UEC TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212

2

3 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2 Vesistötarkkailun tulokset v. 212 Liite 3 Päästötarkkailun tulokset v. 212 Liite 4 Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti

4 2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh sähköposti

5 1 JOHDANTO 3 Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 212 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 212 kesällä päästö- ja vesistötarkkailussa oli 12 tuotantovaiheen turvesuota, kolme kuntoonpanosuota ja yksi jälkihoitovaiheen suo. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille , jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 212. Tarkkailu raportoidaan erikseen Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Vuoden 212 keskilämpötilat olivat huhti-lokakuussa lähellä vertailukauden keskilämpötiloja. Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä ja maaliskuu ja marraskuu tavanomaista lämpimämpiä kuukausia. Vuoden keskilämpötila 2,2 C oli,4 astetta pitkänajan keskiarvoa (2,6 C) matalampi (Kuva 1). Tammikuu, maaliskuu ja marras-joulukuu olivat vähäsateisia. Huhti-kesäkuu, elokuu ja etenkin lokakuu olivat sateisia kuukausia. Vuoden sadesumma oli 622 mm, mikä oli 81 mm pitkän ajan keskiarvoa (541 mm) korkeampi. Elokuu oli Pohjois-Suomessa paikoitellen poikkeuksellisen sateinen, mutta Ruukin havaintoasemalla sademäärä oli lähellä tavanomaista. Lämpötila C 2, 1,, -1, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -2, Sadanta mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ruukissa vuonna 212 sekä vertailujaksolla keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä, joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Siikajoen virtaama Länkelän kohdalla (F = 4283 km 2 ) oli tammi-maaliskuussa 212 lähellä tavanomaista tasoa (Kuva 2). Kevään tulvahuippu osui huhti-toukokuun vaihteeseen. Tulvahuipun virtaama oli vuonna 212 noin 398 m 3 /s, kun vuonna 211 maksimivirtaama oli tulvaaikaan noin 26 m 3 /s. Elokuussa 212 koettiin Siikajokialueella poikkeuksellinen

6 4 tulva, kun runsaat sateet nostivat Siikajoen virtaaman lähelle kevättulvan tasoa. Myös loka-marraskuussa esiintyi pienempiä virtaamahuippuja. m3/s Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä vuonna 212 (ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä ) ja vertailujaksolla v keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212). Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä vuosina ja vertailujaksolla olivat seuraavat: MQ (vuosi) 69,3 37,6 39,8 MQ (kesä-syys) 6,3 28,7 26, NQ (kesä-syys) 1,2 5,7 HQ (kesä-syys) 379,6 91,2 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Siikajoen alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kesäaikana 16 turvesuolla, joista 12 oli tuotannossa, kolme kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (Taulukko 2). Lisäksi Kortenevalla toteutettiin vain vesistötarkkailua. Järvinevalla, Kärjenrimpi-Puronrämeellä, Paskonevalla, Saarinevalla sekä kaikilla kuntoonpanosoilla tarkkailu oli ympärivuotista. Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Tahkoneva mp1:llä, Joutennevalla ja Navettarimmellä (KAI) toteutettiin kesäaikaista päästötarkkailua. Lisäksi Tahkoneva mp3:lla ja mp4:llä, Savalonevalla ja Huhtinevalla toteutettiin suppeaa tarkkailua. Varisneva oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Järvineva, Kärjenrimpi-Puronräme pvk1, Saarineva, Hevoskorpi, Mankisenneva ja Sauvasuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Kärjenrimpi-Puronräme pvk1:llä ja pvk2:lla, Navettarimmellä, Paskonevalla, Saarinevalla, Hevoskorvella, Mankisenne-

7 5 valla ja Sauvasuolla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Siikajoen vesistöalueen vuoden 212 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti on esitetty liitekartassa 4. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailua toteutettiin turvetuottajien toimesta. Hevoskorvessa tehtiin tienpohjia maalis-huhtikuussa. Huhtikuussa asennettiin lisäksi mittapato ja kaivettiin eristysojia. Pintavalutuskenttä tehtiin huhti-toukokuussa. Toukokuussa tehtiin laskeutusaltaita ja kaivettiin reuna- ja kokoojaojia. Sarkaojia kaivettiin toukoelokuussa. Lohkoja ruuvattiin elokuusta lähtien. Mankisennevalla aloitettiin ojitustyöt maaliskuussa 212. Pintavalutuskenttien penkereitä tehtiin maalis-toukokuussa ja laskeutusaltaita touko-kesäkuussa. Mittapatoja tehtiin toukokuussa ja pumppaamoja kesäkuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin heinäkuussa ja pintavalutuskenttien penkereitä tiivistettiin syyskuussa. Sauvasuolla kuntoonpano oli aloitettu lokakuussa 21 ja saatiin valmiiksi vuoden 212 aikana. Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 212. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- Tehon Huom. alue tely kesällä tarkkailu Tuotantosuot Isoneva la2 Paavolan Turve Ky la x Huhanneva pvk1 Turveruukki Oy pvk x Huhtineva mp Turveruukki Oy pvk suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk1 Turveruukki Oy pvk x Järvineva pvk1 Turveruukki Oy pvk vuosikuormitustarkkailu Savaloneva mp Turveruukki Oy la suppea tarkkailu Tahkoneva mp1 Turveruukki Oy pvk Tahkoneva mp3 Turveruukki Oy kosteikko suppea tarkkailu Tahkoneva mp4 Turveruukki Oy kosteikko suppea tarkkailu Joutenneva la3 Vapo Oy la Kärjenrimpi-Puronräme pvk1 Vapo Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puronräme pvk2 Vapo Oy pvk x ympärivuotinen Navettarimpi (KAI) kem1 Vapo Oy kem x Paskoneva pvk1 Vapo Oy pvk x ympärivuotinen Saarineva pvk1 Vapo Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanosuot Hevoskorpi pvk1 Turveruukki Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu 3.5. alkaen Mankisenneva pvk1 Vapo Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu alkaen Mankisenneva pvk2 Vapo Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu alkaen Sauvasuo pvk1 Vapo Oy pvk x vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaiheen suot Varisneva la1-2 Vapo Oy la Joutennevaa lukuun ottamatta kaikilla soilla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Suppean tarkkailun kohteilta otettiin näytteet kerran kuukaudessa ja muilta kohteilta kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun vedenlaadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Tahkonevan mp3:n ja mp4:n kuormitus laskettiin Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman perusteella, Navettarimmelle kuormitukset laskettiin vesistömallin valumalla ja Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin Mankisennevan pvk1:n virtaamista. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26).

8 6 Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 212 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, tuotantokunnossa 48 ha, kuntoonpanossa 38 ha ja tuotannosta poistunut 868 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 69 %:lla turvetuotannon kokonaispintaalasta. Vuoden 212 tarkkailukohteista 13:lla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, neljällä kohteella laskeutusaltaat, kahdella kosteikko ja yhdellä kemiallinen käsittely (ks. Taulukko 1) Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 212 ovat taulukossa 2. Joutennevalla sekä Tahkonevan mp3:lla ja mp4:llä ei ollut virtaamamittausta. Navettarimmellä valumana käytettiin vesistömallin antamia arvoja virtaamamittauksen ongelmien vuoksi. Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin Mankisennevan pvk1:n virtaamista. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. Nämä kohteet on sisällytetty keskiarvoihin. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu vesistömallin tai toisen mittauspisteen avulla koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 14,8 l/s km 2 (Taulukko 2). Keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (12,8 l/s km 2 ). Tarkkailukohteiden välillä oli valumissa jonkin verran vaihtelua. Siikajoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskivaluma oli alhaisempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Kuntoonpanokohteiden kesän keskimääräinen valuma (22,5 l/s km 2 ) oli tuotantosoita ja kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteiden kesän keskiarvoa (19,6 l/s km 2 ) suurempi.

9 Taulukko 2 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk ,9,5 75,7 Huhtineva mp ,5 1,5 33,4 Iso-Manninen pvk ,3,3 258,6 Järvineva pvk ,8, 179,4 Tahkoneva mp ,7, 293,4 Kärjenrimpi-Puroräme pvk ,4 1,2 329, Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 311, ,2 3,9 329, Paskoneva pvk , 1,8 173,1 Saarineva pvk1 123, ,9,7 316,7 Laskeutusallas Savaloneva mp ,2,7 254,7 Isoneva la ,3, 25, Joutenneva * la3 ei virtaamamittausta Kosteikko Tahkoneva * mp3 ei virtaamamittausta Tahkoneva * mp4 ei virtaamamittausta Kemiallinen käsittely Navettarimpi * kem ,4 2,8 168,8 koko kesä käytetty vesistömallin valumaa Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=11) 14,8 1, 222,5 Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=9) 15,4 1,1 22,9 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=2) 12,3,4 229,8 Siikajoen tuotantosuot 211 (n=9) 12,8,7 125, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosuot (n=6) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk ,5 1,8 122, Mankisenneva pvk1 138, ,2 1,2 162,3 Mankisenneva * pvk ,6 virtaamat arvioitu Mankisenneva pvk1:n virtaamasta Sauvasuo pvk ,8,8 163,2 Keskiarvot Kaikki kuntoonpanosuot (n=3) 22,5 1,2 149,2 Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 17,3 2,6 93,9 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=11) 19,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la1-2 74, ,8, 934,2 * Ei mukana keskiarvossa Veden laatu Siikajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu on esitetty taulukossa 3. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin kolme kertaa kesässä. Veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Siikajoen soiden ph:n keskiarvo oli 5,4, kun koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskiarvo oli 6,1. Alhaisimmat pharvot mitattiin Isonevalta, jonka ph:n kesän keskiarvo oli vain 3,5. ph oli alle 5 myös Järvinevalla, Kärjenrimpi-Puroräme pvk1:llä, Joutennevalla ja Navettarimmellä. Navettarimmellä ph-tasoon vaikuttaa hapan vesienkäsittelykemikaali. Muilta osin alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, jotka laskevat veden ph:ta. Maape-

10 8 rässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti. ph oli lähimpänä neutraalia Tahkonevan pintavalutuskentän jälkeen mp1:llä ja Savalonevalla. Taulukko 3 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 212 (n = näytteiden lukumäärä). Myös Paskonevan pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä oli paljon fosforia (ka. 124 µg/l) ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn, ka. 78 mg/l). Fosforipitoisuus oli korn ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. Suo kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk1 1 5, , ,2 Huhtineva * mp 4 6, , ,7 suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk1 1 5, , ,3 Järvineva pvk1 1 4, , vuosikuormitustarkkailu Tahkoneva mp1 1 6, , , Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 8 4, vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 9 5, < Paskoneva pvk1 1 5, Saarineva pvk1 8 6, ,8 vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Savaloneva * mp 3 6, ,8 suppea tarkkailu Isoneva la2 1 3, , , Joutenneva 1) * la3 1 4, , Kosteikko Tahkoneva mp3 6 6, , ,4 suppea tarkkailu Tahkoneva * mp4 4 6, ,6 suppea tarkkailu Kemiallinen käsittely Navettarimpi kem1 5 4, Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=11) 5, Pvk-tuotantosuot (n=8) 5, Siikajoen tuotantosuot 211 (n=9) 5, ,8 Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=71) 6, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk1 9 4, ,6 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk1 5 4, ,8 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk2 5 4, ,9 vuosikuormitustarkkailu Sauvasuo pvk1 8 6, vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=4) 4, , Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 4, ,8 Kaikki PPO:n kp-suot (n=14) 5, ,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la ,5 2,9 1 3, ,4 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Ei virtaamaa/näytettä ja Järvinevalla sekä fosforipitoisuudet (keskiarvo 38 µg/l, kesän vaihteluväli µg/l) että COD Mn -arvot (keskiarvo 91 mg/l, kesällä vaihteluväli mg/l) olivat hyvin korkeita. Fosforipitoisuus voi johtua osittain maaperän rautafosfaatista, mutta Järvinevan osalta on myös epäilty, että mittauspaikalle pääsee mahdollisesti purkautumaan ulkopuolisia valumavesiä läheiseltä kaatopaikka-alueelta, mikä voi nostaa fosforin lisäksi happea kuluttavan aineksen pitoisuutta. Järvinevalla fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli suuri jokaisella määrityskerralla (Liite 3.5).

11 9 kea myös Kärjenrimpi-Purorämeen pvk2:lla (ka. 117 µg/l). Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Huhannevalla ja Tahkonevan mp1:llä, ja alhaisimmat COD Mn - pitoisuudet Isonevalla ja Savalonevalla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia. Rautapitoisuudet eivät kuitenkaan olleet Siikajoen alueella keskimäärin merkittävästi Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien soiden tasoa korkeampia. Eniten rautaa oli Navettarimmellä ja Isonevalla (1 44 ja µg/l), ja selvästi vähiten Huhtinevalla (34 µg/l). Typpeä turvesoiden vedessä oli yleisesti melko paljon. Suurimmat pitoisuudet olivat Paskonevalla ja Isonevalla (3 765 ja µg/l) ja pienimmät Huhtinevalla. Epäorgaanisen typen (NO 2+3 -N ja NH 4 -N) pitoisuudet vaihtelivat hyvin paljon. Nitriittinitraattityppeä oli runsaasti Savalonevalla, Tahkonevalla ja Navettarimmellä ja ammoniumtyppeä Isonevalla, Paskonevalla, Saarinevalla ja Järvinevalla. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat paljon soiden välillä. Pitoisuudet olivat pääosin melko pieniä, mutta Isonevan ja Navettarimmen korkeat arvot (44 ja 46 mg/l) nostavat keskiarvoa. Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin Huhtinevalla ja Huhannevalla (1,7 ja 2,2 mg/l). Siikajoen alueen tuotantosoiden kesäaikainen valumavesi oli keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla (Taulukko 3). Vuoteen 211 verrattuna vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. ph on noussut hieman edellisvuodesta, ja COD Mn - sekä fosforipitoisuus ovat laskeneet hieman. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman edellisvuotta korkeampia. Kokonaistyppipitoisuus on vuoden 211 tasolla. Siikajoen kuntoonpanosoiden vedenlaatu oli ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaisravinteiden osalta paras Sauvasuolla (Taulukko 3). Sauvasuon vedenlaatu oli myös Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kuntoonpanosoiden keskimääräistä vedenlaatua parempaa lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka pitoisuus oli Sauvasuolla kuntoonpanokohteista korkein. Hevoskorven ja Mankisennevan ph oli alhainen ja COD Mn -arvot hyvin korkeita. Myös typpipitoisuudet olivat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoilla keskimäärin, mutta fosforipitoisuudet olivat alhaisempia. Myös kiintoainepitoisuudet olivat Hevoskorvella ja Mankisennevalla alhaisia. Siikajoen kuntoonpanokohteiden keskimääräinen vedenlaatu oli heikentynyt edellisvuodesta. Keskiarvot perustuvat kuitenkin vain muutaman suon tuloksiin, ja soiden välinen vaihtelu oli suurta. Jälkihoitovaiheessa olleen Varisnevan valumavesi oli hapanta ja erittäin rautapitoista (Taulukko 3). Myös typpeä oli vedessä melko runsaasti, ja typpi oli lähes kokonaan ammoniummuodossa. Happea kuluttavaa ainesta ja fosforia oli sen sijaan Varisnevan valumavedessä hyvin vähän. Myös kiintoainepitoisuus oli suhteellisen alhainen Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (Taulukko 4). Ominaispäästöt olivat ravinteiden osalta suuret etenkin Järvinevalla, Paskonevalla ja Saarinevalla. Kiintoaineen osalta päästöt olivat suuret etenkin Savalonevalla ja Navettarimmellä. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat suurimmat Paskonevalla ja Saarinevalla. Joutennevalla kesän kuormitukset olivat keskimäärin pienimmät, sillä suolla virtasi vettä vain tulvan aikana elokuun alussa. Joutennevan kuormitus on laskettu tulva-

12 1 ajalle käyttäen vesistömallin valumaa, ja muulle kesälle havaintojen perusteella (ei virtausta eli ei kuormitusta). Kokonaisfosforin osalta netto-ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa alhaisempia myös Huhannevalla, Tahkonevalla, Iso-Mannisella ja Isonevalla. Kokonaistyppipäästöt olivat selvästi muita soita alhaisempia Joutennevan lisäksi Huhannevalla ja Huhtinevalla. Huhannevan ja Huhtinevan alhaisia päästöjä selittää pääosin soiden alhaiset valumat. Huhannevalla ei muodostunut lainkaan kokonaisfosforin ja kiintoaineen nettopäästöjä, sillä bruttopäästöt jäivät taustahuuhtoumaa alhaisemmiksi. Kiintoaineen netto-ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa alhaisempia Huhannevalla, Huhtinevalla, Joutennevalla, Iso- Mannisella ja Tahkonevalla. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat pienimmät Joutennevalla, Huhtinevalla, Huhannevalla ja Isonevalla. Siikajoen alueen tuotantosoiden kesän ominaispäästöt olivat rautaa lukuun ottamatta kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa korkeammat. Päästöt olivat myös selvästi edellisvuotta suuremmat; netto-ominaispäästöt olivat vuoteen 211 verrattuna noin kaksinkertaiset. Kuntoonpanokohteiden COD Mn -ominaispäästöt olivat kaikilla Siikajoen soilla Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kuntoonpanosoiden keskimääräistä tasoa korkeammat (Taulukko 4). Päästöt olivat myös selvästi tuotantosoita suuremmat. Kokonaisfosforin ominaispäästöt olivat puolestaan Pohjois-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa selvästi matalammat Siikajoen soilla. Kokonaistyppipäästöt vaihtelivat soiden välillä, ollen pienimmät Hevoskorvella ja suurimmat Mankisennevalla. Myös kiintoainepäästöissä oli suurta vaihtelua; päästöt olivat pienet Hevoskorvella ja Mankisennevan pvk1:llä ja suuret Sauvasuolla. Siikajoen alueen kuntoonpanosoiden keskimääräiset ominaispäästöt olivat nousseet kaikilta osin edellisvuoden tasosta. Keskiarvot perustuvat kuitenkin vain muutaman suon tuloksiin, ja soiden välinen vaihtelu oli suurta. Jälkihoitovaiheessa olleen Varisnevan ominaispäästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja fosforin osalta pienet. Fosforin nettopäästöjä ei muodostunut lainkaan, bruttopäästöjen jäätyä taustahuuhtoumaa alhaisemmiksi. Kokonaistypen ominaispäästöt olivat puolestaan kaikista Siikajoen soista suurimmat. Myös kiintoainepäästöt olivat suuret. Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 5).

13 Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt n CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. Suo kpl g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT 11 Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk ,1,2 7,,38 3,6 17 4,, 4,, Huhtineva * mp 4 391,81,38 7,8,2,3 3,3 24,72 5,8 16 suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk ,65,18 23, , Järvineva pvk ,4 2,76 3, , vuosikuormitustarkkailu Tahkoneva mp ,34,9 23 5,3 5, , Kärjenrimpi-Puroräme pvk ,67, , , vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puroräme pvk ,79,78 24,7 9, , Paskoneva pvk ,59,48 51, , Saarineva pvk ,17,23 5 1, , vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Savaloneva * mp ,69, ,2 3, , suppea tarkkailu Isoneva la2 1 36,74,2 34, , Joutenneva 1) * la ,18,4 3,2,2,1 5,3 5,12 1,8 44 Kosteikko Tahkoneva 2) * mp3 6 59,53,7 23 2,3 4, , suppea tarkkailu Tahkoneva 2) * mp ,77, ,5 2, , suppea tarkkailu Kemiallinen käsittely Navettarimpi 3) * kem ,37, ,4 6, , Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=9) 737 1,16,6 32 1, , Pvk-tuotantosuot (n=8) 784 1,21,6 32 1, , Siikajoen tuotantosuot 211 (n=8) 452,6,21 2,99 7, , Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=52) 594 1,,4 24 1, , KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk ,13 3 1, , vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk ,17 81,5 54 1, vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva 4) * pvk , , vuosikuormitustarkkailu Sauvasuo pvk , , vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=3) , , , Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 658,6 13,2 49,3 5,1 19 Kaikki PPO:n kp-suot (n=1) 933 4, , JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la ,43,1 14 1, * Ei mukana keskiarvossa. 1) Kuormitus tulvajaksolle arvioitu vesistömallin valuman ja mitatun vedenlaadun perusteella. Muulloin kuormitus arvioitu havaintojen perusteella =. 2) Kuormitus laskettu Tahkonevan pvk:n kesän keskivaluman perusteella. 3) Koko kesäjaksolle kuormitusten laskentaan käytetty vesistömallin valumaa. 4) Virtaamat arvioitu Mankisenneva pvk1:n virtaamista.

14 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto 12 Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , , ,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi , ,5 8,7 25 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,8 1 43,7 7,3 31 Taulukossa 6 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 212. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 212 oli noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,9 kg/d fosforia, 129 kg/d typpeä ja 877 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3,6 kg/d fosforia, 94 kg/d typpeä ja 741 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna.

15 13 Taulukko 6 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 212. (Tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy E 73,11 2,5 13,7 1,6 9,3 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy ,6 64 E 26,5,9 6,2,3,5 4,9 Joutenneva Vapo Oy , 21 6,1 33 K 6,4,1,1 1,7,,1 1,5 Jousineva Vapo Oy E 11,19 4,7 37,13 3,2 31 Konnunsuo (osa) Vapo Oy 9,6 1 E 5,9,1,4 3,5,1,3 3,1 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy S 132,24 6,7 133,18 5,3 128 Varisneva Vapo Oy S 6,4,2 4,6 26, 3,5 22 Kureluijanneva Vapo Oy E 81,12 2,8 14,8 1,8 1 Jyletneva Vapo Oy E 5,11 3,1 3,8 2,2 27 Kivineva Pulkkila Vapo Oy E 177,34 8,9 74,23 6,1 63 Kivineva Pulkkila Vapo Oy E 11,18 4,7 36,12 3,2 3 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K 242,56 7,5 5,45 4,8 4 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K 244,47 12,7 112,38 1,4 13 Paskoneva Vapo Oy K 1,15 4,9 22,13 4,2 2 Saarineva Vapo Oy , K 12,14 5,8 21,9 4,6 17 Sauvasuo Vapo Oy K 41,5 1,5 13,3 1,1 11 Mankisenneva Vapo Oy K 395,34 13,3 18,27 11,4 1 Hourunneva Turveruukki Oy , 37 E 22,3,8 3,9,2,5 2,9 Hourunneva Turveruukki Oy E 35,7 1,7 14,5 1,2 12 Kupukkaneva Turveruukki Oy E 11,2,4 1,9,1,2 1,4 Rahvaanneva Turveruukki Oy E,,,,,,, Savaloneva Turveruukki Oy S/E 75,14 2,9 22,1 1,9 18 Lahnasneva Turveruukki Oy ,3 126 E 76,11 2,6 13,8 1,7 9,7 Peuraneva Turveruukki Oy E 76,11 2,7 13,8 1,7 9,7 Tervasneva Turveruukki Oy E 53,8 1,8 9,3,5 1,2 6,8 Hevoskorpi Turveruukki Oy K 133,1 2,7 6,3,8 2,2 4, Hangasneva Turveruukki Oy E 19,6,5 1,5,2 8,9 Hangasneva Turveruukki Oy E 9,,2,6 5,5,1,4 4,8 Hangasneva Turveruukki Oy , 1, E,6,,,4,,,3 Hukanneva Turveruukki Oy E 123,18 4,3 22,12 2,7 16 Karjoneva Turveruukki Oy E 34,8 2,1 21,5 1,5 18 Paloneva Turveruukki Oy E 83,12 2,9 15,8 1,8 11 Järvineva Turveruukki Oy , 56 K 54,13 1,7 11,12 1,4 9,8 Tahkoneva Turveruukki Oy K 64,4 2,7 14, 1,7 1 Huhanneva Turveruukki Oy E 2,1,1,1 1,1,1, 1, Huhanneva Turveruukki Oy K 25,1,7,4,,4, Huhtineva Turveruukki Oy S 45,9,9 2,7,7,4,8 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 2,3,1,1 1,4,,1 1,2 Iso-Manninen Turveruukki Oy , 133 K 14,9 3, 1,6 2,3 7,1 Jylenneva Turveruukki Oy E 42,6 1,5 7,4,4,9 5,4 Pikarineva Turveruukki Oy ,9 94 E 56,8 2, 9,9,6 1,2 7,2 Honkaneva Turveruukki Oy E 25,4,9 4,4,3,5 3,2 Vesiläisenneva Turveruukki Oy erill. 12,3,7 7,1,2,5 6,3 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 31 E 19,4 1,2 12,3,8 1 Isoneva Paavolan Turve Ky K 17,3 1,6 21,2 1,3 2 Ahmaneva Paavolan Turve Ky E 12,3,8 7,4,2,5 6,5 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä , , Vesistöalue yhteensä , , , , Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1 87 kg/a fosforia, 47 8 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 1 29 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Myös vuosipäästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Päästöjen kasvuun on osaltaan vaikuttanut vuoden 212 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka on nostanut soiden valumia ja kuormitusta (ks. Kuva 3). Taulukossa 8 ja kuvassa 3 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina Vuoden 212 päästöt olivat kaikilta osin suuremmat kuin vuosien päästöt keskimäärin.

16 Taulukko 7 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy E Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy ,6 64 E Joutenneva Vapo Oy , 21 6,1 33 K , Jousineva Vapo Oy E Konnunsuo (osa) Vapo Oy 9,6 1 E , , Navettarimpi (KAI) Vapo Oy S Varisneva Vapo Oy S Kureluijanneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K Saarineva Vapo Oy , K Sauvasuo Vapo Oy K Mankisenneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy , 37 E , Hourunneva Turveruukki Oy E Kupukkaneva Turveruukki Oy E , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy S/E Lahnasneva Turveruukki Oy ,3 126 E Peuraneva Turveruukki Oy E Tervasneva Turveruukki Oy E Hevoskorpi Turveruukki Oy K Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy E , , Hangasneva Turveruukki Oy , 1, E 163, ,3 9,9 7 Hukanneva Turveruukki Oy E Karjoneva Turveruukki Oy E Paloneva Turveruukki Oy E Järvineva Turveruukki Oy , 56 K Tahkoneva Turveruukki Oy K , Huhanneva Turveruukki Oy E , , Huhanneva Turveruukki Oy K Huhtineva Turveruukki Oy S Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 619 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy , 133 K Jylenneva Turveruukki Oy E , Pikarineva Turveruukki Oy ,9 94 E Honkaneva Turveruukki Oy E Vesiläisenneva Turveruukki Oy erill , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 31 E Isoneva Paavolan Turve Ky K Ahmaneva Paavolan Turve Ky E , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Taulukko 8 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a , , , , , , , , , , , , , , ka , ,

17 15 CODMn Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km Kok.P Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 2, ,5 1,, Kok.N Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km , Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km ha Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Siikajoen vesistöalueella Kuva 3 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden bruttovuosipäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Kärjenrimpi-Puronrämeellä, Navettarimmellä, Paskonevalla ja Saarinevalla tarkkailtiin kesällä 212 vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Kärjenrimmen pvk1:llä, Paskonevalla ja Saarinevalla tehoa tarkkailtiin myös muina vuodenaikoina, ja myös niiltä osin tulokset on koottu taulukkoon 9. Tässä raportissa tehon tarkkailua käsitellään kuitenkin vain kesäjakson osalta. Kuntoonpanosoista Sauvasuolla oli tehon tarkkailua ympäri vuoden. Mankisennevalla pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesällä ja syksyllä. Hevoskorven pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin vain syksyllä. Tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 9 ja 1 sekä liitteessä 3.

18 16 Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n= näytteiden lukumäärä. KÄRJENRIMPI-PURONRÄME (pvk1) (KAI) Talvi (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,7 Erotus -1,6-3, Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , Erotus -,4 4,4 14 6, Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, Erotus -, , Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , , Erotus -, , Teho % KÄRJENRIMPI-PURONRÄME (pvk2) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, < Pintavalutuskentän alapuoli 5, < ,7 18 Erotus, ,4 Teho % SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus,1-1 9,8 8, ,2 Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,6 Erotus -,1-6, -5,5-5,, ,4 Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus, -1,3 3,8, , ,8 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -, , Teho %

19 17 PASKONEVA (pvk1) Talvi (n=8) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,6 Erotus -,6-4,1 18 3, Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,4 Erotus -,5 2,, -4, ,6 Teho % ISONEVA (la2) Kesä (n=3) Laskeutusaltaan yläpuoli 4, Laskeutusaltaan alapuoli 3, ,7 Erotus -, Teho % HUHANNEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -, Teho % ISO-MANNINEN (pvk1) Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -, Teho % NAVETTARIMPI (kem1) Kesä (n=5) Kemikalointiaseman yläpuoli 5, Kemikalointiaseman alapuoli 5, Erotus -, Teho %

20 18 Taulukko 1 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 212. n= näytteiden lukumäärä. MANKISENNEVA (pvk1) Kesä (n = 3) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 3, ,6 Erotus -1,8-26 7, Teho % , 2, 98 9 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , Erotus -1, Teho % MANKISENNEVA (pvk2) Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,4 Erotus -1, Teho % Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus -,4 3, Teho % -6,3 4,3 68 7, SAUVASUO (pvk 1) Talvi (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,6 Erotus -, ,2 Teho % -1, , Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,8 Erotus -,2 2, 17, -1 -,5 Teho % -3, , -2,1-7,9 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus,1-2, ,5 Teho % 2, -6, Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,8 Erotus, Teho % 6, HEVOSKORPI (pvk1) Syksy (n = 2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -, Teho % -3,

21 19 Vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrään vesienkäsittelyllä ei pääosin ollut suurta vaikutusta. Kiintoaineen määrää vesienkäsittely yleensä vähensi selvästi. Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuskenttä 1 toimi kesällä hyvin, vaikkakin veden ph laski selvästi. Myös happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä laski pintavalutuskentällä. Pvk2:n teho oli kokonaisuutena huono. Kenttä puhdisti ainoastaan typpeä kohtalaisesti. Kokonaisfosforin pitoisuus oli suurempi kentän alapuolisella pisteellä, ja raudan ja kiintoaineen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Saarinevan pintavalutuskentän teho oli kesäjaksolla kiintoaineen osalta kohtalainen, ja muilta osin huono. Ravinteita ja rautaa kenttä ei juurikaan puhdistanut. Paskonevan pintavalutuskentän teho oli kiintoaineen osalta hyvä, mutta muilta osin huono. Fosforin ja typen reduktiot olivat alhaisia. Isonevan laskeutusallas puhdisti hyvin fosforia ja kiintoainetta. Myös happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli vähemmän altaan alapuolisella pisteellä. Kokonaistypen määrään laskeutusaltaalla ei ollut vaikutusta, ja rautaa oli runsaasti sekä laskeutusaltaan ylä- että alapuolella. Huhannevan pintavalutuskentällä veden ph laski melko paljon, mutta kenttä pidätti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta erittäin hyvin. Iso-Mannisen pintavalutuskenttä toimi kokonaisuutena heikosti. Kenttä pidätti hyvin ainoastaan kiintoainetta. Navettarimmen kemikalointiasema paransi valumaveden laatua ainoastaan fosforin osalta hieman. Muutoin vedenlaatu oli heikompi kemikaloinnin jälkeen. Kiintoainetta oli kemikalointiaseman alapuolisella pisteellä kaksinkertaisesti yläpuoliseen pisteeseen verrattuna. Kemikalointi alensi myös veden ph:ta melko paljon. Kuntoonpanovaiheessa olleella Sauvasuolla pintavalutuskenttä poisti tehokkaasti kokonaisfosforia ja kohtalaisesti kiintoainetta. Veden ph ei laskenut pintavalutuksen aikana. Kokonaistyppeä kenttä poisti heikosti, mutta ammoniumtyppeä tehokkaammin. Mankisennevan pintavalutuskenttä 1:n teho oli kiintoaineen ja ammoniumtypen poistossa erittäin hyvä, mutta muilta osin huono. Kokonaisravinteiden pitoisuudet eivät muuttuneet pintavalutuksen aikana, ja veden ph laski huomattavasti. Mankisennevan pintavalutuskenttä 2 poisti hyvin kokonaisfosforia, ammoniumtyppeä ja kiintoainetta, mutta ei lainkaan kokonaistyppeä, jonka pitoisuus kasvoi. Myös veden ph laski selvästi, ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä kohosi. Kuntoonpanokohteiden tehontarkkailutuloksia tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja olleet käytössä vasta vähän aikaa. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta tarkkailusta sekä vuosittain toistuvasta tarkkailusta. Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa (Taulukko 11). Havaintopisteet on myös merkitty liitekartoille 1 ja 4.

22 Taulukko 11 Siikajoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna Havaintopaikka Piste koordinaatit (KKJ) Vesistöalue Turvetuotantoalue Vaihtuva tarkkailu Siikajoki 86-tien silta Si Isonevan yp., Huhtinevan ap. Siikajoki Harakkakanava ap Ha ap Isonevan ap. Uljuanoja Pi Iso-Mannisen ap. Mankisenoja Mankisennevan yp Man yp Mankisennevan yp. Mankisenoja alapää Man Mankisennevan ap. Kurranjärvi 4 Kur Mankisennevan ap. Kurunkanava Kk Tahkonevan ap. Tahkoneva. laskuoja T la Tahkonevan ap. Pahkapuro Saarineva PahkaP Saarinevan yp. Siikajoki SiikaJ Saarinevan ap. Neittävänjoki yp Ne yp Kärjenrimpi-Puronrämeen yp. Neittävänjoki Leiviskä Ne Kärjenrimpi-Puronrämeen yp., Navettarimmen yp. Veneoja ve Ve Kärjenrimpi-Puronrämeen ap., Navettarimmen ap. Lamujoki Junn meij yp Lam Hevoskorven ap. Luhtaanoja Hev Hevoskorven ap. Lamujoki 4-tien silta Lam Hevonskorven ap. Käärmeojan alaosa Kä Joutennevan ap. Lamujoki Kortteisen yp. Lam Joutennevan ap., Kortenevan yp. Lamujoki Korteojan alap LamPu Korteneva ap. Pasko-oja. yp Pas yp Paskonevan yp. Pasko-oja. ap Pas ap Paskonevan ap. Köyryoja, yläosa Kö yp Huhannevan yp., Savalonevan yp. Köyryoja, alaosa Kö ap Huhannevan ap., Savalonevan ap. Savaloja Näsälänperä Sa Huhannevan ap., Savalonevan ap. Rukkisenoja Nälkälä Ruk Varisnevan ap. Rukkisenoja Ruk Varisnevan ap. Vuosittainen toistuva tarkkailu Siikajoki Saarikoski Si Siikajoki Rantsila Si Neittävänjoki Koskenkylä Ne Kärjenrimpi-Puronräme ap. Lamujoki Pulkkilan yp. Lam Savalojan suu Sa Luohuanjoki Lu Vuonna 212 päästötarkkailussa olevia soita oli yhteensä 12. Lisäksi kuntoonpanovaiheen vesistötarkkailua tehtiin kolmella suolla ja jälkihoitovaiheen tarkkailua yhdellä suolla. Vesistötarkkailu painottui Neittävänjoen, Lamujoen ja Savalojan alueelle, mutta vesistöpisteitä oli tarkkailussa myös muualla Siikajoen valuma-alueella. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 212 kevättalvella huhtikuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet. 4.2 Tarkkailun tulokset Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuun keskiarvona on esitetty taulukossa (Taulukko 12). Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset maalis-huhtikuun kierros mukaan lukien ovat liitteenä 2. Siikajoen pääuoma Siikajoen pääuomassa oli yhteensä viisi vesistötarkkailupistettä, joista ylin (SiikaJ) sijaitsi lähellä Pyhännän ja Kajaanin rajaa ja alin Paavolassa (Si4). Vuonna 212 Siikajoen vesi oli tummaa sekä rauta- ja humuspitoista (Taulukko 12). Joen latvaosalla (SiikaJ) vesi oli tummempaa ja vedessä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuin alajuoksulla. Huhtikuusta heinäkuuhun vesi oli lievästi hapanta (ph

23 21 6,4 6,8) joen keski- ja alajuoksulla, mutta elokuussa ph-tasot olivat melko alhaisia (5,7 5,8). Joen latvaosissa vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta (ph 6,2), mutta kesäelokuussa ph oli alhainen, 4,4 4,9. Taulukko 12 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesällä 212 keskimäärin. Havaintopiste Kesä-elokuun keskiarvo Klorof.a Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Pahkapuro ja Siikajoen yläosa PahkaP 1,3 6, 58 4,7 2, < SiikaJ 1, 6, 59 4,7 2, < Neittävänjoki ja Veneoja Ne yp 2,7 6,5 64 6,6 5, Ne11 3,2 6, 59 6,5 5, Ve1 3, 4,4 43 6,1 3, Ne2 3,2 6,5 64 6,4 4, Uljuanoja Pi 1 6,6 6, 59 5,7 3, < Käärmeoja Kä 3,4 7,6 74 6,7 4, < Pasko-oja ja Luhtaanoja Pas yp 4,4 6,8 64 5,7 3, Pas ap 2,9 7,4 7 6,2 3, Hev1 4,3 6,6 63 6, 5, < Lamujoki Lam57 3,6 7,4 76 6,4 2, LamPu 2,7 7,6 77 6,5 2, Lam33 3,7 6,6 66 6,2 3, Lam23 4,2 6,8 69 6,3 3, Lam18 4,5 6,7 68 6,2 3, Mankisenoja ja Kurranjärvi Man yp 2,8 5,7 53 5,6 3, Man 4,1 6,2 59 5,4 3, Kur4 25,8 7,8 81 5,9 2, < Tahkonevan laskuoja T la 2,4 7,6 73 6,7 7, Köyryoja, Savaloja ja Kurunkanava KäP yp 3,3 6,9 67 5,5 2, < Käp ap 2,9 4,5 43 6,1 4, Sa 29 4,7 6,5 62 6,2 5, Sa 6,7 4,9 49 6,3 8, Kk 6,1 7,2 73 6,5 5, Rukkisenoja ja Luohuanjoki Ruk8 2,4 7,3 71 4,4 18, Ruk 2,7 7,7 75 6,5 11, Lu2 3,7 6,5 65 6,4 1, Siikajoen pääuoma Si73 5,6 7,3 75 6,3 3, Si5 8,3 6,3 66 6,3 4, Si4 7,5 6,1 62 6,3 4, Ha ap 1,2 4,8 51 5,5 5, Siikajoen veden happipitoisuudet olivat yläjuoksulla huhtikuussa ja heinäkuussa tyydyttäviä, elokuussa happipitoisuus oli huono (4,8 mg/l). Keski- ja alajuoksulla happipitoisuudet olivat huhti-heinäkuussa lähinnä tyydyttävää tasoa, elokuussa happitilanne oli huono (happipitoisuudet 4,1 4,5 mg/l) Saarikoskella (Si5) ja Paavolassa (Si4). Kiintoainesta vedessä oli joen yläjuoksulla vähän. Keski- ja alajuoksulla pitoisuudet olivat huhtikuussa pieniä (2,5 3,6 mg/l), kesä-heinäkuussa kiintoainetta esiintyi jonkin verran ja elokuussa pitoisuudet olivat melko korkeita (13, 17, mg/l). Siikajoen yläjuoksulla vedessä esiintyi samennusta huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat alhaisia. Keski- ja alajuoksulla vesi oli selvästi sameaa kaikilla näytteenottokerroilla, mutta korkeimmillaan sameusarvot olivat huhtikuussa. Sähkönjoh-

24 22 tavuusarvot olivat keski- ja alajuoksulla hieman koholla huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat jokivesille tyypillistä tasoa. Siikajoen veden ravinnepitoisuudet kasvoivat alajuoksulle päin mentäessä. Lisäksi pitoisuudet kasvoivat kesän kuluessa. Yläjuoksulla (SiikaJ) kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet µg/l. Keski- ja alajuoksulla typpipitoisuudet olivat µg/l ja fosforipitoisuudet 38 1 µg/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat Forsbergin ja Rydingin (198) luokkarajojen perusteella kaikilla näytteenottopaikoilla rehevyyteen, mutta alajuoksulla rehevyystaso oli selvästi korkeampi kuin yläjuoksulla. Epäorgaanista typpeä (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N) esiintyi Siikajoen yläjuoksulla kesäaikaan niukasti, mutta fosforista melko suuri osa (19 25 %) oli epäorgaanista fosfaattifosforia (PO 4 -P). Joen keski- ja alajuoksulla noin 6 2 % kokonaistypestä esiintyi kesäaikaan epäorgaanisessa muodossa ja kokonaisfosforista noin 25 4 % oli fosfaattifosforia. Suurimmillaan epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat huhtikuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat joen yläjuoksulla karuille vesille tyypillistä tasoa (<1 2 µg/l). Rantsilan kohdalla pitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen ja Saarikoskella ja Paavolassa rehevyyteen. Luultavasti sekä virtausolosuhteet että veden happamuustaso ja kiintoainepitoisuus rajoittivat levätuotantoa. Pahkapuro Pahkapuro laskee Siikajokeen aivan sen yläjuoksulla. Huhtikuussa 212 puron veden ph oli 6,2 eli lievästi hapan, mutta kesä-elokuussa vesi oli hapanta (ph 4,5 5,). Huhtikuussa veden happitilanne oli melko hyvä, kesä-heinäkuussa välttävä ja elokuussa huono (happipitoisuus 4,5 mg/l). Sähkönjohtavuusarvot olivat matalaa, luonnonvesille tyypillistä tasoa. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, ja lievää samennusta oli havaittavissa ainoastaan huhtikuussa. Pahkapuron vesi oli tummaa, rauta- ja humuspitoista kaikilla näytteenottokerroilla. Puroveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta kokonaisfosforipitoisuus viittasi keskiravinteisuuteen. Epäorgaanisia ravinteita vedessä oli melko vähän. Veden tumma väri ja happamuustaso todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. Neittävänjoki ja Veneoja Neittävänjoen vesi oli huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa lähes neutraalia tai lievästi hapanta (ph 6,8 7,1). Veneojan vesi oli hieman happamampaa (ph 6,5 6,7) kuin Neittävänojan vesi. Elokuussa ph-taso laski kaikilla näytteenottopaikoilla alle kuuden. Happipitoisuudet olivat Neittävänjoessa huhtikuussa ja kesäkuussa tyydyttävää tasoa, mutta heinä-elokuussa happitilanne oli melko huono (happipitoisuudet 4,7 6,5 mg/l). Veneojassa happitilanne oli huhtikuussa kohtalainen, mutta kesällä happipitoisuudet olivat huonoja (2,5 6,5 mg/l). Sekä Neittävänjoen että Veneojan vesi oli tummaa, hyvin sameaa ja humus- ja kiintoainepitoista. Pienimmät kiintoainepitoisuudet mitattiin huhtikuussa Neittävänjoen yläosalta ja Veneojasta. Suurimmillaan kiintoainepitoisuudet olivat elokuussa Neittävänjoen yläjuoksulla (61 mg/l) ja Veneojassa (43 mg/l). Sekä Neittävänjoen että Veneojan sähkönjohtavuusarvot olivat hieman korkeampia kuin muissa alueen vesistöissä keskimäärin. Sekä Neittävänjoen että Veneojan ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät suhteellisen mataliksi luultavasti veden tummasta väristä ja runsaista kiintoainepitoisuuksista johtuen. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja näytteenottopaikkojen välillä, ja ravinteiden määrä lisääntyi kaikilla paikoilla

25 23 kesän edetessä. Neittävänjoessa esiintyi epäorgaanista typpeä melko runsaasti (24 62 % kokonaistypen määrästä) huhti-heinäkuussa. Elokuussa pitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä (4 1 % kokonaistypen määrästä). Veneojassa epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran vähemmän kuin Neittävänjoessa. Fosfaattifosforin esiintyminen oli runsasta (35 91 % kokonaisfosforin määrästä) kummassakin joessa kaikilla näytteenottokerroilla. Uljuanoja Iso-Mannisen kuivatusvedet johdetaan Uljuanojaan, joka laskee Siikajokeen Pihkalanrannan tienoilla. Uljuanojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta (ph 6, 6,4), mutta elokuussa ph laski alle viiden. Veden happipitoisuus oli melko hyvä huhti-kesäkuussa, mutta loppukesällä happitilanne oli huono. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Vuonna 212 Uljuanojan vesi oli tummaa, sameaa, humus- ja rautapitoista. Kiintoainetta vedessä oli jonkin verran. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet jäivät kesäaikaan alle määritysrajan, ja fosfaattifosforia esiintyi melko vähän. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kesäheinäkuussa melko alhaisia, mutta elokuussa ammoniumtyppeä oli vedessä runsaasti, 38 µg/l. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät ravinnepitoisuuksiin nähden pieniksi. Lamujoki ja Käärmeoja Lamujoen vesi oli huhti-heinäkuussa 212 lievästi hapanta (ph 6,4 6,8). Happamuustaso oli huhtikuussa hieman parempi joen yläjuoksulla (Lam57, LamPu) kuin muilla näytteenottopaikoilla. Elokuussa Lamujoen yläjuoksulla ph pysyi edelleen lievästi happamana (ph 6,4 6,), mutta Leskelässä (Lam33) ja sen alapuolisilla näytteenottopaikoilla ph laski tasolle 5,5 5,6. Lamujoen vesi oli vuonna 212 humuspitoista ja tummaa. Väriarvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa esiintyi melko suurta vaihtelua näytteenottopaikkojen ja näytteenottokertojen välillä. Kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan Korteojan alapuolella (LamPu) ja Pulkkilassa (Lam18). Pienimmillään kiintoainepitoisuudet olivat yleensä Lamujoen yläjuoksulla (Lam57). Jokiveden sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Yläjuoksulla vedessä oli havaittavissa vain lievää samennusta, mutta samennus lisääntyi alajuoksulle päin edettäessä. Myös raudan ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) pitoisuudet lisääntyivät alajuoksulle päin mentäessä. Korteojan alapuolella sijaitsevalla näytteenottopaikalla LamPu vedenlaatu oli keskimäärin hieman huonompi kuin yläjuoksulla tai Leskelässä keskimäärin. Lamujoen kokonaistyppipitoisuudet olivat yläjuoksulla (Lam57, LamPu) keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa ja keski- ja alajuoksulla reheville vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforin määrä oli joessa reheville vesille tyypillistä tasoa. Keskimäärin ravinnepitoisuudet kasvoivat alavirtaan mentäessä. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät suhteellisen alhaisiksi ravinnepitoisuuksiin nähden, ja on todennäköistä, että veden väri ja kiintoaineen määrä rajoittivat levätuotantoa. Fosfaattifosforia esiintyi melko runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Epäorgaanisen typpeä esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla, mutta epäorgaanisen typen suhteellinen osuus kokonaistypen määrästä oli kesäaikaan suhteellisen alhainen (3 1 % kokonaistypen määrästä). Elokuussa nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet jäivät kaikilla näytteenottopaikoilla alle määritysrajan (5 µg/l).

26 24 Käärmeoja laskee Lamujokeen sen yläjuoksulla ja ojaan johdetaan Joutennevan kuivatusvedet. Käärmeojasta otettiin vesinäytteitä huhti-, kesä- ja heinäkuussa, mutta elokuussa näytteenottopaikalle ei tulvatilanteen takia päästy. Käärmeojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta, hyvin tummaa ja humus- ja rautapitoista. Kiintoainetta vedessä esiintyi välillä hyvin runsaasti. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa ja veden happipitoisuudet olivat pääosin tyydyttäviä. Ravinteita oli vedessä runsaasti, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät mataliksi. Epäorgaanista typpeä vedessä oli suhteellisen vähän, fosfaattifosforia jonkin verran. Luhtaanoja ja Pasko-oja Pasko-ojan vedenlaatua tutkittiin Paskonevan yläpuolella (Pas yp) ja sen alapuolella (Pas ap). Pasko-oja laskee Ristisenojaan, josta vedet virtaavat Lamujokeen Leskelän kohdalla. Luhtaanoja laskee Lamujokeen hieman ylempänä kuin Ristisenoja. Vesinäytteitä otettiin Luhtaanojasta kesä-, heinä- ja elokuussa. Ojan vesi oli kesäheinäkuussa lievästi hapanta (ph 6,2 6,7), mutta elokuussa ph laski tasolle 5,2. Veden happipitoisuudet olivat välttävää tasoa, ja sähkönjohtavuusarvot olivat kesäheinäkuussa lievästi koholla. Ojan vesi oli tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli runsaasti. Luhtaanojan veden ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät melko alhaisiksi. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla näytteenottokerroilla, ammoniumtyppeä esiintyi jonkin verran. Fosfaattifosforia vedessä oli melko runsaasti. Pasko-ojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta (ph 6,2 6,9), mutta elokuussa ph laski tasolle 5,1 5,2. Happipitoisuudet olivat huhti-heinäkuussa melko hyvää tasoa, elokuussa taso oli välttävä. Sähkönjohtavuusarvot olivat pääosin melko matalia. Pasko-ojan vesi oli tummaa ja sameaa, ja kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat melko runsaita. Elokuussa Paskonevan alapuolelta mitattiin huomattavan korkea kiintoainepitoisuus, 17 mg/l. Pasko-ojan vedessä oli myös runsaasti rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät verrattain alhaisiksi etenkin Paskonevan alapuolisella näytteenottopaikalla. Pasko-ojan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa suuria eroja turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella. Mankisenoja ja Kurranjärvi Mankisenojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 Mankisennevan yläpuolella (Man yp) ja Mankisennevan alapuolella ojan suulla (Man). Lisäksi vesinäytteitä otettiin Kurranjärvestä, johon oja laskee. Kurranjärvestä vedet laskevat Kurranojaa pitkin Siikajokeen Sipolan pohjoispuolella. Mankisenojan vesi oli suon yläpuolella lievästi hapanta (ph 6, 6,5) huhtikuusta heinäkuuhun, mutta elokuussa ph laski tasolle 4,7. Mankisennevan alapuolella vesi oli huhtikuussa ja heinäkuussa lievästi hapanta (6,1 6,6), mutta heinäkuussa ph oli 5,8 ja elokuussa 4,4. Kurranjärven veden ph oli huhti-heinäkuussa 6, 6,2, mutta elokuussa ph oli 5,6. Sähkönjohtavuusarvot olivat hiukan koholla huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat hyvin matalia. Mankisenojan happipitoisuudet olivat huhtikuuta lukuun ottamatta melko huonoa tasoa. Kurranjärvessä happitilanne oli huhtikuussa hyvin huono (happipitoisuus vain 1,5 mg/l), kesä-heinäkuussa hyvä ja elokuussa tyydyttävä. Sekä Mankisenojan että Kurranjärven vesi oli tummaa ja humus-, rauta- ja kiintoainepitoista. Mankisenojan veden sameudessa esiintyi suurta vaihtelua, mutta Kurran-

27 25 järven vesi oli jatkuvasti melko sameaa. Sekä Mankisenojan että Kurranjärven veden ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Mankisenojan suulla ja Kurranjärvessä esiintyi kesäaikaan melko vähän nitriitti-nitraattityppeä, mutta Mankisennevan yläpuolella pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla näytteenottopaikoilla. Mankisennevan yläpuolelta mitattiin huhtikuuta lukuun ottamatta melko vähän ammoniumtyppeä, ja suon alapuolella ammoniumtyppeä esiintyi selvästi enemmän kuin suon yläpuolella. Kurranjärven ammoniumpitoisuudet olivat melko alhaisia. Fosfaattifosforia esiintyi Mankisenojassa ajoittain melko runsaastikin, mutta Kurranjärven fosfaattipitoisuudet olivat pieniä. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Mankisenojassa melko pieniä, mutta Kurranjärvessä pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Mankisenojan vedenlaatu oli lähes kaikkien muuttujien osalta parempi Mankisennevan yläpuolella kuin ojan suulla. Savaloja ja Kurunkanava Savalojan valuma-alueella vedenlaatua tukittiin vuonna 212 Köyryojasta (Kö yp ja Kö ap), Savalojan yläjuoksulta (Sa29) ja ojan suulta (Sa). Lisäksi tutkittiin Tahkonevan laskuojan vedenlaatua ja Kurunkanavan vedenlaatua Tahkonevan laskun alapuolella (Kk). Huhannevan ja Savalonevan turvetuotantoalueiden yläpuolella Köyryojan vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta (ph 6,1) ja kesä-heinäkuussa melko hapanta (5,8 5,9). Elokuussa ph laski alle viiden (4,7). Turvetuotantoalueiden alapuolella Köyryojan veden ph-taso oli huhti-heinäkuussa lievästi hapan (6,6 6,7), ja elokuussa happamuus laski tasolle 5,. Savalojan ja Kurunkanavan vesi oli huhtiheinäkuussa lievästi hapanta tai neutraalia (ph 6,4 7,). Elokuussa Savalojan veden ph oli 5, 5,3 ja Kurunkanavan ph 5,7. Tahkonevan laskuojassa vesi oli lievästi hapanta tai lähes neutraalia (6,8 7,1) elokuuta lukuun ottamatta, jolloin ph laski tasolle 6,2. Köyryojan, Savalojan, Tahkonevan laskuojan ja Kurunkanavan vesi oli vuonna 212 tummaa, kiintoaine- rauta- ja humuspitoista sekä sameaa. Korkeimmillaan väri- ja sameusarvot olivat Savalojan alaosalla. Kiintoainepitoisuudet olivat suurimmillaan (26, mg/l) heinäkuussa Köyryojassa ja Savalojan yläosalla, pienimmät pitoisuudet mitattiin Köyryojasta turvetuotantoalueiden yläpuolelta huhtikuussa (4,5 mg/l) ja elokuussa (4,1 mg/l). Veden sähkönjohtavuusarvot olivat turvetuotantoalueiden yläpuolella Köyryojassa matalaa, luonnonvesille tyypillistä tasoa. Soiden alapuolisessa Köyryojassa, Savalojan yläjuoksulla ja Kurunkanavassa arvot olivat hieman koholla, ja Savalojan suulla sekä Tahkonevan laskuojassa arvot olivat ajoittain selvästi koholla. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita kaikilla Savalojan valuma-alueen näytteenottopaikoilla. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla Savalojassa ja Kurunkanavassa. Köyryojassa epäorgaanista typpeä esiintyi kesäaikaan melko vähän (3 11 % kokonaistypen määrästä) kokonaistypen määrä huomioon ottaen. Fosfaattifosforia sen sijaan esiintyi myös kesäaikaan melko runsaasti. Tahkonevan laskuojassa epäorgaanisia ravinteita mitattiin kesä-heinäkuussa vähän, mutta elokuussa epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran. Köyryojan ja Tahkonevan laskuojan klorofylli-a-pitoisuudet olivat melko karuille vesille tyypillistä tasoa, Savalojassa ja Kurunkanavassa klorofyllin pitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen. On todennäköistä, että veden väri ja kiintoaineen suuri määrä rajoittivat levätuotantoa. Rukkisenoja ja Luohuanjoki Rukkisenojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 kahdelta näytteenottopaikalta (Ruk8 ja Ruk) Varisnevan alapuolelta. Luohuanjoen vedenlaatua tarkkailtiin jokisuulla (Lu2). Rukkisenojan yläjuoksulla (Ruk8) vesi oli kaikilla näytteenottoker-

28 26 roilla melko hapanta (ph 4,3 5,). Rukkisenojan suulla (Ruk) ja Luohuanjoessa vesi oli lievästi hapanta (ph 6,2 6,9) huhti-heinäkuussa, mutta elokuussa ph laski Rukkisenojassa tasolle 5,9 ja Luohuanjoessa tasolle 5,5. Veden happipitoisuudet olivat välttävää tai tyydyttävää tasoa sekä Rukkisenojassa että Luohuanjoessa. Vuonna 212 sekä Rukkisenojan että Luohuanjoen vesi oli tummaa, sameaa ja kiintoaine- ja rautapitoista. Rukkisenojan yläjuoksulla happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli vedessä suhteellisen vähän (1 25 mg/l, keskiarvo 16 mg/l), mutta Rukkisenojan suulla ja Luohuanjoessa määrä oli pääosin samaa tasoa kuin Siikajoen alajuoksulla. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan (23 44 mg/l) Rukkisenojan yläjuoksulla, kun taas pienimmät pitoisuudet (7,1 9,8 mg/l) mitattiin Luohuanjoesta huhti-heinäkuussa. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat koholla kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta suurimmat arvot mitattiin Rukkisenojan yläjuoksulta. Sekä Rukkisenojan että Luohuanjoen ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi Rukkisenojassa runsaasti läpi vuoden. Luohuanjoessa fosfaattifosforia esiintyi runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla, mutta epäorgaanisen typen määrä oli suhteellisen matala (11 14 % kokonaistypen määrästä) kesä-elokuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät mataliksi kaikilla näytteenottopaikoilla, joten veden väri ja kiintoainepitoisuudet todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. 5 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 5.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Vuonna 212 päästötarkkailunäytteitä otettiin 17 turvetuotantoalueelta ja vesistötarkkailunäytteitä 32:lta soiden ylä- tai alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Tulokset esitetään valuma-alueiden mukaisessa järjestyksessä alkaen Siikajoen latvaosista (Taulukko 13). Saarinevan tuotannossa olevan suon valumavesien vaikutuksia tarkkailtiin suon yläpuolella Pahkapurossa (PahkaP) ja alapuolella Siikajoessa (SiikaJ). Saarinevalta tulevien vesien ph oli selvästi korkeampi kuin vastaanottavien vesien ph-taso, sillä vuonna 212 Siikajoen latvaosien vedet olivat useimmiten hyvin happamia. Kiintoainetta, happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), rautaa ja ravinteita suon valumavesissä oli selvästi enemmän kuin alapuolisessa Siikajoessa. Erityisesti ammoniumtyppeä suolta tuli runsaasti.

29 27 Taulukko 13 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuussa v. 212 keskimäärin sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2 + NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe n mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l PahkaP 4, < Saarineva 6, SiikaJ 4, < Ne yp 6, Ne11 6, Kärjenrimpi-Puronräme pvk2 # 5, < Navettarimpi 5, Ve1 6, Ne2 6, Iso-Manninen 5, Pi 1 5, < Pas yp 5, Paskoneva 5, < Pas ap 6, Joutenneva * 4, Kä 6, < Lam57 6, Hevoskorpi 5, Hev1 6, < Lam23 6, Lam33 6, Lam18 6, Man yp 5, Mankisenneva pvk1 3, Mankisenneva pvk2 4, Man 5, Kur4 5, < Tahkoneva pvk, mp1 6, Tahkoneva mp3 6, Tahkoneva mp4 6, T la 6, Kk 6, Kö yp 5, < Huhanneva 5, Savaloneva 6, Kö ap 6, Sa 29 6, Sa 6, Varisneva + 4, Ruk8 4, Ruk 6, Lu2 6, Si73 6, Si5 6, Huhtineva 6, < Si4 6, Isoneva 3, Ha ap 5, # siirtyi tuotantoon * näyte ainoastaan elokuulta kuntoonpanovaiheen tarkkailu + jälkihoitovaiheen tarkkailu

30 28 Kärjenrimmen-Puronrämeen (pvk2) kunnostustyöt päättyivät loppukeväällä, ja suo siirtyi tuotantoon Kärjenrimmen ohella myös läheisen Navettarimmen vesistövaikutuksia tarkkailtiin Veneojassa ja Neittävänjoessa. Kummaltakin suolta lähtevissä vesissä oli enemmän kokonaistyppeä ja happea kuluttavaa ainesta kuin alapuolisissa vesistöissä. Soiden valumavedet olivat lisäksi happamampia kuin Venojan tai Neittävänjoen vesi. Navettarimmen kuivatusvesissä oli lisäksi enemmän kiintoainesta, fosforia ja rautaa kuin alapuolisessa Veneojassa tai Neittävänjoessa. Kärjenrimmen valumavesien kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat pienempiä kuin alapuolisista vesistä mitatut pitoisuudet, mutta fosforia suolta tulevissa vesissä oli enemmän kuin alapuolisissa vesistöissä. Neittävänjoen ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat jonkin verran suurempia turvetuotantoalueiden yläpuolella kuin niiden alapuolella. Veneojan vesi oli keskimäärin huonompilaatuista kuin Neittävänjoen vesi. Iso-Mannisen kuivatusvedet johdetaan Siikajokeen Uljuanojan kautta. Siikajoen lähin vesistötarkkailupaikka oli vuonna 212 lähes 3 kilometrin päässä Uljuanojan suulta. Iso-Mannisen valuvavesien ph oli lähes sama kuin Uljuanojan veden ph-taso. Kuivatusvesien ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin Uljuanojasta mitatut pitoisuudet. Myös happea kuluttavaa ainesta suovesissä oli enemmän kuin Uljuanojassa. Paskonevan kuivatusvedet johdetaan Pasko-ojan ja Ristisenojan kautta Lamujokeen. Paskonevan vesien ph oli keskimäärin alhaisempi kuin ojaveden ph. Happea kuluttavaa ainesta, rautaa, fosforia ja typpeä suovesissä oli selvästi enemmän kuin Paskoojan vedessä keskimäärin. Myös valumavesien kiintoainepitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Pasko-ojan yläpuolisella näytteenottopaikalla (Pas yp) keskimäärin. Ammoniumtyppeä suovesissä oli runsaasti. Pasko-ojan vedenlaatu oli kiintoaine- ja fosforipitoisuuksien suhteen huonompi Paskonevan alapuolella kuin suon yläpuolella. Typpeä ja happea kuluttavaa ainesta ojavedessä oli kuitenkin enemmän suon yläpuolella kuin sen alapuolella. Ojaveden ph oli Paskonevan laskuojan yläpuolella keskimäärin matalampi kuin laskuojan alapuolella. Joutennevalta ei ollut virtaamaa alapuolisiin vesiin juuri lainkaan kesällä 212, ja vesinäyte saatiin otettua ainoastaan elokuun alussa, jolloin valumat olivat suuria monilla Siikajoen vesistöalueen soilla. Virtaaman puuttuessa suolta ei siten tullut kuormitusta elokuuta lukuun ottamatta. Taulukossa (Taulukko 13) Joutennevan kuivatusveden laatua elokuussa on verrattu alapuolisen Käärmeojan keskimääräiseen vedenlaatuun kesällä 212. Elokuussa Joutennevan valumavesi oli hapanta (ph 4,5) Käärmeojan yleiseen happamuustasoon verrattuna. Typpeä ja happea kuluttavaa ainesta kuivatusvesissä oli enemmän kuin alapuolisessa ojassa, mutta kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat valumavesissä pienempiä kuin Käärmeojassa keskimäärin. Suolta lähtevästä typestä vain pieni osa oli epäorgaanisessa muodossa. Käärmeojan vedenlaatu oli keskimäärin huonompi kuin alapuolisen Lamujoen vedenlaatu. Kortenevan turvetuotantoalueella ei ole vielä aloitettu kuntoonpanotöitä, mutta suon alapuolisen Lamujoen (LamPu, Lam57) vedenlaatua tarkkailtiin ennakkoon vuonna 212. Lamujoen yleistä vedenlaatua on käsitelty kappaleessa 4.2. Hevoskorvessa tehtiin vuonna 212 kuntoonpanotöitä. Niiden aiheuttamia vaikutuksia tarkkailtiin alapuolisessa Luhtaanojassa (Hev1) ja Lamujoessa (Lam23, Lam33). Hevoskorven valumavedet olivat keskimäärin happamampia kuin alapuoliset vesistöt. Lisäksi kuivatusvesissä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta ja typpeä kuin Luhtaanojassa tai Lamujoessa. Kiintoainetta, fosforia ja rautaa oli Luhtaanojassa keski-

31 29 määrin enemmän kuin Hevoskorven valumavesissä. Luhtaanojan vedenlaatu oli keskimäärin huonompi kuin alapuolisen Lamujoen vedenlaatu. Mankisennevalla tehtiin kuntoonpanotöitä vuonna 212. Suon kuivatusvedet laskivat Mankisenojaa pitkin Kurranjärveen, josta vedet virtasivat edelleen Kurranojaa pitkin Siikajokeen. Mankisennevan kahdelta pintavalutuskentältä lähteneen veden ph oli selvästi alhaisempi kuin Mankisenojan veden ph. Kuivatusvesien kiintoainepitoisuudet olivat matalia, mutta ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta suolta lähti runsaasti. Ammoniumtyppeä vesistöön tuli pääosin pintavalutuskentältä 2. Mankisenojan ravinnepitoisuudet ja happea kuluttavan aineksen määrä lisääntyivät Mankisennevan kuivatusvesien vaikutuksesta. Mankisenojan vesi oli keskimäärin huonolaatuisempaa kuin Kurranjärven vesi. Huhannevan ja Savalonevan valumavedet johdetaan Köyryojan kautta Savalojaan ja Siikajokeen. Huhannevan kuivatusvesien ph oli samaa tasoa kuin Köyryojan yläosan veden ph, mutta Savalonevan kuivatusvesi ei ollut yhtä hapanta kuin ojavesi. Kiintoainesta soilta lähti melko vähän. Valumavesien typpipitoisuudet olivat suurempia kuin Köyryojan yläosan typpipitoisuudet. Fosforipitoisuudet olivat Huhannevan kuivatusvesissä selvästi alhaisempia kuin Köyryojassa, Savalonevan vesien fosforipitoisuus oli hieman suurempia kuin Köyryojan veden pitoisuudet ojan yläosalla. Happea kuluttavaa ainesta Köyryojassa oli jonkin verran enemmän kuin soiden valumavesissä. Tahkonevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kurunkanavaan, josta ne virtaavat Siikajokeen. Suon valumavesien typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin laskuojasta tai Kurunkanavasta mitatut pitoisuudet. Rautaa valumavesissä oli vähemmän kuin alapuolisissa vesissä keskimäärin. Kuivatusvesien kiintoainepitoisuudet olivat samaa (mp4) tai matalampaa tasoa (mp1, mp3) kuin laskuojassa tai Kurunkanavassa keskimäärin. Fosforia mitattiin mittapadolla 1 vähemmän kuin alapuolisissa vesistöissä keskimäärin, muilla mittapadoilla veden fosforipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin laskuojassa ja Kurunkanavassa. Happea kuluttavan aineksen määrä oli kuivatusvesissä lähes samaa tasoa kuin alapuolisissa vesistöissä. Kuivatusvesien ph-taso oli mittapadoilla 3 4 lähes sama kuin laskuojassa tai Kurunkanavassa, mittapadolta 4 lähtevä vesi oli hiukan happamampaa kuin laskuojan vesi. Tahkonevan laskuojan vesi oli ravinnepitoisuuksia lukuun ottamatta hieman huonolaatuisempaa kuin Kurunkanavan vesi. Varisnevan vesistövaikutuksia tarkkailtiin suon jälkihoitoon liittyen. Suolta lähtevien vesien ph oli selvästi matalampi kuin alapuolisen Rukkisenojan vesien ph. Kiintoainetta, happea kuluttavaa ainesta ja fosforia suolta lähti vähän verrattuna alapuolisen ojan pitoisuuksiin. Valumavesien rautapitoisuudet olivat kuitenkin korkeita. Typpeä Varisnevan valumavesissä oli hieman enemmän kuin alapuolisen Rukkisenojan vedessä. Lähes kaikki typpi oli valumavesissä ammoniummuodossa. Varisnevan kuormitus näkyi Rukkisenojassa lähinnä ph:n alentumisena ja ammoniumpitoisuuksien nousuna. Huhtinevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin suoraan Siikajokeen. Huhtinevalta lähtevän veden ph oli vuonna 212 keskimäärin korkeampi kuin Siikajoen veden ph. Myös kiintoainetta, rautaa ja typpeä Huhtinevan kuivatusvesissä oli vähemmän kuin Siikajoen vedessä. Fosforia ja happea kuluttavaa ainesta Huhtinevan valumavesissä oli kuitenkin enemmän kuin Siikajoessa. Vesistötarkkailutietojen perusteella Huhtinevan kuivatusvesillä ei ollut havaittavaa vaikutusta Siikajoen yleiseen vedenlaatuun.

32 3 Isonevan kuivatusvedet johdetaan Harakkakanavaa pitkin Siikajokeen, ja Isonevan vesistövaikutuksia tutkittiin Siikajoesta kanavan alapuolelta. Isonevalta tuleva vesi oli hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,5) Siikajoen yleiseen ph-tasoon verrattuna. Suolta tulevissa vesissä oli kiintoainetta, typpeä ja rautaa enemmän kuin Siikajoessa keskimäärin. Hyvin suuri osa typestä oli ammoniummuodossa. Valumavesien fosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisempi kuin Siikajoen veden fosforipitoisuus Paavolassa. Harakkakanavan alapuolella Siikajoessa veden ph oli keskimäärin 5,5, kun Siikajoen keskimääräinen ph oli vuonna 6,3. Harakkakanavan alapuolella myös kiintoaineen, typen (erityisesti ammoniumtypen), raudan ja happea kuluttavan aineksen määrät olivat suurempia kuin muilla Siikajoen vesistötarkkailupaikoilla keskimäärin. Fosforia sen sijaan mitattiin vähemmän kuin muilta havaintopaikoilta keskimäärin. Isonevan valumavesillä oli tarkkailutulosten perusteella paikallinen huonontava vaikutus Siikajoen vedenlaatuun. 5.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa 14 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 4) laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alajuoksulla Länkelän kohdalla kesällä vuonna 212. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kesän alivalumakauden osalta on arvioitu, että turvesoiden kuormitus on noin 3 % kesän keskimääräisestä kuormituksesta, mikä vastaa tarkkailuissa yleensä saatuja havaintoja. Siikajoen turvetuotannon laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat arvion perusteella pieniä (Taulukko 14), ja niitä tarkasteltaessa on otettava huomioon analyysien virhemarginaali. Kiintoainepitoisuuksissa ja COD Mn -arvoissa turvetuotannon vaikutuksia ei käytännössä voida havaita. Myös ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset ovat niin pieniä suhteessa Siikajoessa todettuun vedenlaatuun (Taulukko 12), ettei vaikutuksia ole juuri havaittavissa. Vuonna 212 turvetuotannon laskennalliset pitoisuuslisät olivat sekä ravinteiden että hapenkulutuksen suhteen pienempiä kuin vuonna 211 pääosin vuoden 212 poikkeuksellisen suurista virtaamista johtuen. Siikajoen vesi on melko humuspitoista ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta nyt tarkkailussa olleissa isoissa sivujoissa, kuten Lamujoessa, vaikutukset eivät olleet tarkasti yksilöitävissä. Vuoden 212 tarkkailutulosten mukaan turvetuotantoalueilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ravinteita ja humusta ja veden ph oli joissain tapauksissa alhainen. Valumavesien happamuus on tyypillistä Siikajoen alueella, ja elokuussa 212 mitattiin paikoin hyvin alhaisia ph-lukemia. Taulukko 14 Arvio Siikajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Siikajoen alajuoksulla Länkelässä (F = km 2 ) kesällä 212. Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Siikajoki, Länkelä Kesän keskiarvo (brutto) 6,2,6,9 25 Kesän keskiarvo (netto) 6,1 -,7 18 Kesän alivaluma (2 vk, brutto) 1,3 1,1 1,7 44

33 31 Koko vesistöalueen mittakaavassa hajakuormituksella, kuten maa- ja metsätalouden päästöillä, on suuri merkitys Siikajoen veden laadulle. Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29) mukaan Siikajoen vesistöalueella turvetuotannon osuus ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta pintavesiin on noin 2 % ja typpikuormituksesta 5,3 %, perustuen v tietoihin. Maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti turvetuotantoa suurempi (Kuva 4). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 4 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). 6 YHTEENVETO Vuonna 212 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, tuotantokunnossa 48 ha, kuntoonpanossa 38 ha ja tuotannosta poistunut 868 ha. Vuonna 212 Siikajoen alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kesäaikana yhteensä 16 turvesuolla, joista 12 oli tuotannossa, kolme kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa. Neljällä tuotantosuolla ja kaikilla kuntoonpanosoilla tarkkailu oli ympärivuotista. Kolmella suolla toteutettiin suppeaa tarkkailua ja yksi suo oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turvesoilta purkautui vesistöön valumavesiä hieman enemmän (keskivaluma 14,8 l/s km 2 ) kuin vuonna 211 (12,8 l/s km 2 ). Turvesoilta lähteneet vedet olivat usein varsin happamia ja fosforipitoisia, mikä on Siikajoen vesistöalueelle tyypillistä, koska alueella esiintyy paikoitellen runsaasti rautafosfaattia sekä happamia alunamaita. Myös typpeä oli valumavesissä runsaasti. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,9 kg/d fosforia, 129 kg/d typpeä ja 877 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3,6 kg/d fosforia, 94 kg/d typpeä ja 741 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna. Tähän vaikutti osaltaan vuoden 212 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka on nostanut soiden valumia ja kuormitusta. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin seitsemällä tuotantovaiheen suolla ja kolmella kuntoonpanovaiheen suolla. Vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla. Kiintoaineen määrää vesienkäsittely vähensi selvästi muuta-

34 32 maa kohdetta lukuun ottamatta. Muilta osin tehoissa oli paljon eroja soiden välillä. Kesällä tehokkaimmin ravinteita poistivat Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuskenttä 1 ja Huhannevan pintavalutuskenttä. Kuntoonpanokohteista pintavalutuskenttä toimi kokonaisuutena parhaiten Sauvasuolla. Siikajoen ja sen sivujokien sekä pienempien uomien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja hyvin ravinteikasta, kuten myös aiempina vuosina. Siikajoen pääuomassa veden laatu hieman heikkeni monen parametrin suhteen alavirtaan päin mentäessä. Pääsääntöisesti sivu-uomissa vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Siikajoen pääuomassa. Sekä Siikajoen pääuomassa että pienemmissä sivu-uomissa veden happitilanne oli paikoin heikentynyt kesäaikaan. Siikajoen vesistöalueella veden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 212 pääosin reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuudet jäivät useimmiten selvästi alhaisemmiksi kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voisi olettaa. Vedet olivat monin paikoin hyvin tummia, sameita ja kiintoainepitoisia, mikä on voinut vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a- klorofyllipitoisuuksia. Siikajoen veden ph-taso oli huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa lievästi hapanta joen keski- ja alaosalla, mutta elokuussa ph laski alle kuuden. Siikajoen yläjuoksulla ph-tasot olivat kautta vuoden matalampia kuin keski- ja alajuoksulla. Sivujokien ph-taso oli lähellä Siikajoen pääuoman tasoa, ja myös sivujoissa ph laski elokuussa. Turvesoilta lähteneessä vedessä oli usein enemmän humusta ja typpeä sekä alhaisempi ph kuin alapuolisessa vesistössä. Myös fosforia oli muutaman turvesuon kuivatusvesissä runsaasti. Purkuvesistössä kuitenkin todettiin monin paikoin myös suurempia ravinnepitoisuuksia kuin turvesoiden valumavedessä. Vesistötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden vesistökuormituksella on vaikutusta muutamien turvesoiden lähivesistöjen veden laatuun happea kuluttavan aineksen ja ravinnepitoisuuksien osalta. Runsas maa- ja metsätalouden hajakuormitus vaikuttaa Siikajoen valuma-alueella voimakkaasti etenkin sivu-uomien vedenlaatuun. Turvesoiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pintavesien ravinnekuormituksesta on pieni. Vesistöalueella merkittävin ravinnekuormittaja luonnonhuuhtouman lisäksi on maatalous.

35 33 VIITTEET Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu. Korhonen, J. & Haavanlammi, E Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. 29. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. PSV-Maa ja Vesi Oy 23. Siikajoen hajakuormitusselvitys 22. Pöyry Finland Oy 213. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Pöyry Finland Oy 212. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas.

36

37 Liite 1 VAPO OY Piipsanneva (osa) Parkkisenrimpi Joutenneva Jousineva Konnunsuo (osa) Navettarimpi Varisneva Kureluijanneva Jyletneva Kivineva Saarineva Ha ap Lu2 14 Si4 Paskoneva Sauvasuo Mankisenneva Korteneva Si Sa Ruk8 TURVERUUKKI OY Ruk 1 9 Si Hourunneva Kupukkaneva Rahvaanneva Savaloneva Hangasneva Hukanneva Karjonneva Paloneva Kk 11 Ne yp T la 48 Kur4 Ne11 Man yp 4 Ve1 Man Sa Ne Iso-Manninen Pikarineva Honkaneva Lam18 Pas yp Lam23 Pas ap Pi1 Hev1 47 Lam PahkaP 44 LamPu Lam57 49 SiikaJ Jylenneva Tahkoneva Huhanneva Huhtineva Lahnasneva Tervasneva Peuraneva Hevoskorpi MATTI SUNI 36 Alueellinen tarkkailu 4,5 19 PAAVOLAN TURVE KY 9 km Vuosittainen toistuva tarkkailu Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., Isoneva Ahmaneva Tarkkailusuot merkitty punaisella 13 35

38

39 Liite 2 1/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Pahkapuro Saarineva PahkaP ,4 11,4 79 6,2 2,8 < 1 2 2, < ,1 < 1 6,9 64 5, 1,9 < 1 2, < ,5 2,2 6,7 66 4,7 2,4 < 1 45, < ,6 1,2 4,5 45 4,5 3, 1,3 35, < kesä-elo 14,1 1,3 6, 58 4,7 2,4,8 333, < Siikajoki SiikaJ ,2 11,4 79 6,2 3,2 < , ,8 < 1-4,9 2,4 2,4 2, < ,7 2, 7,2 71 4,8 2,7 1,6 5 1, < ,6 < 1 4,8 47 4,4 3,2 1,9 45 1, < kesä-elo 13,7 1, 6, 59 4,7 2,8 2, 383 1, < Neittävänjoki yp Ne yp ,3 11, 76 7,1 9,4 6, , , 3,1 8,1 77 7, 6,8 6, , ,3 1,8 6,4 65 6,9 7,1 17, 2 18, ,3 3,2 5,1 5 5,9 3,8 61, 35 11, kesä-elo 14,5 2,7 6,5 64 6,6 5,9 28, , Neittävänjoki Leiviskä Ne ,2 9,3 64 7, 9,3 6, , ,7 2,7 8, 75 6,8 6, 11, , ,3 4,1 5,4 55 6,8 6,7 2, 2 18, ,3 2,9 4,7 46 5,8 3,5 24, 35 9, kesä-elo 14,4 3,2 6, 59 6,5 5,4 18, , Veneoja ve Ve ,5 8,2 57 6,7 7,4 13, , ,8 2, 2,5 23 6,5 3,5 15, 2 8, ,6 4,6 6,5 65 6,7 5,2 29, 2 17, ,4 2,5 4,2 41 5,1 2,7 43, 35 12, < kesä-elo 14,3 3, 4,4 43 6,1 3,8 29, 25 12, Neittävänjoki Koskenkylä Ne ,5 1,4 72 7, 8,8 8,9 2 18, ,6 1,4 8,5 8 6,8 5, 6, , ,9 6,2 5,7 59 6,8 6,4 15, 2 11, ,5 2, 5,4 53 5,6 3,1 25, 35 13, kesä-elo 14,7 3,2 6,5 64 6,4 4,8 15, , Uljuanoja Pi , 11,4 8 6,3 3, 2,3 15 2, ,5 3, 7,4 73 6, 2,5 4, , < # 2,7 6,1-6,4 3,5 6,7 2 5, < ,1 14,1 4,4 45 4,8 3,4 3,2 4 2, < kesä-elo 15,3 6,6 6, 59 5,7 3,1 2, , < Käärmeojan alaosa Kä ,6 8,8 61 6,1 4,4 12, 325 3, < , 3,1 8, 76 6,7 3,8 7, 2 7, < ,3 3,7 7,2 72 6,7 4,3 88, , < Näytteenottopaikalle ei päässyt tulvan takia. kesä-elo 14,2 3,4 7,6 74 6,7 4, 47, , < Pasko-oja yp Pas yp ,7 11,2 78 6,8 4,7 3,4 2 18, ,1 3,6 7,4 69 6,2 3,1 7,7 25 6, ,6 5,5 7,3 7 6,2 3,4 11, 45 1, , 4,2 5,8 54 4,8 3,7 19, 4 5, kesä-elo 12,6 4,4 6,8 64 5,7 3,4 12, , Pasko-oja ap Pas ap , 11,3 79 6,9 6,2 1, 2 19, ,5 2,4 7,7 72 6,7 4, 13, 2 9, , 2,6 7,9 76 6,7 3,9 19, 3 15, ,4 3,6 6,6 62 5,1 2,9 17, 3 37, kesä-elo 13, 2,9 7,4 7 6,2 3,6 67, , Luhtaanoja Hev ,6 3,5 6,9 65 6,2 6, 16, 4 12, < ,4 7,4 6,7 67 6,7 7,3 29, 65 28, < ,5 1,9 6,3 58 5,2 3,7 6,3 6 4, < kesä-elo 13,2 4,3 6,6 63 6, 5,7 17, , < Lamujoki Kortteisen yp. Lam ,5 12,7 9 6,8 2,8 3,5 2 1, ,1 2,6 8,6 86 6,7 2,3 2,3 8 1, ,7 2,7 7,3 75 6,6 3,2 11, 2 5, ,4 5,4 6,4 66 6, 2,5 3, , < kesä-elo 16,4 3,6 7,4 76 6,4 2,7 5, ,

40 Liite 2 2/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Lamujoki Korteojan alap LamPu ,5 12,4 89 6,8 2,8 11, 8 1, ,4 1,6 8,3 83 6,6 2,3 9, 1 2, ,7 3,8 6,9 71 6,4 3,1 17, 225 9, Näytteenottopaikalle ei päässyt tulvan takia. kesä-elo 16,1 2,7 7,6 77 6,5 2,7 13, 163 5, Lamujoki 4-tien silta Lam ,4 4,2 7,9 75 6,6 2,9 4,2 15 2, ,2 2,7 7,3 77 6,6 3,6 5, 225 5, ,5 4,1 4,7 47 5,5 2,9 9,4 45 3, < kesä-elo 15,4 3,7 6,6 66 6,2 3,2 6, , Lamujoki Junn meij yp Lam , 4,1 7,6 77 6,6 3,3 7, 15 3, , 5,6 7,1 74 6,6 4,2 17, 35 12, ,5 3, 5,8 56 5,6 3,1 14, 4 5, < kesä-elo 15,8 4,2 6,8 69, 6,3 3,5 12,7 3 7, Lamujoki Pulkkilan yp. Lam ,3 1,9 75 6,6 4, 3,2 15 4, ,4 4,6 7,5 77 6,6 3,6 5,8 15 4, ,3 5,3 7, 71 6,5 4,4 49, , , 3,5 5,7 56 5,6 3,2 11, 35 6, < kesä-elo 15,9 4,5 6,7 68 6,2 3,7 21, , Mankisenoja Mankisennevan yp Man yp ,4 9,3 64 6,5 4,7 4, , ,2 3,7 5,7 52 6, 3, 7, , ,6 4,3 6,4 63 6,2 3,6 25, 35 2, ,7 < 1 4,9 45 4,7 2,8 1,4 4 1, kesä-elo 12,5 2,8 5,7 53 5,6 3,1 11,2 38 8, Mankisenoja alapää Man ,6 1,3 72 6,6 6,1 6,5 3 19, ,7 5,1 7,1 66 6,1 3,3 27, 25 22, ,1 4,2 7, 69 5,8 3,5 15, 7 16, ,7 3, 4,5 41 4,4 3,4 3,9 5 2, < kesä-elo 12,8 4,1 6,2 59 5,4 3,4 15, , Kurranjärvi 4 Kur ,7 1,5 1 6,1 4, 6, , ,8 16,2 8,1 83 6, 2,1 12, 175 4, < ,9 24,7 7,7 83 6,2 2,3 15, 3 6, < ,8 36,5 7,7 76 5,6 2,3 2, 3 7, < kesä-elo 16,8 25,8 7,8 81 5,9 2,2 15, , < Tahkoneva laskuoja T la ,8 8,9 62 6,8 9,4 21, , # 3,3 8,2-6,9 8,6 8, 2 2, 64 < 5 < ,6 2,2 8,1 83 7,1 1,2 7,2 3 23, 79 < 5 < ,7 1,7 6,6 62 6,2 4, 9, , kesä-elo 14,7 2,4 7,6 73 6,7 7,6 8, , Köyryoja yp Kö yp ,5 11,2 78 6,1 3,5 4,5 33 6, ,7 4,1 7,5 72 5,8 2,3 11, 225 5, < ,6 3,7 7, 71 5,9 2,9 26, 35 7, < , 2,1 6,3 57 4,7 2,8 4,1 3 2, kesä-elo 13,4 3,3 6,9 67 5,5 2,7 13, , < Köyryoja ap Kö ap ,7 1,2 71 6,6 7,8 2, , , 4,1 <,2 < 1 6,6 4,5 14, 2 9, ,8 2,7 6,9 69 6,7 6, 26, 4 17, ,7 1,8 6,5 6 4,9 3,2 2, 4 6, kesä-elo 14,2 2,9 4,5 43 6,1 4,6 2, 333 1, Savaloja Näsälänperä Sa ,5 1,1 7 6,7 8,6 13, 275 2, , 5,2 7,1 69 6,7 5,4 14, 2 11, ,6 4,6 6,5 65 6,8 6,7 26, 4 19, ,1 4,3 5,9 53 5, 3,5 6,2 4 5, kesä-elo 13,6 4,7 6,5 62 6,2 5,2 15, , Savalojan suu Sa ,3 4,1 28 6,4 17, 1, , ,4 8,6 6,9 68 6,6 8,9 12, , ,3 8,1 6,3 64 6,9 11,2 23, 5 36, ,8 3,3 1,5 14 5,3 5,8 17, 5 4, kesä-elo 14,8 6,7 4,9 49 6,3 8,6 17, , Kurunkanava Kk ,3 11,2 77 6,7 9,3 8, , , 6,6 7,8 79 6,9 5,7 1, 225 8, ,3 9,3 7,4 77 7, 7, 11, 4 13, ,1 2,5 6,5 63 5,7 4,1 13, 35 6, kesä-elo 15,8 6,1 7,2 73 6,5 5,6 11, ,

41 Liite 2 3/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Siikajoki Rantsila Si ,7 11,3 78 6,8 5,6 2,6 15 7, , 6, 8, 81 6,4 3,3 7,3 15 4, ,6 5,9 7, 75 6,7 4,2 4, , , 4,9 7, 69 5,7 3,3 13, 325 7, kesä-elo 16,5 5,6 7,3 75 6,3 3,6 8, , Siikajoki Saarikoski Si ,3 1, 69 6,7 6,5 3,6 15 9, ,5 7,2 7,4 76 6,4 3,8 7, , , 11, 7, 76 6,6 4,5 5, , ,6 6,6 4,5 45 5,8 4,1 17, 4 6, kesä-elo 17, 8,3 6,3 66 6,3 4,1 1, , Siikajoki 86-tien silta Si ,2 1,9 75 6,5 6,7 2,5 14 9, ,2 5, 7,8 79 6,4 4,2 7, , ,7 1,9 6,4 66 6,6 4,9 5, , ,5 6,7 4,1 41 5,8 4,5 16, 325 6, kesä-elo 16,1 7,5 6,1 62 6,3 4,5 9, , Rukkisenoja Nälkälä Ruk ,3 7,6 53 5, 19,8 3, 2 13, ,6 3,7 7,3 72 4,4 18,2 27, , ,3 1, 7,6 77 4,3 19,1 23, 1 25, ,5 2,5 7,1 65 4,5 17,7 44, 15 31, kesä-elo 14,1 2,4 7,3 71 4,4 18,3 31, , Rukkisenoja Ruk ,3 8,9 62 6,2 17,7 17, 14 17, ,8 3,5 8, 78 6,6 12,1 16, 2 18, ,9 2,7 7,6 76 6,9 13, 1, 225 2, , 2, 7,6 7 5,9 9,9 19, 5 15, kesä-elo 13,9 2,7 7,7 75 6,5 11,7 15, 38 17, Luohuanjoki Lu ,4 8,7 6 6,3 18,7 7,1 2 19, ,1 4,4 7,1 71 6,7 9,9 9, , ,4 3,4 6,1 63 6,9 11,4 9,8 5 15, ,8 3,4 6,2 6 5,5 9,1 23, 5 7, kesä-elo 15,4 3,7 6,5 65 6,4 1,1 14, , Siikajoki Harakkakanava ap Ha ap ,2 1, 68 6,4 9,9 3, , # Lämpötilaa ei merkitty kenttäkorttiin. Happipullo särkyi ennen näytteen analysointia ,6 6, 7,9 81 6,4 4,4 7, , ,8 6,8 6,5 7 6,6 5,8 9, 275 8, ,5 17,7 <,2 < 1 3,6 141,9 34, 5 48, kesä-elo 16,6 1,2 4,8 51 5,5 5,7 16, ,

42

43

44 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Isoneva Haltija/tuottaja: Paavolan Turve Ky Vesien käsittely: La2 Kunta: Siikajoki Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: Harakkakanav a -Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 85 ha Näytetiedot Vede n laatu Virtaam a- ja kuormitus tiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Kiint. Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine hehk.häv iö MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:oTunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la la la la la la la < tulva la la la KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Virtaamanmittaus: EHP-tekniikka Oy Padottaa, v esipinnat samalla tasolla padon molemmin puolin. Virtaamaa ei v oi mitata. Virtaamatietoja 3.6. lähtien. Jakson v irtaamat arv ioitu v esistömallijärjestelmän (57.13) perusteella Lasketusaltaan y läpuolelle kaiv ettu juuri ojia, vesi sameaa 8.8. Tulv a, koko patorakennelma v eden alla. Vain EHP:n Q-laatikko juuri pinnalla. Virtaamanmittaus ei luotettav a, jakson valuma arv ioitu v esistömallin perusteel

45 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Isone va l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 329 g/ha/d 5966 g/ha/d µg/l Kokonais fosfori g/ha/d g/ha/d 1..9 µg/l Kokonaistyppi 336 g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

46

47

48 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Huhanneva Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta:Siikalatva, Siikajoki Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 129 ha Näytetiedot Vede n laatu Virtaama- ja kuormitus tiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:oTunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk pvk < pvk < 2 77 < pvk < pvk < pvk pvk < pvk pvk pv k KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 4. Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy tulv a

49 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Huhanneva l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 2 12

50

51

52 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Huhtineva Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Siikajoki Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: laskuoja-pesuanoja-siikajoki Tarkkailuluokka: Suppea Mittapadon valuma-alue: 137 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l /s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mittapato < < mittapato < < mittapato < mittapato < KESÄ ke ski arvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Virtaamatiedot EHP-tekniikka Oy

53 Huhtineva l/s km 2 Valuma keskiarvo 4 näyte g/ha/d µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 1.8 µg/l Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus g/ha/d mg/l Kiintoaine.4.2. kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

54 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Iso-Manninen Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Uljuanoja-Uljuankanava-Uljuan allas-lamujoki-siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 12 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk pvk pvk < pvk pvk < pvk pvk pvk pvk pvk pvk KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d Lisätiedot: keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy Virtaamatietoja lähtien. Jaksolla valumat arvioitu vesistömallijärjestelmän (57.23) perusteella ylimääräinen näytteenotto, syksyjakso

55 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Iso-Manninen l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l 35 3 Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

56

57

58

59

60 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 15 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP ehp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp mp mp mp mp mp < mp mp mp mp mp KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: laskettu näyteajankohdan virtaamalle. Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy Virtaamamittaustietoa lähtien. Mittapadolla padotusta 5.6. ja laitteisto jäänyt kokonaan tulvan alle 3.8. Virtaamat sekä arvioitu vesistömallijärjestelmän (57.29) perusteella.

61 kuormitus 21 2 pitoisuu s 2 12 g/ha/d g/ha/d 35 Tahkoneva, pvk l/s km 2 Valuma keskiarvo näy te mg/l Kiintoaine µg/l Kokonaisfosfori 3 g/ha/d 6. µg/l 25 Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

62 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, kosteikko mp3 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: kosteikko (mittapato 3) Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: suppea Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp mp mp < mp < mp mp3* mp < KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei virtaamanmittausta. *13.8. Penkan yli menee vettä; poikkeustilanäyte, otettu Turveruukin toimesta. Näyte otettu penkan yli menevästä vedestä. Kesän ominaiskuormitus laskettu Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman (17.7 l/s km2) ja kosteikon (mp3) veden laadun perusteella

63 pitoisuus 212 Tahkoneva, kosteikko mp3 mg/l Kiintoaine 12. g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori 5 45 g/ha/d 1..9 µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d pitoisuus 212 pitoisuus 212

64 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, kosteikko mp4 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: kosteikko (mittapato 4, kunnan kosteikon alap.) Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: suppea Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp #DIV/! 2 mp mp < mp mp mp < KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei virtaamanmittausta Mittapadolle ei tulvan vuoksi päässyt. Ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Kesän ominaiskuormitus laskettu Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman (17.7 l/s km2) ja kosteikon (mp4) veden laadun perusteella

65 Tahkoneva, kosteikko mp g/ha/d µg/l Kokonaistyppi pitoisuus g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori pitoisuus g/ha/d mg/l Kiintoaine pitoisuus 212

66 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Joutenneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Laskeutusallas Kunta: Siikalatva Vesistöalue: Koordinaatit: La Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 36 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la la la la la la la la la la KESÄ ke skiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei virtaamaa eikä näytettä tai Vettä v irrannut käytännössä vain 8.8. olleen tulv an aikana. Kuormitus tulv ajaksolle arv ioitu vesistömallin (57.63) v aluman j a mitatun vedenlaadun perusteella. Muulloin kuormitus arvioitu hav aintojen perusteella = Sähkönjohtavuus 3,4 ms/m, sulfaatti,72 mg/l

67 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d Joutenneva mg/l Kiintoaine g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

68

69

70

71

72 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Kärjenrimpi, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely : pvk2 Vesistöalue: Kunta: Vaala Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuv esistö: Neittävänjoki-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- NO2-N aine MP Telog Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk < pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk pvk < pvk pvk < pvk pvk pvk < pvk pvk pvk pvk pvk TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo < KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d VUOSI VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Padottaa, kova virtaus ja pyörteily, tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata Ylimääräinen näytteenotto Padottaa, vesi kaivon välipohjaan asti, v-pato kokonaan veden alla Suolta tuleva vesi tulvii tien yli suon ulkop. laskuojaan, ylim. näyte tien kohdalta Tulokset: ph 5,4, CodMn 5,4 mg/l, kok.p 18 µg/l, kok.n 5 µg/l, NH4-N 22 µg/l, kiintoaine 2,9 mg/l Tulvanäyte tien kohdalta: ph 5,4, CodMn 9,5 mg/l, kok.p 28 µg/l, PO4-P 3 µg/l, kok.n 51 µg/l, NH4-N 17 µg/l, NO2,3-N 58 µg/l, rauta 4 µg/l, kiintoaine 3,5 mg/l ominaiskuormitukseen on lisätty ohituksen arvioitu kuormitus (ohitusnäytteiden ja keskim. vedenlaatu ja arvioitu virtaama 27 l/s). Padotuksen ja/tai telogin rikkoutumisen vuoksi jakson sekä virtaamat arvioitu Kärjenrimpi pkv1:n virtaamista ja jakson ja vesistömallista Telog rikki, vaihdetaan Siirtynyt kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun Padotus, voimakas virtaus ja pyörteily, tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata. Virtaamat arvioitu Kärjenrimpi pvk1 virtaamista Uusi telog skaalattu, skaalauksen oikeellisuus tarkistettava myöhemmin Virtaamatiedot eivät tulleet, lisätään myöhemmin Vedessä kiintoainetta. Hehkutushäviö 26 mg/l 6.8. Mp-vedenkorkeutta ei voinut mitata, kaivon välikannen päällä vettä n. 1 cm, voimakas pyörteily, padotus. Mittapato kokonaan veden alla.

73 Kärjenrimpi, pvk2 l/s km 2 Valuma näyte keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d Kärjenrimpi pvk µg/l Kokonaisfosfori 4 g/ha/d 1. µg/l Kokonaistyppi 4 g/ha/d kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

74

75

76 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Navettarimpi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Siikalatva /Vaala Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 148 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem , < , , 2 kem , < , 196 8,6 73 1,11,3 32,2 6, kem , < , 978 7,7 165,46,19 8,6,2 2, kem , , ,7 87,12,5 11 4, kem , , , ,5, kem , < , , ,3 395,52,11 14,2 2, KESÄ keskiarvo 4, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17, ,37, ,4 6, keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d 1, Lisätiedot: Padottaa, mittapato kokonaan veden alla. Virtaamatieto ei luotettava Hehkutushäviö 2 mg/l Kem. päällä Voimakasta pyörteilyä ja virtausta, vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti Ylimääräinen näytteenotto Mp vesipintojen ero > 3 cm, vasemmanpuol. altaan vedenkorkeus mp:llä n. 31 cm Mp kokonaan veden alla, vesipinnat samalla tasolla, virtaa kuitenkin Kiintoaineen hehkutushäviö 64 mg/l. Kiintoaineen hehkutushäviö 54 mg/l. Koko kesän virtaamat arv ioitu vesistömallij ärjestelmän (57.48) valunnan perusteella Kaivossa voimakas virtaus ja pyörteily

77 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Navettarimpi l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d 12, 1, 8, µg/l Kokonaistyppi 8 6, , 2,, kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

78

79

80 keskihajonta VUOSI keskiarv o 5. 4 keskihajonta µg/l µg/ l <5 <5 <5 < µg/ l NO2-N µg/ l Fe µg/l PO4-P Kok.N NO3-N NH 4-N mg/l aine Kiinto- Vesien käsittely: pvk Vesistöalue: Koordinaatit Purkuvesistö: Mittapadon valuma-alue: cm MP VUOSI SY KSY KESÄ KEVÄT TALVI Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d l/ s km 2 m 3/d 491 q Q Bruttokuormitus g/ha d cm Telog Vedenkorkeus Näy teajankohdan pv m Jakso Vir taam a- ja kuormitus tiedot ha m 3/d Fe NO2-N g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH 4-N l/s km 2 g/ ha d q Jakson Q Vir taamat sekä (tulva) arviotu vesistömal lijär jestelmän (57.68) perusteella Epäkuntoinen v irtaamamittari v aihdet tu uuteen Alt aiden putsaus käy nnissä näy tteenottohetkellä aine g/ha d Kiinto Mittapat o kokonaan v eden alla. Näy teajankohdan v irtaamatieto ei täy sin luotett av a.8.8. Vedenkorkeut ta mahdoton mitata tarkasti, v oimakast a py örteily ä. Hehkutushäv iö 32,58 m g/l SY KSY keskiarv o keskiarv o 5. 3 keskihajonta KESÄ keskihajonta KEVÄT keskiarv o 5. 5 keskihajonta Lisätiedot: keskiarv o pv k1 TALVI pv k pv k1 23 pv k pv k pv k1 2 pv k pv k1 15 pv k pv k1 13 pv k pv k pv k1 11 pv k pv k1 6 pv k1 7 pv k pv k pv k1 4 pv k1 5.2 µg/l COD Mn Kok.P pv k1 2 pv k1 5.2 ph mg/l Ott opv m N:o Tunnus Näy t e Vede n laatu Projekti: 16UEC12 Tarkkailuluokka: Päästö Näytetiedot Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Paskoneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Kunta: Haapavesi Fax PL2, Tut kijant ie 2A Puh

81 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Pas koneva l/s km 2 Valuma 25 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine g/had µg/l Kokonais fosfori g/ha/d µg/l Kokonais typpi kuormitus 212 pitoisuus 2 12 kuormitus 212 pitoisuus 212

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Varisneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: La 1-2 Kunta: Vihanti Vesistöalue: Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Rukkise no j a-luo huanjo ki-sii kajo ki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 74.5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la la < la < la la < KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Telog asennettu 1.5., id Mittapadossa vuoto. Virtaama arvioitu vesistömallin perusteella Sähkönjohtavuus 26,6, ms/m, sulfaatti 9 mg/l

105 kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d Varisneva l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212

106

107

108

109 Liite 4 Liite 4.1 Liite 4.2 Liite 4.3 Liite 4.4 Liite 4.5 Liite 4.6 Liite 4.7 Liite 4.8 Liite 4.9 Liite 4.1 Liite 4.11 Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti Varisneva, Navettarimpi Savaloneva, Järvineva Joutenneva Isoneva, Iso-Manninen Tahkoneva, Huhtineva Huhanneva Kärjenrimpi-Puroräme, Sauvasuo Paskoneva, Saarineva Hevoskorpi Mankisenneva Korteneva

110 Liite 4.1

111 Liite 4.2

112 Liite 4.3

113 Liite 4.4

114 Liite 4.5

115 Liite 4.6

116 Liite 4.7

117 Liite 4.8

118 Liite 4.9

119 Liite 4.1

120 Liite 4.11

121 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A PL 2, 9571 Oulu Kotipaikka Vantaa Puh Faksi Asia Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 212 Toimitamme ohessa Siikajoen turvetuotantoalueiden tarkkailuraportin vuodelta 212. Oulussa Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Turveruukki Oy Paavolan Turve Ky Ympäristöpalvelut Helmi / A. Autio Siikajoen ympäristölautakunta Raahen ympäristölautakunta Vaalan ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulu 2 kpl Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus (sähköinen jakelu)

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233

Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh. 044-4793 233 Ympäristöterveyslautakunta 38 30.10.2014 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2013

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2014 2015 16X199445 2.5.2016 Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2014 2015 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2014 2015 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh Ympäristöterveyslautakunta 49 24.09.2015 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2014

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 216 11457 18.4.217 Kupsussuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 216 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot