VAPO OY JA PELSON VANKILA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY JA PELSON VANKILA"

Transkriptio

1 LIMINGANLAHDEN TARKKAILU UEC VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

2

3 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 Sisältö 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Jouttenoinen ja Alaoja Pelson turvetuotantoalueet ja alapuolinen purkuvesistö Arvio päästöjen vesistövaikutuksista PELSONRIMMEN PÖLYTARKKAILU PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaatu ja kuormitus Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Arvio päästöjen vesistövaikutuksista TYRNÄVÄNJOEN POHJAELÄINTARKKAILU Johdanto Tutkimuskohde sekä pohjaeläinnäytteenotto ja -lajinmääritys Vesistöjen ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tyyppiominaiset taksonit (TT) ja EPT- heimojen lukumäärä (EPTh) Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ELS -arvojen laskenta Muut virtavesistöjen pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi Tulokset Tulosten tarkastelu Copyright Pöyry Finland Oy

4 10 KALATALOUSTARKKAILU Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalastustiedustelu Aineisto ja menetelmät Tyrnävänjoki Latvajärvet Ala- ja Ylioja YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti ja vesistötarkkailupisteet Liite 2 Pelson turvetuotantoalueiden purkureitit ja valuma-alueet Liite 3 Päästötarkkailun tulokset v Liite 4 Sähkökoekalastus- ja pohjaeläinnäytteenottokohteiden sijainti Liite 5 Tyrnävänjoen pohjaeläintutkimuksen tulokset v Liite 6 Valokuvat Tyrnävänjoen pohjaeläinnäytteenottopaikoilta Liite 7 Sähkökoekalastusten perustulokset v Liite 8 Karttaliite Tyrnävänjoen latvajärviltä Liite 9 Karttaliite Ala- ja Yliojalta Liite 10 Kalastustiedustelukaavake Liite 11 Kalastustiedustelun perustulostus v Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Pekka Majuri, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 2012 Liminganlahden turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Vapo Oy 2006) mukaisesti. Samaan tarkkailuun sisältyy myös Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailu vesistössä. Vuonna 2012 päästö- ja vaikutustarkkailussa oli ohjelman mukaisesti intensiivinen tarkkailuvuosi ja kesäaikaisessa tarkkailussa oli viisi tuotantovaiheessa oleva turvesuota (Jouttenoinen, Pelsonsuo, Pelsonrimpi, Raja-aava ja Tuulisuo). Intensiivisenä tarkkailuvuotena vaikutustarkkailuun sisältyy vesistötarkkailun (veden laadun seuranta) lisäksi biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon tarkkailu sisältyi kokonaisuudessaan vuonna 2008 Liminganlahden tarkkailuraporttiin, mutta vuonna 2012 kuormitustarkkailusta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy (nyk. Ahma Ympäristö Oy). Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 2013), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelma sisältää myös pöly- ja melutarkkailun. Pölytarkkailun tulokset on raportoitu erikseen (Pöyry Finland Oy 2013a). Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) alueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2011) mukaisesti. Tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on km 2. Joen kokonaispituus on 73 kilometriä ja putouskorkeus 105 metriä. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki, ja lisäksi Liminganjoki on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Valuma-alueen järvisyys on vähäinen, 0,5 %. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja se laskee Liminganlahteen, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011, 2012). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologista luokkaa ei ole määritetty. Asiantuntija-arvion mukaan joen ekologinen tila on välttävä. Kemiallinen tila on hyvä. Joen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Lisäksi Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita, ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista ja metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt, ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki, ja sen ekologinen tila on välttävä. Kemiallinen tila on hyvä. Tyrnävänjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Copyright Pöyry Finland Oy

6 Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous: fosforikuormituksesta 71 % ja typpikuormituksesta 51 % on peräisin maataloudesta. Haja-asutus muodostaa kolmanneksi suurimman fosforikuormituksen lähteen, mutta typpikuormituksen osalta haja-asutuksen merkitys on pieni. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan vähäinen, 1 2 % kokonaiskuormituksesta (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ) % Kok.P Kok.N 8 % 2 % 1 % 41 % 2 % Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta 5 % Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous 51 % Metsätalous Hulevedet 71 % 1 % 3 % Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 1 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinneja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma ). 3 HYDROLOGISET OLOT Vuoden 2012 keskilämpötila oli Revonlahdella 2,2 C, mikä oli 0,4 C vertailukauden keskiarvoa (2,6 C) vähemmän. Helmikuu ja joulukuu olivat keskimääräistä kylmempiä kuukausia, kun taas maaliskuussa ja marraskuussa oli tavanomaista lämpimämpää (Kuva 2). Kesän keskilämpötilat olivat hyvin lähellä vertailujakson keskiarvoja. Vuoden 2012 sadesumma oli 622 mm, mikä oli 81 mm (15 %) vertailujakson keskiarvoa (541 mm) suurempi. Tavanomaista vähemmän satoi tammikuussa, maaliskuussa ja marras-joulukuussa. Kesä oli selvästi tavanomaista sateisempi heinäkuuta lukuun ottamatta. Eniten satoi kuitenkin lokakuussa, jolloin kuukauden sademäärä (84 mm) oli noin 62 prosenttia vertailujakson keskimääräistä lokakuun sademäärää (52 mm) korkeampi. Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 C Lämpötila mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärä Siikajoen Revonlahdella vuonna 2012 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskus, Pirinen ym. 2012). Temmesjoessa tai Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä. Temmesjoen suun (F = 1181 km 2 ) ja Tyrnävänjoen yläosan (F = 139 km 2 ) virtaamia on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 2012 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien keskiarvona (Taulukko 1). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen on sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Mallissa virtaamat lasketaan jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Virtaamatarkastelupisteiden sijainti on esitetty liitekohdan 1 kartassa. Taulukko 1 Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Temmesjoki, suu Tyrnävänjoki, yläosa MQ vuosi 15,6 9,6 2,0 1,3 MQ kesä-syys 12,1 6,2 1,8 0,8 MNQ kesä-syys 3,2 1,5 0,4 0,2 MHQ kesä-syys 59,6 20,1 12,4 3,1 Vuonna 2012 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 15,6 m 3 /s eli noin 63 % vuosien keskimääräistä virtaamaa 9,6 m 3 /s suurempi. Temmesjoen tulvahuippu ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen, ja suurimmillaan virtaama oli mallinnustietojen perusteella 109 m 3 /s huhtikuun lopussa (Kuva 3). Kesä-syyskuun 2012 keskivirtaama oli Temmesjoessa noin 12,1 m 3 /s eli noin kaksi kertaa tavanomaista suurempi. Elokuussa myös Temmesjoen valuma-alueella koettiin poikkeuksellinen tulvahuippu, jolloin virtaamat nousivat lähelle tavanomaisen kevättulvan tasoa. Myös loka-marraskuussa Temmesjoen virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 m 3 /s Temmesjoki 2012 Temmesjoki Tyrnävänjoen yläosa 2012 Kuva 3 Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 2012 ja Temmesjoen pitkän ajan ( ) kuukausikeskivirtaama SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Tyrnävänjoen yläosalla keskivirtaama oli vuonna 2012 mallinnustietojen perusteella noin 2 m 3 /s eli noin 54 % vertailukauden keskivirtaamaa (1,3 m 3 /s) suurempi. Myös Tyrnävänjoessa kesä-syyskuun keskivirtaama oli tavanomaista korkeampi ja elokuussa virtaamat nousivat lähelle tavanomaisen kevättulvan tasoa. Myös loka-maraskuussa virtaamat olivat tavanomaista korkeampia. 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2012 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli tarkkailuvelvollisia turvesoita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 556 ha, josta tuotantokuntoista alaa oli 335 ha ja tuotannosta poistunut 221 ha. Jälkikäytössä oli 312 ha, kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan (Taulukko 2). Vuonna 2012 Liminganlahdella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kesäaikana kaikilla tuotantosoilla. Kahdessa tarkkailukohteessa (Pelsonrimpi, Jouttenoinen) tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Taulukko 2 Liminganlahden päästötarkkailusuot, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v (la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä). Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom Vapo Oy Jouttenoinen PVK jt K Vapo Oy Pelsonrimpi (KAI) PVK kesä, la talvi jt K 16 ha poistettu tuotannosta ymp haihdutus / imeytys jt E luvan epäämisen johdosta Pelsonrimpi (KAI) yhteensä Vapo Oy Raja-aava (KAI) laskeutusallas jt/kt E PVK kesä, la talvi jt/kt S Raja-aava (KAI) yhteensä Vapo Oy Tuulisuo (KAI) PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt S Vapo Oy Pelsonsuo (osa) laskeutusallas jt E haihdutus / imeytys jt K Pelsonsuo (osa) yhteensä Vesistöalue yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

9 Liminganlahden vuoden 2012 tarkkailusuot on esitetty taulukossa (Taulukko 2) ja soiden sijainti on merkitty liitteenä 1 olevalle kartalle. Päästötarkkailupisteiden koordinaatit ovat taulukossa (Taulukko 3). 5 Taulukko 3 Liminganlahden vuoden 2012 päästötarkkailupisteiden koordinaatit. Turvesuo Tarkkailupaikka Koordinaatit Jouttenoinen laskuoja (alapuolinen näyte) pumppausallas (yläpuolinen näyte) Pelsonrimpi pvk1 (virtaama) pvk1 yp (yläpuolinen näyte) Pelsonsuo pvk2 (virtaama) Tuulisuo pvk1 (virtaama) Raja-aava pvk1 (virtaama) Jouttenoista lukuun ottamatta tarkkailusoiden virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Päästötarkkailun vesinäytteitä otettiin Jouttenoisen, Pelsonrimmen ja Pelsonsuon tarkkailupisteiltä kahden viikon välein viikoilla tarkkailuohjelman mukaisesti. Raja-aavalta ja Tuulisuolta näytteitä olisi pitänyt ottaa myös kahden viikon välein, mutta sekaannuksen takia soilla tehtiin suppeaa tarkkailua ja näytteet otettiin kerran kuussa. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 4.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa (Taulukko 4, Taulukko 5 ja Taulukko 6) on esitetty Liminganlahden tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat liitteenä 3. Liminganlahden päästötarkkailusoiden virtaamamittauksessa oli ajoittain ongelmia Pelsonrimmellä, Pelsonsuolla ja Tuulisuolla. Pelsonrimmellä laitteistossa oli vikoja, joita korjattiin useita kertoja kesän aikana. Pelsonsuolla ja Tuulisuolla valumat olivat elokuun runsaiden sateiden takia suuria, ja virtaaman määrä ylitti mittausasteikon. Lisäksi Tuulisuolla jouduttiin tulvan takia tekemään ohijuoksutuksia toukokuussa ja kesäkuussa. Myös Tuulisuon mittalaitteistossa oli ongelmia toukokuussa. Puuttuvat virtaamajaksot on korvattu Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä saaduilla virtaamilla. Tuulisuon ohijuoksutusten vedenlaatu on laskettu normaalien päästötarkkailunäytteiden ja ohijuoksutusnäytteiden vedenlaadun keskiarvona. Jouttenoisten kuormitukset on laskettu käyttämällä valumana Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskivalumaa. Liminganlahden tarkkailusoiden kesän 2012 keskivaluma oli 33,2 l/s km 2, mikä oli selvästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien pintavalutuskentällisten soiden keskivaluma 18,1 l/s km 2 tai kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskivaluma 20,2 l/s km 2 (Taulukko 4). Tarkkailusoiden valumat vaihtelivat tarkkailukohteittain. Kesän suurin keskimääräinen valuma (46,0 l/s km 2 ) mitattiin Pelsonsuolta ja pienin (14,6 l/s km 2 ) Pelsonrimmeltä. Tuulisuolla valuma oli suurta erityisesti keväällä, jolloin tuotantoalueelta pumpataan talven aikana alueelle kertyneitä vesiä. Tuulisuolta purkautuu vesiä ainoastaan sulan maan aikana, jolloin pumppaus aloitetaan pintavalutuskentälle. Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Taulukko 4 Liminganlahden päästötarkkailusoiden valumat kesällä Turvetuotantoalue Mittapadon valumaalue Mq Nq Hq (ha) kok.ala tuotantoala l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jouttenoinen, pvk1 * ,4 Pelsonrimpi, pvk ,6 0,7 144,6 Pelsonsuo, pvk ,0 0,9 145,6 Tuulisuo, pvk ,0 0,8 144,6 Raja-aava, pvk ,0 3,0 74,0 Keskiarvot Liminganlahden suot # 33,2 1,4 127,2 Pohjois-Pohjanmaan ymp.vuotiset pvk-suot (n=23) 16,4 1,9 146,6 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan pvk-suot (n=46) 18,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot (n=60) 20,2 * ei virtaamamittausta, laskennassa käytetty Pohjois-Suomen ymp.vuotisten pvk-soiden keskivalumaa # Jouttenoinen ei mukana Roudan aikana, kun pumppaus pintavalutuskentälle ei ole käynnissä, valumavedet kerääntyvät maaston korkeuserojen takia tuotantoalueelle ja ojastoihin, jolloin kuormitustakaan ei synny. Tarkkailusoiden veden laadussa oli vaihtelua soiden välillä. Turvesoilta purkautunut valumavesi oli hapanta, tarkkailussa olleiden soiden ph:n keskiarvo oli 6,0 (Taulukko 5, liite 3). Alimmillaan ph-arvot olivat Pelsonrimmen kuivatusvesissä (ph keskimäärin 5,4) ja korkeimmillaan Jouttenoisen (6,5) vesissä. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) lähti eniten Pelsonrimmeltä ja vähiten Pelsonsuolta ja Jouttenoiselta. Kiintoainetta ja rautaa oli eniten Pelsonsuon kuivatusvesissä ja vähiten Jouttenoisen vesissä. Taulukko 5 Liminganlahden päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2012 keskimäärin. Turvetuotantoalue n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 + NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jouttenoinen, pvk1 10 6, Pelsonrimpi, pvk1 10 5, Pelsonsuo, pvk2 10 6, Tuulisuo, pvk1 11 5, Raja-aava, pvk1 10 6, Keskiarvot Kaikki Liminganlahden suot 6, Pohjois-Pohjanmaan pvk-suot (n=53) 6, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n=71) 6, Ravinteita lähti eniten Pelsonrimmeltä ja vähiten Jouttenoiselta. Epäorgaanista typpeä oli eniten Pelsonsuon ja Tuulisuon valumavesissä ja fosfaattifosforia Pelsonrimmen kuivatusvesissä. Pelsonrimmen ja Pelsonsuon valumavesien laatu oli lähes kaikkien muuttujien osalta selvästi huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaan pvk-soiden vedenlaatu keskimäärin. Jouttenoisen vedenlaatu oli keskimääräistä parempi. Kokonaisuutena Liminganlahden soiden valumavesien keskimääräinen laatu oli lähes kaikkien muuttujien suhteen huonompi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan soiden tai kaikkien pvk-soiden vedenlaatu keskimäärin. Ainoastaan ammoniumtyppeä Liminganlahden soilta tuli selvästi keskimääräistä vähemmän. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Liminganlahden päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä. Jouttenoisen ominaispäästöt olivat kaikkien muuttujien osalta samaa tasoa tai pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan soilla (pvk-suot ja kaikki suot) keskimäärin (Taulukko 6). Pelsonsuolla, Tuulisuolla ja Raja-aavalla päästöt olivat useimpien muuttujien osalta keskimääräistä suurempia. Kuormitus oli suorassa suhteessa valuman määrään: mitä suurempi valuma oli, sitä suurempi myös kuormitus. Pelsonrimmen kuormitus oli melko lähellä Pohjois-Suomen pvk-soiden keskimääräistä kuormitusta, ja suon valumat olivatkin pienimmät (Mq 14,6 l/s km 2 ) Liminganlahden alueella. Tuulisuon kuormitus oli valuma-alueen suurin happea kuluttavan aineksen (COD Mn ), kokonaistypen, raudan ja kiintoaineen osalta. Kuormitusta nostivat alkukeväästä suolla tehdyt ohijuoksutukset ja todennäköisesti runsaista sateista johtunut heinäkuun alun suuri valunta (108 l/s km 2 ). 7 Taulukko 6 Liminganlahden päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä Bruttopäästöt Turvetuotantoalue Mittapadon valumaalue COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 + (ha) NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Nettopäästöt Kok.P Kok.N Kiintoaine kok.ala tuotantoala g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha g/ha Jouttenoinen, pvk1 * ,3 0,1 13 0,1 0, , Pelsonrimpi, pvk ,4 0,9 32 0,3 12, , Pelsonsuo, pvk ,7 2, ,6 2, , Tuulisuo, pvk ,8 0, ,0 5, , Raja-aava, pvk ,2 0,8 40 0,2 0, , Keskiarvot Kaikki Liminganlahden suot ,5 1,1 46 5,2 4, , Pohjois-Pohjanmaan pvk-suot (n=41) 602 0,9 0,4 38 1,1 6, , Kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot (n=52) 594 1,0 0,4 24 1,0 10, , * Kuormitukset laskettu Pohjois-Suomen ymp.vuotisten pvk-tarkkailusoiden keskivalumalla Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästölaskennassa käytettiin mm. talviajan kuormituksia laskettaessa Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b) esitettyjä vesienkäsittelymenetelmittäin jaettuja ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7). Turvesoiden nettokuormitukset laskettiin vähentämällä bruttokuormituksesta ns. taustapitoisuuksilla (kok.p 20 µg/l, kok.n 500 µg/l, kiintoaine 2 mg/l) laskettu luonnontilaisen alueen huuhtouma. Pelsonsuon alueen pohjoisosan (56 ha) vedet johdetaan Vesalankanavan kautta Muhosjokeen, joka laskee edelleen Oulujokeen. Tältä osin tarkkailua toteutetaan Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti, eikä sitä ole sisällytetty tähän tarkkailuun. Taulukossa (Taulukko 8) on esitetty Liminganlahden turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden kuormitus (kg/d) vuonna Suurin yksittäinen kuormittaja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ), typen ja kiintoaineen suhteen oli Tuulisuo. Fosforin suhteen sekä brutto- että nettokuormitukset olivat kaikilla soilla melko pieniä, ja erityisesti Jouttenoisella fosforikuormitus oli erittäin vähäistä. Edellisen kerran Liminganlahden suot olivat päästötarkkailun piirissä vuonna 2008 (Pöyry Environment Oy 2009). Tällöin soiden bruttokuormitus oli noin % pienempää kuin vuonna Soiden yhteispinta-ala oli vuonna 2008 noin 12 % pienempi kuin vuonna 2012, mutta erityisesti valumat olivat vuonna 2008 pienempiä kuin v Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 Taulukko 7 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2013b). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , , Pintavalutuskentälliset suot talvi ,2 8,9 14 0,1 6 4,4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , , Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , , Maaperäimeytys/ haihdutus talvi , ,1 6 4 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a , , Taulukko 8 Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 2012 sekä kesällä 2008, jolloin turvetuotantoalueet olivat edellisen kerran kesäaikaisen päästötarkkailun piirissä. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen Vapo Oy K pvk 51 0,0 1,5 12 0,0 0,7 9 Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy K pvk/la/hi 74 0,2 2,5 15 0,2 1,9 13 Raja-aava (KAI) Vapo Oy S pvk/la 115 0,2 3,6 31 0,1 2,3 26 Tuulisuo (KAI) Vapo Oy S pvk/sark ,3 8, ,3 6,9 110 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy K la/hi 78 0,3 4,7 38 0,2 3,4 32 Tuotantosuot yhteensä ,0 21, ,8 15,1 191 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä ,0 21, ,8 15, ,4 10,0 72 0,2 5,1 54 Liminganlahden turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat kesällä 2012 yhteensä 584 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1 kg/d fosforia, 21 kg/d typpeä ja 215 kg/d kiintoainetta (Taulukko 8). Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 0,8 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä sekä 191 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöjä nostivat kesän runsaat sateet. Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus (kg/a) on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Vesistöalueen kokonaiskuormitus oli suurempi kuin vuonna 2011, mikä johtui pääosin sateisen kesän aiheuttamista edelliskesää suuremmista valumista. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 Taulukko 9 Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy K pvk Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy K pvk/la/hi Raja-aava (KAI) Vapo Oy S pvk/la Tuulisuo (KAI) Vapo Oy S pvk/sark Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy K la/hi Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Jouttenoisella tarkkailtiin pintavalutuskentän tehoa ottamalla vesinäytteet sekä pintavalutuskentän yläpuolelta pumppausaltaasta kentälle tulevasta vedestä että pintavalutuskentän alapuolelta laskuojasta kerran kuukaudessa kesä-elokuun välisenä aikana (liite 3.2). Pelsonrimmellä tarkkailtiin pintavalutuskentän tehoa ottamalla vesinäytteet sekä kentän ylä- että alapuolelta kerran kuukaudessa kesä-elokuun välisenä aikana (liite 3.4). Pintavalutuskenttien toimintakyvyssä esiintyy runsaasti vaihtelua muun muassa kentän ominaisuuksista ja sääolosuhteista riippuen. Jouttenoisen pintavalutuskentän teho oli kokonaisuutena melko hyvä. Kokonaistypestä ja -fosforista kentälle imeytyi keskimäärin % (Taulukko 10). Fosfaattifosforin poistuma oli keskimäärin 79 % ja nitriittinitraattitypen poistuma lähenteli sataa prosenttia. Ammoniumtyppeä kentältä lähtevässä vedessä oli keskimäärin enemmän kuin kentälle tulevassa vedessä. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat useimmilla näytteenottokerroilla kuitenkin pieniä. Rauta ja kiintoaine pidättyivät Jouttenoisen pintavalutuskentälle hyvin: raudan keskimääräinen reduktio oli 86 % ja kiintoaineen 88 %. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) pidättyminen on pintavalutuskentillä yleensä hieman huonompaa kuin muiden aineiden. Jouttenoisen kenttä pidätti happea kuluttavaa ainesta melko heikosti, reduktio oli keskimäärin 19 %. Taulukko 10 Veden laatu Jouttenoisen ja Pelsonrimmen pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot kesällä 2012 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N+ NH 4 -N Fe Kiinto- NO 3 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jouttenoinen, pvk1 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, < Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus -0, Teho % Pelsonrimpi, pvk1 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus -1, Teho % Copyright Pöyry Finland Oy

14 Pelsonrimmen pintavalutuskentän toiminta oli heikompaa kuin Jouttenoisen kentän toiminta. Pelsonrimmellä kokonaisfosforin reduktio oli keskimäärin 37 % ja kokonaistypen 15 %. Nitriitti-nitraattityppeä kentälle pidättyi hyvin, ja reduktio oli keskimäärin 91 %. Fosfaattifosforista keskimäärin 51 % pidättyi pintavalutuskentälle. Ammoniumtypen reduktio oli negatiivinen. Kesä-heinäkuussa ammoniumtypen pitoisuudet olivat melko pieniä sekä kentän ylä- että alapuolella, mutta elokuussa kentälle tuli runsaasti (1600 µg/l) ammoniumtyppeä. Tällöin noin 56 % ammoniumtypestä pidättyi pintavalutuskentälle, mutta kentältä lähtevässä vedessä typpipitoisuus oli edelleen melko korkea, 710 µg/l. Kiintoaineen reduktio oli kohtalainen, 69 %, mutta rautaa kentältä lähti jonkin verran enemmän kuin sinne tuli. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2012 Liminganlahden turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailupisteitä oli yhteensä seitsemän, joista jokaisesta otettiin neljä näytettä. Ensimmäinen näyte otettiin kevättulvan aikaan (toukokuussa) ja loput kolme heinä- syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otettiin samalla näytteenottokierroksella toukokuuta lukuun ottamatta. Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa (Taulukko 11). Havaintopisteet on myös merkitty liitteenä 1 olevalle kartalle. Pisteet Kan3, Kan5, Pit1 ja Tyr47 kuuluvat myös Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuun (kappale 8). 10 Taulukko 11 Liminganlahden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Alaoja Al Jouttenoinen ap. Tuulijärvi Tuu Raja-aava ap. Kantokanava, MTS 825 Kan Pelsonrimpi ap., Pelsonsuo (eteläinen osa) ap. Kantokanava Kan Raja-aava ap., Tuulisuo ap., Pelsonrimpi ap. Pelsonsuo (eteläinen osa) ap. Pitkäjärvi Pit Raja-aava ap., Tuulisuo ap., Pelsonrimpi ap. Pelsonsuo (eteläinen osa) ap. Tyrnävänjoki Tyr Raja-aava ap., Tuulisuo ap., Pelsonrimpi ap. Pelsonsuo ap. Tyrnävänjoki Tyr Raja-aava ap., Tuulisuo ap., Pelsonrimpi ap. Pelsonsuo ap. 5.2 Tarkkailun tulokset Veden laatu Liminganlahden turvetuotantoalueiden ja Pelson vankilan vesistötarkkailupisteillä vuonna 2012 on esitetty taulukossa (Taulukko 12). Alaoja Alaojan vedenlaadussa esiintyi melko suuria vaihteluita. Vesi oli useimmilla näytteenottokerroilla lievästi hapanta (6,1 6,6), mutta elokuussa ph laski alle viiden (Taulukko 12). Happipitoisuudet vaihtelivat elokuun välttävästä tasosta syyskuun lähes hapettomaan tilaan. Vesi oli hyvin tummaa, ja raudan, kiintoaineen ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) pitoisuudet vaihtelivat runsaasti. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 12 Vedenlaatu Liminganlahden vesistötarkkailupisteillä v pvm t O2 O2 kyll. ph Ottopiste Klorofylli-a Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kiint. hehkutushäviö Väri Kok. N NH 4 -N NO 2-N+ NO 3 -N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Alaoja Al ,0 5,1 41 6,1 5, Al ,1 1,6 17 6,5 10, < Al ,3 5,8 53 4,9 3, < Al3# ,0 < 0,2 < 1 6,6 22, < < heinä-syyskuu 13,5 2,5 24 6,0 12, < Tuulijärvi Tuu ,6 8,3 63 5,5 2, Tuu* ,6 7,8 6,5 69 5,6 1, < Tuu* ,4 10,7 5,0 52 5,3 1, < Tuu* ,0 9,0 7,3 69 5,4 1, < heinä-syyskuu 16,3 9,2 6,3 63 5,4 1, < Kantokanava, MTS 825 Kan ,7 8,1 60 6,0 4, Kan ,2 5,3 57 6,8 9, Kan ,7 4,2 42 6,1 6, Kan ,8 6,0 55 6,5 6, heinä-syyskuu 14,9 5,2 51 6,5 7, Kantokanava Kan ,1 8,3 62 5,2 1, Kan ,8 8,8 90 6,5 5, Kan ,9 3,1 31 5,6 4, Kan ,1 6,2 57 6,4 4, heinä-syyskuu 14,6 6,0 59 6,2 4, Pitkäjärvi Pit Tulvan vuoksi järvelle ei päässyt, ei näytettä Pit ,5 8,5 5,3 57 6,5 5, Pit ,4 11,4 4,8 49 5,9 4, Pit ,8 9,4 7,1 67 6,4 4, heinä-syyskuu 15,9 9,8 5,7 58 6,3 4, Tyrnävänjoki, Mällinen Tyr ,5 10,3 80 5,7 6, Tyr ,1 7,6 81 6,7 3, Tyr ,8 8,0 79 6,1 3, Tyr ,5 8,5 80 6,5 3, heinä-syyskuu 15,1 8,0 80 6,4 3, Tyrnävänjoki, Ylipää Tyr ,7 9,3 72 5,6 2, Tyr ,1 6,8 72 6,5 3, Tyr ,1 5,5 56 6,0 3, Tyr ,9 7,5 71 6,2 3, heinä-syyskuu 15,7 6,6 66 6,2 3, # Näytteenottopaikan läheisyydessä tehty kaivuutöitä. * Ei venettä käytössä, näyte otettu järvestä lähtevästä ojasta ( ) Tulva, näytepaikalle ei päässyt. Näyte otettu tien päässä olevalta sillalta. myös niissä esiintyi vaihtelua. Nitriitti-nitraattia oli vedessä runsaasti toukokuussa, mutta kesä-syyskuussa pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia esiintyi jonkin verran useimmilla näytteenottokerroilla. Elokuun lopulla Metsäkeskus aloitti metsäojitukset lähellä Alaojan vesistötarkkailun näytteenottopaikkaa. Syyskuussa vedenlaatu oli hyvin huono ja kiintoainetta, ravinteita ja rautaa oli vedessä erittäin runsaasti. Näytteenottopaikan lähistöllä oli tehty vasta kaivuutöitä, jotka mitä todennäköisimmin vaikuttivat näytteenottopaikan vedenlaatuun. Tuulijärvi Tuulijärven vesi oli hapanta (ph 5,3 5,6), tummaa ja humus- ja rautapitoista. Happipitoisuudet olivat lähinnä välttävää tasoa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa, ja kiintoainetta vedessä oli jonkin verran. Ravinnepitoisuudet olivat Forsbergin ja Rydingin (1980) luokkarajojen perusteella tarkasteltuna reheville Copyright Pöyry Finland Oy

16 vesille tyypillistä tasoa. Ammoniumtyppeä ja fosforia vedessä oli jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla, nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat toukokuuta lukuun ottamatta alle määritysrajan. Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Tuulijärven oli rehevä vesistö. Tuulijärven vedenlaatu huononi jonkin verran kesän aikana. Kantokanava Kantokanavan yläosalla (Kan5) vesi oli keskimäärin hieman happamampaa (ph 6,2) kuin kanavan alaosalla (Kan3, ph 6,5). Happipitoisuudet olivat lähinnä välttävää tasoa, ja huonoimmillaan happitilanne oli elokuussa. Sähkönjohtavuusarvot olivat heinäsyyskuussa hieman koholla. Kanavan vesi oli tummaa, humus- ja rautapitoista ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat melko matalista melko runsaisiin. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi kaikilla näytteenottokerroilla, mutta suurimmillaan sen määrä oli toukokuussa. Fosfaattifosforia esiintyi runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Kantokanavan vedenlaatu oli keskimäärin huonompi kanavan yläosalla (Kan3) kuin sen alaosalla (Kan5). Pitkäjärvi Pitkänjärven näytteenottopaikalle ei päästy toukokuussa tulvan takia lainkaan. Heinäsyyskuussa järven vesi oli hapanta (ph 5,9) tai lievästi hapanta (ph 6,4 6,5), tummaa ja humus- ja rautapitoista. Kiintoainesta esiintyi kaikilla näytteenottokerroilla. Veden happipitoisuudet olivat välttävää tasoa ja sähkönjohtavuusarvot hiukan koholla. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi kaikilla näytteenottokerroilla. Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Pitkäjärvi oli rehevä vesistö. Tyrnävänjoki Tyrnävänjoesta vesistötarkkailunäytteitä otettiin joen yläosalta Ylipäästä (Tyr47) ja joen keskijuoksulta Mällisestä (Tyr21). Joen vesi oli toukokuussa hapanta (ph 5,6 5,7) ja heinä-syyskuussa lievästi hapanta (ph 6,0 6,7). Happipitoisuudet olivat yläjuoksulla tyydyttävää tasoa elokuuta lukuun ottamatta, jolloin veden happipitoisuus oli melko selvästi alentunut (5,5 mg/l). Joen keskijuoksulla happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Sähkönjohtavuusarvo oli keskijuoksulla hieman koholla toukokuussa, muuten arvot olivat jokivesille tyypillistä tasoa. Tyrnävänjoen vesi oli tummaa, rauta- ja humuspitoista ja kiintoainepitoisuuksissa esiintyi melko runsaasti vaihtelua. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa ja pitoisuudet olivat Tyrnävänjoen yläjuoksulla keskimäärin korkeampia kuin keskijuoksulla. Epäorgaanista typpeä esiintyi eniten keväällä, mutta myös jonkin verran kesällä. Myös fosfaattifosforia esiintyi melko runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. 6 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Jouttenoinen ja Alaoja Jouttenoisen kuivatusvedet kulkeutuvat pintavaluntana laskuojina toimiviin metsäojiin ja niistä Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Liminganlahteen. Ennen Liminganlahtea osa Liminganjoen vesistä jakautuu Temmesjokeen. Taulukossa (Taulukko 13) on esitetty Jouttenoisen kuivatusvesien ja suon alapuolisen Alaojan tarkkailupisteen (Al3) heinä-syyskuun samanaikaisten näytteenottokertojen keskimääräinen vedenlaatu. 12 Copyright Pöyry Finland Oy

17 13 Taulukko 13 Jouttenoisen kuivatusvesien sekä Alaojan vesistötarkkailupisteen veden laatu heinäsyyskuun samanaikaisilla näytteenottokerroilla keskimäärin. Alaojan vedenlaatu on laskettu heinäkuun ja elokuun havaintojen keskiarvona (n = 2), sillä syyskuussa ojan vedenlaatuun vaikuttivat selvästi lähistöllä tehdyt kaivuutyöt. Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jouttenoinen 6, Alaoja (Al3) 6, < Alaojan vedenlaatu on laskettu ainoastaan heinäkuun ja elokuun näytteiden keskiarvona, sillä syyskuussa ojan vedenlaatu oli poikkeuksellisen huono lähistöllä tehtyjen kaivuutöiden takia. Kuvassa (Kuva 4) on esitetty näytteenottokerroittain Jouttenoisen kuivatusvesien ja alapuolisen Alaojan (Al3) humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Jouttenoisen kuivatusvesien vedenlaatu oli nitriitti-nitraattipitoisuutta lukuun ottamatta selvästi parempi kuin Alaojan vedenlaatu. Suon kuivatusvesillä ei siten ollut heikentävää vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkailutulosten perusteella. mg/l 160 COD Mn mg/l µg/l Kok.P µg/l mg/l mg/l Kiintoaine mg/l µg/l Kok.N µg/l Jouttenoinen Alaoja (Al3) Kuva 4 Kemiallisen hapenkulutuksen määrä sekä kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuudet Jouttenoiselta lähtevässä vedessä sekä Alaojassa (Al3) vuonna Syyskuun alussa Alaojassa näytteenottopaikan läheisyydessä oli tehty kaivuutöitä, mikä vaikutti vedenlaatuun Pelson turvetuotantoalueet ja alapuolinen purkuvesistö Pelson turvetuotantoalueiden (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) kuivatusvedet purkautuvat purku-uomiensa kautta Tyrnävänjokeen ja edelleen Temmesjoen kautta Liminganlahteen. Liitteessä 2 on esitetty Pelson turvetuotantoalueiden purkureitit. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet Copyright Pöyry Finland Oy

18 johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttavat osaltaan alapuolisen purkuvesistön (Kantokanava, Pitkäjärvi ja Tyrnävänjoki) ravinnepitoisuuksiin (ks. kpl 8). Taulukossa (Taulukko 14) on esitetty Pelson turvetuotantoalueiden ja soiden alapuolisten vesistötarkkailupisteiden heinä-syyskuun samanaikaisten näytteenottokertojen keskimääräiset veden laadut. Toukokuussa päästötarkkailunäytteet otettiin noin kaksi viikkoa vesistötarkkailunäytteiden jälkeen, joten näitä tuloksia ei ole käytetty keskiarvojen laskennassa. 14 Taulukko 14 Pelson turvetuotantoalueiden kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden veden laatu heinä-syyskuun samanaikaisilla näytteenottokerroilla keskimäärin vuonna Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+ NO 3 -N NH 4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Raja-aava 6, < Tuulijärvi (Tuu) 5, < Pelsonrimpi 5, Kantokanava (Kan3) 6, Tuulisuo 5, Kantokanava (Kan5) 6, Pitkäjärvi (Pit1) 6, Pelsonsuo 6, Tyrnävänjoki (Tyr 21) 6, Tyrnävänjoki (Tyr 47) 6, Raja-aavan kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulijärveen ja siitä edelleen Tuulikanavan, Kantojärven, Pitkäjärven ja Tyrnävänjoen kautta Perämereen. Raja-aavan valumavesien ph-taso oli korkeampi kuin alapuolisen Tuulijärven ph ja nitriitti-nitraattitypen esiintyminen oli vähäistä sekä valumavesissä että järvivedessä. Muiden muuttujien osalta Raja-aavan kuivatusvesien vedenlaatu oli huonompi kuin Tuulijärven vedenlaatu. Toukokuussa turvetuotantoalueelta lähtevä vesi oli sen sijaan ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuuksien suhteen selvästi parempilaatuista kuin Tuulijärven vesi. Pelsonrimmen kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaan ja siitä edelleen Kahilaisenkanavaan ja Kantokanavan kautta Kantojärveen, josta vedet kulkevat Pitkäjärven kautta Tyrnävänjokeen. Pelsonrimmen valumavedet olivat keskimäärin happamampia kuin Kantokanavan vesi. Lisäksi valumavesissä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), typpeä ja rautaa kuin Kantokanavan vedessä keskimäärin. Kantokanavan vedessä oli kuitenkin enemmän fosforia, epäorgaanista typpeä ja kiintoainetta kuin Pelsonrimmen valumavesissä. Toukokuussa Pelsonrimmen valumavesissä oli vähemmän ravinteita kuin Kantokanavan vedessä, muuten vedenlaatu oli lähes sama sekä kuivatusvesissä että kanavassa. Pelsonsuon eteläisen osan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kantokanavaan ja edelleen Pitkäjärven kautta Tyrnävänjokeen. Pelsonsuon valumavesissä oli ravinteita ja rautaa keskimäärin enemmän kuin Tyrnävänjoen vedessä. Valumavesien ph oli samaa tasoa kuin jokiveden ph, ja happea kuluttavaa ainesta kuivatusvesissä oli vähemmän kuin jokivedessä. Toukokuussa Tyrnävänjoen vesi oli keskimäärin happamampaa kuin Pelsonsuolta tulevat vedet. Ravinteita, rautaa, kiintoainetta ja happea kuluttavaa ainesta kuivatusvesissä oli toukokuussa enemmän kuin Tyrnävänjoessa keskimäärin. Pelson Copyright Pöyry Finland Oy

19 keskusvankilan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttavat myös osaltaan Kantokanavan veden laatuun ja ravinnepitoisuuksiin (ks. Taulukko 16). Tuulisuon kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulikanavaan ja edelleen Kantojärven, Pitkäjärven, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen kautta Perämereen. Tuulisuon valumavesissä oli toukokuussa vähemmän ravinteita ja rautaa kuin Tyrnävänjoessa, muutoin kuivatusvesien ja jokiveden laatu oli hyvin samankaltainen. Heinä-syyskuussa Tuulisuon kuivatusvedet olivat happamampia kuin Tyrnävänjoen vesi. Lisäksi valumavesissä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta, epäorgaanista typpeä, rautaa ja kiintoainetta kuin Kantokanavassa tai Pitkäjärvessä. Raja-aavan, Pelsonrimmen, Tuulisuon ja Pelsonsuon eteläisen osan kuivatusvedet kulkeutuvat Pitkänjärven kautta Tyrnävänjokeen. Pelsonsuon keskiosan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Muhoskanavaan ja edelleen Niskankanavan ja Niskajärven kautta Tyrnävänjokeen. Kaikkien yläpuolisten tarkkailusoiden keskimääräiset rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin Pitkänjärven keskimääräinen rautapitoisuus. Lisäksi Rajaaavan ja Pelsonrimmen kokonaistyppipitoisuudet ja Pelsonrimmen kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin Pitkäjärven pitoisuudet. Kiintoainetta oli Raja-aavan ja Tuulisuon valumavesissä enemmän kuin Pitkäjärvessä. Lisäksi happea kuluttavaa ainesta oli Pitkäjärvessä vähemmän kuin Pelsonrimmen, Raja-aavan ja Tuulisuon kuivatusvesissä. 6.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 15) on esitetty Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 8) laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä vuonna Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. 15 Taulukko 15 Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla (F = 139 km 2 ) ja Temmesjoen suulla (F = 1202 km 2 ) kesällä Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 1,8 1,3 3,4 6,4 129 Kesän keskiarvo (netto) 1,8 1,2 5,1 90 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 12,1 0,2 0,6 1,0 20 Kesän keskiarvo (netto) 12,1 0,2 0,8 14 Pelson turvetuotantoalueet (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) muodostavat noin 3 % Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta. Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) heinä-syyskuussa 2012 mitatuista pitoisuuksista (Taulukko 12) turvesoiden laskennalliset bruttopitoisuuslisäykset (Taulukko 15) olivat kiintoaineelle 9,3 %, happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ) 8,0 %, kokonaisfosforille 5,4 % ja kokonaistypelle 10,2 %. Nettolisäykset olivat kiintoaineelle 8,4 %, kokonaisfosforille 4,3 % ja kokonaistypelle 7,1 %. Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Turvetuotantoalueiden kuormituksen Copyright Pöyry Finland Oy

20 aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella selvästi havaittavissa ja huonontavat omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueen yleispiirteistä johtuen vesistö olisi kuitenkin varsin rehevä ja tummavetinen myös ilman turvetuotantosoiden kuormitusta. Liminganlahden turvetuotantoalueiden laskennalliset pitoisuusvaikutukset Temmesjoen suulla olivat arvion perusteella varsin pieniä (Taulukko 15). Kiintoainepitoisuuksissa ja COD Mn -arvoissa turvetuotannon vaikutuksia ei juuri voida havaita. Myös ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset ovat varsin pieniä. Turvetuotantoalueet sijaitsevat myös etäällä Temmesjoen suualueesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä turvesoiden kuivatusvesien pitoisuuslisäykset Temmesjoen suulla ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. 7 PELSONRIMMEN PÖLYTARKKAILU Pelsonrimmen turvetuotantoalueelta tulevaa pölylaskeumaa tarkkailtiin vuonna 2012 suon lähiasutuksen läheisyydessä ja taustapisteellä (Pöyry Finland Oy 2013c). Tarkkailu tehtiin asentamalla tarkkailupaikoilla laskeumakeräimet kesäkuun puolivälissä Keräysjaksoja oli kesän aikana neljä, ja keräimet poistettiin elokuun puolivälissä. Kunkin keräysjakson kesto oli noin kaksi viikkoa. Näytteistä analysoitiin kiintoaine (kokonaislaskeuma) ja kiintoaineen hehkutushäviö (orgaaninen aine). Pelsonrimmen pölytarkkailupisteillä tuotantokauden keskimääräiset laskeumat olivat luonnolliselle taustalaskeumalle arvioidun tason yläpuolella kaikilla mittausjaksoilla. Suurin osa laskeutuneesta pölystä oli mittaustulosten perusteella orgaanista ainesta, joka voi olla turvepölyn ohella esimerkiksi siitepölyä. Tarkkailutulosten perusteella Pelsonrimmen turvetuotantoalueelta on voinut kulkeutua etelään ja länteen jonkin verran turvepölyä. Kuitenkin myös muut tekijät ovat voineet ajoittain lisätä pölylaskeumaa. Tarkkailupaikka sijaitsee suohon nähden sellaisessa ilmansuunnassa, että yleisimmin alueella vallitsevien tuulensuuntien aikana turvepölyn kulkeutuminen on suhteellisen epätodennäköistä. 8 PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 8.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson alueella sijaitsee Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, jonka viemäröinnin piirissä on noin 120 asukasta alueelta. Puhdistamolta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 2012 puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Lapin Vesitutkimus Oy (nyk. Ahma Ympäristö Oy), ja tarkkailun tulokset raportoidaan erillisesti (Ahma Ympäristö 2013). Vuonna 2012 puhdistamolta vesistöön johdettiin vettä yhteensä m 3 /a (48 m 3 /d). Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus oli 0,53 kg/d BOD 7, 1,3 kg/d fosforia, 1,0 kg/d typpeä, 1,8 kg/d kiintoainetta ja 4,5 kg/d COD Cr. Vesistöön lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 37,4 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 1,3 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 21,2 mg/l. 16 Copyright Pöyry Finland Oy

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2013 2 (140) RAPORTTI Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Konsultti WSP

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 16.9.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 21 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot