VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X korjattu VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Alajärvi Paskoneva (Alajärvi) Alavus Aitaneva (Alavus) Haapaneva (Alavus/Seinäjoki) Löyänneva (Alavus) Matoneva 1 (Alavus) Matoneva 2 (Alavus) Matoneva 3 (Alavus) Mylly- ja Sikaneva (Alavus) Pynttärinneva (Alavus/Kuortane) Rahka-Romuneva (Alavus) Riihineva (Alavus/Seinäjoki) Sillinneva (Alavus) Talasneva (Alavus) Tervaneva (Alavus/Seinäjoki) Vierunneva (Alavus/Seinäjoki) Vuorenneva (Alavus) Västinneva (Alavus) Evijärvi Iso-Saapasneva Porrasneva (Evijärvi/Kauhava) Pyymaanneva (Evijärvi/Lappajärvi) Saapasneva (Evijärvi/Lappajärvi) Halsua Kairinneva (Halsua/Kokkola) Isojoki Helmikäiskeidas (Isojoki) Kotokeidas (Isojoki) Tempakankeidas (Isojoki) Jalasjärvi Iso-Korvaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Korvajärvenneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Kontioneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka) Kyrön-Koiraanneva (Ilmajoki/Jalasjärvi/Kurikka)

4 3.7.5 Liikaneva (Jalasjärvi) Linnus-Lainesneva (Jalasjärvi) Löyhinkineva (Jalasjärvi) Madesneva (Jalasjärvi) Näätäneva (Jalasjärvi) Palloneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka) Pesäneva (Jalasjärvi) Susineva (Jalasjärvi) Valkianeva (Jalasjärvi/Seinäjoki) Vasikkaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi) Kauhajoki Hormaneva (Karvia/Kauhajoki) Kampinkeidas (Kauhajoki) Koihnanneva (Kauhajoki) Lupikistonneva (Kauhajoki) Mustaisneva (Kauhajoki/Teuva) Säkkineva (Kauhajoki) Viitalanneva (Kauhajoki) Kuortane Hanhineva (Kuortane) Kiimaneva (Kuortane) Kurikkaneva (Kuortane) Saarijärvenneva (Kuortane) Sarvineva (Kuortane) Tausneva (Kuortane/Seinäjoki) Teerineva (Kuortane) Kurikka Isoneva (Kauhajoki/Kurikka) Takaneva (Kurikka) Lappajärvi Lamminneva (Lappajärvi/Lapua) Närpiö Rackarmossen (Närpiö) Östra Mossen (Närpiö) Perho Sarvineva (Perho/Veteli) Seinäjoki Amerikanneva (Seinäjoki) Haukineva (Jalasjärvi/Seinäjoki) Juupa-Jäkäläneva (Seinäjoki) Peurainneva (Seinäjoki/Virrat) Pirjatanneva (Seinäjoki) Sammatinneva Soini Juuvinsuo (Soini) Kalliosuo (Soini) Kuninkaansuo (Soini) Kurkisuo (Soini) Leväsuo (Soini) Matosuo 1 (Soini/Ähtäri) Mölynsuot (Soini/Karstula/Saarijärvi)

5 Naarasneva (Alajärvi/Soini) Pannuneva (Alajärvi/Soini) Puntari-Konttisuo (Soini) Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Koirasuo (Soini) Lypsinneva (Soini) Heiniahonnevanneva (Soini) Teerisuo (Soini) Ulpassuo (Soini) Teuva Lammasneva (Kauhajoki/Teuva) Profeetanneva (Teuva) Toholampi Tynnyrikallionsuo (Kokkola/Toholampi) Veteli Laukkulamminneva (Perho/Veteli) Jauhoneva (Veteli) Kapustaneva (Veteli) Laurinneva (Veteli) Pollarinneva (Veteli) Ristineva (Veteli) Vimpeli Korpisalonneva (Vimpeli) Pälvineva (Vimpeli) Ruissaarenneva (Vimpeli) Ähtäri Loukkusuo (Ähtäri) Majasuo (Ähtäri) Mustasuo (Ähtäri) Mäkikylänsuo (Ähtäri) Riihi-Peuraneva (Ähtäri / Keuruu) Riitasuo (Ähtäri) Sarasuo (Ähtäri) Soidinsuo (Ähtäri) Tupasuo (Ähtäri) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15, Kokkola Pia Vesisenaho puh , pia.vesisenaho@poyry.com Jarmo Sillanpää puh , jarmo.sillanpaa@poyry.com

6 6 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on vuonna 2014 siirretty erilliseen koosteraporttiin. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Kauhava ja Ähtäri sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja vuodelta Kauhava Vuoden 2014 keskilämpötila (5,5 o C) oli Kauhavalla 1,6 astetta korkeampi kuin vertailukauden keskilämpötila (3,6 o C). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammikuussa joka oli hieman tavanomaista kylmempi (1,2 o C ). Helmi- ja maaliskuu, heinäkuu, sekä marras- ja joulukuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Muuten keskilämpötilat olivat samalla tasolla vertailukauden keskilämpötilojen kanssa.

7 7 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kauhavalla vuosina ja vertailuajanjaksona Ähtäri Vuoden 2014 keskilämpötila (4,6 o C) oli Ähtärissä korkeampi kuin vertailukauden keskilämpötila (3,0 o C). Hydrologista vuotta 2014 tarkasteltaessa marras- ja joulukuu 2013 oli hieman tavallista lämpimämpi (Kuva 2). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella välillä joulukuusta 2013 helmikuuhun Kuten Kauhavalla, tammikuu oli hieman keskimääräistä kylmempi, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Myös heinä-, marras- ja joulukuu olivat hieman tavanomaista lämpimämpiä. Muuten kuukausien keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden kuukausittaisia keskilämpötiloja. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Ähtäri vuosina ja vertailuajanjaksona Rannikolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa terminen kasvukausi alkoi vuonna 2014 noin eli noin kaksi viikkoa vuosien keskiarvoa aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi päättyi lähes koko Etelä-

8 2.2 Sadanta Pohjanmaan tarkkailualueella noin , mikä on suunnilleen samaan aikaan kuin alueella pitkällä aikavälillä keskimäärin. Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kauhava Vuonna 2014 Kauhavalla satoi saman verran (513 mm) kuin vertailujaksolla keskimäärin (515 mm). Verrattuna tavanomaiseen sademäärään, huhti-, kesä ja syyskuussa olivat vähäsateisia, kun taas touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän (Kuva 3). 8 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla vuosina ja vertailuajanjaksona Ähtäri Vuonna 2014 Ähtärissä satoi (565 mm) selvästi vertailujakson keskiarvoa (650 mm) vähemmän. Toukokuussa satoi 99 mm, mikä on lähes puolet enemmän kuin ajanjaksolla toukokuussa keskimäärin. Myös marraskuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän. Muuten Ähtärissä satoi saman verran tai vähemmän kuin vertailuajanjaksona keskimäärin (Kuva 4).

9 9 Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Ähtärissä vuosina ja vertailuajanjaksona Sateiden paikallisuus vaikuttaa suuresti myös turvesoiden valumien vertailuun. Sateiden paikallisuudesta saa hyvän kuvan vertailemalla Kauhavan ja Ähtärin säähavaintoasemien sademääriä. Tarkkailuasemat sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan, linnuntietä välimatka on 80 km. Ähtärin tarkkailuasemalla satoi enemmän kuin Kauhavalla tammikesäkuu (Kuva 5). Heinäkuu oli Kauhavalla poikkeuksellisen sateinen ja syyskuu oli molemmilla mittausasemilla poikkeuksellisen vähäsateinen. Pitkän ajan keskiarvona mitattuna Ähtärissä sataa kaikkina kuukausina hieman enemmän kuin Kauhavalla. Kuva 5 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla ja Ähtärissä vuosina ja vertailuajanjaksona Lumitilanne Etelä-Pohjanmaalla lunta oli talvella selvästi keskimääräistä vähemmän. Vain Kauhavalla oli joulukuussa hieman keskimääräistä enemmän lunta. Lumen syvyys oli Kauhavalla joulukuussa 12 cm, tammikuussa 3 cm, helmikuussa vain 2 cm, maaliskuussa ja huhtikuussa ei ollut lunta ollenkaan (Kuva 6). Myös Ähtärissä lunta oli poik-

10 keuksellisen vähän. Lumen syvyys oli joulukuussa 7 cm, tammikuussa 0 cm ja helmikuussa 6 cm. Maalis- ja huhtikuu olivat myös Ähtärissä lumettomia. Terminen talvi alkoi Etelä-Pohjanmaalla eli viikon tavanomaista myöhemmin ja loppui noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. 10 Kuva 6 Lumen syvyys Kauhavan ja Ähtärin mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 457).

11 Alajärvi Paskoneva (Alajärvi) Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Paskonevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin Tuotanto Paskonevalla on aloitettu Tuotannossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 51,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Paskonevan turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Kurejoen vesistöalueen (47.04) Vähäjoen valuma-alueelle (47.048). Paskonevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 58,5 ha. Vuonna 2014 Paskonevalla tehtiin alkuvuonna täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ala- ja yläpuolisilla pisteillä ja heinäkuussa siirryttiin ympärivuotiseen tarkkailuun. Vuonna 2014 tuotantoa oli Paskonevalla välisellä ajalla yhteensä 52 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan kosteikon penkereessä eteläkulmassa oli lievää vuotoa, joka korjattiin ja vahvistettiin kesän aikana ukkonen rikkoi pumppaamon. Paskoneva PVK1 Vedenlaatu Paskonevan pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli hieman pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 1). Paskonevalta on otettu rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet 3.7. ja otetussa omavalvontanäytteessä kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, sekä kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat huomattavasti suuremmat kuin Paskonevalla keskimäärin (Taulukko 1). Puhdistusteho Puhdistusteho kiintoaineen osalta oli 31 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 13 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut reduktiota (Taulukko 1).

12 12 Taulukko 1 Paskonevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,2 9,7 4, ,6 16, ,4 6,5 15 8, ,3 9, * 6,6 9, ,9 3, ,9 6,7 12 8, ,9 1, * 6, ,8 1, ,3 6, ,5 2, , , ,8 3, ,1 5, ,6 6, ,8 1, ,6 6,6 12 8, ,6 2, ,6 6, ,2 4, ,4 14, ,2 6,3 8,7 6, ,4 19,5 9 Keskiarvo: 6,4 6, ** ** ** 14 11,5 4,0 3, ** 365 Mediaani: 6,4 6,4 13 9, ,5 4,0 3, Minimi: 6,1 6 8,7 4, ,0 3,8 3, Maksimi: 6,9 6, ,0 4,2 4, ,2 6,0 12 5,0 58 ** ** ** ** ,5 5, ** ** ** ** Talvi 1 kpl 6,1 6,2 9,7 4, Kevät 1 kpl 6,4 6,5 15 8, Kesä 6 kpl 6,4 6, ,8 3, Syksy 3 kpl 6,4 6,5 12 9, ,2 4, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 % % % ,0 2, % 6,1 5,6 20 5,6 74 % % % ,7 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm.

13 Virtaama ja kuormitus Paskonevan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Paskonevan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Paskonevan typpi- ja fosforikuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoiden bruttokuormitukset. Kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainekuormitus olivat sen sijaan pienempiä. Kiintoainekuormitus oli suurin syksyllä, jolloin virtaamat olivat suuret (Kuva 7). Ravinteiden kuormitus oli suurin syksyllä. Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin heinäkuussa. Paskonevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 2 Paskonnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,4 9,8 8, Fosfori 0,73 0,55 0,45 0,24 0,04 0,27 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 305 8, , Kuva 6 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 3 Paskonnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vähäjoen va kg O2 kg kg O2

14 14 Kuva 7 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

15 Alavus Aitaneva (Alavus) Aitanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 12 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto Vuonna 2014 Aitanevalla ei ollut tuotantoa, vaan levossa oli 70,1 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 0,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Aitanevalle ympäristöluvan (päätös Nro 122/2008/4, Dnro LSY-2008-Y-80). Aitaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Jääskänjärven-Allasjoen (44.098) valumaalueella, joka kuuluu Nurmonjoen valuma-alueeseen (44.09) ja Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Koko tuotantoalueen valumavedet johdetaan ympärivuotisen kosteikon kautta alapuoliseen vesistöön. Aitanevan kosteikolla tehtiin kesäkuusta alkaen ympärivuotista tarkkailua. Sitä ennen kosteikko oli täydentävän tarkkailun piirissä. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 79,6 ha. Aitaneva KOS1 Vedenlaatu Aitanevan kosteikon alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat (Taulukko 4). Kiintoaineen pitoisuudet ovat noin 1,7-kertaiset keskiarvoon verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus oli 1,7 kertaa, kokonaisfosforipitoisuus 1,8 kertaa ja COD Mn -arvo 1,8 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Puhdistusteho Aitanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kosteikon ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 4). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli (54 %). Kokonaistypestä kosteikko puhdisti 13 % ja kokonaisfosforista 38 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.

16 16 Taulukko 4 Aitanevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5, , ,8 14, ,1 5,8 8,2 7, ,8 3, ,5 4, ,3 6,1 26 4, <5 < ,4 3, ,0 3, ,3 5,6 22 4, ,5 1, ,4 5,7 86 8, ,6 0, ,5 6, <5 < , ,6 0, , ,5 0, , ,0 5, ,3 6,4 9,0 8, ,2 5, ,3 2, , ,2 1, , ,3 1, , ,6 10, ,3 5,6 5, ,2 3, ,3 20,5 2 Keskiarvo: 6,1 5, ** ** ,2 4, ** 365 Mediaani: 6,3 5,8 22 7, , Minimi: 5,3 5,6 5,6 4, ,2 3, Maksimi: 6,6 6, , ,3 5, ,8 4, ,1 6, ,0 5, ,1 5, Talvi 1 kpl 5,9 5,7 13 6, , Kevät 1 kpl 6,1 5,8 8,2 7, ,8 3, Kesä 5 kpl 6,4 5, ,9 5, Syksy 1 kpl 5,7 5, ,4 3, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7, % % ,0 2, % 5,9 5,7 19 8, % % ,0 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , , , ja ei ap näytteitä, koska vesi ei virrannut pintavalutuskentällä ei ollut lainkaan vettä Hieman padotusta ja Näyte altaasta Kaivuri korottamassa kosteikon penkkaa.

17 17 Taulukko 5 Virtaama ja kuormitus Aitanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Aitanevan kuormitukset on laskettu käyttäen Aitanevalta mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 5) oli vuonna 2014 kiintoaineen osalta pienempi ja kokonaistypen, kokonaisfosforin sekä COD Mn :n osalta puolestaan suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Bruttokuormitus oli kokonaistypen osalta 1,5 kertaa, kokonaisfosforin osalta 1,9 kertaa ja COD Mn -kuormituksen osalta 1,5 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli 84 % ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Suurinta kuormitus oli talvella kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta (Kuva 8). Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin kesäkuussa. Aitanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Aitanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,7 8,6 7, Fosfori 0,88 0,73 0,45 0,24 0,06 0,32 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 8 Aitanevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 6 Aitanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Jääskänjärven-Allasjoen va kg

18 18 Kuva 9 Aitanevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

19 3.3.2 Haapaneva (Alavus/Seinäjoki) Haapanevan turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien alueilla Avaranperän eteläpuolella. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto Vuonna 2014 Haapanevalla oli tuotannossa 53,8 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 22,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Haapanevalle ympäristöluvan (päätös nro 161/2006/4, Dnro LSY-2003-Y-423). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset annetulla päätöksellä (Nro. 08/0270/3). Haapaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valuma-alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotantoalalla ympärivuotinen kasvillisuuskenttä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 144,7 ha. Haapanevalla oli omaa tarkkailua vuonna Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin Haapanevalla ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 33 kpl. 19 Haapaneva KK1 Vedenlaatu Haapanevan kasvillisuuskentän alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikilta osin hieman suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 7). Puhdistusteho Haapanevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 7). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 21 % kiintoaineesta ja 11 % kokonaisfosforista. Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.

20 20 Taulukko 7 Haapanevan kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,0 5,9 8,6 6, ,3 6, , ,9 6,6 3,9 7, ,8 6,4 3,7 5, ,7 6,5 9,1 7, Keskiarvo: 6,4 6,3 9,4 7,6 21 ** 5, ** ** ** Mediaani: 6,8 6,5 6,5 7,1 23 5, Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn hehk. häviö Minimi: 6,3 6,4 3,7 5,2-85 5, Maksimi: 6,9 6, , ,0 5,7 19 7,0 65 % % % % 6,1 6,3 10 5,0 52 % % % % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

21 21 Taulukko 8 Virtaama ja kuormitus Haapanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Haapanevan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla Haapanevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 8) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Vain typen kuormitus oli ominaiskuormitussoiden kanssa samaa luokkaa. Haapanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Haapanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,3 6,3 5, Fosfori 0,33 0,20 0,45 0,24 0,026 0,12 0,072 9,3 5,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 9 Haapanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Haapaluoman va , , kg Löyänneva (Alavus) Löyänneva sijaitsee Alavuden kaupungin alueella noin 11 km Alavuden keskustasta koilliseen. Löyännevan ojitukset aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna Suon ojitus oli aloitettu alun perin vuonna Enimmillään tuotannossa on ollut 260 ha vuosina Vuonna 2000 tuotannossa oli 97 ha ja vuosina ha. Vuonna 2014 Löyännevalla oli tuotannossa 26,3 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 30,2 ha. Löyännevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston myöntämä ympäristölupa (Päätös nro 72/2011/1, Dnro LSSAVI/474/04.08/2010). Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Löyänneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Salonjoen valuma-alueella (44.076). Löyännevan koko tuotantokuntoisella alalla vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä/kosteikko. Kosteikolla 1 tehtiin ympärivuotista tarkkailua heinäkuun lopulta alkaen ja sitä ennen täydentävää tarkkailua. Tarkkailupisteen valuma-alue on 28,7 ha. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja kosteikon alapuolelta. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 28,7 ha. Tuotanto aloitettiin ja päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 57 kpl.

22 Löyänneva KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Löyännevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja huomattavasti pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin vertailuarvo, jota on käytetty luonnontilaisten soiden pitoisuutena (20 µg/l). COD Mn -arvo oli huomattavasti alle luonnontilaisten soiden vertailuarvon (32 mg/l O 2 ). Löyännevan veden keskimääräinen laatu oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Puhdistusteho Löyännevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 12). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 10 % kiintoaineesta, 4 % kokonaistypestä ja 14 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistusta ei tapahtunut. Virtaama ja kuormitus Löyännevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Löyännevan kuormitukset on laskettu vertaamalla Löyännevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 10) olivat alhaisista pitoisuuksista johtuen selvästi pienemmät verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 10 Löyännevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 13 6, ,24 4,7 2, Typpi 3,7 0, ,07 1,4 0, ,1 Fosfori 0,047-0,091 0,45 0,24 0, ,017-0,033 0,32-0,62 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Löyännevan vuosikuormitus Löyännevalla on kosteikon 1 lisäksi neljä kasvillisuuskenttää (KK2-4). Koska näillä rakenteilla ei ollut omaa tarkkailua, on vuosikuormitus laskettu koko tuotantoalueelle kosteikon 1 ominaiskuormitusten perusteella. Löyännevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 11). Taulukko 11 Löyännevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Salonjoen va , ,4-1, kg 22

23 23 Taulukko 12 Löyännevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,6 5, ,3 6,4 7,2 4, ,1 5, ,6 5,5 1,9 2, , ,7 5,5 2,3 2, , ,5 5,6 1,6 4, < <2 <2 0,37 0,43 6,4 5, ,1 5,2 2,0 1, ,3 5, ,2 5,2 1,3 1, <5 <5 0 3,4 3, ,3 5,2 1,7 1, <5 <5 0 <2 <2 0,22 0,19 3,5 3, ,6 4,5 2,0 < ,8 3,7 3 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 5,2 5,1 2,9 2,3 10 ** ** ** 2 2 0,30 0,31 6,2 5,8-12 ** Mediaani: 5,5 5,4 2,0 1, ,30 0,31 6,1 5,1-3 Minimi: 4,6 4,5 1,3 1, ,22 0,19 3,4 3,5-52 Maksimi: 6,3 6,4 7,2 4, ,37 0, ,4 5,6 5,0 3,2 37 ** ** ** 19 5,1 72 ** ,4 5,9 7,1 5,1 35 ** #### ** 20 5,8 70 ** ,6 3, ,0 5,7 19 7,0 65 % % % ,0 2, % 5,9 5,7 19 8,3 58 % % % ,0 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Padotusta.

24 Matoneva 1 (Alavus) Matoneva 1:n tuotantoalue sijaitsee Alavudella entisen Töysän kunnan alueella. Vuonna 2014 Matoneva 1:lla oli tuotannossa 52,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 28,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 170/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan 84,5 ha:n suuruisen Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset päätöksellään (Nro 08/0350/3). Matoneva 1:llä on myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös vesiensuojelun tehostamisesta (Nro 62/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-164). Matoneva 1 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Hakojoen (44.088) valumaalueella. Tuotannossa olevasta alasta 8,9 ha osalta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen kasvillisuuskentän avulla ja 32,1 ha alalla käsittelymenetelmänä on virtaamansäätö ja laskeutusallas. Vuonna 2014 Matoneva 1:llä oli tuotantoa ajalla Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 15 kpl. Matoneva 1 KK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Matoneva 1:lta otettiin vain yksi näyte kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä, sillä muilla näytekerroilla vesi ei virrannut kentältä. Elokuussa otetun näytteen vedenlaatu oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 13). Taulukko 13 Matonevan 1 kasvillisuuskentältä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Kuormitus Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O ,0 2, Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) Ei näytettä, koska virtausta ei ollut Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 5,7 7, ,3 5, Matonevan 1 laskeutusaltaalla ei ollut tarkkailua vuonna 2014, eikä kasvillisuuskentän alapuolelta saatu kuin yksi näyte. Koska Matosuon omia tarkkailutuloksia ei voitu käyttää laskennassa, on tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 14) laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä kuormitusluvuilla. Taulukko 14 Matoneva 1:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hakojoen va ,2 2210

25 Matoneva 2 (Alavus) Matoneva 2:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Töysän kylässä, noin 12 km Töysän taajamasta etelään ja noin 11 km Ähtärin taajamasta länteen. Alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina ja tuotanto on käynnistynyt 35 hehtaarin alalla vuonna Vuonna 2014 Matoneva 2:lla oli tuotannossa 30,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,9 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 169/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matoneva 2:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain muutti ympäristöluvan määräyksiä päätöksellään (Nro 08/0251/3). Tuotantoalue sijoittuu Lapuanjoen vesistöalueelle (44), Kaidesojan (44.054) valumaalueelle. Tuotannossa olevan alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö ja laskeutusaltaat 21,3 ha alalta ja vain laskeutusaltaat 9,2 ha alalta. Täydentävää tarkkailua suoritetaan laskuojan 2 alapuolisella pisteellä. Tarkkailupisteen valuma-alue on 23,9 ha. Tuotanto aloitettiin ja se päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 42 kpl. Matoneva 2 LA2 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kahden näytteen perusteella laskuojalta 2 purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat kokonaistypen ja kiintoaineen osalta (Taulukko 15). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja fosforin osalta pitoisuudet olivat hieman keskitasoa pienempiä. Taulukko 15 Matonevan 2 laskuojan lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna Matonevan 2 laskeutusaltaan brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 16) olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vain kokonaistyppikuormitus oli hieman ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Kiintoaineen brutvko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O , , Keskiarvo: 5, Tuotanto (n=50) 5,7 7, Ei näytettä, oja ummessa Ei näytettä, koska vesi ei virrannut Ei näytettä, koska vesi ei virrannut. Virtaama ja kuormitus Matonevan 2 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Matonevan 2 laskeutusaltaan kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia.

26 to-ominaiskuormitus oli 83 % ja fosforikuormitus 60 % keskiarvosta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta bruttokuormitus oli 69 % ominaiskuormitussoiden keskitasosta. Taulukko 16 Matoneva 2 laskuojan kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,40 6,9 5, Fosfori 0,27 0,13 0,45 0,24 0,0057 0,098 0,047 2,1 1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Matoneva 2:n vuosikuormitus Matoneva 2:lla on perustason lisäksi osalla alueesta vesienkäsittelymenetelmänä käytössä kosteikko. Koska kosteikolla ei kuitenkaan tehty kuormitustarkkailua vuonna 2014, on koko tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 17) laskettu laskeutusaltaan alapuolisen tarkkailuaseman kuormitusluvuilla. Taulukko 17 Matoneva 2:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kaidesojan va , ,7 794 kg O2 kg kg O Matoneva 3 (Alavus) Matoneva 3:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Rantatöysän kylässä noin 10 km Alavuden keskustasta koilliseen. Matonevan 3 valmistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Matoneva 3:lla oli tuotannossa 41,5 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 15,4 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Matoneva 3 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Salonjoen valuma-alueella (44.076). Vesinäytteet otetaan Matoneva 3:lta laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Matonevan 3 koko tuotannossa olevasta alasta 38,2 ha:n vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko. 3,3 ha:n tuotantoalalta vedet käsitellään laskeutusaltaalla ja virtaamansäädöllä. Matonevan 3 kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 80,4 ha. Vuonna 2014 tuotanto Matoneva 3:lla aloitettiin ja se päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 46.

27 Matoneva 3 KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kolmen näytteen perusteella Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 18). Vain kiintoaineen määrä oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Puhdistusteho Matonevan 3 kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Otettujen näytteiden perusteella kosteikko puhdisti keskimäärin 3 % kokonaistypestä, 24 % kokonaisfosforista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo pieneni 11 % kosteikolla. Kiintoaineen määrä ei pienentynyt kosteikon vaikutuksesta (Taulukko 18). Taulukko 18 Matonevan 3 kosteikolta lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O2 % ,9 6,0 5, ,8 6,6 2, ,9 2, ,9 5, ,3 6,3 2,4 3, Keskiarvo: 6,4 6,2 3, ** ** ** ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Mediaani: 6,8 6,3 2, Minimi: 5,9 6,0 2,0 3, Maksimi: 6,9 6,6 5, ,5 6,4 5,7 4,7 18 ** ** ** ** ,6 6,4 4,2 5,4-30 ** ** ** ** ,3 6,1 4,0 2,4 40 ** ** ** ** 6,0 5,7 19 7,0 65 % % % % 5,9 5,7 19 8,3 58 % % % % **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Virtaama ja kuormitus Matonevan 3:lla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon kuormitukset on laskettu vertaamalla Matoneva 3:lta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 19) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 19 Matoneva 3 kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 6,3 2, ,24 2,3 1, Fosfori 0,17 0,035 0,45 0,24 0,0066 0,063 0,013 2,4 0,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,

28 28 Matoneva 3:n vuosikuormitus Matoneva 3:lla on kosteikon lisäksi käytössä perustason vesienkäsittely 3,3 ha tuotantoalalle. Laskeutusaltaan alapuolelta ei ole otettu näytteitä vuonna Koko tuotantoalueen kuormitus on laskettu kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Taulukko 20 Matoneva 3:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Salonjoen va , , kg O2 kg kg O Mylly- ja Sikaneva (Alavus) Mylly-Sikanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavudella. Tuotanto alueella on aloitettu Vuonna 2014 Mylly-Sikanevalla oli tuotannossa 63,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 71,6 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Ympäristölupavirasto hyväksyi Vapo Oy:n suunnitelman Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle rakennettavan kasvillisuuskentän kautta ja täydentää Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 168/2006/4 lupamääräystä. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 2, 6 ja 7 kautta kosteikolle. Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla ympäri vuoden. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan Salonjokeen (44.076) ja edelleen reittiä Kätkänjoki Ranta Töysänjärvi Lapuanjoki. Mylly-Sikanevan tuotantoalueella vesienkäsittelymenetelmänä on kosteikko. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 125,4 ha. Mylly-Sikanevalla tehtiin vuonna 2014 täydentävää tarkkailua kosteikon ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 41 kpl. Mylly- ja Sikaneva KOS1 Vedenlaatu Mylly-Sikanevan kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli myös korkeampi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo (Taulukko 21). Puhdistusteho Mylly-Sikanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kosteikolla ei tapahtunut puhdistusta minkään vesikemiaparametrin kohdalla (Taulukko 21).