VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella"

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X korjattu VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Alajärvi Paskoneva (Alajärvi) Alavus Aitaneva (Alavus) Haapaneva (Alavus/Seinäjoki) Löyänneva (Alavus) Matoneva 1 (Alavus) Matoneva 2 (Alavus) Matoneva 3 (Alavus) Mylly- ja Sikaneva (Alavus) Pynttärinneva (Alavus/Kuortane) Rahka-Romuneva (Alavus) Riihineva (Alavus/Seinäjoki) Sillinneva (Alavus) Talasneva (Alavus) Tervaneva (Alavus/Seinäjoki) Vierunneva (Alavus/Seinäjoki) Vuorenneva (Alavus) Västinneva (Alavus) Evijärvi Iso-Saapasneva Porrasneva (Evijärvi/Kauhava) Pyymaanneva (Evijärvi/Lappajärvi) Saapasneva (Evijärvi/Lappajärvi) Halsua Kairinneva (Halsua/Kokkola) Isojoki Helmikäiskeidas (Isojoki) Kotokeidas (Isojoki) Tempakankeidas (Isojoki) Jalasjärvi Iso-Korvaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Korvajärvenneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Kontioneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka) Kyrön-Koiraanneva (Ilmajoki/Jalasjärvi/Kurikka)

4 3.7.5 Liikaneva (Jalasjärvi) Linnus-Lainesneva (Jalasjärvi) Löyhinkineva (Jalasjärvi) Madesneva (Jalasjärvi) Näätäneva (Jalasjärvi) Palloneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka) Pesäneva (Jalasjärvi) Susineva (Jalasjärvi) Valkianeva (Jalasjärvi/Seinäjoki) Vasikkaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki) Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi) Kauhajoki Hormaneva (Karvia/Kauhajoki) Kampinkeidas (Kauhajoki) Koihnanneva (Kauhajoki) Lupikistonneva (Kauhajoki) Mustaisneva (Kauhajoki/Teuva) Säkkineva (Kauhajoki) Viitalanneva (Kauhajoki) Kuortane Hanhineva (Kuortane) Kiimaneva (Kuortane) Kurikkaneva (Kuortane) Saarijärvenneva (Kuortane) Sarvineva (Kuortane) Tausneva (Kuortane/Seinäjoki) Teerineva (Kuortane) Kurikka Isoneva (Kauhajoki/Kurikka) Takaneva (Kurikka) Lappajärvi Lamminneva (Lappajärvi/Lapua) Närpiö Rackarmossen (Närpiö) Östra Mossen (Närpiö) Perho Sarvineva (Perho/Veteli) Seinäjoki Amerikanneva (Seinäjoki) Haukineva (Jalasjärvi/Seinäjoki) Juupa-Jäkäläneva (Seinäjoki) Peurainneva (Seinäjoki/Virrat) Pirjatanneva (Seinäjoki) Sammatinneva Soini Juuvinsuo (Soini) Kalliosuo (Soini) Kuninkaansuo (Soini) Kurkisuo (Soini) Leväsuo (Soini) Matosuo 1 (Soini/Ähtäri) Mölynsuot (Soini/Karstula/Saarijärvi)

5 Naarasneva (Alajärvi/Soini) Pannuneva (Alajärvi/Soini) Puntari-Konttisuo (Soini) Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Koirasuo (Soini) Lypsinneva (Soini) Heiniahonnevanneva (Soini) Teerisuo (Soini) Ulpassuo (Soini) Teuva Lammasneva (Kauhajoki/Teuva) Profeetanneva (Teuva) Toholampi Tynnyrikallionsuo (Kokkola/Toholampi) Veteli Laukkulamminneva (Perho/Veteli) Jauhoneva (Veteli) Kapustaneva (Veteli) Laurinneva (Veteli) Pollarinneva (Veteli) Ristineva (Veteli) Vimpeli Korpisalonneva (Vimpeli) Pälvineva (Vimpeli) Ruissaarenneva (Vimpeli) Ähtäri Loukkusuo (Ähtäri) Majasuo (Ähtäri) Mustasuo (Ähtäri) Mäkikylänsuo (Ähtäri) Riihi-Peuraneva (Ähtäri / Keuruu) Riitasuo (Ähtäri) Sarasuo (Ähtäri) Soidinsuo (Ähtäri) Tupasuo (Ähtäri) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15, Kokkola Pia Vesisenaho puh , Jarmo Sillanpää puh ,

6 6 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on vuonna 2014 siirretty erilliseen koosteraporttiin. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Kauhava ja Ähtäri sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja vuodelta Kauhava Vuoden 2014 keskilämpötila (5,5 o C) oli Kauhavalla 1,6 astetta korkeampi kuin vertailukauden keskilämpötila (3,6 o C). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammikuussa joka oli hieman tavanomaista kylmempi (1,2 o C ). Helmi- ja maaliskuu, heinäkuu, sekä marras- ja joulukuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Muuten keskilämpötilat olivat samalla tasolla vertailukauden keskilämpötilojen kanssa.

7 7 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kauhavalla vuosina ja vertailuajanjaksona Ähtäri Vuoden 2014 keskilämpötila (4,6 o C) oli Ähtärissä korkeampi kuin vertailukauden keskilämpötila (3,0 o C). Hydrologista vuotta 2014 tarkasteltaessa marras- ja joulukuu 2013 oli hieman tavallista lämpimämpi (Kuva 2). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella välillä joulukuusta 2013 helmikuuhun Kuten Kauhavalla, tammikuu oli hieman keskimääräistä kylmempi, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Myös heinä-, marras- ja joulukuu olivat hieman tavanomaista lämpimämpiä. Muuten kuukausien keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden kuukausittaisia keskilämpötiloja. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Ähtäri vuosina ja vertailuajanjaksona Rannikolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa terminen kasvukausi alkoi vuonna 2014 noin eli noin kaksi viikkoa vuosien keskiarvoa aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi päättyi lähes koko Etelä-

8 2.2 Sadanta Pohjanmaan tarkkailualueella noin , mikä on suunnilleen samaan aikaan kuin alueella pitkällä aikavälillä keskimäärin. Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kauhava Vuonna 2014 Kauhavalla satoi saman verran (513 mm) kuin vertailujaksolla keskimäärin (515 mm). Verrattuna tavanomaiseen sademäärään, huhti-, kesä ja syyskuussa olivat vähäsateisia, kun taas touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän (Kuva 3). 8 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla vuosina ja vertailuajanjaksona Ähtäri Vuonna 2014 Ähtärissä satoi (565 mm) selvästi vertailujakson keskiarvoa (650 mm) vähemmän. Toukokuussa satoi 99 mm, mikä on lähes puolet enemmän kuin ajanjaksolla toukokuussa keskimäärin. Myös marraskuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän. Muuten Ähtärissä satoi saman verran tai vähemmän kuin vertailuajanjaksona keskimäärin (Kuva 4).

9 9 Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Ähtärissä vuosina ja vertailuajanjaksona Sateiden paikallisuus vaikuttaa suuresti myös turvesoiden valumien vertailuun. Sateiden paikallisuudesta saa hyvän kuvan vertailemalla Kauhavan ja Ähtärin säähavaintoasemien sademääriä. Tarkkailuasemat sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan, linnuntietä välimatka on 80 km. Ähtärin tarkkailuasemalla satoi enemmän kuin Kauhavalla tammikesäkuu (Kuva 5). Heinäkuu oli Kauhavalla poikkeuksellisen sateinen ja syyskuu oli molemmilla mittausasemilla poikkeuksellisen vähäsateinen. Pitkän ajan keskiarvona mitattuna Ähtärissä sataa kaikkina kuukausina hieman enemmän kuin Kauhavalla. Kuva 5 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla ja Ähtärissä vuosina ja vertailuajanjaksona Lumitilanne Etelä-Pohjanmaalla lunta oli talvella selvästi keskimääräistä vähemmän. Vain Kauhavalla oli joulukuussa hieman keskimääräistä enemmän lunta. Lumen syvyys oli Kauhavalla joulukuussa 12 cm, tammikuussa 3 cm, helmikuussa vain 2 cm, maaliskuussa ja huhtikuussa ei ollut lunta ollenkaan (Kuva 6). Myös Ähtärissä lunta oli poik-

10 keuksellisen vähän. Lumen syvyys oli joulukuussa 7 cm, tammikuussa 0 cm ja helmikuussa 6 cm. Maalis- ja huhtikuu olivat myös Ähtärissä lumettomia. Terminen talvi alkoi Etelä-Pohjanmaalla eli viikon tavanomaista myöhemmin ja loppui noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. 10 Kuva 6 Lumen syvyys Kauhavan ja Ähtärin mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 457).

11 Alajärvi Paskoneva (Alajärvi) Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Paskonevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin Tuotanto Paskonevalla on aloitettu Tuotannossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 51,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Paskonevan turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Kurejoen vesistöalueen (47.04) Vähäjoen valuma-alueelle (47.048). Paskonevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 58,5 ha. Vuonna 2014 Paskonevalla tehtiin alkuvuonna täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ala- ja yläpuolisilla pisteillä ja heinäkuussa siirryttiin ympärivuotiseen tarkkailuun. Vuonna 2014 tuotantoa oli Paskonevalla välisellä ajalla yhteensä 52 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan kosteikon penkereessä eteläkulmassa oli lievää vuotoa, joka korjattiin ja vahvistettiin kesän aikana ukkonen rikkoi pumppaamon. Paskoneva PVK1 Vedenlaatu Paskonevan pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli hieman pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 1). Paskonevalta on otettu rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet 3.7. ja otetussa omavalvontanäytteessä kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, sekä kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat huomattavasti suuremmat kuin Paskonevalla keskimäärin (Taulukko 1). Puhdistusteho Puhdistusteho kiintoaineen osalta oli 31 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 13 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut reduktiota (Taulukko 1).

12 12 Taulukko 1 Paskonevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,2 9,7 4, ,6 16, ,4 6,5 15 8, ,3 9, * 6,6 9, ,9 3, ,9 6,7 12 8, ,9 1, * 6, ,8 1, ,3 6, ,5 2, , , ,8 3, ,1 5, ,6 6, ,8 1, ,6 6,6 12 8, ,6 2, ,6 6, ,2 4, ,4 14, ,2 6,3 8,7 6, ,4 19,5 9 Keskiarvo: 6,4 6, ** ** ** 14 11,5 4,0 3, ** 365 Mediaani: 6,4 6,4 13 9, ,5 4,0 3, Minimi: 6,1 6 8,7 4, ,0 3,8 3, Maksimi: 6,9 6, ,0 4,2 4, ,2 6,0 12 5,0 58 ** ** ** ** ,5 5, ** ** ** ** Talvi 1 kpl 6,1 6,2 9,7 4, Kevät 1 kpl 6,4 6,5 15 8, Kesä 6 kpl 6,4 6, ,8 3, Syksy 3 kpl 6,4 6,5 12 9, ,2 4, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 % % % ,0 2, % 6,1 5,6 20 5,6 74 % % % ,7 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm.

13 Virtaama ja kuormitus Paskonevan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Paskonevan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Paskonevan typpi- ja fosforikuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoiden bruttokuormitukset. Kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainekuormitus olivat sen sijaan pienempiä. Kiintoainekuormitus oli suurin syksyllä, jolloin virtaamat olivat suuret (Kuva 7). Ravinteiden kuormitus oli suurin syksyllä. Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin heinäkuussa. Paskonevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 2 Paskonnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,4 9,8 8, Fosfori 0,73 0,55 0,45 0,24 0,04 0,27 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 305 8, , Kuva 6 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 3 Paskonnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vähäjoen va kg O2 kg kg O2

14 14 Kuva 7 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

15 Alavus Aitaneva (Alavus) Aitanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 12 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto Vuonna 2014 Aitanevalla ei ollut tuotantoa, vaan levossa oli 70,1 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 0,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Aitanevalle ympäristöluvan (päätös Nro 122/2008/4, Dnro LSY-2008-Y-80). Aitaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Jääskänjärven-Allasjoen (44.098) valumaalueella, joka kuuluu Nurmonjoen valuma-alueeseen (44.09) ja Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Koko tuotantoalueen valumavedet johdetaan ympärivuotisen kosteikon kautta alapuoliseen vesistöön. Aitanevan kosteikolla tehtiin kesäkuusta alkaen ympärivuotista tarkkailua. Sitä ennen kosteikko oli täydentävän tarkkailun piirissä. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 79,6 ha. Aitaneva KOS1 Vedenlaatu Aitanevan kosteikon alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat (Taulukko 4). Kiintoaineen pitoisuudet ovat noin 1,7-kertaiset keskiarvoon verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus oli 1,7 kertaa, kokonaisfosforipitoisuus 1,8 kertaa ja COD Mn -arvo 1,8 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Puhdistusteho Aitanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kosteikon ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 4). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli (54 %). Kokonaistypestä kosteikko puhdisti 13 % ja kokonaisfosforista 38 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.

16 16 Taulukko 4 Aitanevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5, , ,8 14, ,1 5,8 8,2 7, ,8 3, ,5 4, ,3 6,1 26 4, <5 < ,4 3, ,0 3, ,3 5,6 22 4, ,5 1, ,4 5,7 86 8, ,6 0, ,5 6, <5 < , ,6 0, , ,5 0, , ,0 5, ,3 6,4 9,0 8, ,2 5, ,3 2, , ,2 1, , ,3 1, , ,6 10, ,3 5,6 5, ,2 3, ,3 20,5 2 Keskiarvo: 6,1 5, ** ** ,2 4, ** 365 Mediaani: 6,3 5,8 22 7, , Minimi: 5,3 5,6 5,6 4, ,2 3, Maksimi: 6,6 6, , ,3 5, ,8 4, ,1 6, ,0 5, ,1 5, Talvi 1 kpl 5,9 5,7 13 6, , Kevät 1 kpl 6,1 5,8 8,2 7, ,8 3, Kesä 5 kpl 6,4 5, ,9 5, Syksy 1 kpl 5,7 5, ,4 3, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7, % % ,0 2, % 5,9 5,7 19 8, % % ,0 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , , , ja ei ap näytteitä, koska vesi ei virrannut pintavalutuskentällä ei ollut lainkaan vettä Hieman padotusta ja Näyte altaasta Kaivuri korottamassa kosteikon penkkaa.

17 17 Taulukko 5 Virtaama ja kuormitus Aitanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Aitanevan kuormitukset on laskettu käyttäen Aitanevalta mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 5) oli vuonna 2014 kiintoaineen osalta pienempi ja kokonaistypen, kokonaisfosforin sekä COD Mn :n osalta puolestaan suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Bruttokuormitus oli kokonaistypen osalta 1,5 kertaa, kokonaisfosforin osalta 1,9 kertaa ja COD Mn -kuormituksen osalta 1,5 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli 84 % ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Suurinta kuormitus oli talvella kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta (Kuva 8). Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin kesäkuussa. Aitanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Aitanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,7 8,6 7, Fosfori 0,88 0,73 0,45 0,24 0,06 0,32 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 8 Aitanevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 6 Aitanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Jääskänjärven-Allasjoen va kg

18 18 Kuva 9 Aitanevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

19 3.3.2 Haapaneva (Alavus/Seinäjoki) Haapanevan turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien alueilla Avaranperän eteläpuolella. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto Vuonna 2014 Haapanevalla oli tuotannossa 53,8 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 22,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Haapanevalle ympäristöluvan (päätös nro 161/2006/4, Dnro LSY-2003-Y-423). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset annetulla päätöksellä (Nro. 08/0270/3). Haapaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valuma-alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotantoalalla ympärivuotinen kasvillisuuskenttä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 144,7 ha. Haapanevalla oli omaa tarkkailua vuonna Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin Haapanevalla ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 33 kpl. 19 Haapaneva KK1 Vedenlaatu Haapanevan kasvillisuuskentän alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikilta osin hieman suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 7). Puhdistusteho Haapanevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 7). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 21 % kiintoaineesta ja 11 % kokonaisfosforista. Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.

20 20 Taulukko 7 Haapanevan kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,0 5,9 8,6 6, ,3 6, , ,9 6,6 3,9 7, ,8 6,4 3,7 5, ,7 6,5 9,1 7, Keskiarvo: 6,4 6,3 9,4 7,6 21 ** 5, ** ** ** Mediaani: 6,8 6,5 6,5 7,1 23 5, Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn hehk. häviö Minimi: 6,3 6,4 3,7 5,2-85 5, Maksimi: 6,9 6, , ,0 5,7 19 7,0 65 % % % % 6,1 6,3 10 5,0 52 % % % % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

21 21 Taulukko 8 Virtaama ja kuormitus Haapanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Haapanevan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla Haapanevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 8) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Vain typen kuormitus oli ominaiskuormitussoiden kanssa samaa luokkaa. Haapanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Haapanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,3 6,3 5, Fosfori 0,33 0,20 0,45 0,24 0,026 0,12 0,072 9,3 5,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 9 Haapanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Haapaluoman va , , kg Löyänneva (Alavus) Löyänneva sijaitsee Alavuden kaupungin alueella noin 11 km Alavuden keskustasta koilliseen. Löyännevan ojitukset aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna Suon ojitus oli aloitettu alun perin vuonna Enimmillään tuotannossa on ollut 260 ha vuosina Vuonna 2000 tuotannossa oli 97 ha ja vuosina ha. Vuonna 2014 Löyännevalla oli tuotannossa 26,3 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 30,2 ha. Löyännevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston myöntämä ympäristölupa (Päätös nro 72/2011/1, Dnro LSSAVI/474/04.08/2010). Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Löyänneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Salonjoen valuma-alueella (44.076). Löyännevan koko tuotantokuntoisella alalla vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä/kosteikko. Kosteikolla 1 tehtiin ympärivuotista tarkkailua heinäkuun lopulta alkaen ja sitä ennen täydentävää tarkkailua. Tarkkailupisteen valuma-alue on 28,7 ha. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja kosteikon alapuolelta. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 28,7 ha. Tuotanto aloitettiin ja päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 57 kpl.

22 Löyänneva KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Löyännevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja huomattavasti pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin vertailuarvo, jota on käytetty luonnontilaisten soiden pitoisuutena (20 µg/l). COD Mn -arvo oli huomattavasti alle luonnontilaisten soiden vertailuarvon (32 mg/l O 2 ). Löyännevan veden keskimääräinen laatu oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Puhdistusteho Löyännevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 12). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 10 % kiintoaineesta, 4 % kokonaistypestä ja 14 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistusta ei tapahtunut. Virtaama ja kuormitus Löyännevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Löyännevan kuormitukset on laskettu vertaamalla Löyännevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 10) olivat alhaisista pitoisuuksista johtuen selvästi pienemmät verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 10 Löyännevan kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 13 6, ,24 4,7 2, Typpi 3,7 0, ,07 1,4 0, ,1 Fosfori 0,047-0,091 0,45 0,24 0, ,017-0,033 0,32-0,62 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Löyännevan vuosikuormitus Löyännevalla on kosteikon 1 lisäksi neljä kasvillisuuskenttää (KK2-4). Koska näillä rakenteilla ei ollut omaa tarkkailua, on vuosikuormitus laskettu koko tuotantoalueelle kosteikon 1 ominaiskuormitusten perusteella. Löyännevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 11). Taulukko 11 Löyännevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Salonjoen va , ,4-1, kg 22

23 23 Taulukko 12 Löyännevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,6 5, ,3 6,4 7,2 4, ,1 5, ,6 5,5 1,9 2, , ,7 5,5 2,3 2, , ,5 5,6 1,6 4, < <2 <2 0,37 0,43 6,4 5, ,1 5,2 2,0 1, ,3 5, ,2 5,2 1,3 1, <5 <5 0 3,4 3, ,3 5,2 1,7 1, <5 <5 0 <2 <2 0,22 0,19 3,5 3, ,6 4,5 2,0 < ,8 3,7 3 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 5,2 5,1 2,9 2,3 10 ** ** ** 2 2 0,30 0,31 6,2 5,8-12 ** Mediaani: 5,5 5,4 2,0 1, ,30 0,31 6,1 5,1-3 Minimi: 4,6 4,5 1,3 1, ,22 0,19 3,4 3,5-52 Maksimi: 6,3 6,4 7,2 4, ,37 0, ,4 5,6 5,0 3,2 37 ** ** ** 19 5,1 72 ** ,4 5,9 7,1 5,1 35 ** #### ** 20 5,8 70 ** ,6 3, ,0 5,7 19 7,0 65 % % % ,0 2, % 5,9 5,7 19 8,3 58 % % % ,0 2, % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Padotusta.

24 Matoneva 1 (Alavus) Matoneva 1:n tuotantoalue sijaitsee Alavudella entisen Töysän kunnan alueella. Vuonna 2014 Matoneva 1:lla oli tuotannossa 52,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 28,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 170/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan 84,5 ha:n suuruisen Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset päätöksellään (Nro 08/0350/3). Matoneva 1:llä on myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös vesiensuojelun tehostamisesta (Nro 62/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-164). Matoneva 1 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Hakojoen (44.088) valumaalueella. Tuotannossa olevasta alasta 8,9 ha osalta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen kasvillisuuskentän avulla ja 32,1 ha alalla käsittelymenetelmänä on virtaamansäätö ja laskeutusallas. Vuonna 2014 Matoneva 1:llä oli tuotantoa ajalla Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 15 kpl. Matoneva 1 KK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Matoneva 1:lta otettiin vain yksi näyte kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä, sillä muilla näytekerroilla vesi ei virrannut kentältä. Elokuussa otetun näytteen vedenlaatu oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 13). Taulukko 13 Matonevan 1 kasvillisuuskentältä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Kuormitus Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O ,0 2, Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) Ei näytettä, koska virtausta ei ollut Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 5,7 7, ,3 5, Matonevan 1 laskeutusaltaalla ei ollut tarkkailua vuonna 2014, eikä kasvillisuuskentän alapuolelta saatu kuin yksi näyte. Koska Matosuon omia tarkkailutuloksia ei voitu käyttää laskennassa, on tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 14) laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä kuormitusluvuilla. Taulukko 14 Matoneva 1:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hakojoen va ,2 2210

25 Matoneva 2 (Alavus) Matoneva 2:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Töysän kylässä, noin 12 km Töysän taajamasta etelään ja noin 11 km Ähtärin taajamasta länteen. Alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina ja tuotanto on käynnistynyt 35 hehtaarin alalla vuonna Vuonna 2014 Matoneva 2:lla oli tuotannossa 30,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,9 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 169/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matoneva 2:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain muutti ympäristöluvan määräyksiä päätöksellään (Nro 08/0251/3). Tuotantoalue sijoittuu Lapuanjoen vesistöalueelle (44), Kaidesojan (44.054) valumaalueelle. Tuotannossa olevan alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö ja laskeutusaltaat 21,3 ha alalta ja vain laskeutusaltaat 9,2 ha alalta. Täydentävää tarkkailua suoritetaan laskuojan 2 alapuolisella pisteellä. Tarkkailupisteen valuma-alue on 23,9 ha. Tuotanto aloitettiin ja se päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 42 kpl. Matoneva 2 LA2 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kahden näytteen perusteella laskuojalta 2 purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat kokonaistypen ja kiintoaineen osalta (Taulukko 15). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja fosforin osalta pitoisuudet olivat hieman keskitasoa pienempiä. Taulukko 15 Matonevan 2 laskuojan lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna Matonevan 2 laskeutusaltaan brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 16) olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vain kokonaistyppikuormitus oli hieman ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Kiintoaineen brutvko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O , , Keskiarvo: 5, Tuotanto (n=50) 5,7 7, Ei näytettä, oja ummessa Ei näytettä, koska vesi ei virrannut Ei näytettä, koska vesi ei virrannut. Virtaama ja kuormitus Matonevan 2 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Matonevan 2 laskeutusaltaan kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia.

26 to-ominaiskuormitus oli 83 % ja fosforikuormitus 60 % keskiarvosta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta bruttokuormitus oli 69 % ominaiskuormitussoiden keskitasosta. Taulukko 16 Matoneva 2 laskuojan kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,40 6,9 5, Fosfori 0,27 0,13 0,45 0,24 0,0057 0,098 0,047 2,1 1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Matoneva 2:n vuosikuormitus Matoneva 2:lla on perustason lisäksi osalla alueesta vesienkäsittelymenetelmänä käytössä kosteikko. Koska kosteikolla ei kuitenkaan tehty kuormitustarkkailua vuonna 2014, on koko tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 17) laskettu laskeutusaltaan alapuolisen tarkkailuaseman kuormitusluvuilla. Taulukko 17 Matoneva 2:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kaidesojan va , ,7 794 kg O2 kg kg O Matoneva 3 (Alavus) Matoneva 3:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Rantatöysän kylässä noin 10 km Alavuden keskustasta koilliseen. Matonevan 3 valmistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Matoneva 3:lla oli tuotannossa 41,5 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 15,4 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Matoneva 3 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Salonjoen valuma-alueella (44.076). Vesinäytteet otetaan Matoneva 3:lta laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Matonevan 3 koko tuotannossa olevasta alasta 38,2 ha:n vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko. 3,3 ha:n tuotantoalalta vedet käsitellään laskeutusaltaalla ja virtaamansäädöllä. Matonevan 3 kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 80,4 ha. Vuonna 2014 tuotanto Matoneva 3:lla aloitettiin ja se päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 46.

27 Matoneva 3 KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kolmen näytteen perusteella Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 18). Vain kiintoaineen määrä oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Puhdistusteho Matonevan 3 kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Otettujen näytteiden perusteella kosteikko puhdisti keskimäärin 3 % kokonaistypestä, 24 % kokonaisfosforista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo pieneni 11 % kosteikolla. Kiintoaineen määrä ei pienentynyt kosteikon vaikutuksesta (Taulukko 18). Taulukko 18 Matonevan 3 kosteikolta lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O2 % ,9 6,0 5, ,8 6,6 2, ,9 2, ,9 5, ,3 6,3 2,4 3, Keskiarvo: 6,4 6,2 3, ** ** ** ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Mediaani: 6,8 6,3 2, Minimi: 5,9 6,0 2,0 3, Maksimi: 6,9 6,6 5, ,5 6,4 5,7 4,7 18 ** ** ** ** ,6 6,4 4,2 5,4-30 ** ** ** ** ,3 6,1 4,0 2,4 40 ** ** ** ** 6,0 5,7 19 7,0 65 % % % % 5,9 5,7 19 8,3 58 % % % % **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Virtaama ja kuormitus Matonevan 3:lla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon kuormitukset on laskettu vertaamalla Matoneva 3:lta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 19) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 19 Matoneva 3 kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 6,3 2, ,24 2,3 1, Fosfori 0,17 0,035 0,45 0,24 0,0066 0,063 0,013 2,4 0,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn ,

28 28 Matoneva 3:n vuosikuormitus Matoneva 3:lla on kosteikon lisäksi käytössä perustason vesienkäsittely 3,3 ha tuotantoalalle. Laskeutusaltaan alapuolelta ei ole otettu näytteitä vuonna Koko tuotantoalueen kuormitus on laskettu kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Taulukko 20 Matoneva 3:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Salonjoen va , , kg O2 kg kg O Mylly- ja Sikaneva (Alavus) Mylly-Sikanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavudella. Tuotanto alueella on aloitettu Vuonna 2014 Mylly-Sikanevalla oli tuotannossa 63,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 71,6 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Ympäristölupavirasto hyväksyi Vapo Oy:n suunnitelman Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle rakennettavan kasvillisuuskentän kautta ja täydentää Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 168/2006/4 lupamääräystä. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 2, 6 ja 7 kautta kosteikolle. Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla ympäri vuoden. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan Salonjokeen (44.076) ja edelleen reittiä Kätkänjoki Ranta Töysänjärvi Lapuanjoki. Mylly-Sikanevan tuotantoalueella vesienkäsittelymenetelmänä on kosteikko. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 125,4 ha. Mylly-Sikanevalla tehtiin vuonna 2014 täydentävää tarkkailua kosteikon ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin ja päättyi , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 41 kpl. Mylly- ja Sikaneva KOS1 Vedenlaatu Mylly-Sikanevan kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli myös korkeampi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo (Taulukko 21). Puhdistusteho Mylly-Sikanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kosteikolla ei tapahtunut puhdistusta minkään vesikemiaparametrin kohdalla (Taulukko 21).

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 16.9.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006 4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2013 2 (140) RAPORTTI Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Konsultti WSP

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot