VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X Korjattu tulostaulukoiden osalta VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

2

3 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 215 Sisältö 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Hankasalmi Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki) Läyniönsuo (Hankasalmi) Tervasuo (Hankasalmi) Joutsa Haapasuo (Joutsa) Havusuo (Joutsa) Höystösensuo (Joutsa) Jokipolvensuo (Joutsa) Kailasuo (Joutsa) Mesiänsuo (Joutsa) Pihlassuo (Joutsa) Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi) Jämsä Pohjansuo (Jämsä) Karstula Heposuot (Karstula / Soini) Kaijansuo (Karstula/Soini) Martinsuo (Karstula) Pirttiahonsuo (Karstula) Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi) Suoniemensuo 1 (Karstula) Suurensuonneva (Karstula) Tynnörsuo (Karstula) Keuruu Heposuo (Keuruu) Kalmuneva (Keuruu) Lehtosuo (Keuruu) Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula) Riihi-Peuraneva (Ähtäri / Keuruu / Virrat) Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi) Kinnula Vehkaneva (Kinnula) Kivijärvi

4 3.8.1 Isoneva (Kivijärvi) Veteläneva (Kivijärvi) Kyyjärvi Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Multia Hirvisuo (Multia) Lapsukansuo (Multia) Pirtti-Peurusuo (Multia) Petäjävesi Kurkisuo (Petäjävesi) Palosuo (Jyväskylä/Petäjävesi/Uurainen) Umpilamminsuo (Petäjävesi) Valkeissuo (Jyväskylä/Petäjävesi) Pihtipudas Kanasensuo (Pihtipudas) Purontausneva (Pihtipudas) Pyytneva (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Talkkunasuo (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Saarijärvi Ahvenlamminsuo (Saarijärvi) Mahasuo (Saarijärvi) Mätässuo (Saarijärvi) Pajumäensuo (Saarijärvi) Raatteikonsuo (Saarijärvi) Rajasuo (Saarijärvi) Saarekeneva (Saarijärvi) Suljetunneva (Saarijärvi) Viitasaari Heinäsuo (Viitasaari) Ihkajansuo (Pihtipudas/Viitasaari) Kolkunsuo (Viitasaari) Vehkasuo (Viitasaari) Äänekoski Hietamansuo (Äänekoski) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 215. Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Antti Leskelä, FM Yhteystiedot: PL 32, Paristotie 15, 6711 Kokkola Jarmo Sillanpää puh , jarmo.sillanpaa@poyry.com Pia Vesisenaho puh , pia.vesisenaho@poyry.com 2

5 3 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 215 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELYkeskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 214 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 214 lähtien ole raportoitu Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 215 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailun päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat alkaen vastanneet Masinotek Oy ja Valmet Oyj. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 215 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Vuoden 215 keskilämpötila (6,4 o C) oli Jyväskylässä 2, astetta vertailukauden keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 5,5 o C, mikä oli myös 2, astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Vuonna 215 tammikuumaaliskuu oli tavanomaista leudompia (kuvat 2 ja 3). Myös marraskuu ja joulukuu

6 4 214 olivat tavanomaista lämpimämpiä. Kesä 215 oli lämpötiloiltaan tavanomainen ja vuoden lämpimin kuukausi oli elokuu, jolloin oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Vuonna 215 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 5.5. eli samoihin aikoihin kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 4.1. eli tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteen laitos 215). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-1 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina ja vertailuajanjaksona

7 5 2.2 Sadanta Vuonna 215 Jyväskylässä saatiin sateita 688 mm/a, mikä on enemmän kuin vertailujakson keskiarvo (643 mm/a). Viitasaarella satoi vuonna mm/a eli enemmän kuin keskimäärin vertailukaudella (613 mm/a). Vuonna 215 sateisin kuukausi oli heinäkuu sekä Jyväskylässä että Viitasaarella (kuvat 3-4). Tammikuu oli Jyväskylässä tavanomaista sateisempi. Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jyväskylässä vuosina ja vertailuajan-jaksona Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Viitasaarella vuosina ja vertailuajan-jaksona Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli tammi-helmikuussa 215 sekä Viitasaarella että Jyväskylässä saman verran kuin vertailujaksolla keskimäärin (kuva 5). Joulukuussa

8 6 214 ja maaliskuussa 215 lunta oli sekä Viitasaarella ja Jyväskylässä keskimääräistä vähemmän. Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa , eli samaan aikaan kuin vertailuajanjaksolla keskimäärin. Terminen kevät alkoi eli noin 1,5 kuukautta aikaisemmin kuin keskimäärin. Kuva 5 Kuukausien 15. päivien lumitilanne Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella ja vertailuajanjaksona TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa.

9 7 3.2 Hankasalmi Kivisensuo (Hankasalmi/Pieksämäki) Kivisensuon turvetuotantoalue sijaitsee Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä noin 12 km Hankasalmen kuntakeskustasta kaakkoon. Kivisensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 14/6/1, dnro ISY-25-Y-27, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/134/1). Vuonna 215 Kivisensuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 35. Vuonna 214 Kivisensuon vesienkäsittelymenetelmiä tehostettiin rakentamalla uusi pintavalutuskenttä (PVK3) (Taulukko 1). Uudet vesienkäsittelyrakenteet ja uusi jako valuma-alueille otettiin käyttöön Pintavalutuskentän 1-2 kautta johdetaan kuivatusvedet myös yksityisen tuottajan Kivisensuolta (22,7 ha). Taulukko 1 Kivisensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha PVK3 YP 11,8 ympärivuotinen PVK3 AP Pintavalutus Kissakoskenjoen va Hankasalmi 17,7 69,6 11,6 ympärivuotinen PVK 1-2 YP 38,1 Täydentävä PVK 1-2 AP Pintavalutus Kissakoskenjoen va Hankasalmi 4,9 8,2 2,2 Täydentävä Yhteensä 77,8 13,8 Pintavalutuskenttä 3 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kentältä purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä enemmän. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 2). Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina (Taulukko 2, Kuva 7). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 74 % ja typen 18 %. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 2).

10 8 Taulukko 2 Kivisensuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Tammikuussa ei vesien pumppaus tuotantoalueelta ollut vielä toiminnassa, vaan vedet kulkivat vielä vanhan laskeutusaltaan kautta. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5, ,8 17, ,8 4,4 12 <2, ,8 5,9,83, ,4 46,8 18 # , 4,4 23 4,4 81 7, ,5 3, 1, ,5 18, ,1 4,5 13 3, ,9 11, , 4,4 8,8 2, <3, 6,2,79 1, ,9 63, , 4,2 26 3,2 88 5, ,7 54, ,9 4,2 8, 2, <3, 3,6 1,5, ,9 44, ,2 4,1 16 2, ,4 14, ,4 4,1 12 <2, , ,5 3,2 2,8, ,4 33, ,2 4,1 12 <2, ,5 7, ,5 4, 11 <2, , <3, 6,6 3,8 1, ,1 11, ,1 7, 2, ,5 1,4 22 # ,9 4,1 15 4, ,9 4, ,6 4,1 11 2, ,9 14 4,5 3, ,1 1, , 4, 5,2 3, ,85, , 4,1 5,2 3, ,1 1, ,2 4, 3,2 3, ,4 47 4,6 5, ,17, ,1 2, ,23, ,8 6,8 6,8 3, ,1, , 4,2 57 6, ,2 18 2,6 3, ,7 8, ,6 4,2 8, <2, ,1 2, 26 # ,5 4,2 11 3, ,1 3,8 1 n= 21 Keskiarvo: 5,3 4,2 12,8 3,6 74 ** ** ** 7,8 12 2,7 2, ** 15,1 14, 365 Mediaani: 6,2 4,2 11, 3, ,5 6,2 2,8 1, ,3 8,6 Minimi: 4,1 4, 2, 2, , 3,2,79, ,, Maksimi: 7,5 7, ,6 5, ,9 122,4 Talvi 1 kpl 5,9 5, Kevät 1 kpl 6, 4,2 14,2 2, ,2 5,2 2,1 1, Kesä 8 kpl 5, 4,2 12, 4, ,8 26,3 3,9 4, Syksy 2 kpl 6,8 4,2 9,5 2, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: ei virtaama --> ei näytettä

11 9 Kuva 6 Kivisensuon PVK3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

12 1 Virtaama ja kuormitus Kivisensuon PVK3 alapuolisella mittapisteellä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 7). Hydrologisen vuoden keskivaluma (14, l/s km 2 ) oli samaa luokkaa kuin läheisen alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin (14,5 l/s km 2 ). Vuosikuormitukset on laskettu tarkkailupisteen omilla pitoisuuksilla ja omilla valumilla (jaksolla on käytetty Jokipolvensuon KK1yp valumia). Pintavalutuskentän PVK3 bruttokuormitus (g/ha/d) oli kiintoaineen ja fosforin osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen kuormitus oli samalla tasolla ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus hieman isompi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 3). Kuva 7 Kivisensuon pintavalutuskentän (PVK3) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Jokipolvensuon (KK1yp) valumia. Taulukko 3 Kivisensuon pintavalutuskentän (PVK 3) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,6 7,1 4, Fosfori,43,19,51,25,35,16, ,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Pintavalutuskenttä 1-2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Vuonna 215 Kivisensuolla suoritettiin täydentävää kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1-2 ylä- ja alapuolisilla pisteillä (Taulukko 4). Pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen sekä myös alapuolisen tarkkailupisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Myös purkautuvan veden hapenkulutuksen arvo ja kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus olivat ominaiskuormitussoita pienempiä. Keskimääräinen puhdistusteho PVK 1-2:lla oli 43 % kiintoaineen osalta, 46 % kokonaistypen osalta, 3 % kokonaisfosforin osalta ja 28 % kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Puhdistustehot olivat hieman edellisvuotta paremmat.

13 11 Taulukko 4 Kivisensuon pintavalutuskentälle 1-2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5, ,1 17,4 11 # , 6,2 5,2 2, ,8 24, ,2 5,8 7,6 5, ,6 3, ,9 6,4 13 8, ,55 3, ,8 6,9 8,4 3, ,71 1, , 7, 2,4 < ,36, ,5 3, ,6 1,6 36 n= 5 Keskiarvo: 6,4 6,2 6,5 4,2 43 ** ** ** ** 15,1 14, 365 Mediaani: 6,5 6,4 5,2 3, Minimi: 6, 5,8 2,4 < Maksimi: 7, 7, 13 8, (n=3) 6,1 6,2 5,8 4,2 32 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: jakson jakson Ei virtamaa --> ei näytettä:

14 12 Virtaama ja kuormitus PVK 1-2:lla ei ole omaa virtaamamittausta. Kuormitus on laskettu käyttämällä omia vedenlaatutuloksia ja PVK3:n virtaamadataa (jaksolla on käytetty Jokipolvensuon KK1yp valumia). PVK 1-2:n brutto-ominaiskuormitus oli kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 5). Pienet kuormitukset johtuvat pintavalutuskentältä purkautuneen veden pienistä pitoisuuksista. Taulukko 5 Kivisensuon pintavalutuskentän (PVK1-2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , , Typpi 8,3 2, ,9 3, 1, Fosfori,15 -,7,51,25,2,6 -,2,58 -,25 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kivisensuon pintavalutuskentän kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215 on esitetty alla (Taulukko 6). Taulukko 6 Kivisensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Kissakoskenjoen va nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupsiteet ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 3 69,6 11, , , Pintavalutuskenttä 1-2 8,2 2, , ,7 -, Yhteensä 77,8 13, , , Matilainen 22, , ,4 -, Läyniönsuo (Hankasalmi) Läyniönsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto Läyniönsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 32/3/1, dnro ISY-22-Y-21, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös (päätös 4/354/2, dnro 1475/3/365, myönnetty ). Itä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt Läyniönsuon lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen (Nro 8/1/1, Dnro ISAVI/35/4.8/21). Vuonna 215 Läyniönsuolla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä oli yhteensä 43. Taulukko 7 Läyniönsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha KOS 1 yp 79,9 ympärivuotinen KOS 1 ap Kosteikko Tervajoen va Hankasalmi 84,9 43, 4,5 ympärivuotinen KOS 2 yp 38,3 täydentävä KOS 2 ap Kosteikko Niemisjärven a Hankasalmi 4,3 19,1 5,5 täydentävä Yhteensä 62,1 1,

15 13 KOS 1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Läyniönsuon kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 13 näytteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienemmät kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräistä korkeammat kiintoainepitoisuudet mitattiin syksyllä 215 (Kuva 8). Otettujen näytteiden perusteella laskettu puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 48 %, kokonaistypen osalta 27 %, kokonaisfosforin osalta 34 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 12 % (Taulukko 8).

16 Taulukko 8 Läyniönsuon kosteikon 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon 1 puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 2, , 23, ,7 < ,3 38 1,7 12,6 18 # ,9 1, ,3 16, , 6,1 2,9 1, ,2 6, ,7 6, 8,2 3, < , ,7 6, , ,9 5, ,9 9,3 32 # ,7 8, , 5, ,8 5,9 29 2, ,1 5,1 1,8 1, ,3 16, ,6 5,7 6, 2, , 15, ,8 5,8 4,8 4, ,1 3,2 1,9 1, , 3, , 5,8 8,4 <2, ,4 1, , 5,9 5, 2, <3, <3, 3, 1, , 15, ,7 5,7 5,2 6, ,5, ,1 5,8 14 4, , , <3, 5, 1, ,9 2, , ,1, , ,8 2,2 14 # , ,1 6,2 57,1, , ,3, , ,5, , , , ,3, , ,1, ,3 6, < , ,9 1, , ,1, , ,2,2 1 # n= 13 Keskiarvo: 6, 5,8 15 4,5 48 ** ** ** 6,6 7,6 4,7 3, ** 4,6 5,4 365 Mediaani: 6, 5,8 13 2, ,6 1, ,2 1,4 Minimi: 5,6 5,7 2,9 1, < <3, <3, 1,8 1, Maksimi: 6,5 6, , 56,5 214 (n=21) 5,8 8, , (n=2) 5,7 9, , (n=23) 5,7 11 6, ,9 3, (n=25) 5, ,9 51 Talvi 4 kpl 5,8 5,9 11 1, , 5,5 2, ,5 8,9 98 Kevät 7 kpl 5,8 5,8 1 3, ,1 3,6 2,9 1, ,8 8, 95 Kesä 1 kpl 6,2 6, ,4 21, 6,8 11, ,2,3 124 Syksy 1 kpl 6,3 5,8 11 2, ,3 6,2 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Näytteenottohetkellä ei virtaama, ei näytettä: Huom! Ap pisteellä: yp pisteellä: Vuodesta 214 alkaen näytteet kosteikolta lähtevästä vedestä Vuosina perustason vesienkäsittely

17 15 Kuva 8 Läyniönsuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

18 16 Kuva 9 Virtaama ja valuma Kosteikon 1 alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 9). Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama kosteikon 1 alapuolella oli 4,6 l/s ja valuma 5,4 l/s km 2. Jaksolla on käytetty Höystösensuon (KK1) valumia. Valumat olivat selvästi pienempiä kuin alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Kuva 9; hydrologisen vuoden keskiarvo 14,5 l/s km 2 ). l/s km Läyniönsuon kosteikon 1 (KOS1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Höystösensuon (KK1) valumia. Kuormitus Alue D (n=5) Läyniönsuo, kos 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Läyniönsuon kosteikon 1 kuormitukset Tervajoen valuma-alueelle (14.379) on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä omia valumia. Jaksolla on käytetty Höystösensuon (KK1) valumia. Kosteikon 1 kuormitukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta selvästi pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 9). Pienet kuormitukset johtuvat pienistä pitoisuuksista ja erityisesti pienestä valumasta. Varsinkin kesällä kuormitus oli todella pientä. Vuodenajoittain verrattaessa Läyniönsuon kosteikon 1 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä (Kuva 1). Taulukko 9 Läyniönsuon kosteikon 1 (KOS1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 4,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 12,4 7, ,59 4,5 2, Typpi 3,3 1, 17 11,16 1,2, Fosfori,11,2,51,25,1,4,6 1,9,28 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 151 2, ,2 55,

19 17 15 Kiintoaine Läyniönsuo, KOS 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Läyniönsuo, KOS 1 om.kuorm.suot , Kokonaisfosfori Läyniönsuo, KOS 1 om.kuorm.suot COD Mn Läyniönsuo, KOS 1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,18,14,89,33,1,61, Kuva 1 Läyniönsuon kosteikon 1 (KOS1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä on otettu vain yksi näyte. Otetun näytteen pitoisuus oli kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Yhden näytteen perusteella ei voida luotettavasti arvioida kosteikolta purkautuvan veden laatua tai kosteikon puhdistustehoa koko vuoden osalta (Taulukko 1). Taulukko 1 Läyniönsuon kosteikon 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,1 6,1 4, 4, ,5 4, , ,7 6, ,7 5, n= 1 Keskiarvo: 6,4 6,1 12,8 4,8-2 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa, ei näytettä: Jaksolla (4 kpl) Virtaama ja kuormitus Kosteikolla 2 ei ole omaa virtaamamittausta. Kuormitus on laskettu kosteikon 1 ominaiskuormituksilla, sillä KOS2:lta on vain yksi näyte. Kosteikon 2 vuosikuormitus Niemisjärven alueelle (14.382) ja Läyniönsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215 on esitetty alla (Taulukko 11).

20 18 Taulukko 11 Läyniönsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Tervajoen va 43, 4, , , Niemisjärven a 19,1 5, , ,,14 2 Yhteensä 62,1 1, , , Tervasuo (Hankasalmi) Tervasuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (lupaehtojen tarkistamista koskeva päätös 7/1/1, dnro ISAVI/32/4.8/21, myönnetty ). Vuonna 215 Tervasuolla aloitettiin tuotanto 3.5. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 59. Taulukko 12 Tervasuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha PVK1 yp 42,6 ympärivuotinen PVK1 ap Pintavalutus Iso-Virmaksen va Hankasalmi 45,1 25,8 ympärivuotinen PVK2 yp 22,4 täydentävä PVK2 ap Pintavalutus Tervajoen va Hankasalmi 24,5 13,1 täydentävä Yhteensä 38,9 Tervasuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Tervasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 16 näytteen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienempiä kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kesällä ja alkusyksystä alapuolisella tarkkailupisteellä oli virtaamaa vain yhdellä näytteenottokerralla, mistä johtuen näytteitä ei pystytty ottamaan. Heinäkuun näytteenottokerralla ravinteiden pitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat selvästi keskiarvoa suurempia (Taulukko 13 ja Kuva 11). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen (85 %), kokonaistypen (26 %) ja kokonaisfosforin (4 %) puhdistustehot olivat hieman keskimääräistä paremmat verrattuna pintavalutuskentällisten ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen puhdistustehoon vuonna 215. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistusteho oli negatiivinen (-4 %), eli alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen COD Mn -arvo oli yläpuolista pistettä suurempi (Taulukko 13).

21 Taulukko 13 Tervasuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi AmmoniumtyppiNO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 5,1 9,6 2, ,3 27, ,8 5,1 18 1, ,8 1, ,9 13, 18 # , 5,1 2 < ,2 16, ,2 5,2 3,6 1, ,1 11, ,4 2, ,2 45 3,6 7, , 5,4 29 4, ,2 7, ,1 5,5 31 <2, ,3 3,2 1, , 28,7 35 # , 5,4 18 2, ,1 4, ,9 5,4 14 2, ,3 3,9 1,3, ,1 53, ,6 5,1 52 2, ,6 1, ,4 5,1 1 <2, , <3, <3, 1,1 1, ,3, ,2 5,2 3,2 2, ,3 78, ,7 5,3 13 <2, ,2 <3, 2, 1, ,8 59, ,6 5,1 18 2, ,2 11, ,9 5,1 14 2, , <3, <3, 2,5 1, ,8 15, ,5 33 8, ,3, , ,, 13 # ,2 4, ,6 2, 52,8 1, , ,, ,7 5,2 1 6, ,5 1, ,2 4, , ,8 57,, ,2 9, ,, , ,1, , ,3 9 9,6 21, ,3 6, ,7 3, , ,2 13,7 1 # n= 16 Keskiarvo: 5,8 5,2 16,3 2,5 85 ** ** ** 9,2 5,7 2,4 1, ** 6,1 13,5 365 Mediaani: 6, 5,2 14, 2, , 3,9 2, 1, , 6,8 Minimi: 5,2 5,1 2, < <3, <3, 1,1, ,, Maksimi: 6,6 5,5 52, 6, , ,6 83,5 214 (n=12) 5,7 5, 19,5 5,7 72 ** ** , ** 5,4 7, 4,3 2, ** 213 (n=12) 5,7 4,8 16, 6,2 64 ** ** ** 24 2, ** 212 (n=16) 5,5 4,7 83, 47, -14 ** ** ** 79 1, ** 211 (n=1) 5,6 4,4 3, 16, 61 ** ** ** 45 6,6 91 # -4 ** Talvi 5 kpl 6, 5,2 13,2 2, , 9, 1,8 1, , 11,1 98 Kevät 9 kpl 5,6 5,2 19,2 2, ,7 4,4 2, 1, ,5 32,1 95 Kesä 1 kpl 5,9 5,2 17,3 6, ,9 3,1 1, ,7 1,5 124 Syksy 1 kpl 6, 5,1 8,5 2, ,6 12,5 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 19 Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä jaksojen ja näytteenottokerroilla (1 kpl) Yläpuolisella pisteellä Huom! 9.9. ja Kaivon patolevy vuotaa.

22 2 Kuva 11 Tervasuon pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

23 21 Virtaama ja valunta Pintavalutuskentän 1 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Jaksoilla ja virtaamadata on korvattu läheisen Havusuon kosteikon 3 valumilla. Tervasuon tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 6,1 l/s ja valuma 13,5 l/s km 2, mikä oli lähellä läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumaa (14,5 l/s km 2 ). Suurimmat valumat PVK1:llä olivat keväällä 215 (Kuva 12). Kuva 12 l/s km Tervasuon pintavalutuskentän (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksoilla ja käytetty Havusuon (KOS3) valumia. Kuormitus Alue D (n=5) Tervasuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Pintavalutuskentän 1 kuormitukset Iso-Virmaksen valuma-alueelle (14.378) on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä omia virtaamia alkaen. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 14). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (Kuva 13). Taulukko 14 Tervasuon pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,73 1,3 6, Typpi 13 7, ,35 4,9 2, Fosfori,35,12,51,25,1,13,45 3,3 1,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

24 Kiintoaine Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot , Kokonaisfosfori Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot COD Mn Tervasuo, pvk 1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,26,89,79,33,13,61, Kuva 13 Tervasuon pintavalutuskentän 1 (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Tervasuo PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden laatu oli kahden näytteen perusteella laskettuna parempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 15). Otettujen näytteiden perusteella laskettuna puhdistusteho oli kiintoaineella 63 %, kokonaistypellä 11 % ja kokonaisfosforilla 26 %. Kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut puhdistustehota pintavalutuskentällä. Taulukko 15 Tervasuon pintavalutuskentän 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,3 6, 12 3, ,3 2, ,1 6,4 4, 2, ,3 3, ,4 6, n= 2 Keskiarvo: 6,9 6, 5,7 3, 63 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaama, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä , ja Virtaama ja kuormitus Pintavalutuskentällä 2 ei ole omaa virtaamamittausta. Kuormitus on laskettu Tervasuon PVK1:n ominaiskuormitusluvuilla. PVK2:n kuormitus Tervajoen valuma-alueelle (14.379) ja Tervasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 16).

25 23 Taulukko 16 Tervasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Haapasuolla kemikalointi aloitettiin ja lopetettiin Vuonna 214 kemikalointi päättyi Kemikaloinnin vaikutus näkyy etenkin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn -arvoina. Kemikaloinnin aloittamisen jälkeen fosforipitoisuudet ovat olleet jokaisella näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta, 2 µg/l, pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli kaikkien näytteiden osalta 48 % ja kemikaloinnin aikana 81 %. COD Mn -arvon osalta kaikkien näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli 45 % ja kemikaloinnin aikainen 77 %. Kiintoaineen kaikkien näytteiden ja kemikaloinnin aikainen keskimää- Vesistöalue Tuotannossa Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Iso-Virmaksen va 25, , , Tervajoen va 13, , ,58 29 Yhteensä 38, , , Joutsa Haapasuo (Joutsa) Haapasuo sijaitsee Joutsan kunnassa (entinen Leivonmäen kunta) lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haapasuon turvetuotantoon (päätös nro 63/7/1, dnro ISY-26-Y-63). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 8/66/3). Vuonna 215 Haapasuolla tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 36 kpl. Taulukko 17 Haapasuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha KOS 2 yp 137,3 ympärivuotinen KOS 2 ap Kosteikko Kostamonjoen va Joutsa 144,4 39, 39,3 ympärivuotinen KEM1 yp 151,1 ympärivuotinen KEM1 ap Kemikalointi Rutajoen va Joutsa 151,1 94,2 14,1 ympärivuotinen Yhteensä 133,2 53,4 Haapasuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen COD Mn -arvo ja kokonaisfosforipitoisuus olivat huomattavasti ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät, kiintoaine puolestaan lähellä keskitasoa (Taulukko 18). Sekä keskimääräinen COD Mn -arvo että kokonaistyppipitoisuus olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla, joilla käytetään kemikalointia.

26 24 räinen puhdistusteho oli 18 %. Kokonaistypen kaikkien näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli 18 % ja kemikaloinnin aikainen 34 %. Kemikaloinnissa käytettävän ferrisulfaatin vaikutus näkyy korkeina rautapitoisuuksina sekä veden happamuutena. Lähtevä vesi oli erittäin hapanta ph-arvon ollessa 3,8 (Taulukko 18). Edelliseen vuoteen nähden alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat samalla tasolla tai pienemmät.

27 Taulukko 18 Haapasuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Haapasuon kosteikon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 3,2 3,6 6, <2 <2 2, ,9 25, , 6, 4, 4, ,6 2, ,8 23,1 21 # ,3 6,3 9,7 7, ,5 5, ,4 14, ,4 6,5 6, 5, , , 14, ,9 6, 3,1 1, ,3 2, ,1 9, , 6, 18 5, ,9 7, ,1 6, 5, 6, ,2 6,2 4,8 4, ,9 29,7 34 # ,2 6,2 8, ,2 4, ,3 27, ,1 6,2 18 7, ,9 5,9 2,4 2, ,9 47, , 6, 4,5 6, ,2 2, , 63, ,1 6,2 <2, 4, ,3 <3, 1,4 1, ,6 54, ,2 6,2 4,4 5, ,9 2, ,3 21, ,3 6,4 5,2 4, ,9 <3, 4,4 3, ,5 27, ,8 3,5 12 3, <5, 78 4, , 83 45,8 3, ,3 3,7 4,8 2, <5, 76 <3, <3, 2,8 4, 36 6, 83 29,1 19, ,5 3,7 4, 7, <5, 79 2,6 4,4 36 8, 78 4,1 2, ,7 4,1 6,8 4, ,5 86 5,8 1,9 37 6, 84 1,5 1, 14 # ,7 4, 8,4 4, <3, <3, 6,3 2,4 41 7, 83,9, ,6 3, ,7 1, ,9 3,4 6, , 82 6,1 7, ,9 1, ,7 3,4 13 9, < ,1 76 6,8 <3, 7,7 6,8 45 7,9 82,5, ,8 3, ,4 89 8,6 6,4 38 7,5 8 4,1 2, ,1 3,7 6,8 9, ,4 92 5,8 4,7 3 8,2 73 5,5 3, ,8 3,5 9,2 9, <3, 91 3,3 <3, 4,4 6,8 34 9, ,9 19, ,7 7, ,7 38 4,6 3, ,9 3,4 <2, <2, ,9 63 5, , 79 21,6 14,3 11 # n= 25 Keskiarvo: 6,3 3,8 8,8 7,3 18 ** ** ** 6,1 4,4 5,1 6, ** 15,9 1,5 365 Kemikalointiaika: 6,5 3,5 1, 8,4 18 ** ** ** 6,2 2,8 6,4 8, ** Muu aika 6,1 6,1 7,4 6,1 17 ** ** ** 6, 5,4 3,4 3, ** Mediaani: 6,3 4,1 6,8 6, ,8 4, Minimi: 5,8 3,2 2, 1, ,4 1, Maksimi: 7,1 6,5 42, 29, , (n=23) 6,3 3,7 1,7 17,2-61 ** ** ** 4,9 3,8 5, 8, ** 213 (n=26) 6,3 4, 18, 9,7 53 ** ** ** 6, 6,7 5, 6, ** 212 (n=2) 6,4 5,4 9,1 13, -39 ** ** ** 8, 7,4 4,6 7, ** 211 (n=16) 6,6 4,2 8,6 8,6 1 ** ** ** 8, 3, 5,3 9, ** Talvi 5 kpl 6,1 6,1 8,2 4, , 6,3 4,1 3, Kevät 9 kpl 6,1 4,2 7,1 6, ,7 4,2 3,2 4, Kesä 9 kpl 6,7 3,5 12,2 1, ,7 3, 7,6 7, Syksy 2 kpl 6,5 3,3 6,7 7, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, ,3 2, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa, ei näytettä: Kemikalointiaika: Alapuolisella pisteellä Kemkalointi lopetettu syksyllä ja aloitetttiin keväällä

28 26 Kuva 14 Haapasuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

29 27 Virtaama ja kuormitus Haapasuon KEM1 pisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Haapasuon kemikaloinnin kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä kosteikon 2 keskivalumia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa ja kokonaistyppikuormitus hieman isompi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli Haapasuolta lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet taustapitoisuuksina käytettyjä luonnontilaisen suon pitoisuuksia pienemmät (Taulukko 19). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan talvella ja keväällä, jolloin kemikalointi ei ollut käytössä (Kuva 14). Taulukko 19 Haapasuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,6 25,6 21, Typpi 22 15, ,4 8, 5, Fosfori,24 -,1,51,25,3,9 -,5 9,5 -,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 2 Haapasuon kemikaloinnin (KEM1) aikainen kuormitus. Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha jakso kg / jakso 5,6 4, ,6 1, ,1 -,16,8-1,8 kg O2/ha/a Kg O2 9,

30 Kiintoaine Haapasuo_Kem1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Haapasuo_Kem1 om.kuorm.suot ,1 1,,5,,39,3 Kokonaisfosfori Haapasuo_Kem1 om.kuorm.suot 215,46,89,1,33,8, COD Mn Haapasuo_Kem1 om.kuorm.suot Kuva 15 Haapasuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Haapasuo KOS2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Haapasuon kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta purkautuva veden laatu oli edellisvuosien tapaan keskimääräistä parempilaatuista. Etenkin keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (18 µg/l) sekä COD Mn - arvo (19 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti keskimääräistä pienempiä. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus oli 4,8 mg/l ja kokonaistypen 1 1 µg/l, jotka ovat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 21). Pitoisuudet olivat pieniä jo kosteikolle tulevassa vedessä. Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 23 %, kokonaistypen 19 %, kokonaisfosforin 11 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 5 %. Virtaama ja valunta Haapasuon kosteikolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 Haapasuon kosteikolta purkautuvan veden keskimääräinen virtaama oli 15,2 l/s ja keskimääräinen valuma 1,5 l/s km 2. Läheisen alueen D keskivaluma hydrologisena vuonna 215 oli 14,5 l/s km 2. Haapasuon virtaamamittaus on aloitettu Kuormitus Haapasuon kosteikon 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä pisteeltä mitattuja keskivalumia. Jaksolla on käytetty Havusuon (KOS3) valumia. Kosteikon brutto-ominaiskuoritukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Varsinkin keskimääräistä pienemmät fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset selittyvät purkautuvan veden pienillä fosforipitoisuuksilla sekä COD Mn -arvoilla. Sekä fosforin että kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli lähtevän veden pitoisuudet olivat taustapitoisuuksia pienemmät (Taulukko 22). Kuormitus oli suurinta keväällä (Kuva 18).

31 Taulukko 21 Haapasuon kosteikolle 2 (KOS2) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Jaksolla laskennassa käytetty läheisen Havusuon keskimääräisiä valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6, 6,8 3, ,3 27, ,2 6,3 5,2 5, ,5 2, ,8 12,3 19 # ,4 5,8 4,2 6, ,6 17, ,5 6, 4 4, ,4 12, ,2 6, 4,3 4, < ,6 4, ,7 8, ,1 4, ,3 7, , 6,2 7, 8, ,3 <3, 7, 6, ,5 14,2 26 # * 5,9 3, <3, 2, , 17, ,9 6, 4, ,1 16, , 5,9 28 2,8 9 7, ,2 3,9 2,2 1, ,9 31, ,7 5,9 4, 2, ,1 58, ,1 6, 8, <3, 2, 1, ,3 2, ,3 5,8 5,6 6, ,6 1, ,4 6, 5,9 5, <3, <3, 2,2 2, ,9 3, ,3 6,1 6,8 4, , 62, ,3 6,4 12 7, ,2 3,9 4,4 3, ,3 22, ,8 6,9 5,6 4, ,5 4,5 21 # ,7 7, 5,6 4, ,1 3, ,8 7,1 5,2 <2, , <3, <3, 4,4 3, ,7 1, , 7,3 4,4 <2, ,9 2, ,9 7,3 4, 3, ,8 2, ,8 7,2 5,7 <2, , <5, <3, <3, 4, 3, ,3, ,7 2, ,2, ,5 7,1 5,2 4, ,7 1, ,7 6,9 5,2 4, <3, <3, 3,9 2, ,9 11, ,6 7,1 2,4 3, ,9 2,7 25 # ,7 7,1 <2, <2, ,5 4,5 11 n= 25 Keskiarvo: 6,3 6,2 6,1 4,8 23 ** ** ** 4,5 3,1 3,7 3, ** 15,2 1,5 365 Mediaani: 6,4 6,2 5,2 4, ,1 3, 3,7 2, ,8 4, Minimi: 5,7 5,8 2, 2, , 2, 2, 1, ,, Maksimi: 7, 7,3 28, 12, , 3,9 7, 6, ,4 113,9 214 (n=22) 6,3 6,2 11,1 5,5 5 ** 5, ** ** 3,3 2,5 4,7 3, ** 213 (n=25) 6,2 6,2 21, 6,6 69 ** 7, ** ** 5,2 6, 4,8 3, ** 212 (n=11) 6,6 6,4 21, 7,7 63 ** ** ** 5, 5, 5,8 3, ** Talvi 4 kpl 6,3 6, 4,4 5, ,5 2,5 3,6 3, , 9,7 98 Kevät 1 kpl 6, 6, 9,1 6, ,7 3,3 3,5 3, ,9 2, 81 Kesä 8 kpl 6,7 7,1 4,8 3, , 3, 4,1 3, ,2 3,6 124 Syksy 3 kpl 6,5 6,4 3,7 2, ,6 11,5 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) 29 Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä ja

32 3 Kuva 16 Haapasuon kosteikon 2 (KOS2) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

33 31 12 Alue D (n=5) Haapasuo, kost 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Haapasuon kosteikon (KOS2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Havusuon (KOS3) valumia. Taulukko 22 Haapasuon kosteikon 2 (KOS2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 1,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 16, 12, Typpi 11 6, ,88 4,1 2, Fosfori,15 -,3,51,25,1,6 -,1 4,4 -,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Haapasuo_kos2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Haapasuo_kos2 om.kuorm.suot ,1 1,6 2, Kokonaisfosfori Haapasuo_kos2 om.kuorm.suot COD Mn Haapasuo_kos2 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,14,33,89,33,3,13, Kuva 18 Haapasuon kosteikon 2 (KOS2) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

34 32 Taulukko 23 Haapasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa telussa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kostamonjoen va 39, 39, , , Rutajoen va 94,2 14, , , Yhteensä 133,2 53, , , Havusuo (Joutsa) Havusuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 11/223/1). Asia eteni Korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Ympäristöluvan mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä oli mennessä tehostettava rakentamalla Havusuolle neljä kasvillisuuskosteikkoa ja Pajusuolle pintavalutuskenttä. Tarkennusten jälkeen Havusuolle on rakennettu 3 kosteikkoa ja 1 pintavalutuskenttä. Kosteikkojen 3 ja 5 sekä pintavalutuskentän (KOS3, KOS5 ja PVK6) osalta keskimääräisen vesienpuhdistustehon ympärivuotiset tavoitearvot ovat kiintoaineen osalta 5 %, fosforin osalta 4 % ja typen osalta 25 %. Kosteikko 2 ei luvan mukaan kuulu puhdistustehovaateiden piiriin. Vuonna 215 Havusuolla aloitettiin tuotanto ja se lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 55 kpl. Taulukko 24 Havusuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha KOS 5 yp 17,9 ympärivuotinen KOS 5 ap Kosteikko Pajupuron va Joutsa 18,8 14,1 3,2 ympärivuotinen KOS 3 yp 7,7 ympärivuotinen KOS 3 ap Kosteikko Pajupuron va Joutsa 74,3 38,6 29,6 ympärivuotinen KOS 2 yp 59,9 ympärivuotinen KOS 2 ap Kosteikko Pajupuron va Joutsa 63, 33,6,8 13,1 ympärivuotinen PVK 6 ap Pintavalutus Pajupuron va Joutsa 16,9 8,3 7,4 ympärivuotinen Yhteensä 94,6,8 53,3 Havusuo KOS2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon pohjoisosan kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 27 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden laatu oli parempaa kuin edellisvuosina (Taulukko 26). Tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna kosteikolta lähtevän veden pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (15 µg/l) oli pienempi kuin luonnontilaisen suon arvo (2 µg/l). Alapuoliselta tarkkailupisteeltä tehtiin vuonna 215 myös lisämäärityksiä (kiintoaine (,4 µm), sähkönjohtavuus, sameus, TOC ja DOC; Taulukko 27).

35 33 Kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 32 %, kokonaistypen 12 %, kokonaisfosforin 11 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 11 %. Heikot puhdistustehot selittyvät kosteikon yläpuolisen pisteen valmiiksi keskimääräistä paremmalla veden laadulla. Etenkin fosforin osalta kosteikon yläpuolisen pisteen keskimääräinen pitoisuus oli alhainen (17 µg/l) (Taulukko 26) otetun omavalvontanäytteen vedenlaatu ei poikennut merkittävästi muista näytteenottokerroista. Virtaama ja valunta Kosteikolla 2 on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 keskimääräinen virtaama oli 17,5 l/s ja keskimääräinen valuma 27,7 l/s km 2 (Kuva 19). Valuma oli suurempaa kuin alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin ( vuosikeskiarvo 14,5 l/s km 2 ). Kuva 19 l/s km Havusuon kosteikon 2 (KOS2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Kuormitus Alue D (n=5) Havusuo, kost2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta keskimääräistä korkeammat sekä kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta keskiarvoa pienemmät (Taulukko 25). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä suurten virtaamien aikana (Kuva 2). Sekä fosforin että kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset eli lähtevän veden pitoisuudet olivat taustapitoisuuksia pienemmät. Taulukko 25 Havusuon kosteikon (KOS2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 27,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,6 43, 34, Typpi 32 2, ,5 11,7 7, Fosfori,34 -,14,51,25,2,13 -,5 6, -2,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

36 34 3 Kiintoaine Havusuo, KOS 2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Havusuo, KOS 2 om.kuorm.suot , ,,5 Kokonaisfosfori Havusuo, KOS 2 om.kuorm.suot 215,89,61,61,39,3,33,27, COD Mn Havusuo, KOS 2 om.kuorm.suot , Kuva 2 Havusuon kosteikon 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

37 Taulukko 26 Havusuon pohjoisosan kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6,6 5,7 5,7 3, 2, , ,5 42, , 6,2 7,2 4, ,8 3, ,7 28,1 13 # ,1 6,3 5, ,8 29,9 11 # ,2 6,4 4,5 4, ,5 31, 43 # ,2 6,3 3,8 3, ,1 4, , 2, ,3 6,3 5,2 4, ,7 16, ,4 6,5 1 5, ,7 5,5 6,9 5, ,1 36,7 26 # * 5,9 6, 8,4 6, ,6 14 3,9 3,2 3,1 2, ,3 51, ,1 6,3 7,6 6, ,6 5, ,2 6,3 4,4 4, ,2 3,2 2,5 2, ,7 51, ,9 6, 3,2 2, , ,5 51, ,9 6,1 5,6 4, <5, <5, <3, <3, 1,2 1, ,7 51, ,6 6,2 53 5, ,9 5, ,2 6,4 6, 3, <3, <3, 2,8 2, ,4 51, ,1 6,3 4,8 6, ,9 47, ,2 6,5 5,2 4, <3, <3, 1,8 2, ,5 56,3 14 # ,8 7,2 6,4 2, ,4 19,6 21 # ,6 7,1 8, 4, ,5 19, ,8 7,1 <2, 6, <3, 5,8 4,7 4, ,8 12, , 7,2 6,8 5, ,9 17, ,7 7,4 5,6 5, ,8 15, ,9 7,1 <2, 4, <3, <3, 5, 5, ,2 8, ,7 7, <2, 3, ,3 18, ,8 7,1 6,4 9, , 11, ,3 6,9 11 5, <3, <3, 2,8 3, ,8 26,6 9 # ,5 7, 7,6 4, ,1 12,9 25 # ,6 7,1 6,4 4, ,9 17,3 11 n= 27 Keskiarvo: 6,2 6,4 7,6 5,1 32 ** ** ** 3,2 3,4 3, ** 17,5 27,7 365 Mediaani: 6,3 6,47 5,7 4, , 3, 3,1 3, ,8 21,9 Minimi: 5,6 6,2 2, 2, , 2, 1,2 1, ,,1 Maksimi: 7, 7,35 53, 11, ,7 5,8 6, ,9 82,4 214 (n=26) 6,1 6,2 11,7 7,6 39 ** ** ** 3,3 4,3 5,1 4, ** 213 (n=29) 6,2 6,4 8,6 6,6 26 ** ** ** 8,7 7, 4,7 4, ** 212 (n=38) 6,3 6,6 13, 6,8 49 ** ** ** 5,9 6, 4,6 4, ** 211 (n=6) 6,2 6,3 8,8 6,7-15 ** ** ** 4, 4,5 4,3 3, ** Talvi 5 kpl 6,1 6,3 5,2 5, ,5 2,5 4,5 4, ,7 23,3 98 Kevät 1 kpl 6, 6,2 1,8 5, 53, ,5 3,5 3,1 2, , 47,6 95 Kesä 9 kpl 6,7 7,1 5,6 5, , 3,9 4,2 4, ,7 17, 124 Syksy 3 kpl 6,4 6,8 6,6 5, 3, 2, ,5 26,1 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 27 Havusuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen kiintoaine (,4 µg), sähkönjohtavuus, sameus, TOC ja DOC vuonna 215. Pvm SS (,4 µg mg / l 12,4 6, <2, 5, <2, <2, 5, 5, 5, 5, , , Sähk.joht ms / m 6,44 6,4 6,9 6,7 7 7,7 7,2 5,8 4,2 3,8 2,3 3,2 4,2 4,2 4,6 6,5 6,8 6,4 6,8 5,2 6,3 6,4 6,5 6,8 6,3 6,7 8,1 Sameus FTU 8,5 6,2 12 7,5 6, ,3 6,1 4,9 3,7 4,6 4,9 4,4 3,6 7,8 8,9 7,5 8,8 6,9 5, 5,3 6,4 7,4 8,4 7,7 DOC mg / l 18,3 16,1 12,6 12,3 13, ,4 9,5 7, TOC mg / l 18,6 17,1 13,4 12,7 14,8 11,9 12,7 1,3 8,4 9,8 7,9 11,6 12,6 15,2 15,6 13,4 14,4 14,4 14,6 15,2 15,1 14,9 16,5 14,4 13,

38 36 Kuva 21 Havusuon pohjoisosan kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

39 37 Havusuo KOS3 Vedenlaatu ja puhdistusteho Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 27 näytteen perusteella kosteikolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kokonaisfosforin ja typen, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman edellisvuotta korkeammat. Kosteikon alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman isompi verrattuna tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon (Taulukko 28). Kokonaistypen keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimääräistä hieman korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kosteikon 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli (88 %) parempi kuin ympäristöluvassa kosteikoille asetettu tavoitearvo (5 %). Hyvästä puhdistustehosta huolimatta kosteikon alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset puhdistustehot (kok.n: 3 % ja kok.p 15 %) olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja (kok.n: 25 % ja kok.p 4 %) heikommat (Taulukko 28).

40 Taulukko 28 Havusuon keskiosan kosteikolle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,1 9,5 4,9 48 4,3 2, ,2 27, ,2 6, ,7 6, ,2 12,3 19 # ,3 7, ,, 6 # ,2 6,2 9,3 6, ,6 15,6 42 # ,1 6,1 12 4, ,5 6, , 8, ,3 6,2 6,4 9, ,3 7, ,2 6,2 17 8, ,7 9, 4, ,9 29,4 27 # * 6, 6, ,9 4,3 4, ,9 17, ,2 6,1 14 8, ,3 27, ,9 5,8 6,4 5, ,6 4,7 1,4 1, ,3 47, ,6 5,6 4,8 2, ,2 63, ,7 5,8 2,5 4, <5, <5, <3, <3,,69, ,1 54, ,3 6,3 11 6, ,9 21, ,2 6,3 17 7, ,9 8,1 5,2 4, ,1 39, ,2 6,1 14 6, ,2 24,5 9 # ,5 6,5 1 7, ,7 3,9 9,1 6, ,3 19, ,8 6,9 9,2 4, , 2,7 21 # ,6 6, ,7 1, ,5 6, ,2 <3, 8, 6, ,4, ,5 5,6 26 6, ,4 1, ,5 5, 11 3, ,4 1, ,6 5, <3, <3, 12 7, ,2,3 16 # ,4 5, , 2, ,5 6,8 19 7, ,4 1, , 6,5 47 8, , <3, 7,5 3, ,1 17,6 5 # ,4 6,6 1 4, ,3 3, 25 # ,4 6,6 14 3, ,6 19,6 5 # ,5 6, <3, 4,5 19 7,3 9,8 6 # n= 27 Keskiarvo: 6,2 5,9 69,5 8,4 88 ** ** ** 6,4 4,9 6,6 4, ** 1,2 13,7 365 Mediaani: 6,3 6,2 14, 6, ,9 4,3 7,5 4, ,6 7,5 Minimi: 5,6 4,96 2,5 2, , 3,,69, ,, Maksimi: 6,8 6, , , 8,9 11,5 7, ,4 69,2 214 (n=25) 6,1 5,9 59,1 17,6 77 ** ** ** ,2 5, ** 213 (n=22) 6, 6, 39, 15, 69 ** ** ** , 4, ** 212 (n=36) 6,1 6,1 17, 11, 29 ** ** ** ,7 3, ** 211 (n=5) 5,8 5,5 6,1 6, , Talvi 4 kpl 6,2 6,2 37,1 9,2 158, ,5 6,5 8,1 6, ,2 9,7 98 Kevät 1 kpl 6, 6, 12, 7,4 18, ,5 5,6 4,9 3, ,5 33, 95 Kesä 9 kpl 6,4 5,7 2,9 1,8 18,7 26, ,1 3, 9, 5, ,9 2,5 124 Syksy 4 kpl 6,3 6,4 11,2 4,6 4,3 2, , 4, ,5 12,8 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei näytettä > nollavirtaamajakso

41 39 Kuva 22 Havusuon keskiosan kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

42 4 Virtaamat Havusuon kosteikon 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 1,2 l/s ja valuma 13,7 l/s km 2. Keskimääräinen valuma on hieman alueen D ominaiskuormitussoiden keskiarvoa (14,5 l/s km 2 ) pienempi. Virtaamat olivat korkeimmillaan maaliskuun alusta toukokuun puoleen väliin. Myös talvella oli virtaamapiikkejä. Kesällä virtaamat olivat pieniä (Kuva 23). Kuva 23 l/s km Havusuon keskiosan kosteikon 3 (KOS3) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Kuormitus Alue D (n=5) Havusuo, kost3 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Havusuon kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta hieman tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (Taulukko 29 ja Kuva 24). Taulukko 29 Havusuon keskiosan kosteikon 3 (KOS3) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,6 3, 25, Typpi 22 16, ,5 8, 5, Fosfori,27,3,51,25,2,1,11 6,6,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

43 41 2 Kiintoaine Havusuo, KOS 3 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Havusuo, KOS 3 om.kuorm.suot , ,,5,,39,23 Kokonaisfosfori Havusuo, KOS 3 om.kuorm.suot 215,56,89,6,33,28, COD Mn Havusuo, KOS 3 om.kuorm.suot Kuva 24 Havusuon keskiosan kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Havusuo KOS5 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 27 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli ylä- ja alapuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienemmät (2 µg/l) (Taulukko 3). Myöskään muiden vedenlaatumuuttujien osalta keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen nähden. Marraskuussa 214 kiintoainepitoisuus oli poikkeavan suuri. Kosteikon 5 keskimääräiset puhdistustehot olivat ympäristöluvassa asetettuja tavoitearvoja heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen tarkkailupisteen valmiiksi hyvällä veden laadulla (Taulukko 3). Kuormitus Havusuon kosteikon 5 kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitus olivat alhaisista pitoisuuksista johtuen huomattavasti keskimääräistä pienempiä. Kokonaistypen osalta kuormitukset olivat samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 31). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat negatiiviset. Kiintoaineen kuormitus oli suurin talvella, johtuen otetun näytteen suuresta kiintoainepitoisuudesta. Todennäköisesti pitoisuus on kirjattu laboratoriossa vahingossa väärin, koska muuton näytteessä ei ollut havaittavissa suuria pitoisuuksia. Muiden muuttujien osalta kuormitus oli suurinta keväällä kovien virtaamien aikaan (Kuva 25).

44 Taulukko 3 Havusuon kosteikolle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty Havusuon kosteikon 3 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 6,3 2,5 2,7-8, 1,1 1, ,1 27, ,9 6,3 5, , , ,5 2, ,2 11,7 2 # , 6,4 3,2 3,1 3, , ,4 18, , 6,4 2,9 4, , ,2 11, ,2 6,3 1,4 1, , ,4 1, ,5 8, , 6,4 4,3 2, ,3 7, ,2 6,5 6, <2, ,9 <3, 2,7 2, ,5 29,4 27 # * 5,8 6,1 5,2 4, ,7 3,6 4,3 1,7 1, ,3 17, ,1 6,4 2,4 <2, ,1 27, ,8 6,1 4, 4, , ,9 1 3,2 <3,,57, ,9 47, ,7 6, 2,8 2, , ,9 63, ,7 6, 2,5 2, , <5, <3, <3,,67, ,1 54, ,8 6,1 4,4 <2, , 21, ,1 6,5 5,6 4, , <3, 3,6 2,3 2, ,4 44, ,8 6,1 5,2 4, ,8 15, ,1 6,6 4,8 3, <3, <3, 2,7 2, ,6 19,3 14 # ,4 6,7 4,4 2, ,5 2,7 21 # ,2 6,7 5,2 4, ,2 1, ,9 6,3 8,4 8, 4, <3, 3,2 2,6 1, ,1, ,2 6,7 3,6 <2, ,3 1, ,2 6,7 4, 3, ,4 1, ,2 6,6 2,7 3, , ,7 <3, 2,9 2,8 3 3,1, ,1 6,5 <2, <2, , ,5 2, ,3 6,3 5,6 6, , ,7 3,7 15 # ,7 6,3 6,8 5, <3, <3, 1,5 2, ,6 19,1 3 # ,1 6,5 2,4 3, ,6 3, 25 # ,1 6,6 <2, <2, , ,7 14,3 11 n= 27 Keskiarvo: 6, 6,3 4,1 5,9-45 ** ,9 ** ** 3,9 3,2 2,1 1, ,4 ** 2,6 13,7 365 Mediaani: 6,1 6,4 4, 3, ,1 3, 3, 2,4 2, Minimi: 5,7 6 1,4 1, , 3,,6, Maksimi: 6,4 6,7 8,4 72, ,7 4,3 2, (n=25) 5,9 6,2 5,1 5,1 18 ** ,3 ** ** 3 3 2,3 1, ** 213 (n=29) 5,9 6,1 4,2 3,9 1 ** , ** , ** 7 6 1,9 1, ** 212 (n=27) 5,9 6,1 5,2 4,6 12 ** , ** ** 5 5 1,7 1, ** 211 (n=5) 5,7 2,3 14 ** , ** , ** 2 1,5 4-1 ** Talvi 5 kpl 6, 6,4 3,4 16,7 5, ,5 3, 2,5 2, ,8 9,7 98 Kevät 9 kpl 5,9 6,2 4,3 3, ,3 3,3 1,8 1, ,2 33, 95 Kesä 9 kpl 6,1 6,5 4,7 4, ,2 3,1 2,4 2, ,5 2,5 124 Syksy 3 kpl 6,1 6,4 2,3 2,6 1,1 1, ,4 12,8 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

45 43 Kuva 25 Havusuon kosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

46 44 Taulukko 31 Havusuon kosteikon 5 (KOS5) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,27 26,8 22, Typpi 14 7, ,24 5, 2, Fosfori,16 -,8,51,25,3,6 -,28 1, -,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 26 Havusuon kosteikon 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Havusuo PVK6 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 6 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 14 näytteen perusteella PVK6:lta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet (Taulukko 32, Kuva 27) olivat selvästi pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli jo yläpuolisella tarkkailupisteellä luonnontilaisen suon pitoisuutta pienempi (2 µg/l). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 54 % ja kokonaistypen 12 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset. Kuormitus Keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen suurempi keskiarvoon verrattuna (Taulukko 33). Myös pintavalutuskentän 6 kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä suurten virtaamien aikana (Kuva 28).

47 Taulukko 32 Havusuon pintavalutuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty Havusuon kosteikon 3 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4,7 2,5,8 68 1,1 <, ,6 27, ,9 5,3 5,2 < ,5, , 11,7 2 # , 5,4 3,2 < ,1 18, , 4,9 2,9 < , 11, ,2 1, ,4 21 1,4 8, , 4, ,2 7, ,1 2, ,6 27, ,8 4,4 4, 2, ,2 28,57, , 47, ,7 2, ,7 63, ,7 2, <5, <3,, ,1 54, ,8 4, ,6 21, ,1 5, <3, 2,3 23 7,5 44, ,8 5, ,5 15, ,1 5,1 4,8 <2, <3, 5,9 2,7, ,3 19,3 14 # ,4 4, ,5 2,7 21 # ,2 5, ,2 1, ,9 5,1 8,4 2, <3, <3, 2,6, ,1, ,2 4,9 3,6 2, ,3 1, ,2 5,1 4, <2, ,3 1, ,2 5, 2,7 2, ,7 3,4 2,9, ,1, ,1 <2, ,5 2, ,3 5,1 5,6 3, ,6 3,7 15 # ,7 5,4 6,8 <2, <3, <3, 1,5 1, ,2 19,1 3 # ,1 5,3 2,4 <2, ,5 3, 25 # ,1 5,3 <2, <2, ,4 14,3 11 n= 14 Keskiarvo: 6, 5, 3,9 1,9 54 ** ** ** 3,9 7,6 2,, ** 2,3 13,7 365 Mediaani: 6,1 5,1 4, 2, , 3,2 2,4, Minimi: 5,7 4,4 1,4, , 2,,57, Maksimi: 6,4 5,4 8,4 3, ,7 28, 2,9 1, (n=24) 5,9 5,3 5,1 2,6 55 ** ** ** 3 3 2,3 1, ** 213 (n=29) 5,9 5,6 4,2 2,8 37 ** ** ** 7 6 1,9 1, ** 212 (n=22) 5,9 5,2 5,2 3, 45 ** ** ** 5 6 1,7, ** 211 (n=5) 4,9 1,5 48 ** ** ** 8, ** Talvi 3 kpl 6, 5,1 3,4 1, ,5 2, 2,5, ,6 9,7 98 Kevät 1 kpl 5,9 4,4 4, 2, ,1 17, 1,6, ,6 33, 95 Kesä 6 kpl 6,1 5, 4,7 2, ,2 3,1 2,4 1, 28 42,4 2,5 124 Syksy 3 kpl 6,1 5, 2,3 1,6 1,1, ,2 12,8 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 45 Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisen pisteen jaksoilla (2 kpl), (5 kpl), (2 kpl) sekä

48 46 Kuva 27 Havusuon pintavalutuskentän 6 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

49 47 Taulukko 33 Havusuon pintavalutuskentän 6 (PVK6) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 24 12, ,38 8,8 4, Typpi 18 12, ,29 6,7 4, Fosfori,49,26,51,25,1,18,93 2,8 1,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Havusuo, PVK 6 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Havusuo, PVK 6 om.kuorm.suot , , 1,5 1,,5, Kokonaisfosfori Havusuo, PVK 6 om.kuorm.suot 215 1,84,89,61,39,33,12,8, COD Mn Havusuo, PVK 6 om.kuorm.suot Kuva 28 Havusuon pintavalutuskentän 6 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Havusuo kokonaiskuormitus Havusuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain on esitetty alla (Taulukko 34). Taulukko 34 Havusuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa telussa poistunut kg kg O2 kg kg O2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pajupuron va 94,6,8 53, , , Yhteensä 94,6,8 53, , , Höystösensuo (Joutsa) Höystösensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä vesienjohtamislupa (nro 5//1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 1/216/2). Vuonna 215 Höystösensuolla aloitettiin viimeinen tuotantovuosi ja lopetettiin Tämän jälkeen koko tuotantoalueella alkoi jälkihoitovaihe. Tuotantopäiviä kertyi vuonna 215 kaikkiaan 29 kpl.

50 48 Taulukko 35 Höystösensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha KK yp 22,1 ympärivuotinen KK ap Kasvillisuuskenttä Vallasjoen va Joutsa 24,7 13,3 4,9 ympärivuotinen Yhteensä 13,3 4,9 Virtaamat Höystösensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 2,8 l/s ja valuma 11,8 l/s km on käytetty Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valumia (Kuva 3). Valumat olivat Höystösensuolla pienempiä kuin alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin (14,5 l/s km 2 ). Vedenlaatu ja puhdistusteho Höystösensuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 26 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuva veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempilaatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (11 µg/l), kokonaistypen pitoisuus (616 µg/l), sekä COD Mn -arvo (13 mg/l O 2 ) olivat huomattavasti tavanomaista pienempiä. Vedenlaatu oli hyvää jo yläpuolisella tarkkailupisteellä (Taulukko 36). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 52 %, kokonaistypen 36 %, kokonaisfosforin 23 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 13 % (Taulukko 36). Kuormitus Höystösensuon brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuosien tavoin huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 37, Kuva 32). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä. Muuten kuormitus oli tasaista kaikkina vuodenaikoina. Kuormitukset olivat kaikkina vuodenaikoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Kuva 31). Edellisvuoteen verrattuna brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman pienentyneet (Kuva 32).

51 Taulukko 36 Höystösensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6,2 3,5 1, <2 1,8, ,8 23, ,3 6,2 2, < ,1, ,1 12,5 19 # ,3 6,2 3,3 1, <2 2,1 1, ,3 17, ,4 6,3 3, 1, <2 2,1, ,4 5, ,2 6,2 3,2 < <2 <2 2, ,6 6, ,3 6,1 2,3 <2, ,1 7, ,4 5, ,3 6,2 3,2 <2, ,4 7,7 18 <3, <3, 1,9, ,5 14,2 34 # ,1 6,3 2,8 <2, 29 < , ,8 15, ,3 5,6 5,2 <2, , 36 3,2 <3,,6, ,9 23, , 6,1 2,8 <2, ,1 24, ,2 6,2 3,2 <2, ,9 1 <3, 21 1,2, ,6 14, ,5 6,2 8,8 <2, , ,1 12, ,3 6,3 4, <2, ,2 4 <3, <3, 1,8, ,4 29, ,2 6,3 4,8 <2, , , 12, ,5 6,4 <2, <2, ,9 34 <3, <3, 2,1, ,7 15, ,6 6,4 4,4 <2, , ,5 6, 21 # ,7 6,5 4, 2, ,5 1, ,3 6,5 8,8 2, , ,8 <3, 2,2 1, ,1 8, ,7 6,6 7,2 2, ,3 9, ,6 6,7 3,6 2, , ,4 9, ,4 6,4 6, 4, <3, <3, 2,9 2, , 3, ,6 6,5 3,2 <2, ,3 9, ,6 6,5 4, 2, ,4 5, ,1 6,6 6,4 2, <3, <3,,85 1, ,4 18, 6 # ,5 6,4 3,2 <2, ,7 6,9 25 # ,6 6,4 2, <2, , 12, 11 n= 26 Keskiarvo: 6,2 6,2 4,1 2, 52 ** ** ** 3, 4, 1,8 1, ** 2,8 11,1 365 Mediaani: 6,3 6,3 3,4 2, , 3, 2,, ,2 8,9 Minimi: 5,3 5,6 2, 1, , 2,,6, ,3 1,1 Maksimi: 6,7 6,7 8,8 4, ,8 21 2, ,8 68,2 214 (n=23) 6,2 6,3 7, 2,9 58 ** ** ** 3,2 3, 2, 1, ** 213 (n=24) 6,2 6,2 4, 4, -2 ** ** ** 6, 5, 2, 1, ** 212 (n=24) 6,3 6,3 3,6 2,1 43 ** ** ** 5, 5, 1,8 1, ** 211 (n=2) 6,4 6,2 3,2 2,9 1 ** ** ** 3, 7, 2,2 1, ** Talvi 6 kpl 6,3 6,2 2,8 1, ,8 2, 2,1 1, ,2 8,9 98 Kevät 9 kpl 6, 6,1 4,1 2, , 6,6 1,5, ,1 16,8 95 Kesä 9 kpl 6,5 6,5 5,3 2, ,6 3, 2, 1, , 8,1 124 Syksy 3 kpl 6,5 6,3 2,9 1, , 2, 1,8, ,1 12,4 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 49

52 5 Kuva 29 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

53 51 Kuva 3 l/s km Alue D (n=5) Höystösensuo, kk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Höystösensuon kasvillisuuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). ( käytetty Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valumia). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 37 Höystösensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 17,7 8, ,32 6,5 3, Typpi 6,5 1, ,12 2,4, Fosfori,1 -,1,51,25,2,4 -,35,64 -,63 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot COD Mn Höystösensuo, kk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,89,61,39,33,7,12,9, Kuva 31 Höystösensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

54 52 Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn , 25, 2, 15, 1, 5,, 1,,8,6,4,2, Kuva 32 Höystösensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 38 Höystösensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vallasjoen va 13,3 4, , , Yhteensä 13,3 4, , , Jokipolvensuo (Joutsa) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Jokipolvensuon turvetuotantoon (tarkistushakemuksen päätös nro 116/212/1, dnro LSSAVI/388/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 13/7/1). Vuonna 215 Jokipolvensuolla oli tuotantoa ajalla , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 31. Taulukko 39 Jokipolvensuon tuotantoalueen pinta-alat vesistöalueittain vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha KK 1 yp 26,9 ympärivuotinen KK 1 ap Kasvillisuuskenttä Mustajoen va Joutsa 3, 21,9,2 ympärivuotinen LA 1 Laskeutusallas Havujoen a Joutsa 17,1 7,3 Jälkihoito Yhteensä 21,9 7,5 Virtaamat Jokipolvensuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Alapuolisen pisteen hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 3,9 l/s ja valuma 13, l/s km 2. Läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivaluma oli 14,5 l/km 2. Jokipolvensuon virtaamat olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan. Kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja virtaamat lähtivät nousuun maaliskuun alussa (Kuva 34). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 27 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden laatu on edellisvuosien tavoin huomattavasti keskimääräistä parempilaatuista. Etenkin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (14 µg/l) sekä kokonaistyppipitoisuus (719 µg/l) olivat tavanomaista pienempiä (Taulukko 4). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 %, kokonaistypen 46 %, kokonaisfosforin 38 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 11 %.

55 53 Kuormitus Kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset Mustajoen valuma-alueelle olivat pienempiä verrattaessa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 41). Kuormitukset olivat suurimmat keväällä suurten valuntojen aikaan (Kuva 33, Kuva 35). Brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien laskettujen muuttujien osalta edellisvuotta pienemmät (Kuva 36).

56 Taulukko 4 Jokipolvensuon kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 6,2 3,6 < <2 <2 2,6, ,6 25, , 6,2 3, < <2 <2 2,5, ,5 18,2 2 # ,1 6,2 6, < ,4 1, ,4 14, ,1 6,3 3,6 < <2 9,3 1, ,6 12, ,3 6,3 4,8 1, <2 4,3 1, ,5 8, ,4 6,4 4, < ,3 7, ,3 6,4 5, < <4 <3 3,7 1, ,1 2,2 26 # * 6, 6,2 5,2 2, ,7 41 <4 <3 2,2, ,6 18, ,1 6, 9,5 3, ,1 2, ,1 6,2 8,5 3, <4 <3 2, 1, ,7 45, ,9 6,1 <2 3, ,5 78, ,5 6,1 4,3 < , <3 <3,99, ,5 58, ,8 6, 8,8 < ,9 43, ,9 6,2 6, < <3 <3 2,, ,3 64, ,8 6,2 4, < ,1 3, ,1 6,2 5,2 < <5, <3 <3 2,9, ,7 15,7 8 # ,3 6,2 8, < ,3 1, ,6 6,3 5,6 2, ,1 1, ,5 6,5 13 2, <5 25 <5, <5 <3 6,8, ,9 9, , 6,7 3,6 2, ,7 5, ,9 6,5 4, 2, , 6, ,1 6,7 5,2 2, <5, <4 <3 4,6 1, ,5 1, , 6,4 <2 < ,7 2, , 6,5 5,2 2, , ,1 3, ,2 6,5 8,4 < <5 1 <5, 28 9,8 65 <3 <3 2,3, ,7 25, ,6 6,3 2,8 < , ,9 6,4 25 # ,6 6,2 8, < ,8 9,2 11 n= 27 Keskiarvo: 6,1 6,3 5,5 2,1 62 ** ** ** <3 <3 3,5 1, ** 3,9 13, 365 Mediaani: 6,2 6,2 5,2 2, <3 <3 2,8, ,6 11,9 Minimi: 5,5 6, 2, 1, <2 <2 1,, ,1,3 Maksimi: 7,1 6,7 13 3, <5 <3 9,3 1, ,9 119,7 214 (n=24) 6,1 6,2 1 4,8 54 ** ** ** <3 <3 3,9 1, ** 6, 2, (n=29) 6,1 6,2 12 3,6 73 ** ** ** <8 <5 3,6 3, ** 3,1 1, (n=23) 6,2 6,2 6,9 3,3 44 ** ** ** <5 <5 2,9 1, ** 2,9 5, (n=22) 6,2 6,2 4,1 4,5-13 ** ** ** <4 <3 3,2 3, ** 5,4 25,3 365 Talvi 5 kpl 6,2 6,3 4,3 1, <3 <2 4,9 1, ,7 12,5 98 Kevät 9 kpl 5,9 6,1 5,9 2, <3 <3 2,2, ,9 36,3 95 Kesä 1 kpl 6,5 6,4 6, 2, <4 <3 4,2, ,3 7,8 124 Syksy 3 kpl 6,4 6,2 4,8 1, <2 <2 2,6, ,7 12,3 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

57 55 Kuva 33 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

58 56 Kuva 34 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän (ruokohelpi) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 41 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , , Typpi 11 3, ,24 4, 1, Fosfori,19 -,1,51,25,4,69 -,37 1,5 -,83 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 35 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

59 57 Kuva 36 Jokipolvensuon kasvillisuuskentän bruttokuormitusten ( ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Jokipolvensuo LA 1 Vedenlaatu Jokipolvensuon jälkihoitovaiheessa olevan lohkon 3 laskeutusaltaalta 1 otettiin kolme näytettä vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella lohkolta 3 lähtevä vesi oli laadultaan keskimääräistä parempaa. Etenkin näytteiden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli alhainen (Taulukko 42). Lohkon 3 osa-alueelle on perustettu kosteikko. Osa sen valuma-alueesta on metsä- ja osa peltoaluetta. Kuormitus Jokipolvensuon lohkon 3 kuormitukset Havujoen alueelle on laskettu kasvillisuuskentän kuormitusten perusteella. Lohkon 3 kuormitukset ja tuotantoalueen kokonaiskuormitus näkyvät taulukossa (Taulukko 43). Taulukko 42 Jokipolvensuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Väri CODMn Ap Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l Pt/l mg/l O ,6 2, ,7 3, ,5 3, n= 3 Keskiarvo: 6, 3, (n=13) 6,1 3, Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 43 Jokipolvensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Mustajoen va 21,9, , , Havujoen a 7, , , Yhteensä 21,9, , , Kailasuo (Joutsa) Kailasuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kailasuon turvetuotantoon

60 (päätös nro 64/7/1, dnro ISY-27-Y-126). Aikaisempia lupia tai päätöksiä: Vesioikeuden päätös nro 83/99/1, , jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen. Vuonna 215 Kailasuolla tuotanto alkoi ja loppui , tuotantopäiviä oli yhteensä 4. Taulukko 44 Kailasuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha PVK1 yp 131,6 Täydentävä PVK1 ap Pintavalutus Rutajoen va Joutsa 133, 5,2 4,4 Täydentävä Yhteensä 5,2 4,4 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kailasuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen neljän näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Sen sijaan kiintoaineen pitoisuus oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 45). Talvisin vesiä ei ohjata pintavalutuskentälle. Vuonna 215 vedet johdettiin pintavalutuskentälle Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 28 % ja kokonaisfosforin 61 %. Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 45). Kuormitus Kailasuon kuormitus on laskettu käyttämällä Havusuon kosteikon valumia sekä Kailasuon pintavalutuskentältä 1 mitattuja pitoisuuksia. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaistypen, fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 46). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaamat olivat korkeita (Kuva 37).

61 Taulukko 45 Kailasuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Havusuon valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 5,5 5,2 1,3 75 2,9, ,2 16, ,8 19, ## 5, ,6 1,9 49 # ## 5,8 9, , ,8 37, ,5 6, <3, 1, ,7 2, ,7 5, <3, 2, ,8 1, , 9, <3, 3,8 <,5 2,6 2, ,4 6,4 <2, 9, <5 < ,1 23 9, ,4 1, 2 # ,7 6,8 4, < <3, 16 6, ,8 2, ,8 6,4 15 9, < ,1 12 7, ,4 19, ,2 <2, <3, 5,8 15 8,6 6,5 36 n= 4 Keskiarvo: 5,9 6, 9,2 8,1-23 ** ** ** 1 5,6 8,8 6, ** 18,2 13,7 365 Mediaani: 6, 6,4 6, 9, ,6 7, Minimi: 5,5 5,5 <2, 1, <5 < <3, 1,6 1,2 <, Maksimi: 6,8 6, , , (n=7) 5,8 5,5 15 4,6 79 ** ** , ** 7 3 8,4 2, ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: ## Pintavalutuskenttä käytössä vain kesällä. Talvella kuormitukset laskettu yläpuolisen pisteen pitoisuuksilla 59 Ei virtaamaa, ei näytettä: Jaksojen näytteenottokerroilla (5 kpl) sekä

62 6 Kuva 37 Kailasuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

63 61 Taulukko 46 Kailasuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 35,7 31, Typpi 14 7, ,74 5, 2, Fosfori,17 -,7,51,25,9,6 -,26 3,4-1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Taulukko 47 Kailasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Rutajoen va 5,2 4, , , Yhteensä 5,2 4, , , Mesiänsuo (Joutsa) Mesiänsuo sijaitsee entisen Leivonmäen kunnan Havumäen kylässä, noin 1 kilometriä Leivonmäen kirkonkylästä koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mesiänsuon turvetuotantoon (päätös nro 54/8/1, dnro ISY-27-Y-6). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/54/3). Vuonna 215 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 57 kpl. Taulukko 48 Mesiänsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha PVK1 yp 58,8 ympärivuotinen PVK1 ap Pintavalutus Kälkäjoen alaosan a Joutsa 61,2 53,2 ympärivuotinen Yhteensä 53,2 Virtaamat Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 16,5 l/s ja valuma 26,9 l/s km 2. Keskimääräinen valuma oli alueen D ominaiskuormitussoiden keskiarvoa (14,5 l/km 2 ) korkeampi. Valumat olivat suuria varsinkin keväällä. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuun alussa (Kuva 38). Vedenlaatu ja puhdistusteho Mesiänsuon pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella vedenlaatumuuttujien pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Rankkasateen aikana otetun omavalvontanäytteen vedenlaatu ei poikennut muista näytteenottokerroista (Taulukko 49, Kuva 39). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 48 %, kokonaistypen 2 %, kokonaisfosforin 34 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 % (Taulukko 49).

64 62 12 Alue D (n=5) Mesiänsuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Mesiänsuon pintavalutuskentän PVK1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Kuormitus pvm Mesiänsuon pintavalutuskentän kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli 1,7- kertainen ja COD Mn -kuormitus 1,5-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormituksiin verrattuna. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat pienemmät keskiarvoon verrattuna (Taulukko 5). Vuodenajoittain tarkasteltuna kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja talvella, jolloin virtaamat olivat korkeita. Etenkin typpipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat talvella keskimääräistä korkeammat (Kuva 4). Mesiänsuon tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta pienemmät (Kuva 41)

65 Taulukko 49 Mesiänsuon pintavalutuskentälle (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 6,1 2,8 2, ,9 45, ,1 6, 3,6 < ,4 1, ,5 27, 2 # ,2 6,2 3,6 1, ,9 32, ,2 6,2 2,5 1, , 24, ,3 5,7 2,5 < ,5 1, , 24, ,2 6,1 4,8 <2, ,2 19, ,2 6,2 3,6 <2, , 3,2 2,4 1, ,1 54,1 27 # * 6,1 6, 6,8 3, ,9 38 5,9 4,3 1,7, ,9 32, ,1 6, 3,6 <2, , ,7 5, ,4 4,2 6,5 <2, <3, <3,,5, ,7 79, ,8 5,9 <2, <2, ,4 9, ,9 6, 4, <2, <3, <3,,97, ,7 53, ,1 5,9 2, <2, ,9 4, ,1 5,8 6,8 2, <3, <3, 1,8 1, ,3 65, ,9 5,7 5,2 2, ,4 38, ,3 5,9 <2, 2, <3, <3, 2,2 1, ,3 41, ,7 6,3 1 2, ,4 18,6 21 # ,7 6,3 7,2 3, ,8 16, ,6 6,4 8,4 3, ,3 3,6 2, ,3 8, ,9 6,7 4, 3, ,4 1, ,8 6,7 5,2 <2, ,2 8, ,7 6,4 4,8 4, <3, <3, 4,2 2, ,5 4, ,8 6,4 <2, 2, ,9 8, ,7 6,3 3,2 4, ,6 7, ,4 6,3 8,8 3, ,9 <3, 2,7 1, ,3 2, ,6 6,1 4,8 2, ,7 7,7 25 # ,6 6,5 7,2 3, ,5 13,9 11 n= 27 Keskiarvo: 5,7 5,5 4,7 2,4 48 ** ** ** 7,1 3,2 2,3 1, ** 16,5 26,9 365 Mediaani: 6,2 6,1 4, 2, ,9 3, 2,4 1, ,7 2,8 Minimi: 4,4 4,2 2, 1, , 2,,5, ,4,6 Maksimi: 6,9 6,7 1, 4, ,3 4,2 2, ,5 15,5 214 (n=25) 6,2 6,1 9, 3,2 65 ** ** ** 4,1 3,5 2,4 1, ** 15,4 27, (n=31) 6, 6,1 6,2 3,9 41 ** ** ** 8,6 7, 3, 2, ** 13,7 22, (n=31) 6,3 6,1 8,9 6, 32 ** ** ** 6,2 5, 3,1 2, ** 14,3 21, (n=6) 6,3 6, 9,4 6,8 22 ** ** ** 3,2 5, 3,1 2, ** Talvi 5 kpl 6,2 6, 3,4 1, ,5 2,5 2,5 1, ,6 25,4 98 Kevät 1 kpl 5,3 5,1 4,5 2, ,4 3,3 1,5, ,7 53,5 81 Kesä 9 kpl 6,7 6,4 6, 3, ,6 3,4 3,5 2, ,6 1,8 124 Syksy 3 kpl 6,4 6,2 4,9 2, ,8 19,3 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

66 64 Kuva 39 Mesiänsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

67 65 Taulukko 5 Mesiänsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) Kiintoaine Mesiänsuo, pvk 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mesiänsuo, pvk 1 om.kuorm.suot ,1 7, , Kokonaisfosfori Mesiänsuo, pvk 1 om.kuorm.suot COD Mn Mesiänsuo, pvk 1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,31,39,89,67,33,19,61, Kuva 4 Mesiänsuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Kiintoaine Typpi,7,6,5,4,3,2,1, Fosfori CODMn Kuva 41 Mesiänsuon pintavalutuskentän bruttokuormitusten ( ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 51 Mesiänsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 26,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,6 17,8 9, Typpi 3 18, ,6 11, 6, Fosfori,36 -,1,51,25,2,13 -,38 7, -2, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Vesistöalue Tuotannossa Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kälkäjoen alaosan a 53, , , Yhteensä 53, , , Pihlassuo (Joutsa) Pihlassuo pitää sisällään myös Pajusuon alueen. Usein käytetään myös nimitystä Paju-Pihlassuo, joka sisältää Pihlassuon ja sen eteläpuolisen vanhan Pajusuon. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoon (päätös nro 69/1/1, dnro ISAVI/36/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat

68 66 valitukset päätöksellään (Nro 11/223/1). Asia eteni korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 2926/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 215 tuotanto aloitettiin 8.6. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 47. Taulukko 52 Pihlassuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha KEM1 yp 165,2 ympärivuotinen KEM1 ap Kemikalointi Pajupuron va Joutsa 165,2 135,1 1,5 ympärivuotinen Yhteensä 135,1 1,5 Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 3,8 l/s ja valuma 18,7 l/s km 2. Virtaamat olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan (Kuva 43), jolloin virtaamapiikit olivat suuremmat kuin alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin (14,5 l/s km 2 ). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pihlasssuon kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 29 näytteen perusteella lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kemikaloinnin vaikutus näkyi erittäin pieninä fosforipitoisuuksina sekä COD Mn -arvoina. Keskimääräinen fosforipitoisuus (9 µg/l) oli taustapitoisuutena käytettävän luonnontilaisen suon pitoisuutta (2 µg/l) pienempi. Kokonaisfosfori ja COD Mn olivat alhaisella tasolla jo yläpuolisella pisteellä (Taulukko 53). Kokonaistypen keskimääräinen puhdistusteho oli 7 %, kokonaisfosforin 61 %, ja kemiallisen hapenkulutuksen 63 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen, eli lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi, kuin ennen kemikalointia (Taulukko 53). Kiintoainepitoisuus oli kuitenkin keskimäärin pienempi kuin muilta kemikalointiasemilta lähtevässä vedessä. Edelliseen vuoteen verrattuna kemikaloinnin alapuolisen pisteen keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat pienentyneet. Ravinteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa edellisvuosien kanssa (Taulukko 53). Kuormitus Pihlassuon kuormitukset on laskettu käyttämällä kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kemikalointiaseman kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2,7 kertainen ja kokonaistyppikuormitus 1,3 kertainen verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Vastaavasti kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat kemikaloinnista johtuen keskimääräistä pienemmät. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma (Taulukko 54). Suurimmat kuormitukset olivat keväällä kevättulvan aikaan.

69 Taulukko 53 Pihlassuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 3,5 6, , 8, ,5 28, ,5 4,5 4, <2 3, 5, ,3 21,4 19 # ,6 4,2 4, , ,8, ,4 3,8 2, ,9 7, , 13, ,3 3, < <2 3,8 7, ,6 1, ,6 5,2 6, , ,8 9, ,5 6,4 4, 5, ,7 4,7 2,6 3, ,9 43,5 26 # * 6,4 3,7 4, <5, 64 5,1 <3, 2,3 7, ,7 26, ,3 3,4 3, ,7 56 1, ,5 34, ,7 3,2 7, ,6 55 3,2 <3,, , 52, ,1 3, 4, ,2 64, ,1 46, ,2 6,1 6, 5, ,2 3,6 1,3 1, ,7 61, ,4 3,3 8, <5, 78 1,7 6, ,4 26, ,5 3,6 39 8, <3, <3, ,3 61, ,2 6,1 2,8 4, ,4 1, ,7 42, ,6 3,8 6,4 6, <5, 77 <3, <3, 2,7 5, ,4 35, , 3,9 5,2 <2, <5, 76 4,2 3, , 7,2 21 # , 4, 6, 4, <5, 72 5,1 3, ,8 9, ,6 3,7 12 6, <3, 92 4,9 3,3 2,4 5, ,4 22,6 3 # * 3,6 6, <3, <3, 6 3, 18, ,1 3,7 4, , ,8 5,3 24 # , 3,5 4,4 7, ,5 57 3,7 6, ,2 6, ,9 3,4 2,4 8, <3, <3, 4,4 5, , 2, , 3,6 <2, 2, <3, 8 4, 4, ,5 7, ,9 3,5 4, <3, 85 3,7 7, ,4 3, ,5 3,5 6, <3, 88 <3, <3, 1,6 7, , 21,2 6 # * 3, <3, 6,9 8 12,9 7,8 9 # ,9 3,7 2, ,4 8, ,8 4, , 3,8 3,6 6, ,3 5, ,7 13,7 11 n= 29 Keskiarvo: 6,3 3,6 6,8 12,5-84 ** ** ,9 61 ** 3,6 3, 3,4 7,7 21 7,6 63 ** 3,8 18,7 365 Mediaani: 6,5 3,7 4, , 63 3,2 3, 3, 6,8 2 6, ,3 9,8 Minimi: 5,5 3, 2, <2, , 3, 2,,6 1,4 11 1,9-4,, Maksimi: 7,1 6,4 39, 39, ,1 4,7 14, ,2 11,2 214 (n=23) 6,5 4, 1,5 13, -48 ** ** ** 4,3 2, 3,4 6, ** 213 (n=29) 6,5 4,2 13, 11, 13 ** 8, ** ** 8, 15 3,8 6, ** 212 (n=4) 5,1 35, , 5,8 35 Talvi 5 kpl 6,5 4, 7,5 14, ,5 2, 3,4 6,3 18 6,4 19,1 11,6 98 Kevät 1 kpl 6, 3,5 8,6 16, ,7 3,4 3, 9,7 2 1,9 7,6 42,8 95 Kesä 1 kpl 6,9 3,6 5,2 8, ,6 3,1 3,8 6,1 23 5,3 12,4 7,5 124 Syksy 3 kpl 6,7 3,6 4,1 11, , 3,6 7,3 22 6,5 23,4 14,1 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4, ,3 2, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Yläpuoliselta pisteeltä ei otettu omavalvontanäytteitä ja

70 68 Kuva 42 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

71 69 12 Alue D (n=5) Pihlassuo, kem ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Pihlassuon kemikaloinnin (KEM1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 54 Pihlassuon kemikaloinnin alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 18,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 73,4 67, Typpi 23 15, ,4 8,5 5, Fosfori,17 -,16,51,25,2,6 -,57 8,8-8,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Pihlassuo, kem 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Pihlassuo, kem 1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Pihlassuo, kem 1 om.kuorm.suot COD Mn Pihlassuo, kem 1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,7,45,89,33,4,12, Kuva 44 Pihlassuon kemikaloinnin brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 55 Pihlassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pajupuron va 135,1 1, , , Yhteensä 135,1 1, , ,

72 Rääsysuo (Joutsa/Kangasniemi) Rääsysuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen taajamasta noin km luoteeseen Havumäen kylässä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Rääsysuon turvetuotantoon (päätös nro 155/8/1, dnro ISY-27-Y-179). Vuonna 215 Rääsysuolla tuotanto alkoi ja loppui Tuotantopäiviä oli yhteensä 17. Taulukko 56 Rääsysuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha PVK 1 yp 99,4 ympärivuotinen PVK 1 ap Pintavalutus Mustajoen va Joutsa 15,5 9,2 ympärivuotinen Yhteensä 9,2 Rääsysuo PVK 1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Rääsysuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 26 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät ja kokonaistyppipitoisuudet samalla tasolla. Vuodesta 211 lähtien, jolloin alue oli kuntoonpanossa, ovat kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet sekä COD Mn -arvo pienentyneet selvimmin (Taulukko 57). Edellisvuosien tavoin Rääsysuon pintavalutuskentän puhdistusteho oli kiintoaineen osalta erittäin hyvä. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 92 %, kokonaistypen 3 % ja kokonaisfosforin 27 % (Taulukko 57). Virtaama ja valunta Rääsysuolla on käytössä jatkuvatoimien virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 keskimääräinen virtaama oli 1, l/s ja valunta 11,1 l/s km2. Virtaamat ovat olleet pienempiä kuin alueen D ominaiskuormitussoilla keskimäärin, lukuun ottamatta korkeita valuntapiikkejä joita on ollut syksyllä 214 ja talvella (Kuva 46). Kuormitus Rääsysuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu alapuolisen pisteen pitoisuuksien sekä alapuoliselta pisteeltä mitatuilla keskivalumilla. Rääsysuon bruttoominaiskuormitus oli kaikkien muuttujien osalta pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 58). Pienet kuormitukset johtuivat pienestä valumista suolla. Vuodenajoittain verrattaessa kuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta korkeimmat keväällä. Kesällä kuormitukset olivat pieniä (Kuva 47).

73 Taulukko 57 Rääsysuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 4,8 15 1, ,9 17, ,9 4,8 68 3, ,9 1, , 8,5 2 # ,4 4,8 5,6 1, ,9 8, ,3 4,8 12 2, ,2 2, ,1 4,9 3,4 1, ,5, ,1 5, ,5 5,2 2 2, ,3 2, ,5 5,4 69 <2, ,3 1, ,6 25,2 26 # * 6,3 5,3 59 <2, ,, ,1 12, ,4 5,4 17 <2, ,2 6, ,6 5,6 4, 3, ,8 24,46, , 51, ,3 5,4 <2, 2, ,4 69, ,5 5,4 16 2, ,81, ,3 34, ,7 5,1 59 <2, 97 6, ,3 18, ,6 5, 56 <2, ,1 1, ,5 4, ,3 4,9 79 2, ,1 6, ,2 4,9 52 <2, ,3 4 4,7 1, ,4 1, ,4 5, 31 <2, ,7,7 21 # ,8 5,1 14 2, ,6 1, ,7 5,1 3 <2, ,3 1, , 1, ,6 5,2 62 <2, , 1, ,7 5,1 34 <2, ,8 2, , 5,1 7,6 3, ,9 2, ,, ,9 <2, ,, ,6 5,3 2 3, ,1 1, ,4 5,1 43 6, ,9 28 3,1 1, ,2 15, ,6 5,2 22 <2, ,8,7 25 # ,6 5,4 16 <2, ,2 3, 11 n= 26 Keskiarvo: 5,9 5,1 3,3 2,4 92 ** ** ** ,4 1, ** 1, 11,1 365 Mediaani: 6,4 5,1 2, 2, ,1 1, ,4 1,6 Minimi: 5,3 4,8 2, 1, ,5, ,, Maksimi: 7, 5,6 79, 6, , ,5 82,6 214 (n=21) 5,7 5,2 31 4,9 86 ** ** ** ,1 2, ** 213 (n=3) 5,9 5,2 63 5,7 91 ** ** ** ,5 2, ** 212 (n=37) 6,1 4,7 42 2,7 94 ** ** ** ,8 1, ** 211 (n=18) 5,7 4,3 31 3,3 9 ** ** ** ,4 1,3 85 ## -27 ** Talvi 5 kpl 6,2 4,9 21,8 2, ,7 1, ,7 5,4 98 Kevät 1 kpl 5,6 5,2 41,3 2, ,7, ,5 3,8 95 Kesä 8 kpl 6,2 5,1 27,1 3, ,4 2, , 1,9 124 Syksy 3 kpl 6,4 5,1 17,7 1, ,1 7,6 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa ei näytettä:

74 72 Kuva 45 Rääsysuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

75 73 Kuva 46 l/s km Alue D (n=5) Rääsysuo, pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Rääsysuon pintavalutuskentän (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen D ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 58 Rääsysuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,8 7,1 4, Typpi 11 6, , 3,9 2, Fosfori,45,29,51,25,4,17,15 14,9 9,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Rääsysuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Rääsysuo, pvk1 om.kuorm.suot ,3 7,1 5,9 2, 2, 1,5 1,,5,,29,39 Kokonaisfosfori Rääsysuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,17,89,33,11,61, COD Mn Rääsysuo, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 47 Rääsysuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 59 Rääsysuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa telussa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Mustajoen va 9, , , Yhteensä 9, , ,

76 Jämsä Pohjansuo (Jämsä) Pohjansuo sijaitsee noin 13,5 km Jämsänkosken keskustasta pohjoiseen. Pohjansuolle on myönnetty ympäristölupa (LSSAVI/186/4.8/211). Lupa-asiaa käsiteltiin myös korkeammissa oikeusasteissa ( VHO 15/125/1; KHO 1123). Vuonna 215 tuotanto Pohjansuolla aloitettiin 5.6. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 46. Pohjansuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö, sekä vuonna 214 käyttöönotettu pintavalutuskenttä (Taulukko 6). Taulukko 6 Pohjansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha PVK2 yp1 ympärivuotinen PVK2 yp ympärivuotinen PVK2 ap Pintavalutus Salosveden - Pettämän a Jämsä 63,1 46,7 3,4 ympärivuotinen Yhteensä 46,7 3,4 Vedenlaatu ja puhdistusteho Alkuperäinen ympäristölupapäätös ( ) sisälsi puhdistustehovaatimuksen pintavalutuskentälle 2. Pohjansuon vesienkäsittelyrakenteina on tavanomaisesta poiketen yhdistetyt laskeutus- ja pumppausaltaat. Lisäksi ennen pintavalutuskenttää on kosteikkoallas. KHO:n lainvoimaisen päätöksen ( ) mukaan puhdistustehovaatimus koskee kosteikon ja pintavalutuskentän muodostamaa yhtenäistä vesienkäsittelyrakennetta (kiintoaine 5 %, kokonaisfosfori 5 %, kokonaistyppi 2 %). Yhdistetylle kosteikko 1 - pintavalutuskenttä 2-rakenteelle johdetaan vesiä kahta reittiä (kahdelta lohkolta), mistä johtuen yläpuolisia tarkkailupisteitä on kaksi. Laskelmissa on käytetty kahden yläpuolisen pisteen keskimääräisiä pitoisuuksia (Taulukko 62). Pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Ravinteita sekä happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kentältä purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä enemmän. Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesän alivirtaamakausina (Taulukko 61, Kuva 48). Hydrologisena vuonna 215 Pohjansuon vesienkäsittelyrakennekokonaisuus poisti hyvin kiintoainetta (72 %) saavuttaen puhdistustehovaatimuksen. Pintavalutuskentältä huuhtoutui ravinteita, mistä johtuen typen ja fosforin keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset. Ravinteiden puhdistustehot olivat heikoimmat kesän alivirtaamakausina (Taulukko 61).

77 Taulukko 61 Pohjansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Yläpuolisen pisteen pitoisuus kahden yläpuolisen tarkkailupisteen keskiarvo (Katso seuraava taulukko). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4,3 7,2 9, ,7 1, , 4,3 8,2 < ,4 1, ,2 11,4 18 # ,3 4,4 39 1, ,4 2, ,2 4,3 12 1, ,6-179,2, ,2 4,7 1 4, < , ,4 5, ,4 4, , ,6 2, ,2 4,8 45 <2, ,4 2, ,5 29,3 32 # ,3 5,1 12 2, ,4 3, , 5,4 37 2, ,3 5,1 1,1, ,6 57, , 5,4 2 3,6 82 6, , 55, ,9 4,9 27 <2, 93 6, ,7 8,1 2,, ,3 22, , 4,8 18 <2, 89 8, ,6 21, , 4,8 14 <2, , 6,2 1,6 1, ,6 32, ,3 4,8 9,1 3, ,6 7, ,5 4,6 9, <2, , ,7 3,2 2, ,1 19, ,9 4,7 6,4 2, ,5, ,9 4,7 9, 6, ,2 1,9 15 # ,8 4, , ,1, ,1 4,7 4, ,1 3, ,7 4,6 6,8 4, ,4 5, * 4,6 5, ,8 21,6 1, ,9 4,6 5, ,5 11 4, ,1, ,9 3, ,, ,7 5,1 5, ,, ,6 5,3 8, , 7,9 2,9 5, ,1 1, ,7 4,6 7,2 2, ,3,5 26 # ,8 4,9 22 4, ,8 2,8 1 n= 26 Keskiarvo: 6,1 4,7 21,3 6,1 72 ** ** ** 9,1 16 3,2 5, ** 5,8 9,4 365 Mediaani: 6,4 4,7 9,5 3, ,8 8,1 3,1 2, ,7 1,2 Minimi: 5,2 4,3 3,6 1, , 4,7 1,1, ,, Maksimi: 7,1 5,4 198,5 23, , ,1 112,3 214 (n=7) 6,6 4, ** ** , ** ,8 4, ** Talvi 5 kpl 5,7 4,4 53,6 2, ,8 13, 3,8 7, ,4 3,8 98 Kevät 1 kpl 6,1 4,9 21,1 2, ,7 7,4 2,2 1, ,4 3,7 95 Kesä 8 kpl 6,8 4,7 6,7 11, ,7 28,2 4,4 9, ,5,9 124 Syksy 3 kpl 6,4 4,5 12, 5, ,7 1,2 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (omavalvontanäytettä ei otettu yläpuolisilta pisteiltä) 75 Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä Huom! Vedet pintavalutuskentälle johdetaan kahden yläpuolisen tarkkailupisteen kautta. Taulukossa esitetty yläpuolisen pisteen vedenlaatu kahden yläpuolisen pisteen keskiarvo. Yläpuolisten pisteidne vedenlaadut esitettu seuraavassa taulukossa.

78 76 Taulukko 62 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 yläpuolisten pisteiden (yp 1 ja yp 2) pitoisuudet hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 Yp1 Yp2 mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O , 6, 4, ,3 5,8 6, ,4 1, ,4 6,3 5, ,9 6, 8,9 15, ,2 6,2 7, ,6 4, ,4 6,4 37, ,3 6,2 5, , 6 2,9 3, ,3 6,3 1, ,1 5,9 2, ,6 3, 1,24, , 6,1 2,4 38 6, ,2 5,8 2,9 51 6, ,9 5,5 1,44 2, ,3 5,8 5,6 3 8, ,2 5,9 16, <3 3, 2 1, ,3 6,4 7, ,4 6,6 8, , ,3 3 3, , 6,9 8, 4, ,8 7,1 12 6, ,7 7, 15, 9, ,2 7,1 3,6 4, ,8 6,6 4, 9, ,1 6,8 6, 4, <4,3 5 5, , 6,9 4,4 2, ,7 6,7 6, 4, ,7 6,5 6, , <3 3,6 2, ,7 6,8 5,6 8, ,8 6,9 31, 12, n= 26 Keskiarvo: 6,1 6,2 8,9 33, ,9 3,5 2, Mediaani: 6,4 6,4 6,2 1, ,3 2, Minimi: 4,9 5,8 2,4 2, <3 3, 1,2, Maksimi: 7,2 7, , (n=) 213 (n=) 212 (n=) Talvi 5 kpl 5,5 6,1 13,2 94, ,5 8, 4,5 3, Kevät 1 kpl 6,2 6, 6,7 35,6 #### ,1 5,3 2,1 2, Kesä 8 kpl 6,8 6,8 7,3 6,2 #### #### ,8 5,6 5,2 3, Syksy 3 kpl 6,3 6,4 13,7 1,3 23 #### #DIV/! ##### #### #### #DIV/! ### ### ### 27 28

79 77 Kuva 48 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

80 Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän 2 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 5,8 l/s ja valuma 9,4 l/s km 2 (Taulukko 61). Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Kesällä ja syksyllä 215 valumat olivat pieniä (Kuva 49) Alue H1 (n = 16) Pohjansuo pvk2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Pohjansuon pintavalutuskentän 2 (PVK2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Kuormitus Pohjansuon vuosikuormitus (Taulukko 64) on arvioitu pintavalutuskentän 2 alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pohjansuon brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 63). Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät keskimääräistä pienemmillä valumilla. Kesän ja syksyn suuret ravinnepitoisuudet mitattiin pienten virtaamien aikana, mistä johtuen kesän ja syksyn kuormitukset olivat pienet (Kuva 48, Kuva 5). Taulukko 63 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 (PVK2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,4 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , 7,4 4, Typpi 13 8, ,64 4,7 3, Fosfori,48,32,51,25,2,18,117 8,8 5,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

81 ,9 Kiintoaine Pohjansuo, pvk 2 om.kuorm.suot ,8 5, ,5 Kokonaistyppi Pohjansuo, pvk 2 om.kuorm.suot ,1 2,3 2,2 2, 1,5 1,,5,,39,2 Kokonaisfosfori Pohjansuo, pvk 2 om.kuorm.suot 215 1,44,89,61,33,12, COD Mn Pohjansuo, pvk 2 om.kuorm.suot Kuva 5 Pohjansuon pintavalutuskentän 2 (PVK2) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 64 Pohjansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Salosveden - Pettämän a 46,7 3, , , Yhteensä 46,7 3, , , Karstula Heposuot (Karstula / Soini) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vapo Oy:lle luvan Heposoiden turvetuotantoon (luvan tarkistamispäätös nro 85/213/1). Vuonna 215 tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21 kpl jaksolla Heposoiden tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 215 (Taulukko 71) koostuu pintavalutuskenttien 1 ja 2 (Taulukko 65) vuosikuormituksista. Taulukko 65 Heposoiden tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Pvk 1 yp 87,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 9,7,2 59,9 3,3 ympärivuotinen Pvk 2 yp 64,3 täydentävä Pvk 2 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 66,7 24,8 22,4 5,6 täydentävä Yhteensä 25, 82,3 8,9 Heposuot PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella veden keskimääräinen kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 66). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli hieman keskimääräistä korkeampi. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa vertailuarvoon nähden. Kaikkien muuttujien osalta pitoisuudet olivat selvästi koholla heinäja elokuun alivirtaamakausina (Kuva 62). Edelliseen vuoteen verrattuna ravinnepitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat pienentyneet huomattavasti (Taulukko 66). Otettujen näytteiden perusteella laskettu puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 73 %. Kokonaisfos-

82 forin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistustehot jäivät negatiivisiksi (Taulukko 66). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Kiintoaineen osalta lupavaade saavutettiin. 8

83 81 Taulukko 66 Heposoiden pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5,7 22 1,6 93 6, ,3 48, ,1 5,3 5,8 4, < ,2 1, ,5,6 1 # ,2 5,8 11 3, ,9 24, ,3 5,8 31,9 1,1 97 3, , ,9 7, ,6 6,1 52 3,3 94 7, ,7 1, ,9 6, ,9 6,3 6,5 <2, ,9 1, ,5 6, 29 6, ,5 1, ,4 31,3 18 # ,4 6, 18 <2, ,9 17, ,5 6,1 33 2,4 93 8, ,6 21 1,8, , 3, ,8 5,9 25 4, 84 7, ,9 82, ,4 5,8 14 4, <3, 6,,6, ,9 72, ,4 5,7 6, <2, ,9 74, ,6 5,7 5,2 <2, ,9 18 1,1, , 34, ,2 6,6 3,6 2, ,9 1, ,6 5,9 31 <2, ,2 25 2,4 1, ,3 31, ,1 6,4 5,2 <2, ,6 5, , 6,3 4,8 2, ,3 9,2 14 # ,7 6, , ,8 68 3,9 4, ,7 4, , 6,2 15 3, ,1 2, ,1 6,2 5,2 2, ,1 23, * 5, 4, ,8 1, ,3 37, , 6,2 8,4 7, ,3 36 4,2 3, ,2 2, , 6,2 8, 5, ,9 1, ,2 6,2 4,8 4, ,7 2, ,2 6, 8,8 6, ,8 13 1,1, ,2 31, , 6,1 5,2 <2, ,2 3,5 23 # , 6,3 5,6 2, ,5 7,2 13 n= 27 Keskiarvo: 6, 5,8 14,5 3,9 73 ** ** ** ,3 1, ** 16,1 17,8 365 Mediaani: 6,5 6,1 8,6 2, ,4 21 2,1 1, ,4 8,1 Minimi: 5,1 5, 3,6 1, , 6,,6, ,, Maksimi: 7,2 6,6 52, 19, ,7 4, ,6 95,4 214 (n=13) 6,2 5, 12 5,6 53 ** ** ** ,9 2, ** 7,1 13,4 164 Talvi 5 kpl 5,7 5,7 21,4 2, , 1, ,3 11,4 19 Kevät 9 kpl 5,8 5,9 18,3 3, ,7, ,5 4,2 79 Kesä 1 kpl 6,7 5,8 8, 5, ,6 31 3,1 2, ,6 8,4 12 Syksy 3 kpl 6,6 6, 1,9 1, ,2 19, 57 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yp näytettä)

84 82 Kuva 51 Heposoiden pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

85 Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla käytettiin läheisen Heposuon (Keuruu) pintavalutuskentän valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 16,1 l/s ja valuma 17,8 l/s km 2 (Taulukko 66). Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Myös marras- joulukuussa 214 mitattiin korkeita valumia. Heinä- elokuun vaihteessa sekä syyskuun lopulla mitattiin korkeita valumia (Kuva 52) Alue H1 (n = 16) Heposuot, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Heposoiden pintavalutuskentän 1 (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Heposuon (Keuruu) pintavalutuskentän valumia. Kuormitus Pintavalutuskentän 1 vuosikuormitus (Taulukko 67) on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kiintoaineen ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 67). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat. Kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (Kuva 51, Kuva 53). Taulukko 67 Heposoiden pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 16 8, , 5,8 3, Fosfori,73,42,51,25,5,27, ,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

86 84 Kuva 53 Heposoiden pintavalutuskentän 1 (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Heposuot PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä 2 lähtevästä vedestä otettujen kahdeksan näytteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat vertailuarvoa pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti (Taulukko 68). Huhtikuussa pintavalutuskentän yläpuolisella pumppualtaalla havaittiin ohivirtaamatilanne, josta otettiin näyte Otetun näytteen perusteella pintavaltuuskentän ohi virtaavan veden laatu ei merkittävästi poikennut alapuolisen pisteen vedenladusta. Pintavalutuskentän 2 yläpuolisen pisteen valmiiksi hyvä vedenlaatu johti keskimääräistä pienempiin puhdistustehoihin kiintoaineen (26 %) ja typen (12 %) osalta. Puhdistusteho oli hyvä (42 %) kokonaisfosforin osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 68). Taulukko 68 Heposoiden pintavalutuskentän 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja - valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6, , 16,4 126 # ,9 5,5 14 4, , 28, ,4 5,7 13 2, ,4 45, ,2 6,3 3,6 4, ,4 6,6 37 # ,9 6,6 8, ,5 12, ,2 7,7 <2, 2, ,3 5, ,8 6,5 11 <2, ,2 4, ,8 9, , 3, 3 n= 8 Keskiarvo: 5,6 5,6 9,5 7,3 26 ** ** ** ** 16,1 17, (n=15) 5,8 5, ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte.#) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp e Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ohijuoksutus reunaojaan pumppualtaan yläpuolella, ylim. näyte otettu, virtaama n.68l/s. Tuotantoalue aika laajalti veden alla.

87 85 Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset (Taulukko 69) on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä pintavalutuskentän 1 valumia. Kevään ohivirtaamajakson aikainen kuormitus (Taulukko 7) on arvioitu ohivirtaamasta otetun näytteen sekä hetkellisesti arvioitujen virtaamien perusteella. Heposoiden tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 215 on esitetty taulukossa (Taulukko 71) Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat. Typpikuormitus oli hieman pienempi ja CODMnkuormitus oli samaa tasoa vertailuarvoon nähden (Taulukko 69). Kiintoaineen ja fosforin keskimääräistä suuremmat kuormitukset selittyvät marraskuussa 214 mitatuilla suurilla pitoisuuksilla. Lisäksi marraskuun näytteenottokerran kuormitusjakso oli pitkä (Taulukko 68), mikä heikentää kuormitusten luotettavuutta kyseisellä jaksolla. Taulukko 69 Heposoiden pintavalutuskentän 2 (PVK2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 59,9 54, Typpi 15 7, ,79 5,4 2, Fosfori,87,56,51,25,5,32, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 7 Heposoiden pintavalutuskentän 2 (PVK2) ohivirtaamatilanteen kuormitus jaksolla (3 d). Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha jakso kg / jakso,72, ,64,25 3,4 1,3,3,14,16,7 kg O2/ha/a Kg O2 2,3 -, Taulukko 71 Heposoiden tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Valkkunan va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , ,7 995 Pintavalutuskenttä , ,8-615 Yhteensä , ,6 38

88 Kaijansuo (Karstula/Soini) Kaijansuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Vahangan ja Paajalan kylissä sekä pieneltä alueelta Soinin kunnan Kivijärven kylässä. Etäisyys Karstulan kuntakeskuksesta on noin 2 km ja Soinin kuntakeskuksesta noin 1 15 km linnuntietä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kaijansuon turvetuotantoon (päätös nro 18/6/1, dnro ISY-24-Y-268). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/232/1). Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 223/1/7) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 215 Kaijansuolla oli tuotantopäiviä 53 kpl jaksolla Kaijansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 215 (Taulukko 73) on laskettu tarkkailupisteiden (Taulukko 72) kuormitusten summana. Taulukko 72 Kaijansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Pvk 1 yp 122,4 Ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 129,3 18,5 6,5 Ympärivuotinen Pvk 2 yp 86,2 Täydentävä Pvk 2 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 9,2 74, 3,5 Täydentävä Pvk 4 yp 135,9 Täydentävä Pvk 4 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 143,4 6,9 87,4 8,2 Täydentävä Pvk 7 yp 6,9 Täydentävä Pvk 7 ap Pintavalutus Valkkunan va Karstula 64,1,9 49,1 4,3 Täydentävä KK 5 yp 87,6 Täydentävä KK 5 ap Kasvillisuuskenttä Valkkunan va Karstula 93,2 55,7,9 2,8 Täydentävä KK 6 yp 23,1 Täydentävä KK 6 ap Kasvillisuuskenttä Valkkunan va Karstula 24,8 21,1,8 Täydentävä Pvk 3 yp 57, Täydentävä Pvk 3 ap Pintavalutus Mustapuron va Karstula 6,1 51,3 Täydentävä Yhteensä 267,1 188,7 26,1 Taulukko 73 Kaijansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna 215. Kaijansuo Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Valkkunan va Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Kasvillisuuskenttä , ,4 113 Kasvillisuuskenttä , , Yhteensä , , Mustapuron va Pintavalutuskenttä , , Kaijansuo yhteensä , , Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkemmat tarkkailutulokset vesienkäsittelyrakenteittain.

89 87 Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 5: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen seitsemän näytteen perusteella kasvillisuuskentältä 5 purkautuvan veden ravinnepitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät. Kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 74). Kiintoaineen puhdistusteho oli 72 %, kokonaistypen 15 % ja kokonaisfosforin 31 %. COD Mn -arvon puhdistusteho oli negatiivinen. Kuormitus Kasvillisuuskentän 5 kuormitukset (Taulukko 75) on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Martinsuon kasvillisuuskentän 1 valumia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Muiden vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden (Taulukko 75). Kiintoaineen keskimääräistä suurempi kuormitus selittyy marraskuun näytteenottokerran suurella pitoisuudella. Taulukko 74 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 6, , ,4 49, ,8 5,9 6, 2, ,6 5, 55 # ,7 6,7 6,4 2, ,5 25, ,4 7, 5,2 3, , 7, ,2 6,8 13 5, ,5 26,3 27 # ,8 6,3 8, 6, , 9, ,9 6,9 <2, 2, ,9 8,5 36 # n= 7 Keskiarvo: 6,4 6,4 23 6,4 72 ** ** ** ** 18,3 19,6 365 ka red. 23 6, Mediaani: 6,8 6,7 6,4 3, Minimi: 5,8 5,9 2, 2, Maksimi: 7, , (n=2) 7,3 6,7 21,7 2,9 87 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 75 Kaijansuon kasvillisuuskentän 5 (KK5) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 19 1, ,2 7,1 4, Fosfori,5,16,51,25,3,18,57 1,8 3,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 548 5, , Kaijansuo, kasvillisuuskenttä 6: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen seitsemän näytteen perusteella kasvillisuuskentältä 6 purkautuvan veden ravinnepitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienemmät. Marraskuun lopun näytteenottokerralla kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea, mistä johtuen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden.

90 88 Kiintoaineen puhdistustehot vaihtelivat suuresti näytekierroksittain ( %) (Taulukko 76). Keskimäärin kiintoaineen puhdistusteho oli 17 %, kokonaistypen 19 %, kokonaisfosforin 26 % ja COD Mn -arvon 17 % (Taulukko 76). Taulukko 76 Kaijansuon kasvillisuuskentälle 6 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 7, ,7 6, ,4 33,9 3 # ,6 6,9 <2, <2, ,4 5, 55 # ,9 7,3 4, 4, ,2 25, ,1 7,7 54 4, ,9 7, ,1 7,6 5,2 8, ,5 26,3 27 # ,5 7,2 7, 4, ,4 9, , 7,3 <2, <2, ,1 8,5 36 # n= 7 Keskiarvo: 6,8 7,2 16,3 13,6 17 ** ** ** ** 19,6 365 Mediaani: 6,9 7,3 5,2 4, Minimi: 6,5 6,9 2, 2, Maksimi: 7,1 7, (n=2) 7,2 7,5 8,9 2,1 77 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=2 4,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Kuormitus Kasvillisuuskentän 6 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Martinsuon kasvillisuuskentän 1 valumia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin 3-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Kiintoaineen keskimääräistä suurempi kuormitus selittyy marraskuun näytteenottokerran erittäin suurella pitoisuudella. Muiden vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden (Taulukko 77). Taulukko 77 Kaijansuon kasvillisuuskentän 6 (KK6) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 18 9, ,4 6,7 3, Fosfori,52,18,51,25,1,19,65 4,1 1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kaijansuo, pintavalutuskenttä 1: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 27) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Vastaavasti kokonaistypen pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä suurempia. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien muuttujien osalta (Taulukko 78). Kaikkien muuttujien pitoisuudet olivat pienemmillään keväällä ja suurimmillaan kesällä ja syksyllä (Kuva 54) Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 77 %, kokonaistypen 3 % ja kokonaisfosforin 47 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen % (Taulukko 78).

91 89 Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Peuralinnannevan pintavalutuskentän keskimääräisiä valumia. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Myös typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät (Taulukko 79). Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alussa (Kuva 54), mistä johtuen etenkin typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat syksyllä vertailuarvoa suuremmat (Kuva 55).

92 Taulukko 78 Kaijansuon pintavalutuskentälle 1 (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Peuralinnannevan pintavalutuskentän valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 4,5 19 1, , 41, , 4,6 22 < , , 3,2, ,4 1,9 21 # ,9 4,7 7,3 2, ,5 4, ,6 6,1 6,2, ,2, ,9 4,7 4,7 < , 6, 2,2, ,9, ,2 4,6 5,6 <2, ,9 4, ,8 4,7 3,6 2, ,9 <3, 1,6, ,2 25,7 17 # ,2 4,7 4,8 <2, ,4 13, ,1 4,7 5,2 <2, <3, <3, 1,, ,8 43, ,3 4,6 2, 2, ,5 87, ,1 4,8 <2, <2, <3,,52, ,4 37, ,7 4,8 4, <2, ,9 16, ,6 4,6 9,5 <2, <3, 1,3, ,2 7, ,1 4,6 9,5 3, ,8 1, ,4 4,7 8,8 <2, , 15 3,5, ,2 9, , 4,6 6,8 <2, ,6, ,9 4,6 6,8 <2, ,2,2 14 # ,8 4,7 1 <2, ,9 4,4 1,3 51 ## -116,2, ,1 4,7 12 <2, ,4 12, ,1 4,8 7,2 <2, <3, 1, ,4 5, * 4,8 2, ,, ,3 4,6 11 4, ,9 4,3 4,4 2, ,1, ,6 4,7 <2, 3, ,1, , 4,8 54 4, ,1, ,8 4,8 16 4, , 5,6 2,6 1, ,3 8, ,5 4,9 6,4 <2, ,5 1,9 23 # ,7 4,8 6,4 <2, ,5 5, 13 n= 27 Keskiarvo: 5,6 4,7 9,7 2,3 77 ** ** ** 8,9 5,2 2,5, ** 12,4 9,6 365 Mediaani: 6,1 4,7 6,8 2, , 4, 2,4, Minimi: 4,6 4,5 2,, , 3,,52, Maksimi: 7, 6,1 54, 4, , 15, 4,4 2, 86 ## (n= 13) 5,3 4,4 14,6 2,8 78 ** 14, ** ** 3,8 4,8 2,3 2, ** Talvi 5 kpl 5,2 4,7 9,2 1,5 13, ,5 5, 2,7, ,2 2,5 19 Kevät 9 kpl 5,6 4,7 5,5 2, ,6 5,4 1,6, ,4 26,6 79 Kesä 1 kpl 6,2 4,7 14, 2, ,6 5, 3,8 1, ,1 3,2 124 Syksy 3 kpl 6,1 4,7 1,6 1, ,1 14, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) 9

93 91 Kuva 54 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

94 92 Taulukko 79 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 17 9, , 6,4 3, Typpi 13 8, ,5 4,6 3, Fosfori,17,2,51,25,2,6,1 7,1,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Kaijansuo, pvk1 om.kuorm.suot ,9 7, , Kokonaistyppi Kaijansuo, pvk1 om.kuorm.suot ,1 7, , Kokonaisfosfori Kaijansuo, pvk1 om.kuorm.suot COD Mn Kaijansuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,5,3,89,33,1,61, Kuva 55 Kaijansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kaijansuo, pintavalutuskenttä 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli keskimääräistä parempi laatuista. (Taulukko 8). Edelliseen vuoteen nähden veden laadussa ei ollut tapahtunut suurta muutosta. Pintavalutuskentän keskimääräiset puhdistustehot olivat vertailuarvoja paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli 86 %, kokonaistypen 27 % ja kokonaisfosforin 45 %. Orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta (kemiallinen hapenkulutus COD Mn ) PVK2 ei pienentänyt (Taulukko 8). Pintavalutuskentällä oli ohivirtaamatilanne keväällä 215, jonka kesto oli 4 päivää. Pintavalutuskentän ohi virtaavasta vedestä otettiin näyte Näytteen kiintoaine ja fosforipitoisuus olivat keskimääräistä suuremmat (Taulukko 8). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Peuralinnanevan pintavalutuskentän 1 valumia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen pintavalutuskentän 2 bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 81).

95 93 Taulukko 8 Kaijansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kuormituslaskennassa käytetty läheisen Peuralinnannevan pintavalutuskentän valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 5,5 13 8, ,9 7, , , 66, ,1 5,6 4,4 <2, ,5 28,2 74 # ,5 6,1 19 2, , 2, , 6,4 3,6 2, ,3, ,9 6,5 2 7, , 1, 27 # , 5,7 15 3, ,5 1, ,8 6,5 8,8 2, ,2 1,4 36 # n= 8 Keskiarvo: 5,7 5,5 28,7 5,3 86 ** ** ** ** 8,6 9,6 365 Mediaani: 6,5 5,9 15, 3, Minimi: 5,1 4,8 3,6 2, Maksimi: 7, 6, , (n=7) 6,4 5,9 17,1 4,7 73 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ohivirtaamasta otettu näyte , Ohivirtaamatilanteen kesto 4 päivää. Taulukko 81 Kaijansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 16,3 13, Typpi 9,2 4, ,71 3,4 1, Fosfori,2,2,51,25,2,7,1 5,7,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

96 94 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 4: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden (n=7) kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Fosforipitoisuus oli jokaisella näytteenottokerralla taustapitoisuutena käytettävää luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden fosforipitoisuutta 2 µg/l pienempi. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 82). Pintavalutuskentän 4 kiintoaineen ja ravinteiden puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 88 %, kokonaistypen 54 % ja kokonaisfosforin 68 %. Orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta (kemiallinen hapenkulutus COD Mn ) pintavalutuskenttä ei pienentänyt (Taulukko 82). Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Pannunevan pintavalutuskentän 1 valumia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen pintavalutuskentän 4 bruttoominaiskuormitukset olivat huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 81). Fosforin netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Taulukko 82 Kaijansuon pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 3,9 53 2, , ,8 13, ,4 4,2 16 <2, ,7 36,1 55 # , 4,3 25 <2, 92 9, ,5 14, ,8 4,2 6, <2, ,6 8, ,7 4,2 15 3, ,4 13,5 27 # ,1 4,5 6,3 <2, ,4 9, ,6 4,4 8,4 <2, ,6 6,7 36 # n= 7 Keskiarvo: 5,7 4,2 19 2,2 88 ** ** ** ** 15,2 365 Mediaani: 6,1 4,2 15 2, Minimi: 5,2 3,9 6, 2, Maksimi: 6,8 4,5 53 3, (n=2) 7, 3,8 7 1,2 98 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 83 Kaijansuon pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,9 1,3 5, Typpi 8,6 2, 17 11,88 3,1, Fosfori,2 -,6,51,25,2,7 -,24 7,4-2,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

97 95 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 7: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden (n=7) kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Fosforipitoisuus oli jokaisella näytteenottokerralla taustapitoisuutena käytettävää luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden fosforipitoisuutta 2 µg/l pienempi. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 82). Otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 22 % ja kokonaisfosforin 37 %. Orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta (kemiallinen hapenkulutus COD Mn ) pintavalutuskenttä ei poistanut (Taulukko 84). Kiintoaineen keskimääräistä heikompi puhdistusteho selittyy pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen tavanomaista pienemmillä pitoisuuksilla (Taulukko 84). Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Pannunevan pintavalutuskentän 1 valumia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Fosforin netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli hieman keskimääräistä suurempi. (Taulukko 85). Taulukko 84 Kaijansuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,6 2,8 < ,9 13, ,8 4,9 <2, 2, ,1 36,1 55 # ,2 4,9 <2, <2, ,2 14, ,9 4,8 2,4 <2, ,6 8, ,1 5, 5,2 5, ,7 13,5 27 # ,9 4,8 <2, <2, , 9, ,6 5,3 <2, <2, ,3 6,7 36 # n= 7 Keskiarvo: 5,3 4,9 2,6 2,5 5 ** ** ** ** 15,2 365 Mediaani: 5,9 4,9 2, 2, Minimi: 4,8 4,6 2, <1, Maksimi: 6,6 5,3 5,2 5, (n=2) 6,5 4,1 8,5 3,1 64 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 85 Kaijansuon pintavalutuskentän 7 (PVK7) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,6 1,6 5, Typpi 14 7, ,75 5, 2, Fosfori,22 -,5,51,25,1,8 -,17 4,3 -,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

98 96 Kaijansuo, pintavalutuskenttä 3: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden (n=7) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli vertailuarvoa pienempi. Ravinnepitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä suuremmat. Etenkin fosforin keskimääräistä pitoisuutta nostaa heinäkuun alivirtaamakausina mitatut korkeat pitoisuudet (Taulukko 86). Pintavalutuskentän 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 47 %. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) puhdistustehot olivat negatiiviset, jolloin pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuudet olivat yläpuolista pistettä korkeammat (Taulukko 86). Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Pannunevan pintavalutuskentän 1 valumia. Pintavalutuskentän 3 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli vertailuarvoa pienempi. Ravinnekuormitukset olivat samaa tasoa ja COD Mn -kuormitus vertailuarvoa suurempi (Taulukko 87). Taulukko 86 Kaijansuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 6,3 4, 2, ,3 13, ,5 5,2 14 <2, ,7 36,1 55 # ,3 5,6 4, <2, ,6 14, ,7 5,9 6,4 3, ,3 8, ,7 6,1 8, 9, ,1 13,5 27 # ,1 5,7 3,7 2, ,6 9, ,7 6,5 <2, <2, , 6,7 36 # n= 7 Keskiarvo: 6,1 5,7 6, 3,2 47 ** ** ** ** 15,2 365 Mediaani: 6,5 5,9 4, 2, Minimi: 5,5 5,2 2, 2, Maksimi: 6,7 6,5 14, 9, (n=7) 6,3 5,4 6,9 4,9 29 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 15,7 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 15,9 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskim. reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytekierrokset, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 87 Kaijansuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 12 7, Typpi ,86 6,1 3, Fosfori,54,28,51,25,3,2,1 1 5,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

99 Martinsuo (Karstula) Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (LSSAVI/18/4.8/211). Martinsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö sekä kasvillisuuskenttä (Taulukko 88). Taulukko 88 Martinsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha KK 1 yp 18,4 ympärivuotinen KK 1 ap Kasvillisuuskenttä Luksanjoen va Karstula ,3 11,4 ympärivuotinen Yhteensä 85,3 11,4 Virtaama ja valuma Kasvillisuuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla on käytetty läheisen Raatteikonsuon kasvillisuuskentän valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 22,4 l/s (v ,9 l/s) ja valuma 19,6 l/s km 2 (v ,5 l/s km 2 ) (Taulukko 2). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä heinä- elokuun vaihteessa (Kuva 57). Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 13 näytteen perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä (Taulukko 89, Kuva 56). Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen fosforipitoisuus oli pienentynyt huomattavasti. Muiden muuttujien keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ollut suurta eroa edellisvuoteen verrattuna (Taulukko 89). Kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 97 %, kokonaistypen 5 %, kokonaisfosforin 61 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 37 %. Puhdistusteho olivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta vertailuarvoa paremmat (Taulukko 89). Kuormitus Martinsuon kuormitukset (Taulukko 91) on laskettu käyttämällä kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 9). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alun sekä heinäkuun lopun kuormitusjaksoilla (Kuva 56). Vuodenajoittain verrattuna kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja pienimmillään talvella (Kuva 58).

100 Taulukko 89 Martinsuon kasvillisuuskentälle 1 (KK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,2 21 2,5 88 9, ,8 49, ,2 6,1 3,6 2, , 1,8 1, ,8 12,1 16 # ,5 6,4 4,5 1, ,3 17, ,3 6,4 3,1 2, ,3 8, ,3 6,5 1 1, , 4, 1, ,1 8, ,8 6,1 7,6 <2, ,5 44, ,6 6,6 3,6 2, ,3 15,2 5 # ,9 6,7 4, 3, ,4 8, ,7 6,8 6,8 4, ,6 1, * 6,6 4, <3, 1,8 27 6,2 52, ,4 6,2 13 4, ,7 5, ,8 6,7 7,2 4, ,8 13, ,9 6,9 12 2, ,7 8,5 36 n= 13 Keskiarvo: 6,3 6,4 1 3,1 97 ** ** ** 12 3,7 2,9 1, ** 22,4 19,6 365 Mediaani: 6,5 6,5 7, 2, , 2,9 1, ,6 9,3 Minimi: 5,8 6,1 3,1 1, , 1,8 1, ,, Maksimi: 6,9 6,9 1 4, , 4, (n=2) 6,4 6,5 41 4,8 89 ** ** ** 1 4,5 2,2 1, ** 15,9 13, (n=3) 6,2 6, ** ** ** 6, 2, ** Talvi 4 kpl 6,3 6, , , 2,9 1, ,6 1,2 19 Kevät 2 kpl 6, 6,3 5,6 2, ,4 42,4 79 Kesä 5 kpl 6,7 6,5 37, 4, , 1, ,3 12,5 124 Syksy 2 kpl 6,3 6,4 16,5 2, ,4 21,4 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei yp näytettä

101 99 Kuva 56 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 (KK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

102 1 Kuva 57 l/s km Alue H1 (n = 16) Martinsuo, KK 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Martinsuon kasvillisuuskentän 1 (KK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Raatteikonsuon kasvillisuuskentän (KK1) valumia. Taulukko 9 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 (KK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 16,2 1, Typpi 2 11, ,9 7,2 4, Fosfori,41,7,51,25,4,15,27 14,6 2,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Martinsuo, KK1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Martinsuo, KK1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Martinsuo, KK1 om.kuorm.suot COD Mn Martinsuo, KK1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,18,84,89,34,33,43, Kuva 58 Martinsuon kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 91 Martinsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Luksanjoen va , , Yhteensä , ,6-5 79

103 Pirttiahonsuo (Karstula) Pirttiahonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Karstulan Vastingin kylässä. Hankealueelle on matkaa noin 11,5 km Karstulan kunnan keskustasta koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Pirttiahonsuon turvetuotantoon (päätös nro 98/9/1, dnro ISY-28-Y-188). Tuotanto alueella aloitettiin vuonna 213. Pirttiahonsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella (Taulukko 92). Taulukko 92 Pirttiahonsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 41,7 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Päällinjärven va Karstula 44,4 36,2 ympärivuotinen Yhteensä 36,2 Virtaamat Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä virtaamat on mitattu jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Tarkkailupisteellä havaittiin padotustilanne lähes jokaisella näytteenottokerralla, mistä johtuen virtaamadata ei ole luotettavaa. Kuormituslaskennassa on käytetty läheisen Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 keskimääräisiä valumia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman vertailuarvoa pienempi. Muiden vedenlaatua kuvaavien muuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman vertailuarvoa suuremmat. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienentynyt. Muiden muuttujien osalta keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen (Taulukko 93). Kaikkien muuttujien pitoisuudet olivat pienemmillään keväällä ja suurimmillaan kesällä ja syksyllä (Kuva 59). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 44 %, kokonaistypen 31 % ja kokonaisfosforin 9 %. Orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta (kemiallinen hapenkulutus COD Mn ) pintavalutuskenttä ei poistanut (Taulukko 93). Keskimääräiset puhdistustehot olivat heikentyneet edellisvuodesta, mikä selittyy pintavalutuskentälle tulevan veden pitoisuuksien pienentymisellä. Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 keskimääräisiä valumia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Muiden muuttujien kuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat (Taulukko 94). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alussa (Kuva 59), mistä johtuen kuormitukset olivat syksyllä vertailuarvoa suuremmat (Kuva 6).

104 Taulukko 93 Pirttiahonsuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty läheisen Sammakkonevan pintavalutuskentän valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5,2 14 8, ,3 45, ,1 5,1 5,6 2, ,8 2, ,2 18,5 16 # ,3 5,4 6,3 3, ,4 16, ,3 5,3 6, 2, ,6 1, ,3 5,6 6,6 5, ,2 2, ,7 8, ,3 5,8 5,7 2, ,3 9, ,2 5,4 5,6 4, ,8 2, ,7 24,1 18 # ,4 5,7 5,6 4, ,4 12, ,1 5,6 4,7 4, ,9 9,7 1,8 1, ,1 25, ,6 5,2 <2, 2, ,5 118, ,9 5, <2, <2, ,6 6,6 1,1 1, ,4 64, ,5 5, 5,2 1, , 31, ,8 4,9 6,5 1, ,8 8,9 2,2 1, , 27, ,1 4,9 9,6 2, ,7 12, ,3 5,1 13 5, ,6 2, ,7 28, ,5 5,2 11 4, ,7 3, ,7 5,3 14 6, ,3 11,9 15 # ,2 5,4 14 3, ,4 3, ,8 6, ,6 5,3 12 5, ,9 13, ,9 5,3 9,5 7, , ,5 21, , 5, ,3 9, ## -51,8 1, ,3 5,5 8, ## -69,3, ,5 5,5 9,2 8, ,3, ,9 5,2 8,4 4, ,8 4, ,8 22, ,3 5,2 9,2 3, ,8 4, ,5 5,3 7,6 2, ,4 5,5 11 # n= 26 Keskiarvo: 5,9 5,2 8,7 4,9 44 ** ** ** ,2 3, ,3 ** 4,2 9,5 365 Mediaani: 6,2 5,3 7,8 4, , 2, Minimi: 4,9 4,9 <2, 1, ,6 6,6 1,1 1, Maksimi: 6,7 5,8 26, 16, , ## (n=2) 6, 5,2 15 7,4 5 ** ** ** , 3, ** 213 (n=22) 6,3 5, ** 18 5, ** ** , 4, ** 212 (n=27) 6,2 5,5 19 8,8 29 ** 17 9, ** ** ,9 5, ** 211 (n=22) 5,8 4, ,6 4, Talvi 5 kpl 6,3 5,4 6, 3, , 2, ,2 11,7 19 Kevät 9 kpl 5,6 5,1 6, 3, ,9 1, ,3 34,5 79 Kesä 9 kpl 6, 5,3 12,5 7, ,6 6, ,8 8,5 124 Syksy 3 kpl 6,3 5,2 1,3 4, , 18, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 12 Huom! Alapuolinen mittakaivo padottanut koko vuoden. Laskennassa käytetty läheisen Sammakkonevan valumia

105 13 Kuva 59 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

106 14 Taulukko 94 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,99 1, 7, Fosfori,84,56,51,25,3,31,2 11 7,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Pirttiahonsuo, pvk1 om.kuorm.suot Kiintoaine Kokonaistyppi Pirttiahonsuo, pvk1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Pirttiahonsuo, pvk1 om.kuorm.suot COD Mn Pirttiahonsuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,48,39 1,9,89,87,33 1,15, Kuva 6 Pirttiahonsuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 95 Pirttiahonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Päällinjärven va , , Yhteensä , , Sammakkoneva (Karstula/Kyyjärvi) Sammakkonevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 133/212/1, dnro LSSAVI/263/4.8/21). Ympäristöluvan mukaan Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannetaan rakentamalla pintavalutuskenttiä. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (Nro 13/321/1) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joka antoi päätöksen asiassa (Nro 365/1/13). Vuoden 213 aikana Sammakkonevan vesienkäsittelymenetelmiä parannettiin pintavalutuskentillä (Taulukko 96). Sammakkonevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 215 on laskettu tarkkailupisteiden kuormitusten summana (Taulukko 97). Kosteikkojen 5 ja 6 kuormitukset on arvioitu samalla vesistöalueella sijaitsevan pintavalutuskentän 7 ominaiskuormitusten perusteella.

107 15 Taulukko 96 Sammakkonevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Pvk 2 yp 45,6 ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Ähtyrinpuron va Karstula 49,2 22,3 12,9 1,5 ympärivuotinen Pvk 4 yp 42,2 ympärivuotinen Pvk 4 ap Pintavalutus Ähtyrinpuron va Karstula 44,6 37,1 4,5 ympärivuotinen Pvk 7 yp 27,9 ympärivuotinen Pvk 7 ap Pintavalutus Puukonjoen va Karstula 29,4 25,5 1,8 ympärivuotinen Kos 5 yp ei tarkkailua Kos 5 ap Kosteikko Puukonjoen va Karstula 8, 7,4 ei tarkkailua Kos 6 yp ei tarkkailua Kos 6 ap Kosteikko Puukonjoen va Karstula 8,7 8,2 ei tarkkailua Yhteensä 1,5 12,9 7,8 Taulukko 97 Sammakkonevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Ähtyrinpuron va Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Yhteensä , , Puukonjoen va Pintavalutuskenttä , , Kosteikko , ,6-345 Kosteikko , ,6-383 Yhteensä , ,3-2 2 Sammakkoneva yhteensä , ,8-33 Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkkailutulokset vesienkäsittelyrakenteittain. Pintavalutuskenttä 2: Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla on käytetty läheisen Mätässuon pintavalutuskentän 2 valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 8,1 l/s ja valuma 16,4 l/s km 2 (Taulukko 98). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 62). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman vertailuarvoa pienemmät. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa ja COD Mn -arvo hieman suurempi vertailuarvoon nähden. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien muuttujien osalta (Taulukko 98). Marraskuun alun näytteenottokerralla pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Keväällä pitoisuudet olivat pieniä ja elokuun alivirtaamakausina mitattiin korkeita pitoisuuksia (Kuva 61). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 94 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 4 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 98). Fosforin puhdis-

108 16 tusteho parani edellisvuodesta ja etenkin kevään suurten virtaamien aikana fosforin puhdistusteho oli erittäin hyvä. Myös kiintoaineen puhdistusteho oli erittäin hyvä. Sammakkonevan ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle 2 on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskenttä 2 saavutti lupamääräyksessä asetetut puhdistusvaateet (Taulukko 1). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Kokonaistypen kuormitus oli samaa tasoa vertailuarvoon nähden. Muiden muuttujien kuormitukset olivat hieman keskimääräistä suuremmat (Taulukko 94). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun kuormitusjaksolla (Kuva 61), mistä johtuen syksyn kuormitukset olivat vertailuarvoa suuremmat (Kuva 63).

109 Taulukko 98 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 4, ,4 45, ,9 < ,5 63 9,2 18,8 15 # ,8 4,9 23 1,5 93 7, ,6 15, ,3 5,1 15,6 2, ,9 1, tammi 6,4 5,3 7,1 1, ,7 1, ,4 8, ,6 5,4 4,4 <2, ,4 8, ,7 5,1 89 <2, ,5 3,9, ,4 23,3 19 # ,5 5,3 13 2, ,4 13, ,5 5,1 12 2, ,1 1, ,7 23, ,1 5, 13 <2, ,1 118, ,2 4,9 3 <2, 93 6, ,3 8,1 1,6, ,5 64, ,1 4,8 12 <2, ,6 31, ,2 4,8 1 1, <3, 14 1,5, ,3 27, ,4 4,9 11 <2, ,3 12, ,2 4,8 56 3, ,3 12 9, 1, ,1 28, ,8 5,1 23 <2, 91 7, ,9 3, ,7 5,3 9,2 <2, ,5 9,1 13 # ,2 4,9 17 5, ,3 43 3, 1, ,1 1, ,8 5,3 14 <2, ,8 11, ,6 5, 14 <2, ,2 22, ,6 5, 18 5, ,1 4, ,9 1, ,8 5, ,4, ,9 5,6 9,6 3, ,3, ,8 5, 48 4, ,2 1, ,8 22, ,6 5,4 14 <2, , 4, ,7 5,7 19 5, ,8 5,8 1 # n= 26 Keskiarvo: 5,8 5, 53 3,3 94 ** ** ** ,4 1, ** 8,1 16,4 365 Mediaani: 6,4 5, 14 2, ,9 1, ,5 9,1 Minimi: 5,1 4,8 4,4 < <3, 5,5 1,5, ,, Maksimi: 7,7 5, , ,9 27, 214 (n=21) 6,2 5,2 64 4,2 94 ** ** ** ,9 2, ** 5,9 12, (n=1) 6,1 5,3 21 4,1 81 ** ** ** ,3 2, ** 4,6 9,4 116 Talvi 5 kpl 5,9 5,1 12,5 1,6 7, ,7 1, ,8 11,7 19 Kevät 9 kpl 5,5 4,9 96,3 2, ,, , 34,5 79 Kesä 9 kpl 6,6 5,1 18,1 4, ,4 2, ,2 8,5 124 Syksy 3 kpl 6, 5,2 77,7 6, ,9 18, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 17 Ei yp näytettä

110 18 Kuva 61 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

111 19 l/s km Alue I (n=2) Sammakkoneva, pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Kuva 62 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 (PVK2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Mätässuon (PVK2) valumia. Taulukko 99 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Pintavalutuskentän 4 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla on käytetty läheisen Permisuon pintavalutuskentän valumia. Tarkkailupisteen keskimääräi- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 16,4 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,9 18,9 13, Typpi 16 9, ,6 5,9 3, Fosfori,57,29,51,25,2,21,16 7,7 3,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot ,9 7, , Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot COD Mn Sammakkoneva, pvk 2 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,34,39,98,89,42,33,81, Kuva 63 Sammakkonevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Pintavalutuskenttä 4: Virtaamat

112 11 nen virtaama oli 8,5 l/s ja valuma 19, l/s km 2 (Taulukko 1). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 65). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien muuttujien osalta (Taulukko 1). Sammakkonevan ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle 4 on asetettu seuraavat pitoisuuspuhdistustehotavoitteet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Vuonna 215 pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 93 %, kokonaistypen 25 % ja kokonaisfosforin 62 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-3 %). Kiintoaineen ja fosforin vuosikeskiarvona lasketut puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä parempia ja kenttä saavutti lupamääräyksessä asetetut puhdistustavoitteet (Taulukko 1) Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kiintoaineen ja typen brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Muiden muuttujien kuormitukset olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden (Taulukko 11). Kuormitukset olivat keskimääräistä suurempia joulukuun alun kuormitusjaksolla (Kuva 64), jolloin purkautuvan veden pitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia. Keväällä pintavalutuskentän kuormitukset olivat suurimmillaan ollen vertailuarvoa suuremmat. Kuormitukset olivat pienimmillään kesällä (Kuva 66).

113 Taulukko 1 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). 111 vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,8 9,8 2, ,8 13, ,9 5,2 7 2, ,3 1, ,,1 13 # ,2 6, , ,4 63, ,4 6,1 3,7 2, ,9 17, ,4 6, 26 2, ,7 1, ,4 5, ,5 6, 1 <2, ,1 11, ,1 6,2 4, 2, ,1 6,2 1,5, ,2 34, 19 # ,4 5,7 6,2 3, ,1, ,4 5,2 <2, 3, , ,1 6, ,1 6,2 7,6 3, ,2 87, ,8 6, 4, 3, <3, <3, 1,1, ,1 49, , 5,2 5,6 2, ,3 41, ,5 6, 87 3, ,8 5,1 5,7 2, ,4 16, ,6 6, ,7 19, ,4 6, ,3 7,4 6,8 2, ,7 33, ,4 6,6 8, 2, ,6 5, ,3 6,7 4,8 3, ,6 8,2 11 # ,7 6,6 95 7, ,2 <3, 4,1 1, ,5 23, ,6 6,9 5,2 3, ,5 1, ,1 6,6 5,6 2, ,5 19, ,3 6,5 6, 5, ,3 <3, 5,9 4, ,5 3, ,3 6,5 2, 2, ,4 3, ,4 6,6 4, <2, ,2 2, ,1 6,7 14 4, < ,5 3,3 1, ,8 26, , 6,5 4,8 4, ,6 5, ,8 6,9 8, 4, ,2 7,1 1 # n= 26 Keskiarvo: 6,4 5,7 62 4,2 93 ** ** ** 7,3 4,9 4,4 1, ** 8,5 19, 365 Mediaani: 6,5 6,2 6,9 3, ,2 5,1 4,7 1, ,1 6,9 Minimi: 5,8 4,8 <2, <2, < , , 3, 1,1, ,, Maksimi: 7,8 6, , ,4 6,8 4, ,9 112, 214 (n=31) 6,3 5, ** 9,4 7, ** ** 11 9,7 7,1 2, ** 1, 2, (n=1) 6,3 4, ** 7,2 9, ** ** 14 8,8 6,6 2, ** 5,4 12,3 116 Talvi 5 kpl 6,2 5,7 83 3, , 5,5 5,5 1, ,4 21,2 19 Kevät 9 kpl 6,2 5, , ,8 5,4 3,8 1, , 38, 79 Kesä 9 kpl 7,1 6,6 16 3, ,8 3,8 4,4 2, ,3 9,6 124 Syksy 3 kpl 6,6 5,3 8 3, ,7 8,3 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

114 112 Kuva 64 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

115 Alue I (n=2) Sammakkoneva, pvk 4 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva 65 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 (PVK4) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Permisuon (PVK) valumia pvm Taulukko 11 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 23 14, , 8,4 5, Fosfori,48,15,51,25,2,18,55 7,3 2,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot ,9 7, , 1,5 1,,5, Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot 215,67,39,89,8,61,22,33, COD Mn Sammakkoneva, pvk 4 om.kuorm.suot Kuva 66 Sammakkonevan pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Pintavalutuskenttä 7: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 4 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli sekä pintavalutuskentän ylä-, että

116 114 alapuolisella pisteellä lähellä taustapitoisuutena käytettyä luonnontilaiselta suolta lähtevän veden fosforipitoisuutta 2 µg/l. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta (Taulukko 12). Vuonna 215 pintavalutuskentän 7 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 76 %, kokonaistypen 18 % ja kokonaisfosforin 14 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (-69 %). Kiintoaineen puhdistusteho oli huomattavasti keskimääräistä parempi (Taulukko 12). Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä pintavalutuskentän 2 keskimääräisiä valumia. Kiintoaineen ja typen brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät ja molempien muuttujien nettokuormitukset olivat negatiiviset, eli laskennallista taustahuuhtoumaa pienemmät. Etenkin fosforikuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 13). Kuormitukset olivat keskimääräistä suurempia marraskuun alun kuormitusjaksolla (Kuva 67), jolloin purkautuvan veden pitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia. Kiintoaineen ja kokonaistypen kuormitukset olivat syksyllä vertailuarvoa suuremmat (Kuva 68), johtuen marraskuun alun keskimääräistä suuremmista kuormituksista. Kuormitukset olivat pienimmillään kesällä ja talvella (Kuva 66).

117 Taulukko 12 Sammakkonevan pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty pintavalutuskentän 2 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5,8 8, ,4 45, ,4 6,2 2,6 < , 3, 1,1, ,5 18,8 15 # ,6 5,8 4,8 < ,5 15, ,3 6,4 5,8 1, , ,9 1, ,6 6,5 4,3 1, , 4, 2,2 1, ,6 8, ,6 6,9 2, <2, ,6 9, ,1 6,2 3,6 <2, ,9 3,6,59, ,8 23,3 19 # ,6 6,6 3,5 3, , ,8 13, ,5 6,4 6,7 3, ,5 <5, 9 <3, <3, 1,2, , 23, ,1 6,1 5,6 <2, ,7 118, , 5,9 <2, <3, 3,2,21, ,8 64, ,2 4,5 2,4 4, ,3 31, ,6 6,2 2,4 1, <3, <3, 1,2, ,9 27, ,8 6,4 3,2 <2, ,8 12, ,8 6,5 8,4 6, <3, <3, 1,3, ,4 28, , 6,8 2, 2, ,1 3, ,2 6,9 2, 2, ,7 9,1 13 # ,9 6,7 4,4 <2, <3, <3, 1,2, ,1 1, ,3 7, <2, 2, ,5 11, ,9 4,8 12 <2, ,7 22, ,9 6,1 6,4 4, <3, <3, 3, 1, ,5 1, ,1 6,2 4,4 2, ,2, , 5,3 6,8 <2, ,2, , 4,8 96 4, ,1 4,1 1,8, ,5 22, ,8 5,1 <2, <2, ,2 4, ,8 5,3 8, 3, ,7 5,8 1 # n= 26 Keskiarvo: 6,6 5,4 12,7 3,1 76 ** ** ** 3,5 3,3 1,4, ** 4,8 16,4 365 Mediaani: 6,8 6,2 4,4 2, <3, <3, 1,2, Minimi: 6, 4,5 2, 1, <3, <3,,21,17 8, Maksimi: 7,8 7, 12 18, ,9 4,1 3, 1, (n=17) 6,7 5,5 6,4 2, ** ** 2,3 6,3 2,1, ** 213 (n=2) 6,5 4,1 7,7 1, ** ** ** Talvi 5 kpl 6,5 6,2 3,9 1, ,5 3,5 1,7, ,4 11,7 19 Kevät 9 kpl 6,4 5,4 4,5 3, ,6 3,2,9, ,1 34,5 79 Kesä 9 kpl 7, 5,4 27 2, ,4 3,4 2, 1, ,5 8,5 124 Syksy 3 kpl 6,7 5,3 6,1 7, ,3 18, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 115

118 116 Kuva 67 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

119 117 Taulukko 13 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 16,4 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 23, 17, Typpi 2 12, ,54 7,2 4, Fosfori,26 -,2,51,25,1,1 -,8 2,6 -,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Sammakkoneva, pvk 7 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Sammakkoneva, pvk 7 om.kuorm.suot ,4 7, , Kokonaisfosfori Sammakkoneva, pvk 7 om.kuorm.suot COD Mn Sammakkoneva, pvk 7 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,17,48,89,33,16,61, Kuva 68 Sammakkonevan pintavalutuskentän 7 (PVK7) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Suoniemensuo 1 (Karstula) Suoniemensuo on tuotannossa oleva alue (LSSAVI/18/4.8/211). Martinsuolla ja Suoniemensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 214 myöntämä lupa (Nro 18/214/1). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kosteikoilla sekä pintavalutuskentällä (Taulukko 14). Luksanjoen valuma-alueella sijaitsevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu kosteikkojen 2 ja 3 vuosikuormitusten summana ja Vahankajoen alueen kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän 1 tulosten perusteella (Taulukko 15). Taulukko 14 Suoniemensuo tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Kos 2 yp 42,5 ympärivuotinen Kos 2 ap Kosteikko Luksanjoen va Karstula 45,5 25, 3,7 ympärivuotinen Kos 3 yp 13,9 ympärivuotinen Kos 3 ap Kosteikko Luksanjoen va Karstula 15,2 13,1,8 ympärivuotinen Pvk 1 yp 24,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Vahankajoen a Karstula 25,6 21,3,5 2,1 ympärivuotinen Yhteensä 59,4,5 6,6

120 118 Taulukko 15 Suoniemensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Suoniemensuo Vuosikuormitus, brutto kg Kosteikon 2 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Virtaamamittauksen lopettamisen jälkeen laskennassa on käytetty läheisen Heposuon (Keuruu) valumia. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat (Taulukko 17). Kiintoainekuormitus oli lähes kaksinkertainen vertailuarvoon nähden. Kiintoainekuormitusta nostaa syyskuun lopun näytteenottokerran korkea pikg O2 Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Luksanjoen va Kosteikko , ,3 35 Kosteikko , ,1-39 Yhteensä , , Vahankajoen a Pintavalutuskenttä , ,9-735 Yhteensä , ,7-654 kg O2 Suoniemensuo, kosteikko 2: Virtaamat Kosteikon 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä on mitattu virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla saakka. Virtaamat olivat suurimmillaan keväällä. Myös marraskuussa mitattiin korkeita virtaamia (Kuva 7). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 2) perusteella kosteikolta 2 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet kaikkien muuttujien osalta (Taulukko 16). Keskimääräistä kiintoainepitoisuutta nostaa syyskuun lopulla mitattu suuri kiintoainepitoisuus (1 mg/l). Myös muiden muuttujien pitoisuudet olivat kyseisellä näytteenottokerralla keskimääräistä suuremmat (Taulukko 16, Kuva 69). Vastaavasti yläpuolisella pisteellä mitattiin poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia Ympäristölupapäätöksessä kasvillisuuskentille on asetettu seuraavat puhdistustehotavoitteet: kiintoaine ja fosfori 4 % ja typpi 2 %. Kosteikoille ei ole varsinaisia puhdistustehotavoitteita. Vuonna 215 kosteikon 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 96 %, kokonaisfosforin 57 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 43 %. Kokonaistyppeä kosteikko 2 ei poistanut, vaan vedenlaatu oli samaa tasoa sekä ylä- että alapuolella. Kiintoaineen ja fosforin vuosikeskiarvona lasketut puhdistustehot olivat huomattavasti vertailuarvoja paremmat ja näiden muuttujien osalta kenttä saavutti lupamääräyksessä asetetut puhdistustehotavoitteet (Taulukko 16). Erittäin hyvät puhdistustehot selittyvät osittain tammikuussa yläpuoliselta pisteeltä mitatuilla erittäin korkeilla pitoisuuksilla, jotka nostavat yläpuolisen pisteen vuosikeskiarvoa, jonka perusteella puhdistusteho lasketaan. Kuormitus

121 119 toisuus (Kuva 69). Muiden muuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (Kuva 69).

122 Taulukko 16 Suoniemensuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 6,4 1 4, ,3 62, ,8 6,4 1,9 < , 4, 1,1 1, ,8 1,5 16 # ,1 6,7 3,8 2, ,4 18, ,7 6,5 1,8 1, , ,9 1, ,6 6, , , 3, 9,1 1, ,5 7, , 6,8 2,8 <2, <5, <5, ,8 17, , 6, 26 <2, ,1 1,4 1, ,8 63,4 18 # ,6 6,5 2,8 <2, ,3 29, ,6 6,5 2,8 4, ,9 <3,,75, ,2 48, ,6 5,8 9,2 2, ,4 192, ,6 5,7 7,2 5, <3, 6,2,48, ,6 122, ,2 5,8 2,4 <2, ,4 73, ,8 6,1 3,6 <2, <3, <3,,74, ,3 46, ,3 6,4 <,5 <2, ,7 19, ,6 6,6 9,2 7, <3, <3,,77, ,8 5, ,4 7, 3,6 2, ,9 1, ,5 6,7 6,8 3, ,6 12,4 5 # ,3 6,7 7,6 3, ,1 9, ,9 6,4 3, ,1 9, ,4 7, <2, 7, ,3 9,3 11 n= 2 Keskiarvo: 5,7 6,3 19 8, 96 ** ** ** 5, 3,9 2,, ** 11,7 25,8 365 Mediaani: 6,6 6,5 3,6 2, ,9 3,,77, ,2 11,5 Minimi: 4,6 5,7 <,5 < <5, <5, -4 3, 3,,48, ,8 1,7 Maksimi: 7,4 7, , 6,2 9,1 1, ,3 246,7 214 (n=16) 6,9 6,5 11 8,7 2 ** ** ** 3,2 2,8 1,6 1, ** Talvi 5 kpl 6,8 6, , ,5 3,5 5,1 1, ,4 11,9 19 Kevät 9 kpl 5,4 6, 7,1 3, ,2 4,1,8, ,9 68, 79 Kesä 3 kpl 6, 6,7 6, 3, , 11, 121 Syksy 3 kpl 6,8 6,5 5,2 37, ,6 25,4 56 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 12

123 121 Kuva 69 Suoniemensuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

124 122 3 Alue H1 (n = 16) Suoniemensuo, kos 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 25 2 l/s km Kuva Suoniemensuon kosteikon 2 (KOS2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Virtaamamittaus lopetettu Taulukko 17 Suoniemensuon kosteikon 2 (KOS2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 25,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,8 48,5 4, Typpi 24 12, ,68 8,6 4, Fosfori,57,13,51,25,2,21,47 6, 1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Suoniemensuo, kos2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Suoniemensuo, kos2 om.kuorm.suot ,2 7, , Kokonaisfosfori Suoniemensuo, kos2 om.kuorm.suot COD Mn Suoniemensuo, kos2 om.kuorm.suot ,5 1,,5,,39,16 1,4,89,33,19 1,3, Kuva 71 Suoniemensuon kosteikon 2 (KOS2) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Suoniemensuo, kosteikko 3: Virtaamat Kosteikon 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä on mitattu virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla saakka. Virtaamat olivat suurimmillaan keväällä. Myös marraskuussa mitattiin korkeita virtaamia (Kuva 73).

125 123 Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 2) perusteella kosteikolta 3 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kokonaistyppeä lukuun ottamatta huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuus oli usealla näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (2 µg/l) pienempi. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet typpeä luukuun ottamatta (Taulukko 18). Typpipitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä suurempia marraskuussa (Kuva 72) Ympäristölupapäätöksessä kasvillisuuskentille on asetettu seuraavat puhdistustehotavoitteet: kiintoaine ja fosfori 4 % ja typpi 2 %. Vuonna 215 kosteikon 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 92 %, kokonaistypen 9 %, kokonaisfosforin 3 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvona laskettu puhdistusteho oli huomattavasti vertailuarvoa parempi ja kiintoaineen osalta kenttä saavutti lupamääräyksessä asetetut puhdistustavoitteet (Taulukko 18). Kiintoaineen erittäin hyvä keskimääräinen puhdistusteho selittyy osittain tammikuussa yläpuoliselta pisteeltä mitattu erittäin korkea kiintoainepitoisuus, joka nostaa yläpuolisen pisteen keskimääräistä pitoisuutta. Kuormitus Kosteikon 3 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Virtaamamittauksen lopettamisen jälkeen laskennassa on käytetty läheisen Heposuon valumia. Kosteikon brutto-ominaiskuormitukset olivat erittäin pienet, ollen kaikkien muuttujien osalta huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 19). Vertailuarvoja pienemmät kuormitukset selittyvät kosteikolta purkautuvan veden pienillä pitoisuuksilla sekä pienemmillä valumilla. Marraskuun alkua sekä kevättä lukuun ottamatta virtaamat olivat erittäin vähäisiä (Taulukko 78).

126 Taulukko 18 Suoniemensuon kosteikon 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 6,5 28 5,9 79 4, ,2 21, ,7 6,4 3,2 3, , 5, 1,2 1, ,1,1 16 # ,1 1, ,4 3, ,2, ,7 6,5 51 3, , 2, 16 1, ,2, ,2 1, ,8 6,4 15 2, , 1,3, ,6 17, 18 # ,8 6,5 <2, <2, ,2 7, ,9 6,6 3,2 2, ,2 3,6,75, ,7 18, ,4 6,1 <2, <2, ,9 84, ,7 6,5 3,2 3, <3, <3, 1,1, ,9 25, ,5 6,7 <2, 4, , 6, ,7 6,9 8,6 2, <3, <3, 1,2, ,5 3, ,1 <2, ,1, , 7,1 14 4, <3, <3, 1,1,91 <, ,9 5, ,6 <2, ,1, ,9 7,3 4,8 4, , ,2 1,2 5 # ,3 6, ,1, , 6,9 3,6 4, ,1, ,2 <2, ,4 2,3 11 n= 15 Keskiarvo: 6,7 6,6 38 3,4 92 ** ** ** 4,6 3,8 3,2 1, **,8 5,3 365 Mediaani: 6,8 6,5 3,4 3, , 3, 1,2, ,2,1 Minimi: 6,3 6,1 <2, <2, , , 2,,75,51 <, Maksimi: 7,6 7,3 51 5, , 16, 1, ,8 123,9 214 (n=13) 6,7 6,6 8, ** ** ** 3,5 2,4 3, 1, ** Talvi 3 kpl 6,7 6, , , 3,5 8,6 1, ,1,4 19 Kevät 9 kpl 6,7 6,5 6,3 2, ,8 3,9 1,1, ,7 17,7 79 Kesä 1 kpl 6,7 7,3 4,3 4, ,1,9 121 Syksy 2 kpl 6,9 6,7 11,2 5, ,1 7,2 56 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa ei näytettä: Yläpuolisella pisteellä: , , , , Alapuolisella pisteellä: , , , ,

127 125 Kuva 72 Suoniemensuon kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

128 Alue H1 (n = 16) Suoniemnsuo, kos 3 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 12 1 l/s km Kuva Suoniemensuon kosteikon 3 (KOS3) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Virtaamamittaus lopetettu Taulukko 19 Suoniemensuon kosteikon 3 (KOS3) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 5,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,21 5,5 3, Typpi 7,7 5, ,11 2,8 2, Fosfori,1,1,51,25,14,4,4,52,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Suoniemensuo, pintavalutuskenttä 1: Virtaamat Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Ennen mittarin asennusta kuormituslaskennoissa on käytetty läheisen Heposuon pintavalutuskentän valumia. Virtaamat olivat suurimmillaan keväällä, mutta myös elokuun alussa ja syyskuun puolivälissä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 75). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 21) perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 11). Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli lähes jokaisella näytteenottokerralla alle määritysrajan 2 mg/l (Taulukko 11, Kuva 74). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle 1 on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Vuonna 215 pintavalutuskentän 1 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 69 % ja kokonaistypen 5 %. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen (-87 %). Kiintoaineen osalta kenttä saavutti lupamääräyksessä asetetun puhdistusteho vaatimuksen, mutta typen ja fosforin osalta lupavaadetta ei saavutettu. Typen ja fosforin heikoista puhdistustehoista huolimatta kentältä lähtevän veden typpi ja fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Typen ja fosforin puhdistusteho olivat heikoimmat kesällä (Taulukko 11).

129 127 Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty Heposuon pintavalutuskentän valumia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Muiden vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat hieman vertailuarvoa suuremmat (Taulukko 111). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (Kuva 76), jolloin vesimäärät ovat suuria. Kesällä pintavalutuskentältä huuhtoutui fosforia, mikä näkyy myös keskimääräistä suurempina kuormituksina etenkin heinäkuun lopun ja elokuun alun suurten virtaamien aikana (Kuva 75, Kuva 76).

130 128 Taulukko 11 Suoniemensuon pintavalutuskentän 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 6,4 <2, <2, <5, <5, <, ,6 18, ,9 6,4 2,8 <2, ,2, , 31,2 18 # ,1 6,5 13 <2, ,3 2, ,1 6,6 8,8 <2, , 17,8, ,8 3, ,5 6,4 45 <2, 96 5, ,6 131, ,3 6,2 14 <2, , 9,3,38, ,5 99, ,4 6,3 1 <2, ,1 59, ,5 6,4 <2, <2, ,3 4,7,61, ,7 37, ,9 6,3 4,4 <2, ,4 17, , 6,7 6, 2, <3, 5,5,67, , 35, ,5 6,8 2,8 <2, ,4 9, ,5 6,7 <2, <2, ,8 14,7 14 # ,2 6,8 5,6 <2, , ,2 5,9 1,, ,4 9, ,6 2,8 3, ,1 12, ,4 6,4 <2, <2, ,8 22, ,4 6,5 3,2 <2, <3, 26 1,3, ,2 4, ,6 6,5 <2, <2, ,2 4, ,7 6,6 <2, <2, , ,1 15, , 6, 6, <2, < <3, 12,95, ,9 11, ,1 5, <2, <2, ,6 6, ,3 6,2 <2, <2, , ,4 9,4 11 n= 21 Keskiarvo: 6,8 6,1 6,7 2,1 69 ** ** ** 5,7 13,86, ** 5,7 22,3 365 Mediaani: 7,1 6,4 2,8 2, ,7 11,88, ,1 15,9 Minimi: 6,1 5, <2, <2, <5 <5-54 <3 4,7,38,21 9, Maksimi: 7,7 6,8 45 3, ,3, ,5 193 Talvi 1 kpl 7,2 6,4 2, 2, , 5, 11 2,1,4 19 Kevät 9 kpl 6,6 6,4 11,8 2, ,5 12,73, ,5 17,7 79 Kesä 8 kpl 7,5 6,6 2,8 2, ,1 16 1,2, ,2,9 121 Syksy 2 kpl 6,5 5,4 3,3 2, , , 12,95, ,8 7,2 56 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

131 129 Kuva 74 Suoniemensuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

132 13 Kuva 75 l/s km Alue H1 (n = 16) Suoniemensuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Suoniemensuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty Heposuon (pvk1) valumia. Taulukko 111 Suoniemensuon pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 22,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,95 14,5 7, Typpi 18 7, ,42 6,4 2, Fosfori,6,22,51,25,1,22,79 5,3 1,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Suoniemensuo, pvk 1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Suoniemensuo, pvk 1 om.kuorm.suot ,4 7, , Kokonaisfosfori Suoniemensuo, pvk 1 om.kuorm.suot COD Mn Suoniemensuo, pvk 1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,8 1,21,89,68,6,61, Kuva 76 Suoniemensuon pintavalutuskentän 1 (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Suurensuonneva (Karstula) Suurensuonnevan turvetuotantoalueessa on kaksi osaa, joille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvat (Suurensuonneva I, päätös LSSAVI/485/4.8/21 ja Suurensuonneva II, päätös LSSAVI/513/4.8/21). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja kasvillisuuskentällä (Taulukko 112). Alueen vuosikuormitus on laskettu kyseisten vesienkäsittelyrakenteiden kuormitusten summana (Taulukko 113)

133 131 Taulukko 112 Suurensuonnevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue telussa poistunut ha ha ha ha KK1 yp 4,7 ympärivuotinen KK1 ap Kasvillisuuskenttä Humalalammen va Karstula 43,6 21,3 4,2 2,8 ympärivuotinen Pvk 1 yp 17,2 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Saukonpuron va Karstula 18, 14,6 ympärivuotinen Yhteensä 21,3 18,8 2,8 Taulukko 113 Suurensuonnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Suurensuonneva Humalalammen va , ,6-454 Suurensuonneva Saukonpuron va , , Yhteensä , , Suurensuonneva, kasvillisuuskenttä 1: Virtaamat Kasvillisuuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 5,7 l/s ja valuma 13,2 l/s km 2 (Taulukko 114). Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Myös marraskuun ja elokuun alussa mitattiin suuria virtaamia. Syksyllä 215 virtaamat olivat pieniä (Kuva 78). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 12) perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Etenkin kiintoainepitoisuudet olivat erittäin korkeita alkuvuoden näytteenottokerroilla (Taulukko 114, Kuva 77). Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman pienentyneet. Vuonna 215 kasvillisuuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 94 % ja kokonaisfosforin 86 %. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot pysyivät lähes samoina kasvillisuuskentän jälkeen eli puhdistumista ei tapahtunut. Kiintoaineen ja fosforin erittäin hyvät prosentuaaliset puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen erittäin korkeilla pitoisuuksilla. Kiintoaineen hyvästä puhdistustehosta huolimatta kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä suurempia (Taulukko 114). Kuormitus Kasvillisuuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli lähes 7-kertainen ja fosforikuormitus 1,5- kertainen vertailuarvoon nähden. Typpikuormitus oli samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli pienempi ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 115). Marraskuun alun kuormitusjaksolla kiintoaine- ja fosforikuormitukset olivat erittäin suuria (Kuva 77). Kyseisellä kuormitusjaksolla mitattiin suuria ainepitoisuuksia ja myös virtaama oli suuri. Myös typpikuormitus oli keskimääräistä suu-

134 132 rempi kyseisen jakson aikana. Vuodenajoittain verrattaessa kuormitukset olivat suuria syksyllä ja keväällä (Kuva 79).

135 Taulukko 114 Suurensuonnevan kasvillisuuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kavillisuuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6, , <2 3 4,3 5, ,8 27, ,5 6, , ,48 1, ,8 4, 16 # ,6 6, , , 2, ,3 7, ,3 6, , ,4 3, ,3 6, , ,7 4, ,5 3, ,5 6, , ,8 4, ,4 5, ,4 6, ,3 35,1 75 # ,5 6,7 4, 7, ,5 8, ,1 7,2 11 7, ,7 8, ,7 6, , ,3 16,7 29 # ,7 6,8 15 7, ,3 2, ,8 5,9 7,6 5, ,3 3, 36 n= 12 Keskiarvo: 6,5 6, ** ** ** 8, 5,5 6, 3, ** 5,7 13,2 365 Mediaani: 6,5 6, ,5 5,5 4,5 3, ,3 5,3 Minimi: 6,3 5,9 4, 5, , 3,, 1, ,, Maksimi: 7,1 7, , , 119,3 214 (n=13) 6,2 6, ** ** ** 2,8 2,6 3,3 2, ** Talvi 5 kpl 6,4 6, , ,2 6, 6,3 3, ,1 4,9 19 Kevät 2 kpl 6,4 6, , ,7 33,7 79 Kesä 3 kpl 6,8 6,9 3 9, ,7 8,4 124 Syksy 2 kpl 6,5 6, , , 3, 4,3 5, ,7 1,7 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 133

136 134 Kuva 77 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

137 Alue H1 (n = 16) Suurensuonneva, kk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 12 1 l/s km Kuva Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 115 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 16 1, 17 11,44 5,7 3, Fosfori,77,54,51,25,2,28,197 7,9 5,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Suurensuonneva1. kk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Suurensuonneva1. kk om.kuorm.suot , ,7 7, , 1,5 1,,5, Kokonaisfosfori Suurensuonneva1. kk om.kuorm.suot 215,39,23 1,71,89,39,33 1,34, COD Mn Suurensuonneva1. kk om.kuorm.suot Kuva 79 Suurensuonnevan kasvillisuuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Suurensuonneva, pintavalutuskenttä 2: Suurensuonnevan pintavalutuskentän 2 vesienkäsittelyrakenteet on otettu käyttöön lokakuussa 214. Vedenlaadun tarkkailu PVK2:n ylä- ja alapuolella aloitettiin helmikuussa 215. Jatkuvatoiminen virtaamamittari asennettiin alapuoliselle pisteelle maaliskuussa 215.

138 136 Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuolisella mittapadolla on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari alkaen. Jaksolle käytetty on kosteikon 2 valumia. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 2,4 l/s ja valuma 13,3 l/s km 2 (Taulukko 114). Suurimmat valumat mitattiin huhti- ja elokuussa. Syksyllä 215 virtaamat olivat pieniä (Kuva 81). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli vertailuarvoa pienempi. Muiden muuttujien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat vertailuarvoa suuremmat. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli lähes kymmenkertainen ja COD Mn -arvo noin kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 116). Kokonaisfosforipitoisuudet olivat suurimmillaan toukokuussa (Kuva 8). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 86 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen puhdistusteho oli hieman negatiivinen (Taulukko 116). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Ennen virtaamamittarin asennusta laskennassa on käytetty kasvillisuuskentän valumia. Fosforin brutto-ominaiskuormitus oli lähes 11-kertainen ja kemiallisen hapenkulutuksen kaksinkertainen vertailuarvoon nähden. Typpikuormitus oli samaa tasoa ja kiintoaineen kuormitus oli pienempi ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 117). Erittäin suuret fosforikuormitukset selittyvät kentältä suurilla fosforipitoisuuksilla. Etenkin kevään suurten virtaamien aikana mitatut korkeat pitoisuudet nostavat kuormitusta merkittävästi (Kuva 8). Kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä koko tarkkailuvuoden ajan, mistä johtuen myös kuormitukset jäivät selvästi keskimääräistä pienemmiksi.

139 Taulukko 116 Suurensuonnevan pintavalutuskentän 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). 137 vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kokonaisfosfori Väri CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. yp ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,4 3,3 <2, ,6 3, ,1 4,5 9,5 2, ,4 7, ,2 4,6 6, 4, , 33, ,4 4,6 11 3, ,3 12,6 7 # ,9 4,5 2,5 <2, ,4 13, ,8 4,4 3,6 3, ,3 29, ,8 4,4 2,8 2, ,4 96, ,8 4,6 3,6 <2, ,1 5, ,5 4,5 2, <2, ,6 31, ,5 4,5 6,5 2, ,8 21, ,4 4,5 7,2 2, ,8 1, ,4 4,4 4,8 <2, ,6 14, ,9 4,5 2, <2, ,4 2, ,1 4,6 6, <2, ,1 6, 16 # ,8 4,5 8, 2, < ,2 17, ,7 4,4 5,6 2, < ,6 9, ,1 4,5 5,2 <2, < ,5 25, ,7 4,5 7,2 3, ,6 3, ,9 4,7 12 <2, < ,3 1, ,2 4,7 9,2 5, ,3 7, ,8 4,4 5,2 <2, < ,6 9, ,6 6,2 4,4 <2, < ,5 2, ,2 4,5 6, <2, ,1 5,9 11 n= 23 Keskiarvo: 4,8 4,5 5,8 2,4 58 ** ** ** ** 2,4 13,3 365 Mediaani: 4,8 4,5 5,6 2, ,1 6,2 Minimi: 4,4 4,4 2, 2, ,, Maksimi: 5,4 6,2 12 5, ,6 136,5 214 (n=2) 4,6 4, , 7, Talvi 3 kpl 5,2 4,5 6,3 2, ,9 4,9 137 Kevät 9 kpl 4,6 4,5 4,9 2, ,9 33, 76 Kesä 9 kpl 4,9 4,5 6,7 2, ,6 8,6 126 Syksy 2 kpl 4,8 4,8 5,2 2, ,2 12,3 26 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

140 138 Kuva 8 Suurensuonnevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

141 Alue H1 (n = 16) Suurensuonneva, pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Suurensuonnevan pintavalutuskentän 2 (PVK2) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla käytetty kasvillisuuskentän 1 (KK1) valumia. Taulukko 117 Suurensuonnevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet eivät kokonaisfosforia lukuun ottamatta suuresti poikenneet vertailuarvosta. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 1,7-kertainen vertailuarvoon nähden. Fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä (Taulukko 119). Pintavalutuskentän parantamisesta maaliskuussa oli kahdeksan päivän ohivirtaamatilanne. Pintavalu- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , , Typpi ,24 5,9 3, Fosfori 5,5 5,2,51,25,8 2, 1, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Tynnörsuo (Karstula) Tynnörsuon tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 1 km Karstulan kirkonkylästä pohjoiseen. Tynnörsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Vuonna 215 tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 43 kpl jaksolla Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnörsuon turvetuotantoon (päätös nro 44/5/1, dnro ISY-24-Y-169). Tynnörsuon lupaehtojen tarkistushakemus on vireillä. Tynnörsuolle valmistui loppukesästä 214 pintavalutuskenttä (Taulukko 118). Ennen pintavalutuskentän valmistumista vesienkäsittelymenetelmänä olivat laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Taulukko 118 Tynnörsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk 1 yp 74,9 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Päällinjärven va Karstula 77,9 67,,7 ympärivuotinen Yhteensä 67,,7 Vedenlaatu ja puhdistusteho

142 14 tuskentän ohi virtaavasta vedestä otettiin näyte Kyseisen näytteen pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 9 %, kokonaistypen 18 % ja kokonaisfosforin 36 %. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen puhdistusteho oli hieman negatiivinen (Taulukko 119). Kiintoaineen puhdistusteho oli erittäin hyvä. Tynnörsuon ympäristölupapäätöksessä (ei lainvoimainen) on pintavalutuskentälle asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä Mätässuon pintavalutuskentän 2 valumia. Kevään ohivirtaamatilanteen vesimäärä on niin ikään arvioitu Mätässuon valumien perusteella. Fosforin brutto-ominaiskuormitus oli 1,7-kertainen vertailuarvoon nähden. Muiden vedenlaatua kuvaavien muuttujien kuormitukset olivat samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 12). Taulukko 119 Tynnörsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö Sameus Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % FTU mg/l O2 % ,2 6, , ,2 5, ,1 6,1 53 3, , ,5 6,1 37 <2, , ,3 6, 41 <2, 95 9, , ,7 5,9 39 5,2 87 5, , ,2 5,9 2,8 3, ,4 4, ,4 5,7 5,6 2, ,9 2, ,9 5,3 23 4, , ,2 5,4 24 <2, , ,3 5, , ,5 5,9 8,4 3, , ,5 6,2 2 7, , ,1 5,9 25 3, , ,4 6,1 3 7, , ,5 6,3 13 2, , n= 16 Keskiarvo: 5,8 5,8 58 6,1 9 ** 18 4, ** ** 41 5, ** Mediaani: 6,2 6, 3 3, Minimi: 5,2 5,3 2,8 <2, Maksimi: 6,5 6, , (n=7) 6,3 6, ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: CODMn Pintavalutuskentän parantamisesta johtuva ohivirtaamatilanne jaksolla Taulukko 12 Tynnörsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,9 26,3 22, Typpi 16 1, ,1 5,9 3, Fosfori,87,64,51,25,6,32,23 21,5 15,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

143 141 Taulukko 121 Tynnörsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Päällinjärven va , ,7-38 Yhteensä , , Keuruu Heposuo (Keuruu) Heposuon turvetuotantoalueella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 35/1/1, Dnro ISAVI/25/4.8/21). Heposuon vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus. Vuonna 215 Heposuolla ei ollut vielä tuotantoa (Taulukko 155). Taulukko 122 Heposuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk1 yp 45,8 ympärivuotinen Pvk1ap Pintavalutus Suojoen va Keuruu 48,5 42,4 ympärivuotinen Yhteensä 42,4 Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 12,6 l/s ja valuma 26,1 l/s km 2 (Taulukko 123). Suurimmat valumat mitattiin keväällä, mutta myös marras- ja joulukuun aikana mitattiin suuria virtaamia (Kuva 83). Edellisvuoden tavoin Heposuon valumat olivat keskimääräistä suurempia. Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n=27) perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu ei merkittävästi poikennut vertailuarvosta. Edellisvuoteen verrattuna, jolloin alue oli valmistelussa, keskimääräiset pitoisuudet olivat typpipitoisuuksia lukuun ottamatta pienentyneet (Taulukko 123). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat sulanmaan aikaiset ( ) puhdistustehovaatimukset: kiintoaine 5 % ja fosfori sekä typpi 2 %. Muuna aikana tavoitearvot olivat kiintoaineelle ja fosforille 5 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskentän pitoisuusvertailuna lasketut puhdistustehot olivat lupamääräyksen puhdistustehovaateita heikommat. Sulanmaan aikana kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 25 %, typen 13 % ja fosforin -13 %. Kiintoaineen heikko puhdistusteho selittyy pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen huomattavasti tavanomaista pienemmillä pitoisuuksilla (Taulukko 123)

144 142 Kuormitus Heposuon tuotantoalueen (Taulukko 125) kuormitukset on arvioitu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Ravinnekuormitukset sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus olivat noin kaksinkertaiset vertailuarvoon nähden (Taulukko 124). Kuormitukset olivat suuria keväällä sekä syksyllä (Kuva 82, Kuva 84).

145 Taulukko 123 Heposuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 3,8 12 5, ,6 1, ,3 91, ,3 5,8 2, 1, ,8 1, ,4 23,5 15 # ,4 5,9 1,9 2, , 1, ,7 44, ,4 5,9 2,4 1, ,7 1, ,6 15, ,3 5,9 2 1, , 1, , 16, ,3 5,9 2,3 1, , 3, 2,1 1, ,7 16, ,4 6,1 2, <2, ,1 18, ,8 5, ,77, ,6 32,2 17 # ,5 6,1 4,8 2, ,3 29, ,2 5,9 2,4 <2, ,1 15,81, ,7 42, , 5,7 4,8 2, , 15, ,3 5,3 2,4 2, ,65, ,5 81, ,7 5,5 4,4 3, ,6 5, ,8 5,4 <2, <2, <3, 1,1, ,5 33, ,3 5,7 6, 4, ,1 18, ,6 5,8 6, 4, ,3 41 1,7 1, ,7 28, ,6 6, 5,2 4, ,3 12, ,8 6,2 5,6 5, ,2 16,8 15 # ,6 6, 5,6 5, ,6 2, ,1 12, ,7 6, 5,6 8, ,6 11, ,6 5,9 3,6 4, ,1 18, ,7 6, <2, 4, ,5 11 2,1 1, , 8, ,1 6,7 2,8 2, ,8 7, ,9 6,1 4,8 4, ,2 12, ,4 6, 4,8 4, ,9 15 1,9 1, ,4 17, ,6 6,3 2,4 <2, ,2 1, ,7 6,3 18 <2, ,4 13,2 1 # n= 27 Keskiarvo: 6,1 5,1 4,7 3,7 21 ** ** ** ,6 1, ** 12,6 26,1 365 Keskiarvo ,1 5, 5,1 3,8 25 ** ** ** 13,3 19,8 1,6 1, ** Keskiarvo ,2 5,8 3,6 3,5 4 ** ** ** 19,4 18,6 1,7 1, ** Mediaani: 6,4 5,9 4,4 2, ,8 1, ,8 16,1 Maksimi: 6,9 6,7 18, 13, , ,6 246,6 214 (n=28) 6,1 5,6 12 7,2 64 ** ** ** ,3 1, ** 11,8 26, (n=1) 6,1 5,2 11 4, 62 ** ** ** ,4 1, ** 7, Talvi 6 kpl 6,3 5,9 2,1 1, ,9 1, ,2 21,1 18 Kevät 9 kpl 5,8 5,6 4,8 4, ,, ,5 46,4 78 Kesä 9 kpl 6,5 6,1 4,4 4, ,2 1, ,3 13,1 126 Syksy 3 kpl 6,2 4,3 1,8 3, ,6 1, , 37,1 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 143

146 144 Kuva 82 Heposuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

147 145 3 Alue H1 (n = 16) Heposuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 25 2 l/s km Kuva Heposuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 124 Heposuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 26,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,5 13,1 9, Fosfori 1,2,78,51,25,5,45, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Heposuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Heposuo, pvk om.kuorm.suot , ,5 2, 1,5 1,,5,,86,39 Kokonaisfosfori Heposuo, pvk om.kuorm.suot 215 1,96,89,85,33 1,78, COD Mn Heposuo, pvk om.kuorm.suot Kuva 84 Heposuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotantokunnossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 125 Heposuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Suojoen va , ,1 91 Yhteensä , ,1 91

148 Kalmuneva (Keuruu) Kalmunevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 223/213/1, Dnro.LSSAVI/185/4.8/211). Luvan käsittely eteni Vaasan hallinto-oikeuteen (päätös 15/49/ ) ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (päätös 89/1/ ). Lupa oli voimassa vuoden 215 loppuun. Kalmunevan valmistelutyöt aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto Vuonna 215 Kalmunevalla aloitettiin tuotanto ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 56. Kalmunevan kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kosteikko, joka valmistui heinäkuussa 212 (Taulukko 126). Taulukko 126 Kalmunevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha KOS yp 81,3 ympärivuotinen KOS ap Kosteikko Pihlajaveden a Keuruu 86, 51,9 6,1 ympärivuotinen Yhteensä 51,9 6,1 Virtaama ja valuma Kalmunevan kosteikon alapuoliselta mittapisteeltä mitataan virtaamat ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen valuma oli 17,9 l/s km 2 ja keskivirtaama 15,4 l/s. Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Myös marraskuun ja elokuun alussa sekä syyskuun puolivälissä mitattiin suuria virtaamia (Kuva 86). Kalmunevalla vesi pumpataan mittapadolta alapuoliseen vesistöön, joten virtaus ei ole tasaista mittapadolta eteenpäin. Pumppu toimii rajoittavana tekijänä veden määrän suhteen. Vedenlaatu Otettujen näytteiden (n = 31) perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 127). Kiintoainepitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat marraskuun alun ja syyskuun lopun näytteenottokerroilla. Fosforin osalta huhtikuun alun näytteenottokerralla mitattiin keskimääräistä suurempi pitoisuus (Kuva 85). Ympäristölupapäätöksessä kosteikolle on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine 5 %, fosfori 3 % ja typpi 15 %. Vuonna 215 kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 73 %, kokonaisfosforin 39 %, kokonaistypen 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 9 %. Kentän puhdistustehot olivat vertailuarvoja paremmat ja kosteikko saavutti lupamääräyksessä asetetut puhdistustehovaatimukset (Taulukko 127). Edellisvuosiin verrattuna kosteikon keskimääräiset puhdistustehot olivat parantuneet. Kuormitus Kalmunevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu käyttämällä kosteikon alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä jatkuvatoimisesti mitattuja virtaamia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeampi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin kuormitus oli hieman keskimääräistä suurempi ja kokonaistypen sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat

149 147 keskimääräistä pienemmät (Taulukko 129). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat keväällä ja syksyllä keskimääräistä suuremmat (Kuva 87). Kokonaisfosforin kevään kuormitusta nostaa huhtikuun alussa mitattu korkea pitoisuus. Myös kiintoainekuormitus oli kyseisen näytteenottokerran aikana keskimääräistä suurempaa. Marraskuun alun korkea kiintoainepitoisuus nostatti syksyn kiitoainekuormitusta huomattavasti (Kuva 85). Edellisvuoteen verrattuna kosteikon kuormitukset hieman lisääntyivät. Etenkin kiintoainekuormitus on kuitenkin ollut vuosina huomattavasti aikaisempia vuosia pienempi (Kuva 88). Pienentynyt kiintoainekuormitus selittyy osittain kosteikon puhdistustehon parantumisella.

150 Taulukko 127 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6, , ,4 43, ,5 6,5 28 6,3 78 5, ,9 1,4 7 # ,7 6,7 23 5,6 76 6, ,2 4, ,5 9, ,9 6,9 3 7,3 76 2, ,8 7, ,8 6,9 33 7, ,5 5, ,9 17, ,4 6,5 31,7 7, 78 4, , 8, ,4 6,4 29 7,6 74 3, , ,8 6,8 12 # ,5 6,5 24 7, 71 7, ,4 8, ,3 6, , , 2, ,9 47, * 6,3 6,2 54 6,4 88 8, ,5 2, ,5 19, ,4 6,3 57 8, ,3 15, ,1 6, , ,3 6,2 3,6 2, ,8 39, , 6, , , ,6 82, , 6,2 3, <2, ,2 <3, 1,7 1, ,8 77, ,2 6,4 47 9,2 8 6, ,4 4, ,2 6,4 61 8,4 86 8, <5, ,2 <3, 4,4 2, ,2 57, ,5 6,2 22 6,4 71 8, ,4 21,4 5 # ,8 6,9 34 6,4 81 8, , ,8 7,6 3, ,1 25, ,2 7,1 21 4,4 79 9, ,9 5, ,2 7,3 24 4, ,2 9, ,1 7,1 13 4, <5 24 7, ,1 4,3 5,5 2,2 9, ,3 3, ,1 7, 48 3, , 7, ,2 6,8 16 4, ,3 37, * 6,6 4, <3, 2,1 25 2,7 24, , 6,8 14 3, < <5, ,8 3, 7,8 2, , 3, ,8 7,1 2, , 2,3 15 # ,2 6,9 19 <2, ,8 2, * 6,3 6,6 2 7, <3, <3, 3, 1, ,2 37, ,5 6,5 9, , <5 21 <5, 5 5 4, 3, 4,8 2, ,1 9, ,8 6,8 14 7, ,2 4, ,8 6,9 1 <2, ,2 6, 1 n= 31 Keskiarvo: 6,4 6,5 3 8,1 73 ** ** ** 17 9,2 5,7 2, ** 15,4 17,9 365 Mediaani: 6,5 6,6 26 7, ,3 5,5 2, , 8,1 Minimi: 6, 6, 2, 2, , 3, 1,7 1, ,4,5 Maksimi: 7,2 7, , ,5 5, ,5 92,4 214 (n=3) 6,2 6,3 25 1, 62 ** 13 6, ** ** 11, 7,5 4,3 4, ** 1,8 12, (n=47) 6,7 6, ** 8, 6, ** ** 6,2 1, ** 15, 17, (n=1) 6,5 6,7 15 8,1 48 ** ** ** 4,1 2, ** 16, 2, Talvi 7 kpl 6,6 6,6 28 6,9 5, , 4, ,7 9, 18 Kevät 1 kpl 6,2 6,3 4 9, 8,7 7, ,5 2, ,6 44,9 78 Kesä 1 kpl 6,7 6,8 19 6,9 11,6 8, ,7 3,3 5,3 1, ,7 8,9 126 Syksy 3 kpl 6,6 6, ,5 1, 4, , 17,5 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: , (ei yläpuolista näytettä),

151 149 Kuva 85 Kalmunevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

152 15 Taulukko 128 Kalmunevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden erikoisanalyysit. Pvm Kiintoaine,4 s-joht Sameus DOC TOC Väri yp ap yp ap yp ap mg/l ms/m FTU mg/l mg/l mg Pt/l ,4 6, ,5 18, ,8 5, ,5 21, ,5 8, ,6 17, , 8, ,9 6, , ,7 9,4 6 4,2 16,3 16, , , , , , 6, , , , , , , , ,1 3, , <2, 3, , ,6 29 9, , ,4 43 8, 17 16, ,7 22 3, , ,9 22 5, 18 19, ,8 18 4, , 7,8 31 4, , ,5 15 6,4 21 2, ,3 12, 4, ,3 7,4 13 3, 22 22, ,7 1 11, 1,2 9, , ,3 7, 14 1, , ,3 8, 13 2, , , , ,9 2 8, , <2, 7, 26 3, 13 13, Keskiarvo ,4 6, Mediaani ,7 6, Min 6,7 2, 6,4 2,7 1,2 1, Max ,5 6, l/s km Kalmuneva, kos ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Kuva 86 Kalmunevan kosteikon valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ) pvm

153 Taulukko 129 Kalmunevan kosteikon 1 (KOS1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan Lehtosuo- Pyöreäsuon turvetuotantoalueelle. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 7/17/1). Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Lehtosuo-Isosuo) ja erillistä 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut lupa- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 61, 55, Typpi 13 5, ,77 4,8 2, Fosfori,73,42,51,25,4,27,153 15,4 8,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Kalmuneva, kos om.kuorm.suot ,1 Kokonaistyppi Kalmuneva, kos om.kuorm.suot ,2 7, ,5 2, 1,5 1,,5,,32,39 Kokonaisfosfori Kalmuneva, kos om.kuorm.suot 215 1,98,89,31,33,7, COD Mn Kalmuneva, kos om.kuorm.suot Kuva 87 Kalmunevan kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Kiintoaine Typpi 1,,8,6,4,2 Fosfori CODMn , Kuva 88 Kalmunevan brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d) vaihtelut vuosina Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). (Heinäkuussa 212 Kalmunevalla otettiin käyttöön kosteikko). Taulukko 13 Kalmunevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pihlajaveden a , , Yhteensä , , Lehtosuo (Keuruu)

154 määräykset ja antanut päätöksen (Nro 168/213/1). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen (Nro 384/14/5115). Tuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungin Ampialan kylässä noin 13 kilometriä keskustaajamasta itään. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi vuonna 214 valmistuneilla kosteikoilla sekä pintavalutuskentällä (Taulukko 131). Lehtosuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 215 on laskettu tarkkailupisteiden (Taulukko 131) kuormitusten summana (Taulukko 132). Taulukko 131 Lehtosuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk1 yp 45,6 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Sammalisen va Keuruu 47,6 41,5 ympärivuotinen Kos 2 yp 33,3 ympärivuotinen Kos 2 ap Kosteikko Sammalisen va Keuruu 35, 3,9,7 ympärivuotinen Kos 3 Kosteikko Sammalisen va Keuruu 11,9 6,8,1 ympärivuotinen Yhteensä 79,2,8 Taulukko 132 Lehtosuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Sammalisen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , ,6 16 Kosteikko , , Kosteikko , ,1, Lehtosuo yhteensä , , Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkkailutulokset vesienkäsittelyrakenteittain. 152 Pintavalutuskenttä 1: Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 4,7 l/s ja valuma 9,9 l/s km 2 (Taulukko 133). Suurimmat valumat mitattiin keväällä (Kuva 9). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n=26) perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu ei merkittävästi poikennut vertailuarvoista. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 133). Joulukuun alun näytteenottokerralla pitoisuudet olivat suurimmillaan (Kuva 89). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 11 %. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset. Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Vuosikeskiarvona lasketut puhdistustehot olivat lupavaadetta heikommat. Heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen huomattavasti tavanomaista paremmalla vedenlaadulla (Taulukko 133).

155 Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 134). Kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä (Kuva 89, Kuva 91). Vertailuarvoa pienemmät kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän keskimääräistä pienemmillä valumilla. 153

156 154 Taulukko 133 Lehtosuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta Väriluku CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg Pt/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5,9 4,4 2,8 36 3,7 2, ,1 3, , 21, ,9 5,9 1,8 6, , 28 1,2 5, ,3,5 13 # ,1 5,9 2, , ,2, ,1 5,9 3,2 6, , 7, , 6, ,3 5,8 4, 3, , 12 2,6 2, ,7 5, ,3 5,9 8, 2, ,9 8, ,4 5,8 8,4 2, ,5 5,8 2, ,8 14,2 2 # ,1 5,9 4,8 2, ,3 34, , 6, 2, <2, , <3, <3, 1,2, , ,3 13, ,9 5,8 <2, <2, ,7 3, ,5 5,9 <2, 2, ,8 7,6,53 1, ,5 55, , 5,7 3,6 4, ,2 13, ,1 5,7 2,4 3, <3, 6,2 1,2 2, ,3 15, ,1 5,8 5,6 5, ,3 19, ,3 5,7 8,8 <2, ,5 6,6 5,4 2, ,5 3, ,8 6,3 14 3, , 6,3 24 # ,8 6,3 12 2, ,5 7, ,8 6, ,5 15 7,2 5, ,3 4, ,6 6,4 12 8, ,2 8, ,5 6,4 12 8, ,7 7, ,6 6,3 8, < ,1 1 4,2 1, ,4 2, ,7 6,3 8, 8, ,2 4, ,8 6,7 8, 5, ,7 7, ,4 6,3 17 7, < ,6 5,7 3, ,7 9, ,4 6,4 1 7, ,7 5,7 24 # ,4 6,5 2, <2, ,6 9,6 12 n= 26 Keskiarvo: 6,1 6, 6,8 6, 11 ** 3,7 11, ** ** 8,8 11 3,1 4, ** 4,7 9,9 365 Mediaani: 6,3 5,9 6,8 3, ,2 8,6 2,1 2, ,3 4,7 Minimi: 5,5 5,7 1,8 2, , 3,,5, ,1,1 Maksimi: 6,8 6, , ,9 111,1 214 (n=15) 6,4 6, 13 8,5 35 ** ** ** 4,3 11 6, 5, ** 5,6 12,9 22 Talvi 5 kpl 6,1 5,9 3,8 9, , 2, 1,8 8, , 4,2 18 Kevät 9 kpl 6, 5,8 4,4 2, ,9 6,4 2,8 1, ,2 19,2 78 Kesä 9 kpl 6,3 6,4 1,3 7, ,7 1,5 5,6 3, ,9 6,2 132 Syksy 3 kpl 6,2 6,2 5,5 4, ,1 3, ,9 12,4 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

157 155 Kuva 89 Lehtosuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

158 Alue H1 (n = 16) Lehtosuo, pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Lehtosuon pintavalutuskentän (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 134 Lehtosuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 13, 9, Typpi 13 8, ,52 4,6 3, Fosfori,34,17,51,25,1,13,63 5,2 2,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Lehtosuo, pvk om.kuorm.suot ,6 Kokonaistyppi Lehtosuo, pvk om.kuorm.suot ,4 7, ,,5 Kokonaisfosfori Lehtosuo, pvk om.kuorm.suot 215,89,57,59,61,39,27,27, COD Mn Lehtosuo, pvk om.kuorm.suot , Kuva 91 Lehtosuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kosteikko 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n=11) perusteella kosteikolta 2 purkautuvan veden laatu oli huomattavasti vertailuarvoja parempi. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä kokonaisfosforipitoisuus olivat taustapitoisuutena käytettävää luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden pitoisuutta (Kok. N 5 µg/l ja Kok.P 2 µg/l) pienemmät. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli huomattavasti tavanomaista pienempi (Taulukko 135). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 69 %, typen

159 28 %, fosforin 49 %. Keskimääräiset puhdistustehot olivat vertailuarvoja paremmat (Taulukko 135) Kuormitus Kosteikon 2 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittaria. Kosteikon 2 kuormitus on arvioitu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän valumien perusteella. Kosteikolta lähtevän veden alhaisista pitoisuuksista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat erittäin pienet (Taulukko 136). Taulukko 135 Lehtosuon kosteikolle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) jaksolla Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty pintavalutuskentän 1 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % mg Pt/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 6,7 16 3, ,8, ,1 11,8 17 # ,2 7, 3,7 2, ,5 1, ,7 4, ,3 7, 4,4 3, ,8 1, ,8 8, ,2 6,8 14 6, ,5 1, ,9 5, ,1 6,8 7,6 3, ,8 1,5 16 9,3 42 3,3 9, ,9 6,9 43 2,8 93 8, ,7 1, , 8, ,3 6,8 4,5 <2, ,48 1, 6, ,1 3, ,2 6,8 5,3 <2, ,7 1, 4,7 6,7-43 1,7 5, , 7,3 6, 2, ,4 1,1 5,1 5,6-1 3, 8, ,1 6,7 8, 6, ,6 1, ,4 7, 29 # ,1 6,8 5,2 <2, , 1,6 6,5 6,4 2 3,6 1,4 12 n= 11 Keskiarvo: 7,1 6,8 1,7 3,3 69 ** ** ** ,7 1, ** 4,7 9,9 167 Mediaani: 7,1 6,8 6, 2, ,7 1, ,3 4,7 Minimi: 6,7 6,7 3,7 2, ,5, ,1,1 Maksimi: 7,3 7,3 43, 6, , ,9 111,1 Kesä 9 kpl 7,1 6,9 11,6 3, ,6 1, Syksy 2 kpl 7,1 6,8 6,6 4, ,8 1,4 8,8 9,2 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte.#) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 157

160 158 Kuva 92 Lehtosuon kosteikon 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät)

161 Taulukko 136 Lehtosuon kosteikon 2 (KOS2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,82 9,4 6, Typpi 4,9, ,15 1,8, Fosfori,18,2,51,25,1,7,1 2,1,26 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kosteikko 3: Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n=11) perusteella kosteikolta 2 purkautuvan veden keskimääräinen typpipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden (Taulukko 137). Kuormitus Kosteikon 3 alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittaria. Kosteikon 3 kuormitus on arvioitu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän valumien perusteella. Kosteikon 3 brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 138). Taulukko 137 Lehtosuon kosteikolta 3 lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet jaksolla Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty pintavalutuskentän 1 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Ap Ap Ap Ap Ap Ap Ap virtaama valuma mg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 Päivää ,4 6, ,4 26 1,4 11,8 17 # , 5, , 19,6 4, , 8, ,9 16 1, 8, , 7, ,5 2,6 5, , ,7 18 1,1 9, ,8 8, ,6 23 1, 8, , 7, ,1 17,4 3, ,1 2, , 11,6 5, ,1 4, ,1 5,7 1, 8, ,9 5, ,4 14,8 7, 29 # ,8 <2, ,5 8,8 1,2 1,4 12 n= 11 Keskiarvo: 5,1 6, ,6 16 4,7 9,9 167 Mediaani: 6,9 6, ,5 17 2,3 4,7 Minimi: 4,1 2, ,1 6,1,1 Maksimi: 7,1 1, , 26 52,9 111,1 Kesä 9 kpl 5,1 7, ,5 19,7 6,2 114 Syksy 2 kpl 6,8 3, ,4 11 1,5 12,4 41 Tuotannossa (n=59) 5,5 5, Kosteikko (n=12) 5,9 8, *) Omavalvontanäyte.#) Virtaamajaksoa muokattu. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

162 16 Kuva 93 Lehtosuon kosteikon 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät)

163 161 Taulukko 138 Lehtosuon kosteikon 3 (KOS3) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskentän vuosikeskiarvona lasketut puhdistustehot olivat lupamääräystä heikommat. Kes- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 6,4 2, ,4 2,3, ,1 Fosfori,36,21,51,25,3,13,8,92,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Permisuo (Keuruu/Mänttä-Vilppula) Permisuo sijaitsee pääosin Keuruun kaupungin Valkialahden kylässä ja osin Vilppulan kunnan Loilan kylässä, noin 1 km Keuruun keskustasta lounaaseen. Vuonna 215 tuotanto Permisuolla aloitettiin 2.6. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 46. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Permisuon turvetuotantoon (päätös nro 65/4/1, dnro ISY-24-Y-1). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi (Dnro LSSAVI/129/4.8/211) Permisuon lupamääräysten tarkistushakemuksen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiaan päätöksen (Nro 14/13/2). Permisuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla (Taulukko 149). Taulukko 139 Permisuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk1 yp 7,2 ympärivuotinen Pvk1 ap Pintavalutus Keurusselän la Keuruu 74,3 62,7 ympärivuotinen Yhteensä 62,7 Virtaama ja valuma Kasvillisuuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia hydrologisena vuonna 215. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 9,8 l/s ja valuma 13,2 l/s km 2 (Taulukko 14). Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Kesällä ja syksyllä 215 valumat olivat pieniä (Kuva 95). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 27) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 1,6-kertainen vertailuarvon nähden. Muiden vedenlaatua kuvaavien muuttujien keskimääräiset pitoisuudet eivät suuresti poikenneet vertailuarvosta. Kaikkien muuttujien pitoisuudet olivat suurimmillaan kesäkuun puolivälin näytteenottokerralla (Taulukko 14, Kuva 94).

164 kimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 14 %. Ravinteiden osalta puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 14). Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli kolmanneksen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitukset olivat hieman keskimääräistä pienemmät (Taulukko 141). Kuormitukset olivat suuria keväällä (Kuva 96) sekä marraskuun alun kuormitusjaksolla (Kuva 94). 162

165 163 Taulukko 14 Permisuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5,3 15 6, ,3 28, ,1 5,4 6,4 1, , 8, 2,7 2, ,7 7,6 15 # ,2 5,8 4,6 1, , 12, ,2 5,7 3,9 1, , ,3 9, ,7 1, ,9 42 4,3 5, ,9 <2, ,1 1, ,2 6, 11 4, , 2, ,3 42,1 19 # ,3 5,9 9, 4, ,8 38, , 5,8 15 <2, <3, <3,,87, ,1 55, ,7 5,7 23 2,8 88 6, ,9 84, ,3 5,6 4,6 2, ,5 <3,,8, ,5 41, ,9 5,6 6,8 <2, , 17, ,9 5,7 9,2 8, <3, 3,9 2, 1, ,3 17, ,7 5,5 6,4 5, ,5 7, ,6 5,7 7,6 4, ,6 8,5 3,3 3, ,1 17, ,8 5,8 1 8, ,8 3, ,9 5,9 9, ,3 4,4 17 # ,9 5,9 8, <3, 15 5, , 2, ,1 6,1 8,4 7, , 4, ,6 6,1 6,4 8, ,3 9, * 6, 8, ,9 7,5 63 2,5 3, ,9 6, 3, ,8 4,8 5, ,6, ,1 7, 7,6 3, ,9 1, ,4 5,7 9, ,7 7, ,6 6,1 5,2 5, <3, 7,6 3,3 3, ,2 4, ,7 6, 15 6, ,5 2, 24 # ,9 6,3 6, 2, ,5 3,4 12 n= 27 Keskiarvo: 6,1 5,8 8,8 7,2 14 ** ** ** 4,9 7,6 2,9 5, ** 9,8 13,2 365 Mediaani: 6,3 5,8 8, 4, ,6 7,6 2,7 2, ,2 5,7 Minimi: 5,3 5,3 3,2 1, , 3,,8, ,, Maksimi: 7,1 7, 23, 41, , ,6 18,5 214 (n=8) 6,1 5, ** ** ** 3, 4, 4,3 5, ** 213 (n=4) 6,3 5, (n=4) 5,8 9, (n=4) 5,6 4, Talvi 5 kpl 6,2 5,7 5, 1, , 1, 2,7 2, ,3 9,8 16 Kevät 9 kpl 5,8 5,7 1,3 3, ,4 5,9 1,8 1, ,6 34,4 8 Kesä 1 kpl 6,6 6, 7,6 13, ,3 8,6 4,8 11, ,6 3,5 126 Syksy 3 kpl 6,4 5,7 12, 5, ,1 1,9 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaamaa, ei näytettä: Yläpuolisella pisteellä ja

166 164 Kuva 94 Permisuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

167 Alue H1 (n = 16) Permisuo pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Permisuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 141 Permisuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,4 8,3 6, Fosfori,41,18,51,25,3,15,7 9,4 4,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Permisuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Permisuo, pvk om.kuorm.suot , 7, ,,5 Kokonaisfosfori Permisuo, pvk om.kuorm.suot 215,85,89,61,45,39,33,27, COD Mn Permisuo, pvk om.kuorm.suot , Kuva 96 Permisuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 142 Permisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Keurusselän la , , Yhteensä , ,

168 3.6.5 Riihi-Peuraneva (Ähtäri / Keuruu / Virrat) Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto Vuonna 215 Riihi-Peuranevalla oli tuotantoa ajalla yhteensä 49 päivää. Riihi-Peuranevalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 61/3/1,dnro 23-Y-35, myönnetty ). Lupamääräysten tarkistamishakemus on vireillä. Taulukko 143 Riihi-Peuranevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta tarkkailupisteen Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha ha ha PVK1 YP Kivikeropuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri Täydentävä PVK1 Pintavalutus Kivikeropuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri 31,8 28,7,3 Täydentävä PVK2 YP Luomanpuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri Ympärivuotinen PVK2 Pintavalutus Luomanpuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri 23,8 21,, Ympärivuotinen PVK3/MAARE YP Hietasenpuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri Ei tarkkailua PVK3/MAARE pintavalutus/maareikä Hietasenpuron va Keuruu,Virrat,Ähtäri 72,5 62,8 1, Ei tarkkailua Riihi-Peuraneva yhteensä 112,5 1,3 166 Riihi-Peuraneva PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Hydrologisena vuonna 215 otettujen näytteiden perusteella Riihi-Peuranevan pintavalutuskentältä 2 purkautuvassa vedessä oli useimmilla näytekerroilla sekä kiintoainetta että ravinteita varsin vähän. Typpipitoisuudet kohosivat loppukesällä. Fosforia analysoitiin runsaasti elokuun lopulla otetusta rankkasateen aikaisesta omavalvontanäytteestä. Vuosikeskiarvona kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet jäivät pienemmiksi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräinen kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Riihi-Peuranevan pintavalutuskentältä 2 lähtevä vesi oli hapanta (ph keskimäärin 4,2). Riihi-Peuranevan pintavalutuskenttä 2 poisti hydrologisena vuonna 215 keskimäärin 65 % kiintoainetta, 37 % kokonaistyppeä ja 25 % kokonaisfosforia (Taulukko 144).

169 167 Taulukko 144 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km2). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää * 5,9 4,2 7,6 < ,5, ,6 27, ,1 4,2 1 2, ,6 11, , 4,2 5,4 < ,1, ,9 8, ,1 4,3 4,7 < ,8 11, ,7 4,4 <2 < <3,18,16 7, ,3 39, ,2 4,3 9,7 2, ,9 12, ,8 4,2 <2 < <3 <3,3, ,8 41, ,9 4,4 <2 < , ,2 55, ,6 4,4 <2 < ,13, , 8, ,5 4,3 2,4 < ,7 7, ,4 4,3 <2 < ,47, , 4, ,3 4,2 2,8 < ,5 2, ,4 4,2 4,8 2, <3 32,88, ,1 21, ,6 4,2 8, < ,1 4, ,5 4,2 7,2 < ,2 9, ,4 4,2 6,4 < , ,27 5, ,9 7, ,2 4,4 2, < ,7 15, ,3 4,2 17 2, ,8 95, ,4 4,2 6,8 < , ,1 3, ,3 13, ,6 4,1 3,6 < , , ,8 3, * 4,1 3, ,6 2, ,5 4,2 6,8 < ,6 2, ,1 4,1 12 < , <3 12 1,8, ,3 1, ,9 5, ,4 18, ,5 4,1 <2 < ,8 7,4 1 n= 24 Keskiarvo: 4,9 4,2 5,6 2, 65 ** ** ** 7 1 1,6, ** 3,6 13,9 365 Mediaani: 6, 4,2 5,1 2, ,68, Minimi: 4,3 4,1 2, 1, , 1 9, ,13,13 7, Maksimi: 6,6 4,4 17 3, ,1 5, Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Vedenkorkeus mittapadolla 19 cm.

170 168 Kuva 97 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 215.

171 Virtaama ja valuma Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 2 alapuolella aloitettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus helmikuussa. Sitä ennen, jaksolla , on käytetty Alastaipaleensuon pintavalutuskentän valumia. Tarkkailupisteellä keskimääräinen virtaama oli 3,6 l/s ja keskivaluma 13,9 l/s km 2. Suurimmat valumat ajoittuivat marraskuulle sekä keväällä maalis-huhtikuulle. Myös toukokuun puolivälin jälkeen, heinä-elokuun vaihteessa ja lokakuun alussa mitattiin virtaamapiikkejä. Kevättulva jäi Riihi-Peuranevalla lyhyemmäksi kuin alueen H1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Kuva 98). 169 Kuva 98 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat ja tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden ajankohdat hydrologisena vuonna 215. Kuormitus Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 145) oli sekä kiintoaineen että ravinteiden osalta selvästi pienempää kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Tämä selittyy alhaisilla lähtevän veden pitoisuuksilla. Fosforin osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla. Taulukko 145 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 2 kuormitusluvut vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 22 9, ,47 8,1 3, Typpi 9,1 2, ,2 3,3, Fosfori,26 -,2,51,25,5,94 -,1 2, -,14 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Riihi-Peuraneva PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat kaikilla näytekerroilla selvästi pienemmät kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215 (Taulukko 147). Myös kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -

172 arvo jäi vuosikeskiarvona alle ominaiskuormitussoiden keskitason. Pintavalutuskentältä 1 lähtevä vesi oli hapanta (ph keskimäärin 4,2). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 67 %, kokonaistypen osalta 25 % ja kokonaisfosforin osalta 39 %, mutta puhdistusteho on vain arvio vähäisen näytemäärän vuoksi (Taulukko 147). Kiintoaineen osalta puhdistusteho oli erittäin hyvä. Ravinteiden osalta pitoisuudet olivat alhaisia jo ennen pintavalutuskenttää. Kuormitus Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 1 alapuolella ei ole käytössä jatkuvatoimista virtausmittaria. Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttäen tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 2 valumia. Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 1 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus (g/ha/d) oli matalista pitoisuuksista johtuen kiintoaineen ja ravinteiden osalta selvästi pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli keskitasoa (Taulukko 146). Taulukko 146 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvot (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,76 9,6 4, Typpi 8,1 1, ,24 3,, Fosfori,36,1,51,25,11,13,38 3,9 1,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

173 171 Taulukko 147 Riihi-Peuranevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % ,3 4,2 8,3 < , , 1,1, ,2 4,3 3,6 < ,1 4,5 2, < ,4 4,2 19 3, ,4 4,4 3,6 < ,4 4,1 6,8 < ,3 4,4 3,5 < ,4 4,3 <2 < n= 8 Keskiarvo: 5,6 4,3 6,1 2, 67 ** ** ** ,1, ** Mediaani: 6,3 4,3 3,6 2, ,1, Minimi: 5,1 4,1 2, 1, ,1, Maksimi: 6,4 4,5 19 3, ,1, Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei omavalvontanäytteitä.

174 172 Riihi-Peuranevan vuosikuormitus Riihi-Peuranevalla on lisäksi rakenteilla kolmas pintavalutuskenttä. Tällä hetkellä valumavedet johtuvat luonnonlaskulla pintavalutuskenttäalueelle, mistä vedet imeytyvät/johtuvat maareikään. Tällä rakenteella ei suoritettu tarkkailua, vaan kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän 2 kuormituslukujen avulla. Riihi-Peuranevan vuosikuormitus muodostuu näiden kolmen pintavalutuskentän yhteenlasketusta kuormituksesta. Riihi-Peuranevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215 on esitetty alla (Taulukko 148). Taulukko 148 Riihi-Peuranevan tuotantoalueen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kivikeropuron va , , Luomanpuron va , , Hietasenpuron va , ,4 672 kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O Ukonmurronsuo (Keuruu/Multia/Petäjävesi) Ukonmurronsuo sijaitsee pääosin Keuruun kunnan Ampialan kylässä. Pieneltä osalta suo sijaitsee Petäjäveden kunnan Rukolan kylässä. Matkaa Keuruun keskustaan on 25 km ja Petäjäveden keskustaan 1 km. Vuonna 215 Ukonmurronsuolla aloitettiin tuotanto 7.6. ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 26. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ukonmurronsuon turvetuotantoon (päätös nro 78/7/1, dnro ISY-26-Y-26). Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat (3 kpl) sekä ympärivuotisesti gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä (Taulukko 149). Taulukko 149 Ukonmurronsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk 1 yp Keuruu/ 75,4 täydentävä Pvk 1 ap Pintavalutus Kuhanjoen va Petäjävesi 78,6 66,3 1,1 täydentävä Yhteensä 66,3 1,1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen seitsemän näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat vertailuarvoja pienemmät. Etenkin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kentän pitoisuusvertailuna lasketut puhdistustehot olivat heikot, mikä selittyy pintavalutuskentälle tulevan veden alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 15). Kuormitus Ukonmurronsuon kuormitukset on arvioitu pintavalutuskentältä mitattujen pitoisuuksien sekä Umpilamminsuon pintavalutuskentän 1 keskimääräisten valumien perusteella. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen pintavalutuskentän bruttoominaiskuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät (Taulukko 151).

175 Taulukko 15 Ukonmurronsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn 173 Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,8 6,4 3,5 < , 5,9 7, , ,8 6,1 6, 5, ,3 6,7 4,4 <2, , ,9 6,4 4,4 4, , ,4 6,9 <2, 3, ,4 8, , 6,6 <2, <2, , n= 7 Keskiarvo: 6,6 6,3 4,2 4,7-13 ** ** ** ** Mediaani: 6,9 6,4 4,4 3, Minimi: 6, 5,9 2, 1, Maksimi: 7,4 6,9 7, 15, (n=5) 6,7 6,3 4,4 2,6 62 ** ** ** ** 213 (n= ) (n=2) 6,8 6,2 14 2, (n=25) 6,7 6,1 15 4, (n=16) 6,8 6, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 151 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 6,7 3, ,45 2,5 1, Fosfori,26,14,51,25,2,9,5 6,4 3,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Taulukko 152 Ukonmurronsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kuhanjoen va , , Yhteensä , , Kinnula Vehkaneva (Kinnula) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Vehkanevan turvetuotantoon (päätös nro 43/1/1, dnro ISAVI/4/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 11/342/1). Kuntoonpano turvetuotantoa varten on tehty vuosina ja Turvetta on nostettu vuosina 1986 ja 1987 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 25 lähtien. Hydrologisena vuonna 215 Vehkanevalla ei ollut tuotantoa.

176 174 Taulukko 153 Vehkanevan tuotantoalueen pinta-alat ja tarkkailupisteet vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha Pvk 1 yp 126,7 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Matkusjoen a Kinnula 132,6 111,3 4,9 ympärivuotinen Pvk 2 yp 1 ympärivuotinen Pvk 2 yp ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Matkusjoen a Kinnula 112,6 88,4 ympärivuotinen Yhteensä 199,7 4,9 Vehkaneva PVK1 Virtaamat Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 99). Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen valuma oli 15,8 l/s km 2 ja keskivirtaama 21, l/s. Hydrologisena vuonna 215 suurimmat valumat olivat syksyllä 214 ja keväällä 215. Valumat olivat samaa tasoa alueen K ominaiskuormitussoiden kanssa. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 37 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen veden laatu ei merkittävästi poikkea tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat keskimääräistä korkeampia. (Taulukko 154 ja Kuva 1). Pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräisissä pitoisuuksissa tapahtui vähentymistä edellisvuoteen verrattuna. Pintavalutuskentän 1 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 26 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 2 % Kemiallista hapenkulutusta pintavalutuskenttä ei pienentänyt (Taulukko 154). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Kiintoaineen ja fosforin osalta vaateet eivät täyttyneet. Tätä selittää se, että kiintoaineen ja erityisesti fosforin osalta pitoisuudet olivat yläpuolisella pisteellä pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli samansuuruinen ja fosforin pienempi kyseiseen keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 155). Kuormitukset olivat korkeimmillaan syksyllä 214 ja kesällä 215 sekä keväällä 215, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 1 ja Kuva 11). Kesän suuri kuormitus johtuu virtaamapiikeistä ja suurista pitoisuuksista. Vuodenajoittain tarkasteltuna kuormitus oli suurinta keväällä, kesällä ja syksyllä.

177 Alue K (n=3) Vehkaneva, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen K ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

178 176 Taulukko 154 Vehkanevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 5,8 19 4, ,9 51, ,1 5,6 4,4 2, , 6,4 2, ,9 8,2 16 # ,2 5,8 6,5 2, ,2 1, ,2 5,9 6,4 3, ,7 5, ,2 6, 6, 1, , 5,4 2, ,7 4, ,1 6, 11 <2, ,3 7, ,1 5,9 5,2 <2, ,8 4,8 1, ,3 25,1 17 # , 6, 6, 2, ,7 16, , 5,1 7, 2, <5, <5, ,7 25, ,6 5,7 2, <2, ,1 67, ,2 5,5 2, 3, <3, <3,,84, ,9 7, ,4 5,3 2,4 <2, ,4 61, ,8 5,4 7,6 2, <3, <3, 2,9 1, ,6 19, ,1 5,4 <2, 9, ,9 9, ,1 5,5 9,2 4, ,5 6,2 6,2 2, ,6 18, ,3 5,8 11 2, , 1, ,3 5,9 13 4, ,9 5,2 8 # ,5 5,9 15 3, ,2 9,5 3, ,1 4, ,6 6, 13 2, ,3 3, ,8 5,9 9,2 5, ,9 3, ,5 6, 14 8, ,8 23, ,3 6, ## ,5 2, ,2 6, ,4 13, ,1 6, ,9 21, ,8 6, 7,6 9, , 18, ,7 5,9 9, ,4 3,3 4,5 6, ,5 12,4 12 # ,2 6, ,2 3, ,3 6, ,6 1, ,3 6,1 14 9, , 1, ,6 6, < ,4 6,3 7,9 7, ,7 1, ,6 6,3 18 9, ,5 1, ,4 6,2 13 5, ,6 2, ,1 5,9 8,8 3, ,6 38, ,2 6, 11 3, ,8 3,7 7, 3, ,5 7, ,5 6,2 9, ,2 3, ,4 6,1 1 2, ,8 7, ,5 6, ,3 6,3 6 n= 37 Keskiarvo: 6, 5,8 11 7,9 26 ** ** ** 9,8 11 6, 4, ** 21, 15,8 365 Mediaani: 6,2 6, 1, 4, ,2 6,2 2, ,7 1 7,8 Minimi: 5,2 5,1 <2, 1, < <5, <5, -138 <3, <3,,84, ,2,89 Maksimi: 6,8 6,6 31, 3, , ## ,7 214 (n=24) 6,1 5,8 16 8,3 48 ** ** ,1 6, ** 18,1 15, (n=24) 6, 5,8 28 7,7 72 ** ** ,9 4, ** 14,5 12, (n=18) 6,2 5, ** ** ,8 13, ** 18, 15, (n=24) 5,6 6, , 52 1,5 8,8 365 Talvi 5 kpl 6,2 5,8 6,9 2, ,9 2, ,1 6,9 11 Kevät 1 kpl 5,7 5,5 5,4 3, ,9 5, 3,7 1, ,9 31,6 78 Kesä 17 kpl 6,2 6, 14,6 11, ,7 2 8, 8, ,3 11,5 124 Syksy 5 kpl 6,1 6,1 12,1 12, ,7 7, 3, ,6 2,8 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

179 177 Kuva 1 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

180 Taulukko 155 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,2 25,6 2, Typpi 22 15, ,6 8, 5, Fosfori,42,14,51,25,5,15,52 17,7 6,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot , ,,5, Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 215,89,55,58,61,48,39,33, COD Mn Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 11 Vehkanevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vehkaneva PVK 2 Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (Kuva 12). Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 16,7 l/s ja keskivaluma 14,9 l/s km 2. Keskivaluma oli hieman edellisvuotta korkeampi. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 valumat olivat hyvin samansuuntaisen, joten pintavalutuskentän 2 valumiin pätevät samat tulkinnat, kuin edellisessä osiossa käsiteltyyn pintavalutuskenttään 1. Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 37 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräisellä tasolla. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 156). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 74 %, kokonaistypen 11 %, kokonaisfosforin 24 % sekä kemiallisen hapenkulutuksen -18 %. Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja fosfori 5 % ja typpi 2 %. Puhdistustehot olivat keskimääräistä heikommat eivätkä

181 lupavaatteet täyttyneet, paitsi kiintoaineella jonka puhdistusteho oli keskimääräistä parempi (Taulukko 156). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kiintoaineen ja typen kuormitukset olivat ominaiskuormitussoita suurempia (Taulukko 158). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus olivat samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa. Kesällä virtaamat olivat pienet, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset (Kuva 13 ja Kuva 14). Suurimmat kuormitukset sijoittuivat keväälle ja syksyyn Alue K (n=3) Vehkaneva, pvk2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva pvm Vehkanevan pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen K ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

182 18 Taulukko 156 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 kahden yläpuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet (yp) sekä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 5,1 38 8, ,3 52, ,2 5,5 43 8,8 79 9, , ,5 4, 16 # ,3 6, ,3 5, ,3 5,7 23 7,2 69 4, ,9 2, ,1 5,5 13 9, , ,3 3, ,3 6, ,8 5, ,1 5,7 68 6, , ,4 32,4 18 # ,2 5, ,6 21, ,1 5, ,6 5 1, ,4 4, ,7 5,6 14 3, ,1 69, ,3 5,5 3,6 4, <3, 1, ,4 7, ,6 5,4 4,8 <2, ,2 42, ,7 5,3 6,4 2, <3, 2, ,5 33, ,1 5,3 3 6,8 77 9, ,2 9, ,1 5,4 22 8, 63 8, ,1 4 2, ,9 17, ,4 5,7 19 4, 79 < ,7 9, ,4 5,8 22 9, ,3 3,8 8 # ,3 5,7 9,2 4, , ,6 4 2, , 4, ,4 5,7 26 4,4 83 9, ,2 2, ,6 6,1 38 4, , 2, ,3 5, ,4 11, ,3 6, , ,7 8, ,3 5,9 2 8,4 57 7, ,2 3, ,4 6, ,4 13, ,1 5,7 17 7,6 55 8, ,6 9, , 5,6 18 5, ,1 4 3, ,8 9,6 1 # ,3 6, ,4 1, ,3 6, 8,8 7, ,9, ,3 6, 11 6, ,2 1, ,4 6, ,4 8 5, ,, ,6 6,2 12 6, ,2 1, ,5 6, ,2 1, ,1 5, , ,1 41, ,3 5,7 13 2, ,8 6 1, ,5 12, ,2 6,4 4,6 2, ,9 8, ,8 5,8 9,4 3, ,3 12, ,5 5,8 16 6, ,7 11,3 6 n= 37 Keskiarvo: 6, 5,7 31 8,2 74 ** ** ** 15 9,1 5,1 2, ** 16,7 14,9 365 Mediaani: 6,3 5,7 2 7, ,3 4,6 2, ,7 6,8 Minimi: 5,3 5,1 3,6 <2, , ,7 3,,8, ,7,6 Maksimi: 6,8 6, , ,9 92,3 214 (n=24) 5,9 5, ** ** ** ,3 4, ** 13,2 12, (n=24) 6,1 5, ** ** ** ,9 4, ** 11,7 1, (n=11) 6, 5,2 17 8,9 41 ** ** ** ,7 5, ** 26,7 24,2 14 Talvi 5 kpl 6,2 5,7 3 11, ,6 2, ,5 4, 19 Kevät 1 kpl 5,8 5,5 37 6, ,6 1, ,7 34,4 79 Kesä 17 kpl 6,3 5,8 33 9, ,3 5, ,8 7,8 124 Syksy 5 kpl 5,9 5,6 16 4, ,8 1, ,7 24,6 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Vedet johdetaan pintavalutuskentälle kahden yläpuolisen pisteen kautta. Taulukossa esitetty yläpuolinen vedenlaatu on kahden yläpuolisen pisteen keskiarvo.

183 181 Taulukko 157 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 kahden yläpuolisen pisteen pitoisuudet hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kok.fosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 Yp1 yp 2 mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,5 5, ,3 6, ,9 6, ,4 6,2 8, , ,4 6,2 6,8 39 4, ,1 6,1 5, ,9 5, ,3 6,3 6,7 52 9, ,2 6, ,6 5, ,2 6,1 5, ,3 6, ,6 6,3 3, ,9 5,5 2 7, ,5 5,1 4, 3, <3, 4,3,94, ,1 5, 4,4 5, ,1 5,2 8, 4, ,6 4,3 3,8, ,4 5,8 9,6 5 9, ,4 5,8 8, 35 8, ,9 5,6 3, ,6 6,2 5,2 33 7, ,6 6,2 9, ,6 6, 9,6 8, <3, 5,5 3, ,6 6,2 6,4 46 9, ,7 6, ,5 6,1 7, ,5 6,1 4, ,1 8, ,6 6, 8, 31 7, , ,6 6, ,3 6, 6, 28 8, ,1 5,9 6, <3, 45 4,5 4, ,1 6,6 11 8, ,3 6,3 13 4, ,4 6,2 4, ,5 6, <3, 7,3 7,9 7, ,7 6, ,6 6, ,3 5,9 6, ,3 6,2 9, ,5 7,1 4, ,8 6,5 6, 3, ,6 7, 6, ,6 6, , Keskiarvo 6,2 5,8 9,

184 182 Kuva 13 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

185 Taulukko 158 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 2 13, ,8 7,3 5, Fosfori,44,18,51,25,4,16,7 14 5,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot COD Mn Vehkaneva, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,15,89,67,41,33,75, Kuva 14 Vehkanevan pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 159 Vehkanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Matkusjoen a kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , ,1 815 Pintavalutuskenttä , ,8 79 Vehkaneva yhteensä , , Kivijärvi Isoneva (Kivijärvi) Isoneva sijaitsee Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä noin 12 km Kivijärven kirkonkylästä luoteeseen. Isonevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Isonevan turvetuotantoon (päätös nro 62/5/1, dnro ISY-24-Y-195). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 6/317/2). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään (Dnro38/1/7) ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Isonevan ympäristölupa on päättynyt, uusi ympäristölupahakemus on vireillä.

186 184 Taulukko 16 Isonevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha Kos 1 yp 77,7 Täydentävä Kos 1 ap Kosteikko Leukunjoen va Kivijärvi 81, 36, 25,8 Täydentävä Yhteensä 36, 25,8 Vedenlaatu ja puhdistusteho Isonevan kosteikon 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin seitsemän näytettä vuonna 215. Kiintoainetta ja kokonaistyppeä lukuun ottamatta alapuolisen pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat keskimäärästä pienemmät (Taulukko 161). Korkea keskimääräinen kiintoainepitoisuus johtuu näytteenottokerrasta jolloin kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri. Kuormitus Isonevan kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 2-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääristä korkeampi kiintoainekuormitus selittyy syksyn korkeilla kiintoainepitoisuuksilla, jolloin myös virtaamat olivat korkeita. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli samansuuruinen ja kokonaisfosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset pienempiä, ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 162). Taulukko 161 Isonevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % ,8 5, ,6 5,6 2,8 4, ,4 6, ,6 6,9 9,6 4, ,5 6,8 12 6, ,4 6,7 8,8 2, ,2 6,3 8, 4, n= 7 Keskiarvo: 6, 6,1 15,3 15, 2 ** ** ** ** Mediaani: 6,4 6,5 9,6 4, Minimi: 5,6 5,6 2,8 2, Maksimi: 6,6 6,9 55, 72, (n=6) 6,4 6, ** ** ** ** 213 (n=2) 6, (n=2) 6, (n=3) 6, CODMn Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Huom! Vuosina tarkkailu laskeutusaltaan alapuolelta.

187 Taulukko 162 Isonevan kosteikon alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista johtuen fosforin brutto-ominaiskuormitus oli valmisteluvaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi (Taulukko 166). Myös kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitus- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 51,3 47, Typpi 14 9, ,89 5,3 3, Fosfori,3,11,51,25,2,11,41 6,8 2,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 163 Isonevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Leukunjoen va , ,5-562 Yhteensä , , Veteläneva (Kivijärvi) Vetelänevan turvetuotantoalue sijaitsee Kivijärven kunnan keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Vetelänevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-28-Y-18). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 1/633/3). Taulukko 164 Vetelänevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Valmistelussa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 48,4 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Viivajoen va Kivijärvi 5,9 43, ympärivuotinen Yhteensä 43, Vedenlaatu ja puhdistusteho Vetelänevan pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin kaikkiaan 29 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat kokonaisfosforin osalta suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus ja typpipitoisuus olivat pienemmät ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuus samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa (Taulukko 165). Fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeat heinäkuun lopun sekä elokuun alun alivirtaamakausina. Tuolloin myös typpipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimääräistä suuremmat (Taulukko 165 ja Kuva 15). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 76 % ja kokonaistypen 7 %. Kokonaisfosforin pitoisuus ja COD Mn -arvo hieman kasvoivat pintavalutuskentän aikana, mistä johtuen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 165). Kuormitus Vetelänevan kuormitukset on laskettu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä läheisen suon Vehkaneva PVK1 valumia.

188 soilla keskimäärin. Kiintoaineen ja typen keskimääräiset kuormitukset olivat sen sijaan ominaiskuormitussoita pienempiä. Kesän korkea fosforipitoisuus näkyy myös keskimääräistä korkeampana kuormituksena (Kuva 15). Fosforikuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä korkeammalla tasolla. Muiden vedenlaatumuuttujien kuormitus oli syksyllä keskimääräistä korkeampi (Kuva 16). 186

189 187 Taulukko 165 Vetelänevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty läheisen Vehkanevan pintavalutuskentän 1 valumia.

190 188 vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää , 6,2 33 7, , ,1 51, ,2 5,8 7,6 2, ,3 1, ,2 8,2 16 # ,3 6,1 7,3 3, ,6 3, ,4 1, ,2 6,3 6, 3, , ,9 5, ,2 6,1 9,6 2, ,9 1, ,1 4, ,2 6,1 42 3,5 92 1, < , ,9 3, ,2 6,3 42 <2, ,5 2, ,3 4,5 14 # ,3 6,3 12 <2, ,8 1, ,3 1, ,5 6,4 16 <2, ,6 1, ,8 5, ,3 6,2 9,2 <2, ,8 1, ,2 24, ,3 6,2 12 <2, ,5 1, ,3 16, ,3 6,1 19 <2, ,1, ,2 29, ,4 6,1 8,4 <2, , 1, ,4 73, ,3 6,1 4,8 5, ,46, ,1 68, ,3 6, 8,8 2, ,9 1, ,3 59, ,3 6,1 2 2, ,6 1, ,8 19, ,6 6,1 <2, 8, <5, ,5 1, ,6 9, 6 # ,7 5,6 1 4, , ,1 1, ,6 14, ,2 6,3 14 2, ,9 1, ,2 4, ,5 7,2 2, ,1 1,3 6, , 17, ,8 6,5 25 6, ,2 3, ,1 19, ,1 6,1 13 8, ,8 8, ,7 17, ,9 6,4 65 4, ,1 3, ,7 13, , 6,6 22 7, , , 2, ,1 6,5 18 5, , ,9 86 9,1 7, ,7 1, ,3 6,6 18 2, , , ,1 17,8 16 # ,5 6,3 21 2, ,3 1, ,4 1, ,7 6,4 1 <2, ,9 1, ,9 3, ,2 6,5 8,4 <2, ,6 1, ,5 6,8 11 n= 29 Keskiarvo: 6,3 6,2 17 3,9 76 ** ** ** ,5 2, ** 8,1 15,8 365 Mediaani: 6,4 6,2 12, 2, ,9 1, , 7,8 Minimi: 5,3 5,6 2, 2, ,1,5, ,5,9 Maksimi: 7,3 7, , ,5 8, ,6 77,7 214 (n=23) 6,3 6, 25 8,2 67 ** ** ** , 3, ** 213 (n=11) 6,4 4,5 21 2,7 86 ** ** ** ** Talvi 8 kpl 6,2 6,1 18 2, ,7 2, ,5 6,9 19 Kevät 9 kpl 6, 6, 1 3, , 1, ,1 31,6 79 Kesä 8 kpl 6,9 6,5 22 6, ,9 4, ,9 11,5 122 Syksy 4 kpl 6,4 6,4 18 3, ,5 1, ,6 2,8 55 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

191 189 Kuva 15 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

192 Taulukko 166 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden (n=2) keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 17 9, ,71 6, 3, Fosfori 1,64 1,37,48,25,7,6, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Veteläneva, pvk 1 om.kuorm.suot ,2 Kokonaistyppi Veteläneva, pvk 1 om.kuorm.suot , , 2, 1,,,54,35 Kokonaisfosfori Veteläneva, pvk 1 om.kuorm.suot 215 1,8,68 2,55,37 1,6, COD Mn Veteläneva, pvk 1 om.kuorm.suot Kuva 16 Vetelänevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden (n=2) keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 167 Vetelänevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Viivajoen va , , Yhteensä , , Kyyjärvi Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Peuralinnanneva sijaitsee Kyyjärven kunnan Peuralinnan kylässä. Matkaa Kyyjärven keskustaan on 6 km. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Peuralinnannevan turvetuotantoon (päätös nro 3/8/1, dnro ISY-26-Y-258). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 8/585/3). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön lisäksi ympärivuotisella pintavalutuskentällä (Taulukko 168).

193 Taulukko 168 Peuralinnanevan tuotantoalueen tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 16,6 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Napolanjoen va Kyyjärvi 168,2 143,5 ympärivuotinen Yhteensä 143,5 Virtaamat Pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia hydrologisena vuonna 215. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 16,1 l/s ja valuma 9,6 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä. Suuria valumia mitattiin myös marraskuun alussa sekä heinäja lokakuun lopulla (Kuva 18). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen fosforipitoisuus (21 µg/l) oli huomattavasti vertailuarvoa pienempi ollen samaa tasoa luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden fosforipitoisuuteen nähden (2 µg/l). Muiden vedenlaatua kuvaavien muuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa vertailuarvoihin nähden. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 92 %, kokonaistypen 39 % ja kokonaisfosforin 76 %. Kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) pintavalutuskenttä ei vähentänyt (Taulukko 93). Keskimääräiset puhdistustehot olivat parantuneet edellisvuodesta. Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa vertailuarvoon nähden. Muiden muuttujien kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 17). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun kuormitusjaksolla (Kuva 17), sekä keväällä (Kuva 19). Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat myös heinäkuun ja syyskuun suurten virtaamien aikana (Kuva 17). 191

194 192 Taulukko 169 Peuralinnannevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4, , , ,9 41, ,8 4,6 8 1, <2 6,5, ,2 1,3 15 # , 4,6 54 < ,9, ,1 4, , 4,7 59 4, ,3 1, ,5, ,8 4,6 7, <2 6,5, ,8 1, ,2 4,5 52 <2, ,2 6, ,8 6,3 15 6,4 96 6, ,9 3,9, ,2 25,7 17 # ,1 4,7 17 <2, ,1 17, ,9 4,8 73 <2, ,7 <3, 1,8, ,7 44, ,4 4, , 94, ,4 5, ,9 <3, 2,2 1, ,4 46, ,7 4,7 4 <2, 95 8, ,5 16, ,7 4,7 52 <2, ,9 <3, 3,6, ,5 7, ,7 4,5 33 <2, , ,3 1, ,3 4,9 29 <2, ,2 <3, 3,8, ,9 1, ,6 4,6 16 <2, ,8, ,6 4,6 15 3, ,3,2 15 # ,6 4,6 6,8 <2, < <3, 6,1 1, ,2, ,3 4,6 6,4 2, ,5 16, ,7 4,6 14 <2, ,5 2, ,2 4,4 13 2, < <3, <3, 9, 2, ,2, ,3 4,5 14 <2, ,1, , 6,3 14 2, ,5, ,2 4,5 25 <2, < , <3, 2,3 1, ,8 19, , 4,6 27 <2, ,, ,4 4,5 4,4 <2, ,9,5 1 # n= 26 Keskiarvo: 5,7 4,7 58 4,4 92 ** ** ** 12 2,9 4,5 1, ** 16,1 9,6 365 Mediaani: 6, 4,6 31 2, ,1 <3 3,9 1, ,6 1, Minimi: 4,8 4,4 4,4 < < ,4 41 3, <2 1,3, ,6, Maksimi: 6,6 6, , ,9 9, 2, ,3 119,7 214 (n=23) 5,9 4,8 24 4,5 81 ** ** ** 17 3, 6,1 1, ** 213 (n=4) 6,3 4,8 2 2, 9 ** ** ** 32 5, 7,8 1, ** 212 (n=2) 6, 5, 29 2,4 91 ** ** ** 15 5, 5,3 1, ** 211 (n=24) 5,9 4,7 23 2,5 9 ** ** ** 21 2,1 5,2 1, ** Talvi 5 kpl 5,9 4,6 5,4 5, , 6,3 1, ,2 2,5 19 Kevät 9 kpl 5,5 4,8 118,2 5, ,2 3,1, ,7 26,6 79 Kesä 9 kpl 5,9 4,6 13,8 2, , 3, 5,8 1, ,4 3,2 126 Syksy 3 kpl 5,6 4,6 21,1 6, ,3 1, ,6 14, 51 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

195 193 Kuva 17 Peuralinnannevan pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

196 Alue I (n=2) Peuralinnanneva, pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva 18 Peuralinnannevan pintavalutuskentän 1 (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Taulukko 17 Peuralinnannevan pintavalutuskentän 1 (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,6 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 26,5 23, Typpi 12 7, ,7 4,2 2, Fosfori,23,6,51,25,3,8,23 12, 3,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Peuralinnanneva, pvk1 om.kuorm.suot , Kokonaistyppi Peuralinnanneva, pvk1 om.kuorm.suot ,5 7,1 2,8 1,,5, Kokonaisfosfori Peuralinnanneva, pvk1 om.kuorm.suot 215,89,57,55,61,39,33,4, COD Mn Peuralinnanneva, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 19 Peuralinnannevan pintavalutuskentän 1 (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 171 Peuralinnannevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Napolanjoen va , ,4-338 Yhteensä , ,4-338

197 Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini) Savonnevan tuotantoalue sijaitsee osittain Kyyjärven, Soinin, Karstulan ja Alajärven kuntien alueella. Savonnevan tuotantoalueen (lo3) valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 198. Vuonna 215 Savonnevalla oli tuotantoa ajalla yhteensä 66 päivää. Savonnevan turvetuotantoalue koostuu Savonnevasta sekä Soinissa sijaitsevista Heiniahonnevasta, Lypsinevasta ja Koirasuosta. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvat (päätökset 153/27/4, 155/27/4, 156/27/4, 157/27/4). Savonnevan ja Koirasuon luvista valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/45/3). Koirasuon osalta asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksen (84/1/9) valituksesta. Lisäksi Savonnevan lohkoja 1-4 (+ lisäalueet) koskee annettu erillinen tarkistamispäätös (LSSAVI/231/4.8/211). Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon kuormitukset on esitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen raportissa. Taulukko 172 Savonnevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupiste Vesistöalue tarkkailupisteen Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha ha ha PVK1 YP (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va Ympärivuotinen PVK1 (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va 113, 16,3,2 Ympärivuotinen PVK2 YP (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va Ympärivuotinen PVK2 (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va 3,5 24,9 Ympärivuotinen KK15 YP (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va Ei tarkkailua KK15 (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va 69,8 26, 2,8 Ei tarkkailua PVK4 YP (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va Täydentävä PVK4 (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va 119,1 82,2 1,4 7,7 Täydentävä KOS13 YP (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va Ympärivuotinen KOS13 (Savonneva L5-14 ) Mustapuron va 114,6 76,2 14,2 Ympärivuotinen KOS1 YP (Lypsinneva ja Savonneva L5-14) Savonjoen yläosan va Ympärivuotinen KOS1 (Lypsinneva ja Savonneva L5-14) Savonjoen yläosan va 337,9 87,1 33,9 45,4 Ympärivuotinen Savonneva KK14 YP (Savonneva L5-14 ) Savonjoen yläosan va Ei tarkkailua Savonneva KK14 (Savonneva L5-14 ) Savonjoen yläosan va 25,5 11,5 1,9 Ei tarkkailua PVK11 YP (Heiniahonneva) Savonjoen yläosan va Täydentävä PVK11 (Heiniahonneva) Savonjoen yläosan va 37,7 6,7 22,7 Täydentävä PVK6 YP (Koirasuo) Mustapuron va Täydentävä PVK6 (Koirasuo) Mustapuron va 11,6 95,1 1,7 Täydentävä PVK5YP (Koirasuo) Mustapuron va Ympärivuotinen PVK5 (Koirasuo) Mustapuron va 12,3 14,8,6,4 Ympärivuotinen PVK7YP (Koirasuo) Toraspuron va Täydentävä PVK7 (Koirasuo) Toraspuron va 5,5 46, Täydentävä LA17 (Savonneva L1-4 ) Napolanjoen va 25,7 7,5,8 Ei tarkkailua LA174 (Savonneva L1-4 ) Napolanjoen va 31,3 9,6 2,8 Ei tarkkailua LA2 (Savonneva L1-4 ) Napolanjoen va 45,4 19,1 4, Ei tarkkailua LA3 (Savonneva L1-4 ) Napolanjoen va 61,2 27,8 4,4 Ei tarkkailua Savonneva yhteensä 666,8 122,6 86,3 Savonneva PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ja COD Mn -arvot olivat samaa tasoa kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 173). Kiintoainepitoisuudet olivat talvella ja keväällä varsin pieniä, mutta kohosivat kesällä ja syksyllä, samoin kuin COD Mn -arvot. Kokonaisfosforipitoisuudet jäivät useilla näytekerroilla alle luonnontilaisen suon taustaarvon (2 µg/l) ja vuosikeskiarvona pienemmäksi kuin ominaiskuormitussoiden keskipitoisuus. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden tasoa

198 korkeampi. Edellisvuosiin verrattuna vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 66 %, kokonaistypen 33 % ja kokonaisfosforin 46 %. Keskimääräinen COD Mn -arvo ei juuri muuttunut pintavalutuskentän aikana (Taulukko 173). 196

199 197 Taulukko 173 Savonnevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km2). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5, , ,1 45,2 12 # ,8 5,4 4,7 3, ,5 1, ,9 12,3 2 # , 5,6 6, 5, ,6 9, ,1 5,7 4,5 3, ,8 6, ,9 5,7 4,8 2, ,3 1, , 1, ,2 3, ,9 3, , ,2 25, ,9 5,6 13 < ,1 24, , 5,8 6,6 2, ,2, , 38, ,7 5,8 5,6 2, ,9 59,2 8 # ,3 5,6 7,6 < ,38, ,5 48, ,6 5,3 22 4, ,4 34, ,7 5,3 3,5 < ,3, ,4 13, ,1 5,4 11 < ,6 4, , 5,5 1 < ,4 1, ,2 17, ,5 5,6 67 2, ,8 3,4 21 # ,9 5,8 28 4, ,5 3, ,8 6, ,7 4, , 3, ,7 6,2 8, 5, ,5 9, ,7 6,1 8,8 5, ,1 28, ,5 5, ,1 4, ,6 1, ,8 5,9 8,4 6, , 2, ,7 6,2 1 4, ,7 3, ,9 5, ,9 1, ,9 3,9 9 # ,5 5,8 6,4 3, ,1 3,7 25 # ,8 6,1 8,4 2, ,3 2,9 11 n= 24 Keskiarvo: 5,8 5,6 17 5,4 66 ** 2 #### ** ** ,7 2, ** 15,1 13,3 365 Mediaani: 6,1 5,7 8,6 3, #NUM! ,4 1, Minimi: 4,9 5,3 3,2 2, -7 12, ,38, Maksimi: 6,9 6, , (n=23) 6,2 6, 78 8,6 88 ** ** ** ,4 3, ** 213 (n=21) 5,9 6, , (n=24) 6, 6, , (n=23) 5,8 6, ,5 57 Talvi 4 kpl 5,9 5,6 5, 3, Kevät 8 kpl 5,8 5,5 15 2, Kesä 9 kpl 5,8 5,8 21 8, Syksy 3 kpl 5,7 5,7 31 5, Tuotannossa / Levossa (n 5,9 5,5 16 5, Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei näytteitä: Ei omavalvontanäytteitä ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut.

200 198 Kuva 11 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 215.

201 199 Virtaamat Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattiin virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Pisteellä oli kuitenkin runsaasti ongelmia padotuksesta johtuen ja tämän vuoksi korvaavana datana on jaksoilla ja käytetty Savonneva pintavalutuskentän 7 valumia sekä jaksolla Savonneva pintavalutuskentän 5 valumia. Keskivaluma oli 13,3 l/s km 2 ja keskivirtaama 15,1 l/s. Valumat olivat korkeimmillaan kevättulvan aikaan huhtikuussa. Virtaamapiikkejä mitattiin myös marras-, maalis-, elo- ja syyskuussa (Kuva 111). Kuva 111 Savonnevan pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 (jaksoilla ja Savonneva PVK7 valumat, jaksolla Savonneva PVK5 valumat). Vertailuarvoina läheisen alueen I ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella (jaksoilla ja Savonneva PVK7 valumat, jaksolla Savonneva PVK5 valumat). Pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset olivat kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta samantasoiset ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 174). Fosforin ja kiintoaineen kuormitus jäi ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmäksi. Kaikkien muuttujien osalta kuormitus oli suurinta syksyllä (Kuva 112). Syksyn kuormituksia nostaa marraskuun kuormitusjakso, jolloin valumat olivat suuret ja pitoisuudet samaan aikaan koholla. Kevään pieniä kuormituksia selittävät ajankohdan keskimääräistä pienemmät pitoisuudet. Taulukko 174 Savonnevan pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,5 4, Fosfori,34,13,51,25,36,12, ,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

202 2 Kuva 112 Savonnevan pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Savonneva PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentältä 2 lähtevä vesi oli hapanta (ka. ph 4,6). Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden perusteella vedessä oli varsin vähän kiintoainetta ja fosforia. Kiintoainepitoisuudet jäivät useilla näytekerroilla alle määritysrajan ja fosforipitoisuudet alle luonnontilaisen suon taustapitoisuutena käytetyn arvon (2 µg/l). Kokonaistyppipitoisuudet olivat syksyllä ja talvella korkeita, jolloin vuosikeskiarvo oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa korkeampi. COD Mn -arvot olivat keväällä pieniä, mutta muiden vuodenaikojen selvästi korkeammat arvot nostivat vuoden keskitasoa (Taulukko 176). Helmi-maaliskuussa ja elo-syyskuussa jäi useilla näytekerroilla alapuolinen näyte saamatta, koska kentältä ei näytteenoton aikaan virrannut vettä. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 68 %, kokonaistypen 54 %, kokonaisfosforin 68 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 54 %. Ravinteiden osalta puhdistustehot olivat huomattavasti paremmat kuin pintavalutuskentällisillä ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 176). Myös kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli hyvä. Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 2 alapuolella ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien (osa vuodesta korvattu PVK5 ja PVK7 valumilla) perusteella. Pienistä pitoisuuksista johtuen pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja fosforin osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Fosforin osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Typen kuormitus ja kemiallinen hapenkulutus olivat hieman suurempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 175).

203 21 Taulukko 175 Savonnevan pintavalutuskentän 2 kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , , Typpi ,9 4, Fosfori,2 -,42,51,25,5,73 -,15 1,8 -,38 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

204 22 Taulukko 176 Savonnevan pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4,5 12 2, ,6 51, ,6 4,8 3, < , 3,4 1, ,3 13, ,9 5, 11 1, ,2 1, ,9 5,2 3,9 1, ,4 7, ,7 4,5 7,4 1, <2 4,3 1, ,6 2, ,8 7, ,2 3, ,9 8, , 3 8,9 29, , 6, ,6 28, ,9 6, , ,1 43, ,5 4,6 2, 6, , ,4 66, ,5 4,7 2, < <5 <3,68, ,6 54, , 4,8 2,4 2, ,7 38, ,7 4,6 2, < <3,44, ,7 15, ,7 4,6 5,2 2, ,4 4, ,1 4,5 8,4 < <3 4,3, ,9 19, ,7 4,6 9,2 < ,2 3, ,7 4,7 25 4, ,1 3, ,6 4,5 1 2, , ,7 <3 6,2 1, ,2 4, ,7 4,6 5,2 < ,2 1, ,5 4,8 1 < ,8 32, ,2 4,4 1 2, ,9 4,8 7,4 2, ,5 1, ,6 2, ,9 3, ,9 8, ,1 3, ,3 4,5 1 6, ,7 3,1 1, ,6 34, ,3 4,8 11 < ,3 4, ,8 5,1 11 < , 3,3 11 n= 2 Keskiarvo: 5,6 4,6 7,7 2,6 68 ** 24 #### ** ** ,6 1, ** 365 Mediaani: 5,9 4,6 7,8 2, #NUM! ,7 1, Minimi: 4,7 4,4 2, 1, , , , ,44, Maksimi: 6,9 5,2 25 6, ,4 2, (n=12) 5,9 4,9 8,8 7, 2 ** ** , 5, ** 9 4 6,1 3, ** Talvi 4 kpl 5,8 4,8 6,3 1, ,9 1, Kevät 6 kpl 5,3 4,6 5, 2, ,3, Kesä 7 kpl 6,1 4,6 1 3, ,5 1, Syksy 3 kpl 5,4 4,7 11 2, Tuotannossa / Levossa (n=5 5,9 5,5 16 5, Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei näytteitä: Ei omavalvontanäytteitä , , , , ja Ei ap näytteitä, joska virtausta ei ollut.

205 Savonneva PVK4 Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 7 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 177). Edellisvuoteen verrattuna vedenlaatu oli samaa tasoa. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 23 % ja kokonaisfosforin 44 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 177). Taulukko 177 Savonnevan pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % ,5 6,2 5,3 1, ,1 6,5 2,4 < ,5 6,4 6,8 2, ,1 6,5 3,2 4, ,2 6,5 7,2 2, ,9 6,2 2,8 7, , 6,3 38 3,2 92 8, n= 7 Keskiarvo: 6,6 6,4 9,4 3,3 64 ** 8, #### ** ** ** Mediaani: 6,9 6,4 5,3 2,4 65 8, #NUM! Minimi: 6,1 6,2 2,4 1, ,, Maksimi: 7,2 6,5 38 7,6 92 8, (n=9) 6,5 6,3 15 4,9 64 ** 7, ** ** ** Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei omavalvontanäytteitä. ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn hehk. häviö 23 Kuormitus Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus on arvioitu alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskivalumien (osa vuodesta korvattu PVK5 ja PVK7 valumilla) perusteella. Pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät alapuolisen pisteen alhaisilla pitoisuuksilla (Taulukko 178). Taulukko 178 Savonnevan pintavalutuskentän 4 kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 11 6, Typpi 12 5, ,1 4,3 2, Fosfori,19 -,41,51,25,17,69 -,15 6,3-1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

206 Savonneva KOS 13 Vedenlaatu ja puhdistusteho Savonnevan kosteikon 13 alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin mittakaivo keväällä 215. Kaivuutöiden vaikutus vedenlaatuun näkyy selvästi maalis-huhtikuussa otettujen näytteiden kohonneina kiintoainepitoisuuksina. Koko vuoden keskimääräinen kiintoainepitoisuus olikin lähes nelinkertainen tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna. Myös fosforipitoisuudet kasvoivat kaivuiden johdosta, mutta lyhytaikaisemmin. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn - arvot pysyivät melko pieninä koko vuoden ajan ja vuosikeskiarvo oli lähellä luonnontilaisen suon taustapitoisuutena käytettyä arvoa (32 mg O 2 /l). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 18). Otettujen näytteiden perusteella kosteikon 13 keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 5 %, kokonaisfosforin 9 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 2 %. Pitoisuudet olivat pieniä jo kosteikon yläpuolisella pisteellä, mikä selittää heikkoja puhdistustehoja. Kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kosteikon ala- kuin yläpuolella, minkä suurelta osin selittyy kevään kaivuutöillä ja niiden aiheuttamilla lähtevän veden korkeilla pitoisuuksilla. Virtaamat Savonnevan kosteikon 13 alapuolisella tarkkailupisteellä aloitettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus kesällä mittapadon asennuksen jälkeen. Padotusten vuoksi mittausdataa ei kuitenkaan voitu käyttää kuormituslaskennassa koko mittausjakson ajalta. Suurelta osin vuoden aikana on siis käytetty korvaavia valumia: jaksolla Savonnevan pintavalutuskentän 7 valumia sekä jaksoilla , ja Savonnevan kosteikon 1 valumia (Kuva 113). Keskivaluma oli 17,2 l/s km 2 ja keskivirtaama 19,8 l/s. 24 Kuva 113 Savonnevan kosteikon 13 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 (jaksolla Savonnevan PVK 7 valumat sekä jaksoilla , ja Savonnevan KOS1 valumat). Vertailuarvoina läheisen alueen I ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Kosteikon 13 kuormitukset on laskettu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä jatkuvatoimisesti mitattuja valumia (jaksolla Savonnevan PVK 7 valumat sekä jaksoilla , ja Savonnevan KOS1 valumat). Kosteikon 13 brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta 5,8 kertaa suurempi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 179), mikä johtuu mittakaivon asennustöiden aiheuttamista korkeista kiintoainepitoisuuksista kos-

207 teikolta lähtevässä vedessä. Muiden muuttujien osalta brutto-ominaiskuormitukset olivat lähellä ominaiskuormitussoiden keskitasoa. Vuodenajoittain tarkasteltuna kaikkien vedenlaatumuuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin valumat olivat suuret (Kuva 114). Taulukko 179 Savonnevan kosteikon 13 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,9 4, Fosfori,67,38,51,25,61,25, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kuva 114 Savonnevan kosteikon 13 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

208 26 Taulukko 18 Savonnevan kosteikolle 13 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 6,8 16 8, , 16, ,4 6,1 4,6 4, ,7 2, ,6 8, ,6 6,5 4,1 4, ,2 11, ,6 6,6 6, 6, ,2 8, ,3 6,3 4,4 3, ,5 2, ,3 5, ,6 6,6 3,7 4, ,7 1, ,1 6,3 5, 4, , 1, ,8 27, ,5 6,5 5, ,7 19, ,4 6,4 7, ,7 1, ,3 3, , 6, ,6 78, ,9 5, , <3 <3,86, ,1 73, ,5 5,9 7, ,2 36, ,2 6,2 6, 7, <3 1,8 1, ,9 27, ,4 6,3 8, ,5 12, ,7 6,6 6,8 5, <3 3,5 1, ,4 32, ,9 7, 9,6 3, ,2 12, ,9 7,1 11 6, ,4 2, ,9 7,4 9,2 2, , <3 3 4,8 2, ,1 17, , 7,4 6,4 2, ,9 1, ,7 7,3 6, < , 35, ,5 6,1 8,8 7, ,5 2, ,8 3, ,7 6,4 4,8 < ,7 2, ,9 7, 5,6 4, ,1 2, ,1 6, ,6 1, ,1 44, ,2 6,7 4,4 4, ,1 1, ,9 7,1 2,4 2, ,6 19,7 11 n= 26 Keskiarvo: 6, 6,3 7, ** #### ** ** ,9 1, ** 19,8 17,2 365 Mediaani: 6,5 6,5 6,2 5, #NUM! ,1 1, Minimi: 4,9 5,3 2,4 2, -2539, 5, , ,86, Maksimi: 7, 7, ,5 2, (n=3) 6,6 6,8 11 8,3 27 ** 27 6, ** ** ,1 3, ** 213 (n=24) 6,1 6, ** 22 2, ** ** ,2 3, ** 212 (n=25) 6,5 6,5 9,1 7,5 19 ** ** ** ,6 3, ** 211 (n=6) 6,2 6,3 5,3 4,8 9 ** ** ** ,4 2, ** Talvi 4 kpl 6,5 6,3 4,8 4, ,6 2, Kevät 1 kpl 5,7 6, 6, ,8 1, Kesä 9 kpl 6,6 6,6 8,2 5, ,3 2, Syksy 3 kpl 6,1 6,8 7,6 5, Tuotannossa / Levossa (n 5,9 5,5 16 5, Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei omavalvontanäytteitä.

209 27 Kuva 115 Savonnevan kosteikon 13 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 215.

210 Savonnevan vuosikuormitus Edellä mainittujen rakenteiden lisäksi Savonnevan tuotantoalueen vesiä käsitellään neljällä laskeutusaltaalla sekä kosteikolla 1, joka on yhteinen Lypsinnevan kanssa. Kosteikon 1 vedenlaatutulokset ja kuormitus on käsitelty Lypsinnevaa koskevassa kappaleessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen raportissa, mutta Savonnevan osuus kuormituksesta on laskettu mukaan Savonnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitukseen (Taulukko 181). Perustason rakenteilta lähtevä kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän 1 valumien ja yläpuolisen tarkkailupisteen vedenlaadun perusteella ja laskettu mukaan kokonaiskuormitukseen. Taulukko 181 Savonnevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Savonneva kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Mustapuron va Savonjoen yläosan va , Napolanjoen va ,8 135 Yhteensä , , Multia Hirvisuo (Multia) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 94/8/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hirvisuolla. Luvasta valitettiin hallintooikeuteen (päätös nro 9/271/3) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset annetulla päätöksellä (Dnro. 1944, 1961 ja 1968/1/9). Taulukko 182 Hirvisuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 47,7 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Soutujoen a Multia 5,5 43, ympärivuotinen Yhteensä 43, Vedenlaatu ja puhdistusteho Hirvisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät, kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215 (Taulukko 183). Vain kokonaisfosforin pitoisuudet olivat samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa. Vuodenajoittain verrattaessa kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Huhtikuun alussa mitattiin yksittäinen korkea kiintoainepitoisuus (12mg/l). Kyseisellä näytteenottokerralla muiden vedenlaatumuuttujien pitoisuudet eivät olleet keskimääräistä suuremmat. Elokuun alkupuolella mitatussa näytteessä pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat (Taulukko 183 ja Kuva 117). Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet laskivat hieman (Taulukko 183). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 38 %, kokonaistypen 3 % ja kokonaisfosforin 13 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo hieman kohosi pintavalutuskentän aikana (Taulukko 183).

211 Hirvisuon pintavalutuskentällä on lupavaade jonka mukaan sulan maan aikainen puhdistusteho tulisi olla 5 % kiintoaineen osalta, 2 % kokonaistypen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Muuna aikana tavoitearvoina on 5 % kiintoaineen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Sulan maan aikainen puhdistustehovaade toteutui kokonaistypen osalta. Muuna aikana puhdistustavoite toteutui kiintoaineen osalta. Virtaamat ja valunta Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 8,8 l/s ja valuma 17,4 l/s km 2. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuussa. Talven valuma oli hieman suurempaa kuin alueen H1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kesällä valuma oli pientä ja kesällä ei ollut suuria valumapiikkejä (Kuva 116). Hirvisuon jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215. Kuormitus Hirvisuon kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Hirvisuon kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen ja fosforin kuormitukset olivat vastaavasti keskimääräistä hieman suuremmat (Taulukko 184). Kiintoaineen ja kokonaisfosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan huhtikuun (8.4.) kuormitusjaksolla, jolloin kiintoaineen pitoisuus oli keskimääräistä suurempi (Kuva 117). Huhtikuussa valumat olivat korkeita. Yleisesti ottaen typpipitoisuudet olivat korkeimmillaan syksyllä 214. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä. Myös talven kuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Kuva 118). Edelliseen vuoteen verrattaessa kuormitukset olivat hieman pienemmät (Kuva 119). l/s km Alue H1 (n = 16) Hirvisuo, pvk1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Kuva 116 Hirvisuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat pvm

212 21 Taulukko 183 Hirvisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 6, 8, 4, ,4 44, ,3 6, 2,4 1, ,3, ,9 21,5 14 # ,3 6,2 3,9 1, ,8 23, ,4 6,3 3,2 < ,9 17, ,3 6,2 3,5 1, ,8, ,6 15, ,4 6,3 3,2 <2, ,1 16, ,3 6,1 5,5 2, ,9, ,6 31, 19 # ,3 6,1 2,4 <2, ,9 35, ,1 6, 2, 2, ,3 11,57, ,6 34, ,9 6, 2, ,2 89, ,8 6, 7,2 5, <3, <3,,48, ,1 55, ,5 6, 3,2 <2, , 21, ,3 5,9 6,4 <2, ,2 2 1,4, ,8 17, ,5 6, 7,2 4, ,6 9, ,8 6,1 7,2 <2, ,5 34 2,6, ,7 15, , 6,3 5,6 <2, ,3 4, , 6,5 6, <2, ,2 6,4 15 # ,9 6,7 7,2 2, ,5, ,1 6, ,9 6,6 6,4 2, ,5 4, * 6,7 3,2 99 < <3, 1,1 36 4,7 9, ,6 6,5 5,2 <2, ,2 1, ,8 6,6 3,2 7, <5 < ,8 1, ,7 3, , 6,6 2,4 3, , 4, , 6,7 2,4 <2, ,6 7, ,7 6,5 4,4 <2, ,9 1, ,8 5, , 6,6 5,2 <2, ,1 4,1 16 # , 6,7 4,4 <2, ,3 6,6 1 n= 27 Keskiarvo: 6,4 6,2 4,6 2,8 38 ** ** ** ,2, ** 8,8 17,4 365 Keskiarvo ,4 6,2 4,9 3,2 35 ** ** ** ,2, ** Keskiarvo ,3 6,2 3,6 1,7 53 ** ** ** ,3, ** Mediaani: 6,5 6,3 4,4 2, ,4, ,5 12,8 Minimi: 5,8 5,9 2, 1, , 3,,48, ,8 1,5 Maksimi: 7, 6,7 8, 12, ,8 1, ,6 153,7 214 (n=22) 6,3 5,7 9,6 4,1 58 ** ** , ** ,, ** 7,7 15, (n=2) 5,7 5, 8,7 3,9 59 ** ** ** ,3, ** 7, 13, (n=25) 5,3 4,5 4,4 3,6 18 ** ** ** ,8, ** 18,4 36,1 39 Talvi 5 kpl 6,3 6,2 3,2 1, ,6, ,1 18,1 19 Kevät 9 kpl 6,2 6, 4,8 3, ,4, ,3 34,2 79 Kesä 9 kpl 6,9 6,6 4,8 2, ,7 1, ,1 6,1 122 Syksy 4 kpl 6,6 6,3 5,5 2, ,9 1, ,7 17,3 55 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä)

213 211 Kuva 117 Hirvisuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

214 Taulukko 184 Hirvisuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,4 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 19,5 14, Typpi ,84 7,1 4, Fosfori,66,36,51,25,3,24,132 1,4 5,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Hirvisuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Hirvisuo, pvk1 om.kuorm.suot ,9 7, ,5 1,,5,64,39 Kokonaisfosfori Hirvisuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,12,89,36,33,7, COD Mn Hirvisuo, pvk1 om.kuorm.suot , Kuva 118 Hirvisuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 2 Kiintoaine 3 Typpi 2, Fosfori 2 CODMn ,5 1, ,5 5, Kuva 119 Hirvisuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset (pylväs) vuosina , vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (viiva) (g/ha/d). Taulukko 185 Hirvisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Soutujoen a , ,7-555 Yhteensä , , Lapsukansuo (Multia) Lapsukansuo sijaitsee Multian kunnassa, noin 14 km Multian keskustaajamasta itäkoilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Lapsukansuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-27-Y-59). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään

215 (Nro 9/348/3). Päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset annetulla päätöksellä (Dnro. 2339/1/9 ja 2412/1/9). Vuonna 215 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi 35 päivää yhteensä (Taulukko 186). Taulukko 186 Lapsukansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tarkkailuluokka valuma-alue nossa ha ha ha PVk 1 yp 36,1 ympärivuotinen PVk 1 ap Pintavalutus Pengerjoen yläosan a Multia 38,9 34,1 ympärivuotinen PVk 2 yp 33,1 ympärivuotinen PVk 2 ap Pintavalutus Rajajoen va Multia 35,9 3,7 ympärivuotinen PVk 3 yp 39,3 ympärivuotinen PVk 3 ap Pintavalutus Pengerjoen yläosan a Multia 41,5 35,5 ympärivuotinen PVk 4 yp 2,5 ympärivuotinen PVk 4 ap Pintavalutus Pengerjoen yläosan a Multia 22,1 18,6 ympärivuotinen Yhteensä 84,8 34,1 213 Lapsukansuo PVK 1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus olivat pienemmät, kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Etenkin kiintoainepitoisuudet olivat usealla näytteenottokerralla määritysrajaa 1 mg/l pienempi. Vastaavasti kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli 2,4 kertaa keskimääräistä korkeampi (Taulukko 187). Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesällä keskimääräistä korkeampia (Taulukko 187 ja Kuva 121). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 1 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 68 %, kokonaistypen 25 % ja kokonaisfosforin 16 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo ei muuttunut pintavalutuskentän aikana. Kiintoaineen puhdistusteho oli erittäin hyvä (Taulukko 187). Lapsukansuon pintavalutuskentällä 1 on sulan maan aikainen puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 %, kokonaisfosfori 5 %). Muuna aikana puhdistustehon tavoitearvo on kiintoaineen osalta 5 % ja kokonaisfosforin osalta 5 %. Sulan maan aikainen puhdistustehovaade toteutui kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Muuna aikana puhdistustehon tavoite toteutui kiintoaineen osalta. Virtaama ja valunta Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 5,8 l/s ja valuma 14,8 l/s km 2 Keskimääräinen valuma oli samaa tasoa alueen H1 ominaiskuormitussoiden kanssa. Kevään virtaamat lähtivät nousuun huhtikuun alussa. Kesällä ei mitattu suuria virtaamapiikkejä. Mittakaivon padotuksesta johtuen jaksolla on käytetty pintavalutuskentän 3 valumia (Kuva 12). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän fosforin brutto-ominaiskuormitus oli noin 2,9 kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Fosforin kuormitus oli kuitenkin pienempää kuin edellisenä vuonna (Kuva 123). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin 7 % pienempi. Kokonais-

216 typen kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 188). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä 215 ja marraskuussa 214, jolloin valumat olivat suurimmillaan (Kuva 122) Alue H1 (n = 16) Lapsukansuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 2 l/s km Kuva pvm Lapsukansuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Mittakaivon padotuksesta johtuen jaksolla käytettiin pintavalutuskentän 3 valumia

217 215 Taulukko 187 Lapsukansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 4,4 11 1, ,4 1, ,2 49, ,4 4,3 1,8 < < ,3 1, ,6 11,9 15 # ,8 4,4 2,2 < ,, ,6 14, ,5 4,5 3,7 < ,4, ,9 1, ,4 4,8 16, ,2 1, ,3 8, ,3 5,2 7,2 <2, ,2 1, ,8 9, ,6 5, 8, <2, ,5 1, ,9 22,9 17 # , 5,1 5,6 <2, ,3 1, , 7, ,9 5,1 5,7 2, ,4 1, ,2 13, , 4,8 4,4 <2, ,5 1, ,9 97, ,4 4,7 18 2, ,69, ,1 9, ,5 4,5 5,6 <2, <5, <5, ,63, ,7 48, ,9 4,5 4, <2, ,, ,8 22, ,3 4,4 9,2 4, ,4, ,3 8, ,3 4,4 4, <2, ,9, , 2, ,3 4,4 5,2 <2, ,2 3, ,6 4,5 6,4 2, ,9 7,3 14 # ,8 4,5 1 <2, < ,3 1, ,7 4, ,2 4,4 4,8 <2, ,7 7, ,5 4,5 2,4 <2, ,1 7, ,5 <2, , ,2 59 4,2 1, ,8 4,4 <2, 3, ,8 2, ,6 1, ,2 4,7 2,7 <2, ,9 2, ,3 4,5 3,2 <2, ,2 5, ,1 4,6 8,4 <2, <5 13 7, ,1, ,5 6, ,5 4,8 6,4 <2, ,2 3, ,6 4,7 <2, <2, ,5 6,4 11 # n= 27 Keskiarvo: 5,2 4,6 6,2 2, 68 ** ** ** ,2 1, ** 5,8 14,8 365 Keskiarvo ,1 4,5 5,9 2,1 64 ** ** ** ,9 1, ** Keskiarvo ,8 4,7 7,1 1,5 79 ** ** ** ,9 1, ** Mediaani: 5,8 4,5 5,4 2, ,4 1, ,1 8,1 Minimi: 4,3 4,3 1,8, ,63, ,2,6 Maksimi: 6,6 5,2 18, 4, ,8 2, ,1 218,7 214 (n=26) 5, 4,4 15 2,6 83 ** ** ,8 7, ** ,5 1, ** 6, 16, (n=7) 5,1 4,4 1 1,6 84 ** ** ** ,8 1, ** 3,8 9,4 64 Talvi 5 kpl 5,7 4,5 6,2 1, ,8 1, ,1 1,5 19 Kevät 9 kpl 4,9 4,6 7,2 2, ,7 1, ,1 33,7 79 Kesä 1 kpl 6, 4,5 5, 2, ,1 1, , 5,1 124 Syksy 3 kpl 4,8 4,6 6,5 1, ,4 1, ,3 18,7 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä)

218 216 Kuva 121 Lapsukansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

219 Taulukko 188 Lapsukansuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,8 8,4 3, Typpi 15 9, ,5 5,7 3, Fosfori 1,48 1,22,51,25,5,54,446 18,4 15,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Lapsukansuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Lapsukansuo, pvk1 om.kuorm.suot ,8 7, , 2,,,87,39 Kokonaisfosfori Lapsukansuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 3,4,89,66,33 1,8, COD Mn Lapsukansuo, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 122 Lapsukansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 8 Kiintoaine 2 Typpi 3, Fosfori 1 CODMn ,5 2, 1,5 1,, , Kuva 123 Lapsukansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset (pylväs) vuosina , vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (viiva) (g/ha/d). Lapsukansuo PVK 2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 29 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen veden laatu oli parempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Poikkeuksena kokonaisfosfori jonka keskimääräinen pitoisuus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 189). Vuodenajoittain verrattaessa pitoisuudet olivat korkeimmillaan syksyn ja kesän näytteenottokerroilla. Keväällä on ollut ohivirtaamatilanne jaksolla Ohivirtaamasta on otettu kolme näytettä, joiden vedenlaatu ei poikennut keskimääräisestä (Taulukko 189).

220 Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 75 %, kokonaistypen 31 %, kokonaisfosforin 21 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 6 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli hyvä. Myös typen ja kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 189) Lapsukansuon pintavalutuskentällä 2 on sulan maan aikana puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 %, kokonaisfosfori 5 %). Muuna aikana puhdistustehon tavoite on kiintoaineen osalta 5 % ja kokonaisfosforin osalta 5 %. Sulan maan aikainen puhdistustehovaade toteutui kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Muuna aikana puhdistustehotavoite toteutui kiintoaineen osalta. Virtaama ja valunta Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 6,2 l/s ja valuma 17,3 l/s km 2. Keskimääräinen valuma oli samaa tasoa kuin alueen H1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Virtaamapiikit olivat ominaiskuormitussoita suurempia. Kevään virtaamat lähtivät nousuun huhtikuussa. Kesällä virtaamat olivat pieniä eikä kesällä ollut suuria virtaamapiikkejä. Pintavalutuskentän 2 jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215 (Kuva 124). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli pienempi ja kokonaistypen samaa tasoa keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 19). Kuormitus oli suurinta marraskuun alussa ja huhtikuun alussa jolloin virtaamat olivat suuria. Marraskuun alussa myös kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat suuria. Vuodenajoittain tarkasteltuna kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä (Kuva 125 ja Kuva 126). Kiintoaineen kuormitus nousi edellisvuodesta. Muiden vedenlaatumuuttujien kuormitus laski edellisvuodesta (Kuva 127). 218 Kuva 124 l/s km Alue H1 (n = 16) Lapsukansuo, pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu pvm Lapsukansuon pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

221 219 Taulukko 189 Lapsukansuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 4,5 73 5, ,3, ,7 49, ,7 4,7 4,3 < , ,8 13,4 15 # , 5, 3, ,6, ,7 15, ,7 5, 8,8 1, ,5, ,2 8, ,7 7, ,3 5,3 5,2 <2, ,6 1, , 8, ,8 4,7 5,1 <2, ,5, ,2 25,5 17 # ,2 5, 8,8 2, ,8, , 11, , 4,8 2, <2, ,1, , 22, ,1 4,6 7,6 <2, ,79, ,9 119, ,7 4,6 46 <2, 96 8, ,74, ,2 56, ,6 4,6 14 <, <5, <5, ,51, ,3 48, ,8 4,6 5,6 <2, ,56, ,3 45, ,3 4,7 3,2 <2, <5, ,88, ,9 24, ,2 4,1 <2, <2, ,1, , 38, ,4 5,2 6,4 <2, , 5, ,6 5,6 5,6 <2, ,5 15,3 14 # ,1 5, 1 <2, <5 3 9, ,7 1, ,3 9, ,4 5,5 6,4 3, ,5 9, ,5 5,1 3,2 <2, ,3 14, ,2 <2, 88 <5 <5, ,6 51 4,1 11, ,3 5,3 6, 6, , 2, ,9 2, ,6 5,5 4,3 5, ,5 4, ,6 5,7 8, 4, , 8, ,4 5,4 11 3, ,4 1, ,9 1, ,1 6, 7,2 2, ,9 5, ,8 6,1 <2, <2, ,2 8,9 11 # kevään ohivirtaamanäytteet ,8 5, , , 33, ,7 2, 65 6 <5, 69 44, , 19, ,6 <2, ,39 3 2, 5,6 7 n= 29 Keskiarvo: 5,3 4,8 1,4 2,5 75 ** ** ** ,3, ** 6,2 17,3 365 Keskiarvo ,2 4,8 11,4 2,7 76 ** ** ** ,1, ** Keskiarvo ,9 5, 6,2 1,8 71 ** ** ** ,6, ** Mediaani: 6, 5, 6, 2, ,4, ,2 8,8 Minimi: 4,5 4,1 2,, ,51, ,4 1,2 Maksimi: 7,1 6,1 73, 6, , 2, ,4 19,4 214 (n=21) 5,2 4,8 33 6,5 79 ** 9,6 8, ** ** ,3 1, ** 6, 16, (n=4) 5,6 5,1 7, 6,8 13 ** ** ** ,8 1, ** 3,7 9,8 64 Talvi 4 kpl 5,9 4,9 5,4 1, ,5 1, ,6 1, 19 Kevät 9 kpl 5, 4,6 1,5 1, ,, ,3 39,9 79 Kesä 1 kpl 5,8 5,3 6,8 3, ,7 1, ,9 8,2 124 Syksy 3 kpl 5, 5, 27,4 3, ,3, ,2 2,2 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaamaa tai näytettä Keväällä ohivirtaamatilanne jaksolla (23 päivää). Ohivirtaamasta otettu kolme näytettä. Virtaama arvioitu hetkellisten virtaamien sekä pintavalutuskentän 3 valumien perus

222 22 Kuva 125 Lapsukansuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

223 Taulukko 19 Lapsukansuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,2 14,7 8, Typpi 14 5, ,4 5, 2, Fosfori 1,19,86,51,25,4,43,316 13,3 9,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 191 Kevään ohivirtaamatilanteen aikainen (23 päivää) kuormitus. Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha jakso kg / jakso 1,6 1, ,3,49 7,8 1,5,27,19,84,59 kg O2/ha/a Kg O Kiintoaine Lapsukansuo, pvk2 om.kuorm.suot ,3 Kokonaistyppi Lapsukansuo, pvk2 om.kuorm.suot ,3 7, , 2, 1,,,61,39 Kokonaisfosfori Lapsukansuo, pvk2 om.kuorm.suot 215 2,24,89,72,33 1,37, COD Mn Lapsukansuo, pvk2 om.kuorm.suot Kuva 126 Lapsukansuon pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 8 Kiintoaine 2 Typpi 3, Fosfori 1 CODMn ,5 2, 1,5 1,, , Kuva 127 Lapsukansuon pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset (pylväs) vuosina , vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (viiva) (g/ha/d). Lapsukansuo PVK 3 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 28 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea tuotantovaiheen

224 ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laadusta. Sen sijaan kokonaistypen pitoisuudet ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin ominaiskuormitussoita suurempia (Taulukko 192). Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä alivirtaamakautena sekä syksyllä 214 (Taulukko 192 ja Kuva 129). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 3 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 42 %, kokonaistypen 8 % ja kokonaisfosforin 4 %. COD Mn -arvon kohdalla ei pintavalutuskentällä tapahtunut juurikaan muutosta (Taulukko 192). Lapsukansuon PVK3:lla on sulan maan aikainen puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 %, kokonaisfosfori 5 %). Muuna aikana puhdistustehon tavoitearvo on kiintoaineen osalta 5 % ja kokonaisfosforin osalta 5 %. Sulan maan aikainen puhdistustehovaade ei toteutunut yhdenkään vedenlaatumuuttujan osalta. Muuna aikana puhdistustehon tavoite toteutui kiintoaineen osalta. Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 5,6 l/s ja valuma 13,5 l/s km 2. Valuma oli samaa tasoa alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumien kanssa. Lapsukansuon muiden tarkkailupisteiden tavoin valumat olivat suurimmillaan marraskuussa 214 ja keväällä 215. Pintavalutuskentän 3 jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215 (Kuva 128). Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta pienemmät ja kokonaisfosforin osalta suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 193). Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa. Vuodenajoittain tarkasteltuna pintavalutuskentän 3 bruttoominaiskuormitukset olivat suurimpia keväällä ja syksyllä (Kuva 13) Alue H1 (n = 16) Lapsukansuo pvk 3 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 2 l/s km Kuva pvm Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

225 223 Taulukko 192 Lapsukansuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 5,1 12 3, ,4 1, ,9 35, ,2 5,6 4, 1, ,6 2, ,6 11, 15 # ,1 5,8 5,6 1, ,7 2, ,2 12, ,1 5,8 4, 2, ,4 2, ,8 9, ,3 5,9 4,3 1, ,4 2, ,6 8, ,5 6,1 5,7 3, ,1 3, ,7 6, ,6 6,4 5,6 2, ,4 3, ,3 7,9 3 # ,9 6,3 8,4 3, ,2 2, ,3 2, ,5 6, 6, <2, ,6 3, , 7, ,3 6, 4,7 3, , 2, ,7 16, ,8 5,6 5,2 <2, ,9 1, , 113, ,2 5,2 <2, <2, ,91, , 72, , 5,1 <2, 2, ,8, ,7 47, ,6 5,2 <2, <2, ,7 1, ,3 22, ,2 5,3 7,6 <2, ,4 1, ,5 8, ,4 5,5 8,8 2, ,7 2, ,9 19, ,7 5,3 9,2 5, ,3 3,1 23 # , 6, ,2 5, ,8 6, ,2 5, ,8 4, ,7 6,2 17 9, ,8 4, * 6, ,8 46 4,7 11, ,7 6,2 15 6, ,6 6, ,7 6,2 8, < ,6 12 9,7 6, , 2, ,7 6,2 9, 6, ,5 3, ,7 6,3 14 6, ,1 5, ,5 6, ,4 5,6 4, ,4 5, ,9 6,7 8,8 7, ,5 3,7 26 # ,1 6,7 1 4, ,2 5,3 1 n= 28 Keskiarvo: 5,8 5,7 8,7 5,2 42 ** ** ** ,5 2, ** 5,6 13,5 365 Keskiarvo ,8 5,6 9,8 6,1 39 ** ** ** 35,8 24,3 3,8 2, ** Keskiarvo ,2 6, 5,7 2,5 57 ** ** ** 47,6 34, 5,5 3, ** Mediaani: 6,5 6,1 8,4 3, ,6 2, ,8 6,7 Minimi: 5, 5,1 2, 1, ,4,8, ,7 1,6 Maksimi: 7,1 6,7 23, 16, , ,9 216,6 214 (n=27) 6,1 5,6 1 6,4 37 ** ** ,7 3, ** 3,1 7, (n=7) 6,3 5,6 16 6,7 58 ** ** ** , 2, ** 2,9 6,3 64 Talvi 6 kpl 6,3 5,9 4,9 2, ,4 2, ,8 9,2 19 Kevät 9 kpl 5,6 5,4 5,2 2, , 1, ,9 33,4 79 Kesä 1 kpl 6,7 6, 14,3 9, ,5 5, ,8 4,3 124 Syksy 3 kpl 5,5 5,6 1,3 4, ,4 1, ,9 14,3 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yp näytettä)

226 224 Kuva 129 Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

227 Taulukko 193 Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 13,9 9, Typpi 17 11, ,6 6,2 4, Fosfori,76,52,51,25,3,28,191 9,8 6,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Lapsukansuo, pvk3 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Lapsukansuo, pvk3 om.kuorm.suot ,5 7, , 1,5 1,,5,51,39 Kokonaisfosfori Lapsukansuo, pvk3 om.kuorm.suot 215 1,4,89,51,33,88, COD Mn Lapsukansuo, pvk3 om.kuorm.suot , Kuva 13 Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). 8 Kiintoaine 2 Typpi 3, Fosfori 1 CODMn ,5 2, 1,5 1,, , Kuva 131 Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 brutto-ominaiskuormitukset (pylväs) vuosina , vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (viiva) (g/ha/d). Lapsukansuo PVK 4 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 4 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 28 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen pisteen keskimääräiset kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli samaa luokkaa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvon kanssa (Taulukko 194). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän 4 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 2 % ja kokonaisfosforin 17 %. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli lähes samaa tasoa ennen ja jälkeen pintavalutuskentän (Taulukko 194).

228 Lapsukansuon PVK4:lla on sulanmaanaikainen puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 %, kokonaisfosfori 5 %). Muuna aikana puhdistustehon tavoitearvo on kiintoaineen osalta 5 % ja kokonaisfosforin osalta 5 %. Sulan maan aikainen puhdistustehovaade toteutui kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Muuna aikana puhdistustehon tavoitearvot eivät toteutuneet. Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 5,1 l/s ja valuma 16, l/s km 2. Valuma oli samaa tasoa alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskivalumien kanssa. Lapsukansuon muiden tarkkailupisteiden tavoin valumat olivat suurimmillaan marraskuussa 214 ja keväällä 215. Pintavalutuskentän 4 jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215 (Kuva 132). Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat, lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka kuormitus oli pienempää johtuen pienistä pitoisuuksista (Taulukko 196). Myös vuodenajoittain tarkasteltuna pintavalutuskentän 4 kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkina vuodenaikoina tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Kuva 134). Muuten kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin valumat olivat suurimmillaan Alue H1 (n = 16) Lapsukansuo pvk 4 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 2 l/s km Kuva pvm Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

229 227 Taulukko 194 Lapsukansuon pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 5,6 4,8 2, ,4 1, ,8 48, ,2 4,9 1,5 < ,, ,8 17,3 15 # ,3 5,2 2,3 < ,, ,4 19, ,2 5,5 1,7 1, ,9, ,8 17, ,2 6,1 2, 1, ,1 1, ,9 17, ,5 6,2 2,6 2, ,2 1, ,1 14, ,6 6,4 2, <2, ,4 1, ,4 15,4 3 # ,3 6,1 8,4 3, , 1, ,8 35, ,4 6,1 3,6 <2, ,3 1, ,3 23, ,3 6,1 3, 2, ,6 5,9 1,4, ,8 39, , 6, <2, 2, ,,93, ,2 163, ,7 5,6 <2, <2, ,62, ,1 14, ,6 4,9 5,6 <2, ,73, ,6 65, ,9 5,2 2, 2, , 8,9 1,1, ,1 36, ,2 5,2 4,4 <2, ,6 5,1 1,5, ,1 23, ,3 5,5 4, <2, ,3 6,2 1,9, ,8 35, ,9 6, 7,2 <2, ,6 7,2 23 # , 5,4 5,6 2, ,7 12, ,6 5,9 8, <2, , , 8,6 2,5 1, ,3 6, ,7 5,8 4,8 5, ,4 6, ,9 6,3 5,6 <2, ,8 12, * 5,9 <2, ,1 45 2,7 12, ,8 6,8 11 4, ,7 3,1 3,8 3, ,5 2, ,7 5,8 3,6 5, ,5 6, ,4 5,8 8,8 2, , ,2, ,7 12, ,6 6, 6,8 <2, ,8 7,9 25 # ,6 6,1 2, <2, ,1 13,9 11 n= 28 Keskiarvo: 6,1 5,6 4,6 2,3 5 ** ** ** ,8 1, ** 5,1 16, 365 Keskiarvo ,1 5,5 5,1 2,4 52 ** ** ** 12,3 11,1 1,7 1, ** Keskiarvo ,1 5,7 3,2 1,8 43 ** ** ** 12, 12,4 2,1 1, ** Mediaani: 6,3 5,8 4, 2, , 1, ,2 1,3 Minimi: 5,6 4,9 1,5 1, ,1,6, ,2,8 Maksimi: 7, 6,8 11, 5, , , 192,9 214 (n=25) 5,9 5,2 5,8 3,7 39 ** ** , 1, ** 2,8 11, (n=7) 6,3 4,5 1 2,6 79 ** ** ,6 1, ** 1,5 4,7 63 Talvi 6 kpl 6,1 5,4 2, 1, ,1 1, ,6 11,8 19 Kevät 9 kpl 6, 5,4 3,9 2, ,4, ,4 38,1 79 Kesä 1 kpl 6,3 5,8 7,1 2, ,8 1, ,3 5,8 124 Syksy 3 kpl 6, 5,8 4,5 2, ,4 1, ,4 15,6 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte.#) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yp näytettä)

230 228 Kuva 133 Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

231 Taulukko 195 Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 lähtevästä vedestä analysoidut kiintoaine (,4 µm), sameus, TOC ja DOC vuonna 215. Pvm SS (,4 µm ) s-joht Sameus DOC TOC ap ap ap mg/l ms/m FTU mg/l mg/l ,3 4, 2, ,6 3,3, ,2 3,1, ,7 3,1, ,6 4,2 2, ,5 4, 3, ,5 4,2 2, <2, 3,7 1, , 3,9 1, , 3,3 4, , 2,8 1, <2, 2, 1, <2, 1,9 1, ,5 1, <2, 2,7, , 2,6, , 2,7, ,6, , 3, 1, , 1, <2, 2,9 1, * 1 4,1 2, ,8 2, ,9 1, , 1, ,7, ,5, Taulukko 196 Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 16, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,78 15,3 8, Typpi 25 15, ,47 9,1 5, Fosfori,69,29,51,25,1,25,17 4,7 2, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Lapsukansuo, pvk4 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Lapsukansuo, pvk4 om.kuorm.suot , 7, , 1,5 1,,5,38,39 Kokonaisfosfori Lapsukansuo, pvk4 om.kuorm.suot 215 1,47,89,38,33,88, COD Mn Lapsukansuo, pvk4 om.kuorm.suot , Kuva 134 Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

232 23 8 Kiintoaine 3 Typpi 3, Fosfori 1 CODMn ,5 2, 1,5 1,, , Kuva 135 Lapsukansuon pintavalutuskentän 4 brutto-ominaiskuormitukset (pylväs) vuosina , vertailuarvoina ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (viiva) (g/ha/d). Taulukko 197 Lapsukansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pengerjoen yläosan a Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , ,8 938 Pintavalutuskenttä , , 433 Yhteensä , , 4 79 Rajajoen va Pintavalutuskenttä , , Lapsukansuo yhteensä , , Pirtti-Peurusuo (Multia) Pirtti-Peurusuon turvetuotantoalue sijaitsee Multian kunnassa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 11/3/1 myöntänyt ympäristöluvan 12 ha:n tuotantoalueelle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi aiemman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksen (nro 59/212/1). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 13/46/1). Taulukko 198 Pirtti-Peurusuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat hydrologisena vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue telussa poistunut ha ha ha ha Pvk 1 yp 96,8 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Konttijoen va Multia 1,8 74,9,1 4,2 ympärivuotinen Pvk 2 yp 64,6 ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Konttijoen va Multia 67,5 38, 6,8 ympärivuotinen Yhteensä 112,9,1 11, Pirtti-Peurusuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 26 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaine- sekä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli samaa luokkaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 2). Pitoisuudet vaihtelivat vuoden aikana ja olivat korkealla kesällä. Kokonaisfosforin pitoisuus oli myös suurta helmikuun näytteenottokerroilla.

233 Pintavalutuskentän 1 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 69 %, kokonaistypen 18 % ja kokonaisfosforin 19 %. Keskimääräinen kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen. Kiintoaineen puhdistusteho oli hieman keskimääräistä parempi (Taulukko 2). Pintavalutuskentällä 1 on puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 % ja kokonaisfosfori 5 % vuosikeskiarvona laskettuna). Puhdistustehovaade toteutui kiintoaineen osalta. Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 2, l/s ja valuma 19,8 l/s km 2. Valuma vaihteli paljon vuoden aikana ja oli keskimäärin alueen H1 ominaiskuormitussoita suurempaa. Marraskuussa 214 oli kaksi suurta virtaamapiikkiä. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuussa. Myös kesällä oli kaksi isoa virtaamapiikkiä. Pintavalutuskentän 1 jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215 (Kuva 136). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin 4 % pienempi ja kemiallisen hapenkulutuksen bruttoominaiskuormitus suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Muiden muuttujien kuormitukset olivat melko lähellä keskimääräistä (Taulukko 199). Näiden muuttujien keskimääräistä korkeammat kuormitukset selittyvät pintavalutuskentän keskimääräistä suuremmilla valumilla. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja marraskuussa Alue H1 (n = 16) Pirtti-Peurusuo, pv 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 199 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 15,8 9, Typpi 19 1, ,5 7,1 4, Fosfori,61,27,51,25,5,22,99 17,7 7,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

234 Kiintoaine Pirtti-Peurusuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Pirtti-Peurusuo, pvk1 om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Pirtti-Peurusuo, pvk1 om.kuorm.suot COD Mn Pirtti-Peurusuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,27 1,14,89,57,33,64, Kuva 137 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

235 233 Taulukko 2 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 5, 11 2, ,6 58, ,9 4,9 2,8 < ,8, ,3 13,2 13 # ,1 5, 2,4 1, ,9 17, , 5,1 3, 1, , 8, ,1 4,9 33, ,9, , 1, ,8 4,4 5,7 <2, ,4 7, , 5, 32 <2, ,1, ,8 34,5 17 # ,1 5, 9,6 <2, ,3 16, ,3 5,1 4,7 <2, ,7 11 1,7, ,3 24, ,3 4,9 <2, <2, ,9 58, ,7 5,1 2,3 <2, ,7,41, , 87, ,8 4,9 2, 3, ,3 58, ,9 4,9 6, <, ,63, ,7 21, , 4,8 3,6 <2, ,5 35, ,7 4,8 29 4, ,7, ,3 44, ,5 5, 4, <2, ,7 7, ,7 5,2 8,8 5, ,9 22,8 15 # ,9 5,1 6,4 2, < ,4 1, ,8 13, ,5 5,2 5,6 <2, ,9 14, , 5,2 <2, <2, , 29, ,1 5, 6,9 8, , <3, 7,2 5, 1, ,4 4, ,3 5, 5,2 <2, ,5 4, ,7 5,1 5,2 3, ,7 9, ,1 5,1 5,2 <2, <5 39 7, <3, 3,1 2,5, ,4 13, ,1 5,1 3,6 <2, ,2 7, ,6 5,2 4, <2, ,3 12,2 11 # n= 26 Keskiarvo: 5,4 5, 7,9 2,4 69 ** ** ** ,3, ** 2, 19,8 365 Mediaani: 6, 5, 5,2 2, ,9, ,6 1,6 Minimi: 4,7 4,4 2, <, <5 8, 7, , 3,1,41, ,35,35 Maksimi: 6,7 5,2 33, 8, , 1, ,4 95,6 214 (n=24) 5,7 4,7 12 2,3 8 ** ** ** 11,6 14,3 2,9 1, ** 18,2 17, (n=11) 6,5 4,1 13 4,3 62 ** ** ** 8,3 21 3,3 1, ** 1,8 11,1 17 Talvi 5 kpl 6, 4,8 9,4 1, ,4, ,3 8,2 19 Kevät 9 kpl 5,1 4,9 1,1 2, ,3, ,9 43,6 79 Kesä 9 kpl 5,8 5,1 5,5 3, ,3 1, , 12,9 124 Syksy 3 kpl 5,2 5,1 6,2 2, ,7 24,5 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

236 234 Kuva 138 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

237 Pirtti-Peurusuo PVK2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus olivat keskimääräistä pienemmät. Pintavalutuskentän 1 tavoin kiintoainepitoisuudet olivat pienet. Kokonaisfosforipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla (Taulukko 21). Ravinnepitoisuudet olivat pienentyneet edellisistä vuosista. Pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 42 % ja kokonaistypen puhdistusteho 1 %. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kohosivat pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 21). Pintavalutuskentällä 2 on puhdistustehovaade (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 % ja kokonaisfosfori 5 % vuosikeskiarvona laskettuna). Puhdistustehovaade ei toteutunut vuonna 215. Virtaamat Pintavalutuskentän 2 hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 11,3 l/s ja valuma 16,7 l/s km 2. Valuma vaihteli paljon vuoden aikana ja oli keskimäärin alueen H1 ominaiskuormitussoiden tasolla. Marraskuussa 214 oli yksi suuri virtaamapiikki. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuussa. Myös kesällä oli kaksi isoa virtaamapiikkiä. Pintavalutuskentän 2 jatkuvatoimisessa virtaamanmittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215 (Kuva 139). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Pintavalutuskentän kiintoaine- ja typpikuormitukset olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Muiden muuttujien kuormitukset olivat keskimääräisellä tasolla (Taulukko 22). Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 14 ja Kuva 141) Alue H1 (n = 16) Pirtti-Peurusuo, pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva pvm Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

238 236 Taulukko 21 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 5,7 6,3 < ,4 19, ,4 6,1 5,4 1, , 14 1,8, ,3 12,4 13 # ,9 5,9 2,4 1, ,6 18, ,8 6,5 1,9 < ,3 6, , 5,4 3,1, ,5, ,3, ,6 5, 2,7 <2, ,2, ,2 5,5 3,2 <2, ,1 49 1,5, ,3 3, 15 # ,5 5, ,, , 5,7 2,8 <2, <3, 27 1,2, ,3 24, ,1 5,8 <2, <2, ,1 56, ,7 5,9 3,4 <2, ,1 7,6,41, ,4 76, ,6 6,2 5,2 <2, ,6 72, ,7 6,4 2,8 <2, <3, 7,,52, ,4 71, ,8 6,3 2,4 <2, ,1 43, ,6 6,2 7,6 4, ,2 7,4 1,5, ,2 44, ,5 6,3 4, 2, ,4 5, ,7 6,1 5,2 2, ,5 14,1 15 # ,8 6,2 5,6 2, <5 27 9, ,6, ,2 1, ,9 6,6 <2, 5, ,4 9, ,7 6,2 2,4 2, ,2 29, ,9 6, 3,2 <2, ,1 1 4,7, ,9 1, ,4 3, ,2 1, ,6 4, ,2 6, ,2 6, 5,2 <2, <5 43 <5, ,9 2,1, ,3 7, ,5 6,1 6, <2, ,8 4, ,6 5,9 <2, <2, ,5 9,6 11 # n= 23 Keskiarvo: 5,3 5,8 3,8 2,2 42 ** ** ** ,9, ** 11,3 16,7 365 Mediaani: 5,8 6,1 3,2 2, ,1 12 1,7, ,6 6,8 Minimi: 4,6 5, 1,9, <5 16 < , 5,9,41, ,, Maksimi: 6,7 6,6 7,6 5, ,7, ,9 84,2 214 (n=19) 5,2 5,5 5,7 2,6 57 ** ** ** 4, 52,4 2,3, ** 8,8 11, (n=17) 6, 4,1 1,3 4, 6 ** ** ** 5, ,6 1, ** 3,3 5,2 29 Talvi 5 kpl 5,7 5,5 3,1 1, ,2, ,9 7,2 19 Kevät 8 kpl 5, 5,9 3,9 2, ,, ,8 45,6 79 Kesä 7 kpl 6,1 6,2 3,9 2, ,1, ,4 9,5 124 Syksy 3 kpl 5,5 5,9 4,8 1, , 1,3 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muo**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä , ja

239 237 Kuva 14 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

240 238 Taulukko 22 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 16,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 12, 6, Typpi 11 3, ,5 3,9 1, Fosfori,53,24,51,25,2,19,88 8,7 4, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 454-8, , Kiintoaine Pirtti-Peurusuo, pvk2 om.kuorm.suot , , Kokonaistyppi Pirtti-Peurusuo, pvk2 om.kuorm.suot ,9 7,1 6,9 25 2, Kokonaisfosfori Pirtti-Peurusuo, pvk2 om.kuorm.suot COD Mn Pirtti-Peurusuo, pvk2 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,39,2 1,27,89,61,42,33, Kuva 141 Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Taulukko 23 Pirtti-Peurusuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Konttijoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupisteet Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , -138 Yhteensä , , Petäjävesi Kurkisuo (Petäjävesi) Kurkisuon tuotantoalue sijaitsee Pengerjoen valuma-alueella Merovenjoen osavalumaalueella (14.549) Petäjäveden kunnan alueella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 166/8/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Palosuon ja Kurkisuon turvetuotantoon. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/711/3). Asia eteni Korkeimpaan hallintooikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 163/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 215 tuotantoalue oli levossa.

241 239 Taulukko 24 Kurkisuon tuotantoalueen tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk1 yp 82,3 ympärivuotinen Pvk1 ap Pintavalutus Merovenjoen va Petäjävesi 87, 77,1 ympärivuotinen Yhteensä 77,1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kurkisuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 12 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin puolet pienempi, kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 215. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus, kokonaisfosforin pitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman keskimääräistä korkeammat. Edellisiin vuosiin verrattaessa varsinkin keskimääräinen typpipitoisuus oli edellisvuosia pienempi (Taulukko 25). Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 51 %, kokonaistypen 26 % ja kokonaisfosforin 36 %. Kemiallisessa hapenkulutuksessa ei tapahtunut vähentymistä pintavalutuskentällä. Kuormitus Kurkisuon kuormitukset on laskettu käyttämällä tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja Palosuon (PVK1+2) valumia. Kurkisuon kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli lähes 8 % ja kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus lähes 5 % tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä. Myös kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat selvästi ominaiskuormitussoita pienempiä. Keskimääräistä pienemmät kuormitukset selittyvät pienemmillä valumilla, sillä keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa tasoa tai korkeammat ominaiskuormitussoiden kanssa. Suurin kuormitus tapahtui keväällä kevättulvan aikaan.

242 24 Taulukko 25 Kurkisuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Laskennassa käytetty läheisen Palosuon pintavalutuskentän valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 1, , 3, ,8 4,7 3,6 <2, ,5 7,5 26 # ,5 4,6 3,6 <2, ,3 32, ,3 4,6 <2, <2, , 52, , 4,7 <2, <2, ,3 46, , 4,7 <2, <2, , 25, ,2 4,6 2,4 4, ,3 17, ,3 4,5 3,2 <2, ,9 5, ,3 4,5 8, <2, , 5, , ,5 1, ,2 4,7 16 2, ,8 2, ,4 7, ,3 6, 47 # ,6 4,8 8,4 3, , 3, ,1 5, 17 8, ,7 4,2 17 n= 12 Keskiarvo: 5,4 4,6 6,7 2,9 51 ** ** ** ** 9, 6,9 365 Mediaani: 5,4 4,7 3,6 2, Minimi: 5, 4,5 <2, 1, Maksimi: 6,6 5, 17, 8, (n=11) 4,9 2, (n=1) 4,9 3, (n=11) 5, 2, (n=3) 4,5 2, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaama, ei näytettä: Yläpuolisella tarkkailupisteellä Alapuolisella tarkkailupisteellä ja

243 241 Kuva 142 Kurkisuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

244 242 Taulukko 26 Kurkisuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 13,8 7, ,1 5, 2, Typpi 9,3 6, ,7 3,4 2, Fosfori,31,19,51,25,2,11,71 8,8 5,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 27 Kurkisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Merovenjoen va , , Yhteensä , , Palosuo (Jyväskylä/Petäjävesi/Uurainen) Palosuon tuotantoalue sijaitsee Pengerjoen valuma-alueella Merovenjoen osavalumaalueella (14.549) Jyväskylän kaupungin alueella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään n:o 166/8/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Palosuon ja Kurkisuon turvetuotantoon. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/711/3). Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 163/1/11) hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. Vuonna 215 tuotanto Palosuolla aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 56. Taulukko 28 Palosuon tuotantoalueen tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa ha ha ha ha PVK 1+2 yp Pintavalutus 125,6 ympärivuotinen PVK 1+2 ap Pintavalutus Merovenjoen va Jyväskylä 131, 91,2 1,9 21,3 ympärivuotinen Yhteensä 91,2 1,9 21,3 Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 9, l/s ja valuma 6,9 l/s km 2 Keskimääräinen valuma oli edellisvuoden tapaan pientä. Suurimmat valumat olivat keväällä. Kevään virtaamat lähtivät nousuun huhtikuun alussa. Valumat olivat selvästi Alueen H ominaiskuormitussoita pienempiä. Kesällä virtaamat olivat erittäin alhaiset (Kuva 143). Vedenlaatu ja puhdistusteho Palosuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 24 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella fosforiyhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin kesän alivirtaamakausien aikana. Edelliseen tarkkailuvuoteen verrattuna keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on pysynyt samana.

245 243 Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 29). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 83 %, kokonaistypen 2 % ja kokonaisfosforin 25 %. Kemiallista hapenkulutusta (COD Mn -arvo) pintavalutuskenttä ei pienentänyt (Taulukko 29). Kuormitus Palosuon kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Palosuon pintavalutuskentän valumat olivat keskimääräistä pienemmät, mikä näkyy myös keskimääräistä alhaisempina kuormituksina. Palosuon bruttoominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta huomattavasti keskimääräistä pienemmät (Taulukko 21). Palosuon brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien vuodenaikojen osalta keskimääräistä pienemmät, paitsi kokonaisfosforin kuormitus oli keväällä suurempaa (Kuva 145). Suuri kevään kuormitus johtuu kevään yksittäisestä suuresta fosforipitoisuudesta ( ) (Kuva 144). Kuva 143 l/s km Alue H1 (n = 16) Palosuo, pvk 1-2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu pvm Palosuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat

246 Taulukko 29 Palosuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 5,5 9,6 2,4 75 2,4 <, ,7 8, ,1 3, ,93 55,2,2 7 # ,5 6,1 6,4 2, ,7 5, ,4 6,1 4,3 1, ,9 2, ,1 5,9 3, ,7 1, ,1 1, ,6 6,4 18 <2, ,2 2, ,6 6,4 3, <2, ,9 1, ,5 6,5 34 # ,5 6,2 38 <2, ,9 6, ,1 5,8 4 2, ,2, ,6 32, ,8 5,7 6,4 2, ,9 29, ,1 5,6 2, 5, <3, 23,33, ,5 58, ,3 5,5 <2, <2, ,2 25, ,8 5,5 2,8 2, ,89, , 17, ,2 5,6 15 2, ,4 5, ,2 5,8 14 4, ,8, ,6 11, ,1 6,4 17 <2, ,, ,1 6,3 4,8 2, ,9 3, 13 # ,1 6,5 7,6 4, , ,2 1, , 1, ,8 6,5 16 3, ,6, ,8 6,4 9,6 2, ,4 2, ,8 6,5 2 2, ,5 1, ,2 8, ,1 6,6 5,2 3, ,2 5, ,7 7, 6,8 <2, ,8 5, ,9 6,5 11 5, ,6 1, ,9 8, ,9 6,6 4, <2, ,5 1, ,8 5, ,8 6, 12 # n= 24 Keskiarvo: 5,9 5,9 15 2,8 83 ** ** ** ,9 1, ** 9, 6,9 365 Mediaani: 6,5 6,2 6,6 2, ,7 1, ,6 2,8 Minimi: 5,1 5,5 <2, 1, <3, 21,33, Maksimi: 7,1 7, 14 5, , ,2 159,7 214 (n=22) 6,3 6,1 15,7 4,5 72 ** ** ** ,4 1, ** 7,3 5, (n=23) 6,2 5,6 11, 4,8 55 ** 4, ** ** ,1 1, ** 6,4 4, (n=19) 6,2 5,6 24, 4,7 76 ** 9, ** ** 52 2, ** (n=4) 6, 5,2 19, 3, , Talvi 4 kpl 5,7 6,1 7,2 2, ,3 1, ,5 2,7 98 Kevät 9 kpl 5,7 5,7 27,7 2, ,8, ,8 16,7 95 Kesä 9 kpl 6,9 6,5 1,9 3, ,4 1, ,6 3,5 124 Syksy 2 kpl 6,1 5,8 6,3 2, , 4,6 48 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 244 Ei virvaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä ja

247 245 Kuva 144 Palosuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

248 246 Taulukko 21 Palosuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,9 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18,9 12, ,2 6,9 4, Typpi 6,9 4, 17 11,8 2,5 1, Fosfori,45,33,51,25,5,17,122 18,9 13,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Palosuo pvk 1+2 om.kuorm.suot ,7 Kokonaistyppi Palosuo pvk 1+2 om.kuorm.suot ,1 3,2 7,5 25 1,5 1,,5,,39,16 Kokonaisfosfori Palosuo pvk 1+2 om.kuorm.suot 215 1,5,89,61,29,33, COD Mn Palosuo pvk 1+2 om.kuorm.suot Kuva 145 Palosuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 211 Palosuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Merovenjoen va , ,9-81 Yhteensä , ,9-81

249 Umpilamminsuo (Petäjävesi) Petäjäveden Umpilamminsuon alueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 83/4/1, dnro ISY-24-Y-2, myönnetty ). Aluehallintovirasto on tarkistanut ympäristöluvan lupamääräyksiä ja antanut asiasta päätöksen (Nro 71/213/1). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentillä (Taulukko 212), joiden kuormitusten summana on laskettu tuotantoalueen vuosikuormitus (Taulukko 214). Vuonna 215 tuotanto Umpilammensuolla alkoi 27.5 ja loppui Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 55 kappaletta. Taulukko 212 Umpilamminsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta TarkkailupisteenTuotan- Tarkkailuluokka valuma-alue ha nossa ha Pvk 1 yp 2,2 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Pirttijoen va Petäjävesi 22,3 18,3 ympärivuotinen Pvk 2 yp 13,7 ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Pirttijoen va Petäjävesi 15,1 12,1 ympärivuotinen Pvk 3 yp 5, täydentävä Pvk 3 ap Pintavalutus Pirttijoen va Petäjävesi 5,6 3,9 täydentävä Yhteensä 34,3 Taulukko 213 Umpilamminsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Pirttijoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , ,66-44 Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä ,8, ,2 2,5,47 41 Yhteensä , , Umpilamminsuo, PVK 1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 23 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus oli niin ikään tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli samaa tasoa ja kokonaisfosfori suurempi keskiarvoon verrattuna. Edellisiin vuosiin verrattuna keskimääräiset typpi- ja fosforipitoisuudet ovat hieman kohonneet (Taulukko 214). Pitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia elokuussa otetussa näytteessä ( ), jolloin kuitenkin virtaama oli erittäin pieni (Taulukko 214 ja Kuva 146). Pintavalutuskentän 1 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 67 %, kokonaistypen 27 % ja kokonaisfosforin 39 %. Puhdistustehot olivat keskimääräistä tasoa. Keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 214). PVK1:llä on lupavaade puhdistusteholle. Lupavaateen mukaan puhdistusteho tulisi olla 5 % kiintoaineen osalta, 2 % kokonaistypen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Lupavaade toteutui kiintoaineen ja kokonaistypen osalta.

250 Virtaamat ja valunta Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 1,5 l/s ja valuma 6,7 l/s km 2. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuun lopulla ja valumahuippu oli lyhyempi kuin alueen H1 ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muutenkin valuma oli selvästi pienempää kuin alueen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kesän valumat olivat todella pieniä (Kuva 147). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Keskimääräistä pienemmistä valumasta johtuen kuormitukset olivat pienemmät kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. (Kuva 147, Kuva 146 ja Kuva 148). 248

251 249 Taulukko 214 Umpilamminsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta Väri CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg Pt/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5, 3, 1, , 17, ,9 5, 2,8 1, ,5, ,6 2,7 13 # ,1 5,2 3,6 < ,2 5, ,1 5,2 3,8 < ,7 3, , 5,3 3,3 1, ,3, ,3 1, ,1 5,6 7,5 <2, ,9 3, ,3 14,6 19 # ,1 5,3 4,4 <2, ,8 12, ,8 5,1 2, <2, ,7 12 1,2, ,6 16, ,6 4,9 <2, <2, ,9 8, ,3 5,2 2,4 <2, ,4,61, ,8 44, ,7 5,1 2,4 <2, ,1 18, ,6 5,1 <2, <2, ,3 1,3, ,6 11, , 5,2 6,8 <2, ,7 3, ,3 5, 6,4 <2, ,, ,8 12, , 5,3 8,4 <2, ,1, ,8 5,2 9,2 <2, ,3 1,2 14 # ,6 5,5 1 2, ,9 1, ,1, ,7 5,4 8,8 2, ,3 1, ,9 5,2 9,2 2, ,8 3, ,5 5,7 12 5, , ,, , ,, ,4 9, ,5 2, ,1 5,5 13 2, ,9 1, ,4 1, ,5 5,7 13 <2, ,1, ,6 6,1 2,8 <2, ,5 2,1 12 # n= 23 Keskiarvo: 5,9 5,2 6,4 2, 67 ** ** ** , 1, ** 1,5 6,7 365 Mediaani: 6,1 5,2 6,4 2, ,, ,3 1,5 Minimi: 5,3 4,9 <2, < ,4,6, Maksimi: 7, 6,1 13, 5, , ,1 134,8 214 (n=19) 5,9 4,9 1 1,7 86 ** ** ** ,2, ** 1,1 5, (n=11) 6,4 4,7 5,9 1,5 7 ** ** ** ,5, ** 212 (n=1) 5,4 1, , (n=24) 4,4 1, ,3 43 Talvi 5 kpl 6, 5,2 4,2 1, ,9, ,7 3,1 19 Kevät 8 kpl 5,7 5,1 3,6 2, ,8, ,7 2,9 79 Kesä 7 kpl 6,4 5,4 1,1 2, ,1 4, ,2 1, 124 Syksy 3 kpl 5,7 5,4 6,3 1, ,4 6,4 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä ja Huom! otettu näyte hylätty epäluotettavana.

252 25 Kuva 146 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

253 Alue H1 (n = 16) Umpilammensuo pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Umpilamminsuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 215 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 1,6 4, ,19 3,9 1, Typpi 5,1 2, ,9 1,8, Fosfori,22,1,51,25,4,8,36 1,4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Umpilamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot ,6 1,9 7, ,7 Kokonaistyppi Umpilamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot ,6 28 7,1,8 8,2 25 1,,5, Kokonaisfosfori Umpilamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot 215,89,57,61,39,33,23,12, COD Mn Umpilamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 148 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Umpilamminsuo PVK 2 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 26 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet sekä keskimääräinen COD Mn -arvo olivat niin ikään tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna veden laadussa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 216).

254 otetussa näytteessä lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus olivat selvästi keskimääräistä suurempia. Pintavalutuskentän 2 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 46 %, kokonaistypen 3 % ja kokonaisfosforin 32 %. Puhdistustehot olivat keskimääräistä huonommat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. Keskimääräinen COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 216). Pintavalutuskentällä 2 on lupavaade puhdistusteholle. Lupavaateen mukaan puhdistusteho tulisi olla 5 % kiintoaineen osalta, 2 % kokonaistypen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen hyvästä vedenlaadusta johtuen lupavaateet eivät toteutuneet. Kentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat kuitenkin alhaiset. Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 3,9 l/s ja valuma 25,8 l/s km 2 Keskimääräinen valuma oli alueen H1 ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Kevään virtaamat lähtivät nousuun maaliskuun lopulla. Marraskuun 214 alussa ja maaliskuun 215 alussa mitattiin korkeat virtaamapiikit. Padotuksesta johtuen jaksoilla sekä on käytetty pintavalutuskentän 1 valumia (Kuva 149). Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Keskimääräistä paremmasta veden laadusta johtuen pintavalutuskentän 2 kiintoaineen bruttoominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Korkeista valumista johtuen kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat pienistä pitoisuuksista huolimatta korkeampia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin kuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden kanssa (Taulukko 217). Kuormitus oli suurimmillaan keväällä johtuen korkeista valumista ja yksittäisestä näytteenottokerrasta, jolloin pitoisuudet olivat korkeita (Kuva 149ja Kuva 151). 252

255 253 Taulukko 216 Umpilamminsuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Rauta Väri CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l µg/l µg/l % mg/l mg Pt/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 5,6 2,5 1, ,3 41, ,4 5,5 2, < ,7, ,5 16,4 13 # ,5 5,8 2, < ,8 18, ,5 5,8 2,2 < ,5 16, ,3 5,9 1,4, ,3, ,9 18, ,4 6,2 2,7 <2, ,3 22, ,7 5,4 11 3, ,42, ,2 41,3 19 # ,4 6, <2, <2, ,4 35, ,3 5,9 2, <2, ,79, ,3 48, ,1 5,8 4,4 <2, ,6 116, ,9 5,7 5,2 <2, ,61, , 86, ,2 5,7 2, <2, ,8 77, ,1 5,7 2,8 <2, ,2, ,9 45, ,3 5,8 4, <2, ,6 3, ,5 5,9 <2, <2, ,4, ,6 37, ,7 6,2 5,6 <2, , 2, ,9 6,4 <2, <2, ,1 2,3 14 # ,8 6,4 5,6 2, <5 6, 8, ,6, ,4 15, ,7 6,3 5,6 2, ,3 21, ,3 6,2 5,2 <2, ,2 21, ,6 6,4 4,3 <2, , ,6 1, ,8 6,5 5, 2, ,7 11, ,4 6,7 <2, <2, ,2 14, ,5 6,2 4,4 3, < ,4, ,2 14, ,7 6,5 2, <2, ,6 1, ,8 6,3 <2, <2, ,3 15,4 12 # n= 26 Keskiarvo: 6,3 5,9 3,5 1,9 46 ** ** ** 2,7, ** 3,9 25,8 365 Mediaani: 6,4 5,9 2,6 2, ,3, ,8 18,3 Minimi: 5,7 5,4 1,4, < ,42, ,1 7,5 Maksimi: 6,9 6,7 11, 3, ,4 3, , (n=23) 6,3 5,8 4,7 1,3 72 ** ### ** 2,1, ** 2,9 6, (n=12) 6,4 5,8 7,2 1, ,8, (n=1) 4,4 1, , (n=18) 4,2 1, ,6 73 Talvi 5 kpl 6,4 5,8 2,1 1, ,5, ,8 18,5 19 Kevät 9 kpl 6,1 5,7 3,9 2, ,9, , 53,1 79 Kesä 9 kpl 6,6 6,3 4,4 2, ,5 1, ,5 16,7 124 Syksy 3 kpl 6,4 6, 2,2 1, ,3 21,6 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa mu**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

256 254 Kuva 149 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

257 255 Kuva 15 l/s km Alue H1 (n = 16) Umpilamminsuo pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Umpilamminsuon pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Padotuksesta johtuen jaksoilla sekä käytetty pintavalutuskentän 1 valumia. Taulukko 217 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 25,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 15,3 7, Typpi 2 8, ,2 7,2 3, Fosfori,51,7,51,25,1,19,25 2,3,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Umpilamminsuo, pvk2 om.kuorm.suot Kiintoaine Kokonaistyppi Umpilamminsuo, pvk2 om.kuorm.suot ,9 7, ,5 1,,5 Kokonaisfosfori Umpilamminsuo, pvk2 om.kuorm.suot 215,39,3 1,11,89,61,4,33, COD Mn Umpilamminsuo, pvk2 om.kuorm.suot , Kuva 151 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Umpilamminsuo PVK3 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 3 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen pitoisuudet olivat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta keskimääräistä pienemmät. Seitsemän näytteen perusteella pintavalutuskentän 3 kiintoaineen puhdistusteho oli 26 %, kokonaistypen 12 % ja kokonaisfosforin 41 % (Taulukko 218).

258 Pintavalutuskentän puhdistustehot olivat keskimäärin 26 % (kiintoaine), 12 % (kokonaistyppi) ja 41 % (kokonaisfosfori). Kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) pintavalutuskenttä ei pienentänyt. Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä. Valumina on käytetty pintavalutuskentän 1 valumia. Pintavalutuskentän 3 bruttoominaiskuormitukset (g/ha/d) olivat keskimääräistä pienemmät. Pienet kuormitukset johtuivat pienistä pitoisuuksista ja keskimääräistä pienemmistä valumista (Taulukko 219). Taulukko 218 Umpilamminsuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä keskimääräinen puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 215. Kuormituslaskennassa käytetty pintavalutuskentän 1 valumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % µg/l % µg/l % Pt/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 4,9 1,9 < ,37, ,2 3,5 126 # ,4 5,2 3,2 <2, ,41, ,2 2,6 72 # ,9 4,7 4,4 4, ,39, ,2 3, ,9 4,8 3,2 <2, ,31, ,1 1, , 4,7 2,4 <2, ,32, ,1 1, ,5 4,7 2,6 <2, ,1, ,4 6, ,6 4,9 3,6 <2, ,45, ,2 3,3 36 n= 7 Keskiarvo: 5,4 4,8 3, 2,3 26 ** ** ** ,76, **,4 6,7 365 Mediaani: 5,6 4,8 3,2 2, ,39, Minimi: 4,9 4,7 1,9 1, ,31, Maksimi: 6, 5,2 4,4 4, ,1, (n=2) 5,4 5,4 8,2 3,5 58 ** ** ** 1,, ** 213 (n=5) 5, 6, , (n=6) 5,4 1, ,34 26 Talvi 1 kpl 5,9 4,9 1,9 1, ,4, Kevät 2 kpl 5, 4,9 3,8 3, ,4, Kesä 3 kpl 5,7 4,7 2,7 2, ,2, Syksy 1 kpl 5,6 4,9 3,6 2, ,5, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 256 Taulukko 219 Umpilamminsuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 11, 5, ,43 4, 1,8 16 7,2 Typpi 4,7 1, ,19 1,7,7 6,8 2,5 Fosfori,45,33,51,25,18,16,121,64,47 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Valkeissuo (Jyväskylä/Petäjävesi) Valkeissuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto Vuonna 215 Valkeissuolla ei ollut tuotantoa. Valkeissuolla on Itä- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 112/4/1, dnro ISY-23-Y-254, myönnetty ). Lupamääräykset tarkistettiin aluehallintoviraston päätöksellä (dnro LSSAVI/78/4.8/211).

259 Taulukko 22 Valkeissuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 215. Tarkkailupistrakenne Vesiensuojelu- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha LA 1-2 LA pvk:n jälkeen Vesankajärven va Jyväskylä 62,7 ympärivuotinen Pvk 1 yp / 6,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Petäjävesi 62,6 47,5 2,8 ympärivuotinen Yhteensä 47,5 2,8 257 Valkeissuo LA 1-2 Vedenlaatu Valkeissuolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin edellisvuotena. Tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna Valkeissuolta purkautuvan veden keskimääräiset kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat suuremmat keskiarvoon nähden (Taulukko 221). Taulukko 221 Valkeissuon LA 1-2 lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine KokonaistyppiAmmoniumtypp NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta Väri CODMn mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg Pt/l mg/l O ,2 6, , , ,6 4, ,7 2, ,9 4, , ,8 3, , ,2 <2, , ,7 <2, , ,6 2, , ,5 3,2 17 3, ,2 6, ,4, ,2 3, , ,1 5, , ,2 <2, , ,5 7, , ,8 <2, , ,3 5, , ,8 8, , ,8 8, , ,3 3, , , , , , ,5 7, , , , , 5, , ,2 2, , n= 26 Keskiarvo: 5,5 5, , Mediaani: 5,7 4, , Minimi: 5,1 2, ,4, Maksimi: 6,3 12, , (n=23) 5,1 12, , (n=23) 5,7 13, , (n=26) 5,8 8, , (n=25) 5,8 8, ,2 48 Talvi 5 kpl 5,6 3, , Kevät 9 kpl 5,4 3, , Kesä 9 kpl 5,7 7, , Syksy 3 kpl 5,6 5, , Tuotannossa / Levossa (n=5 5,5 5, Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

260 Valkeissuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Valkeissuon pintavalutuskenttä 1 on valmistunut huhtikuussa 214. Sen alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 26 näytettä hydrologisena vuonna 215. Purkuvesi virtaa PVK1:n jälkeen vielä vanhan laskeutusaltaan LA1-2 kautta, mistä tarkkailu esitetty taulukossa (Taulukko 221). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 1,6-kertainen, kokonaisfosforipitoisuus 2,4- kertainen ja COD Mn -arvo 1,3-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattaessa (Taulukko 222). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 51 %. Muiden muuttujien osalta puhdistustehot olivat negatiiviset, eli pitoisuudet kohosivat kentän aikana. PVK1:lle on määrätty ympäristöluvassa puhdistustehon tavoitearvot: 5 % kiintoaineen osalta, 2 % kokonaistypen osalta ja 4 % kokonaisfosforin osalta. Tavoitearvo toteutui kiintoaineen osalta (Taulukko 222). Virtaama ja valuma Valkeissuon keskivirtaama oli 7,8 l/s ja keskimääräinen valuma 12,5 l/s km 2. Valuma oli samaa tasoa alueen H1 ominaiskuormitussoiden kanssa, lukuun ottamatta virtaamapiikkejä, jolloin valumat olivat Valkeissuolla suurempia. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla on käytetty Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 valumia (Kuva 153). Kuormitus Valkeissuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoita pienempää. Kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla. Varsinkin fosforikuormitus oli suurta johtuen purkautuvan veden suurista pitoisuuksista. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä jolloin valunta oli suurta. Kokonaisfosforin kuormitus oli selvästi ominaiskuormitussoita suurempi keväällä, johtuen suurista pitoisuuksista (Kuva 154). 258

261 259 Taulukko 222 Valkeissuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Väri CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg Pt/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 5,2 14 7, ,2 29, ,7 5, 4,1 1, ,2 6,8 16 # ,1 5,5 9,6 4, ,1 12, ,3 5,6 5,2 2, ,6 4, ,2 5,2 1 2, ,5 4, ,4 5,6 9,5 2, ,2 8, ,3 5,5 15 3, <5, ,6 34,4 2 # ,4 5,8 7,6 <2, ,3 14, , 5,5 7,2 <2, , ,8 1, ,9 5,5 8, 2, ,1 19, , 5,3 2,4 <2, , ,1 1, , 5,2 <2, <2, ,3 8, ,4 5,2 6,8 6, , ,5 4, ,1 5,1 9,6 2, ,7 5, ,1 5,1 9,2 2, , ,8 28, ,8 5,6 14 4, ,1 3, ,9 7, 12 4, ,7 4,3 13 # ,7 5,6 24 8, ,6 2, ,9 5, ,1 6, ,1 5,1 8, 6, ,4 11, ,7 5, ,5, ,8 5, ,9 1, ,5 6,8 1 8, ,6 2, , 5,6 1 9, , 9, ,8 5,5 7,6 3, ,1 1, ,8 5,6 8,4 <2, ,7 4,2 12 # n= 26 Keskiarvo: 5,8 5,4 9,9 4,9 51 ** ** ** ** 7,8 12,5 365 Mediaani: 6,2 5,5 9,6 3, ,3 3,7 Minimi: 5, 5 2, 1, , ,,1 Maksimi: 7, 7 24, 12, ,2 15,4 214 (n=16) 6,2 4,6 22 7,6 72 ** ** ** ## -113 ** 5,3 8,5 178 Talvi 5 kpl 6,1 5,3 7,7 2, , 6,3 18 Kevät 9 kpl 5,5 5,3 7,5 2, ,9 35, 81 Kesä 9 kpl 6,4 5,5 13,4 8, ,5 4, 124 Syksy 3 kpl 6,3 5,4 1, 4, ,7 1,7 52 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

262 26 Kuva 152 Valkeissuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

263 Alue H1 (n = 16) Valkeissuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu l/s km Kuva Valkeissuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla käytetty Lapsukansuon pintavalutuskentän 3 valumia. Taulukko 223 Valkeissuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 22 16, ,1 7,9 5, Fosfori 1,17,96,51,25,6,43, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Valkeissuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Valkeissuo, pvk om.kuorm.suot ,5 7, , 2,,,53,39 Kokonaisfosfori Valkeissuo, pvk om.kuorm.suot 215 3,5,89,43,33,67, COD Mn Valkeissuo, pvk om.kuorm.suot Kuva 154 Valkeissuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

264 Kiintoaine Typpi 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Fosfori CODMn Kuva 155 Valkeissuon brutto-ominaiskuormitusten (g/ha/d) vaihtelut vuosina (Vuonna 214 Valkeissuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä) Taulukko 224 Valkeissuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vesankajärven va , , Yhteensä , , Pihtipudas Kanasensuo (Pihtipudas) Kanasensuolla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (nro 112/211/1, Dnro LSSAVI/125/4.8/21). Kanasensuon valmistelutyöt aloitettiin vuonna 215. Pintavalutuskenttä valmistui ja vesienkäsittelyrakenteiden tarkastus ELY-keskuksen toimesta oli Ympärivuotinen tarkkailu pintavalutuskentällä (Taulukko 225) aloitettiin Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 12 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Heinäkuun lopun näytteenottokerralla fosforipitoisuus oli keskimääräistä suurempi (Kuva 156). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 98 %, kokonaistypen 57 % ja kokonaisfosforin 73 %. (Taulukko 229). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaateet: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % sekä kokonaistyppi 2 % vuosikeskiarvona laskettuna. Kanasensuon pintavalutuskenttä valmistui huhtikuussa 215, joten vuoden 215 osalta tulokset eivät kata koko vuotta. Jakson aika- Taulukko 225 Kanasensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Valmis- Tarkkailuluokka valuma-alue telussa ha ha Pvk 1 yp 4,9 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Kortteisenkanavan a Pihtipudas 43,5 39,3 ympärivuotinen Yhteensä 39,3 Virtaamat Pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Ennen mittarin asennusta jaksolle on käytetty Talkkunansuon valumia. Jakson keskimääräinen virtaama oli 16,1 l/s ja valuma 37,1 l/s km 2. Mitatut valumat olivat vertailuarvoja suuremmat (Kuva 157). Vedenlaatu ja puhdistusteho

265 na otettujen näytteiden keskimääräiset puhdistustehot olivat erittäin hyvät täyttäen lupavaateet. Pintavalutuskentän yläpuolisen pisteen kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat ajoittain erittäin suuria. Kuormitus Kanasensuon kuormitus on laskettu jaksolle (25 päivää). Kuormitukset on arvioitu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Brutto-ominaiskuormitukset olivat vertailuarvoja suuremmat. Tuloksia verrattaessa on otettava huomioon Kanasensuon lyhyempi tarkkailujakso (25 päivää) (Taulukko 227). Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta huolimatta kuormituksia nostaa vertailuarvoja suuremmat valumat. Heinäkuun lopulla mitattu suuri fosforipitoisuus nosti huomattavasti tarkkailujakson fosforikuormitusta (Kuva 156). 263

266 264 Taulukko 226 Kanasensuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 4,3 54 4, , <3, 15, ,3 71, ,7 4,4 55 <2, , <3, 17, ,5 19, ,4 4,5 96 2, <5 97 5, ,4 <3, 32, ,6 42,7 13 # ,7 4,6 43 2, < , <3, 16, , 5, ,2 5,5 84 2, , <3, 7,3 1, ,8 45, ,4 6,1 54 2, <5, <3, 9,5 1, , 41, ,6 6,2 25 4, < , ,9 5,6 11 1, ,5 28, ,5 6,3 1 3, <5, ,2 <3, 11 2, ,7 17, ,7 6,4 22 <2, <3, 19 1, ,3 12, ,4 6,2 4 4, ,6 11 1, ,9 27, ,5 6,4 18 <2, , 12 1, ,3 12, ,6 6,4 18 <2, ,1 4,4 11 1, ,3 9,9 12 # n= 12 Keskiarvo: 6,5 4, ,8 98 ** ** ** 16 4,7 13,6 1, ** 16,1 37,1 25 Mediaani: 6,5 6,2 42 2, ,5 3, 11,1 1, ,6 24,4 Minimi: 6,2 4,3 1 <2, <5 <5 14 <5, , 3, 7,3, ,4 5,6 Maksimi: 6,7 6,4 96 4, , 2, ,5 152,8 Kevät 1 kpl 6,4 4,3 54 4, , 15, ,7 73, 46 Kesä 9 kpl 6,5 4, , ,1 14 1, ,7 31,5 123 Syksy 2 kpl 6,5 6,4 18 2, ,6 3,7 12 1, , 11,5 36 Valmistelussa (n=2) 5,2 4,4 13 3, , ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

267 265 Kuva 156 Kanasensuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) vuonna 215.

268 266 2 Alue K (n=3) Kanasensuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 16 l/s km Kuva 157 Kanasensuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket jaksolla Vertailuarvoina läheisen alueen K ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat pvm Taulukko 227 Kanasensuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus jaksolla Vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Jaksokuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 25 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 37,1 l/s km2 kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine , 21,1 14, Typpi 22 5, ,8 4,4 1, Fosfori,86,22,48,25,3,18,44 6,9 1,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 131 6, Purontausneva (Pihtipudas) Purontausnevan turvetuotantoalue sijaitsee noin 12 km:n päässä Pihtiputaan kunnan keskustasta pohjoiseen välittömästi valtatie 4:n länsipuolella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Purontausnevan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISY-27-Y-232). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 9/741/3). Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöksellä (Dnro 343/1/1 ja 363/1/1) valitukset hylättiin. Hydrologisena vuonna 215 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 27 päivää. Taulukko 228 Purontausnevan tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 66,6 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Kortteisenkanavan a Pihtipudas 71,2 63, ympärivuotinen Yhteensä 63,

269 Virtaamat Hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 9,6 l/s ja valuma 13,5 l/s km 2. Keskimääräinen valuma ei poikennut paljoa alueen K ominaiskuormitussoiden keskivalumista. Vain kevään sulamisvesien valumat olivat Purontausnevalla suuremmat kuin alueen K ominaiskuormitussoilla. Muuten valumat olivat pieniä, lukuun ottamatta lyhyitä valumapiikkejä (Kuva 159). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 27 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella kokonaistypen keskimääräiset pitoisuudet olivat vajaa 5 % ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea ominaiskuormitussoiden keskiarvosta (Taulukko 229). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 58 %, kokonaistypen 11 % ja kokonaisfosforin 12 %. Kemiallista hapenkulutuksen keskimääräiset puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 229). Purontausnevalla on puhdistusteholupavaateena sulan maan aikana 5 % kiintoaineen osalta, 2 % kokonaistypen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Muuna aikana tavoitearvona on 5 % kiintoaineen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Hydrologisena vuonna 215 sulanmaanaikaiset lupavaateet eivät täyttyneet yhdenkään vedenlaatumuuttujan osalta. Muuna aikana puhdistustehon tavoitearvot täyttyivät kiintoaineen osalta (Taulukko 229). Kuormitus Purontausnevan kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Purontausnevan kiintoaineen ja typen brutto-ominaiskuormitus oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli hieman ominaiskuormitussoita suurempaa. Kokonaistypen brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 23). Kuormitusjaksoittain tarkasteltuna kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä sekä erityisesti syksyllä, jolloin virtaamat olivat korkeita (Kuva 159 ja Kuva 158). 267

270 268 Taulukko 229 Purontausnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 5, , ,3 34, ,8 5,1 7,2 2, ,2, ,5 6,3 14 # , 5,1 25 4, ,5 7, ,1 5, 1,8 3, ,2 4, , 5,1 8,1 1, ,3, ,5 5, ,2 5,4 8, <2, ,2 6, ,9 5,4 22 <2, 91 8, ,1 2,4, , 22,5 16 # ,1 5,6 16 <2, ,9 9, ,1 5,6 37 3,5 91 9, ,9 35, ,4 5,8 <2, ,9 11, ,6 5,6 11 5, ,6 39 <3, <3,,84, ,6 8, , 5,6 16 <2, ,6 28, ,2 5,6 12 <2, <3, 3,9 1,9, ,3 15, ,4 5,4 12 <2, ,9 5, ,7 5,5 16 5, ,7 4,3 3,5, ,9 9, , 5,3 15 3, , 1, , 5,5 16 6, ,1 11,4 13 # ,5 5,5 12 4, , <3, 17 2,6, , 12, ,6 5,5 9,2 4, ,9 5, ,6 5,5 12 9, ,7 9, * 5,6 7, ,3 6 16,5 23, ,4 5,5 12 5, < ,2 <3, 3,5 1, ,6 2, ,6 5,4 13 7, ,1 3, ,6 5,5 2,4 4, ## -89 1, 1, ,7 5,9 7, ,3 <3, 1,7 2, ,8 36, ,4 5,4 6,8 3, ,9 4,1 24 # ,1 5,4 8,8 2, ,8 5,3 12 n= 27 Keskiarvo: 6, 5,4 13,5 5,7 58 ** ** ** 7,1 6,9 2,6 1, ** 9,6 13,5 365 Keskiarvo , 5,4 11,7 6,8 42 ** ** ** 5,5 7,5 2,5 1, ** Keskiarvo ,1 5,3 18,1 2,6 86 ** ** ** 13, 4,6 2,9, ** Mediaani: 6,2 5,5 12, 4, ,3 4, 2,6, ,2 5,8 Minimi: 5,3 5, 2, 1, , 3,,8, ,5,7 Maksimi: 7, 5,9 37, 3, ,5 2,2 72 ## 76 93,2 13,9 214 (n=27) 6, 5,2 16 5,7 67 ** ** ** 8,6 11,2 6,2 2, ** 9,6 12, (n=11) 6,2 4,3 27 5,8 79 ** ** ** 7,2 5, 6,5 1, ** 6, 8,9 51 Talvi 5 kpl 6, 5,1 11,8 2, , 4, 3,3, ,2 5,8 19 Kevät 9 kpl 5,9 5,5 16, 4, ,7 4,1 2,2, ,4 31,5 79 Kesä 1 kpl 6,6 5,5 11, 8, ,8 11,3 2,6 1, ,1 8,6 124 Syksy 3 kpl 5,7 5,3 15,9 5, , 14, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yp näytettä)

271 269 Kuva 158 Purontausnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

272 27 14 Alue K (n=3) Purontausneva, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 12 1 l/s km Kuva Purontausnevan pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen K ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 23 Purontausnevan pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,9 34,5 3, Typpi 25 18, ,5 9, 6, Fosfori,51,28,51,25,3,19,12 11,8 6,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Purontausneva, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Purontausneva, pvk1 om.kuorm.suot ,9 7,1 2, 1,5 1,,5, Kokonaisfosfori Purontausneva, pvk1 om.kuorm.suot 215,39,19,89,72,35,33 1,13, COD Mn Purontausneva, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 16 Purontausnevan pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 231 Purontausnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kortteisenkanavan a , , Yhteensä , ,

273 Pyytneva (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Pyytneva sijaitsee Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä noin 17 kilometriä Pihtiputaan kuntakeskuksesta koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Pyytnevan turvetuotantoon (päätös nro 21/6/1, dnro ISY-24-Y-264). Taulukko 232 Pyytnevan tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vuonna 215 Yhteensä 29, 271 Pyytnevan tarkkailupisteeltä saatiin vain viisi näytettä vuonna 215. Otetun näytteen pitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Taulukko 233). Kokonaistypen osalta pitoisuus oli keskimääräistä pienempi. Pyytnevan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia läheisen Purontausnevan vedenlaatuun ja käyttämällä Purontausnevan keskivalumia. Pyytnevan brutto-ominaiskuormitus oli keskimääräistä pienempi (Taulukko 234). Taulukko 233 Pyytnevan laskeutusaltaalta 1 lähtevän veden laatu vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Rauta CODMn mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O ,3 7, ,7 8, ,3 8, ,1 8, , , 8, n= 5 Keskiarvo: 6,2 8, , (n=1) 5,8 4, Taulukko 234 Pyytnevan laskeutusaltaan 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Levossa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha LA 1 Perustaso Peninginjoen va Pihtipudas 8,3 8,3 ei tarkkailua LA 2 Perustaso Peninginjoen va Pihtipudas 36,7 2,7 täydentävä Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,53 23,2 7, Typpi 15 2, ,13 5,5,8 46 6,8 Fosfori,38,9,51,25,3,14,32 1,1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Taulukko 235 Pyytnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Peninginjoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn LA , ,8,26 13 La , , Pyytneva yhteensä , ,92 36

274 Talkkunasuo (Pihtipudas/Pyhäjärvi) Talkkunasuon tuotantoalue sijaitsee Pihtiputaan kunnassa, noin 22 km keskustaajamasta itään. Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Talkkunasuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ISAVI/16/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 11/351). Hydrologisena vuonna 215 tuotanto aloitettiin ja lopetettiin Tuotantopäiviä kertyi yhteensä 24 päivää. Taulukko 236 Talkkunasuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp 65,7 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Liitonjoen va Pihtipudas 7,6 65,7 ympärivuotinen Yhteensä 65,7 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 1 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 22 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä lähtevän veden kokonaistyppipitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Muiden vedenlaatumuuttujien keskimääräiset pitoisuudet eivät merkittävästi poikkea tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä pitoisuuksista (Taulukko 237). Pitoisuudet olivat suurimmillaan kesällä ja syksyllä 215. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 49 %, kokonaistypen 29 % ja kokonaisfosforin 24 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kohosi pintavalutuskentän aikana, näin ollen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 188). Kokonaistypen puhdistustehot olivat hieman keskimääristä paremmat. Talkkunasuolla on lupavaade puhdistusteholle (kiintoaine 5 %, kokonaistyppi 2 %, kokonaisfosfori 5 %). Lupavaade täyttyi kokonaistypen osalta. Virtaama Alapuolisella tarkkailupisteellä on jatkuvatoiminen virtaamamittari. Pintavalutuskentän penkereen vuodosta ja padotuksesta johtuen on käytetty läheisen Purontausnevan pintavalutuskentän valumia. Keskimääräinen virtaama oli 13,5 l/s ja valunta 19,1 l/s km 2. Kevään virtaamahuippu oli selvästi suurempaa kuin alueen K ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Kuva 162). Kuormitus Talkkunansuon kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen Talkkunasuon valumien perusteella. Pintavalutuskentän penkereen vuodosta ja padotuksesta johtuen on käytetty läheisen Purontausnevan pintavalutuskentän valumia. Talkkunasuon kuormitus oli kiintoaineen ja fosforin osalta suurempaa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen kuormitus oli pienempää ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus samalla tasolla ominaiskuormitussoiden kanssa (Taulukko 238). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli suurimmillaan keväällä suurista valumista johtuen. Kesän kuormitukset olivat ominaiskuormitussoita suurempaa. Suuremmat kuormitukset johtuivat kesän suurista pitoisuuksista ja kesän valumapiikeistä (Kuva 161). 272

275 273 Taulukko 237 Talkkunasuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,4 12,7 3, ,1 1,2 1, ,1 34, ,5 1, <5 23 4, 1,6 4 4,4 6,3 14 # ,4 6, , ,7 5, , ,4 15 3,9 5, , ,1 4, ,5 6, ,2 6, 33 # ,3 5,7 18 4, ,9 1, ,9 22, ,4 5,6 9,2 4, ,5 9, ,3 5,8 9,5 8, ,3 18, ,1 5,6 21 <2, 9 5, , 73, ,5 5,6 5, 8, ,9 6,8-15 5,5 <3,,39,45 9, ,9 141, ,4 5,3 <2, 3, ,9 145, ,8 5,4 8,1 <2, ,1 1,7 1, ,7 78, ,4 5,7 9,2 4, , 28, ,4 5,9 35 3, ,7 5,5 1, ,3 13, ,9 6,3 14 4, ,2 8,8 35 # ,9 6,3 18 8, ,8 12, ,8 6, ,5 8,1 7, ,9 15, ,8 6, , 7, ,8 6, ,8 28, ,6 6, < ,1 9,3 8, ,3 7, ,9 6,2 11 6, ,9 4, ,9 6,5 12 8, ,7 9, ,6 5, ,2 7,8 5, ,9 24, ,9 5,5 8,8 7, ,9 5,6 24 # , 6,1 1 <2, ,2 4,5 12 n= 22 Keskiarvo: 6,1 5,3 13,8 6,9 49 ** ** ** 21 6, 5,9 3, ** 13,5 19,1 365 Mediaani: 6,4 5,8 12,7 5, ,7 6,4 1, ,2 7,4 Minimi: 5,2 4,4 2, 1, ,5 1,1,4, ,2,2 Maksimi: 7, 6, , 8, ,4 163,4 214 (n=19) 6,3 4,8 49 7,6 84 ** ** ** ,3 3, ** 213 (n=1) 6,1 4, , Talvi 1 kpl 6,4 4,5 13, 1, , 8,8 1, ,1 5,8 19 Kevät 9 kpl 5,9 5,6 13, 4, ,2 3,1 1, ,3 52,8 115 Kesä 9 kpl 6,5 6,2 16, 1, ,6 8,4 7, , 11,4 137 Syksy 3 kpl 5,7 4,8 1,5 4, ,1 1,2 1, ,2 14,5 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Huom! Vuonna 213 yläpuoliselta pisteeltä 11 näytettä! Ei virtaama, ei näytettä: Yläpuolisella pisteellä ja Alapuolisella pisteellä viidellä näytteenottokerralla jaksolla

276 274 Kuva 161 Talkkunansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

277 275 Kuva 162 l/s km Alue K (n=3) Talkkunasuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Talkkunansuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen K ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Pintavalutuskentän penkereen vuodosta ja padotuksesta johtuen käytetty läheisen Purontausnevan pintavalutuskentän valumia. Taulukko 238 Talkkunasuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 19,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,5 36,1 29, Typpi 14 5, ,9 5,2 1, Fosfori,65,29,51,25,4,24,17 15,7 7, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Talkkunansuo, pvk om.kuorm.suot Kokonaistyppi Talkkunansuo, pvk om.kuorm.suot ,1 3,2 1,,5,,12 Kokonaisfosfori Talkkunansuo, pvk om.kuorm.suot 215,89,89,71,52,61,39, COD Mn Talkkunansuo, pvk om.kuorm.suot Kuva 163 Talkkkunasuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 239 Talkkunansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Liitonjoen va , , Yhteensä , , -3 29

278 Saarijärvi Ahvenlamminsuo (Saarijärvi) Ahvenlamminsuon tuotantoalue sijaitsee Saarijärven kaupungissa noin 4 km Pylkönmäen taajamasta lounaaseen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan turvetuotantoon (päätös nro 41/211/1, dnro ISAVI/33/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 12/132/1). Kaikki tuotannossa olevan alan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä jonne vedet johdetaan kentälle pumppaamalla (Taulukko 24). Taulukko 24 Ahvenlamminsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk 1 yp 35,9 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Vihanninjoen va Saarijärvi 38,4 24,1,9 ympärivuotinen Yhteensä 24,1,9 Virtaamat ja valuma Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitataan virtaamat jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisen vuoden 215 keskivaluma oli 14,7 l/s km 2 ja keskivirtaama 5,6 l/s. Suuria valumia mitattiin marraskuussa, keväällä, sekä heinäkuun lopulla (Kuva 165). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 28) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosiin verrattuna vedenlaadussa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 241). Vuonna 215 pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 7 %, kokonaistypen 37 % ja kokonaisfosforin 74 %. Fosforin puhdistusteho oli erittäin hyvä. Hyvästä puhdistustehosta johtuen pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen fosforipitoisuus (21 µg/l) oli samaa tasoa taustapitoisuutena käytetyn luonnontilaisen suon pitoisuuteen (2 µg/l) verrattuna (Taulukko 241). Kuormitus Ahvenlamminsuon kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen myös bruttoominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 242). Kuormitukset olivat suurimmillaan heinäkuun lopun näytteenottokertojen kuormitusjaksoilla. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat korkeita myös marraskuun alun kuormitusjaksolla (Kuva 164).

279 277 Taulukko 241 Ahvenlamminsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4,9 4, 1, ,7 48, ,1 4,9 4,4 < , 4,4, ,4 11,5 14 # ,3 5,5 6,4 1, ,4 6, ,2 5,5 5,9 1, ,1 2, ,7 6,3 3,7, , 3,6, ,5 1, ,3 6,5 6,8 <2, ,7 4, ,6 6, 3,6 2, <3, 3,6,91, , 15,6 17 # ,1 6,2 9,7 3, ,8 2, , 6,1 3,6 <2, ,3 1,9, ,4 1, ,8 5,9 <2, <2, ,3 6, ,2 5,4 2,9 <2, <3, <3,,72, ,7 9, ,7 4,9 3,2 <2, ,3 47, ,7 4,8 4, 2, ,3 <3, 2,1, ,2 47, , 4,9 4,8 <2, ,3 24, ,3 5, 1 2, <3, 4,4, ,4 42, ,6 5,6 7,2 <2, , 1, ,5 6, 14 <2, ,8 12,6 12 # ,4 5,7 13 <2, <5 84 9, <3, 4,9, ,1 28, ,5 6,1 9,2 2, ,7 14, * 4,9 7, <3,, ,5 48, * 5, 2, , 2 <3, 1, ,7 38, ,8 5,1 12 <2, ,4 16, ,6 5,5 22 <2, <5 4 8, <3, 11 1, ,5 6, ,4 6,3 6, 8, ,1 8, ,4 4,3 9,2 <2, ,2 13, ,9 5,7 1 2, < <3, 3,2, ,6 1,7 4 # ,5 5,9 8, <2, ,1 5, ,5 6,1 5,6 <2, n= 28 Keskiarvo: 6, 5,2 7,4 2,4 7 ** ** ** 2 3,8 3,7, ** 5,6 14,7 365 Mediaani: 6,2 5,6 6,2 2, , 3,4, ,1 8,1 Minimi: 5,2 4,3 2,, ,,7, ,1,1 Maksimi: 6,7 6,5 22, 8, , 1,7 1, ,2 125,4 214 (n=22) 6,1 4,9 8,3 2,1 76 ** ** ** 34 6,1 5,, ** 3,8 9, (n=14) 6,4 4,6 12 1, , 4,7, ,3 3,4 121 Talvi 5 kpl 6,3 5,4 5,4 1, , 4,, ,7 4,3 19 Kevät 9 kpl 5,7 5,2 4,9 2, ,4 2,, ,2 23,9 79 Kesä 11 kpl 6,2 5,1 11,4 3, , 6,3 1, ,8 15,2 124 Syksy 3 kpl 6,3 5,3 5,9 1, , 21, 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 2.7. ja (ei yläpuolisia näytteitä)

280 278 Kuva 164 Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

281 Alue H1 (n = 16) Ahvenlamminsuo pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 12 1 l/s km Kuva Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 242 Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,7 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,75 11, 6, Typpi 1 4, ,26 3,8 1, Fosfori,24 -,1,51,25,6,9 -,3 2,2 -,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , ,2 Kiintoaine Ahvenlamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot , Kokonaistyppi Ahvenlamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot ,6 7, ,,5,,1 Kokonaisfosfori Ahvenlamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot 215,39,89,32,29,33,33, COD Mn Ahvenlamminsuo, pvk1 om.kuorm.suot Kuva 166 Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 243 Ahvenlamminsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vihanninjoen va , ,1-278 Yhteensä , ,1-278

282 Mahasuo (Saarijärvi) Mahasuo sijaitsee Saarijärven kaupungin (entisen Pylkönmäen kunnan) Kukon kylässä noin 1 kilometriä Pylkönmäen keskustaajamasta lounaaseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mahasuon turvetuotantoon (päätös nro 84/3/1, dnro ISY-23-Y-35). Mahasuon lupaehtojen tarkistushakemuksesta on annettu päätös (LSSAVI/77/4.8/211). Vuonna 212 Mahasuolla suoritettiin kosteikkojen ja pintavalutuskenttien valmisteluja. Vuodesta 213 lähtien kaikkien tuotannossa olevien alojen vesienkäsittelymenetelmänä ovat olleet kosteikot ja pintavalutuskentät (Taulukko 244). Mahasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteiden vuosikuormitusten summana (Taulukko 245). Taulukko 244 Mahasuon tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Pvk 7 yp 3, ympärivuotinen Pvk 7 ap Pintavalutus Selänpäänjoen va Saarijärvi 31,5 27,7 ympärivuotinen Pvk 3 yp 13,5 ympärivuotinen Pvk 3 ap Pintavalutus Kiminginjoen va Saarijärvi 15, 8,7,6 ympärivuotinen Pvk 2 yp 64,2 ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Kukonjoen a Saarijärvi 68,4 36,6 1,7 ympärivuotinen KOS 5 yp 2 27,4 täydentävä KOS 5 yp 1 27,4 täydentävä KOS 5 yp 27,4 täydentävä KOS 5 ap Kosteikko Suorapuron va Saarijärvi 87,2 4,5 1,7 täydentävä Kos 1 yp 38,7 ympärivuotinen Kos 1 ap Kosteikko Suorapuron va Saarijärvi 4,7 28,2 1,7 ympärivuotinen Yhteensä 15,1 36,6 5,7 Taulukko 245 Mahasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitukset tarkkailupisteittäin sekä vesistöalueittain vuonna 215. Mahasuo Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Selänpäänjoen va Pintavalutuskenttä , , Kiminginjoen va Pintavalutuskenttä , , Kukonjoen a Pintavalutuskenttä , , Suorapuron va Kosteikko , ,8-191 Kosteikko , ,1-9 Yhteensä , ,9-281 Mahasuo yhteensä , ,9 365 Seuraavissa kappaleissa on esitetty Mahasuon tarkkailutulokset tarkkailupisteittäin vuonna Mahasuo, pintavalutuskenttä 7: Virtaamat Pintavalutuskentän 7 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 215 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 7,3 l/s ja valuma 23,1 l/s km 2 (Taulukko

283 246). Valumat olivat suuria keväällä lumien sulamisvesien aikaan. Suuria valumia mitattiin myös marraskuun alussa, heinä- elokuun vaihteessa sekä syyskuun loppupuolella (Kuva 168). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä 7 purkautuvan veden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli samaa tasoa tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden muuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 246). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta (61 %) saavuttaen puhdistustehovaatimuksen. Typen ja fosforin keskimääräiset puhdistustehot (Kok.N 16 % ja Kok.P 41 %) olivat lupamääräystä heikommat. Fosforin puhdistusteho oli kuitenkin keskimääräistä parempi ja lähtevän veden fosforipitoisuus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 246). Kuormitus Pintavalutuskentän kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Keskimääräistä pienemmistä kiintoaineja fosforipitoisuuksista johtuen myös kyseisten muuttujien brutto-ominaiskuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät. Typpikuormitus oli 1,7-kertainen ja COD Mn -kuormitus 1,5-kertainen vertailuarvoon nähden (Taulukko 247). Kaikkien muuttujien kuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 167, Kuva 169). 281

284 282 Taulukko 246 Mahasuon pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 4,7 3,4 1,1 68 2,5, ,7 46, ,8 5,4 3,4 1, ,6 1, ,8 21,5 22 # ,1 5,8 5, 1, ,6 24, ,2 4,8 5, 1, ,9 12, ,3 5,6 3,9 < ,5 1, ,2 1, ,5 5,7 3,8 <2, <5, ,9 15, ,4 5,9 <2, 6, , 8,5,7 1, ,9 34,5 17 # ,8 5,1 8,3 2, ,1, ,1 5,5 7, <2, ,6 3,6,98, ,6 46, , 5,3 5,6 <2, ,2 95, ,2 5,2 3,3 <2, ## <5, 3,9 3,6,48, ,4 12, ,2 4,9 <2, <2, ,9 88, ,8 4,9 6,8 <2, ,5 <3, 1,4, ,8 5, ,9 4,7 4, <2, ,4 26, ,6 4,7 36 2, <3, 2,4, ,7 4, ,6 5,1 8, 3, ,9 6, ,6 5,5 8,8 4, ,8 12, 14 # ,4 5,4 12 2, ,4 3,5 2, ,8 18, ,2 5,2 17 <2, , 22, , 5,3 6, <2, ,9 25, ,6 5,4 4,7 8, ,8 4,4 3, , 3, ,5 5,9 5, ,1 3, ,5 5,8 6, 3, ,9 3, ,3 5,4 8,4 2, ,8 2,2 1, ,5 33, ,5 5,7 9,2 <2, ,6 5, ,5 5,9 <2, <2, ,9 9,2 12 # n= 26 Keskiarvo: 5,7 5,2 7,2 2,8 61 ** ** ** 12 6,7 2, 1, ** 7,3 23,1 365 Mediaani: 6,1 5,4 5,6 2, ,3 1,9 1, ,9 12,3 Minimi: 4,9 4,7 2, 1, ,6 3,,48, ,1,2 Maksimi: 6,6 5,9 36, 1, ,4 3, , 17,8 214 (n=24) 6, 5,5 12 3,3 74 ** ** ** 1 7, 2,1 1, ** 7,3 23, (n=3) 6, 5,2 41 2,6 94 ** ** ** ,3 1, ** 7, 21,3 38 Talvi 5 kpl 6,1 5,3 4,2 1, ,1 1, ,7 14,9 11 Kevät 9 kpl 5,5 5, 8,3 2, ,3 1,2, ,8 53,3 79 Kesä 9 kpl 6,1 5,4 8,5 4, ,3 3,4 2, ,1 12,9 124 Syksy 3 kpl 5,4 5,1 4,9 1, ,9 18,7 52 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

285 283 Kuva 167 Mahasuon pintavalutuskentän 7 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

286 Alue H1 (n = 16) Mahasuo, pvk7 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Mahasuon pintavalutuskentän 7 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 247 Mahasuon pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 16,6 9, Typpi 29 18, ,8 1,5 6, Fosfori,44,4,51,25,1,16,16 4,5,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Mahasuo, pvk 7 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mahasuo, pvk 7 om.kuorm.suot ,1 1,,5 Kokonaisfosfori Mahasuo, pvk 7 om.kuorm.suot 215,89,73,61,48,39,39,27, COD Mn Mahasuo, pvk 7 om.kuorm.suot , Kuva 169 Mahasuon pintavalutuskentän 7 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Mahasuo, pintavalutuskenttä 2: Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,7 l/s ja valuma 2, l/s km 2 (Taulukko 248). Valumat olivat suuria keväällä lumien sulamisvesien aikaan. Suuria valumia mitattiin myös marra- joulukuussa 214, heinä- elokuun vaihteessa sekä syyskuun loppupuolella (Kuva 171). Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla käytetty Heposuon pintavalutuskentän valumia.

287 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 18 µg/l oli taustapitoisuutena käytettävää luonnontilaisen suolta purkautuvan veden fosforipitoisuutta 2 µg/l pienempi. Kiintoainepitoisuus oli lähes jokaisella näytteenottokerralla alle määritysrajan 2 mg/l (Taulukko 248). Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta hieman lisääntyneet. Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 49 %, kokonaistypen 16 % ja kokonaisfosforin 27 %. Lupavaadetta heikommat puhdistustehot selittyvät pintavalutuskentälle tulevan veden huomattavasti keskimääräistä pienemmillä pitoisuuksilla. Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Huomattavasti keskimääräistä pienemmistä kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksista, johtuen kyseisten muuttujien bruttoominaiskuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät. COD Mn -kuormitus 1,3-kertainen vertailuarvoon nähden (Taulukko 249). Kaikkien muuttujien kuormitukset olivat korkeimmillaan keväällä, jolloin virtaamat olivat suuria (Kuva 17, Kuva 172). 285

288 286 Taulukko 248 Mahasuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 4,4 2,7 2,3 15 1,5, ,2 38, , 4,5 1,6 < <2 1,1, ,5 25,6 22 # ,3 4,7 1,2 < , 42, ,4 4,5 2,3 1, ,5 16, ,5 4,7 2,7 < <2 1,7 2, ,8 15, ,5 4,8 7,5 <2, <5, , 19, ,4 5,2 6, <2, ,3 <3, 1,3, ,4 34,3 17 # ,4 5,1 6, 2, ,3 2, ,2 5,3 3, <2, <3, <3,,89, ,4 4, , 5,4 <2, <2, , 49, ,7 5,5 5, <2, <5, <5, <3, <3,,46, ,3 55, ,8 5,4 4,4 3, , 24, ,8 5,5 <2, <2, <3, <3,,8, ,7 46, ,2 5,3 4,4 <2, ,6 33, ,1 5,2 11 <2, , <3, <3, 1,1, ,8 4, ,9 5,5 4,8 <2, ,2 9, ,1 5,6 5,6 <2, ,1 16,2 14 # ,8 6,1 4,4 <2, <5 <5 21 8, ,6 <3, 2,, ,7 6, , 5,9 3,2 <2, ,4 7, * 6, <2, 7 7 9, 21 <3,,6 4 15,2 22, ,5 6, 3,6 <2, ,4 26, ,6 5,9 3,6 2, , <3, <3, 2,7 1, ,2 4, ,8 5,8 7,6 5, ,1 3, , 5,9 3,6 <2, ,9 11, ,3 6, 5,6 2, <5 27 9, <3, <3, 1,5, ,2 3, ,7 5,8 2,4 <2, ,5 3,6 24 # ,9 5,9 <2, <2, ,9 1,1 12 n= 27 Keskiarvo: 6,1 5,1 4,2 2,1 49 ** 1,5, ** ** 4,9 2,8 1,3, ** 13,7 2, 365 Mediaani: 6,4 5,5 3,6 2, , 3, 1,2, ,9 15,9 Minimi: 5,2 4,4 1,2 1, , 2,,5, ,4,6 Maksimi: 7,1 6,1 11, 5, , 2,7 2, ,8 83,1 214 (n=16) 6,6 4,2 5,2 1,4 76 ** ** ** 4,8 2, 1,5, ** 5,5 8,7 192 Talvi 5 kpl 6,3 4,6 3,1 1, , 2, 1,4 1, ,9 2,8 11 Kevät 9 kpl 6, 5,3 4,9 2, ,3 3,,9, ,7 17,1 79 Kesä 1 kpl 6,7 5,8 4,7 2, ,2 3, 2,1, ,8 7, 124 Syksy 3 kpl 5,7 4,8 2,4 2,1 1,45, ,1 17,7 52 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä)

289 287 Kuva 17 Mahasuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

290 Alue H1 (n = 16) Mahasuo, pvk2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Mahasuon pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket jaksolla hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla käytetty Heposuon pintavalutuskentän valumia. Taulukko 249 Mahasuon pintavalutuskentän 2 (PVK2) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d) pvm Pintavalutuskentän 3 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 1,4 l/s ja valuma 9,5 l/s km 2 (Taulukko 25). Valumat olivat suuria keväällä lumien sulamisvesien aikaan. Suuria va- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 11,9 5, Typpi 12 3, ,5 4,5 1, Fosfori,24 -,1,51,25,1,9 -,37 3,4-1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot ,4 7, ,,5 Kokonaisfosfori Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot 215,89,61,39,4,33,18,23, COD Mn Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot , Kuva 172 Mahasuon pintavalutuskentän 2 (PVK2) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Mahasuo, pintavalutuskenttä 3: Virtaamat

291 lumia mitattiin myös marra- joulukuussa 214, heinä- elokuun vaihteessa sekä syyskuun loppupuolella (Kuva 174). Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä 3 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 25). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Hydrologisena vuonna 215 pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 63 %, kokonaistypen 24 % ja kokonaisfosforin 59 %. Keskimääräiset puhdistustehot täyttivät lupavaatimukset ja olivat lupamääräystä paremmat (Taulukko 25). Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kuormitus on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräistä paremmasta laadusta johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 251, Kuva 175). 289

292 29 Taulukko 25 Mahasuon pintavalutuskentän 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 4,3 5,2 2,1 6 2,23 1, ,1 47, ,2 4,5 4,1 < ,7, ,1 7,4 22 # ,3 4,9 3,8 1, , 13, ,9 6,4 1,3 7, ,3 2, , , ,, , ,, ,1 3, ,6 14,1,3 17 # , ,3 2, ,4 4,6 15 <2, <3, 11 1, ,2 1, , 4,4 19 2, ,3 8, ,8 4,7 13 2, <5, 5,1-2 <3, <3,,54, ,7 11, ,1 4,6 8, <2, ,3 8, ,4 4,6 4,8 2, <3, 4,1, ,9 59, ,6 4,7 4, <2, ,6 17, ,4 4,6 14 3, <3, 2,8, , 33, ,9 4,8 11 <2, ,5 3, ,9 5, 9,2 4, ,3 8,4 14 # ,7 4,8 6,8 <2, < ,6 <3, 3,4 1, ,2 8, ,7 4,6 8,8 <2, ,1 7, * 4,7 2, ,4 48 3,9 25, ,4 4,6 8,8 <2, ,1 14, ,8 6,8 9,3 2, <3, 3,8 2, ,2 1, ,7 5,5 5, ,1, ,7 5,2 8, 2, ,1, ,4 4,7 7,6 <2, <5 27 6, <3, 2,7, ,8 25, ,5 4,8 4,4 3, ,6 3,7 24 # ,5 5,3 <2, <2, ,3 8,6 12 n= 23 Keskiarvo: 6, 4,7 9,1 2,9 63 ** ** ** 15 7, 4,8 1, ** 1,4 9,5 365 Mediaani: 6,4 4,7 8, 2, , 3,1, ,6 3,9 Minimi: 4,9 4,3 1,3 1, ,,5, ,, Maksimi: 6,9 6,8 24, 12, , 2, ,7 14,7 214 (n=24) 6,3 4,9 8,7 2,7 74 ** ** ** 19 6,3 3,7 1, ** 1,9 8, (n=3) 6,5 4,3 17 2,8 83 ** ** ** 35 5, 4,8, ** 2,7 16,7 39 Talvi 3 kpl 5,5 4,8 8,8 3, , 8,9, ,4 2,8 11 Kevät 7 kpl 6,2 4,6 11,6 2, , 4,1, ,6 17,1 79 Kesä 1 kpl 6,7 4,8 8,3 3, ,3 1, , 7, 124 Syksy 3 kpl 6,2 4,6 3,9 2, ,7 17,7 52 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä jakson näytteenottokerroilla (4 kpl)

293 291 Kuva 173 Mahasuon pintavalutuskentän 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

294 Alue H1 (n = 15) Mahasuo, pvk3 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Mahasuon pintavalutuskentän 3 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 251 Mahasuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 9,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,19 7,5 4, Typpi 7,1 3, 17 11,7 2,6 1, Fosfori,16 -,2,51,25,2,6 -,1,6 -,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Mahasuo, pvk 3 om.kuorm.suot , ,3 Kokonaistyppi Mahasuo, pvk 3 om.kuorm.suot ,2 28 5,3 7, ,,5,,6 Kokonaisfosfori Mahasuo, pvk 3 om.kuorm.suot 215,39,27,89,33,15,25, COD Mn Mahasuo, pvk 3 om.kuorm.suot Kuva 175 Mahasuon pintavalutuskentän 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

295 Mahasuo, kosteikko 1: Virtaamat Kosteikon 1 alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 2,2 l/s ja valuma 5,2 l/s km 2 (Taulukko 252). Valumat olivat keskimääräistä pienemmät. Kesällä sekä syksyllä 215 oli jaksoja jolloin valumia ei ollut lainkaan (Kuva 177) Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikolta 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman vertailuarvoja pienemmät. Myös edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienentyneet. Hydrologisena vuonna 215 kosteikon keskimääräiset puhdistustehot olivat heikot. Heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen tavanomaista pienemmillä pitoisuuksilla (Taulukko 252). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Puhdistusvaatimukset eivät toteutuneet. Kuormitus Kosteikon 1 kuormitus on arvioitu kosteikon alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kosteikolta purkautuvan veden keskimääräistä pienemmistä valumista johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 251, Kuva 175). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun alun kuormitusjaksolla, jolloin virtaamat olivat suuria ja kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet keskimääräistä suurempia. 293

296 294 Taulukko 252 Mahasuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 5,9 4,1 4,4-7 2,6 3, ,9 29, ,5 6,2 2,6 2, ,2 1, ,9 2,3 22 # ,5 6,5 2,8 2, ,8 6, ,6 6,6 2,6 1, ,7 1, ,3 6,3 4, 3, ,4 1, ,6 6, ,6 6,5 4,9 <2, ,3, ,5 6,4 14 2, ,6 1, ,6 6,3 17 # ,3 6,2 1 6, ,8 6, ,2 6,2 <2, 2, ,2 12 1,2, ,, ,3 6,1 <2, 2, ,3, ,9 6, <2, <2, ,1 <5, 2 5,9 3,2,42, ,9 56, ,2 6, <2, <2, ,7 19, ,4 6,3 3,6 <2, ,7 6,2 1,3, , 2, ,3 4, ,, ,5 5,9 6, ,7 14 1,1 2, ,5 8, ,2 6,5 4,4 6, ,1, ,2 6,5 4,8 4, ,9 2,2 14 # ,9 6,4 4, <5 13 9, , 7,5 1,6 6, ,, ,7 6, ,2 5, ,4 6,3 5,6 4, , 7, ,7 7, ,3 4,2 3,3 8, ,, , <2, ,, ,1 6,5 4,4 6, ,5 3, ,7 6,4 4,8 4, ,9 1, ,5 1, ,9 6,4 4, <2, ,1, , 6,5 <2, <2, ,1,3 12 # n= 24 Keskiarvo: 6,3 6,3 5, 5,6-1 ** ** ** 8,9 1 1,6 2, ** 2,2 5,2 365 Mediaani: 6,5 6,3 4,3 3, ,1 11 1,4 1, ,3,8 Minimi: 5,7 5,9 2, 1, ,3 3,2,42, ,, Maksimi: 7,2 7,1 14, 27, ,3 8, ,3 77,5 214 (n=2) 6,7 6,3 1 6,6 41 ** ** ** ,1 2, ** 3,1 7, (n=3) 6,9 5, ** ** ** ,2 14, ** Talvi 5 kpl 6,5 6,4 3,4 2, ,8 1, ,1 14,9 11 Kevät 8 kpl 6,2 6,1 5,2 3, ,1 1, ,7 53,3 79 Kesä 8 kpl 6,5 6,4 6,1 1, ,2 5, ,2 12,9 124 Syksy 3 kpl 6,2 6,2 3,4 2,8 2,6 3, ,6 18,7 52 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä ja

297 295 Kuva 176 Mahasuon kosteikon 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

298 Alue H1 (n = 16) Mahasuo, kos1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 177 Mahasuon kosteikon 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin vaihdosta johtuen jaksolla käytetty läheisen Raatteikonsuon kasvillisuuskentän valumia. Taulukko 253 Mahasuon kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 5,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,59 7,2 5, Typpi 6, 3, ,18 2,2 1, Fosfori,19,1,51,25,1,7,36 2,1 1,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,3 53-3, Kiintoaine Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot , ,5 Kokonaistyppi Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot ,1 28 7,1 2, ,,5, Kokonaisfosfori Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot 215,89,61,39,38,33,24,17, COD Mn Mahasuo, pvk 2 om.kuorm.suot Kuva 178 Mahasuon kosteikon 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Mahasuo, kosteikko 456: Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 5 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen perusteella kosteikolta lähtevän veden laatu oli huomattavasti tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisestä veden laatua parempi. Kosteikolle johdetaan vesiä kolmesta suunnasta. Kosteikon yläpuolisen pisteen pitoisuus on laskettu kolmen yläpuolisen pisteen keskiarvona (Taulukko 254).

299 Otettujen näytteiden perusteella kosteikon 5 keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 3 %, kokonaistypen 5 % ja kokonaisfosforin 38 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo kasvoi kosteikon aikana, jolloin puhdistusteho oli negatiivinen. (Taulukko 254). Kuormitus Kosteikon 5 kokonaiskuormitus on laskettu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä kosteikon 1 valumien perusteella. Keskimääräistä paremmasta veden laadusta johtuen kosteikon 5 brutto-ominaiskuormitukset (g/ha/d) olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 255). Taulukko 254 Mahasuon kosteikolle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,7 5,5 1,6 1, ,4 6,3 6,4 2, ,3 6,3 3,3 3, ,5 6,7 4,7 3, ,5 6,7 6,7 2, ,5 6,5 6,5 7, ,7 5,8 2,3 <2, n= 7 Keskiarvo: 6,3 6, 4,5 3,2 3 ** ** ** ** 214 (n=7) 6,8 6,3 6 2,6 57 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte.#) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Taulukko 255 Mahasuon kosteikon 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 1,4 5, ,44 3,8 2, Typpi 5,2 2, ,22 1,9 1, Fosfori,14,5,51,25,1,5,19 2,2,8 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Mätässuo (Saarijärvi) Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan (ISAVI/57/4.8/21) Mätässuon turvetuotantoalueelle. Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt asiasta päätöksen ( /1/5115) ja Korkein oikeus on vahvistanut päätöksen (214). Mätässuon kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 214 ja pintavalutuskentät otettiin käyttöön elokuussa 214. Vuonna 215 Mätässuo oli kokonaisuudessaan valmistelussa (Taulukko 256). Mätässuon valmistelussa olevan tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu pintavalutuskenttien 1 ja 2 (Taulukko 256) kuormitusten summana (Taulukko 257).

300 298 Taulukko 256 Mätässuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Valmistelussa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 69,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Rautapuron va Saarijärvi 73,4 64,1 ympärivuotinen Pvk 2 yp 31,2 ympärivuotinen Pvk 2 ap Pintavalutus Rautapuron va Saarijärvi 33,2 27,2 ympärivuotinen Yhteensä 91,3 Taulukko 257 Mätässuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Rautapuron va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Mätässuo yhteensä , , Seuraavissa kappaleissa on esitetty pintavalutuskenttien 1 ja 2 tarkkailutulokset vuodelta 215. Pintavalutuskenttä 1: Virtaamat Pintavalutuskentän 1 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen virtaama-aineisto menetettiin jaksolla , jolloin on käytetty pintavalutuskentän 2 valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 11,1 l/s ja valuma 15,1 l/s km 2 (). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 18). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 25) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman vertailuarvoa pienemmät. Suurimmat pitoisuudet mitattiin elokuussa (Taulukko 258, Kuva 54), jolloin virtaamat olivat pieniä (Kuva 18). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 64 %, kokonaistypen 33 % ja kokonaisfosforin 77 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 258). Fosforin puhdistusteho oli erittäin hyvä. Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta vertailuarvoa pienemmät. Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun kuormitusjaksolla (Kuva 179), mistä johtuen syksyn kuormitukset olivat vertailuarvoa suuremmat (Kuva 181).

301 299 Taulukko 258 Mätässuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , 38, ,9 4,6 7, 5, ,8 18,8 15 # ,8 4,2 13 2, , 16, ,5 4,3 6,5 2, ,7 5,8 16 7,4 1, ,6 4,3 12 1, ,2 9, ,4 4,3 3,3 <2, , ,3 3,4 2, ,6 9, ,5 4,4 12 <2, , 3,4 2, ,4 23,7 17 # ,8 4,4 8,4 <2, ,9 4,3 2, ,2 13, ,3 4,4 3,3 <2, <3, 2,6 1, ,9 23, ,9 4,4 15 <2, ,4 1,8 1, ,3 15, ,7 4,6 18 2, <3, 1,2, ,9 58, , 4,4 11 4, <5, <5, <3, 1,7 1, ,7 32, ,9 4,5 11 <2, <3, 2,3 1, ,4 22, ,3 4,4 <2, <5, <3, 3, 1, ,4 12, ,3 4,3 8,8 <2, <3, 3,6 2, ,1 2, ,9 4,3 2 6, <3, 4,5 3, ,3 4, , 4,4 18 3, , <3, 4, 4, ,1 5,5 14 # ,6 4,3 29 2, < ,1 5,1 5, ,2 5, ,9 4,1 21 2, < <3, 4,5 7, ,1 8, ,8 4,2 13 2, <5 86 5, ,1 6, ,9 8, ,9 4, , ,9 2, , 4,8 7, <5, <5, , ,4 3, , 4,5 8,4 3, , <3, 5,2 4, ,9 12, ,4 4,4 18 3, <3, 5, 4, ,3 1, ,2 4,9 8,4 <2, <3, 4,8 3, ,3 4, ,7 6,2 <2, <3, 11 2,8 4, , 5,5 12 # n= 25 Keskiarvo: 5,3 4,4 11,7 5,3 64 ** ** ** 58 7,9 3,7 5, ** 11,1 15,1 365 Mediaani: 5,5 4,4 11, 2, , 4, 3, ,6 8,9 Minimi: 4,7 4,1 2, 1, , 3, 1,2, ,2 1,6 Maksimi: 6,2 6,2 29, 28, , , 17,3 214 (n=4) 5,3 4,3 49 7,4 86 ** ** ** ** 65 Talvi 5 kpl 5,3 4,3 8,4 2, ,3 3,4 2, ,2 12,5 19 Kevät 9 kpl 5,1 4,4 9,9 3, ,1 2,6 1, ,3 31,7 79 Kesä 9 kpl 5,8 4,3 16,8 8, ,8 9, ,6 6,3 124 Syksy 2 kpl 5, 5,2 5,2 6, , 3,8 3, ,8 16, 53 Valmistelussa (n=2) 5,2 4,4 13 3, , ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Huom! näytteenottaja ei päässyt tarkkailupisteille.

302 3 Kuva 179 Mätässuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

303 31 Kuva 18 l/s km Alue H1 (n = 16) Mätässuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu Mätässuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket jaksolla hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Laiteviasta johtuen virtaama-aineisto menetettiin jaksollla , jolloin käytetty pintavalutuskentän 2 valumia. Taulukko 259 Mätässuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 15,1 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,9 16,6 11, Typpi 15 8, ,9 5,4 3, Fosfori,39,14,48,25,3,14,5 9,1 3,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Mätässuo, pvk1 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mätässuo, pvk1 om.kuorm.suot , Kokonaisfosfori Mätässuo, pvk1 om.kuorm.suot COD Mn Mätässuo, pvk1 om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,44,3,55 1,23,2,97 1,5, Kuva 181 Mätässuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

304 Pintavalutuskenttä 2: Virtaamat Pintavalutuskentän 2 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 5,4 l/s ja valuma 16,2 l/s km 2 (Kuva 183). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman vertailuarvoa suuremmat. Marraskuun alussa kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat kesällä ja syksyllä 215 (Taulukko 26,Kuva 182). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 73 % ja kokonaistypen 2 %. Kokonaisfosforin ja COD Mn -arvon puhdistustehot olivat negatiiviset (Taulukko 26). Kesällä ja syksyllä pintavalutuskentältä huuhtoutui fosforia, mistä johtuen keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen. Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Brutto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta keskimääräistä suuremmat. Fosforikuormitus oli kolminkertainen vertailuarvoon nähden (Taulukko 261). Fosforikuormitus oli kaikkina vuodenaikoina keskimääräistä suurempaa, mutta etenkin kesän ja syksyn korkeat kuormitukset nostattivat vuosikuormitusta (Kuva 184). 32

305 33 Taulukko 26 Mätässuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 4, ,7 38, ,9 4,4 1 7, ,2 18,8 15 # ,5 2, ,4 16, ,1 4,6 7, 4, ,4 1, ,1 4,4 6, ,2 9, ,2 4,8 4, <2, ,3 2, , 9, ,2 5,6 18 4, ,3 3, ,5 25,6 17 # ,3 5,7 9,6 6, ,8 3, ,8 17, ,1 5,5 14 2, ,3 2, ,8 26, ,8 5,2 13 3, ,3 1, ,3 118, ,6 5,1 44 5,2 88 9, ,6 1, ,3 58, ,9 5,2 7,6 5, , 1, ,6 32, ,9 5,3 14 5, ,9 2, ,5 22, ,1 5,4 4,8 3, ,9 3, , 15, ,2 5,4 14 4, ,5 3, ,7 23, ,7 4,4 16 <2, ,4 3, ,9 5, ,7 4,3 16 6, ,3 42 4,5 2, ,6 7,7 14 # ,4 4,3 24 4, , 2, ,5 7, ,3 4,5 24 4, , ,7 5, ,9 11, ,5 4,7 8,8 4, <5, ,3 4, 3, ,5 1, ,5 4,9 9, <3, 12 4,7 6, ,4 4, ,6 5, 4,4 6, , ,1 5, ,9 5, ,7 4,8 4,4 6, , ,4 1 3,7 3, ,5 13, ,3 4,6 9,6 2, ,9 2, ,6 1, ,6 4,5 6,4 3, ,3 2, ,2 6, ,7 4,4 3,6 <2, <3, 76 3,6 1, ,7 8,1 12 # n= 26 Keskiarvo: 6, 4,6 18,1 4,9 73 ** ** ** ,4 3, ** 5,4 16,2 365 Mediaani: 6,2 4,8 9,6 4, ,3 2, ,2 9,6 Minimi: 5,1 4,2 3,6 2, , 9,3 2,6 1, ,3,9 Maksimi: 6,7 5, , , 6, ,9 18,5 214 (n=5) 5,6 4, 34 9,2 73 ** ** ** ** 65 Talvi 5 kpl 6,1 4,5 7, 3, ,3 2, ,9 11,7 19 Kevät 9 kpl 5,9 5,3 15,4 4, ,3 2, ,3 34,2 79 Kesä 9 kpl 6,5 4,5 12,9 5, ,5 4, ,7 8,2 124 Syksy 3 kpl 5,6 4,3 56,7 7, , 1, ,6 16,8 53 Valmistelussa (n=2) 5,2 4,4 13 3, , ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

306 34 Kuva 182 Mätässuon pintavalutuskentän 2 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

307 35 2 Alue H1 (n = 16) Mätässuo, pvk 2 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 15 l/s km Kuva Mätässuon pintavalutuskentän 2 valumat ja näytteenottohetket jaksolla hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 261 Mätässuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 214 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 16,2 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,8 1,5 8, Fosfori 1,5 1,2,48,25,4,55, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Mätässuo, pvk2 om.kuorm.suot Kokonaistyppi Mätässuo, pvk2 om.kuorm.suot , Kokonaisfosfori Mätässuo, pvk2 om.kuorm.suot COD Mn Mätässuo, pvk2 om.kuorm.suot 215 2, 1,,7,44 2, 1,23 1,8 1,8,97 1, , Kuva 184 Mätässuon pintavalutuskentän 2 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) Pajumäensuo (Saarijärvi) Pajumäensuo sijaitsee Saarijärven kaupungin (entisen Pylkönmäen kunnan) Mahlun kylässä Pylkönmäen keskustaajaman itäpuolella. Saarijärvelle on matkaa noin 23 km. Tuotantoalueen kuntoonpano on tehty vuosina ja tuotanto aloitettu vuonna Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisilla pintavalutuskentillä (Taulukko 262). Vuonna 215 tuotantopäiviä oli 52 kpl jaksolla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi Pajumäensuon ja Rajasuon ympäristöluvan lupaehtojen tarkistushakemuksen (nro 159/211/1 dnro

308 LSSAVI/66/4.8/21). Tarkistetut lupamääräykset korvasivat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset päätöksellään (Nro 13/11/1). Pajumäensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteiden (Taulukko 262) kuormitusten summana (Taulukko 263). Taulukko 262 Pajumäensuon tuotantoalueen pinta-alat ja tarkkailupisteet vesistöalueittain vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk 1 yp 57,5 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Kotajoen a Saarijärvi 59,9 52,1,6 ympärivuotinen Pvk 2 yp 13,5 täydentävä Pvk 2 ap Pintavalutus Selänpäänjoen va Saarijärvi 14,1 13,3,2 täydentävä Pvk 3 yp 6,6 ympärivuotinen Pvk 3 ap Pintavalutus Kotajoen a Saarijärvi 66,4 51,1 ympärivuotinen Yhteensä 116,5,8 Taulukko 263 Pajumäensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Pajumäensuo Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Vesistöalue Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kotajoen a Pintavalutuskenttä , , Pintavalutuskenttä , , Yhteensä , , Selänpäänjoen va Pintavalutuskenttä , ,9-215 Pajumäensuo yhteensä , ,2-27 Seuraavissa kappaleissa on esitetty pintavalutuskenttien 1 3 tarkkailutulokset vuodelta Pajumäensuo, pintavalutuskenttä 1 Virtaamat Pintavalutuskentän 1 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia hydrologisena vuonna 215. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 8,1 l/s ja valuma 13,5 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 186). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 1 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat vertailuarvoa pienemmät. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet. Vuonna 215 pintavalutuskenttää 1 on paranneltu puhdistustehon parantamiseksi. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 5 %, kokonaistypen 17 % ja kokonaisfosforin 13 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 264). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat puhdistustehovaatimukset: kiintoaine

309 sekä kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %. Kiintoaineen osalta lupavaade toteutui. Keskimääräistä heikommat puhdistustehot selittyvät pintavalutuskentälle tulevan veden tavanomaista pienemmillä pitoisuuksilla (Taulukko 264). Kuormitus Pintavalutuskentän 1 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät (Taulukko 265, Kuva 187). Kuormitukset olivat suurimmillaan marraskuun kuormitusjaksolla (Kuva 185). 37

310 38 Taulukko 264 Pajumäensuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,1 6,1 13 7, ,2 32, ,5 6,6 4,5 2, , ,3 7,3 15 # ,5 6,3 5,4 1, ,2 1, ,5 6,6 5,2 2, , ,4 7, ,9 6,7 8,4 2, ,1 1, ,2 7, ,6 6,6 6,3 <2, , ,5 7, ,2 6,3 13 2, ,1,52,47 7, 9, ,6 27,8 17 # ,4 6,5 26 2, , ,8 13, ,7 6,4 2,9 <2, ,8 5,5,91,51 7, ,4 15, ,2 6,2 2,8 <2, , ,1 3, ,2 6, 6,8 <2, <3, 5,7,63,72 5, ,7 2, ,1 6,2 8,8 <2, ,5 57, ,4 6,4 6,8 2, ,2 3,6,72, ,2 35, ,6 6,6 5,2 2, ,1 18, ,7 6,5 1 8, ,5 3,6 1,1, ,3 27, ,1 7, 7,6 2, , ,7 7, ,1 6,8 <2, 2, , ,7 11,2 16 # ,1 6,6 4,8 5, <5 14 7, ,2 1,1 2, , 1, ,9 6,7 6,4 4, ,9 11, ,4 6,5 7,6 4, ,1 18, , 6,6 3,7 4, ,5 6,8 1,5 3, ,1 3, ,1 6,6 2,7 4, , ,4 5, ,9 6,7 4, 3, ,5 12, ,2 6,3 4,4 3, ,2 1, ,8 9, ,8 6,4 5,2 <2, ,7 2, ,9 6,6 2,8 5, , ,4 9,1 12 # n= 26 Keskiarvo: 6,5 6,4 6,8 3,4 5 ** ** ** ,2 1, ** 8,1 13,5 365 Mediaani: 6,6 6,5 5,3 2, ,3 1,1, ,8 8, Minimi: 6,1 6, 2, 1, ,6,52, ,, Maksimi: 7,1 7, 26 8, ,1 3, , 113,6 214 (n=22) 6,5 5,1 1 5,4 48 ** 8, ** ** 12,4 7,6 2,4 1, ** 6,8 1, (n=2) 6,6 6,4 9, ** 6, ** ** ,5 2, ** 6,7 1,9 29 Talvi 5 kpl 6,6 6,5 6, 2, ,1 1, ,6 7,6 19 Kevät 9 kpl 6,3 6,3 9,1 3, ,3 5,3,8, ,2 27,1 79 Kesä 9 kpl 6,7 6,6 4,8 3, ,3 2, ,9 9,9 124 Syksy 3 kpl 6,4 6,3 7, 5, , 13,4 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

311 39 Kuva 185 Pajumäensuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

312 31 12 Alue H1 (n = 16) Pajumäensuo, pvk 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 8 l/s km 2 4 Kuva Pajumäensuon pintavalutuskentän 1 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Taulukko 265 Pajumäensuon pintavalutuskentän 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 15,8 11, Typpi 13 7, ,7 4,8 2, Fosfori,37,14,51,25,2,14,51 7,1 2,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Pajumäensuo, pvk 1 om.kuorm.suot ,5 Kokonaistyppi Pajumäensuo, pvk 1 om.kuorm.suot ,4 7, ,,5, Kokonaisfosfori Pajumäensuo, pvk 1 om.kuorm.suot 215,89,58,61,45,39,34,33, COD Mn Pajumäensuo, pvk 1 om.kuorm.suot Kuva 187 Pajumäensuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

313 Pajumäensuo, pintavalutuskenttä 3: Virtaamat Pintavalutuskentän 3 alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla käytettiin Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 5,9 l/s ja valuma 8,8 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 189). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pintavalutuskentältä 3 purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta vertailuarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat pienentyneet (Taulukko 266). Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 81 %, kokonaistypen 48 % ja kokonaisfosforin 71 %. COD Mn -arvon osalta keskimääräinen puhdistusteho oli negatiivinen. Pintavalutuskentän puhdistustehot olivat huomattavasti keskimääräistä paremmat (Taulukko 266). Kuormitus Pintavalutuskentän 3 kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti vertailuarvoa pienemmät (Taulukko 267,Kuva 19). 311

314 312 Taulukko 266 Pajumäensuon pintavalutuskentälle 3 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 3,9 47 2,3 95 6, ,1 16, ,1 3,9 11 1, < ,5, ,7 2,5 15 # ,4 3,9 8,9 < ,9 5, ,4 3,9 16,6 1, ,8 76,7-67 1,9 2, ,9 3,9 23 2, 91 18, ,5, ,9 1, ,1 3,9 12 <2, ,2 4, ,2 4,1 8, <2, , 7,4,85, ,1 15,3 18 # , 4,1 4,4 <2, ,7 1, , 4,1 4,4 <2, ,5 2,2, ,4 14, ,5 3,9 <2, <2, ,5 45, ,2 4,2 <2, <2, ,4 <3,,3, ,4 51, ,9 4,1 <2, <2, ,5 47, ,4 4,2 2,4 <2, ,8 1,, ,3 24, ,7 4, 5,6 3, , 9, , 4, 18 4, , ,, ,9 19, ,8 3,9 9,2 2, ,6, , 4, 1 <2, ,2 4,8 16 # ,2 3,9 11 <2, < ,8 3,8, ,8 5, ,2 3,9 12 <2, ,2 3, ,9 3,9 12 <2, ,8 16, ,2 3,9 23 <2, ,7 8,, ,2, ,8 3,9 7,2 3, ,3, ,5 4, 2 2, ,5 8, ,8 3,8 8, <2, <5 54 6, ,1, ,7 5, ,5 4, 1 <2, ,8 1, ,7 4, 12 <2, ,7 4,1 12 # n= 26 Keskiarvo: 5,2 4, 11,6 2,2 81 ** ** ** ,3, ** 5,9 8,8 365 Mediaani: 6, 3,9 1, 2, ,8, ,6 2,4 Minimi: 4,2 3,8 <2 < ,4 3,,3, ,, Maksimi: 7, 4,2 47 4, ,5, ,8 76,5 214 (n=2) 5,3 4, 16 6,3 6 ** ** ** ,9, ** 4, 6, (n=4) 5, 3,8 81 6, Talvi 5 kpl 5,5 3,9 14 1, ,5, , 3, 19 Kevät 9 kpl 4,9 4,1 5,4 2, ,5, ,4 24,6 79 Kesä 9 kpl 6,2 3,9 12 2, ,, ,1 4,7 124 Syksy 3 kpl 5,4 4, 23 2, ,5 6,7 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

315 313 Kuva 188 Pajumäensuon pintavalutuskentän 3 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

316 Alue H1 (n = 16) Pajumäensuo, pvk 3 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Pajumäensuon pintavalutuskentän 3 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Mittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla käytetty Ahvenlamminsuon pintavalutuskentän valumia. Taulukko 267 Pajumäensuon pintavalutuskentän 3 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 8,8 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 17 9, ,86 6,2 3, Typpi 8,5 4, ,43 3,1 1, Fosfori,24,9,51,25,12,9,31 4,4 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,3 Kiintoaine Pajumäensuo, pvk 3 om.kuorm.suot , ,9 Kokonaistyppi Pajumäensuo, pvk 3 om.kuorm.suot ,8 7,1 9,4 25 1,,5,,15 Kokonaisfosfori Pajumäensuo, pvk 3 om.kuorm.suot 215,89,39,52,33,16,19, COD Mn Pajumäensuo, pvk 3 om.kuorm.suot Kuva 19 Pajumäensuon pintavalutuskentän 3 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Pajumäensuo, pintavalutuskenttä 2: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 2 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden (n=7) perusteella keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 87 %, kokonaistypen 31 % ja kokonaisfosforin 51 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo

317 kasvoi pintavalutuskentän aikana, jolloin puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 268). Pintavalutuskentän puhdistusteho oli keskimääräistä parempi. Kuormitus Pintavalutuskentän 2 kuormitukset on arvioitu alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä pintavalutuskentän 1 keskimääräisten valumien perusteella. Alapuolisen pisteen keskimääräistä paremmasta veden laadusta johtuen myös bruttoominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Taulukko 269). Taulukko 268 Pajumäensuon pintavalutuskentälle 2 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l % mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6,2 2,7 1, ,5 1,9 126 # , 5,3 11 5,6 95 6, ,9 27,8 75 # ,7 6,2 46 2,4 95 6, , 14, ,7 6,6 8, 4, ,, ,7 6,4 15 4, ,, , 6,3 12 4, ,, ,9 6,2 6,8 3, ,7 4,9 36 n= 7 Keskiarvo: 6,3 6, 29 3,6 87 ** ** ** ** 214 (n=7) 6,6 6,3 1 3,3 66 ** ** ** ** 213 (n=2) 6,8 5,7 4,9 2, 59 ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 315 Taulukko 269 Pajumäensuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,61 16,6 12, Typpi 13 7, ,18 4,8 2, Fosfori,42,18,51,25,1,15,67 2,,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Raatteikonsuo (Saarijärvi) Raatteikonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 7 km Pylkönmäen taajamasta lounaaseen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan turvetuotantoon (päätös nro 41/211/1, dnro ISAVI/33/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 12/132/1). Raatteikonsuolla oli tuotantoa kaikkiaan 53 päivää. Vihanninjoen valuma-alueella sijaitsevan alan kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskosteikolla ja pintavalutuksella. Raatteikonsuon kasvillisuuskentän 5 valuma-alueen vedet jaetaan ruokohelpikosteikon ja pajukentän kesken. Kasvillisuuskentät sijaitsevat Vihanninjoen valuma-alueella. Kiminginjoen valuma-alueella sijaitsevan alan vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus (Taulukko 27). Tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailupisteiden vuosikuormitusten summana (Taulukko 263).

318 Taulukko 27 Raatteikonsuon tuotantoalueen pinta-alat ja tarkkailupisteet vesistöalueittain vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha ha Pvk 4 yp 2, ympärivuotinen Pvk 4 ap Pintavalutus Kiminginjoen va Saarijärvi 22,6 14,4,5 ympärivuotinen Pvk 6 ap Pintavalutus Vihanninjoen va Saarijärvi 5,1 5,1 Ei tarkkailua VS-allas + VS2 + LA Virtaamansäätö Kiminginjoen va Saarijärvi 5,2 Ei tarkkailua KK 5 yp 56,6 ympärivuotinen KK 5 ap 1 Pajukenttä Vihanninjoen va Saarijärvi 29,7 17,9,6 ympärivuotinen KK 5 ap Ruokohelpi Vihanninjoen vasaarijärvi 3,1 17,9,6 ympärivuotinen Yhteensä 55,2 5,2 1,7 Taulukko 271 Raatteikonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Seuraavissa kappaleissa on esitetty tarkkailutulokset vuodelta 215. Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiminginjoen va Pintavalutuskenttä , ,, VS-allas + VS2 + LA , ,8 1, Yhteensä , , Vihanninjoen va Pintavalutuskenttä , ,7,5-225 Pajukenttä (KK5) , ,1-432 Ruokohelpikenttä (KK5) , ,2-74 Yhteensä , , Raatteikonsuo , , Raatteikonsuo, kasvillisuuskenttä 5 (ruokohelpikosteikko): Virtaamat Ruokohelpikosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla on käytetty Pirtti-Peurusuon valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 4, l/s ja valuma 11,5 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 192). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella ruokohelpikentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna vedenlaadussa ei tapahtunut suuria muutoksia. Otettujen näytteiden perusteella ruokohelpikentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 55 %, kokonaistypen 27 % ja kokonaisfosforin 47 %. (Taulukko 272). Kuormitus Ruokohelpikentän kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen myös brutto-ominaiskuormitukset olivat vertailuarvoa pienemmät (Taulukko 273, Kuva 193).

319 317 Taulukko 272 Raatteikonsuon ruokohelpikentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä ruokohelpikentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 5,4 4,8 5,6-17 2,5 2, ,2 1,3-8 1,7 35, ,8 6, 4, 1, ,8 2, ,9 9,6 14 # ,1 6,4 5,5 2, ,5 58, ,1 6,4 4, 2, ,6 5, ,4 6,4 8,7 2, ,6 1, ,1 6, ,3 6,6 4,8 <2, ,2, ,1 6,7 3,6 <2, <3, 1,3, ,1 13,5 17 # ,2 6,3 8, 3, ,9 12, ,3 6,3 6, 2, ,2 1, ,3 17, , 6,2 6, <2, ,1 2, ,9 5,4 2, 5, <3, <3,,37, ,9 46, ,3 5,7 3,2 3, ,7 52, ,4 5,6 5,2 <2, ,3 <3, 1,5, ,9 26, ,9 6,1 6,4 <2, ,6 12, ,3 6,4 6, 4, , 3,5 1, ,5 21, ,6 6,7 11 3, ,8 2, ,6 6,9 9,6 5, ,2 1,7 17 # ,9 6,3 13 9, , ,7 5, ,5 6,7 2 5, ,4 7, , <3, 3,4 38 5,5 18, , 6,2 11 4, , ,1 1, ,4 6,5 14 9, ,8 3,1 8,9 5, ,2, ,9 5, ,6 2, ,5 6,7 6,8 2, ,3 1, ,2 6,4 15 7, ,5 3,9 1, ,1 16, ,5 6,5 25 4, ,3 1, 24 # ,8 6,2 14 2, ,9 6,4 12 n= 26 Keskiarvo: 5,9 6,1 8,6 4,2 55 ** ** ** 16 7,7 4,2 1, ** 4, 11,5 365 Mediaani: 6,2 6,4 6,2 3, ,1 3,7 1, ,9 6,5 Minimi: 5,2 5,4 2, 1, ,,4,65 1,2 1,3-28,, Maksimi: 6,9 6, ,1 5, ,3 68,5 214 (n=2) 6,1 6,6 11 4,5 65 ** ** , ** ,9 3, ** 2,4 7,6 365 Talvi 5 kpl 6,1 6,3 5,4 2, ,2 2, ,2 7,2 19 Kevät 9 kpl 5,8 5,9 5,2 2, ,8 2, 1, ,2 23,9 79 Kesä 8 kpl 6,3 6,4 11,7 6, ,4 8, 2, , 6,7 124 Syksy 3 kpl 5,6 5,8 14,6 4, ,9 13,1 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaama, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä

320 318 Kuva 191 Raatteikonsuon ruokohelpikosteikon 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

321 Alue H1 (n = 16) Raatteikonsuo, kk5 ap (ruokohelpi) Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva Raatteikonsuon ruokohelpikentän 5 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215 ( ). Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla käytetty Pirtti-Peurusuon valumia. Taulukko 273 Raatteikonsuon ruokohelpikentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,5 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,85 16,8 12, Typpi 13 6, ,23 4,6 2, Fosfori,4,18,51,25,7,15,64 2,7 1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Raatteikonsuo, KK5 Ruoko om.kuorm.suot Kokonaistyppi Raatteikonsuo, KK5 Ruoko om.kuorm.suot ,3 7, ,,5, Kokonaisfosfori Raatteikonsuo, KK5 Ruoko om.kuorm.suot 215,52,39,47,89,27,33,38, COD Mn Raatteikonsuo, KK5 Ruoko om.kuorm.suot Kuva 193 Raatteikonsuon ruokohelpikentän 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

322 Raatteikonsuo, kasvillisuuskenttä 5 (pajukenttä): Virtaamat Pajukentän alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Mittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla on käytetty Pirtti-Peurusuon valumia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 6, l/s ja valuma 2,3 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä marraskuun alussa 214. Myös kesällä mitattiin yksittäisiä suurempia virtaamapiikkejä (Kuva 195). Vedenlaatu ja puhdistusteho Otettujen näytteiden (n = 26) perusteella pajukentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoa pienemmät. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman pienentyneet. Otettujen näytteiden perusteella pajukentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 52 %, kokonaistypen 28 % ja kokonaisfosforin 36 %. (Taulukko 274). Kuormitus Pajukentän kuormitukset on arvioitu käyttämällä alapuoliselta pisteeltä mitattuja pitoisuuksia sekä virtaamia. Brutto-ominaiskuormitukset olivat samaa tasoa vertailuarvoihin nähden (Taulukko 275). Kesällä kuormitukset olivat vertailuarvoja suuremmat (Kuva 194, Kuva 196). Pajukentän kuormitukset olivat kasvillisuuskenttää korkeammat, suuremmista valumista johtuen. 32

323 321 Taulukko 274 Raatteikonsuon pajukentälle 5 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pajukentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää ,2 5,4 4,8 4,9-2 2,5 2, ,2 51, ,2 47, ,8 6, 4, 2, ,8 2, ,3 14,5 14 # ,1 6,3 5,5 3, ,4 18, ,1 5,6 4, 2, ,5 33 1,9 6, ,4 6,1 8,7 2, ,6 1, ,2 7, ,3 6,3 4,8 <2, ,7 2, ,1 6,2 3,6 <2, ,3, ,5 25,3 17 # ,2 6,2 8, 2, ,3 24, ,3 6,2 6, <2, ,2 1, ,5 32, , 6, 6, <2, ,8 22, ,9 6,5 2, <2, ,1 46 <3, <3,,37, , 47 27,9 94, ,3 5,4 3,2 <2, ,3 91, ,4 5,5 5,2 3, ,3 <3, 1,5, ,2 47, ,9 5,9 6,4 6, ,9 26, ,3 6, 6, 2, <3, 3,5, , 43, ,6 6,7 11 6, ,9 9, ,6 6,6 9,6 2, ,9 23,1 17 # ,9 6, , ,8 12, ,5 6,6 2 8, ,8 22, * 5, , 3, 46 13,2 44, , 6, 11 8, ,7 22, ,4 6,3 14 9, < ,8 6,2 8,9 6, ,4 4, ,9 5, ,4 8, ,5 6,6 6,8 2, ,4 18, ,2 6,3 15 8, ,9 3, ,2 17, ,5 6,4 25 <2, ,8 2,7 24 # ,8 6,3 14 2, ,6 15,5 12 n= 26 Keskiarvo: 5,9 6, 8,6 4,5 52 ** ** ** ,2 2, ** 6, 2,3 365 Mediaani: 6,2 6,2 6,2 2, ,2 3,7 1, ,3 14,5 Minimi: 5,2 5,4 2, <2, , <3, 3,,37,19 1,2 8, Maksimi: 6,9 6, ,1 6, ,9 17,6 214 (n=18) 6,1 6,2 11 7,9 33 ** ** , ** ,9 2, ** 4,9 15,3 365 Talvi 5 kpl 6,1 6, 5,4 2, ,2 1, ,6 8,6 19 Kevät 9 kpl 5,8 5,8 5,2 2, ,, ,9 43,5 79 Kesä 8 kpl 6,3 6,2 11,7 7, , 4, ,7 16, 124 Syksy 3 kpl 5,6 5,8 14,6 3, ,9 19,7 53 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kasvillisuuskenttä (n=24,1 4,2 4,8 2, ,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaama, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä

324 322 Kuva 194 Raatteikonsuon pajukentän 5 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

325 Alue H1 (n = 16) Raatteikonsuo, KK5 (Pajukenttä) Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1 8 l/s km Kuva 195 Raatteikonsuon pajukentän 5 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla käytetty Pirtti-Peurusuon valumia. Taulukko 275 Raatteikonsuon pajukentän 5 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Otettujen näytteiden (n=7) perusteella pintavalutuskentältä 4 lähtevä vesi oli huomattavasti ominaiskuormitussoiden keskimääräistä veden laatua parempi. Otettujen näytteiden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat taustapitoisuuksina käytettävien luonnontilaisen suon pitoisuuksia (Kok.N 5 µg/l, Kok.P 2 µg/l) pienemmät. Alapuo- Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 2,3 l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 25, 18, Typpi 16 7, ,3 5,9 2, Fosfori,67,32,51,25,1,24,116 4,5 2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kiintoaine Raatteikonsuo, KK5 paju om.kuorm.suot Kokonaistyppi Raatteikonsuo, KK5 paju om.kuorm.suot , , Kokonaisfosfori Raatteikonsuo, KK5 paju om.kuorm.suot COD Mn Raatteikonsuo, KK5 paju om.kuorm.suot 215 1,5 1,,5,,33,39,88,89,87,33,6, Kuva 196 Raatteikonsuon pajukentän 5 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Raatteikonsuo, pintavalutuskenttä 4: Vedenlaatu ja puhdistusteho

326 lisen pisteen kiintoainepitoisuus oli neljällä näytteenottokerralla alle määritysrajan 2 mg/l (Taulukko 276). Keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 73 %, kokonaistypen 41 % ja kokonaisfosforin 7 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo lisääntyi hieman pintavalutuskentän aikana, jolloin puhdistusteho oli negatiivinen (- 21 %) Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat erittäin hyvät. Myös typen keskimääräinen puhdistusteho oli keskimääräistä parempi (Taulukko 276). Kuormitus Pintavalutuskentän 4 kuormitukset on arvioitu alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä kasvillisuuskentän valumien perusteella. Alapuolisen pisteen erittäin hyvästä veden laadusta johtuen, myös brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (Taulukko 277). Taulukko 276 Raatteikonsuon pintavalutuskentälle 4 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. hehk. häviö Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % mg/l O 2 % ,9 5,9 4, < ,3 6, ,5 6,4 5,2 2, , ,5 6,5 8, <2, ,1 83 9, ,4 6,7 18 <2, ,6 6,9 9,6 <2, , ,2 4,7 6,8 <2, n= 7 Keskiarvo: 5, 5,5 11,7 3,1 73 ** ** ** ** 214 (n=5) 6,3 6,2 17 1,1 94 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 324 Taulukko 277 Raatteikonsuon pintavalutuskentän 4 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,83 2,2 16, Typpi 6 1, ,1 2,4,5 35 8, Fosfori,23,3,51,25,34,8,1 1,2,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Rajasuo (Saarijärvi) Rajasuo sijaitsee Saarijärven kaupungin (entisen Pylkönmäen kunnan) alueella. Rajasuo on ojitettu vuonna 1986 ja tuotanto aloitettu vuonna Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi Pajumäensuon ja Rajasuon ympäristöluvan lupaehtojen tarkistushakemuksen (nro 159/211/1 dnro LSSAVI/66/4.8/21). Tarkistetut lupamääräykset korvasivat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset päätöksellään (Nro 13/11/1).Vuonna 212 Rajasuon vesienkäsittelyä tehostettiin ympärivuotisella kosteikolla (Taulukko 278). Vuonna 215 tuotantopäiviä oli yhteensä 45 kpl jaksolla

327 325 Taulukko 278 Rajasuon tuotantoalueen pinta-alat ja tarkkailupisteet vesistöalueittain vuonna 215. Yhteensä 52, 4,6 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen näytteiden perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet eivät suuresti poikenneet vertailuarvoista. Keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 42 %, kokonaistypen 13 %, kokonaisfosforin 16 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 9 % (Taulukko 279). Kuormitus Rajasuon kuormitukset on arvioitu käyttämällä kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä Saarekenevan kosteikon 9 keskimääräisten valumien perusteella. Keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset olivat vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 28). Taulukko 279 Rajasuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. hehk. häviö Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % mg/l O 2 % ,7 5,5 3,8 1, ,6 4, ,1 5,7 5,6 4, ,6 5,5 7,6 4, ,8 5,6 19 5, , 6, ,4 5,2 6,8 6, n= 5 Keskiarvo: 5,7 5,5 7,5 4,4 42 ** ** ** ** Mediaani: 5,8 5,5 6, 4, Minimi: 5,4 5,2 3,8 1, Maksimi: 6,6 5,7 19, 6, (n=1) 5,9 6, ** ** ** ** 213 (n=3) 5,7 5, ** ** ** ** Talvi 1 kpl 5,7 5,5 3,8 1, Kevät 1 kpl 5,8 5,7 4,8 4, Kesä 2 kpl 6, 5,5 1,9 5, Syksy 1 kpl 5,4 5,2 6,8 6, Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Ei virtaamaa ei näytettä: Alapuolisella pisteellä ja Huom! vuonna 214 yläpuoliselta pisteeltä 6 näytettä. Taulukko 28 Rajasuon kosteikon 1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Kos 1 yp 73,4 ympärivuotinen Kos 1 ap Kosteikko Selänpäänjoen va Saarijärvi 77,4 52, 4,6 ympärivuotinen Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,1 13,3 9, Typpi 12 7, ,69 4,5 2, Fosfori,41,22,51,25,2,15,8 8,5 4,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

328 326 Taulukko 281 Rajasuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto nossa telussa poistunut kg kg O 2 kg kg O 2 ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Selänpäänjoen va 52, 4, , ,6-48 Yhteensä 52, 4, , , Saarekeneva (Saarijärvi) Saarekenevan tuotantoalue sijaitsee noin 7 km Pylkönmäen taajamasta lounaaseen. Itä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan turvetuotantoon (päätös nro 41/211/1, dnro ISAVI/33/4.8/21). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 12/132/1). Saarekenevalla on otettu vuonna 212 käyttöön pintavalutuskenttä ja kosteikot (Taulukko 282). Tuotantoalueen vuosikuormitus on laskettu vesienkäsittelyrakenteiden kuormitusten summana. Vuosikuormitus alueelta, jonka vedet käsitellään virtaamansäädöllä ja laskeutusaltaalla (VS+LA16), on laskettu Saarekenevan kosteikon 9 yläpuolisen tarkkailupisteen perusteella (Taulukko 283). Vuonna 215 tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 59 kpl jaksolla Taulukko 282 Saarekenevan tuotantoalueen pinta-alat ja tarkkailupisteet vuonna 215. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta TarkkailupisteenTuotan- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa poistunut ha ha ha Pvk 7 yp 3,1 Täydentävä Pvk 7 ap Pintavalutus Vihanninjoen va Saarijärvi 32,2 27,4,8 Täydentävä Kos 9 yp 23, Ympärivuotinen Kos 9 ap Kosteikko Vihanninjoen va Saarijärvi 24,1 17,4 1,8 Ympärivuotinen Kos 8 yp 52,6 Täydentävä Kos 8 ap Kosteikko Vihanninjoen va Saarijärvi 55,5 3,6 9,7 Täydentävä VS + LA 16 Perustaso Vihanninjoen va Saarijärvi 5,9 3,9,6 Ei tarkkailua Yhteensä 79,3 12,9 Taulukko 283 Saarekenevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus tarkkailupisteittäin hydrologisena vuonna 215. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Vihanninjoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä , ,3-419 Kosteikko , ,1-756 Kosteikko , , VS + LA , , -161 Saarekeneva yhteensä , , Seuraavissa kappaleissa on esitetty vesienkäsittelymenetelmien tarkkailutulokset vuodelta 215. Saarekeneva, kosteikko 9: Virtaamat Kosteikon 9 alapuolisen tarkkailupisteen hydrologisen vuoden 215 keskimääräinen virtaama oli 2,6 l/s ja valuma 11, l/s km 2 Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla on käytetty Raatteikonsuon kasvillisuuskentän valumia (Kuva

329 198). Valumat olivat suurimmillaan keväällä sekä marraskuussa 214. Myös elokuun alussa mitattiin suurempi valumapiikki. Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen 25 näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa vertailuarvoon nähden. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli huomattavasti vertailuarvoa pienempi (Taulukko 284). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 71 %, kokonaistypen 13 %, kokonaisfosforin 34 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 1 %. Kuormitus Kosteikon 9 kuormitukset on arvioitu kosteikon alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Pitoisuuksien tavoin kiintoaineen ja ravinteiden brutto-ominaiskuormitukset eivät poikenneet vertailuarvosta. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli huomattavasti vertailuarvoa pienempi (Taulukko 285, Kuva 199). Marraskuun alussa mitattiin keskimääräistä suurempi kiintoainepitoisuus, mistä johtuen kyseisen jakson kuormitus oli suuri (Kuva 197). Kyseisen jakson kuormitus nostatti myös syksyn kiintoainekuormitusta (Kuva 199). 327

330 328 Taulukko 284 Saarekenevan kosteikolle 9 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 6, , ,1 29, ,5 6,6 7,8 5, ,4 2, ,3 5,5 14 # ,6 6,6 7, 6, ,4 1, ,5 6,6 7, 4, ,2 8,8 3, ,5 5,8 9,6 5, , ,7 6, ,5 6,7 5,3 3, ,2, , 6, 14 2, ,8,84, ,3 9,7 17 # ,4 6,6 6 2, ,2 13, ,5 6,5 12 3, ,9 1, , 16, ,2 6,3 26 2,8 89 5, ,5 89, ,5 5,9 2, <2, <3, <3,,47, ,5 51, ,3 6,3 7,6 2, ,9 24, ,4 6,3 8,4 4, ,3 2,1 1, ,1 12, ,7 6,5 7,6 4, ,1 4, ,6 6,7 19 8, <3, 12 6,2 1, ,4 14, ,3 7, 8,4 <2, ,5 2, ,4 8, ,, 8 # ,2 6, ,3 4, ,6 1, ,9 6,7 1 6, ,4 5, * 6, ,4 2, 49 4,1 17, ,7 6,3 14 5, ,1 33, ,9 6,6 9,6 8, ,1 3,3 3, ,4 1, ,9 6, ,4 1, ,8 6,8 8,8 5, ,5 1, ,5 6,4 1 8, ,1 1,6 1, ,4 5, ,9 6,8 4,4 3, ,6 2,3 24 # ,9 7, 2,4 <2, ,2 5,1 12 n= 25 Keskiarvo: 6,4 6,4 21 6,3 71 ** ** ** ,7 1, ** 2,6 11, 365 Mediaani: 6,5 6,5 8,6 4, ,1 2,1 1, , 4,2 Minimi: 5,5 5,8 2, <2, <3, <3,,47, Maksimi: 7,4 7, ,2 3, ,3 133,9 214 (n=21) 6,5 6,5 22 1,4 59 ** ** ** ,8 2, ** 2,9 11, (n=13) 7, 5,2 16 4,4 7 ** ** ** ,7 1, ** Talvi 5 kpl 6,5 6,3 7,3 5, ,7 3, ,3 5,2 19 Kevät 9 kpl 6,1 6,3 36 3, ,3 1, ,9 24,6 79 Kesä 8 kpl 6,7 6,4 11,1 8, ,5 2, ,7 7,1 12 Syksy 3 kpl 6,6 6,7 25 9, ,8 11,5 57 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: (ei yläpuolista näytettä) Ei virtaamaa, ei näytettä: Alapuolisella pisteellä sekä

331 329 Kuva 197 Saarekenevan kosteikon 9 alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 215.

332 33 16 Alue H1 (n = 16) Saarekeneva, kos 9 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 12 l/s km Kuva 198 Saarekenevan kosteikon 9 valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina läheisen alueen H1 ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskimääräiset valumat. Virtaamamittarin toimintahäiriöstä johtuen jaksolla käytetty Raatteikonsuon kasvillisuuskentän valumia. Taulukko 285 Saarekenevan kosteikon 9 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d) pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 215 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11, l/s km2 kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,4 26,2 22, Typpi 14 9, ,3 5,1 3, Fosfori,49,3,51,25,1,18,11 3,4 2,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Kiintoaine Saarekeneva, kos9 om.kuorm.suot ,7 Kokonaistyppi Saarekeneva, kos9 om.kuorm.suot , ,,5, Kokonaisfosfori Saarekeneva, kos9 om.kuorm.suot 215,89,76,55,61,35,39,42, COD Mn Saarekeneva, kos9 om.kuorm.suot Kuva 199 Saarekenevan kosteikon 9 brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 215, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Saarekeneva, pintavalutuskenttä 7: Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän 7 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät. Keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 49 %, kokonaistypen -5 %, kokonaisfosforin 37 % ja kemiallisen hapenkulutuksen -83 % (Taulukko 286).

333 Kuormitus Pintavalutuskentän 7 kuormitukset on arvioitu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja kosteikon 9 keskimääräisten valumien perusteella. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen pintavalutuskentän 7 brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 287). Taulukko 286 Saarekenevan pintavalutuskentälle 7 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,6 < , 5,1 4,3 <2, ,6 5, 5,2 2, ,6 4,9 4,8 <2, ,7 4,7 3,6 <2, ,8 5,6 5,2 <2, ,3 6,2 <2, <2, n= 7 Keskiarvo: 6,4 4,9 4,2 2, 49 ** ,8 ** ** ** 214 (n=5) 6,5 4,8 6,5 1,2 82 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap nä Taulukko 287 Saarekenevan pintavalutuskentän 7 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 17 7, 72 59,47 6, 2, Typpi 1 4, ,27 3,5 1, Fosfori,22,3,51,25,6,8,9 2,2,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Saarekeneva, kosteikko 8: Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikon 8 alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen seitsemän näytteen perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät. Keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 6 %, kokonaistypen 14 %, kokonaisfosforin 5 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 34 %. Kiintoaineen ja ravinteiden tavanomaista heikommat puhdistustehot selittyvät kosteikolle johdettavan veden keskimääräistä huomattavasti pienemmillä pitoisuuksilla (Taulukko 288). Kuormitus Kosteikon 8 kuormitukset on arvioitu alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja kosteikon 9 keskimääräisten valumien perusteella. Keskimääräistä paremmasta vedenlaadusta johtuen kosteikon 8 brutto-ominaiskuormitukset olivat huomattavasti vertailuarvoja pienemmät (Taulukko 289).

334 Taulukko 288 Saarekenevan kosteikolle 8 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % ,6 6,3 3, 2, ,1 6,9 3, 4, ,4 6,9 2,2 2, ,4 7, 3,4 <2, ,4 6,8 6,4 4, ,5 6,2 3,2 2, n= 6 Keskiarvo: 5,9 6,5 3,5 3,3 6 ** ** ** ** Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5, ,6 Kosteikko (n=12) 6, 5,9 16 8, ,7 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap nä Huom! Kosteikolle johdetaan vedet kahta reittiä. Yläpuolinen pitoisuus kahden pisteen keskimääräinen pitoisuus. Taulukko 289 Saarekenevan kosteikon 8 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 215. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 215 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 215 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,1 9,9 6, Typpi 7,3 2, ,3 2,7, Fosfori,24,5,51,25,1,9,18 3,5,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn , Suljetunneva (Saarijärvi) Saarijärven Suljetunnevalla on voimassa oleva ympäristölupa ISY-26-Y-262, 123/7/1. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 381, 325/1/9 ja 381/1/9). Pintavalutuskenttä otettiin käyttöön , minkä jälkeen alkoivat tuotantoalueen valmistelut (Taulukko 32). Taulukko 29 Suljetunnevan tuotantoalueen tarkkailupisteet ja pinta-alat vuonna 215 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Valmistelussa Tarkkailuluokka valuma-alue ha ha Pvk 1 yp 55,1 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus Iso Suojärven va Saarijärvi 5,8 5,6 ympärivuotinen Yhteensä 5,6 Virtaamat Pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari Ennen virtaamamittarin asennusta jaksolla on käytetty valmistelussa olevan Mätässuon pintavalutuskentän 2 valumia. Jakson keskimääräinen virtaama oli 7,4 l/s ja valuma 14,6 l/s km 2. Valumat olivat hieman vertailuarvoja suuremmat (Kuva 21).

335 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettiin 12 näytettä hydrologisena vuonna 215. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 1,6-kertainen vertailuarvoon nähden. Muiden muuttujien keskimääräiset pitoisuudet olivat samaa suurusluokkaa valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin verrattuna (Taulukko 291). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 8 % ja kokonaistypen 21 %. Tarkkailujakson aikana pintavalutuskentältä huuhtoutui fosforia, mistä johtuen puhdistusteho oli negatiivinen (-5 %). Ympäristölupapäätöksessä on puhdistusteholupavaateena sulan maan aikana 5 % kiintoaineen ja fosforin osalta sekä 2 % kokonaistypen osalta. Muuna aikana tavoitearvona on 5 % kiintoaineen osalta ja 5 % kokonaisfosforin osalta. Suljetunnevan pintavalutuskenttä valmistui toukokuussa 215, joten vuoden 215 osalta tulokset eivät kata koko vuotta. Tuotantoalue on edelleen valmistelussa. Jakson aikana otettujen näytteiden keskimääräiset kiintoaineen ja kokonaistypen puhdistustehot täyttivät lupavaateet. Kokonaisfosforin osalta vaade ei täyttynyt (Taulukko 291). Kuormitus Suljetunnevan kuormitus on laskettu jaksolle (177 päivää). Kuormitukset on arvioitu käyttämällä pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Keskimääräistä suuremmista fosforipitoisuuksista johtuen myös bruttoominaiskuormitukset olivat noin kolminkertaiset tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli lähes kaksinkertainen vertailuarvoon nähden. Kiintoaineen ja typen kuormitukset olivat keskimääräisellä tasolla. Tuloksia verrattaessa on otettava huomioon Suljetunnevan lyhyempi tarkkailujakso (177 päivää) (Taulukko 292). 333

336 334 Taulukko 291 Suljetunnevan pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red) vuonna 215. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää , 4, 14 <2, <3, 27 3,5, , 21, ,6 4, 63 2, < ,6 32 5,3, ,3 12, ,5 4,2 33 3, < <3, 43 5,4 1, ,7 21, 14 # ,4 4,3 21 5, <3, 11 5,4 1, ,1 15, ,5 4,2 21 7, < <3, 12 6,6 1, ,9 15, ,3 4,3 11 3, <5, ,6 4,4 4,9 1, ,3 16, ,7 4, , ,1 2, ,4 8, ,5 4,4 <2, , 36 5,3 1, ,1 14, ,7 4,6 9,6 5,2 46 6, , ,1 31 4,9 1, ,3 12, ,3 6, 1 4,4 56 8, <5 18 5, ,8 18 2,9, ,7 28, ,4 4,7 9,6 3, ,4 1, ,1 1, ,6 4,7 4,4 <2, ,5 6,2 16 5,2, ,5 1,8 12 # n= 12 Keskiarvo: 6,4 4,3 28 5,6 8 ** ** ** 7,4 48 5,2 1, ** 7,4 14,6 177 Mediaani: 6,5 4,4 11,5 3, ,1 32 5,2 1, ,2 12,3 Minimi: 6, 4, <2, <2, <5 <5 12 <5, <3, 4,4 2,9, ,5 5, Maksimi: 6,7 6, 14 18, ,1 2, ,7 74 Talvi Kevät 1 kpl 6, 4, 14 2, , 27 3,5, Kesä 9 kpl 6,5 4,3 2 6, ,9 58 5,4 1, Syksy 2 kpl 6,5 4,7 7, 2, ,8, Valmistelussa (n=2) 5,2 4,4 13 3, , ,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet:

337 335 Kuva 2 Suljetunnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) vuonna 215.