VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY"

Transkriptio

1 KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012

2

3 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan Power Oy Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 Sisältö 1 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Ekologinen tila TARKKAILUVELVOITTEET SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kesäajan tarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Vapo Oy:n Kalajoen soiden purkureitit ja vesistötarkkailupisteet Liite 3 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vuosipäästöt Kalajoen vesistöalueella v Liite 4 Päästötarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 6 Vesistötarkkailutulokset vuonna 2012 Pohjakartta-aineisto. Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot

4 PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti 2

5 1 1 JOHDANTO Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutulokset on raportoitu vuodesta 2010 alkaen samassa tarkkailuraportissa. Vuoden 2012 toukokuussa osa Vapo Oy:n turvetuotantoalueista siirtyi Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Tässä raportissa on esitetty Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n vuoden 2012 tarkkailutulokset. Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/405/07.00/2012, ) ja Kainuun ELY-keskus (838/ , ) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n Puronnevan tarkkailu. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen valuma-alueella sijaitsevan Lamminnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman (Kanteleen Voima Oy 2010) mukaan ja raportoidaan erikseen (Pöyry Finland Oy 2013a) yhdessä läheisen Konepalvelu Honkalan Multakaarronnevan kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Siinä Kalajoen vesistöalueella oli yksi ympärivuotinen tarkkailukohde, tuotantovaiheessa oleva Hankilanneva. Lisäksi Kalajoella tehtiin ympärivuotista velvoitetarkkailua Vasamannevalla ja Tuppurannevalla. Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulokset. Ympärivuotinen ja kuntoonpanonaikainen tarkkailuaineisto on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b). Tuotannonaikaista vesistötarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Vasamanevan, ja kuntoonpanon aikaista Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan lähivesistöissä. Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja kaksi Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuota) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005) ja lisäksi alueella on yksittäisiä muiden turvetuottajien tarkkailuja. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 130 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, joka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomattavimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. (Kuva 1, Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-

6 2 keskus 2008). Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,50 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaamaan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,50 m, 2,80 m, 1,95 m ja 1,40 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstelyväli on 2,05 m, vedet ohjataan Kuonanjoen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle 1 km:n päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1,00 m. Kalajanjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöstelyväli 1,50 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,50 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä. Kuva 1 Vesistöhankkeet Kalajoella (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008).

7 3 Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura suojelualueverkostoon. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011c). Turvetuotannon osuus Kalajoen kuormituksesta on noin 0,5 prosenttia (Kuva 2). Kokonaisuudessaan Kalajoen kokonaisfosforikuormitus oli vuosina keskimäärin noin 80 tonnia vuodessa ja kokonaistyppikuormitus noin 810 tonnia vuodessa (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). Kalajoen vesistöön kohdistuu pistekuormituksen lisäksi huomattavasti hajakuormitusta. Alueen yksittäisistä kuormituslähteistä merkittävin on maatalous. Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 2 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v (lähde: Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). 2.1 Ekologinen tila Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä, keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Luokitelluista kohteista ainoastaan Pitkäjärven tila on hyvä (Kuva 3). Vesienhoidon mukaisena tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Jo nyt hyvässä tilassa olevan Pitkäjärven tavoite on vähintään nykytilan turvaaminen. Luokitelluissa vesimuodostumissa, jotka ovat joko kokonaan tai osittain suojelualuerekisteriin kuuluvalla Natura-alueella, voidaan noudattaa tavanomaisia tilatavoitteita. Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämisen vuoksi yksittäin käsiteltävistä vesimuodostumista ovat aineiston puutteen vuoksi luokittelematta jääneet Korpinen, Iso-Juurikka ja Settijärvi. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheuttamat haitat Kalajoen alaosalla, Vääräjoessa ja Siiponjoessa. Lisäksi talviaikainen happitilanne on sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta johtuen heikko Hautaperän tekojärvessä, Vuohtajärvessä, Kiljanjärvessä ja Reisjärvessä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. Suurin fosforikuormituksen vähentämistarve koskee maataloutta.

8 4 Kuva 3 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). 3 TARKKAILUVELVOITTEET Tiedot Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätöksistä on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös turvetuotantoalueiden purkureitit ja sijainti. Turvetuotantoalueet sijaitsevat) Settijoen (53.07), Hautaperän tekojärven (53.08), Vääräjoen (53.09) Malisjoen (53.06), Kalajanjoen (53.05) ja Kalajoen keskiosan (53.03) valuma-alueilla. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1 ja 2.

9 5 Turvetuotantoalue Taulukko 1 Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja sijainti. Lupapäätös Laskureitti Hankilanneva (osa) Vapo Oy PSY 17/03/2, Tikkapuro-Kuusaanjärvi Jouttenisenneva Vapo Oy PSY 52/06/2, VHO, 08/0047/3, Koivulanneva Vapo Oy PSY 26/05/2, Lonkerinneva (1 Kanteleen Voima Oy PSAVI 110/10/1, Mustapuro-Kuonanjärvi Välioja-Kuonanjoki Vesistöalue laskuoja-metsäoja-sarjanoja- Malisjoki Juurikkaoja-Levonperänkanava- Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi Luvan tarkistus Nurmesneva (osa) Vapo Oy PSY 18/03/2, Nevaoja-Kuusaanjärvi-Settijoki Osmalamminneva Puronneva Päällysneva (1 Kanteleen Voima Oy Kokkola Power Oy (1 Kanteleen Voima Oy PSY 74/08/2, Laskuoja-Vääräjoki Sievi PSY 106/09/2, PSAVI 126/12/1, PSY 114/08/2, Haapaoja-Hyväoja-Kangasoja- Syväoja-Väräjoki Laskuoja-Joutsenoja-Pahaoja- Syväoja-Vääräjoki. Kunta Sievi Sievi Haapajärvi, Kärsämäki Haapajärvi, Pyhäjärvi Haapavesi, Nivala Haapajärvi, Reisjärvi Pyhäjärvi, Kärsämäki Rautamullansuo Vapo Oy PSY 94/07/2, Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi Reisjärvi, Sievi Tuppuraneva Vasamanneva (1 Kanteleen Voima Oy Vapo Oy Vittouvenneva(osa) Vapo Oy PSY 88/07/2, PSY 122/08/2, VHO 09/0529/3, Laskuoja-Lähteenoja-Petäjäoja- Petäistö-Vääräjoki Sievi Vasamanoja-Pylväsoja Ylivieska (2 PSAVI 23/11/1, Vittouvenoja-Kuonanjärvi (1 Siirtynyt Kanteleen Voima Oy:n omistukseen vuonna 2012 (2 Päätös ei lainvoimainen (3 Kokkola Power Oy Pyhäjärvi, Haapajärvi 4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2012 sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan lentokentän havaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadantatietojen perusteella. Ko. havaintopaikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2000 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan ( ) keskiarvoja. Vuoden 2012 keskilämpötila oli Ylivieskassa 2,3 ºC, mikä on samaa tasoa kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Talvella kylmintä oli helmikuussa ja joulukuussa. Joulukuun keskilämpötila oli myös vertailuarvoon nähden alhaisin. Kesän keskilämpötilat vaihtelivat kesäkuun 13,1:stä heinäkuun 15,9 C-asteeseen. Loppukevään, kesän ja alkusyksyn lämpötilat olivat Ruukin vertailuarvojen perusteella jokseenkin tavanomaisia. Keskiarvoihin nähden tavanomaista lämpimämpää oli maaliskuussa ja marraskuussa, jolloin keskilämpötilat olivat 2 3 astetta Ruukin vertailuarvoja lämpimämpiä. Vuoden 2012 sadesumma Ylivieskassa oli 703 mm, mikä oli selvästi enemmän kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo. Alkuvuoden sademäärät olivat jokseenkin pieniä ja osin alle vertailuarvojen. Sen sijaan huhtikuusta kesäkuuhun sekä elokuussa ja lokakuussa sademäärät olivat % suurempia kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvot vastaaville kuukausille. Eniten satoi elokuussa, jolloin sademäärä oli yli 130 mm. Loppuvuonna marras-joulukuussa sadanta oli jälleen melko niukkaa (Kuva 4).

10 Lämpötila C Sadanta mm Kuva 4 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 Ylivieska Ruukki Revonlahti Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ylivieskassa vuonna (Lähde: Ilmatieteen laitos) Vuonna 2012 Kalajoen virtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä suurempia. Kevään tulvahuiput ajoittuivat hieman keskimääräistä toukokuun alkuun (Kuva 5). Kesällä elo- ja syyskuussa runsaat sateet aiheuttivat jopa kevään tulvahuippuja suurempia virtaamia. Syksyllä loka- ja marraskuussa ajoittaiset runsaat sateet aiheuttivat useita pienempiä ylivirtaamatilanteita. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m 3 /s) vuonna 2012 ja vertailujaksolla olivat seuraavat: Niskakoski (F = km 2 ) v.2012 v MQ (vuosi) 49,6 29,7 MQ (kesä-syys) 46,2 21,0 NQ (kesä-syys) 5,5 12,1 HQ (kesä-syys) ,0 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2012 Ylivieska Ruukki Revonlahti

11 7 Kuva 5 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa vuonna 2012 ja vertailujaksolla v keskimäärin.

12 Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Vuonna 2012 järven vedenkorkeus vaihteli noin tasolla +129, ,96 m (N 43 ) (Kuva 6). 8 Kuva 6 Kuonanjärven vedenkorkeus (m, N43) vuonna 2012 ja jaksolla keskimäärin sekä nykyiset säännöstelyrajat. 5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 5.1 Kesäajan tarkkailu Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2012 turvetuotannossa kaikkiaan noin hehtaaria (Pöyry Finland Oy 2012), mistä Vapo Oy:n hallussa oli 626 ha (41 %), Kanteleen Voima Oy:n hallussa 307 ha (20 %). Kokonaispinta-alasta oli 89 ha kuntoonpanossa ja 309 ha poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Kokkola Power Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n, Vähäsalo & Lahti Oy:n, Konepalvelu Honkalan sekä Maatalousyhtymä Valtosen turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalueella on esitetty liitteessä 1. Soiden sijainti ja purkureitit on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot käyvät ilmi liitteestä 3. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden vesienkäsittely ja pinta-alatiedot vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Vuonna 2012 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueista kesäaikaisessa päästötarkkailussa olivat Hankilanneva, Vasamanneva ja Tuppuraneva, ko. suot ovat myös ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n puoliksi Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijaitsevan Hankilannevan Kalajoen puolen tarkkailu tehtiin edellisvuosien tapaan Pohjois- Pohjanmaan tuotantosoiden ympärivuotisen päästötarkkailun puitteissa. Ympärivuotiset tulokset on esitetty tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan vuosipäästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b), mutta myös tässä raportissa on esitetty lyhyesti kesäaikaiset tulokset. Hankilannevan, Vasamannevan ja Tuppuranevan tulokset ovat mukana myös vertailuarvoina käytetyissä Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskiarvoissa.

13 9 Taulukko 2 Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna Suo Haltija/ vesien Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja käsittely vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu ha ha ha ha ha Hankilanneva (osa) Vapo Oy PVK K Nurmesneva (osa) Vapo Oy PVK E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy PVK E Koivulanneva Vapo Oy la E Jouttenisenneva Vapo Oy PVK/la , E Jouttenisenneva Vapo Oy PVK/so ,8 47 E Vasamanneva Vapo Oy PVK K Rautamullansuo Vapo Oy PVK 58 9,0 67 E Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy PVK ,0 78 K Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy PVK E Päällysneva Kanteleen Voima Oy PVK E Puronneva Kokkola Power Oy pvk erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy PVK K yhteensä Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Hankilannevalla, Vasamannevalla ja Tuppuranevalla. Kesäajan virtaama- ja valumatiedot on esitetty taulukossa 3. Kaikkien kolmen Kalajoen alueen virtaamamittaus-suon valumat olivat hieman pienempiä kuin vertailuna esitetyt Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden keskimääräiset arvot. Suurin kesäaikainen valuma (21,2 l/s km 2 ) mitattiin Tuppuranevalla ja pienin Vasamannevalla (15,0 l/s km 2 ). Vasamannevan valumien vaihtelu oli keskimääräistä selvästi äärevämpää. Vasamannevan virtaamamittauksessa esiintyi alkuvuodesta jonkin verran ongelmia, virtaama arvioitiin hydrologisen mallin avulla johtuen virtaamamittarin datakatkoksesta aiheutuneista ongelmista. Taulukko 3 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilla kesällä Vertailuna Pohjois- Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Mittapadon Tarkkailu- Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 valuma-alue jakso Vasamanneva pvk1 15,0 0,0 121,7 54 ha Tuppuraneva pvk 21,2 2,0 91,2 78 ha Hankilanneva pvk2 20,8 0,5 131,2 232 ha keskiarvo 19,0 0,8 114,7 Pohjois-Pohjanmaan keskiarvot kaikki tarkkailusuot (n=60) 20,2 2,0 226,0 pintavalutuskentät (n=46) 18,1 1,8 150,0

14 Vasamanevalta, Tuppuranevalta ja Hankilannevalta vesinäytteitä otettiin kesäaikana (touko-syyskuu) kahden viikon välein tarkkailussa olleilta mittapadoilta (Taulukko 2). Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty Kalajoen tarkkailusoiden kesäaikaiset vedenlaatutiedot sekä lasketut ominaispäästöt. Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Turvesoiden veden ph oli happaman puolella (keskimäärin 6,8) ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita (Taulukko 4). Veden keskimääräinen laatu Vapon Kalajoen tarkkailusoilla oli humuksen (COD Mn ), fosforin, typen ja kiintoaineen suhteen parempi, mutta raudan heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Happaminta vesi oli Vasamannevalla, jossa keskimääräinen ph-taso oli 6,0 ja alin mitattu ph-arvo 5,8. Suurimmat humus-arvot (COD Mn ), kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet mitattiin Tuppuranevalla. Myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea. Tuppuranevan typpi-, ammoniumtyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat suurempia myös verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvoon. Vasamannevan humuksen määrä oli suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla. Taulukko 4 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 2012 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu kesäajan keskimääräinen veden laatu. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 10 Vasamanneva pvk1 8 6, , ,6 Tuppuraneva pvk 8 6, Hankilanneva pvk2 10 6, , ,9 keskiarvo 6, , , ,7 Pohjois-Suomen keskiarvot: kaikki tarkkailusuot (n=71) 6, pintavalutuskentät (n=53) 6, ,7 Vasamannevan, Tuppuranevan ja Hankilannevan ominaiskuormitukset laskettiin veden laadun ja mitatun virtaaman perusteella (Taulukko 5). Tuppuranevalla happea kuluttavan aineen (COD Mn ), typen, raudan ja kiintoaineen ominaispäästöt olivat suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan muilla tarkkailukohteilla keskimäärin (Taulukko 5). Tuppuranevan vertailutasoa korkeampiin ominaiskuormitusarvoihin vaikuttivat heikomman veden laadun ohella keskimääräistä suuremmat valumat. Keskimäärin Kalajoen tuotantovaiheen tarkkailukohteilla tarkasteltujen muuttujien ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräistä tasoa pienempiä lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka ominaispäästö oli hieman suurempi kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa.

15 11 Taulukko 5 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt. Tarkkailu Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Vasamanneva pvk ,4 0,0 18 5, , Tuppuraneva pvk 730 0,7 0,2 32 1, , Hankilanneva pvk ,6 0,3 13 0,1 0, ,3 4,3 114 keskiarvo 585 0,6 0,2 21 0,7 7, , Pohjois-Suomen keskiarvot: kaikki tarkkailusuot (n=52) 594 1,0 0,4 24 1, , pintavalutuskentät (n=41) 602 0,9 0,4 21 1,1 6, , Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 521 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,6 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 105 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kaikkien tarkasteltujen kuormitteiden osalta suurempia kuin vuonna Taulukko 6 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hankilanneva (osa) Vapo Oy K 23 0,03 0,7 8 0,01 0,2 5,9 Nurmesneva (osa) Vapo Oy E 143 0,22 5,0 25 0,15 3,2 18 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy E 23 0,03 0,8 4 0,02 0,5 2,9 Koivulanneva Vapo Oy E 50 0,11 3,1 30 0,08 2,2 27 Jouttenisenneva Vapo Oy , E 30 0,05 1,1 7 0,03 0,7 5,4 Jouttenisenneva Vapo Oy ,8 47 E 28 0,04 1,0 5 0,03 0,6 3,6 Vasamanneva Vapo Oy K 31 0,02 1,0 4 0,01 0,6 2,2 Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 40 0,06 1,4 7 0,04 0,9 5,1 Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy K 57 0,06 2,5 23 0,03 1,8 20 Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy E 60 0,09 2,1 11 0,06 1,3 7,7 Päällysneva Kanteleen Voima Oy E 25 0,04 0,9 4 0,03 0,5 3,2 Puronneva Kokkola Power Oy erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy K 11 0,16 3,6 8 0,12 2,6 4,2 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä , ,1 2,6 4,2 Vesistöalue yhteensä , , ,75 16, ,52 10, Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla toteutettiin vuonna 2012 kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Mittapadon valuma-alue (ha) Näytteenotto ajanjakso Näytteitä (kpl) Virtaamamittaus ajanjakso Lonkerinneva pvk Lonkerinnevalla ei tullut vettä 7.3. Lisäksi virtaamatiedot olivat puutteellisia välisenä aikana, joten virtaamat on arvioitu vesistömallista.

16 Lonkerinnevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulukoissa 7 9. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoopanovaiheen tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatu- ja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Kevät ja syksy ajan valumat olivat Lonkerinevalla hieman pienempiä kuin Pohjois- Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Kesän valuma oli keskimääräistä suurempi (Taulukko 7). 12 Taulukko 7 Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanotarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Kevät Kesä Syksy Suo Vesien Vesistö- Mittausjakso Mq Mq Mq käsittely alue l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lonkerinneva pvk Kalajoki ,9 27,6 20,6 Pohjois-Pohjanmaan, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 66,5 19,6 23,3 Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopanovaiheen tarkkailusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimäärin (Taulukko 11). Taulukko 8 Veden laatu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla eri vuodenaikoina Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine Lonkerinneva (pvk) käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kevät pvk , ,9 Kesä pvk , ,6 Syksy pvk , ,2 Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 2012 kaikki Talvi 11 5, , kaikki Kevät 14 5, , kaikki Kesä 14 5, , kaikki Syksy 11 5, , pvk Talvi 9 5, , pvk Kevät 12 5, , pvk Kesä 12 5, , pvk Syksy 11 5, ,4 Lonkerinnevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 12) verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopainovaiheen tarkkailusoiden ominaispäästöihin.

17 13 Taulukko 9 Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan keskimääräiset ominaispäästöt v Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt. Brutto Suo Vesien Jakso Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Lonkerinneva (pvk) käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kevät pvk , ,5 49 4, , Kesä pvk , ,8 41 7,5 95 1, Syksy pvk ,6 96 0,9 26 4,4 34 0,6 17 0,0 Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 2012 kaikki Talvi 8, ,6 13 5,5 41 0,5 8, kaikki Kevät 66, , , kaikki Kesä 19, ,4 37 5, , kaikki Syksy 23, , , Netto 2012 pvk Talvi 9, ,7 12 5,0 37 0,5 8, pvk Kevät 66, , , pvk Kesä 21, ,6 44 5, , pvk Syksy 23, , , Ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy:n Vasamannevalla ja Hankilannevalla toteutettiin vuonna 2012 ympärivuotista tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Vasamanneva pvk1 Hankilanneva pvk2 Mittapadon valuma-alue (ha) Näytteenotto ajanjakso Näytteitä (kpl) Virtaamamittaus ajanjakso Vasamannevalta ei tullut vettä ja välisenä aikana. Lisäksi datakatkoksen vuoksi virtaamatiedot puutteellisia välisenä aikana, virtaamat on arvioitu vesistömallista. Vasamannevan ja Hankilannevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulukoissa Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatuja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Talviajan valumat olivat Vasamannevalla ja Hankilannevalla hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat (Taulukko 10). Kevään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä pienempiä Vasamannevalla. Kevään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä suurempia Hankilannevalla. Kokonaisuutena vuoden keskivalumat olivat molemmilla Vapon Kalajoen ympärivuotisella tarkkailusuolla suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vasamannevalla veden laatu oli keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä humuksen ja fosforin osalta verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailusoiden vedenlaatuun. Talvella typpeä ja kiintoainetta oli keskimääräistä enemmän, talvella myös kiintoainetta oli enemmän. Kesällä ja syksyllä veden laatu pääosin keskimääräistä

18 parempi (Taulukko 11). Veden laatu oli Hankilannevalla pääosin parempi tai samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisilla tarkkailusoilla keskimäärin lukuun ottamatta kesään fosforia ja syksyn kiintoainetta. 14 Taulukko 10 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoila eri vuodenaikoina Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Vasamanneva (pvk1) Hankilanneva (pvk2) Talvi ,2 0,0 49, käytetty hydrologista vesistömallia Kevät ,6 0,3 156,3 Kesä ,0 0,0 121,7 Syksy ,5 1,1 99,0 Vuosi ,0 Talvi ,2 0,0 92, , ja käytetty vesistömallia Kevät ,2 4,3 327, käytetty hydrologista vesistömallia Kesä ,8 0,5 131,2 Syksy ,7 1,1 122,7 Vuosi ,0 Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot Talvi 168 7,3 1,0 46 Kevät ,2 286 Kesä ,9 147 Syksy ,4 109 Vuosi 22 Huom! Taulukko 11 Veden laatu Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanneva (pvk1) Talvi pvk1 5 5, ,5 Kevät pvk1 3 5, ,4 Kesä pvk1 8 6, ,6 Syksy pvk1 3 6, ,4 Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi pvk2 5 6, ,7 Kevät pvk2 3 6, ,7 Kesä pvk2 10 6, ,9 Syksy pvk2 2 7, ,7 Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot Talvi , ,3 Kevät , ,7 Kesä , ,1 Syksy , ,7 Vasamannevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä, lukuun ottamatta kevään humusaineen määrää (Taulukko 12). Hankilannevalla kiintoainepääs-

19 töt olivat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan keskimääräiset päästöt. Myös kevään humus- ja ravinnepäästöt olivat keskimääräistä suurempia. 15 Taulukko 12 Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt v Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt. Brutto Netto Suo COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Vasamanneva (pvk1) Talvi 49 0,1 5,1 10 0,0 3,7 4,7 Kevät , ,0 22 0,0 Kesä 569 0, , Syksy 510 0, ,0 18 0,0 vuosi kg/ha/a 163 0,1 6,0 13 0,0 3,5 5,5 Hankilanneva (pvk2) Talvi 68 0,2 3,5 30 0,1 0,4 17 Kevät , , Kesä 455 0, ,3 4,3 114 Syksy 519 1, ,6 9,2 124 vuosi kg/ha/a 128 0,2 5,6 43 0,1 2,3 30 Keskiarvot 2012 Talvi 145 0, ,3 7,0 14 Kevät , , Kesä 577 0, , Syksy 811 1, , vuosi kg/ha/a 182 0, ,2 6,4 24 Vuositasolla Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 172 t/a happea kuluttavaa ainesta, 283 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 13). Nettopäästöt olivat noin 157 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vuoden 2012 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin 472 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 0,8 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 111 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti 0,4 kg/d fosforia, 17 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Brutto- ja nettovuosipäästöt olivat suurempia kuin vuonna 2011.

20 16 Taulukko 13 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n, Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuositasolla vuonna Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy K , Nurmesneva (osa) Vapo Oy E Vittouvenneva (osa) Vapo Oy E , Koivulanneva Vapo Oy E Jouttenisenneva Vapo Oy , E , Jouttenisenneva Vapo Oy ,8 47 E Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy ,0 78 K , Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy E , Päällysneva Kanteleen Voima Oy E ,0 761 Puronneva Kokkola Power Oy erill. Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy K ,4 Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Kalajoen vesistöalueella on Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n turvetuotantoalueiden lisäksi turvetuotantopinta-alaa noin 500 ha mm. Turveruukki Oy:n, Turvejetti Ky:n, Reisjärven kunnan ja Vähäsalo & Lahti Oy:n turvetuotantoalueilla. Koko vesistöalueen turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta (liite 3, Pöyry Finland Oy 2013b). Nettopäästöt olivat noin 374 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli noin 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) %. 5.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Kalajoen alueen soilla vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Vapo Oy:n Vasamannevalla ja Hankilannevalla sekä Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla. Tarkkailun tulokset vuodenajoittain on esitetty taulukossa 14 ja tarkemmin liitteessä 5. Tuppuranevan pintavalutuskenttä toimi kesällä kohtalaisesti raudan osalta kesällä. Muutoin talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä ravinteita, kiintoainetta ja humusta huuhtoutui kentältä vesistöön. Epäorgaaniset ravinteet pidättäytyivät kentällä kesällä. Vasamannevan pintavalutuskenttä toimi suhteellisen hyvin raudan osalta reduktioden ollessa keskimäärin noin %. Kesällä ja syksyllä pintavalutuskenttä toimi kokonaisravinteiden osalta hyvin, mutta keväällä fosforia ja typpeä huuhtoutui kentältä vesistöön (Taulukko 14). Kiintoaineesta pidättyi kentälle noin %. Talvella, keväällä ja syksyllä humuksesta poistui % Vasamannevan pintavalutuskentältä. Kesällä pintavalutuskenttä ei poistanut humusta. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistusteholle on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä (VHO 09/0529/3, ) asetettu tietyt tavoitearvot (kiintoaine 50 %, kok.p 50 % ja Kok.N sulan maan aikana 20 %), jotka lasketaan erikseen sulan maan ajan ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Touko-lokakuulle laskettuna Vasamannevan pintavalutuskentän reduktiot olivat fosforin osalta 52 %, typen osalta 40 % ja kiintoaineen osalta 78 %. Tavoitearvot saavutettiin. Hankilannevan pintavalutuskenttä toimi etenkin talvella hyvin pidättäen fosforista ja kiintoaineesta < 65 % ja orgaanisesta aineksesta (COD Mn ) sekä typestä noin %. Myös muulloin kentän puhdistusteho oli kohtalainen poistuman ollessa kokonaisravinteiden, fosfaattifosforin, raudan ja kiintoaineen osalta noin %. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä. Talvella, keväällä ja syksyllä humusta kentälle pidättyi %, mutta kesällä COD Mn -arvoon kenttä ei kesällä juurikaan vaikuttanut.

21 Lonkerinnevan pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen osalta hyvin pidättäen kiintoaineesta %. Kentän puhdistustehot olivat kohtalaisia keväällä kokonaisravinteiden osalta ja syksyllä typen osalta. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä ja syksyllä. Kesällä ja syksyllä humusta ja fosfori huuhtoutui kentältä vesistöön. Taulukko 14 Veden laatu Tuppuranevan, Vasamannevan, Hankilannevan ja Lonkerinnevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUPPURANEVA (pvk) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus Teho %

22 ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l VASAMANNEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,8 Erotus -0,2 7, Teho % -3, , Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,7 Erotus 0,4 10-4,0 1, ,0 Teho % 7, Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,6 Erotus 0,0-3,8 33 5, Teho % -0,8-8, Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,4 Erotus -0,1 4,0 28 9, Teho % -1, HANKILANNEVA (pvk2) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus 0,2 5, Teho % 2, Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,0 Erotus 0,2 4, Teho % 3, Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,5 Erotus 0,2 2, ,4 Teho % 2,7 8, Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus 0, Teho % 6, LONKERINNEVA (pvk) Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, Erotus -1,4 0, Teho % -23 0, Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,9 Erotus -1, Teho % , Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,0 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,0 Erotus -1, ,0 Teho %

23 VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Taulukkoon 15 on koottu vesistötarkkailun havaintopaikat vuonna 2012 tuotantoalueittain. Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla liitteessä 2. Vesistönäytteet otettiin soiden omien ohjelmien/päätösten mukaisesti maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa samassa yhteydessä kuin turvesoiden päästötarkkailunäytteet. Lonkerinneva sijaitsee Kalajoen Kalajanjoen vesistöalueen Levonperänkanavan valuma-alueella. Lonkerinnevan vedet on tarkoitus johtaa laskuojaa pitkin Juurikkaojaan ja edelleen Levonperänkanavan ja Kalajanjoen kautta Hautaperän tekojärveen ja Kalajokeen. Lonkerinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Juurikkaojassa suon ylä- ja alapuolella (liite 2.1). Vasamanneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vasamanojan valuma-alueella. Vasamanneva kuivatusvedet johdetaan Vasamanojaan, joka yhtyy noin 8 kilometrin päässä Pylväsojaan. Pylväsoja laskee Kalajoen keskiojalle. Vasamannevan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Vasamanojassa suon ylä- ja alapuolella (liite 2.2). Vasamanneva oli kuntoonpanossa vuonna 2010 ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun vuonna Taulukko 15 Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna Vesistöalue Havaintopaikka Koodi Koordinaatit Turvetuotantoalue Juurikkaoja yp Juurik_ap Lonkerinneva Juurikkaoja ap Juurik_yp Lonkerinneva Vasamanoja yp VasamanO_yp Vasamanneva Vasamanoja ap VasamanO_ap Vasamanneva 5.6 Tarkkailun tulokset Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun tulokset vuonna 2012 on esitetty havaintokerroittain liitteessä 6. Taulukossa 16 on esitetty veden laatu Lonkerinnevan ala- ja yläpuolella Juurikkaojassa vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna Vuoden 2011 tarkkailu oli ennakkotarkkailua. Juurikkaojassa Lonkerinnevan alapuolella veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat heinäkuussa koholla. Myös veden väri- ja COD Mn -arvot olivat korkeimmillaan. Maalis-elokuussa Juurikkaojasta Lonkerinnevan ylä- ja alapuolelta otetuissa näytteissä veden pitoisuustasossa oli havaittavissa kasvua lähinnä heinäkuussa. Kiintoaineen, humuksen ja typen pitoisuuskasvu oli pääosin melko vähäistä, mutta fosforin kohdalla merkittävämpää. Pitoisuudet olivat Lonkerinnevan alapuolisessa Juurikkaojassa pääosin hieman korkeampia kuin ylempänä. Juurikkaojan happitilanne oli pääsoin hyvää tai tyydyttävää tasoa.

24 20 Taulukko 16 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan tarkkailupisteillä vuonna Vuoden 2011 vertailuarvot liittyvät ennakkotarkkailuun. ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Juurikkaoja yp ,1 10,7 74 1, , ,0 8,4 79 3, , < ,2 7,2 74 7, , < ,2 6,8 71 4, , <5 23 < Keskiarvo ,4 8,3 75 4, , Keskiarvo ,1 7,4 70 6, , < Juurikkaoja ap ,4 12,0 83 2, , ,1 8,7 82 4, , < ,3 7, , , < ,3 7,0 73 6, , < Keskiarvo ,5 8,7 78 6, , Keskiarvo ,1 8,8 78 6, , jos pitoisuus on ollut allemääritysrajan, keskiarvon laskennassa on käytetty puolta määritysrajan arvosta Taulukossa 17 on esitetty veden laatu Vasamanojassa vasamannevan ylä- ja alapuolella vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna Vasamanojan vesi oli hyvin humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Ravinnetaso oli rehevä. Veden ph oli kaikilla näytekerroilla hieman alhaisempi Vasamannevan ylä- (4,7 6,3) kuin alapuolella (4,9 6,9). Vasamannevan molemmilla havaintopisteillä oli havaittavissa ajoittaista kiintoainepitoisuuden kasvua, erityisesti heinäkuussa pitoisuudet olivat koholla. Rautapitoisuudet olivat säännöllisesti korkeammat Vasamannevan yläpuolella. Ravinteista fosforin pitoisuudet kasvoivat säännöllisesti Vasamannevan alapuolella. Typen kohdalla pitoisuuskasvu oli lievempää ja sitä oli vain toukokuun tuloksissa. Taulukko 17 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Vasamannevan vesistötarkkailupisteillä vuonna ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanoja yp ,3 7,9 67 1, , ,3 7, , < ,7 5,8 54 6, , < ,2 6,9 63 9, , < Keskiarvo ,6 6,9 63 9, , Keskiarvo ,8 7,4 67 8, , < Vasamanoja ap ,6 8,3 70 2, , ,8 7, , < ,9 5,5 51 7, , < ,9 8,4 78 9, , < Keskiarvo ,1 7, , , Keskiarvo ,2 8,2 74 8, , jos pitoisuus on ollut allemääritysrajan, keskiarvon laskennassa on käytetty puolta määritysrajan arvosta

25 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa 18 on vertailtu alueen päästötarkkailusoilta lähteneen veden ja vesistötarkkailupisteiden keskimääräistä veden laatua vuonna Vasamannevalla ja Lonkerinnevalla vesistötarkkailunäytteet otettiin samoina päivinä kuin päästötarkkailunäytteet. Vasamannevan pintavalutuskentältä lähtevän veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin vesistössä. Myös humusta oli pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä vähemmän kuin Vasamanojassa. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella hieman suurempia kuin Vasamanojassa. Laskennallisesti Vasamannevan kuormitus nosti Vasamanojan (F=49,1 km 2 ) fosforipitoisuutta alle 0,1 µg/l, typpipitoisuutta 9 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,01 mg/l. Vasamanojan havaitusta pitoisuustasosta laskennalliset pitoisuuslisäykset alle prosentin. Lonkerinnevan pintavalutukentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat alhaisempia kuin vesistössä. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella suurempia kuin Juurikkaojassa. Fosforia, rautaa ja humusta oli Lonkerinnevan näytteissä myös keskimäärin hieman enemmän. Laskennallisesti Lonkerinnevan kuormitus nosti Juurikkaojan (Levonperänkanavan kohdalla F = 65 km 2 ) fosforipitoisuutta 0,7 µg/l, typpipitoisuutta 16 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,04 mg/l. Juurikkaojan havaitusta pitoisuustasosta laskennalliset pitoisuuslisäykset noin 1 4 %. Taulukko 18 Veden laatu Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä sekä turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vastaavana ajankohtana vuonna Ajankohta ph Happi Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Rauta COD Mn mg/l % mg/l mg/l Pt ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Vasamanoja yp touko-heinä-elo-syyskuu 5,6 6,9 63 9, , Vasamanneva pvk1 ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,0 4, Vasamanoja ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,1 7, , , Juurikkaoja yp touko-elo-syyskuu 5,4 8,3 75 4, , Lonkerinneva pvk ap touko-heinä-elo 5,2 4, Juurikkaoja ap touko-elo-syyskuu 5,5 8,7 78 6, ,

26 22 7 YHTEENVETO Vapo Oy:llä, Kanteleen Voima Oy:llä ja Kokkolan Power Oy:llä oli vuonna 2012 Kalajoen vesistöalueella tuotantokuntoista pinta-alaa yhteensä 657 ha, kuntoonpanoalaa 89 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 275 ha. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n hallussa oli noin 61 % Kalajoen vesistöalueen koko turvetuotantoalasta. Vuonna 2012 Kalajoen vesistöalueella päästötarkkailua toteutettiin yhteensä neljällä turvetuotantoalueella. Kolme oli ympärivuotista tarkkailukohdetta ja yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailukohde. Ympärivuotisten tarkkailusoiden tulokset on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa. Kesäaikaisten päästötarkkailujen tulokset on raportoitu tässä raportissa samoin kuin kaikki vaikutustarkkailutulokset. Virtaamamittaus oli vain ympärivuotisilla tarkkailusoilla. Kaikilla kohteilla tarkkailtiin myös vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vesistötarkkailua suoritettiin vuonna 2012 Vasamannevan ja Lonkerinnevan lähivesistöissä. Valumat olivat Vapon Kalajoen kahdella virtaamamittaussuolla keskimäärin hieman pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Turvetuotantoalueilta kesäaikana lähteneen veden ph oli happamahko ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita. Veden keskimääräinen laatu oli Vasamannevalla pääosin fosforin ja kiintoaineen suhteen hieman parempi, mutta keväällä ja kesällä humuksen (COD Mn ) ja typen suhteen hieman heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Ominaispäästöt olivat kevään humuksen määrää lukuun ottamatta Vapon Vasamannevalla keskimäärin pienempää kuin Pohjois- Pohjanmaan kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin Lonkerinnevan kuntoopanovaiheen valumat olivat keväällä ja kesällä pienempiä ja kesällä suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopanovaiheen tarkkailusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimäärin. Lonkerinnevan ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat tuotantokaudella 2012 yhteensä noin 521 kg/d COD Mn, 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiintoainetta. Kaikkien Kalajoen vesistöalueen turvesoiden vuotuiset päästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli n. 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) COD Mn :n osalta n. 65 % ja ravinteiden ja kiintoaineen osalta %. Vaikutustarkkailun piiriin kuuluneet Vapon, Kanteleen Voiman ja Kokkolan Powerin turvetuotantoalueet sijaitsevat Kalajanjoen Pylväsojan, Malisjoen, Vääräjoen ja Kalajoen keskiosan valuma-alueilla. Pääsääntöisesti Kalajoen vesistötarkkailupaikoilla vesi oli hyvin tummaa johtuen korkeista humus- ja rautapitoisuuksista. Ravinnetasoltaan vesistöt ovat reheviä. Vesien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä. Tarkkailutulosten sekä kuormituksen ja vesistön virtaaman pohjalta laskettujen pitoisuuslisäysten perusteella turvetuotannon päästöt ovat voineet turvesoiden lähialueilla lasku-uomissa vaikuttaa omalta osaltaan alapuolisen veden tummuuteen ja rehevyyteen. Suuremmissa purku-uomissa turvetuotannon kuormituksen vaikutukset jäivät tehok-

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot