VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

Transkriptio

1 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212

2

3 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA TURVETUOTANTO VUONNA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Päästöjen laskenta KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Tarkkailusoiden valumat Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Koko vuosi Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Koko vuosi Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212 LAPISSA VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laadun tarkkailu Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus Simojoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue Kaakamojoen vesistöalue Vesistötarkkailun tulokset Simojoki Simojoen pääuoma Luolaoja ja Ylimmäinen Sankajärvi Vähä-Tainijoki Copyright Pöyry Finland Oy

4 1.3.2 Kemijoki Kotaoja ja Kemijoen Muljunsilmukka Tiskijoki ja Ternujoki Pahaoja ja Mikonoja Kirakkajoki Tornionjoki-Muonionjoki Teikojoki Kaakamojoen vesistöalue Mämmioja HIETALAHDENAAVAN PÖLYTARKKAILU Sääolot ja turvetuotanto Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset KALATALOUSTARKKAILU Sähkökoekalastukset Aineisto ja menetelmät Ternujoki (Suksiaapa, Ternuvuoma) Lompolojoki (Teuravuoma) Kalastustiedustelut Javarusjärvi Ternujoki POHJAELÄINTARKKAILU LOLJUNAAPA KIRAKKAJOKI Johdanto Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto ja -lajinmääritys Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta Tyyppiominaiset taksonit ja EPT -heimojen lukumäärä Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) ELS -arvojen laskenta Muut virtavesipohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT -indeksi Tulokset Tulosten tarkastelu YHTEENVETO VIITTEET Copyright Pöyry Finland Oy

5 Liitteet 3 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Turvetuotantoalueiden sijainti, yleiskartta Turvetuotantoalueiden, vesistötarkkailupaikkojen ja pohjaeläinnäytteenottoalueiden sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Hietalahdenaavan pölytarkkailun laskeumakeräimen sijainti Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Kalastustiedustelukaavake Javarusjärven kalastustiedustelun perustulostus Ternujoen kalastustiedustelun perustulostus Kirakkajoen tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuonna 212 Liite 15 Kirakkajoen pohjaeläinnäytteenottoalueiden valokuvia Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

6

7 1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Lapin Vesitutkimus Oy 26). Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään Lapin TEkeskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään (dnro 3121/ ) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman (dnro 1139/ ). Vuoden 212 tarkkailu toteutettiin em. tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 212 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden joilla ei tehdä tarkkailua, päästöt lasketaan tarkkailukohteiden ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 212. Päästötarkkailua toteutettiin 14 kohteella. Lisäksi Keskiaavalla suoritettiin kesällä virtaamamittausta ja Ternuvuomalla keväällä tulvakorkeuden mittausta. Hietalahdenaavalla suoritettiin pölytarkkailu. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisten vesistötarkkailupisteiden lisäksi yhdeksän päästötarkkailussa olleen tuotantoalueen vesistötarkkailupisteillä. Lisäksi toteutettiin biologista ja kalataloudellista tarkkailua. Kalataloustarkkailu käsitti v. 212 sähkökoekalastuksia Ternu- ja Lompolojoella sekä kalastustiedustelun Ternujoella ja Javarusjärvellä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Loljunaavan tarkkailuun lisättiin pohjaeläintarkkailuosio (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 211). Muiden turvetuottajien tarkkailut toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukausi 212 ( ) alkoi keskimääräistä lauhempana (Kuva 2-1), mutta muutoin lämpötilat olivat hyvin tavanomaisia tarkkailukauden loppuun saakka. Koko jakson keskilämpötila oli,9 o C keskimääräistä ( ) korkeampi. Tarkkailukauden talven sademäärät olivat kokonaisuutena tavanomaista korkeammat (Kuva 2-2). Erityisesti joulukuussa satoi runsaasti. Myös huhtikuussa satoi tavanomaista enemmän. Runsas lumimäärä voimisti osaltaan kevättulvaa. Alkukesällä satoi hieman keskimääräistä enemmän ja loppukesällä vastaavasti vähemmän. Syksyn, erityisesti syyskuun, sademäärä oli tavanomaista suurempi. Koko tarkkailukauden sadesumma (762 mm) oli 23 % suurempi kuin vuosina keskimäärin (618 mm). Tarkkailukauteen 211 verrattuna talvi oli selvästi lauhempi ja sateisempi. Muina vuodenaikoina lämpötilat olivat matalampia ja sademäärät kokonaisuutena samalla tasolla kuin edellisvuonna. Copyright Pöyry Finland Oy

8 2 Kuva 2-1 Tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Kuva 2-2 Tarkkailukauden kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos ). Simojoesta mitattu tarkkailukauden keskivirtaama (MQ 59 m 3 /s) oli vertailujakson ( ) keskiarvoa (MQ 45 m 3 /s) 29 % suurempi. Toukokuun tulvahuippu oli tavanomaista voimakkaampi ja sitä myötä toukokuun keskivirtaama oli 57 % korkeampi kuin keskimäärin (Kuva 2-3). Myös heinäkuun sekä tarkkailujakson lopun virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat alkutalvella suurempia kuin vertailujaksolla (Kuva 2-3). Toukokuun tulvahuippu oli Simojen tapaan keskimääräistä voimakkaampi ja sitä myötä toukokuun keskivirtaama oli 3 % tavanomaista korkeampi (Kuva 2-3). Myös heinä- ja lokakuun virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Tarkkailujakson keskivirtaama (MQ 687 m 3 /s) oli 18 % vertailujakson ( ) keskiarvoa (MQ 581 m 3 /s) suurempi. Tornionjoen Karungissa mitatut virtaamat olivat koko talven suurempia kuin vuosina keskimäärin (Kuva 2-3). Tulvahuippu oli Simo- ja Kemijoen tapaan normaalia voimakkaampi toukokuun keskivirtaaman oltua 32 % keskimääräistä suurempi. Heinäkuun ja syksyn virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Tarkkailujakson keski- Copyright Pöyry Finland Oy

9 virtaama (MQ 561 m 3 /s) oli 3 % vertailujakson ( ) keskiarvoa (MQ 43 m 3 /s) suurempi. 3 Kuva 2-3 Simojoen, Kemijoen ja Tornionjoen virtaamat sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 213). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 212 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin läänin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Kuivajoen ja Iijoen valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailussa. Tässä tarkkailussa oli mukana yhteensä 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kokonaispinta-ala valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa lukuun ottamatta oli 4 29 ha (Taulukko 3-1). Pinta-ala oli 1,2 % pienempi kuin vuonna 211. Tuotannossa oleva pinta-ala kuitenkin kasvoi 34 ha. Vuonna 212 tuotantoalueiden kokonaispinta-alasta noin 1 % oli tuotannosta poistunutta aluetta. Copyright Pöyry Finland Oy

10 4 Taulukko 3-1 Turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pinta-alat vuonna 212. Pinta-ala yhteensä - sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. vesistöalue tuotanto- valmiste- kunnostus- tuotan- tuotanto- poistunut jälki- pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki 1 6, Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki yhteensä Kesällä 7 %:lla kokonaistuotantoalasta vesienkäsittelynä on pintavalutus, 25 %:lla laskeutusallas ja 5 %:lla ruokohelpikenttä (Taulukko 3-2). Talvella pintavalutus on käytössä 31 %:lla ja laskeutusallas 69 %:lla tuotantoalasta. Noin puolelle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Taulukko 3-2 Vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain. vesistöalue pinta- pinta- lask. lask.allas/ ruokohelpivalutus valutus/ allas virtaaman- kenttä/ lask. allas säätö lask.allas Simojoki Kemijoki Tornionjoki Kaakamojoki yhteensä TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät sekä tuotantomuodot liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 5 vesistöalue luvan haltija kunta lupa lupa voimassa tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, PSY 39/5/1 21 * Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/7/1, VHO 7/149/1 216 Saariaapa Vapo Oy Simo PSY 4/7/1, VHO 8/253/3 216 Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/4 21 * Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 61/3/1, PSY 5/7/1 21 * Latva-aapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 64/12/1, Lyypäkinaapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 63/12/1, Palosuo Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI 138/12/1, Iso-Tuohiaapa Simon Turvejaloste Oy Simo PSAVI , nro 1/213/1 222 Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, ; VHO 1/665/3, Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 13/4/1 214 Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, VHO 5/1281/3 214 Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, ; VHO , 12/283/1 217 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, VHO 7/79/1 215 Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSVEO 62/93/1, PSY 16/2/1 212 Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 214 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSY 12/7/1 214 Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio SRRJK M6/99 2), PSY 82/2/1, PSY 62/5/1, VHO 7/47/1 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio SRRJK M28/97 2), PSY 88/2/1 Martimo Vapo Oy Tornio SRRJK M5/99 2), PSY 82/2/, PSY 62/5/1, VHO Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 213 ** Teuravuoma Vapo Oy Kolari SRRJK M 13//liite 2, PSY 78/2/1 21 * Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1, Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y * luvan tarkistamishakemus ympäristölupavirastossa käsiteltävänä ** SRRJK:n lupa voimassa 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on Tarkkailukaudella 212 suokohtaista päästötarkkailua toteutettiin 15 kohteella. Tarkkailukohteet sijaitsevat Simojoen, Kemijoen, Tornionjoen ja Kaakamojoen vesistöalueilla. Luola-aavan tarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna, koska pintavalutuskenttä laskee suoraan vesistöön. Lisäksi Keskiaavalla suoritettiin kesällä virtaamamittausta ja Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus (Taulukko 4-2). Luola-aavan pvk yp -pisteen tarkkailu jäi konsultin näytteenoton suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi tekemättä, mutta ko. tarkkailu suoritetaan kesällä 213. Muutoin tarkkailukausi 212 sujui lupapäätösten mukaisesti. Hietalahdenaavalla suoritettiin päästötarkkailun lisäksi pölytarkkailu. Tuotannossa olevista kohteista Lumiaavan la3, Saariaavan pvk1 ja Varesaavan pvk2 olivat ympärivuotisessa tarkkailussa. Saariaavalla tarkkailtiin myös pintavalutuskentän tehoa. Tuotantokauden aikaisista tarkkailuista tehoa tarkkailtiin Arpelan la:lla, Hietalahdenaavan pvk1:llä, Loljunaavan la3:lla, Lyypäkinaavan pvk1:llä, Rakkaviidanaavan Copyright Pöyry Finland Oy

12 rh1:llä, Suksiaavan rh1:llä, Ternuvuoman pvk1:llä, Teuravuoman la6 7:lla, Teuravuomalla pvk1:llä. Muljunaavan pvk3 oli koko vuoden kuntoonpanotarkkailussa. Virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla yhdeksällä tarkkailukohteella. 6 Taulukko 4-2 Päästätarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 212. Tuotantoalue vesistö- tuottaja mittapadon näytteenotto virtaamamittaus alue valuma-alue ajanjakso näytteitä ajanjakso ha kpl Ym pärivuotinen tarkkailu Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 397 / Saariaapa pvk1 Simojoki Vapo Oy Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy t - Varesaapa pvk2 Simojoki Vapo Oy 88, Tuotantokauden aikainen tarkkailu Arpela la Kaakamojoki Vapo Oy 113, Arpela la yp Kaakamojoki Vapo Oy t - Hietalahdenaapa pvk1 Kemijoki Vapo Oy 83, Hietalahdenaapa pvk1yp Kemijoki Vapo Oy t - Keskiaapa pvk2-3 Kemijoki Vapo Oy 123,6 - v Loljunaapa la3 Kemijoki Vapo Oy Loljunaapa la3yp Kemijoki Vapo Oy t - Luola-aapa pvk1(luo3) Simojoki Vapo Oy ves. - Lyypäkinaapa pvk1 Simojoki STJ Lyypäkinaapa pvk1yp Simojoki STJ t - Rakkaviidanaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy Rakkaviidanaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy t - Suksiaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy Suksiaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy t - Teikovuoma vs1 Tornionjoki Vapo Oy 4, Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy v kevät Ternuvuoma pvk1 Kemijoki Vapo Oy Ternuvuoma pvk1yp Kemijoki Vapo Oy t - Teuravuoma la6-7 Tornionjoki Vapo Oy Teuravuoma la6-7yp Tornionjoki Vapo Oy Teuravuoma pvk1 Tornionjoki Vapo Oy 115, Teuravuoma pvk1yp Tornionjoki Vapo Oy t - Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Muljunaapa pvk3 Kemijoki Vapo Oy 66, Yht. 233 v = vain virtaamamittaus (Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus) t = tehon tarkkailupiste ves. = toteutettiin vesistötarkkailuna Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuu kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheessa olevilla kohteilla näytteitä otettiin myös talviaikaan (marras-maaliskuu) kahden viikon välein mikäli alueella suoritettiin aktiivisia kuntoonpanotöitä. Mikäli talviakaan kuntoonpanotöitä ei tehty, otettiin näytteet kerran kuukaudessa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 4. Copyright Pöyry Finland Oy

13 4.3 Päästöjen laskenta Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella vain ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöjä laskettaessa. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohdetta läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Brutto-ominaiskuormituksista vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin netto-ominaiskuormitukset. Taustahuuhtouman laskennassa pitoisuuksina käytettiin: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Samat taustahuuhtouman arvot ovat käytössä eri puolilla Suomea. Taustahuuhtouma arvioitiin kunkin tarkkailusuon omien tai arvioitujen virtaamatietojen perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. Koska Vapolla oli Lapissa vain kolme ympärivuotista tarkkailukohdetta, on vuosipäästöjen laskennassa hyödynnetty lisäksi Turveruukin ympärivuotisessa tarkkailussa olleen Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun kuuluvan Iissä sijaitsevan Puutiosuon tuloksia. Lisäksi käytettiin Lapissa sijaitsevan Turveruukki Oy:n Paarnitsa-aavan tuloksia. Vapo Oy:n Arpela, Suksiaapa, Loljunaapa ja Teikovuoma sekä Simon Turvejaloste Oy:n Lyypäkinaapa jätettiin laskenta-aineiston ulkopuolelle, koska niiden virtaamat arvioitiin. Suppeassa tarkkailussa ollut Turveruukki Oy:n Torosuo jätettiin niin ikään laskenta-aineiston ulkopuolelle. Myös Vapo Oy:n Keskiaapa jätettiin pois, koska sen veden laatu arvioitiin. Vapo Oy:n Luola-aapa jätettiin niin ikään pois, koska tarkkailu suoritettiin vesistötarkkailuna. 7 Laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta perustuu seuraavien kohteiden tarkkailutuloksiin: talvi kevät kesä syksy Lumiaapa, la3 x x x x Poikkimaanaapa, la x Pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta perustuu seuraavien kohteiden tarkkailutuloksiin: talvi kevät kesä syksy Hietalahdenaapa, pvk1 Puutiosuo, pvk2-3 x x x x x Varesaapa, pvk2 x x x x Paarnitsa-aapa, pvk1 x Poikkimaanaapa, pvk2 x x Saariaapa, pvk1 Ternuvuoma, pvk1 Teuravuoma, pvk1 x x x x x x Copyright Pöyry Finland Oy

14 Suksiaavan ja Rakkaviidanaavan ruokohelpikenttien päästöjen laskenta perustuu kesällä ko. kohteiden omiin tarkkailutuloksiin. Yhteenveto em. tarkkailukohteiden ominaispäästöistä on esitetty liitteessä 5 ja tarkemmin päästöjen laskentaan käytettävää aineistoa on käsitelty luvussa KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Arpelassa ei ollut tuotantoa vuonna 212. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesäkuussa. Hietalahdenaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla jaksolla Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 338 mm. Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 446 mm. Loljunaavalla tuotettiin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä- ja syyskuussa. Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja karheensiirtomenetelmällä. Tuotantopäiviä oli 13 aikavälillä Pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- kesä-, syys-, loka- ja marraskuussa. Sademäärä oli 274 mm jaksolla Luola-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantopäiviä oli 116 aikavälillä Pumppaus aloitettiin ja lopetettiin Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko- kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Sademäärä oli 4 mm jaksolla Muljunaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Pumput käynnistettiin ja lopetettiin Sadanta oli 343 mm jaksolla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Kuntoonpanotöitä tehtiin lohkoilla 9 11 huhtikuussa. Rakkaviidanaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 436 mm. Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 28 mm. Suksiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 44 mm. Teikovuomalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 216 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

15 Ternuvuomalla tuotettiin jyrsinturvetta hakumenetelmällä ja mekaanisella kokoojavaunulla Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 348 mm. Teuravuomalla tuotettiin jyrsin- ja palaturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla oli 38 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla Pumppaus oli ympärivuotista. Sadanta oli 224 mm. Vuosi- ja peruskunnostustöitä tehtiin touko-, kesä ja syyskuussa. 9 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Vuonna 212 kahdeksalla tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisen mittalaitteen avulla (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 14 l/s km 2. Tarkkailukohteiden valumat vaihtelivat välillä 8,3 24,7 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Arpelan, Loljunaavan, Teikovuoman ja Suksiaavan virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla. Kesällä 212 tarkkailusoiden keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuonna ja samaa tasoa kuin vertailuvuosien keskiarvo (Taulukko 6-1). Tarkkailusoiden suuret valumaerot vuosien välillä riippuvat sadannan vaihtelun lisäksi myös tarkkailukohteiden määrästä, jolloin yksikin muista kohteista selvästi poikkeava kohde voi vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti. Esimerkiksi kesän 27 tarkkailukohteiden keskivaluma olisi ollut noin neljänneksen pienempi ilman Siiviläniemenaavan suurta valumaa. Copyright Pöyry Finland Oy

16 1 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella vuonna 212. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat vuosilta Pintavalutuskenttä jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Hietalahdenaapa pvk ,3,1 141,2 Keskiaapa pvk ,,1 96, Saariaapa pvk ,3 2,2 5, Ternuvuoma pvk ,7 3,3 499,3 Teuravuoma pvk , 3,4 49,6 Varesaapa pvk ,8, 48,1 Laskeutusallas 1) Arpela la , 6,6 35,9 1) Loljunaapa la ,6 4,1 24,8 Lumiaapa la ,5 3,4 126,1 1) Teikovuoma vs ,3,6 34,4 2) Teuravuoma la6-7 Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh , 1, 71,8 1) Suksiaapa rh ,8 2,8 54,4 keskiarvot n, kpl kaikki 8 14, 1,7 135,3 pvk 6 14, 1,5 147,4 la 1 14,5 3,4 126,1 rh 1 13, 1, 71,8 kaikki suot 211 1, 21 11,9 29 8, , ka ,1 1) ei mukana keskiarvossa, ei virtaamamittausta, valuma arvioitu vesistömallijärjestelmästä 2) ei virtaamamittausta, näytteitä vain kevättalvella, keväällä ja kesäkuun alussa Koko vuosi Lumiaavan la3:lla, Saariaavan pvk1:llä ja Varesaavan pvk2:lla mitattiin virtaamaa ympärivuotisesti. Koko vuoden keskivalumat vaihtelivat välillä 16,6 22,3 l/s km 2 (Taulukko 6-2). Kevättulva ajoittui hutikuun lopulta toukokuun lopulle ja se oli selvästi tavanomaista voimakkaampi. Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat Valum at jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Lumiaapa, la3 talvi la ,3 1,3 49,5 *kevät la ,2 14,7 336, kesä la ,5 3,4 126,1 syksy la ,5 5,2 219,6 koko vuosi 366 2,8 1, Saariaapa, pvk1 talvi pvk ,4 2,9 4,8 kevät pvk ,4 8,2 255,8 kesä pvk ,3 2,2 5, syksy pvk ,5 6, 46,4 koko vuosi pvk ,6 2,2 255,8 Varesaapa, pvk2 talvi pvk ,4, 24, kevät pvk ,4 13,8 569,2 kesä pvk ,8, 48,1 syksy pvk ,9,1 114, koko vuosi ,3, 569,2 * koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Tarkkailusoiden valumavesien laatu Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 13 tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden tulokset. Luola-aavan tarkkailu toteutettiin vesistötarkkailuna ja sen tulokset ovat liitteessä 6.2. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta (Fe) määritettiin pääsääntöisesti tuotantokauden aikana kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekierroksen näytteistä (yhteensä kolme kertaa). Hietalahdenaavalla ne määritettiin kesällä joka toinen kerta, yhteensä viisi kertaa. Lumiaavalla ko. analyysit tehtiin keväästä syksyyn joka toinen näytekerta, yhteensä kahdeksan kertaa. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 6,3 7,6 (Taulukko 6-3). COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 27 mg/l. Laskeutusaltaallisen ja pintavalutuskentällisten kohteiden valumavesien keskimääräisissä COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja. Muilta osin pintavalutuskentällisten soiden veden laatu oli keskimäärin parempi. Ruokohelpikentällisten kohteiden veden laatu oli puolestaan keskimäärin hieman heikompi kuin pintavalutuskentällisten kohteiden. Pintavalutuskentällisistä kohteista paras veden laatu kokonaisuutena oli Teuravuoman pvk1:llä ja vastaavasti heikoin Ternuvuoman pvk1:llä (Taulukko 6-3). Kohteiden väliset pitoisuusvaihtelut olivat varsin suuria. COD Mn -arvo vaihteli välillä 9,4 36 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus välillä 7,7 37 µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l, rautapitoisuus välillä µg/l ja kiintoainepitoisuus välillä,7 9,1 mg/l. Laskeutusaltaallisista kohteista Teuravuoman la6 7:llä näytteitä otettiin vain lopputalvesta alkukesään ajoittuvalla jaksolla (kesällä vain yksi näyte), minkä vuoksi tulokset eivät ole keskiarvossa mukana (Taulukko 6-3). Teuravuoman la6 7:n kesän näytteen Copyright Pöyry Finland Oy

18 12 Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Hietalahdenaapa pvk1 1 6, , ,2 Keskiaapa pvk2-3 pelkkä virtaamamittaus Saariaapa pvk1 9 6, , , ,5 Ternuvuoma pvk1 9 6, , , ,1 Teuravuoma pvk1 9 7,5 9,4 7,7 1, ,7 Varesaapa pvk2 8 7, , ,3 Laskeutusallas Arpela la 6 7, , Loljunaapa la3 8 6, , Lumiaapa la3 1 7, ) Teikovuoma vs1 4 7, , ,4 2) Teuravuoma la ,4 9, 22 7, , Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 9 7, , , ,1 Suksiaapa rh1 9 6, keskiarvot kaikki 1 6, ,2 pvk 5 6, , ,7 la 3 6, rh 2 7, , ,9 kaikki suot , , , , , , , , , , , ,8 ka ,4 pvk , , , , , 121 5, , , , , , , , , , ,6 ka ,1 la , , , , , , , , , , ka ,4 1) ei mukana keskiarvossa, suppea tarkkailu 2) ei mukana keskiarvoissa, vain yksi näyte veden laatu oli muihin laskeutusaltaallisiin kohteisiin verrattuna hyvä. Teikovuoman vs1:llä oli suppea tarkkailu, minkä vuoksi tulokset eivät ole keskiarvossa mukana. Arpelan la:n näytteenottopaikka ei ollut paras mahdollinen eikä näin ollen myöskään tulosten edustavuus. Loljunaavan la3:n veden laatu oli laskeutusaltaallisista kohteista kokonai- Copyright Pöyry Finland Oy

19 suutena paras ja Arpelan la:n heikoin. Laskeutusaltaallisten kohteiden COD Mn -arvo vaihteli välillä 9, 39 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus välillä µg/l, kokonaistyppipitoisuus välillä µg/l, rautapitoisuus välillä µg/l ja kiintoainepitoisuus välillä 5,4 18 mg/l. Ruokohelpikenttiä oli tarkkailussa kaksi: Suksiaavan rh1 ja Rakkaviidanaavan rh1. Suksiaavan veden laatu oli selvästi parempi kuin Rakkaviidanaavan. Vuonna 212 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli kokonaisuutena pitkälti samaa tasoa kuin vuosina keskimäärin (Taulukko 6-3) Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Pintavalutuskentällisten kohteiden koko vuoden keskimääräiset pitoisuudet olivat COD Mn :ta lukuunottamatta pienempiä kuin Lumiaavan la3:lla. COD Mn -arvot olivat pienimmillään talvella ja keväällä ja ravinnepitoisuudet yleisesti keväällä. Kiintoainepitoisuudet olivat pienimmillään talvella. Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina vesien jakso n ph sähkön- väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Lumiaapa, la3 talvi la , ,3 kevät la ,2 2, , kesä la , syksy la , , koko vuosi 22 6, Saariaapa, pvk1 talvi pvk , ,1 kevät pvk , ,7 kesä pvk , , , ,5 syksy pvk , ,5 koko vuosi , , , ,4 Varesaapa, pvk2 talvi pvk , ,5 kevät pvk , ,8 kesä pvk , , ,3 syksy pvk , ,6 koko vuosi , , ,2 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Taulukossa Taulukko 6-5 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella. Keskiaavan ominaiskuormitusarvot on laskettu mitatuilla virtaamilla ja Vapon Lapin pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräisillä vedenlaaduilla, koska kohteella mitattiin vain virtaamaa. Arpelan, Loljunaavan, Teikovuoman ja Suksiaavan ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa. Copyright Pöyry Finland Oy

20 14 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 212. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina BRUTTO NETTO vesien Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Hietalahdenaapa pvk1 17,3 362,5,3 14,23 1, ,2 6,4 36 1) Keskiaapa pvk2-3 1, 213,2,2 7,7,31, ,3 3,4 15 Saariaapa pvk1 8,3 265,1,1 5,5,2,2 7,4 16, 1,9 2, Ternuvuoma pvk1 24,7 653,8,9 23,3 2, , Teuravuoma pvk1 14, 117,1,3 6,9,88,5 9,1 8,4,,1, Varesaapa pvk2-3 9,8 227,1,1 8,6,44, , 4,4,7 Laskeutusallas 2) Arpela la 13, 412 2, 1,9 14,4 3, ,78 8, ) Loljunaapa la3 9,6 212,3,11 7,,4 2, ,9 2,9 65 Lumiaapa la3 14,5 23,4, ,47 9, , ) Teikovuoma vs1 4, 11,1,5 4,7,57,5 1 27,5 2,9 2 3) Teuravuoma la6-7 vain yksi näyte Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 13, 237,3,5 11,3,5 9,3 21,7 5,7, 2) Suksiaapa rh1 6,8 25,3,1 9,4,8 2, ,22 6,5 45 keskiarvot n, kpl kaikki 7 299,3,6 13,5 2, 35 61,11 6,7 39 pvk 5 325,3,4 12,4, ,11 5,1 23 la 1 23,4, ,5 9, , rh 1 237,3,5 11,,5 9,3 21,7 5,7, kaikki suot ,6,1 17 2,1 2, , ,5,1 16 2,2 2, , ,2,8 11 2,4 1, ,11 7, ,3,14 7,8,3 1,4 3 3,14 3, ,3,5 16 3,1 5, , ,3,8 13 1, 3, 31 6, ,9, , , ka ,4, ,2 5, 36 87, pvk ,7, ,1,9 2 16, ,4,1 14 3,3, ,21 8, ,2,7 8,7 2,, ,8 5, ,3,14 7,5,2,7 3 29,14 2, ,2,1 8,3,1 2,2 6,1 22,4 4,7 7, ,2,1 5,,9, ,1 1, ,, ,2 1, , ka ,4, ,1, ,24 6,7 34 la ,2,2 8,6,1,9 8,6 36,4 5, ,3,5 17 2,1 2,3 28 8, ,4,1 23 4,3 4, , ,2,12 9,9,6 5,6 29 4,16 8, ,4,9 24 6, , ,3,6 18 1,1 4, , ,8, , , ka ,4,9 26 2,9 9, , ) vedenlaatu arvioitu, ei mukana keskiarvossa 2) virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa 3) vain yksi näyte Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pintavalutuskentällisistä kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Teuravuomalla ja suurimmat Ternuvuomalla. Laskeutusaltaallisista kohteista pienimmät ominaispäästöt olivat kokonaisuutena Teikovuomalla ja suurimmat Arpelassa. Ruokohelpikentällisistä kohteista Suksiaavan ominaispäästöt olivat kokonaisuutena suuremmat kuin Rakkaviidanaavan. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Pintavalutuskentällisten ja ruokohelpikentällisten kohteiden ominaispäästöt olivat monilta osin samaa tasoa. Laskeutusaltaallisten kohteiden päästöt olivat keskimäärin hieman suurempia, mutta esimerkiksi COD Mn -arvoissa ei ollut suuria eroja. Keskimääräiset ominaispäästöt olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosina (Taulukko 6-5). Ravinne- ja kiintoaineominaispäästöt olivat kuitenkin vuonna 212 hieman pienempiä. Tarkkailusoiden keskivaluma kesällä 212 oli samalla tasolla kuin vuosina keskimäärin (Kuva 6-1). Ominaispäästöissä vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttaa eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna sekä sääolot. Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Tarkkailusoiden kesän keskimääräiset kiintoaineen, fosforin ja typen ominaispäästöt vuonna 212 olivat pienemmät kuin vuosina keskimäärin ja myös pienemmät kuin edelliskesänä. 15 Copyright Pöyry Finland Oy

22 16 Kuva 6-1 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina Tarkkailusuot ja niiden vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain Koko vuosi Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pienimmillään talvella ja suurimmillaan kevättulvan aikaan (Taulukko 6-6). Ominaispäästöjen suuruus määräytyykin ennen kaikkea vesimäärän mukaan. Pintavalutuskentällisten Saariaavan ja Varesaavan koko vuoden Copyright Pöyry Finland Oy

23 ominaispäästöt olivat COD Mn :ta lukuun ottamatta pienemmät kuin laskeutusaltaallisen Lumiaavan. 17 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Lumiaapa, la3 talvi la ,3 62,2,13 11,8 3, , 7,7 26 kevät la , ,6, , kesä la ,5 23,4, ,5 9, , syksy la ,5 56,7, , vuosi kg/ha/a la ,8 95,2,7 1 2, 4, , 7, 51 Saariaapa, pvk1 talvi pvk ,4 143,1 6, 6,1, 2,8, kevät pvk , , , kesä pvk ,3 265,1,1 5,5,,2 7,4 16, 1,9 2, syksy pvk ,5 77, , 19, vuosi kg/ha/a pvk ,6 145,1 4,8 19, 2,2 1 Varesaapa, pvk2 talvi pvk ,4 96,1 1 7,9, 6,9, kevät pvk , , , 54, kesä pvk ,8 227,1,1 8,6,4, , 4,4,7 syksy pvk ,9 718, , vuosi kg/ha/a pvk ,3 121,1 9,7 16, 5,9 1,8 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kevään, kesän ja syksyn aikana 1 tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vedenkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vedenkäsittely tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Hietalahdenaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin kesällä 1 kerta ja syksyllä kerran. Kenttä näytti toimivan lähinnä epäorgaanisten ravinteiden, raudan ja kiintoaineen pidättämisessä. Kesällä COD Mn -arvot sitä vastoin nousivat kentällä. Kokonaisfosforista pidättyi kesällä noin neljäsosa ja typpipitoisuudessa ei juuri tapahtunut muutosta. Lyypäkinaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin syksyllä kaksi kertaa. Kenttä pidätti nitraattinitriittityppeä lukuun ottamatta muita analysoituja parametrejä poistaen tehokkaimmin fosforia ja ammoniumtyppeä. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: esimerkiksi kiintoaineesta pidättyi kesällä 91 % ja kokonaisfosforista 61 %. Myös Ternuvuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kevään näytekerralla kenttä toimi kohtalaisen hyvin, mutta kesällä se pidätti lähinnä vain epäorgaanisia ravinteita sekä hieman kokonaisravinteita. Kiintoainepitoisuuteen kenttä ei vaikuttanut ja COD Mn -arvo nousi hieman kentällä. Niin ikään Teuravuoman pvk1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kenttä pidätti kaikki analysoituja parametrejä ollen tehokkaimmillaan ammoniumtypen Copyright Pöyry Finland Oy

24 18 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Pintavalutuskenttä mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hietalahdenaapa, pvk1yp kesä 1 6, Hietalahdenaapa, pvk1 kesä 1 6, , ,2 Reduktio % kesä Hietalahdenaapa, pvk1yp syksy 1 6, Hietalahdenaapa, pvk1 syksy 1 6, , Reduktio % syksy Lyypäkinaapa, pvk1yp syksy 2 6, Lyypäkinaapa, pvk1 syksy 2 6, , ,7 Reduktio % syksy Saariaapa, pvk1yp kevät 1 5, Saariaapa, pvk1 kevät 1 5, ,6 Reduktio % kevät Saariaapa, pvk1yp kesä 4 7, Saariaapa, pvk1 kesä 4 6, , , ,7 Reduktio % kesä Ternuvuoma, pvk1yp kevät 1 5, Ternuvuoma, pvk1 kevät 1 6,1 6, ,9 Reduktio % kevät Ternuvuoma, pvk1yp kesä 4 6, Ternuvuoma, pvk1 kesä 4 6, , , Reduktio % kesä Teuravuoma, pvk1yp kevät 1 6, Teuravuoma, pvk1 kevät 1 6, ,2 Reduktio % kevät Teuravuoma, pvk1yp kesä 4 7, , ,8 Teuravuoma, pvk1 kesä 4 7,5 9,4 6,8 1, ,7 Reduktio % kesä Laskeutusallas Arpela, la yp kesä 2 7, , ,5 Arpela, la kesä 2 7, , ,5 Reduktio % kesä Loljunaapa, la3 yp kesä 3 6, , Loljunaapa, la3 kesä 3 6, ,8 84 3, , Reduktio % kesä Teuravuoma, la6-7 yp talvi 1 7,1 6, Teuravuoma, la6-7 talvi 1 7,1 6, Reduktio % talvi Teuravuoma, la6-7 yp kevät 1 6, Teuravuoma, la6-7 kevät 1 6, Reduktio % kevät Teuravuoma, la6-7 yp kesä 1 7,4 8,9 19 6, , Teuravuoma, la6-7 kesä 1 7,4 9, 22 7, , Reduktio % kesä Ruokohelpikenttä Rakkaviidanaapa, rh1yp kevät 1 6, Rakkaviidanaapa, rh1 kevät 1 7, ,8 Reduktio % kevät Rakkaviidanaapa, rh1yp kesä 4 7, , ,8 Rakkaviidanaapa, rh1 kesä 4 7, ,7 95 2, ,6 Reduktio % kesä Suksiaapa, rh1yp kevät 1 6, , Suksiaapa, rh1 kevät 1 5, ,3 Reduktio % kevät Suksiaapa, rh1yp kesä 4 7, , ,9 Suksiaapa, rh1 kesä 4 6, Reduktio % kesä Suksiaapa, rh1yp syksy 1 5, Suksiaapa, rh1 syksy 1 4, Reduktio % syksy Copyright Pöyry Finland Oy

25 ja kiintoaineen poistossa. Myös kokonaisravinteiden reduktiot olivat kesällä verrattain hyviä. Arpelan laskeutusaltaan tehoa tarkkailtiin kesällä kaksi kertaa. Allas pidätti hieman COD Mn :ta, mutta muilta osin veden laatu joko pysyi samalla tasolla tai heikentyi. Loljunaavan la3:n tehoa tarkkailtiin kesällä kolme kertaa. Allas pidätti kaikki analysoituja parametrejä ollen tehokkaimmillaan kiintoaineen ja nitraatti-nitriittitypen poistossa. Teuravuoman la6-7:n tehoa tarkkailtiin kerran talvella, keväällä ja kesällä. Talven näytteen perusteella altaalla ei juuri ollut vaikutusta veden laatuun. Keväällä sitä vastoin allas pidätti varsin tehokkaasti etenkin kiintoainetta ja COD Mn :ta. Kesän näytekerralla altaan ylä- ja alapuolisella veden laadulla ei ollut juuri eroa. Rakkaviidanaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran ja kesällä neljästi. Kevään näytekerralla kenttä pidätti kokonaisfosforia lukuun ottamatta muita parametrejä. Kesällä kenttä pidätti tehokkaasti epäorgaanisia ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Sen sijaan kokonaistypen pitoisuudessa ei tapahtunut juuri muutosta ja kokonaisfosforin sekä COD Mn :n pitoisuudet hieman nousivat kentällä. Suksiaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä ei toiminut hyvin minkään parametrin suhteen ja pääasiassa pitoisuudet joko nousivat kentällä tai pysyivät samalla tasolla KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa koko tarkkailukauden ajan oli Muljunaapa. Kohteen valumat on esitetty taulukossa Taulukko 7-1. Virtaamamittaus sujui ongelmitta, eikä virtaamia jouduttu arvioimaan (ks. liite 4). Valumat olivat luonnollisesti suurimmillaan keväällä, mutta myös muiden vuodenaikojen valumakeskiarvot olivat verrattain suuria. Taulukko 7-1 Muljunaavan valumat jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Muljunaapa, pvk3 talvi pvk ,9 3,8 37,7 kevät pvk ,7 15,8 325,6 kesä pvk ,6 8,6 51,7 syksy pvk ,3 3,7 51,7 koko vuosi pvk ,2 3,7 325,6 Muljunaavalta saatiin näytteet jokaisella näytteenottokerralla, yhteensä 27 kpl. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella (Taulukko 7-2). Kevään, kesän ja syksyn pitoisuudet olivat suurin piirtein samalla tasolla keskenään. Valumavesien ph vaihteli välillä 5,9 6,7. Ympärivuotisessa tarkkailussa olleisiin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisiin kohteisiin (Saariaapa ja Varesaapa, Taulukko 6-4) nähden Muljunaavan valumavesien laatu oli kokonaisuutena suurin piirtein samalla tasolla. COD Mn -arvo oli Muljunaavalla hieman pienempi, mutta fosfori- ja kiintoainepitoisuudet suurempia. Koko vuoden typpipitoisuus oli suurempi kuin Saariaavalla, mutta pienempi kuin Varesaavalla. Copyright Pöyry Finland Oy

26 Taulukko 7-2 Muljunaavan veden laatu vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Muljunaapa, pvk3 talvi pvk , kevät pvk , ,8 kesä pvk , ,2 syksy pvk , ,9 koko vuosi , ,3 Muljunaavan ominaispäästöarvot laskettiin näytteiden veden laatujen ja mitattujen valumien avulla jaksolle (liite 4). Ominaispäästöt olivat selvästi suurimmillaan keväällä suurten valumien aikaan (Taulukko 7-3). Pienimmillään ominaispäästöt olivat yleisesti ottaen kesällä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olleisiin tuotantovaiheen pintavalutuskentällisiin kohteisiin (Taulukko 6-6) nähden Muljunaavan koko vuoden ominaispäästöt olivat CODMn:n osalta pienemmät, mutta kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta suuremmat. Typpiominaispäästöt olivat pienemmät kuin Varesaavalla, mutta suuremmat kuin Saariaavalla. Taulukko 7-3 Muljunaavan ominaispäästöt BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Muljunaapa, pvk3 talvi pvk ,9 24, , kevät pvk ,7 99 2, , kesä pvk ,6 247,4 1,6 32,1 2,4 3,2 syksy pvk ,3 263,6 21 3,6 43,2 1, vuosi kg/ha/a pvk ,2 18,3 7,9 3,3 37,1 4, PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Vapon Oy:n ympärivuotisia tarkkailukohteita oli Lapissa tarkkailukaudella 212 yhteensä neljä: Lumiaapa, Saariaapa, Varesaapa ja kuntoonpanotarkkailussa ollut Muljunaapa. Tarkkailuaineistoa on täydennetty Turveruukki Oy:n Lapissa sijaitsevien Paarnitsa-aavan ja Poikkimaanaavan tuloksilla sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailuun kuuluvan Puutiosuon ympärivuotisen tarkkailukohteen tuloksilla. Kaikkien päästölaskennan taustalla olevien kohteiden tarkkailutulosten yhteenveto on esitetty liitteessä 5. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille, pintavalutuskentällisille ja ruokohelpikentällisille tarkkailusoille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa Taulukko 8-1. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa Taulukko 8-1 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta talven osalta perustuu Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ominaispäästöarvojen keskiarvoihin. Kevään, kesän ja syksyn osalta laskenta perustuu Lumiaavan ominaispäästöarvoihin. Pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden päästöjen laskenta talven ja kevään osalta perustuu Saariaavan, Varesaavan ja Puutiosuon ominaispäästöarvoihin. Kesällä laskentaan käytetään Saariaa- Copyright Pöyry Finland Oy