VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella"

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 3 1 JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Forssa Letonsuo (Forssa) Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Hattula Väärälammensuo (Hattula) Heinola Laviassuo (Heinola) Hollola Hirvisuo (Hollola) Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Tammela Koivansuo (Tammela) Okssuo (Tammela) Rinnansuo (Tammela) Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Varsansuo (Ypäjä) YHTEENVETO Liitteet Liite 1 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2014 Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Pia Vesisenaho Jarmo Sillanpää puh , puh ,

4 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Hämeen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Hämeen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä on ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista. Vuoden 2014 osalta koko Läntisen alueen yhteenveto on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportissa on esitetty kaikkien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset sekä ELY-keskuksittain että vesistöalueittain jaoteltuina. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2014 keskilämpötila oli Jokioisilla 6,0 o C ja Lahdessa 5,7 o C, jotka olivat 1,2 1,3 astetta vertailukauden keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2014 oli Lahdessa 0,2 astetta edellistä vuotta lämpimämpi ja 0,4 astetta lämpimämpi Jokioisilla (kuvat 1-2). Lämpötiloiltaan molemmat havaintopaikat olivat lähes identtiset. Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan. Kevät 2014 oli tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääristä lämpimämpää. Syksy 2014 oli vertailujaksoa hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä.

5 5 Vuonna 2014 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä eli noin viikkoa aikaisemmin kuin vuosina keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Lahdessa vuosina ja vertailuajanjaksona Sadanta Vuonna 2014 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson keskiarvoa (627 mm) selvästi vähemmän (583 mm). Lahdessa satoi hieman vähemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 523 mm (vertailuarvo 636 mm).

6 6 Vuonna 2014 satoi Jokioisissa kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa vuosien keskiarvoa selvästi enemmän. Lahdessa sateisimmat kuukaudet olivat touko- ja kesäkuu, kun se oli Jokioisissa elokuu (kuvat 3-4). Turvetuotantokaudella heinäkuu ja syyskuu olivat tavanomaista vähäsateisempia. Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jokioisilla vuosina ja vertailuajanjaksona Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Lahdessa vuosina ja vertailuajanjaksona Lumitilanne Jokioisissa ja Lahdessa lunta oli talvella varsin vähän. Lahdessa lunta oli enimmillään helmikuussa 10 cm ja Jokioisissa maaliskuussa 6 cm (kuva 5). Huhtikuun puolessavälissä lunta ei enää ollut. Terminen talvi alkoi vasta ja loppui Talvi alkoi noin kaksi kuukautta tavanomaista myöhemmin ja päättyi puolitoista kuukautta tavanomaista aiemmin. Kestoltaan talvi oli vain 28 vrk.

7 7 Kuva 5 Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella ja vertailuajanjaksolla TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Tuotantoalueet Tässä raportissa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden vuosikuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 44). Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa oli vuonna 2014 Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 9 ympärivuotista tarkkailukohdetta, 2 täydentävää tarkkailukohdetta ja 2 erillistarkkailukohdetta. Kaikilla kohteilla suoritettiin lisäksi tehon tarkkailua ottamalla näytteitä vesienkäsittelyn yläpuolisilta tarkkailuasemilta. Tarkkailun taso ja tarkkailupisteet ovat osalla kohteista voineet vaihtua kesken hydrologisen vuoden 2014 esimerkiksi kun on otettu käyttöön uusia vesienkäsittelyrakenteita.

8 3.2 Forssa Letonsuo (Forssa) Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Vuonna 2014 Letonsuolla oli tuotannossa 30,3 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,0 ha. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa (ESAVI/204/04.08/2011). Ympäristöluvan ja sen muutoksen (ESAVI/161/04.08/2013) mukaisesti Letonsuolla otettiin vuonna 2014 käyttöön ympärivuotinen kemikalointi. Letonsuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueen Koijoen yläosan alueella (35.964). Tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa pitkin Letonojan kautta Koijokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet on aiemmin käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön avulla. Kemikalointi aloitettiin Letonsuolla samaan aikaan tuotannon aloituksen kanssa. Letonsuolla käynnistettiin ympärivuotinen tarkkailu heinäkuussa, alkuvuonna suoritettiin täydentävää kuormitustarkkailua. Tarkkailupisteen valuma-alue on 38,0 ha. Vuonna 2014 tuotantoa oli Letonsuolla ajalla yhteensä 28 tuotantopäivää. Letonsuo KEM1 Vedenlaatu Letonsuon tarkkailupisteet ovat ennen ja jälkeen kemikaloinnin (Taulukko 1). Kemikalointi aloitettiin , sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Käytännössä tarkkailunäytteitä saatiin vasta heinäkuun lopulta lähtien, sillä tuotantoalueelta ei lähtenyt vesiä alkukesän aikana. Ennen kemikalointia otetusta vedestä mitattiin ajoittain varsin korkeita kiintoainepitoisuuksia. Myös kemikaloinnista lähtevässä vedessä oli runsaasti kiintoainetta heinäelokuussa, mutta pitoisuudet laskivat loppusyksystä. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Letonsuolla tehtiin keväällä kaivuutöitä vesienkäsittelyn muutostöiden vuoksi ja kaivuutyöt saattavat olla syynä kohonneisiin kiintoainepitoisuuksiin (Taulukko 1). Letonsuolta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,6). Veden ph-arvot laskivat selvästi elokuusta lähtien, joskin jo marraskuussa laskeutusaltaasta lähtevässä vedessä ph oli alhainen. Letonsuolta lähtevässä vedessä kiintoaine-, typpi-, ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat keskimääräistä alhaisempia.

9 9 Taulukko 1 Letonsuon KEM1 vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 21 7, , ,8 6, ,9 4, ,9 2, ,9 6, ,3 6, ,3 1, * 4, ,5 8, ,0 3, ,8 5, ,4 11, , , ,6 3, ,7 3,4 83 9, ,4 1, ,2 4, ,8 3,2 43 3, , ,3 9, ,2 3, , ,0 13,0 10 Keskiarvo: 5,4 3, ** ** #### 980 #### ** #### 2 3,2 9, ** 6,5 6,7 95 Mediaani: 5,8 3, #NUM! 980 #NUM! #NUM! 2 2,9 5, Minimi: 4,8 3,2 6,5 3, , ,1 1, Maksimi: 6,9 6, , , ,0 60 Kesä 4 kpl 5,6 4, #DIV/0! #DIV/0! 2 3,0 5, Syksy 3 kpl 5,2 3,3 42 8,3 18 ### #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 3, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4, #### ** ** ,2 7, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut. Alkuvuonna Letonsuon vedet käsiteltiin laskutusaltaalla ja virtaa. Kemikalointi aloitettiin 17.5., tarkkailu ja Padottaa, ei virtausta Kemikalointi rakenteilla, ei virtausta Kemikalointi rakenteilla, ei virtausta Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut ja Vesi ei virrannut mittapadon kautta. Ap näyte otettu kaivon jälkeisestä pienestä altaasta ja Q mitattu altaasta lähtevästä vedestä (laskee ojaan) Yp pisteellä vesi korkealla, noussut altaasta yli. Pumppu toimii Ei ap näytettä, koska virtausta ei ole Näyte otettu ylävedestä, koska V-aukolta ei saa puhdasta näytettä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm. Taulukko 2 Letonsuon KEM1 veden väriluku ennen ja jälkeen kemikaloinnin vuonna 2014 Pvm Väriluku yp ap mg Pt/l mg Pt/l

10 10 Puhdistusteho Letonsuon kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 52 %, kokonaistypen osalta 15 % ja kokonaisfosforin osalta 39 % (Taulukko 1). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta reduktio oli keskimäärin 59 %. Puhdistustehoja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkkailujakso jäi melko lyhyeksi ja kemikaloinnin alkuvaiheessa puhdistustulokset jäivät heikoiksi. Tuloksista voidaan havaita reduktioiden parantuneen tarkkailukauden lopulla. Kemikaloinnilla oli vaikutusta myös veden väriin ja syys-lokakuussa kemikaloinnista lähtevä vesi oli selvästi vaaleampaa kuin ennen kemikalointia (Taulukko 2). Letonsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty reduktiovaatimukset: Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos kuitenkin käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2,0 mg/l ja COD Mn -arvo alle 30 mg/l, jätetään kyseisen parametrin puhdistustehoa koskeva vaatimus huomioon ottamatta. Hydrologisena vuonna 2014 reduktiovaatimus saavutettiin kiintoaineen osalta. Kaikki tarkkailunäytteet otettiin välisenä aikana. Virtaama ja kuormitus Muu aika % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 50* Kokonaistyppi 30 - * tavoiteraja Letonsuon kuormitus on seuraavassa esitetty koko tarkkailujaksolle (Taulukko 3) sekä jaksokohtaisesti (Kuva 6). Letonsuolla ei tarkkailujaksolla ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, johtuen ongelmista mittakaivon kanssa. Letonsuon kuormitukset on heinäkuun lopulta lähtien laskettu käyttäen omia vedenlaatutuloksia sekä alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Alkuvuoden kuormitus on arvioitu alueen A ominaiskuormituslukujen perusteella. Letonsuon brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kiintoaineen ja typen osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla (Taulukko 3). On kuitenkin huomattava, että Letonsuon ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Letonsuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 4).

11 11 Taulukko 3 Letonsuon KEM1 kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 95 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakson kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso Kiintoaine , Typpi ,3 3,6 2,9 Fosfori 0,41 0,11 0,45 0,24 0,014 0,039 0,011 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn ,8 Taulukko 4 Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Koijoen yläosan a , ,6 997

12 12 Kuva 6 Letonsuon KEM1 kemikaloinnin jälkeisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain

13 3.3 Hartola Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon turvetuotantoalueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuolla oli vuonna 2014 levossa 56,0 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden aikana poistuneita alueita 18,8 ha. Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.812). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kuivatusvedet on käsitelty ympärivuotisesti. Jaakkolansuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 90,7 ha. Vuonna 2014 Jaakkolansuolla ei ollut tuotantoa vaan alue oli levossa. Vedenlaatu Pintavalutuskentälle tulevasta vedestä mitattiin syksystä kevääseen saakka todella korkeita kiintoainepitoisuuksia (Taulukko 5). Kiintoaine oli hehkutushäviömääritysten mukaan pääasiassa epäorgaanista, pohjamaasta aiheutuvaa, kiintoainetta. Käyttötarkkailupäiväkirjaan ei ole merkitty, että alueella olisi vuoden 2014 aikana tehty kaivuutöitä. Edellisvuonna Jaakkolansuolla tehtiin perusparannustöitä ja kiintoainepitoisuudet olivat jo tuolloin koholla. Ilmeisesti näistä töistä johtuen kiintoainetta on ollut runsaasti liikkeellä vielä vuoden 2014 puolella. Toukokuun lopulla laskeutusaltaat puhdistettiin ja kivettiin, jonka jälkeen kiintoainepitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna (Taulukko 5). Kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain myös alapuolisen tarkkailupisteen vedessä korkeita, vaikka pitoisuudet olivatkin huomattavasti alhaisempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella. Hehkutushäviömääritysten perusteella myös lähtevän veden kiintoaine oli pääasiassa epäorgaanista kiintoainetta (lähinnä saviainesta). Toukokuun lopulla myös kentältä lähtevän veden pitoisuudet lähtivät laskuun ja syksyllä 2014 kiintoainepitoisuudet olivat jo hyvin pieniä. Jaakkolansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta (ph keskiarvo 5,3). Lähtevän veden ph oli vuonna 2014 selvästi edellisvuosia korkeampi. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforin ja raudan pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat alhaisempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Toukokuussa Jaakkolansuon pumppaamolla oli ongelmia mahdollisista routavaurioista johtuen jouduttiin tekemään ohijuoksutus, että loppukorjaukset pumppukaivolla voitiin tehdä. Ohijuoksutus kesti 11 tuntia ja sen aikana otettiin omavalvontanäytteet sekä mittakaivolta että ohijuoksutuksesta (Taulukko 5). Puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 90 %, kokonaistypen osalta 20 % ja kokonaisfosforin osalta 72 % (Taulukko 5). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta puhdistumista ei tapahtunut, koska alapuoliset pitoisuudet olivat yleensä suurempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella.

14 14 Taulukko 5 Jaakkolansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,8 4, , <5 <5 3,0 1, ,0 30, ,0 5, , ,8 2, ,1 5, ,5 6, , ,1 2, ,1 5, ,7 5, , ,7 1, ,8 35, ,3 5, ,0 2, <2 3,7 1, ,4 22, ,9 5,4 43 1,7 96 7, ,0 1, ,7 0, ,3 6, ,3 4, ,2 13, ,6 6, , , ,1 8, ,5 5, , , ,8 14, ,7 5,7 40 6,5 84 5, <2 4,2 1, ,6 6, ,9 5,6 14 3, <2 4,4 0, ,7 0, (1 5, < ,0 44,1 0, (2 5,1 49 8, < ,7 51, ,8 4,9 26 6,6 75 9, <2 2,5 1, ,4 16, ,6 5, , < <2 21 2, ,2 9, * 5, < ,1 13, ,7 5,0 14 5, < <2 4,7 1, ,5 6, ,3 5,7 11 2, <2 3,1 1, ,5 6, ,5 5,9 10 3, <2 3,5 1, ,3 5, ,7 6,0 13 7, < <2 6,8 2, ,1 1, ,9 5,3 5,6 5, <2 6,6 1, ,5 2, ,9 5,5 21 3, <2 5,4 1, ,7 10, ,9 5,5 6,0 3, < <2 <2 2,0 1, ,1 16, ,5 5,4 5,4 2, <2 3,2 1, ,7 1, ,7 5,6 7,0 < <2 1,8 0, ,2 12, ,4 5,6 4,6 < <2 2,0 0, ,3 14, ,6 5,0 10 1, <2 <2 1,5 0, ,2 16,7 3 Keskiarvo: 5,7 5, ** ** ** 5 3 7,0 1, ** 10,9 12,0 365 Mediaani: 6,4 5,4 24 6,0 78 8,2 6, ,3 1, Minimi: 4,8 4,8 4,6 1,0 9 4,0 2, ,5 0, Maksimi: 6,9 6, , ,6 4, , ,2 2, ,4 11, ,8 3,8 33 2, ,0 0, Talvi 1 kpl 5,9 5,4 43 1,7 7,4 ### ##### ##### ,0 1, Kevät 3 kpl 6,4 6, , ##### ##### ,1 3, Kesä 15 kpl 5,8 5, ,6 1, Syksy 8 kpl 5,4 5, , ,3 1, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet (1 Omavalvontanäyte, ohijuoksutus pumpun letku. Ohijuoksutuksen kesto 11 h, virtaama 40 l/s (2 Omavalvontanäyte, pintavalutuskentän kaivo. Mittapadon pinnankorkeus 28 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 19 cm.

15 Virtaama ja valuma Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,9 l/s (v ,4 l/s) ja valuma 12,0 l/s km 2 (v ,0 l/s km 2 ). Virtaamajaksot saatiin lähes koko tarkkailuvuodelta. Ajalta virtaamadata kuitenkin menetettiin mittarin tallennushäiriön vuoksi ja tälle ajalle on käytetty korvaavana Pihlassuon valumatietoja. Suurimmat valumat mitattiin vuodenvaihteessa. Myös helmi-maaliskuussa ja toukokuussa sekä syksyllä 2014 virtaamat kohosivat lyhytaikaisesti (Kuva 7). Jaakkolansuolla oli ohijuoksutustilanne paineputken korjaustöistä johtuen. Ohijuoksutuksen määrä arvioitiin pumpun käyntimäärän perusteella ja vedestä otettiin omavalvontanäyte, joiden perusteella ohijuoksutuksen aikainen kuormitus arvioitiin. 15 Kuva 7 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Jaakkolansuon kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Jaakkolansuolta mitattujen virtaamien perusteella. Jaakkolansuon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 6) ja jaksokohtaisesti (Kuva 10). Brutto-ominaiskuormituksista kiintoaineen kuormitus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös ravinteiden osalta kuormitus oli hieman korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Edellisvuoteen verrattuna Jaakkolansuon vuosikuormitus pieneni kiintoaineen osalta, muiden parametrien osalta kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Kuva 9). Jaakkolansuon kuormituksissa korostuu toukokuu (Kuva 10), jolloin suolla jouduttiin tekemään ohijuoksutus ja samanaikaisesti sekä pitoisuudet että valumat olivat hetkellisesti varsin suuret. Myös maaliskuussa yksittäisen näytteen suurten virtaamien aikaan mitatut korkeat pitoisuudet nostivat kokonaiskuormituksia. Vuodenajoittain tarkasteltuna kuormitus olikin suurinta keväällä kiintoaineen ja fosforin osalta (Kuva 8). Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli suurimmillaan syksyllä. Jaakkolansuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 7).

16 Taulukko 6 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 16 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,5 7,2 5, Fosfori 0,58 0,37 0,45 0,24 0,04 0,21 0, ,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 7 Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Joutsjärven-Tainionvirran alue , , Kuva 8 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 9 Jaakkolansuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

17 17 Kuva 10 Jaakkolansuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

18 3.4 Hattula Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto Väärälammensuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 96,0 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,4 ha. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Renkajoen yläosan valumaalueella (35.885). Väärälammensuon kuivatusvedet johdetaan Pikku-Lamminojan ja Veittijärven kautta Renkajokeen. Kuivatusvedet käsitellään tuotannossa olevien alojen osalta 62,0 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 32,0 ha alalta kosteikolla. Väärälammensuolla suoritetaan ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolisilta asemilta. Tarkkailupisteen valuma-alue on 85,2 ha Täydentävää tarkkailua tehtiin vuonna 2014 kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Tarkkailupisteen valuma-alue on 76,8 ha. Vuonna 2014 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 67 tuotantopäivää. Väärälammensuo PVK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Väärälammen pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen ja raudan pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus 15 µg/l oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) alhaisempi. Myös COD Mn -arvo 31 mg/l/o2 oli samaa tasoa kuin luonnontilaisilla soilla. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2013 (Taulukko 8). Puhdistusteho Väärälammensuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 87 %, kokonaistypen osalta 33 %, kokonaisfosforin osalta 53 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 6 % (Taulukko 8).

19 19 Taulukko 8 Väärälammensuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,9 6, , ,1 36, * 6,3 2, < ,2 22, ,5 6,5 85 2, ,4 18, ,5 6,2 31 1, <2 6,8 1, ,6 10, ,4 6,4 31 <1 97 9, ,4 33, ,5 6,5 5,0 1, ,5 8, ,6 11, ,6 6,5 3,6 1, ,7 11, ,7 6,6 8,0 2, ,8 2, ,4 8, ,6 6,4 11 3, ,5 7, ,6 6,3 9,6 2, ,4 3, ,0 3, ,7 6,4 8,6 1, ,0 5, ,7 6,3 10 2, ,0 5, * 6,5 5, ,8 4, ,7 6,4 12 3, < ,2 2, ,0 4, (1 6,6 6, <2 42 5,0 5, (2 6,4 5, ,0 0, * 6,4 5, <2 41 6,3 7, ,4 6,4 26 4,0 85 9, ,6 4, ,6 6,5 25 1, ,8 2, ,6 6,5 33 9, <5 < <2 6,9 4, ,5 1, * 6, < ,2 1, ,7 6, ,9 1, ,7 6,5 5,2 6, ,8 1, * 6,7 6, < ,5 17, ,9 6,4 13 6, <2 <2 1,9 2, ,6 11, ,7 6,5 15 8, ,5 2, ,5 6,6 11 3, ,6 4, ,7 6, <2 5,4 2, ,6 6, ,5 6,4 37 2, ,4 8,7 9 Keskiarvo: 6,5 6,4 31 4,9 87 ** 21 ### ** ** 4 3 6,1 2, ** 7,6 9,2 365 Mediaani: 6,6 6,5 12 3, ### ,8 2, Minimi: 5,9 6,2 3,6 1, ,0 0, ,9 1, Maksimi: 6,7 6, ,4 4, ,4 6,2 17 4,8 76 ** ** ** 5 7 3,5 3, ** ,3 5, , ,4 3, ,4 27 Kevät 3 kpl 6,6 6,5 7,5 2,4 ### ### ,8 2, Kesä 17 kpl 6,5 6,5 15 5,7 11 ### ,9 3, Syksy 9 kpl 6,4 6,4 62 4,3 27 ### ,1 2, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Omavalvontanäyte, penkan ylivuotokohta Penkka vuotaa 2 l/s Näyte otettu ojaan johtavan putken vierestä, josta vesi virtaa. Vuotokohtia useita Omavalvontanäyte purkuputken vierestä ohivirtauksesta Vesi ei virtaa kaivon kautta. Näyte otettu kaivosta ojaan johtavan putken vierestä, Vesi ei virtaa mittakaivon läpi, vaan sen vierestä ja kosteikon päädystä. Näyte otettu mittapadon josta vesi virtaa. jälkeisestä ojasta, putken päästä Omavalvontanäyte, rankkasade/poikkeustilanne. Mittakaivossa ei virtaa vesi, (1 Omavalvontanäyte, ohivirtaus mittapadon/kaivon vierestä. näyte ohivuodosta (2 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 11 cm Vesi virtaa kaivon ohi. Näyte otettu alapuolisesta ojasta, virtaavasta vedestä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. Virtaamaa ei tästä voi päätellä, Vesi purkautuu penkan yli, leveältä vyöhykkeeltä. Näyte otettu ohivuodosta. sillä ohivuoto mittakaivon ohitse on merkittävä Pato vuotaa 5 l/s. Vettä ei tule v-aukon yli. Penkka vuotaa 3 l/s Vuotaa useasta kohdasta penkan alitse n. 3 m leveältä alueelta. Vain pieni osa vedestä menee kaivon kautta Vesi virtaa penkan yli, näyte ohivuodosta Vesi ei kulje kaivon kautta. Näyte otettu ojaan johtavan putken sivusta, josta vesi virtaa putken ohitse Vesi virtaa mittakaivon ohi, näyte ohivuodosta. Ap piste vuotaa monesta paikasta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 18 cm.

20 Virtaama ja kuormitus 20 Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut jatkuvatoimista virtaamamittausta, johtuen ongelmista mittakaivon kanssa. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Väärälammensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuoliset ominaiskuormitusluvut (g/ha d) olivat kaikilta osin pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 9). Tämä johtui keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta Väärälammensuon nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Väärälammensuon pintavalutuskentällä oli pitkin vuotta ongelmia vuotojen takia. Mittakaivossa oli vuotoja ja vesi kulki mittapadon ohi. Myös pintavalutuskentän penkassa oli vuotokohtia ja ajoittain vesi virtasi penkan ylitse. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittävää eroa tarkkailunäytteiden ja vuotokohdista otettujen omavalvontanäytteiden välillä. Koska laskennassa ei käytetä Väärälammensuon omia virtaamia, ei vuodoilla arvioida olevan suurta vaikutusta kuormitusarvion luotettavuuteen. Vuodenajoittain tarkasteltuna suurimmat kuormitukset Väärälammensuon pintavalutuskentältä 1 tulivat kaikkien parametrien osalta syksyllä (Kuva 12). Hydrologisista oloista johtuen vuonna 2014 talvi jäi Hämeessä lyhyeksi, eikä Väärälammensuolla osunut yhtään näytteenottokertaa talven ajalle. Tästä johtuen Väärälammelle ei ole esitetty talven kuormitusta (Kuva 12). Viime vuosina Väärälammensuon kuormitus on ollut laskusuunnassa, vuoden 2014 kuormitukset olivat kuitenkin edellisvuoden tasoa (Kuva 13). Taulukko 9 Väärälammensuon PVK1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,7 9,4 6, Typpi 12 7, ,78 4,3 2, Fosfori 0,10-0,1 0,45 0,24 0,006 0,04-0,03 2,4-2,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

21 21 Kuva 11 Väärälammensuon PVK1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

22 22 Kuva 12 Väärälammensuon PVK1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Talvikuormitusta ei Väärälammensuolla ollut poikkeuksellisista hydroloisista oloista johtuen. Kuva 13 Väärälammensuo PVK1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Väärälammensuo KOS1 Vedenlaatu Väärälammensuon kosteikon 1 ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettiin hydrologisena vuonna 2014 näytteet viisi kertaa sekä lisäksi alapuoliselta pisteeltä neljä rankkasateen aikaista omavalvontanäytettä (Taulukko 10). Kiintoainetta, fosforia ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli Väärälammensuon kosteikolta 1 purkautuvassa vedessä vähemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna Kokonaistyppipitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa ja COD Mn -arvo pienempi kuin luonnontilaisilta soilta on mitattu. Edellisvuosiin nähden pitoisuudet pysyivät samantasoisina.

23 23 Taulukko 10 Väärälammensuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,3 6,3 5,1 4, * 6,5 4, < ,4 6,3 6,8 2, ,5 6,5 6,0 3, * 7,2 4, < * 6,9 9, < ,5 7,0 8,0 6, * 7,1 6, < ,5 6,6 4,7 3, Keskiarvo: 6,4 6,6 6,1 4,9 35 ** ** #### 510 #### ** ##### 2, ** Mediaani: 6,5 6,6 6,0 4, #NUM! 435 #NUM! #NUM! 2, Minimi: 6,3 6,3 4,7 2, ,0 2, Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Maksimi: 6,5 7,2 8,0 9, , ,6 5, ,3 6, ,4 7, ,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,5 ** 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,4 ** Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 24 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 23 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 21 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

24 Puhdistusteho Väärälammensuon kosteikon 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 35 %, kokonaistypen osalta 8 %, kokonaisfosforin osalta 2 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 28 % (Taulukko 11). Virtaama ja kuormitus Väärälammensuon kosteikolla 1 ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kosteikon 1 kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia. Väärälammensuon kosteikon 1 ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2014 (Taulukko 11). Typen osalta kuormitus oli keskitasoa. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus. Taulukko 11 Väärälammensuon KOS1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Laviassuon vesienkäsittely on aiemmin ollut perustasoa virtaamansäädöllä. Talvella ja keväällä 2014 Laviassuolle rakennettiin kasvillisuuskenttä (kenttäalueella valmis ruo- Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,55 6,0 4, Fosfori 0,15-0,02 0,45 0,24 0,005 0,056-0,009 1,9-0,30 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn , Väärälammensuon vuosikuormitus Väärälammensuon vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK1 ja KOS1 yhteenlasketusta kuormituksesta. Väärälammensuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 12). Taulukko 12 Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Renkajoen yläosan va , , Heinola Laviassuo (Heinola) Laviassuolla valmistelu aloitettiin v ja tuotanto v Vuonna 2014 oli tuotannossa 52,0 ha ja tuotannosta viimeisen viiden vuoden sisällä poistuneita aloja 1,5 ha. Laviassuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 06/0259/3). Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen Myllyojan (14.142) valuma-alueella. Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella.

25 25 kohelpikasvusto), joka valmistui elokuussa. Kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisilla asemilla aloitettiin ympärivuotinen tarkkailu elokuun lopulla. Alkuvuonna tarkkailunäytteitä otettiin laskeutusaltaasta laskuojaan lähtevästä vedestä (Taulukko 13, yp-piste ). Elokuusta alkaen vedet johdettiin tästä vielä kasvillisuuskentälle. Kentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 60,7 ha. Vuonna 2014 Laviassuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 44 tuotantopäivää. Laviassuo KK Vedenlaatu Laviassuon kasvillisuuskentän alapuoliselta tarkkailupisteeltä otettujen neljän näytteen perusteella kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Sen sijaan typpeä ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) Laviassuolta purkautuvassa vedessä oli selvästi keskimääräistä vähemmän (Taulukko 13). Puhdistusteho Laviassuon kasvillisuuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 73 % (Taulukko 13). Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kentän alapuoliset pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin yläpuoliset ja reduktiot jäivät negatiivisiksi. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pitoisuudet olivat jo kasvillisuuskentän yläpuolella syyslokakuussa pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

26 26 Taulukko 13 Laviassuon kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 6, ,0 0, * 4, ,0 0, ,0 0, * 5, ,0 0, , <5 5,6 13 0,0 0, ,4 8, <5 4,2 8,8 0,0 0, , <5 5,6 20 3,9 6, ,7 6,2 8, , ,8 2, ,6 6,3 8,4 5, ,6 4, ,7 6,3 7, < ,2 6,4 6, ,8 6, ,2 6,4 10 5, ,2 8,6 11 Keskiarvo: 5,3 6,3 13 9,1-7 ** 19 ### ** ** ,7 6, ** 66 Mediaani: 6,4 6,3 9,3 8, ### ,9 6, Minimi: 4,6 6,2 6,3 5, , ,2 6,4 6, Maksimi: 6,7 6, ,6 6, , ,2 19 Kevät 1 kpl 6,6 ### 6,3 ### #### ### ### 2600 #### #### #DIV/0! #DIV/0! ##### ##### 17 ### #DIV/0! ##### ##### #### #### 11 ##### Kesä 6 kpl 5,1 6, ### #DIV/0! 450 ##### ##### 5,1 #### Syksy 3 kpl 6,4 6,3 8,5 8,7-13 ### ### ,2 6,4 8,9 14 Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kasvillisuuskenttä (n=4 6,1 6,3 10 5,0 52 ** ** ** ,9 2, ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Laviassuon kasvillisuuskenttä on otettu käyttöön elokuussa ja ensimmäiset tarkkailunäytteet kentältä on otettu Alkuvuoden näytteet on otettu laskeutusaltaiden alapuolelta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte pumppualtaan ylivuotorummusta. Pumppu ei vielä käytössä. Sade mm, klo 8:00-8:10 31 mm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte kosteikon luoteiskulmasta Ei näytettä, koska virtausta ei ollut Mittakaivolle johtavan vallin yli valuu vettä kasvillisuuskentältä. Taulukko 14 Laviassuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu sähkönjohtavuuden, kloridien ja sulfaatin osalta vuonna Pvm Sähkönjohtavuus, 25 C Kloridi Sulfaatti yp ap yp ap yp ap ms/m ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l , , , , , , , ,3 6,

27 Virtaama ja kuormitus Laviassuon kuormitus on seuraavassa esitetty tarkkailujaksolle (Taulukko 15). Laviassuolla ei ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Laviassuon kuormitukset on huhtikuusta elokuun lopulle laskettu käyttäen laskeutusaltaan alapuolisia ja kasvillisuusaltaan käyttöönotosta lähtien KK alapuolisia vedenlaatutuloksia. Valumina on käytetty alueen A ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kuormitus maaliskuun loppuun saakka on arvioitu alueen A ominaiskuormituslukujen perusteella. Laviassuon brutto-ominaiskuormitus tarkkailujakson aikana oli kaikilta osin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi (Taulukko 15). Selvin ero on fosforin ja COD Mn :n kuormitusluvuissa johtuen Laviassuolta purkautuvan veden pienistä pitoisuuksista. On kuitenkin huomattava, että Laviassuon ominaiskuormitus on laskettu vain osalle vuotta, eikä se vuodenajoittaisesta vaihtelusta johtuen ole suoraan verrattavissa ympärivuotisiin kuormituslukuihin. Laviassuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 16). Taulukko 15 Laviassuon LA ja KK kuormitusluvut jaksolla Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jakson kuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- 214 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Jakson kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso Kiintoaine , Typpi ,67 2,7 2,2 Fosfori 0,20 0,11 0,45 0,24 0,011 0,043 0,023 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a CODMn , Taulukko 16 Laviassuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Myllyojan va , , Hollola Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto Hirvisuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 26,7 ha ja tuotannosta viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 0,5 ha. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty ) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty ). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v (päätös ISY 29/09/1, ). Hirvisuo sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella Hahmajoen valuma-alueella (18.056). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on aiemmin ollut perustaso ja virtaamansäätö. Elokuussa 2014 Hirvisuolla aloitettiin rakeisen kemikaloinnin testaus. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan ennen ja jälkeen kemikaloinnin. Tarkkailupisteen valuma-alue on 27,4 ha. Hirvisuolla tehtiin talvella, keväällä ja kesällä 2014 kaivuutöitä pumppaus- ja selkeytysaltaan rakennustöiden johdosta. Keväällä ja kesällä otettiin ylimääräisiä omavalvontanäytteitä kaivuiden ja sateiden vuoksi.

28 28 Vuonna 2014 tuotantoa oli Hirvisuolla ajalla yhteensä 44 tuotantopäivää. Hirvisuo KEM Vedenlaatu Kemikaloinnin testausjakso aloitettiin elokuun alussa, sitä edeltävät näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Kemikaloinnin jälkeisiä näytteitä ei saatu lainkaan hydrologisen vuoden 2014 aikana, koska vettä ei virrannut (Taulukko 17). Vesienkäsittelyrakenteiden muutostöiden vuoksi alueella tehtiin kaivuutöitä alkuvuodesta kesään saakka. Tammi- ja maaliskuun näytekerroilla näytteitä ei saatu, koska mittapadolla ei ollut virtausta. Runsaiden sateiden aikaan maalis- ja toukokuussa on tuottajan toimesta otettu ylivirtaamanäytteet, joissa kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Virtaama ja kuormitus Hirvisuon kuormitus on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 19) sekä jaksokohtaisesti (Kuva 14). Hirvisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Laskennassa on käytetty läheisen Varsansuon valumia. Kemikaloinnin aikaista kuormitusta on arvioitu marraskuun 2014 tulosten perusteella, vaikka näytteet on otettu seuraavan hydrologisen vuoden puolella (Taulukko 18). Niiden perusteella voidaan kuitenkin parhaiten arvioida kemikaloinnin jälkeistä vedenlaatua. Kevään aikaiset näytteet ovat poikkeustilanteiden omavalvontanäytteitä, joiden perusteella ei voida arvioida kuormitusta pidemmälle jaksolle. Tämän vuoksi Hirvisuon kuormitus marraskuusta maaliskuun puoliväliin saakka on arvioitu Varsansuon marras-helmikuun vedenlaatutiedoilla ennen kemikalointia. Hirvisuonsuon brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta hyvin suuri, lähes 9- kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Taulukko 19). Fosforikuormitus oli kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon nähden. Tämä johtuu kevään korkeista pitoisuuksista. Typen osalta kuormitus oli hieman korkeampi ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puolestaan pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Hirvisuon kuormitus oli suurimmillaan talvella ja keväällä, kesän ja syksyn kuormitus jäi pieneksi. Kuormitusarvion luotettavuutta heikentää näytteiden vähäinen määrä. Hirvisuon kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 20).

29 29 Taulukko 17 Hirvisuon KEM vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin (alkuvuoden tulokset lasketusaltaasta purkautuvasta vedestä). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap virtaama valuma mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 l/s l/s km 2 Päivää ,8 17, ,3 1, * 5, ,9 6, * 4, < ,7 2, , ,2 0, ,9 3, , , ,8 2, ,6 2, ,3 9, , ,9 3, ,2 7, , ,9 3,4 9 Keskiarvo: 4,3 4,5 9,7 216 ### , Mediaani: 4,3 4,4 9,5 220 ### , Minimi: 4,2 4,3 7,6 38 0, , Maksimi: 4,3 5, , Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7, ,0 2, Kemikalointi (n=2) 6,3 4, ,2 7, *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Ei näytettä, koska virtausta ei ollut Ei näytettä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytteitä, koska vesi ei virrannut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Poikkeustilanteen/rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 35 cm. Talvella kaivettu vesiensuojelualtaita savimaahan. Pumppaus käynnissä n. 1 h ennen näytteenottoa. Rakeinen kemikalointi (testausjakso) aloitettu elokuun alussa Keväällä otettu omaehtoisia näytteitä kaivuutöiden ja sateiden vuoksi. Ennen elokuuta vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas. Taulukko 18 Hirvisuon KEM vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin marraskuussa Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap Yp Ap mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O ,3 3,3 6 6, , ,1 3, < <5 1, Keskiarvo: 4,2 3,2 4,2 8, ,

30 30 Kuva 14 Hirvisuon LA ja KEM alapuoliset pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

31 Taulukko 19 Hirvisuonsuon LA ja KEM kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 31 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine Typpi ,53 7,2 5, Fosfori 0,91 0,76 0,45 0,24 0,02 0,33 0,28 9,0 7,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 20 Hirvisuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hahmajoen va , , Janakkala Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto Röyhynsuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 127,0 ha ja alle viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 16,2 ha. Röyhynsuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty ). Röyhynsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Hiidenjoen suualueella (35.811). Kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jälkeen Ilmusjärveen ja siitä ne virtaavat Välijokea pitkin Vettenjakamoon ja Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Röyhynsuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 160,0 ha. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 33. Röyhynsuo PVK1 Vedenlaatu Pintavalutuskentän yläpuolelta analysoitiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia huhtikuussa. Tätä ennen helmi- ja maaliskuussa näytteitä ei saatu, koska virtausta pintavalutuskentältä ei ollut. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Röyhynsuolla on huhtikuussa tehty sarkaojien puhdistusta. Myös pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhtikuussa ja muutenkin vedenlaatu vaihteli melko paljon näytekerroittain. Edellisvuoteen verrattuna vedenlaadussa ei keskimäärin tapahtunut merkittävää muutosta (Taulukko 21). Röyhynsuolta purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat.

32 32 Taulukko 21 Röyhynsuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,3 6, , ,5 36, * 5,9 4, ,0 21, ,8 6, ,5 18, ,3 5,7 18 4, ,8 1, ,1 10, ,6 5,7 5 < ,4 33, ,6 6,2 23 3,5 85 5, ,1 8, ,1 11, ,1 11, ,8 6, ,9 6, ,6 6, ,9 8, ,0 6, , ,1 7, ,0 6,1 60 9, ,9 2, ,6 3, ,2 6,1 55 5, ,5 5, ,1 6,0 30 6, ,7 6, ,7 6,0 32 6, < ,7 1, ,3 5, * 6,1 4, < ,3 5, * 6,0 1, < ,4 4, ,1 6,0 75 6, ,2 2, ,5 6, ,3 2, ,5 1, ,4 6, ,6 1, , ,5 1, * 6,0 5, < ,3 17, ,6 6, , ,2 1, ,1 11, ,1 6,0 18 3, ,0 3, ,1 6,1 6,0 2, ,6 4, ,0 6,1 25 1,9 92 3, ,3 1, ,6 6, ,0 6,0 5,6 1, ,0 8,7 9 Keskiarvo: 6,8 6, ** 14 7, ** ** ,9 2, ** 365 Mediaani: 7,0 6,0 34 5, , ,3 1, Minimi: 6,3 5,7 5,2 1,0 50 3,5 6, ,3 1, Maksimi: 7,7 6, , ,6 6, ,2 5,9 69 9,1 86 ** 12 7, ** ** ,3 2, ** ,3 5,8 22 4,4 80 ** ** ** ,9 2, ** ,4 5,8 22 5,5 77 ** ** ** ,3 2, ** Kevät 2 kpl 6,9 6, , ##### ##### ,6 6, Kesä 12 kpl 7,1 6,0 62 7,5 17 ### ,9 1, Syksy 9 kpl 6,6 6,0 21 5,3 8,4 ### ,6 1, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet , ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm. Padotusta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm.

33 Puhdistusteho Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 80 %, kokonaistypen osalta 56 %, kokonaisfosforin osalta 60 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 5 % (Taulukko 21). Röyhynsuon ympäristölupapäätöksessä on pintavalutuskentälle esitetty reduktiovaatimukset: kiintoaine 40%, Kok-P 50% ja Kok-N 20%. Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Hydrologisena vuonna 2014 puhdistustehot olivat hyvät ja reduktiovaatimukset saavutettiin kaikilta osin. Virtaama ja kuormitus Röyhynsuolla ei ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Röyhynsuon kuormitukset on laskettu omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden A valumilla. Seuraavassa on esitetty Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 kuormitukset vuositasolla (Taulukko 22) ja jaksokohtaisesti (Kuva 15). Röyhynsuon brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2014 olivat ravinteiden ja COD Mn osalta suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 22). Kiintoaineen osalta kuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa. Kuormitus oli suurimmillaan syksyllä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 16). Kevään kiintoainekuormitusta nostivat huhtikuun korkeat pitoisuudet (Kuva 15). Hydrologisista oloista johtuen vuonna 2014 talvi jäi Hämeessä lyhyeksi, eikä Röyhynsuolla osunut yhtään näytteenottokertaa talven ajalle. Tästä johtuen Väärälammelle ei ole esitetty talven kuormitusta. Kokonaistyppeä lukuun ottamatta bruttokuormitus laski vuodesta 2013 (Kuva 17). Tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla. Röyhynsuon vuosikuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 23Taulukko 23). Taulukko 22 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,9 7,5 5, Fosfori 0,58 0,40 0,45 0,24 0,08 0,21 0, g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Taulukko 23 Röyhynsuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Hiidenjoen suualue , , kg O2 kg O2 33

34 34 Kuva 15 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

35 35 Kuva 16 Röyhynsuon pintavalutuskentän 1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Talvikuormitusta ei Röyhynsuolla ollut poikkeuksellisista hydroloisista oloista johtuen. Kuva 17 Röyhynsuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.8 Tammela Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna Vuonna 2014 tuotannossa oli 40,0 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Koivansuo sijaitsee Paimionjoen vesistöalueella (27), Pajulanjoen valuma-alueella (27.043). Kuivatusvedet johdetaan reittiä: Kytöniitunoja-Myllyjoki-Pienjoki- Pajulanjoki-Virkaanjoki-Hirsijärvi. Koivansuolla oli vuonna 2014 täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 46,3 ha. Vuonna 2014 tuotanto käynnistettiin 1.5. ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 21.

36 Koivansuo PVK1 Vedenlaatu Suurin osa Koivansuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä otetuista näytteistä oli rankkasateen aikaisia omavalvontanäytteitä (Taulukko 26). Pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta selvästi pienemmät kuin tuotantovaiheessa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Koivansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (ph keskiarvo 4,7) otetussa oma valvontanäytteessä kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat hieman koholla, muuten omavalvontanäytteiden vedenlaatu ei poikennut tavanomaisesta. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet kohosivat hieman kiintoaineen ja COD Mn osalta, mutta ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2014 aiempaa pienemmät. Puhdistusteho Koivansuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 79 %, kokonaistypen osalta 54 % ja kokonaisfosforin osalta 71 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 26). Vain kahdella näytekerralla saatiin näytteet sekä pintavalutuskentän ylä- että alapuolelta, mikä heikentää reduktiotarkastelun luotettavuutta. Tulokset olivat kuitenkin hyvin samankaltaiset molemmilla kerroilla. Virtaama ja kuormitus Koivansuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Koivansuon kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla Koivansuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia. Koivansuon pintavalutuskentän 1 brutto-ominaiskuormitus oli kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 24). Kiintoaineen ja ravinteiden osalta Koivansuon bruttoominaiskuormitukset (g/ha d) olivat selvästi tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Koivansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuodelle 2014 on laskettu pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitusluvuilla (Taulukko 25). Taulukko 24 Koivansuon PVK1 kuormitusluvut hydrologisena vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 18 8, ,71 6,5 3, Typpi 7,2 2, ,29 2,6 0, Fosfori 0,09-0,09 0,45 0,24 0,004 0,03-0,03 1,3-1,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn Taulukko 25 Koivansuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pajulanjoen va , , kg O2 kg O2 36

37 37 Taulukko 26 Koivansuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % * 4,6 < <5 0, ,9 5, * 4,7 2, <5 14 < ,7 4,6 5,5 < * 5, <5 < * 4,7 4, < ,5 4,7 4,4 1, Keskiarvo: 4,9 4,7 5,1 3,8 79 ** ** #### 15 ### ** #### 3 ### 0, ** Mediaani: 4,9 4,7 5,5 1, #NUM! 10 #### #NUM! 3 #### 0, Minimi: 4,7 4,6 4,4 1, ,0 2 0,0 0, Maksimi: 5,5 5,3 5, ,0 0, ,5 4,8 10 1, ,3 5,4 12 2, ,3 1, ,9 5,5 7,4 3, ,0 2, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 57 ** ** ** ,0 2, ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 67 ** ** ** ,7 2, ** *) Omavalvontanäyte.**) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 5,5 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 5 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 6 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 16 cm Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut Yp allas tulvii.

38 3.8.2 Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto Okssuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 119,1 ha ja valmistelussa 4,0 ha. Okssuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään (Nro 08/0654/3). Lisäksi Okssuolla on ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty ). Okssuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35.937). Okssuon kuivatusvedet purkautuvat Oksjokeen ja edelleen Pehkijärveen. Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle. Okssuolla oli ympärivuotisessa tarkkailussa pintavalutuskentän alapuolinen ja kosteikon alapuolinen piste. Lisäksi veden laatua tarkkailtiin pintavalutuskentän ja kosteikon yhteiseltä yläpuoliselta näytepisteeltä. Vedet johdetaan pumppaamolta puolet pintavalutuskentän ja puolet kosteikon kautta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,6 ha. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,3 ha. Vuonna 2014 tuotantoa oli Okssuolla ajalla yhteensä 22 tuotantopäivää. 38 Okssuo PVK Vedenlaatu Okssuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen vedenlaatu on esitetty alla (Taulukko 28). Okssuon pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä oli ravinteita, rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi. Kiintoainetta lukuun ottamatta pitoisuudet olivat hieman laskeneet edellisvuodesta. Heinä-elokuussa kolmella peräkkäisellä näytekerralla pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat selvästi koholla. Erityisen korkeita olivat fosforipitoisuudet. Käyttöpäiväkirjaan ei ole merkitty kaivuita tai muita töitä, jotka selittäisivät pitoisuuksien kohoamisen. Virtaamat olivat kyseisellä jaksolla hyvin pienet, joten kuormitukseen korkeilla pitoisuuksilla ei ollut suurta vaikutusta. Puhdistusteho Okssuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 49 %, kokonaistypen osalta 39 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 5 %. Kokonaisfosforin osalta reduktiot vaihtelivat suuresti ja keskiarvo jäi negatiiviseksi (Taulukko 28). Virtaama ja valuma Okssuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 4,7 l/s (v ,8 l/s) ja valuma 6,3 l/s km 2 (v ,0 l/s km 2 ). Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusta tammikuun puoliväliin, helmi-maaliskuussa sekä elokuun lopussa (Kuva 18). Okssuon pintavalutuskentän valumat olivat keskimäärin pienempiä kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormi-

39 39 tussoiden keskimääräiset valumat. Okssuon pintavalutuskenttä on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 18 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Okssuon pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Okssuon pintavalutuskentän kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 27) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 21). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolmasosa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvosta (Taulukko 27). Myös ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 19). Edellisvuoteen verrattuna Okssuon pintavalutuskentän vuosikuormitus kasvoi hieman kokonaistypen ja COD Mn osalta. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna Kiintoaineen kuormitus on vuosina ollut varsin pientä ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Kuva 20). Taulukko 27 Okssuon PVK kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 6,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine ,3 7,6 5, Typpi 9,5 6, ,60 3,5 2, Fosfori 0,31 0,20 0,45 0,24 0,020 0,11 0,07 7,2 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn

40 40 Taulukko 28 Okssuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutusketän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O 2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 5,4 5,1 3, ,4 17, ,5 5,2 2,0 2, ,4 11, ,4 5,2 3,3 6, ,0 1, ,6 4, ,7 5,5 8,8 3, ,5 18, ,6 5,2 2,4 1, ,3 19, ,1 9, ,2 0, ,1 5,7 8,6 4, ,6 10, ,6 15 3, ,8 1, ,0 5, ,9 5,7 10 5, ,4 3, ,2 5,8 19 2, ,2 2, ,1 1, ,3 3,9 14 1, ,4 3, ,0 5,6 26 1, ,9 1, * 5,5 5, < ,6 2, ,9 5,5 39 7, <5 < ,3 4, ,1 2, * 5,6 5, < ,7 3, ,5 5,4 10 4, ,8 3, * 5,4 3, < ,0 0, ,7 5,2 12 1, ,9 1, ,6 5, <5 < ,5 7, ,3 0, ,2 5, ,2 0, ,1 5, ,7 0, ,7 5,3 4,5 5, < ,5 3, ,9 19, ,6 5,3 5,7 1, ,9 2, ,5 5,0 3, ,1 2, ,7 5,5 11 5, <5 < ,4 2, ,8 2, ,9 5,5 6,7 1, ,1 2,8 9 Keskiarvo: 5,4 5,1 13 6,4 49 ** ** ** ,3 3, ** 4,7 6,3 365 Mediaani: 5,7 5,5 10 3, ,7 2, Minimi: 4,6 3,9 2,0 1, ,5 1, Maksimi: 6,3 5, , ,3 5,4 16 5,9 65 ** ** ** ,9 4, ** ,7 5,4 6,0 3,7 39 ** ** ** ,1 4, ** ,9 5,4 4,5 4,1 38 ** ** ** ,2 7, ** Talvi 1 kpl 6,1 9, Kevät 3 kpl 6,0 5,7 11 4, ,0 12,0 4,8 1, Kesä 14 kpl 5,5 4,9 19 8, ,8 27,4 5,6 4, Syksy 8 kpl 5,2 5,4 5,5 3, ,5 14,5 3,7 1, Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm Ei ap näytettä. Piste jäässä, ei virtausta Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Pato vuotaa alaosasta. Vesi ei virtaa v-aukon kautta. Näyte otettu alavedestä Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

41 41 Kuva 19 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 20 Okssuon pintavalutuskentän bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

42 42 Kuva 21 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

43 43 Okssuo KOS Vedenlaatu Okssuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta keskimäärin puolet tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvosta hydrologisena vuonna Myös fosforin ja raudan pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Sen sijaan happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) Okssuon kosteikolta purkautuvassa vedessä oli lähes kaksinkertaisesti verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon. Edellisvuosiin verrattuna kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat laskeneet. Typen ja COD Mn osalta keskipitoisuus oli samaa tasoa kuin vuosina (Taulukko 29). Puhdistusteho Okssuon kosteikon keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 71 %, kokonaistypen osalta 22 % ja kokonaisfosforin osalta 59 % (Taulukko 29). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kosteikon alapuoliset pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeammat kuin kosteikon yläpuolella. Virtaama ja valuma Okssuon kosteikon alapuoliselta mittapadolta virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,7 l/s (v ,2 l/s) ja valuma 14,2 l/s km 2 (v ,0 l/s km 2 ). Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuusta tammikuun puoliväliin, helmimaaliskuussa sekä elokuun lopussa (Kuva 22). Okssuon kosteikon valumat olivat keskimäärin suuremmat kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat (liite 4). Okssuon kosteikko on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 22 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna 2014.

44 44 Taulukko 29 Okssuo kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,6 5,3 5, <5 1, ,9 46, * 5,1 2, ,3 30, ,5 5,1 2,0 3, ,8 27, ,4 5,0 3,3 1, ,0 1, ,4 15, ,7 5,4 8,8 6, ,8 40, ,6 5,2 2,4 1, ,4 41, ,1 5,3 9,9 3, , ,2 4, ,1 5,6 8,6 3, ,1 22, ,0 6,0 15 8, <2 4,8 1, ,2 8, ,9 5,9 10 6, ,2 5, ,2 5,6 19 3, <2 8,2 1, ,0 2, ,3 5,6 14 4, ,9 5, ,7 26 5, ,9 2, * 5,6 7, ,3 4, ,9 5,4 39 2, <5 < ,3 1, ,8 3, * 5,6 1, < ,5 5, ,5 5,4 10 1, ,2 8, * 5,5 2, <5 33 < ,7 5,4 12 1, ,3 3, ,6 5,1 16 1, <5 < <2 4,5 1, ,9 1, ,2 5,0 29 3, ,2 0, ,1 5,0 34 5, ,3 1, ,7 5,3 4,5 4, <2 1,5 2, ,3 34, ,6 5,1 5,7 < ,2 4, ,0 5,1 5,0 1, ,3 5, ,7 5,6 11 2, <5 < ,4 1, ,4 4, ,9 5,7 6,7 < ,0 5,3 9 Keskiarvo: 5,4 5,3 13 3,6 71 ** 23 ### ** ** ,3 1, ** 10,7 14,2 365 Mediaani: 5,7 5,4 10 3, ### ,7 1, Minimi: 4,6 5,0 2,0 1, , ,5 1, Maksimi: 6,3 6, , ,3 5,2 16 4,9 68 ** ** ** ,9 2, ** ,7 5,5 6,0 4,5 23 ** ** ** ,1 3, ** ,9 5,1 4,5 3,1 38 ** ** ** ,2 3, ** Talvi 1 kpl 6,1 5,3 9,9 3, , Kevät 3 kpl 6,0 5,8 11 6, ,8 1, Kesä 14 kpl 5,5 5,3 19 3, ,6 1, Syksy 9 kpl 5,2 5,2 5,5 3, ,7 1, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kosteikko (n=16) 5,9 5,7 19 8,3 58 ** ** ** ,0 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 10 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 14 cm.

45 Kuormitus Okssuon kosteikon kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Okssuon kosteikon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 30) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 24). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 30). Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna. Myös kokonaisfosforikuormitus oli Okssuon kosteikolla keskimääräistä suurempi. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 23). Edellisvuosiin verrattuna Okssuon kosteikon vuosikuormitus kasvoi sekä kiintoaineen, ravinteiden että kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta (Kuva 25). Taulukko 30 Okssuon kosteikon kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,2 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,8 10 8, Fosfori 0,53 0,29 0,45 0,24 0,03 0,19 0, ,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 23 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014.

46 46 Kuva 24 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

47 47 Kuva 25 Okssuon kosteikon bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden PVK ja KOS yhteenlasketusta kuormituksesta. Okssuon kokonaiskuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 31). Taulukko 31 Okssuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Oksjoen va , , Rinnansuo (Tammela) Rinnansuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2014 Rinnansuolla oli tuotannossa 43 ha ja valmistelussa 2 ha. Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Tuotantoalue sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35) Turpoonjoen valuma-alueeseen (35.98) kuuluvalla Kauhaojan valuma-alueella (35.985). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet käsitellään lisäksi rakeisen kemikaalin avulla. Rakeinen kemikaali syötetään veteen ns. sukkaannostelulla. Ympärivuotista tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä sekä kemikalointiasemalla. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon ja kemikalointiaseman valuma-alue on 51,0 ha. Vuonna 2014 Rinnansuolla oli tuotantoa ajalla yhteensä 28 tuotantopäivää. Poikkeustilanteisiin on merkitty Kauhajärveltä tulleet kaksi pölyvalitusta heinäkuussa. Rinnansuo PVK1 Vedenlaatu Rinnansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta ja rautaa enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli keskimääräistä vähemmän ja typpipitoisuus oli keskitasoa (Taulukko 32).

48 48 Taulukko 32 Rinnansuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. hehk. häviö Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % ,8 5,7 12 2, ,9 2, ,2 5,9 13 2, ,8 2, ,1 6,1 12 4, , ,2 6,3 5,8 4, ,0 3, ,8 6,1 3,3 2, ,2 2, ,3 5, <5 < , ,3 6,3 6,0 7, , ,0 6,1 6,1 6, ,0 4, ,3 6,3 6,7 7, ,7 4, ,1 6,3 7,0 4, ,3 3, ,4 6,1 19 2, ,6 2, ,1 5,3 13 5, ,7 4, ,8 5,1 18 3, , ,3 5,1 13 4, < , ,4 6,6 27 6, < , ,3 6, < ,3 6,6 18 9, < ,1 5, ,3 6, <5 < , ,5 6, <5 < ,6 6, < ,6 6, <5 < ,7 5,9 8,3 2, ,4 3, ,4 6, < , ,3 6,6 12 8, , ,5 6, <2 13 5, ,4 6,6 11 6, , Keskiarvo: 5,8 5,8 18 8,2 53 ** ** ** , ** Mediaani: 6,3 6,3 13 6, , Minimi: 4,8 5,1 3,3 2, ,9 2, Maksimi: 6,8 6, ,1 6, ** ** ** , ** ,3 6,2 22 8,4 62 ** ** ** , ** ,1 4,7 63 5,1 92 ** ** ** , ** Talvi 1 kpl 6,3 5, ### ### , Kevät 6 kpl 5,7 5,9 9,6 5,5 ### ### ,1 4, Kesä 11 kpl 6,0 5, , Syksy 8 kpl 5,6 6,1 12 5,3 19 ### ,6 4, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** Pintavalutus (n=28) 6,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** ,7 2, ,4 ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.

49 Puhdistusteho Rinnansuon pintavalutuskentän 1 keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 53 % ja kokonaistypen osalta 13 % (Taulukko 32). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktiot vaihtelivat suuresti näytekerroittain ja keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut. 49 Rinnansuo KEM1 Vedenlaatu Rinnansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet käsitellään kemikaloinnilla sulanmaan aikaan. Kemikaloinnin alapuolisen pisteen vesinäytteet edustavat Rinnansuolta purkautuvan veden laatua, jonka perusteella lasketaan Rinnansuon vuosikuormitus. Hydrologisena vuonna 2014 kemikalointi oli käytössä ajalla ja (Taulukko 33). Ajalla näytteet on otettu kemikaloinnin jälkeen, muuna aikana pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä, jolloin mittauspiste edelleen kemikaloinnin jälkeen, mutta ilman kemikaalin syöttöä. Puhdistustehon tarkastelua varten taulukossa on kiintoaineen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja COD Mn osalta esitetty myös pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä otettujen näytteiden pitoisuudet. Reduktiot kuvaavat siten Rinnansuon vesienkäsittelyn kokonaispuhdistustehoa pintavalutus ja kemikalointi yhdistettynä (Taulukko 34). Lisäksi on esitetty pelkän kemikaloinnin puhdistusteho, jossa on verrattu pintavalutuskentältä tulevaa ja kemikaloinnista lähtevää vedenlaatua (Taulukko 33). Rinnansuolta lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus koko vuonna oli 1,7 kertaa ja rautapitoisuus 2,5 kertaa suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikaloinnin aikana lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 16 mg/l ja rautapitoisuus 8,2 mg/l. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kemikaloinnin vaikutus näkyy varsinkin alhaisina fosforipitoisuuksina ja COD Mn -arvoina (Taulukko 33). Puhdistusteho Rinnansuon kemikaloinnin keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 21 %, kokonaisfosforin osalta 50 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 43 %. Kiintoaineen osalta pitoisuudet kohosivat kemikaloinnin aikana (Taulukko 33). Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin yhdistetty keskimääräinen kokonaispuhdistusteho oli kiintoaineen osalta 35 %, kokonaistypen osalta 29 %, kokonaisfosforin osalta 24 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 26 % (Taulukko 34). Taulukossa esitetyt alapuoliset näytteet on otettu kemikaloinnin alapuoliselta mittapadolta. Kemikalointi oli käytössä ajalla ja , muuna aikana käsittelynä oli ainoastaan pintavalutuskenttä.

50 50 Taulukko 33 Rinnansuo kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Kemikalointi oli käytössä ajalla ja vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,7 4,1 2, ,6 8, ,4 34, * 4, <5 6, ,2 23, ,6 3,4 6,0 5, <2 3,0 9,3 39 5,2 87 8,1 15, ,5 6, < , ,6 10, * 6, < ,2 16, ,6 3,6 9,0 3, <2 5,4 6,3 38 6,0 84 2,5 4, ,6 4, < <2 6,6 4, ,5 2, ,6 3,5 19 4, < <2 11 7,3 48 7,4 85 1,9 3, ,6 4, <2 11 5, ,4 2, ,5 5, < , ,3 2, * 4, ,7 9, ,9 4,2 2, ,8 5, ,9 35, ,4 6, < ,2 7, ,0 5, ,6 5,7 8, , ,1 6, ,6 5, <2 5,4 9, ,2 16, ,6 6,1 6, <2 5, ,4 24,3 9 Keskiarvo: 6,3 4, ** ### ** #### ** 8 4 7,0 8, ** 6,2 12,1 182 Mediaani: 6,6 4, ### #NUM! ,8 7, Minimi: 5,7 3,4 2,7 3, , ,6 4, Maksimi: 6,6 6, ,3 4,1 15 8,4 25 ** ** ** ,9 5, ** ,2 4,6 7, ** ** ** ,4 7, ** Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4, ,0 ** ** ** ,2 7, ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritty Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm.

51 51 Taulukko 34 Rinnansuo PVK1/KEM1 ylä- ja alapuolinen vedenlaatu sekä puhdistustehot vuonna vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Ap Yp Ap Red. Ap Yp Ap Red. Ap Ap Yp Ap Red. Ap Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää , , ,4 34, * 4, <5 6, ,2 23, ,0 13 3, , ,0 9, ,1 12 3, , ,6 5, ,2 5,8 5, , ,7 36, ,3 3,3 3, , ,5 12, ,7 12 4, , ,1 2, ,1 6,0 8, , ,6 3, ,1 6,1 5, , ,1 11, ,4 6,7 4, , ,6 18, ,3 7,0 4, , ,4 8, ,5 19 7, , ,8 15, , , ,1 11, ,7 18 4, <5 79 <2 9,3 24 6,0 75 3,9 7, , <2 4,3 23 9,6 58 6,4 12, ,4 27 5, <2 9,3 30 5,2 83 8,1 15, , < , ,6 10, * 6, < ,2 16, ,6 18 3, <2 6,3 40 6,0 85 2,5 4, , < <2 4, ,5 2, ,5 38 4, < <2 7,3 39 7,4 81 1,9 3, , <2 5, ,4 2, , < , ,3 2, * 4, ,7 9, ,2 8, , ,9 35, , < , ,0 5, , ,1 6, , <2 9, ,2 16, , < ,4 24,3 9 Keskiarvo: 4, ** ** ** 6 6, ** 6,2 12,1 365 Mediaani: 5, , Minimi: 3,3 3,3 3, ,0 16 5,2-55 Maksimi: 6, ,1 8,4 25 ** ** ** 13 5, ** , ** ** ** 10 7, ** Talvi 1 kpl 5,7 12 4, , Kevät 6 kpl 6,0 10 7, , Kesä 13 kpl 3, , Syksy 9 kpl 4, , Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) Kemikalointi (n=2) 5,7 19 7,0 65 ** ** ** 16 2, ,5 ** 12,1 5,6 20 5,6 74 ** ** ** 19 2, ,4 ** 4, ,0 ** ** ** 12 7, ** *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Hetkellistä virtaamaa ei määritty Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 15 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm.

52 Virtaama ja valuma Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Rinnansuon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 6,2 l/s (v ,9 l/s) ja valuma 12,1 l/s km 2 (v ,5 l/s km 2 ). Virtaamajaksot saatiin lähes tarkkailuvuoden ajalta. Suurimmat valumat mitattiin marraskuussa, vuodenvaihteessa, maaliskuussa ja elo-syyskuun vaihteessa (Kuva 26). Rinnansuo on yksi alueen A ominaiskuormitussoista (n=4). Rinnansuon koko vuoden keskimääräinen valuma on suurempi kuin alueen A ominaiskuormitussoiden valumat keskimäärin. 52 Kuva 26 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Rinnansuon pintavalutuskentän / kemikalointiaseman kuormitus on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Rinnansuon kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 35) ja jaksokohtaisesti (Kuva 29). Rinnansuolta lähtevän veden brutto-ominaiskuormitus (g/ha d) oli kiintoaineen osalta noin 80 % suurempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 35). Ravinteiden ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta bruttokuormitukset olivat puolestaan keskimääräistä pienemmät. COD Mn -arvon osalta laskennallinen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin luonnon taustahuuhtouma. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 27). Edellisvuoteen verrattuna kuormitus pieneni fosforin osalta, muutoin kuormitus oli edellisvuoden tasoa. Vuonna 2012 Rinnansuon kuormitus oli selvästi vuosia suurempi, mikä johtuu sekä sateisen vuoden 2012 suurista valumista että Rinnansuon kuntoonpanotöistä vuoden 2012 aikana. Rinnansuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu koko tuotantoalueelle pintavalutuskentän ja kemikaloinnin alapuolisen pisteen kuormituslukujen (kg/ha a) perusteella. Rinnansuon vuosikuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 36).

53 Taulukko 35 Rinnansuon PVK1 / KEM1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 53 Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,1 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 14 8, ,62 5,0 3, Fosfori 0,26 0,05 0,45 0,24 0,012 0,10 0,02 4,3 0,88 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn Kuva 27 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Kuva 28 Rinnansuon PVK1 / KEM1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 36 Rinnansuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kauhaojan va , , kg O2 kg kg O2

54 54 Kuva 29 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

55 3.9 Ypäjä Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 19,1 ha. Osa turvetuotantoalueen pintaaloista on jo poistunut tuotannosta. Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun haettuun muutokseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen (ESAVI/112/04.08/2013). Letkunsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella, Ypäjoen valuma-alueella (35.924). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen kemikalointi. Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen reittiä Letkunoja - Haaranoja - Ypäjoki. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 26. Letkunsuo KEM1 Vedenlaatu Letkunsuon tarkkailutulokset vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 37). Letkunsuolla kemikalointi on käytössä ympärivuotisesti. Vuonna 2014 Letkunsuolta kemikaloinnin jälkeen otetuissa näytteissä kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain hyvin korkeita (Taulukko 37). Letkunsuolla käytetty rakeinen saostuskemikaali saattaa nostaa kiintoainepitoisuutta, erityisesti vesien ollessa kylmiä, mikäli kemikaali ei liukene kunnolla. Lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi korkeampi kuin vuonna 2013 kemikaloinnin aikana ja 4,7 kertaa suurempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Myös muiden parametrien osalta Letkunsuolta lähtevän veden laadussa on huomattavaa vaihtelua. Vesi oli ajoittain hyvin hapanta (ph min. 3,4), mutta pääsääntöisesti ph-arvot ovat kemikalointikohteeksi poikkeuksellisen korkeita. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta (COD Mn ) Letkunsuon kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sen sijaan keskimääräistä vähemmän. COD Mn -arvo oli matalampi kuin luonnontilaisilla soilla. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet kohosivat kaikkien tarkasteltavien parametrien osalta. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä vuonna 2013 kemikalointi otettiin käyttöön kesken vuoden.

56 56 Taulukko 37 Letkunsuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,4 4, , ,2 5, ,8 47, * 5, ,8 33 7,8 19, ,7 3,4 16 8, <2 2, ,9 22, ,9 6,1 5, , ,7 5, ,4 18, ,1 6, , ,2 6, ,7 34, ,8 5,4 7, ,4 2, ,2 3, ,9 12, ,8 6, ,0 8, ,2 6, ,2 5, ,6 6, ,2 5, ,0 7, <5 < , ,8 1, ,2 7, , <5 < ,2 7, ,5 1, ,1 7, , <5 < ,4 6, ,5 1, ,4 7, <5 < ,3 4, ,6 1, * 6, ,8 4, ,3 6,9 7, < ,4 8, ,5 3, * 6,4 27 5, ,7 4, ,9 6, , < ,4 5, ,4 1, ,1 7,3 8,4 8, < ,4 5, ,2 2, * 7,6 6, < ,2 0, ,2 7,3 5,7 3, < ,4 6, ,3 0, ,4 7,5 8,6 6, < ,2 8, ,0 0, ,1 4,8 8, , ,2 18, ,1 6,6 5,8 8, ,5 2, ,0 2, ,1 6,7 7, , ,0 2, ,2 6,9 5,2 8, ,1 6, ,1 2, ,7 6, ,5 9, ,4 3,5 10 Keskiarvo: 5,3 4, ** 9, ** ** ,1 7, ** 365 Mediaani: 7,0 6, , ,3 6, Minimi: 4,4 3,4 5,2 3, ,0 5, ,4 2,1 7, Maksimi: 7,4 7, ,7 4, ** ** ** ,1 2, ** Talvi 1 kpl 4,8 5,4 7,2 10 ### ### ##### ##### ,4 2, Kevät 2 kpl 6,7 6, ##### ##### ,1 9, Kesä 14 kpl 6,9 5, ,6 8, Syksy 8 kpl 4,9 4, , ,2 7, Tuotanto (n=50) Kemikalointi (n=2) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ,0 2, ,5 ** 12,1 6,3 4, ,0 ** ** ** ,2 7, ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 25 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 9 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm Poikkeustilanteen omavalvontanäyte. Kemikaalisukka tukossa. Mittapadon pinnankorkeus 4 cm.

57 Puhdistusteho Letkunsuon kemikaloinnin vaikutus vedenlaatuun vuonna 2014 oli heikko. Orgaaninen aines poistui kohtalaisen hyvin syksyllä 2013, mutta vuositasolla tarkasteltuna puhdistumista ei juuri tapahtunut. Keskimääräinen reduktio COD Mn -arvon osalta oli 4 %. Kiintoaineen ja ravinteiden osalta pitoisuudet olivat kemikaloinnista lähtevässä vedessä keskimäärin korkeammat kuin ennen kemikalointia (Taulukko 37). Typpipitoisuus ja COD Mn -arvot olivat jo ennen kemikalointia pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilta lähtevässä vedessä keskimäärin. Letkunsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50%, Kok-P 60%, Kok-N 30%. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana Letkunsuon reduktio kokonaisfosforin osalta oli 10 %. Kiintoaineen, typen ja COD Mn osalta puhdistumista ei jakson aikana tapahtunut. Hydrologisena vuonna 2014 Letkunsuolla ei saavuttu reduktiovaatimuksia eikä tavoitearvoja. Virtaama ja kuormitus Letkunsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Letkunsuon kemikalointiaseman kuormitukset on laskettu käyttäen Letkunsuon oman tarkkailuaseman vedenlaatua ja läheisen Varsansuon valumia. Letkunsuon kuormitus on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 38) ja jaksokohtaisesti (Kuva 30). Letkunsuon kemikalointiaseman brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta 6,7 kertaa ja kokonaisfosforin osalta 1,6 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 38). Kokonaistypen ja COD Mn -arvon osalta Letkunsuon brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettoominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kuormitus oli suurimmillaan syksyllä, erityisesti kiintoaineen ja fosforin osalta (Kuva 31). Tämä johtuu sekä marras-joulukuun korkeista pitoisuuksista että vuodenvaihteen suurista valumista. Tuotantoalueen kokonaiskuormitus on laskettu kemikalointiaseman ominaiskuormitusluvuilla. Letkunsuon vuosikuormituskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 39). Taulukko 38 Letkunsuon KEM1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi 9,7 5, ,19 3,5 2, Fosfori 0,74 0,59 0,45 0,24 0,014 0,27 0,21 5,2 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

58 58 Kuva 30 Letkunsuon KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

59 59 Kuva 31 Letkunsuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 39 Letkunsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Ypäjoen va , ,1-361 kg O2 kg kg O Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Varsansuolla oli vuonna 2014 tuotannossa 26,0 ha. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Vapo Oy haki vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun muutosta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen (ESAVI/113/04.08/2013). Varsansuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella Loimijoen yläosan alueella Pehkijärven alueella (35.923). Kuivatusvedet johdetaan Varsanojaa pitkin Loimijokeen. Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 on otettu käyttöön rakeinen kemikalointi. Varsansuolla tehdään ympärivuotista tarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Tuotanto vuonna 2014 aloitettiin ja lopetettiin , tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 29. Varsansuo KEM1 Vedenlaatu Varsansuon kemikalointiaseman vedenlaatu ennen ja jälkeen kemikaloinnin on esitetty alla (Taulukko 40). Useilla näytteenottokerroilla näytteitä ei saatu, koska vettä ei pumpattu.

60 60 Varsansuon kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta, ravinteita että rautaa selvästi enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 40). Kiintoainepitoisuus oli nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisilla soilla. Typen pitoisuudet kohosivat edellisvuoteen verrattuna, muilta osin vedenlaatu oli parempi kuin vuonna Loppuvuonna 2013 kemikaloinnin selkeytysallas kivettiin ja parannettiin. Puhdistusteho Varsansuon kemikalointi poisti tehokkaimmin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 13 %, kokonaistypen osalta 29 %, kokonaisfosforin osalta 57 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 51 % (Taulukko 40). Varsansuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50%, Kok-P 60%, Kok-N 30%. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana Varsansuon reduktio oli kiintoaineen osalta 4 %, kokonaistypen osalta 37 %, kokonaisfosforin osalta 42 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 51 %. Hydrologisena vuonna 2014 Varsansuolla ei saavuttu reduktiovaatimuksia, mutta sulan maan aikaiset tavoitearvot saavutettiin kokonaistypen ja COD Mn osalta.

61 61 Taulukko 40 Varsansuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l mg/l % mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää ,5 6, ,0 9, ,4 4, ,4 47, * 4, <5 5,4 11 5,1 19, ,3 6, , , ,8 22, ,5 5, ,0 7, ,4 20, ,1 3, , <2 71 3,1 6, ,8 33, ,3 3, , <2 95 4,5 6, ,8 3, ,0 11, ,7 6, ,8 9, ,7 6, ,6 6, , ,4 5, ,8 6, , ,5 1, ,4 1, , < ,1 32 0,3 1, ,2 7, ,5 4, ,3 1, * 7, ,1 4, , ,8 47 0,6 2, * 6, ,1 11, ,8 6,8 7,0 9, ,7 7, ,4 1, ,1 6, <5 72 < ,4 6, ,4 1, , < ,5 38 0,2 0, , < ,1 24 0,1 0, ,7 6, < ,1 19, , ,7 97 0,7 2, , ,0 66 0,7 2, , ,8 2, , ,8 56 1,0 3,7 14 Keskiarvo: 6,3 4, ** ** ** ** ** 6,8 8,4-28 ** ** 2,3 8,9 355 Mediaani: 6,7 6, ,1 7, Minimi: 5,5 3,5 7,0 9, ,0 9, ,4 4, Maksimi: 7,5 7, ,1 6, ** 6, ** ** ** ** 6,7 9,4-42 ** ** Talvi 1 kpl 6,3 3, ,0 ### ##### ##### ,5 6, Kevät 2 kpl 6,6 6, ##### ##### , Kesä 7 kpl 6,5 6, ,4 8, Syksy 5 kpl 6,1 4, , ##### ,3 7, Tuotanto (n=50) 6,0 5,7 19 7,0 65 ** ** ** ** ** 5,0 2,6 47 ** ,5 ** 12,1 Kemikalointi (n=2) 6,3 4, ,0 ** ** ** ** ** 6,2 7,4-22 ** ** *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 8 cm , , , , , ja Ei ap näytteitä, koska virtausta ei ollut Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 3 cm Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 7 cm ja Ei näytteitä, koska virtausta ei ollut.

62 62 Virtaama ja valuma Varsansuon kemikalointiaseman alapuoliselta mittapadolla virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 2,3 l/s ja valuma 8,9 l/s km 2. Valumat olivat suuria vuodenvaihteessa, maaliskuussa ja hetkellisesti syyskuussa. Helmikuussa ja maaliskuun alussa sekä elokuussa oli jaksoja, jolloin vettä ei pumpattu lainkaan (Kuva 32). Myös kesällä vettä oli vähän liikkeellä, eikä pumppaus ollut jatkuvasti päällä. Varsansuon valumat olivat keskimäärin pienempiä kuin samalla alueella A sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat. Varsansuon kemikalointiasema on yksi alueen A ominaiskuormituskohteista (n=4). Kuva 32 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman jatkuvatoimisesti mitatut valumat vuonna Kuormitus Varsansuon kuormitukset on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Varsansuon kemikalointiaseman kuormitukset on seuraavassa esitetty vuositasolla (Taulukko 41) ja jakso-kohtaisesti (Kuva 34). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli kolminkertainen tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 41). Myös fosforikuormitus oli keskimääräistä suurempi. Typen osalta kuormitus oli samaa tasoa ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kuormitukset olivat suurimmillaan syksyllä, kun valumat olivat suuria (Kuva 33). Varsansuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu koko tuotantoalueelle kemikaloinnin alapuolisen pisteen kuormituslukujen (kg/ha a) perusteella (Taulukko 42). Taulukko 41 Varsansuon KEM1 kuormitusluvut vuonna Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Kokonaiskuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 8,9 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine , Typpi ,42 5,9 4, Fosfori 0,60 0,44 0,45 0,24 0,02 0,22 0,16 5,7 4,1 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn ,

63 63 Kuva 33 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot Taulukko 42 Varsansuon kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pehkijärven a , ,1-611 kg O2 kg O2

64 64 Kuva 34 Varsansuon KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.

65 4 YHTEENVETO Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 579 ha. Levossa oli 56 ha, valmistelussa 6,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 45 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue oli Letkunsuo Ypäjällä (19 ha) (Taulukko 44). Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 11 tuotantoalueen kuormittavalta 687 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 108 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 43). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 35). Taulukko 43 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Vuonna 2014 mukana ei ole enää Kekkilä Oy:n kahta tuotantoaluetta, joiden tuotannossa ollut ala oli v ,0 ha. Hämeen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,7 65 Vuosi ,5 Vuosi ,6 Vuosi , Vuosi , Vuosi , * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Kuva 35 Hämeen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 22.10.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1867 24.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X290125 8.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Keski-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 16.9.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2015 16X290125 29.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 101003630 13.11.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan

Lisätiedot

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

16WWE0863 22.6.2011. Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 22.6.2011 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010

Vapo Oy Energia. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2010 22.6.211 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 21 Hämeen ELY-keskuksen alue Uudenmaan ELY-keskuksen alue 1 Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden Hämeen

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan 9.5.2012 Lauri Heitto 25.2.2014

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella PÄÄSTÖTARKKAILU 213 16WWE1867 25.6.214 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 213 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot