VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011"

Transkriptio

1 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU WWE VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211

2

3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laatu v Veden laadun kehitys YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Isosuon (Utajärvi) päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti

4

5 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 211a). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 211 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty lyhyesti Isosuon tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 212) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 211 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun. Ohjelmajakson laajoina tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan lisäksi laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla, sähkökoekalastuksia sekä pohjaeläintarkkailu. Aikaisemmalla ohjelmakaudella (24 21) vuosittain toteutettu vuosittainen kalastuskirjanpito on uudessa ohjelmassa korvattu vuosien 212 ja 216 tiedoista tehtävin kalastustiedusteluin. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden uusimmat lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Usean suon lupaehtojen tarkistushakemus on parhaillaan vireillä. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Luvan voimassaolo Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, PSY 6/3/2, Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, ( Hangassuo Vapo Oy PSY 79/3/2, PSAVI 46/12/1, ( Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, ( Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 52/2/2, ( Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSY 8/3/2, (2 Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy PSY 22//2, PSY 24/8/2, (2 Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, (1 Lupa ei lainvoimainen (2 Uusi lupa vireillä

6 Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja- Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi- Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki- Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki- Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja- Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi- Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Kuusisuo Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Varpaoja-Oravioja- Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/ 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 211 keskilämpötila (3,1 C) oli Pudasjärvellä noin kaksi astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo (1,2 C). Tavallista kylmempää oli ainoastaan helmikuussa, jolloin lämpötila oli keskimäärin jopa -7 C ajankohdan keskiarvoa alhaisempi (kuva 1). Muutoin kuukausittaiset lämpötilakeskiarvot olivat vertailuarvojen yläpuolella. Huhti-lokakuussa sää oli noin 1 3 C keskimääräistä lämpimämpi. Loppuvuosi oli lauha, marraskuun keskilämpötila oli noin +5 C ja joulukuun jopa +8 C ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi. Vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 63 mm, joka on 7 % suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo (589 mm). Tammikuun ja maaliskuun sademäärät olivat lähellä ajankohdan keskimääristä tasoa. Tavallista selvästi vähäsateisempaa oli helmikuun pakkasjaksolla, huhtikuussa ja marraskuussa, jolloin kuukausittaiset sademäärät olivat 4 6 % pienempiä kuin vertailuarvot. Myös elo-syyskuussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän. Tavallista sateisempaa oli etenkin heinäkuussa, jolloin satoi lähes kaksinkertainen määrä vettä verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Myös toukokuu, kesäkuu, lokakuu ja joulukuu olivat tavallista sateisempia.

7 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä vuonna 211 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 211 sekä vuosijaksolla keskimäärin on esitetty taulukossa 3. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vuoden 211 keskivirtaamat olivat hieman suurempia kuin pitkän ajan keskiarvo. Jaksolla kesäkuusta syyskuuhun keskivirtaama oli Nuorittajoessa jopa 7 % ja Kiiminkijoessa noin 3 % vertailuarvoa suurempi. Taulukko 3 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v. 211 sekä v keskimäärin. MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s MQ MQ kesä-syyskuu 14 8, HQ kesä-syyskuu NQ kesä-syyskuu 3,5 18 Alkuvuoden virtaamat olivat tavanomaisia hieman pienempiä (kuva 2). Lämpimän kevään johdosta lumet sulivat nopeasti ja kevättulva muodostui hieman tavanomaista aikaisemmin. Virtaamat alkoivat kasvaa huhtikuun toisella viikolla ja suurimmat virtaamat ajoittuivat sekä Kiiminkijoella että Nuorittajoella huhtikuun puolivälin jälkeen. Kesällä virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvoja suurempia. Erityisesti heinäkuun runsaat sateet kasvattivat virtaamia voimakkaasti ja Kiiminkijoen keskivirtaama oli heinäkuussa noin kaksinkertainen ja Nuorittajoen yli kolminkertainen vertailuarvoihin nähden. Myös lokakuun sateet aiheuttivat kuun puolivälin tienoilla syystulvan, joka jäi kuitenkin kevättä selvästi pienemmäksi. Joulukuun lauha sää ja sateet kasvattivat loppuvuoden virtaamia.

8 Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot Q m 3 /s Nuorittajoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama vuonna 211 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kiiminkijoella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua oli vuonna 211 vain Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on tarkemmin käsitelty Isosuon kesäaikaiset tarkkailutulokset ja Isosuon päästötarkkailutulokset on esitetty tämän raportin liitteenä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a). Isosuolla (Utajärvi) virtaamia mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Vesinäytteitä otettiin loka-huhtikuussa kerran kuukaudessa, tulvan aikaan huhtikuussa kuitenkin kerran viikossa ja touko-syyskuussa kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l, typpi 5 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.

9 4.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 21 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 14 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista yksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 948 ha, kunnostusvaiheessa oli 3 ha ja tuotannosta oli poistunut 199 ha. Tuotantoala väheni hieman vuoteen 21 (13 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Kiiminkijoella päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), joka kuului Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuun. Taulukossa 4 on esitetty Isosuon keskimääräinen valuma kesällä 211 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Talvella Isosuon virtaamamittauksessa oli ongelmia mittapadon jäätymisen ym. takia ja keväällä padotuksen takia (liite 2). Isosuon keskivaluma oli hieman kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa suurempi ja valumien vaihtelu oli keskimääräistä äärevämpää. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo pvk2-3 16,,7 138 kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot 6 12,5 1,8 16 pintavalutuskentät (n=43) 11,6 1,9 89 laskeutusaltaat (n=9) 15,7 2,8 143 Taulukossa 5 on esitetty veden keskimääräinen laatu kesällä 211 Utajärven Isosuon pintavalutuskentän 2 3 alapuolella sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Isosuolta lähteneen veden laatu oli kaikilta osin selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden vedenlaatukeskiarvoissa. Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty kesän aikana 3 kertaa. vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk , ,3 6 2, ,6 kaikkien soiden keskiarvo (n=73) 6, ,2 pintavalutuskentät (n=52) 6, ,7 laskeutusaltaat n=13) 6, Taulukossa 6 on esitetty Utajärven Isusuon ominaispäästöt tuotantokaudella 211. Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa.

10 Taulukko 6 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 211. Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk ,2, 8,6,,1 4,8 24, 1,7, kaikkien soiden keskiarvo (n=55) 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 pintavalutuskentät (n=41) 411,5,2 13,2 2, ,3 7,9 49 laskeutusaltaat (n=7) 481,7,2 27,6 9, , Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211 (touko-syyskuu). Isosuon (Utajärvi) päästöt on arvioitu suon omien tarkkailutulosten perusteella. Muille Kiiminkijoen soille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vesistöön olivat yhteensä noin 487 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,6 kg/d fosforia, 18 kg/d typpeä ja 148 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,3 kg/d fosforia, 11 kg/d typpeä ja 123 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat COD Mn :n ja typen osalta hieman suurempia, kiintoaineen osalta selvästi suurempia ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21. Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy E 18,2,6 4,7,1,4 3,9 Vittasuo Vapo Oy E 24,3,7 3,6,2,5 2,6 Alalamminsuo Vapo Oy E 42,5 1,3 7,1,3,8 5,1 Erkansuo Vapo Oy E 63,7 2, 11,4 1,2 7,8 Hakasuo Vapo Oy E 84,1 2,6 14,6 1,6 1 Hangassuo Vapo Oy E 16,2,9 13,1,7 12 Marttilansuo Vapo Oy E 7,2,1,4 5,6,1,3 5,2 Isosuo Vapo Oy K 38,2 1,1 3,1,,2, Sapilassuo Vapo Oy E 23,3,7 4,,2,5 2,9 Vainionsuo Turveruukki Oy E 76,11 4,2 59,6 3,1 54 Vainionsuo Turveruukki Oy E 23,3,9 7,4,2,6 6,3 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E 24,3,7 3,9,2,4 2,8 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E 12,1,4 2,,1,2 1,5 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E 14,2,6 6,8,1,4 6,1 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E 8,5,1,3 1,4,1,2 1, Kuusisuo Velj. Valkola E 14,2,4 2,4,1,3 1,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 2,1,1,2,1,3,1 Vesistöalue yhteensä , , , ,42 9,1 52 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 14 t/a happea kuluttavaa ainesta, 273 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja 36 8 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 183 kg/a fosforia, 4 8 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 211 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin,8 kg/d fosforia, 2 kg/d typpeä ja 1 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,5 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja kiintoaineen osalta suurempia, typen osalta samaa luokkaa ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21.

11 Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy E Vittasuo Vapo Oy E ,7 22 Alalamminsuo Vapo Oy E Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy E Hangassuo Vapo Oy E ,9 25 Marttilansuo Vapo Oy E , ,9 9 Isosuo Vapo Oy K , ,3 75 Sapilassuo Vapo Oy E , ,5 23 Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , ,3 13 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , ,3 148 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E , ,5 15 Kuusisuo Velj. Valkola E , 172 Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 211 noin,7 kg/d fosforia, 1 kg/d typpeä ja 8,4 kg/d kiintoainetta (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Fosforin ja kiintoaineen kuormitus oli suurempaa ja typen kuormitus pienempää kuin vuonna 21. Pitkällä aikavälillä puhdistamon kuormitus on ollut laskussa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (29) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisaine-virtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta noin 16 % (kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 18 % fosforihuuhtoumasta ja noin 7 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 1 2 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 36 % ja typen osalta noin 68 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä.

12 Fosfori Typpi % 16 % 1 % 26 % % 2 % 2 % 16 % 5 % 7 % 36 % 3 % 18 % 68 % Maatalous Laskeuma Hulevesi Pistekuormitus Metsätalous Luonnonhuuhtouma Haja-asutus Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (29) mukaan. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta, jonka havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden yläpuolella. Taulukossa 9 on esitetty havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1. Näytteet otettiin tarkkailuohjelmien mukaisesti vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Taulukko 9 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 211. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N Nuorittajoki, Määtänperä N Kiiminkijoki, 834-tien silta K Vuonna 211 vesistötarkkailun näytteitä otettiin toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (kuva 4). Heinäkuun ja elokuun näytteenottoja edelsi ylivirtaamatilanne, mikä vaikutti todennäköisesti näytteenottohetkellä vielä veden laatuun.

13 Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki Nuorittajoki näytteenotto Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v Veden laatu v. 211 Taulukossa 1 on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 211. Veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa 5. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään happipitoisuuksien ollessa välillä 6 11 mg/l ja kyllästysasteiden välillä 7 87 %. Vesi oli ph-tasoltaan lievästi hapanta. Alimmat ph-arvot olivat kuuden tuntumassa ja ne mitattiin elokuussa. Vesi oli tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen alaosalla väriarvot, rautapitoisuudet ja humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot olivat keskimäärin pienempiä kuin Nuorittajoessa. Nuorittajoen alaosalla rautapitoisuudet kasvoivat kaikilla havaintokerroilla yläosan tasosta. Myös väriarvot ja humuspitoisuus pääosin kasvoivat Nuorittajoen matkalla, vaikka elo-syyskuussa veden laadun erot olivat Nuorittajoen havaintopaikoilla vähäisiä. Kiintoainepitoisuudet olivat toukokuussa melko pieniä ja tasaisia kaikilla kolmella havaintopaikalla. Kesällä suurimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin kesällä pääsääntöisesti Nuorittajoen yläosalta. Kiiminkijoen alaosalla kiintoainetta oli kesäaikana selvästi vähemmän kuin Nuorittajoessa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) keskimäärin suurempia kuin Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat yläosalla keskimäärin hieman suurempia kuin jokisuulla. Toukokuussa kokonaisravinteiden pitoisuustaso oli kuitenkin sama Nuorittajoen yläosalla ja Kiiminkijoen alaosalla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kaikilla kolmella havaintopaikalla heinä-elokuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat rehevien vesidtöjen tasolla (taulukko 1). Nuorittajoen yläosalla myös a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Nuorittajokisuulla ja Kiiminkijoessa klorofyllipitoisuudet olivat hieman pienempiä ja lievästi reheville vesille tyypillisiä. Määritettyjen epäorgaanisten ravinnejakeiden pitoisuudet olivat kesäaikana jokseenkin pieniä. Etenkin nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus oli kesällä ajoittain alle määritysrajan. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoittavaksi laskennalliseksi minimiravinteeksi muodostuikin typpi. Kuitenkin myös mm. virtaus ja veden väri todennäköisesti rajoittavat perustuotantoa jokialueella.

14 Taulukko 1 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja kesä-elokuun keskiarvot v Havainto- O 2 ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropvm aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N ,1 87 6,4 1, , ,3 71 6,6 2, , ,1 72 6,1 2, < , ,5 72 6,7 3, ,4 keskiarvo VI-X 7, 72 6,5 2, , ,3 Nuorittajokisuu N ,2 81 6,4 2, , ,9 79 6,6 2, < , ,6 78 6,2 2, , ,2 7 6,9 3, , ,2 keskiarvo VI-X 7,2 76 6,6 2, , ,8 Kiiminkijoki 834-tien silta K ,9 87 6,6 2, , ,9 79 6,8 2, , < 5 7 9, ,6 8 6,2 2, , , ,4 83 7, 3, , ,7 keskiarvo VI-X 7,6 81 6,7 3, , ,2 5.3 Veden laadun kehitys Kuvassa 5 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla Pitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa jonkin verran suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut suunnilleen 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla juurikaan havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Nuorittajoessa veden laatu on ollut viime vuosina humuksen (COD Mn ), kiintoaineen ja ravinteiden suhteen heikompaa, mikä kääntää pitoisuustrendejä osittain lievästi nouseviksi. Nuorittajoen kesän 211 pitoisuuskeskiarvot olivatkin tarkastelujakson keskimääräistä tasoa korkeampia. Myös Kiiminkijoen alaosalla veden laatu oli hieman tarkastelujakson keskimääräistä tasoa heikompi. Nuorittajoen ylä- ja alaosan välillä veden laadun kehityksessä ei ole havaittavissa selkeitä eroja. Esim. vuonna 211 ravinne ja humuspitoisuudet olivat korkeimmat Nuorittajoen yläosalla, jonne ei kohdistu turvetuotannon kuormitusta. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt melko paljon vaihtelua etenkin Nuorittajoen yläosalla, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat olleet alhaisempia ja trendi on laskeva. Selvimmin klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet Nuorittaokisuulla.

15 COD Mn mg/l 35 Väri mg/l Pt Kok.P µg/l Kok.N µg/l Klorofylli-a µg/l Kiintoaine mg/l N47 N K55 Kuva 5 Veden laatu keskimääräinen kesäaikainen laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 211 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua uuden, vuosille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 211 kuului ohjelman mukaan vain vuosittainen veden laadun tarkkailu Kiiminkijoen ja Nuorittajoen pääuomissa. Lisäksi suoritettiin päästötarkkailua yhdellä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuun kuuluvalla ympärivuotisella kohteella. Kiiminkijoella oli vuonna 211turvetuotantopintaalaa yhteensä 948 ha, tuotannosta poistunutta alaa 199 ha ja kuntoonpanoalaa 3 ha. Vuosi 211 oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Myös tuotantoaikana toukosyyskuussa valumat ja virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Päästötarkkailussa olleelta Isosuolta (Utajärvi) lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan turvesoiden valumaveden laatu keskimäärin. Vuonna 211 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat fosforipäästöt olivat pienempiä, typpipäästöt samaa luokkaa ja humus sekä kiintoainepäästöt suurempia kuin edeltävänä vuonna 21. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravinnekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta.

16 7 VIITTEET Vuonna 211 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen sekä sen sivujokien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Nuorittajoen vesi oli etenkin kesäaikana heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia viimeisten vuosien aikana. Nuorittajoessa humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lähes säännönmukaisesti Kiiminkijokea suurempia. Nuorittajoen veden laadussa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä lievää humuksen, kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuuskasvua johtuen viime vuosien keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuoden 211 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuoritta- ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat vähäisiä. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Lapin Vesitutkimus Oy Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 211. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pöyry Finland Oy. 211a. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille Pöyry Finland Oy. 211b. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 211.

17 N N 1 K KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Turveruukki Oy Isosuo 11 Vainionsuo 1 Varpa-Hoikkasuo 12 2 km Vapo Oy Isonivansuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isosuo Marttilansuo Alalamminsuo Sapilassuo Kallasuo Velj. Valkola Kuusisuo 13 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Liite 1 6

18 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Jakelu: Kohde: Isosuo Liite 2, 1/2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE928/Pma Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pv k ,7 8,6 9, 46 < ,9 59,1 3,1 3,4 2 pv k , , ,9, 35 2,1 27, 2, 9,2 3 pv k pv k pv k ,8 15, 1, pv k ,5 9, , ? 61, , pv k , , , , pv k , , , , pv k , , , ,1 84, 2, pv k ,1 16 6, 43 < , ,1 4,9 5,7 11 pv k , 2 12 < 2 63 < < , , ,1 123,1, 3,9,,1 3,7 3,1 12 pv k , < , , pv k , < , , 9, , , 14,1, 4,3,,1 5, pv k , , , 48, , pv k , < 2 59 < , ,5 17, ,2 148,1, 4,2,,1 5, pv k , , ,5 12,4 675,9 4, ,1 117,1 3,7 9,9 17 pv k ,1 17 7, 533 1, , 17, , ,8 115, 3,6 8,1 18 pv k ,7 13 7, 386 < , 18, ,1 4,5 5,8 19 pv k , < , 22, , TALVI keskiarv o 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d, ,1 11,,7 2,4 keskihajonta,3 4,5 7, ,2 Nettokuormitus g/ha d,,2,5 KEVÄT keskiarv o 6, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2,7 4,2 28 3,5 Nettokuormitus g/ha d,1 4, 19 KESÄ keskiarv o 7, ,3 6 2, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2, 8,6,,1 4,8 24 keskihajonta,1 3,7 3,5 2,3 117, 1, 21 1, Nettokuormitus g/ha d, 1,7, SYKSY keskiarv o 7,3 13 9, 583,5 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,6,7 2,8 279, Nettokuormitus g/ha d, 4,7, VUOSI 7, , , ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,1 6,7 23 Nettokuormitus g/ha d, 1,6 8, Lisätiedot: Väri 5 mg Pt/l padottaa. Mp:n alapuolinen rumpu ilmeisesti jäässä. Ei v irtausta, ei näy tettä Padottaa, mp:n tietoja ei saanut Alav esi -35 cm Telog ei toimi, täy ty y v aihtaa 1.2. Purkuputki jäässä, v esi seisoo kaiv ossa, ei näy tettä Alapuolinen oja padottaa y liv irtaamanäy te nollav irtaamajakso 1.3. Mp-kaiv o jäässä, ei näy tettä kuormitus laskettu otetun näy tteen v edenlaadulla Alav esi -2 cm, Jaksojen , ja virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Fosf orikuormitus laskettu 3.5. otetulla v edenlaadulla pintojen ero 18 cm, padottaa

19 Isosuo Liite 2, 2/2 Valuma, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, l/s km 2 keskiarv o näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus

20 Liite 3 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteillä vuonna 211 Otto- Otto- t O2 ph S-joht Kiinto Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO3-N Fe Klorofylli Näkö- Kok. pvm syv. aine NO2-N syvyys syvyys * * * * * * * * m C mg/l Kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m N , 5,2 11,1 87 6,4 1,8 5, ,8 1,5 N ,3 5,6 1,2 81 6,4 2,2 6, ,6,6 K , 5,8 1,9 87 6,6 2,7 5, , N , 21, 6,3 71 6,6 2, ,2,4 2, N , 22,5 6,9 79 6,6 2, < ,1,7 1,5 K ,4 22,1 6,9 79 6,8 2,91 5, < ,,7,7 N , 15,7 7,1 72 6,1 2,56 16, < ,3 1, 2,3 N ,3 17,1 7,6 78 6,2 2, ,2,5,5 K ,3 17,9 7,6 8 6,2 2,87 6, ,8,5,5 N , 13,8 7,5 72 6,7 3, ,4,5 2, N ,5 14,2 7,2 7 6,9 3,21 9, ,2,4 1, K ,3 15, 8,4 83 7, 3,19 1, ,7,6,6

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 2011 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU V. 211 16WWE963 3.3.212 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu v. 211 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 19.10.2016 VAPO OY Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 2017-2022 Sisältö 1 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RUSKEASUON (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012

RUSKEASUON (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 RUSKEASUON (LOVIISA) TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 3 4 TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot