VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011"

Transkriptio

1 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU WWE VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211

2

3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Veden laatu v Veden laadun kehitys YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Isosuon (Utajärvi) päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh sähköposti

4

5 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 211a). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 211 Kiiminkijoella oli päästötarkkailua ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on esitetty lyhyesti Isosuon tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 212) mukaisena. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 211 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun. Ohjelmajakson laajoina tarkkailuvuosina 214 ja 217 toteutetaan lisäksi laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu kaikkien turvetuotantoalueiden valuma-alueilla, sähkökoekalastuksia sekä pohjaeläintarkkailu. Aikaisemmalla ohjelmakaudella (24 21) vuosittain toteutettu vuosittainen kalastuskirjanpito on uudessa ohjelmassa korvattu vuosien 212 ja 216 tiedoista tehtävin kalastustiedusteluin. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden uusimmat lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Usean suon lupaehtojen tarkistushakemus on parhaillaan vireillä. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Luvan voimassaolo Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, PSY 6/3/2, Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, ( Hangassuo Vapo Oy PSY 79/3/2, PSAVI 46/12/1, ( Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, ( Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 52/2/2, ( Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSY 8/3/2, (2 Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy PSY 22//2, PSY 24/8/2, (2 Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, (1 Lupa ei lainvoimainen (2 Uusi lupa vireillä

6 Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja- Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi- Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki- Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki- Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja- Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi- Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Kuusisuo Turveruukki Oy Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Varpaoja-Oravioja- Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/ 6.61 Oulu (Ylikiiminki) Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 211 keskilämpötila (3,1 C) oli Pudasjärvellä noin kaksi astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo (1,2 C). Tavallista kylmempää oli ainoastaan helmikuussa, jolloin lämpötila oli keskimäärin jopa -7 C ajankohdan keskiarvoa alhaisempi (kuva 1). Muutoin kuukausittaiset lämpötilakeskiarvot olivat vertailuarvojen yläpuolella. Huhti-lokakuussa sää oli noin 1 3 C keskimääräistä lämpimämpi. Loppuvuosi oli lauha, marraskuun keskilämpötila oli noin +5 C ja joulukuun jopa +8 C ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi. Vuoden sadesumma oli Pudasjärvellä 63 mm, joka on 7 % suurempi kuin pitkäaikainen keskiarvo (589 mm). Tammikuun ja maaliskuun sademäärät olivat lähellä ajankohdan keskimääristä tasoa. Tavallista selvästi vähäsateisempaa oli helmikuun pakkasjaksolla, huhtikuussa ja marraskuussa, jolloin kuukausittaiset sademäärät olivat 4 6 % pienempiä kuin vertailuarvot. Myös elo-syyskuussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän. Tavallista sateisempaa oli etenkin heinäkuussa, jolloin satoi lähes kaksinkertainen määrä vettä verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Myös toukokuu, kesäkuu, lokakuu ja joulukuu olivat tavallista sateisempia.

7 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärvellä vuonna 211 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ilmatieteen laitos) Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on km 2. Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kiiminkijoen suulla ja Nuorittajoessa Perttusen virtaamahavaintopaikalla (F = 1 45 km 2 ) vuonna 211 sekä vuosijaksolla keskimäärin on esitetty taulukossa 3. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vuoden 211 keskivirtaamat olivat hieman suurempia kuin pitkän ajan keskiarvo. Jaksolla kesäkuusta syyskuuhun keskivirtaama oli Nuorittajoessa jopa 7 % ja Kiiminkijoessa noin 3 % vertailuarvoa suurempi. Taulukko 3 Virtaama Nuorittajoen ja Kiiminkijoen suulla v. 211 sekä v keskimäärin. MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ =alivirtaama. Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s MQ MQ kesä-syyskuu 14 8, HQ kesä-syyskuu NQ kesä-syyskuu 3,5 18 Alkuvuoden virtaamat olivat tavanomaisia hieman pienempiä (kuva 2). Lämpimän kevään johdosta lumet sulivat nopeasti ja kevättulva muodostui hieman tavanomaista aikaisemmin. Virtaamat alkoivat kasvaa huhtikuun toisella viikolla ja suurimmat virtaamat ajoittuivat sekä Kiiminkijoella että Nuorittajoella huhtikuun puolivälin jälkeen. Kesällä virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvoja suurempia. Erityisesti heinäkuun runsaat sateet kasvattivat virtaamia voimakkaasti ja Kiiminkijoen keskivirtaama oli heinäkuussa noin kaksinkertainen ja Nuorittajoen yli kolminkertainen vertailuarvoihin nähden. Myös lokakuun sateet aiheuttivat kuun puolivälin tienoilla syystulvan, joka jäi kuitenkin kevättä selvästi pienemmäksi. Joulukuun lauha sää ja sateet kasvattivat loppuvuoden virtaamia.

8 Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot Q m 3 /s Nuorittajoki 211 kk-keskiarvot 211 kk-keskiarvot Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaama vuonna 211 sekä v keskimäärin. (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta) 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄDSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kiiminkijoella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua oli vuonna 211 vain Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), jossa tehtiin ympärivuotista tarkkailua osana Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden vuosipäästöjen tarkkailua. Tässä raportissa on tarkemmin käsitelty Isosuon kesäaikaiset tarkkailutulokset ja Isosuon päästötarkkailutulokset on esitetty tämän raportin liitteenä 2. Ympärivuotiset tarkkailutulokset sekä turvesoiden vuosipäästöt on esitetty myös erillisessä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a). Isosuolla (Utajärvi) virtaamia mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Vesinäytteitä otettiin loka-huhtikuussa kerran kuukaudessa, tulvan aikaan huhtikuussa kuitenkin kerran viikossa ja touko-syyskuussa kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l, typpi 5 µg/l). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.

9 4.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 21 Kiiminkijoen vesistöalueella oli 14 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista yksi oli poistunut kokonaan tuotannosta ja lopuilla oli tuotantoa. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 948 ha, kunnostusvaiheessa oli 3 ha ja tuotannosta oli poistunut 199 ha. Tuotantoala väheni hieman vuoteen 21 (13 ha) verrattuna. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 75 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Kiiminkijoella päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 ainoastaan Vapo Oy:n Isosuolla (Utajärvi), joka kuului Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuun. Taulukossa 4 on esitetty Isosuon keskimääräinen valuma kesällä 211 sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Talvella Isosuon virtaamamittauksessa oli ongelmia mittapadon jäätymisen ym. takia ja keväällä padotuksen takia (liite 2). Isosuon keskivaluma oli hieman kaikkien tarkkailusoiden keskiarvoa suurempi ja valumien vaihtelu oli keskimääräistä äärevämpää. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden valumakeskiarvoissa. Taulukko 4 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Isosuo pvk2-3 16,,7 138 kaikki Pohjois-Pohjanmaan suot 6 12,5 1,8 16 pintavalutuskentät (n=43) 11,6 1,9 89 laskeutusaltaat (n=9) 15,7 2,8 143 Taulukossa 5 on esitetty veden keskimääräinen laatu kesällä 211 Utajärven Isosuon pintavalutuskentän 2 3 alapuolella sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot. Isosuolta lähteneen veden laatu oli kaikilta osin selvästi parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Isossuon tulokset ovat mukana kaikkien soiden sekä pintavalutuskentällisten soiden vedenlaatukeskiarvoissa. Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 211 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritetty kesän aikana 3 kertaa. vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo pvk , ,3 6 2, ,6 kaikkien soiden keskiarvo (n=73) 6, ,2 pintavalutuskentät (n=52) 6, ,7 laskeutusaltaat n=13) 6, Taulukossa 6 on esitetty Utajärven Isusuon ominaispäästöt tuotantokaudella 211. Isosuon ominaispäästöt olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tai pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa.

10 Taulukko 6 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 211. Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Isosuo pvk ,2, 8,6,,1 4,8 24, 1,7, kaikkien soiden keskiarvo (n=55) 45,5,2 14,3 3, ,3 9,3 87 pintavalutuskentät (n=41) 411,5,2 13,2 2, ,3 7,9 49 laskeutusaltaat (n=7) 481,7,2 27,6 9, , Taulukossa 7 on esitetty kaikkien Kiiminkijoen tarkkailuvelvollisten turvesoiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211 (touko-syyskuu). Isosuon (Utajärvi) päästöt on arvioitu suon omien tarkkailutulosten perusteella. Muille Kiiminkijoen soille päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen perusteella vesienkäsittelymenetelmittäin. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vesistöön olivat yhteensä noin 487 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,6 kg/d fosforia, 18 kg/d typpeä ja 148 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin,3 kg/d fosforia, 11 kg/d typpeä ja 123 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat COD Mn :n ja typen osalta hieman suurempia, kiintoaineen osalta selvästi suurempia ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21. Taulukko 7 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Isonivansuo Vapo Oy E 18,2,6 4,7,1,4 3,9 Vittasuo Vapo Oy E 24,3,7 3,6,2,5 2,6 Alalamminsuo Vapo Oy E 42,5 1,3 7,1,3,8 5,1 Erkansuo Vapo Oy E 63,7 2, 11,4 1,2 7,8 Hakasuo Vapo Oy E 84,1 2,6 14,6 1,6 1 Hangassuo Vapo Oy E 16,2,9 13,1,7 12 Marttilansuo Vapo Oy E 7,2,1,4 5,6,1,3 5,2 Isosuo Vapo Oy K 38,2 1,1 3,1,,2, Sapilassuo Vapo Oy E 23,3,7 4,,2,5 2,9 Vainionsuo Turveruukki Oy E 76,11 4,2 59,6 3,1 54 Vainionsuo Turveruukki Oy E 23,3,9 7,4,2,6 6,3 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E 24,3,7 3,9,2,4 2,8 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E 12,1,4 2,,1,2 1,5 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E 14,2,6 6,8,1,4 6,1 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E 8,5,1,3 1,4,1,2 1, Kuusisuo Velj. Valkola E 14,2,4 2,4,1,3 1,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 2,1,1,2,1,3,1 Vesistöalue yhteensä , , , ,42 9,1 52 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 14 t/a happea kuluttavaa ainesta, 273 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja 36 8 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 183 kg/a fosforia, 4 8 kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuoden 211 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimääräinen vuorokausikuormitus oli noin,8 kg/d fosforia, 2 kg/d typpeä ja 1 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausikuormitukset olivat vastaavasti,5 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Vuosipäästöt olivat COD Mn :n ja kiintoaineen osalta suurempia, typen osalta samaa luokkaa ja fosforin osalta hieman pienempiä kuin vuonna 21.

11 Taulukko 8 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy E Vittasuo Vapo Oy E ,7 22 Alalamminsuo Vapo Oy E Erkansuo Vapo Oy E Hakasuo Vapo Oy E Hangassuo Vapo Oy E ,9 25 Marttilansuo Vapo Oy E , ,9 9 Isosuo Vapo Oy K , ,3 75 Sapilassuo Vapo Oy E , ,5 23 Vainionsuo Turveruukki Oy E Vainionsuo Turveruukki Oy E Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy E Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , ,3 13 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy E , ,3 148 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy E , ,5 15 Kuusisuo Velj. Valkola E , 172 Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsee yksi taajamakuormittaja, Puolangan jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 211 noin,7 kg/d fosforia, 1 kg/d typpeä ja 8,4 kg/d kiintoainetta (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Fosforin ja kiintoaineen kuormitus oli suurempaa ja typen kuormitus pienempää kuin vuonna 21. Pitkällä aikavälillä puhdistamon kuormitus on ollut laskussa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (29) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisaine-virtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta noin 16 % (kuva 3). Metsäojitukset aiheuttavat noin 18 % fosforihuuhtoumasta ja noin 7 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 1 2 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 36 % ja typen osalta noin 68 %. Sitä ei lasketa kuormitukseksi, sillä se on osa luontaista aineiden kiertokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä.

12 Fosfori Typpi % 16 % 1 % 26 % % 2 % 2 % 16 % 5 % 7 % 36 % 3 % 18 % 68 % Maatalous Laskeuma Hulevesi Pistekuormitus Metsätalous Luonnonhuuhtouma Haja-asutus Kuva 3 Arvio fosforin ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman (29) mukaan. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta, jonka havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden yläpuolella. Taulukossa 9 on esitetty havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1. Näytteet otettiin tarkkailuohjelmien mukaisesti vuosittaisen tarkkailun havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Taulukko 9 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 211. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N Nuorittajoki, Määtänperä N Kiiminkijoki, 834-tien silta K Vuonna 211 vesistötarkkailun näytteitä otettiin toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Näytteenottokierrokset ajoittuivat toukokuussa kevättulvan laskuvaiheeseen ja heinä-syyskuussa alivirtaamien aikaan (kuva 4). Heinäkuun ja elokuun näytteenottoja edelsi ylivirtaamatilanne, mikä vaikutti todennäköisesti näytteenottohetkellä vielä veden laatuun.

13 Q m 3 /s 25 2 Kiiminkijoki Nuorittajoki näytteenotto Kuva 4 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat v Veden laatu v. 211 Taulukossa 1 on esitetty veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisilla veden laadun havaintopisteillä vuonna 211. Veden laadun kehitystä on havainnollistettu kuvassa 5. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään happipitoisuuksien ollessa välillä 6 11 mg/l ja kyllästysasteiden välillä 7 87 %. Vesi oli ph-tasoltaan lievästi hapanta. Alimmat ph-arvot olivat kuuden tuntumassa ja ne mitattiin elokuussa. Vesi oli tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen alaosalla väriarvot, rautapitoisuudet ja humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot olivat keskimäärin pienempiä kuin Nuorittajoessa. Nuorittajoen alaosalla rautapitoisuudet kasvoivat kaikilla havaintokerroilla yläosan tasosta. Myös väriarvot ja humuspitoisuus pääosin kasvoivat Nuorittajoen matkalla, vaikka elo-syyskuussa veden laadun erot olivat Nuorittajoen havaintopaikoilla vähäisiä. Kiintoainepitoisuudet olivat toukokuussa melko pieniä ja tasaisia kaikilla kolmella havaintopaikalla. Kesällä suurimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin kesällä pääsääntöisesti Nuorittajoen yläosalta. Kiiminkijoen alaosalla kiintoainetta oli kesäaikana selvästi vähemmän kuin Nuorittajoessa. Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä (N47) sekä jokisuulla (N) keskimäärin suurempia kuin Kiiminkijoessa Ylikiimingin kohdalla (K55). Nuorittajoen ravinnepitoisuudet olivat yläosalla keskimäärin hieman suurempia kuin jokisuulla. Toukokuussa kokonaisravinteiden pitoisuustaso oli kuitenkin sama Nuorittajoen yläosalla ja Kiiminkijoen alaosalla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kaikilla kolmella havaintopaikalla heinä-elokuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kesä-syyskuun keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat rehevien vesidtöjen tasolla (taulukko 1). Nuorittajoen yläosalla myös a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Nuorittajokisuulla ja Kiiminkijoessa klorofyllipitoisuudet olivat hieman pienempiä ja lievästi reheville vesille tyypillisiä. Määritettyjen epäorgaanisten ravinnejakeiden pitoisuudet olivat kesäaikana jokseenkin pieniä. Etenkin nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus oli kesällä ajoittain alle määritysrajan. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotantoa rajoittavaksi laskennalliseksi minimiravinteeksi muodostuikin typpi. Kuitenkin myös mm. virtaus ja veden väri todennäköisesti rajoittavat perustuotantoa jokialueella.

14 Taulukko 1 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja kesä-elokuun keskiarvot v Havainto- O 2 ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropvm aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N ,1 87 6,4 1, , ,3 71 6,6 2, , ,1 72 6,1 2, < , ,5 72 6,7 3, ,4 keskiarvo VI-X 7, 72 6,5 2, , ,3 Nuorittajokisuu N ,2 81 6,4 2, , ,9 79 6,6 2, < , ,6 78 6,2 2, , ,2 7 6,9 3, , ,2 keskiarvo VI-X 7,2 76 6,6 2, , ,8 Kiiminkijoki 834-tien silta K ,9 87 6,6 2, , ,9 79 6,8 2, , < 5 7 9, ,6 8 6,2 2, , , ,4 83 7, 3, , ,7 keskiarvo VI-X 7,6 81 6,7 3, , ,2 5.3 Veden laadun kehitys Kuvassa 5 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu muutamien vedenlaatumuuttujien osalta vuosina Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla Pitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa jonkin verran suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut 4 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut suunnilleen 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla juurikaan havaittavissa selkeää muutossuuntaa. Nuorittajoessa veden laatu on ollut viime vuosina humuksen (COD Mn ), kiintoaineen ja ravinteiden suhteen heikompaa, mikä kääntää pitoisuustrendejä osittain lievästi nouseviksi. Nuorittajoen kesän 211 pitoisuuskeskiarvot olivatkin tarkastelujakson keskimääräistä tasoa korkeampia. Myös Kiiminkijoen alaosalla veden laatu oli hieman tarkastelujakson keskimääräistä tasoa heikompi. Nuorittajoen ylä- ja alaosan välillä veden laadun kehityksessä ei ole havaittavissa selkeitä eroja. Esim. vuonna 211 ravinne ja humuspitoisuudet olivat korkeimmat Nuorittajoen yläosalla, jonne ei kohdistu turvetuotannon kuormitusta. Veden laadun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa voimakkaasti valuntatilanne. Klorofyllipitoisuuksissa on esiintynyt melko paljon vaihtelua etenkin Nuorittajoen yläosalla, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat olleet alhaisempia ja trendi on laskeva. Selvimmin klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet Nuorittaokisuulla.

15 COD Mn mg/l 35 Väri mg/l Pt Kok.P µg/l Kok.N µg/l Klorofylli-a µg/l Kiintoaine mg/l N47 N K55 Kuva 5 Veden laatu keskimääräinen kesäaikainen laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v YHTEENVETO Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 211 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailua uuden, vuosille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 211 kuului ohjelman mukaan vain vuosittainen veden laadun tarkkailu Kiiminkijoen ja Nuorittajoen pääuomissa. Lisäksi suoritettiin päästötarkkailua yhdellä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuun kuuluvalla ympärivuotisella kohteella. Kiiminkijoella oli vuonna 211turvetuotantopintaalaa yhteensä 948 ha, tuotannosta poistunutta alaa 199 ha ja kuntoonpanoalaa 3 ha. Vuosi 211 oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Myös tuotantoaikana toukosyyskuussa valumat ja virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Päästötarkkailussa olleelta Isosuolta (Utajärvi) lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan turvesoiden valumaveden laatu keskimäärin. Vuonna 211 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat fosforipäästöt olivat pienempiä, typpipäästöt samaa luokkaa ja humus sekä kiintoainepäästöt suurempia kuin edeltävänä vuonna 21. Turvetuotanto on merkittävä pistekuormittaja Kiiminkijoen vesistöalueella, mutta kokonaisuutena eniten ravinnekuormitusta valuma-alueella aiheutuu maa- ja metsätaloudesta.

16 7 VIITTEET Vuonna 211 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen vedenlaadun seurannasta. Kiiminkijoen sekä sen sivujokien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Nuorittajoen vesi oli etenkin kesäaikana heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia viimeisten vuosien aikana. Nuorittajoessa humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet lähes säännönmukaisesti Kiiminkijokea suurempia. Nuorittajoen veden laadussa on pidemmällä aikavälillä nähtävissä lievää humuksen, kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuuskasvua johtuen viime vuosien keskimääräistä korkeammista pitoisuuksista. Nuorittajoen alaosan, ja turvetuotannon yläpuolisen havaintopaikan veden laadun kehityksessä ei ole tarkkailuaineiston perusteella selkeitä eroja. Vuoden 211 tarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuoritta- ja Kiiminkijoen veden laatuun olivat vähäisiä. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Vesistöalueen haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Lapin Vesitutkimus Oy Puolangan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 211. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 29. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Pöyry Finland Oy. 211a. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille Pöyry Finland Oy. 211b. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 211.

17 N N 1 K KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE Turveruukki Oy Isosuo 11 Vainionsuo 1 Varpa-Hoikkasuo 12 2 km Vapo Oy Isonivansuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Isosuo Marttilansuo Alalamminsuo Sapilassuo Kallasuo Velj. Valkola Kuusisuo 13 Vuosittainen veden laadun tarkkailu Liite 1 6

18 Puh Fax PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 211 Jakelu: Kohde: Isosuo Liite 2, 1/2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Utajärvi Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16WWE928/Pma Koordinaatit: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 167 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pv k ,7 8,6 9, 46 < ,9 59,1 3,1 3,4 2 pv k , , ,9, 35 2,1 27, 2, 9,2 3 pv k pv k pv k ,8 15, 1, pv k ,5 9, , ? 61, , pv k , , , , pv k , , , , pv k , , , ,1 84, 2, pv k ,1 16 6, 43 < , ,1 4,9 5,7 11 pv k , 2 12 < 2 63 < < , , ,1 123,1, 3,9,,1 3,7 3,1 12 pv k , < , , pv k , < , , 9, , , 14,1, 4,3,,1 5, pv k , , , 48, , pv k , < 2 59 < , ,5 17, ,2 148,1, 4,2,,1 5, pv k , , ,5 12,4 675,9 4, ,1 117,1 3,7 9,9 17 pv k ,1 17 7, 533 1, , 17, , ,8 115, 3,6 8,1 18 pv k ,7 13 7, 386 < , 18, ,1 4,5 5,8 19 pv k , < , 22, , TALVI keskiarv o 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d, ,1 11,,7 2,4 keskihajonta,3 4,5 7, ,2 Nettokuormitus g/ha d,,2,5 KEVÄT keskiarv o 6, ,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,2,7 4,2 28 3,5 Nettokuormitus g/ha d,1 4, 19 KESÄ keskiarv o 7, ,3 6 2, ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d ,2, 8,6,,1 4,8 24 keskihajonta,1 3,7 3,5 2,3 117, 1, 21 1, Nettokuormitus g/ha d, 1,7, SYKSY keskiarv o 7,3 13 9, 583,5 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta,6,7 2,8 279, Nettokuormitus g/ha d, 4,7, VUOSI 7, , , ,5 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,1 6,7 23 Nettokuormitus g/ha d, 1,6 8, Lisätiedot: Väri 5 mg Pt/l padottaa. Mp:n alapuolinen rumpu ilmeisesti jäässä. Ei v irtausta, ei näy tettä Padottaa, mp:n tietoja ei saanut Alav esi -35 cm Telog ei toimi, täy ty y v aihtaa 1.2. Purkuputki jäässä, v esi seisoo kaiv ossa, ei näy tettä Alapuolinen oja padottaa y liv irtaamanäy te nollav irtaamajakso 1.3. Mp-kaiv o jäässä, ei näy tettä kuormitus laskettu otetun näy tteen v edenlaadulla Alav esi -2 cm, Jaksojen , ja virtamaat arvioitu vesistömallijärjestelmästä Fosf orikuormitus laskettu 3.5. otetulla v edenlaadulla pintojen ero 18 cm, padottaa

19 Isosuo Liite 2, 2/2 Valuma, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, l/s km 2 keskiarv o näyte Kokonaistyppi µg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kokonaisfosfori µg/l,,5 1, 1,5 2, 2,5 g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus 211 Kiintoaine, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, mg/l g/ha/d kuormitus 211 pitoisuus

20 Liite 3 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteillä vuonna 211 Otto- Otto- t O2 ph S-joht Kiinto Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO3-N Fe Klorofylli Näkö- Kok. pvm syv. aine NO2-N syvyys syvyys * * * * * * * * m C mg/l Kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m N , 5,2 11,1 87 6,4 1,8 5, ,8 1,5 N ,3 5,6 1,2 81 6,4 2,2 6, ,6,6 K , 5,8 1,9 87 6,6 2,7 5, , N , 21, 6,3 71 6,6 2, ,2,4 2, N , 22,5 6,9 79 6,6 2, < ,1,7 1,5 K ,4 22,1 6,9 79 6,8 2,91 5, < ,,7,7 N , 15,7 7,1 72 6,1 2,56 16, < ,3 1, 2,3 N ,3 17,1 7,6 78 6,2 2, ,2,5,5 K ,3 17,9 7,6 8 6,2 2,87 6, ,8,5,5 N , 13,8 7,5 72 6,7 3, ,4,5 2, N ,5 14,2 7,2 7 6,9 3,21 9, ,2,4 1, K ,3 15, 8,4 83 7, 3,19 1, ,7,6,6

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012 Mekrijärvensuon kevättulvan aikaan 9.5.2012 Lauri Heitto 25.2.2014

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Kari Kaikkonen, ins. Jyrki Salo, FM biologi SISÄLLYS SIVU 1

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 23.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2013 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY 10724/2014 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY -keskuksen alueella Vapo Oy, Läntisen Suomen Hämeen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2012 Ahma ympäristö Oy 1639/213 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Vesistövaikutusten tarkkailu i Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 212 Vesistövaikutusten tarkkailu 3.4.213 Ahma ympäristö Oy Miia Savolainen,

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 12.5.2015 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2014 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET...

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 16.9.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2014 16X236418 6.7.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella KUORMITUSTARKKAILU 2012 16WWE1867 14.6.2013 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun

Lisätiedot

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2011 1643/212 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 211 1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 PL 96, 9611 ROVANIEMI Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 211 13.4.212 LVT Oy Miia Savolainen, FM Minna Vaaramaa-Hiltunen,

Lisätiedot