OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016"

Transkriptio

1 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1817

2 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 216 i TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Olavi Pusa, ympäristönhoidon agrologi (AMK) Tuomas Lahti, FM biologi Oskari Törmänen, ins. (AMK) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILUN TULOKSET VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU SUOKOHTAINEN TARKASTELU JA LUPAMÄÄRÄYKSET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA VESISTÖTARKKAILU VESISTÖALUEEN KUVAUS TARKKAILUN TOTEUTUS TARKKAILUN TULOKSET VEDEN LAADUN KEHITYS TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ VEDENLAATUTULOSTEN VERTAILU LASKENNALLINEN ARVIO PITOISUUSVAIKUTUKSISTA VIITTEET LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sekä vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 216 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 216 Liite 4. Veden laatu joen vesistöalueen alaosalla v vuosikeskiarvoina Liite 5. Menetelmätiedot ja mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy

3 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 216 Teollisuustie ROVANIEMI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos 216 Kuvat: Ahma ympäristö Oy ii

4 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 216 YHTEENVETO Kesällä 216 joen alaosan turvetuotantoalueiden päästötarkkailua toteutettiin 8 turvetuotantoalueella, joista kaikki olivat tuotannossa. Itäsuolla, Korentosuolla, Pehkeensuolla, Miehonsuolla, Kanasuolla ja Tunturisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Latvasuolla ja Ruostesuolla. 5 turvetuotantoalueella tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vuonna 216 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1438 ha ja tuotannosta poistunut 252 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 216 olivat yhteensä kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 337 kg/a fosforia, 677 kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta. Bruttovuosipäästöt olivat yleisesti ottaen edellisvuotta jonkin verran pienempiä, mutta kokonaisfosforin osalta päästöt olivat edellisvuoden 215 tasolla. Nettovuosipäästöt kasvoivat kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta hieman, mutta kokonaistypen osalta päästöt pienenivät selvästi. Vuonna 216 joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä joen sivujoissa vesi oli keskimäärin tummaa sekä sisälsi turvemaiden läpi virtaaville joille tyypillisesti runsaasti rautaa ja ravinteita. Edellisvuosien tapaan Kutujoen vesi oli tarkkailluista sivujoista vähäravinteisin ja sisälsi vähiten kiintoainetta. Aiempien vuosien tavoin Sanginjoki ja Muhosjoki olivat tarkkailun kattavista suurista sivujoista rehevimmät. Sanginjoessa keskimääräinen veden väriarvo sekä humuksen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus olivat vuonna 216 korkeimmilla tasoillaan vuosien vertailukaudella. Kokonaisravinteiden ja kiintoainepitoisuuden perusteella vuosi 216 oli Sanginjoellakin keskimääräinen verrattuna vertailukauden tarkkailutuloksiin. Millään tarkkailluista sivujoista ei havaittu happiongelmia. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, kokonaisfosforin rautapitoisuuden suhteen parempilaatuista kuin Pohjois-Pohjanmaan vuoden 216 tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden keskimääräinen vedenlaatu. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli samalla tasolla tai lievästi huonompi. Tarkkailusoiden purkuvedet olivat osin laadultaan myös parempia kuin turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistötarkkailupisteiden vedenlaatu. Tarkkailusoiden valumavesien laadussa oli kuitenkin sekä suokohtaista että ajallista vaihtelua. Turvetuotantoalueet eivät aiheuttaneet pitoisuuslisäysarvion perusteella vuonna 216 merkittävää ravinne- ja rehevyystason nousua sivujoissa, koska turvetuotannon päästöjen laskennalliset vaikutukset joen alaosan vesistöihin jäivät arvion mukaan suhteellisen pieniksi. Suurimmat vaikutukset olivat havaittavissa sivujoissa. joen suualueella turvetuotannon kuormitusvaikutusta ei tarkastelun perusteella havaittu. 1

5 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta JOHDANTO joen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 216 Ahma ympäristö Oy. Päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Tarkkailu toteutettiin joen vesistöalueen alaosan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 213). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman antamallaan päätöksellä (POPELY(347/7.l213). Tarkkailuohjelman sisältämät suot on esitetty taulukossa 1-1. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 217a), jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä otos tuotantovaiheen ympärivuotisia tarkkailukohteita, jotka edustavat eri vesienkäsittelymenetelmiä ja jakaantuvat maantieteellisesti riittävän laajalle alueelle. joen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. joen yhteistarkkailu ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu raportoidaan erikseen Pöyry Finland Oy:n toimesta. joen vesistöalueella toteutetaan kalataloudellista yhteistarkkailua Pöyry Finland Oy:n vuonna 214 laatiman ohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 214). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 72/ , Ohjelman mukaisesti vuosien tuloksista laaditaan suppea väliraportti vuoden 217 toukokuussa. 2

6 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 1-1. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Laskureitti Isosuo, Vaala Vapo Oy laskuoja Isonsuonpuro Hyrynpuro - Ala- Parttuaisenpuro-Välijoki Keskijärvi Kankaanjoki Alajärvi - joki Itäsuo Vapo Oy laskuoja Utosjoki - joki Korentosuo Vapo Oy laskuoja Itäoja Sanginjärvi Sanginjoki - joki Niskansuo Vapo Oy / laskuoja Kutujoki - joki Pehkeensuo Vapo Oy Utosjoki - joki Pelsonsuo (lohkot 1-9) Vapo Oy Muhosjoki joki Tunturisuo Vapo Oy laskuoja Tunturioja Poikajoki Muhosjoki - joki Turvesuo Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki joki Miehonsuo I Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Miehonsuo II Turveruukki Oy Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Haarasuo Turveruukki Oy Koivujoki Sanginjoki - joki Kanasuo Turveruukki Oy laskuoja metsäoja - joki Latvasuo Turveruukki Oy laskuoja - Utosjoki - joki Kapustasuo Turveruukki Oy metsäoja Naamankajoki - joki Petäikönsuo Turveruukki Oy Kangasoja Murhioja Sanginjoki - joki Hautasuo (lohkot 12-14) Turveruukki Oy laskuoja Tunturioja Poikajoki Muhosjoki - joki Karppilansuo S. Kinnunen laskuoja Utosjoki joki Ruostesuo Keisarintienturve Ky Poikajoki Muhosjoki - joki

7 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 216 ( ) Ilmatieteen laitoksen nsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,8 C, joka oli 1,1 C pitkän ajan ( ) keskiarvoa korkeampi. Ainoa selvästi keskimääräistä kylmempi kuukausi vuonna 216 oli tammikuu. Tammikuun keskilämpötila oli 3,8 C tavanomaista matalampi. Helmikuu 216 oli puolestaan poikkeuksellisen lämmin nsalossa ja kuukauden keskilämpötila oli 5,4 C lämpimämpi kuin keskimääräinen helmikuu vuosien välillä. Myös maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana sekä joulukuussa 216 oli selvästi tavanomaista lämpimämpää. Kesäkuusta marraskuulle kuukauden keskilämpötilat olivat lähellä tavanomaista. (Kuva 2-1.) 4 Kuva 2-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat nsalossa vuonna 216 (lähde: Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden 216 kokonaissademäärä oli 555 mm, kun vuosien keskimääräinen sadesumma nsalossa on 477 mm, eli tarkkailukausi oli hieman tavanomaista sateisempi. Leudon helmikuun sekä kesäkuukausien, touko-elokuun aikana satoi nsalossa tavanomaista enemmän. Helmikuun sademäärä oli yli kaksinkertainen vertailukauden keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna. Tammikuussa, toukokuussa ja marraskuussa satoi tavanomaista vähemmän. Varsinkin marraskuun sademäärä 7,2 mm on hyvin alhainen verrattuna keskimääräisen marraskuun sadantaan nsalon havaintoasemalla, joka on 45 mm. (Kuva 2-2.)

8 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 2-2. Kuukausittaiset sademäärät nsalossa vuonna 216 (lähde: Ilmatieteenlaitos). joen suulla Merikoskessa (F = km2) tarkkailukauden keskivirtaama (299 m3/s) oli hieman vertailujakson keskimääräistä virtaamaa (265 m3/s) korkeampi. Tammikuulta huhtikuulle virtaama oli pääasiassa pitkänajan keskiarvon yläpuolella. Toukokuulta elokuulla virtaaman suuruus vaihteli runsaasti ollen kuitenkin keskimäärin lähellä tavanomaista. Loppuvuodesta virtaama oli pääaisassa pitkänajan keskiarvon alapuolella. (Taulukko 2-1 ja kuva 2-3). Taulukko 2-1. joen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 216 sekä vertailujaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta ). joki, Merikoski m 3 /s MQ MQ V-IX NQ HQ

9 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 2-3. joen (Merikoski) virtaamat sekä vertailujaksolla (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 216 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha ja tuotannosta poistunut 252 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Tuotantokunnossa olevaa aluetta oli 35 ha. Kesällä 216 joen alaosan alueella turvetuotantoalueiden suoritettiin suppean tarkkailuvuoden mukaista päästötarkkailua, ja tarkkailua toteutettiin 8 turvetuotantoalueella, joista kaikki olivat tuotannossa (Taulukot 3-1 ja 3-2). Itäsuo, Korentosuo, ja Pehkeensuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217a). Vapo Oy:llä oli lisäksi ohjelman ulkopuolista omaehtoista tarkkailua kahdella kohteella (Isosuo Vaala ja Niskansuo). Näiden tarkkailujen tulokset ovat esitelty liitteessä 2, mutta tässä raportissa niitä ei tarkemmin käsitellä. Päästöjen laskentaan käytettävässä aineistossa ne kuitenkin ovat mukana siltä osin kuin ne täyttivät kriteerit (luotettavasti toiminut jatkuvatoiminen virtaamamittaus). Vuonna 213 samalla Miehonojan valuma-alueella sijaitsevien n Energia -konserniin kuuluvien toimintojen, joihin myös Turveruukin Miehonsuot ja Turvesuot kuuluvat, tarkkailut yhdistettiin samaan tarkkailuohjelmaan. Tällä tavoin pyrittiin poistamaan päällekkäisyyksiä samoissa analyyseissä ja samanaikaisissa näytteenotoissa. Läjitysalueen tarkkailua toteutetaan siis edelleen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (analyysit, tarkkailupisteet ja näytteenottotiheydet). Miehon alueen tarkkailutulokset raportoidaan lyhyesti vuosittain joen alaosan turvetarkkailuraportissa. Laaja tulosten analysointi tehdään joen alaosan turvetuotannon tarkkailuraportissa niinä vuosina, jolloin alueella toteutetaan laajaa tarkkailua (215 ja 219).

10 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Miehonsuo I:n turvetuotantoalueen päästötarkkailutulokset raportoidaan myös Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217a). Miehonsuo I:n tulokset otetaan mukaan vuosipäästöjen laskennassa käytettävien ominaiskuormituslukujen laskentaan. Tässä raportissa käsitellään Kanasuon, Latvasuon, Ruostesuon ja Tunturisuon kesäaikaiset päästötarkkailutulokset. Näistä Kanasuo ja Tunturisuo ovat ympärivuotisen tarkkailun kohteita. Muilta osin joen alaosan turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 216 tarkkailuohjelman mukaisesti. (Taulukko 3-1.) Taulukko 3-1. Tarkkailusoiden lupatilanne Luvanhaltija Suo Tarkkailtu vuonna Lupanro Iijoen pääuoma 216 PSYL/PSAVI VHO KHO Turveruukki Oy Turvesuo Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo II Lupaprosessissa Turveruukki Oy Haarasuo Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kanasuo x 157/214/ Lupapäätös annettu pvm Huom 216 Päästörajat Tarkkailu uuden luvan mukaan, mutta aloitettu kesken kauden. Koskee vuotta 216 Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi x PSAVI 29/216/ Koskee vuotta 216 Turveruukki Oy Kapustasuo 11/214/ Turveruukki Oy Petäikönsuo 19/12/1 13/252/ Tuotanto päättynyt, lupaprosessissa ph-raja. Tulokset raportoitu erikseen ELY:lle. Turveruukki Oy Hautasuo Lupaprosessissa Ei päästörajoja Vapo Oy Isosuo, Vaala o 93/7/2 8/716/ Levossa, ei tuotantoa vuonna 216 Ei päästörajoja Vapo Oy Itäsuo x 71/9/ Ei päästörajoja Vapo Oy Korentosuo x 67/5/ Vapo Oy Niskansuo o 7/6/2 7/78/ ELY-keskus on tehnyt YSL:n muutoksen 423/215 mukaisen arvion luvan muuttamisen tarpeesta. Arvion mukaan lupaa ei ole tarvetta muuttaa. Levossa, ei tuotantoa v. 216 Lupaehtojen tarkistamishakemus + laajennusalueen hakemus vireillä AVI:ssa, laitettu vireille Ei päästörajoja Ei päästörajoja Vapo Oy Pehkeensuo x 7/9/ Ei päästörajoja Vapo Oy Pelsonsuo (lohkot 1-9) 4/215/ Tuotanto päättynyt Ei päästörajoja Vapo Oy Tunturisuo x PSAVI 176/216/ Uusi lupa lainvoimaistunut Puhdistusteho- ja pitoisuusrajat sulan maan aika: Kok.P 5 %, Kok. N 3 %, k.a. 3 % tai Kok.P 1, Kok.N 14, k.a. 18 mg/l Puhdistusteho- ja pitoisuusrajat muu aika: Kok.P 5 %**, Kok. N 2 %**, k.a. 3 %** tai Kok.P 1 **, Kok.N 14 **, k.a. 18 mg/l** (*) ja (**)tavoitearvo Keisarintienturve Ky Ruostesuo x 3/216/ Koskee vuotta 216 x = tehostettu päästötarkkailu, s = suppea päästötarkkailu, jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu, o = omaehtoinen tarkkailu Jos ei merkintää, niin lupa sama kuin ohjelmassa. Huom! Miehonsuot ja Turvesuo kuuluvat erilliseen Miehon alueen ohjelmaan. Keltaisella merkitty tarkkailuohjelman ulkopuoliseen 1-tarkkailuun kuuluneet tuotantoalueet. Poikkeustilanäytteitä (omavalvonta) vuonna 216 otettiin Tunturisuolta, Kanasuolta ja Latvasuolta (pvk1 ja pvk2) yhteensä 6 kpl. Näytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2. Tulokset on huomioitu päästölaskennassa.

11 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-2. joen alaosan päästötarkkailusuot kesällä 216 (la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, kem=kemikalointi). Turvetuotantoalue Tarkkailu -kohde Tuottaja Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Kanasuo pvk1 Turveruukki Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Latvasuo pvk1 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Latvasuo pvk2 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Tunturisuo kem1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Ruostesuo pvk A.Haataja Ky Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Miehonsuo (Pöyry) la1 Turveruukki Oy Ympärivuotinen tarkkailu Korentosuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy Ympärivuotinen tarkkailu Itäsuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Pehkeensuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy Ympärivuotinen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa on esitetty joen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt vuonna 216. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat esitetty liitteessä 2. joen alaosan tuotantosoilla kesän 216 keskimääräinen valuma oli 3 l/s km2, joka oli Pohjois- Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräistä valumaa suurempi (22 l/s km2) (Taulukko 3-3). Kesä 216 oli tavanomaista sateisempi, joka näkyi myös turvetuotantoalueiden valumien kasvuna. Valumissa oli joen alaosan alueella jonkin verran vaihtelua turvetuotantoalueiden välillä. Virtaamia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon virtaamamittauksessa esiintyneet mahdolliset ongelmat ja joissain tapauksissa virtaamamittauksen puuttuminen kokonaan. Näissä tapauksissa valumat on arvioitu osalle kesäjakson ajasta tai koko kesäjaksolle käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja. Näitä kohteita ei ole sisällytetty keskiarvoihin.

12 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-3. joen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 216 (Mq=keskivaluma, Nq=minimivaluma, Hq=maksimivaluma). Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq H uo m. käsittely valuma-alue ha l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot Latvasuo pvk1 pvk ,8 66 Latvasuo pvk2 pvk Kanasuo** pvk ,8 73 Valumatiedot koko tarkkailujaksolle vesistömallista Ruostesuo** pvk ,1 49 Valumatiedot koko tarkkailujaksolle vesistömallista Itäsuo (Pöyry) pvk ,7 18 Korentosuo (Pöyry) pvk , 61 Pehkeensuo (Pöyry) pvk ,7 18 Kemikalointi Tunturisuo kem Laskeutusaltaalliset suot Miehonsuo la ,9 89 Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 3 5,1 157 Pintavalutuskentälliset suot (n=5) 26 6,9 127 Laskeutusaltaalliset suot (n=1) 13,9 89 Kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) joen tuotantosuot 215 (n=11) 24 6, 24 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=9)* 22 3, 154 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot * mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta ** ei mukana keskiarvoissa, virtaama pääosin tai kokonaan arvioitu Turvetuotantoalueiden valumavesien ph:n kesäaikaiset keskiarvot vaihtelivat välillä 5,53 6,66. Valumavedet olivat pääosin lievästi happamia (Taulukko 3-4) ja tuotantovaiheen soista veden ph oli alhaisin Tunturisuolla. Turvetuotantoalueiden kesäaikaisissa valumavesissä oli keskimäärin mgo2/l happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Tunturisuon ja Ruostesuon CODMn-pitoisuudet olivat tarkkailusoista alhaisimmat ja Kanasuon ja Korentosuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksissa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä Keskimäärin pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin pintavalutuskentällisellä Pehkeensuolla ja suurimmat vesien käsittelyyn kemikalointia käyttävällä Tunturisuolla. Kokonaistyppipitoisuuksissa oli myös erittäin suurta vaihtelua tuotantoalueiden välillä Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan pienimmät Latvasuolla (pvk2). Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Tunturisuolla. Keskimääräiset rautapitoisuudet olivat niin ikään pienimmät Latvasuolla (pvk2) ja suurimmat Miehonsuolla. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin alhaisin Pehkeensuolla ja korkein Tunturisuolla. Tunturisuolla vedenlaatu oli läpi kesäkauden melko heikkolaatuista, mutta keskiarvoihin erityisen negatiivisesti vaikuttavia tarkkailukierroksia olivat 27.6., 12.7., 25.7., ja 5.9. Tarkempaa syytä heikkoon vedenlaatuun ei ko. ajanjaksolle ollut löydettävissä, mutta heikoista ja jopa negatiivisista kierroskohtaisista reduktioista (Liite 2.) päätellen kemikalointi ei ollut toiminut vaaditulla tavalla. Tunturisuolla viikolla 14 oli kemikaloinnin häiriötilanne. Kemikaalisiilon syöttöputki oli mennyt rikki, jonka seurauksena kemikaalia on päässyt vuotamaan kaivon viereen ja valunut siitä osittain kaivoon. Maahan jäänyt kemikaali lapioitiin pois ja putki korjattiin. Kemikaloinnin annostelu oli putkirikosta johtuen viikolla 14 epäsäännöllistä ja ajoittain prosessin läpi saattoi mennä käsittelemätöntä vettä. Putkirikko selittää myös otetun päästötarkkailunäytteen huonon veden laadun. Kesäaikaisen tarkkailun keskiarvoon ko. tarkkailukierros ei vaikuta, koska se ajoittui kevättulvan ajalle. (Liite 2.)

13 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kanasuolla kiintoaineen pitoisuuden korkeaan kesäaikaiseen keskiarvoon vaikutti erityisesti (24 mg/l), (3 mg/l), (22 mg/l) ja (32 mg/l) otetut näytteet. Syytä suurille pitoisuuksille näillä näytteenottokerroilla ei selvinnyt. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisravinteiden ja raudan suhteen parempilaatuista verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli lievästi huonompaa tai samanlaatuista. Taulukko 3-4. joen alaosan päästötarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu kesällä 216 (n =näytteiden lukumäärä). Suo n ph Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot kpl mg/l mgo2/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l Latvasuo pvk1 1 5,59 7, , 1333 Latvasuo pvk2 1 6,18 4, , , 477 Kanasuo 12 6, Ruostesuo 1 6, Itäsuo (Pöyry) 9 6,47 5, Korentosuo (Pöyry) 1 6,13 3, ,2 178 Pehkeensuo (Pöyry) 9 6,66 3, , 162 Kemikalointi Tunturisuo 1 5, Laskeutusallas Miehonsuo (Pöyry) 1 6, keskiarvot kaikki suot (n=9) 6,18 9, pintavalutuskentälliset suot (n=7) 6,26 7, laskeutusaltaalliset suot (n=1) 6, kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) 5, joen tarkkailusuot 215 (n=14) 6, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=121) 6,27 7, KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Taulukossa 3-5 on esitetty joen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 216. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 216 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (215) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 ja kokonaistyppi 5. Kiintoaineen osalta vuoteen 212 asti on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), kirje turvetuottajille ). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot,

14 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Taulukko 3-5. joen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 216. Brutto Netto Vesien- Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Latvasuo pvk1 pvk ,11,5,41,1 7, ,,36 Latvasuo pvk2 pvk ,9,17,96,5 8, ,9,12 Kanasuo* pvk ,59,7,5, ,9,26 Ruostesuo* pvk ,45,39,33, ,,14 Itäsuo (Pöyry) pvk ,63,24 1,12, ,77 Korentosuo (Pöyry) pvk ,5,66,49, ,2 Pehkeensuo (Pöyry) pvk ,69,46,35, ,7,1 Kemikalointi Tunturisuo kem , , Laskeutusallas Miehonsuo (Pöyry) la ,57,19,59, ,9, Keskiarvot kaikki suot (n=7) ,62 1,46 2,34 1, ,87 pintavalutuskentälliset suot (n=5) ,51,32,67, ,9,29 laskeutusaltaalliset suot (n=1) ,57,19,59, ,9,34 kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) , , joen tuotantosuot 215 (n=11) ,8,75,91, ,52 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=86) ,25,56,97, ,71 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta * ei huomioida keskiarvoissa joen alaosan turvetuotantoalueiden ominaispäästöjä tarkastellessa bruttopäästöt olivat kaikkien muuttujien suhteen selvästi suurimmat tuotannossa olevalla Tunturisuolla. Myös nettopäästöjen osalta ominaiskuormitus oli suurinta Tunturisuolla. joen alaosan alueen tuotantovaiheen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettopäästöt olivat kaikkien muuttujien osalta suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Tunturisuon poikkeuksellisen korkea ominaiskuormitus selvästi vaikutti keskiarvoihin niitä nostavasti. (Taulukko 3-5.) 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin ympärivuotisesti kolmella ja tuotantoaikaisesti kahdella tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vesienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 3-6 ja 3-7. Vesienkäsittely vähensi keskimääräisesti eniten kiintoainetta (n. 52 %) sekä fosforin yhdisteitä (5-51 %). Typen yhdisteitä kentät pidättivät

15 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä ja joidenkin soiden kohdalla, esim. Tunturisuo, huuhtoutumista tapahtui. Happea kuluttavan aineksen (CODMn) osalta keskimääräinen reduktio oli melko alhaista tasoa (keskimääräinen poistuma 13 %). Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laatu. Mikäli vesienkäsittelyyn tuleva vesi on jo laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia.

16 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-6. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantoalueiden osalta, joissa tehon tarkkailua tehtiin ympäri vuoden tarkkailukaudella 216 (n = näytteiden lukumäärä) (Pöyry Finland Oy 217a). n Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok. P PO 4 -P Fe mg/l mg/l Itäsuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli 2 7,5 14, Reduktio % kevät pvk yläpuoli 1 9, , 22 pvk alapuoli 1 7, , 2 Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli 5 5, ,4 11, Reduktio % alkusyksy pvk yläpuoli pvk alapuoli 1 3, Reduktio % loppusyksy pvk yläpuoli pvk alapuoli 1 3, Reduktio % Tunturisuo (kem1) talvi kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli , Reduktio % kevät kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli 4 9,4 5, Reduktio % kesä kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli Reduktio % alkusyksy kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli Reduktio % loppusyksy kemikalointiaseman yläpuoli kemikalointiaseman alapuoli , Reduktio %

17 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 3-6 jatkuu. n Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok. P PO 4 -P Fe mg/l mg/l Kanasuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli pvk alapuoli 3 8, , Reduktio % kevät pvk yläpuoli pvk alapuoli Reduktio % kesä pvk yläpuoli pvk alapuoli Reduktio % alkusyksy pvk yläpuoli pvk alapuoli 1 4, , ,5 39 Reduktio % loppusyksy pvk yläpuoli pvk alapuoli 2 2, Reduktio % Taulukko 3-7. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tuotantoaikaisen tehon tarkkailusta vuonna 216 (n = näytteiden lukumäärä). n Kiintoaine COD Mn Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok. P PO 4 -P Fe mg/l mg/l Latvasuo (pvk1) kesä pvk yläpuoli 3 7, pvk alapuoli 3 6, , 1333 Reduktio % Latvasuo (pvk2) kesä pvk yläpuoli 3 9, pvk alapuoli 3 3, , , 477 Reduktio % Suokohtainen tarkastelu ja lupamääräykset Tunturisuo Tunturisuon vuotta 216 koskeneessa ympäristöluvassa (78/1/1) ei lupamääräyksissä ole annettu päästörajoja tarkkailulle. Tunturisuon päästörajoista kuitenkin määrätään uudessa luvassa (176/216/1) seuraavasti lupamääräyksessä 3a: Puhdistusteho- ja pitoisuusrajat sulan maan aika: Kok.P 5 %, Kok. N 3 %, k.a. 3 % tai Kok.P 1, Kok.N 14, k.a. 18 mg/l. Uusi lupa koskee

18 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta siis vasta vuoden 217 tarkkailua ja seuraavassa kappaleessa vuoden 216 tuloksia on vertailtu vuotta 217 koskeviin lupamääräyksiin: Vesienkäsittelyrakenteiden toiminta oli lupamääräysten mukaista kiintoaineen ja kokonaistypen suhteen, mutta kokonaisfosforin suhteen uuden luvan mukaisiin päästörajoihin ei päästy. Latvasuo Latvasuon päästörajoista määrätään luvassa (29/216/1) seuraavasti lupamääräyksessä 3: Luvan haltijan tulee aloittaa tuotantoalueen vesien johtaminen pintavalutuskentälle 1 mahdollisimman aikaisin keväällä ja jatkaa sitä syksyllä siihen saakka, kunnes maa jäätyy pysyvästi mahdolliset sulajaksot huomioiden. Pintavalutuskentällä 1 on saavutettava käyttökeskiarvona ilmaistuna enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 25 ja kokonaistyppi 51. Päästörajoihin yllettiin pvk1:llä kokonaisfosforin osalta, mutta kiintoaineen ja kokonaistypen suhteen lähtevän veden pitoisuudet ylittivät lupamääräysten raja-arvot niukasti. Pvk2:lle ei päästörajoja lupamääräyksissä ole annettu. Kanasuo Kanasuon päästörajoista määrätään luvassa (157/214/1) seuraavasti lupamääräyksessä 3: Pintavalutuskentällä on saavutettava lukien kiintoaineen osalta vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään 5 %:n puhdistusteho tai lähtevän veden kiintoainepitoisuuden on oltava enintään 8 mg/l. Puhdistusteho lasketaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Vaikka kiintoaineen keskiarvopitoisuus (13 mg/l) lähtevässä vedessä vuonna 216 ylitti lupamääräysten raja-arvon, päästörajoihin yllettiin selvästi kiintoaineen reduktion suhteen (68 %). Koska pitoisuus ja reduktio ovat vaihtoehtoisia, oli toiminta lupamääräysten mukaista. Ruostesuo Ruostesuon päästörajoista määrätään luvassa (3/216/1) seuraavasti lupamääräyksessä 4: Pintavalutuskentällä on mennessä saavutettava vuotuisena käyttökeskiarvona ilmaistuna seuraavat lähtevän veden enimmäispitoisuudet: Kiintoaine 15 mg/l, kokonaisfosfori 35 ja kokonaistyppi 95. Päästörajoihin yllettiin kokonaisfosforin ja kiintoaineen suhteen, mutta kokonaistypen osalta lähtevän veden pitoisuus ylitti lupamääräysten raja-arvon niukasti. 4. TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 216 joen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 216 on esitetty taulukossa 4-1. Turvetuotantoalueiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 112 kg/d kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 1,9 kg/d fosforia, 33 kg/d typpeä ja 267 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,31 kg/d fosforia, 18 kg/d typpeä sekä 237 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi suuremmat kuin vuonna 215.

19 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-1. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 216. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut auma- pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. alueet yht. kiintoaine Kok.N kok.p CODMn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy ,8 6, 1,7,1 Itäsuo Vapo Oy ,4, ,4,9 Keisarinsuo-Timonsuo Vapo Oy/Timoni Oy Korentosuo Vapo Oy ,7 3,7, , 2,3,4 Pehkeensuo Vapo Oy ,7 2,,5 8 7,1,7 Pelsonsuo Vapo Oy Tunturisuo Vapo Oy ,9, ,,73 Niskansuo Vapo Oy ,8 41 4,5,7,3 28 3,7,3,1 Niskansuo Vapo Oy , ,6, ,7,6 Isosuo, Vaala Vapo Oy ,4 1,,4 4 5,3,5,2 Petäikönsuo Turveruukki Oy ,2, ,7,3 Miehonsuo I Turveruukki Oy ,6, ,9,3 Turvesuo* Turveruukki Oy ,9 92 8,2 1,1, ,6,7,11 Kapustasuo Turveruukki Oy ,6 1,5,6 6 7,9,7,3 Kanasuo Turveruukki Oy ,2, ,,4 Haarasuo Turveruukki Oy ,9, ,3,5 Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 25 3,,4,2 17 2,5,2,1 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy , ,, ,9,3 Hautasuo Turveruukki Oy ,6 24 4,1,4,1 14 3,8,2,1 Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy Karppilansuo S. Kinnunen ,4,7,3 25 6,9,4,1 Ruostesuo A. Haataja Ky ,4,7,3 28 3,7,3,1 Tuotantosuot yhteensä , ,31 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä , , , , , ,4, , ,3, , ,84 * Turvesuon kuormitus laskettu käyttäen Pohjois-Pohjanmaan alueen kosteikollisten tuotantosoiden ominaiskuormituskeskiarvoja ( Pöyry Finland 217).

20 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta joen alaosan vuosipäästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 217a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4-2). Taulukko 4-2. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 217a). Pintavalutuskentälliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi ,4 7,4 31,3 4,5 26 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy ,5 1 28,3 4, ,3 5,9 27,2 3,1 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi ,3 8,2 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , , Alkusyksy ,3 14 6, 1,9 35 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 1 67,1 6,3 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi ,3 8 61,2 5,5 55 Kevät , , Kesä , ,5 8,7 71 Alkusyksy ,3 6,7 27,1 2,6 18 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,3 9,3 6,1 5,5 53 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 4-3. Vuositasolla joen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 337 kg/a fosforia, 6 77 kg/a typpeä sekä kg/a kiintoainetta. Bruttovuosipäästöt olivat yleisesti ottaen edellisvuotta jonkin verran pienempiä, mutta kokonaisfosforin osalta bruttovuosipäästöt olivat edellisvuoden 215 tasolla. Nettovuosipäästöt kasvoivat kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta hieman, mutta kokonaistypen osalta päästöt pienenivät selvästi. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet. Kuvassa 4-1 on esitetty joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt, turvetuotannon kokonaispinta-alat ja Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina joen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Pöyry Finland Oy:n laatimassa joen alaosan yhteistarkkailuraportissa.

21 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 4-3. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 216 ( ). (Pöyry Finland Oy 217a) Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy E Itäsuo Vapo Oy K Keisarinsuo Vapo Oy E Korentosuo Vapo Oy K Pehkeensuo Vapo Oy , K , Pelsonsuo (osa) Vapo Oy E Tunturisuo Vapo Oy K Niskansuo Vapo Oy ,8 41 E , , Niskansuo Vapo Oy ,2 29 K Isosuo, Vaala Vapo Oy K Petäikönsuo Turveruukki Oy E Miehonsuo I Turveruukki Oy K Turvesuo Turveruukki Oy ,9 92 E Kapustasuo Turveruukki Oy E Kanasuo Turveruukki Oy K Haarasuo Turveruukki Oy E Miehonsuo II Turveruukki Oy ,1 25 E , , Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy ,6 96 K , Hautasuo (osa) Turveruukki Oy ,6 24 E 4 4 6, , Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy E Karppilansuo S.Kinnunen E Ruostesuo A.Haataja K , , Vesistöalue yhteensä

22 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 4-1. joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan päästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina

23 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistöalueen kuvaus joen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 3 2 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993). Alueen ylärajana on järven luusua ja alarajana Merikoski joen suulla. Koko joen vesistöalueen pinta-ala on 22 8 km2, josta tarkkailualueen osuus on noin 13 %. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. 2 Kuva 5-1. joen alaosan pintavesien ekologinen tila (lähde: joen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma , Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29). joen vesistö on maamme toiseksi suurin vesivoiman tuottaja. joessa on nykyään seitsemän voimalaitosta: Merikoski, Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä. Lisäksi Utosjoen suulla on yksi pienehkö voimalaitos. Voimatalous vaikuttaa olennaisesti joen luonteeseen ja muihin käyttömuotoihin. Säännöstelyyn liittyvä vedenkorkeuden vaihtelu sekä kalan kulun estyminen ovat voimatalouden haitoista keskeisimmät. Vuonna 23 valmistunut Merikosken kalatie mahdollistaa vaelluskalojen nousun jokeen Montan voimalaitospadolle asti ja kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään parantamaan joen soveltuvuutta lohikalojen lisääntymiselle. joen pääuoman Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitoksiin suunniteltiin kalatiet. joen kalateiden suunnittelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja se aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla vuosina ja saatiin valmiiksi vuonna 211.

24 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta joen toinen keskeinen käyttömuoto on vedenhankinta. n kaupunki ja Kemira Oyj ottavat raakavetensä suurimmaksi osaksi joesta Merikosken yläpuolelta. Muita joen käyttömuotoja ovat mm. virkistyskäyttö, kalastus, matkailu ja vesiliikenne. Vesistöä alueella kuormittavat pääsääntöisesti yksi jätevedenpuhdistamo (Vaala), kalankasvatus ja turvetuotanto sekä alueen maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. joen ja järven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimus vuosille allekirjoitettiin ssa. Sopimuksen tarkoituksena on vähentää haittoja, jotka aiheutuvat järven säännöstelystä ja Fortum Oyj:n omistamien vesivoimalaitosten käytöstä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Toteutettavat hankkeet tukevat mm. joen virkistyskäytön, kalatalouden ja matkailun kehittämistä. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. Sanginjoen pääuoma on pituudeltaan noin 66 km ja joen alaosa on koskinen. Sanginjoen veden laatua heikentää ajoittain happaman maaperän ojituksista johtuvat happamuuspiikit ja joen tilaa pyrittiin parantamaan EUprojektissa Kaupunki ja vesi - Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus SaKu ( Projekti saatiin päätökseen vuoden 211 lopussa. Muhosjoki ja sen sivujoki Poikajoki sijaitsevat ns. Muhosmuodostuman alueella, jolle ovat tyypillisiä eroosiolaaksot vanhoine mutkaisine jokiuomineen. Muhosjoki on potentiaalista lohikalojen poikastuotanto- ja lisääntymisaluetta, joten joella aloitettiin lohikalojen elinympäristön parantamiseen tähtäävä kalataloudellinen kunnostus kesällä 27 (Laine 28). Muhosjoen kalataloudellinen kunnostus (n. 1 ha) saatiin päätökseen vuonna 28. Kutujoki on myös yksi potentiaalisimmista vaelluskalojen lisääntymisalueista joella, mutta joki kärsii toistuvista hyydeongelmista. Veden alijäähtymistä on pyritty estämään vuosina 26 ja 27 tehdyillä virtavesikunnostuksilla (Laine 28) ja Kainuun ympäristökeskuksen suorittamat joen kunnostustyöt päättyivät vuonna 28. Kutujoella ei ole tämän jälkeen tehty kalataloudellista kunnostusta. järven luusuassa Iso-Kauvansaaren alueella aloitettiin vuonna 29 virtavesialueen kalataloudellinen kunnostus, jota jatkettiin poikastuotantoalueiden, suojapaikkojen ja syvänteiden osalta vielä keväällä 21. Utosjoen kalataloudellinen kunnostus saatiin valmiiksi kesällä 213. Ekologisen tilan arvioinnissa joen pääuoman tila on arvioitu tyydyttäväksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Pintavesityypiltään joki on erittäin suuri kangasmaiden joki ja se on nimetty voimakkaasti muutetuksi, koska se on lähes kokonaan allastettu sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Näin ollen hyvää tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle (voimatalous). joen alaosan sivujoista Sanginjoen tila on arvioitu tyydyttäväksi, kun taas Muhosjoen ja Utosjoen ekologinen tila on 2. kaudella parantunut tyydyttävästä hyväksi. Sekä joen alaosan, keskiosan ja yläosan sekä Kutujoen ekologinen tila on arvioitu hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta ) 5.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 216 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui tarkkailuohjelman mukaisesta vuosittain toistuvasta tarkkailusta. Tämän lisäksi vesistötarkkailua suoritettiin tilaajan erillisestä pyynnöstä kahdella Poikajoen (Poi3, Poi2) ja kahdella Tunturiojan (Tun1, Tun2) vesistöpisteellä Tunturisuon vesistövaikutusten selvittämiseksi. Nämä tulokset raportoidaan tämän raportin yhteydessä. Tarkkailuohjelman mukainen laaja alueellinen vesistötarkkailu on toteutettu viimeksi viime vuonna 215 ja toteutetaan seuraavan kerran vuonna 219.

25 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Vuosittain toistettavilla vesistötarkkailupisteillä tarkkaillaan joen suurimpien sivuhaarojen vedenlaatua. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden vaikutusta veden laatuun turvetuotantoalueiden lähialueella. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Ahma ympäristö Oy. Vuonna 216 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa. Tarkkailuohjelman mukaan neljältä näytepisteeltä otetaan viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhtitoukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Näytteistä analysoidaan seuraavat vedenlaadun muuttujat: Kiintoaine Kokonaisfosfori (kok. P) Kokonaistyppi (kok. N) Kemiallinen hapenkulutus (COD MN ) ph Fosfaattifosfori (PO 4 ) Ammoniumtyppi (NH 4 ) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 ) Happipitoisuus Sähköjohtavuus Rauta (Fe) Väri Sameus Klorofylli a-pitoisuus (heinä-syyskuussa) joen yhteistarkkailuun kuuluneiden havaintopisteiden Kutujokisuu (Kut2, OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuu (Mu, OIVA-tietopalvelussa nimellä Muhosjoki alapää) tulokset on aikaisempina vuosina esitetty myös tässä joen alaosan turve yhteistarkkailuraportissa. Lisäksi aiempien vuosien yhteistarkkailuraportissa on esitetty vesistötarkkailutuloksia soveltuvilta ympäristöhallinnon tarkkailupisteiltä (Poikajoki alapää, Tunturisuon ap, Sanginjärvi). Miltään näiltä havaintopisteiltä ei ollut tallennettu vesistötuloksia Hertta-tietokantaan vuodelta 216. Tarkastettu Oiva-aineistopalvelun kautta Lisäksi tähän raporttiin on otettu mukaan Miehon alueen (Turvesuo, Miehonsuo I ja II) alapuolinen vesistöpiste P4. Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja muut raportissa käytetyt havaintopisteet sekä niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 5-1. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1.

26 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 5-1. Vesistötarkkailun havaintopisteet sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit (ETRS) Vesistöalue Turvetuotantoalue Vuosittainen tarkkailu Muhosjoki, Vilmikko Mu Pelsonsuo, Hanhineva, Petäikönsuo Utosjoki 83-tien silta Ut Itäsuo Kutujoki, keskiosa Kut Niskansuo Sanginjoki, 83-tien silta Alueellinen tarkkailu Sa Miehonsuo, Turvesuo Poikajoki yp. Poi Tunturisuon yp. Poikajoki Muhosperä Poi Tunturisuon ap. Tunturioja yp. Tun Tunturisuon yp. Tunturioja ap. Tun Tunturisuon ap. Miehonsuon tarkkailu Miehonoja, P4 P (YKJ) Turvesuo, Miehonsuo I ja II 5.3 Tarkkailun tulokset joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden, alueellisten tarkkailupisteiden, joen yhteistarkkailupisteiden sekä ympäristöhallinnon näytepisteiden veden laatu keskiarvona vuonna 216 on esitetty taulukossa 5-2 ja kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vesistökohtaiset huomionarvoiset tulokset käydään läpi alla. Ahma ympäristö Oy:n ja ympäristöhallinnon aikaisempina vuosina ottamien näytteiden ravinnepitoisuudet ovat vertailukelpoisia. Kiintoaineen analysoinnissa sen sijaan on käytetty eri suodatinta, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävien vuosien ympäristöhallinnon näytetulosten kanssa.

27 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 5-2. joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden Mu31, Ut1, Kut14, Sa, (n=5) ja alueellisten tarkkailupisteiden Tun1, Tun2, Poi2, Poi3, (n=9) keskimääräinen veden laatu vuonna 216. Klorofylli-a Hapen kyll. % ph Sähkön -joht. ms/m Kiintoaine mg/l Väri Kok-N NH 4-N NO 2,3-N Kok-P PO 4-P COD MN mg/l Fe Kutujoki Kut14 6,5 79 6,4 2, Utosjoki Ut1 3,9 78 6,1 2, Poikajoki Poi2 4,1 69 6,6 6, Poi3 4,4 75 6,7 7, Muhosjoki Mu31 5,7 82 6,9 6, Sanginjoki Sa 4,3 82 5,9 3, Tunturioja Tun1 6, 79 6,8 8, Tun2 5,9 82 7, 9, Kutujoki, Kutujoessa vedenlaatua tarkkailtiin yläjuoksun vuosittaisen tarkkailun pisteellä (Kut14). Kutujoen ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin selvästi matalampia kuin muissa vuonna 216 tarkkailussa mukana olleissa vesistötarkkailupisteissä. Tarkkailukauden keskimääräisten tulosten perusteella Kutujoen vesi luokitellaan kokonaistyppipitoisuuden (ka 558 ) osalta lievästi reheväksi ja kokonaisfosforin (ka 25 ) osalta reheväksi. Epäorgaanisista ravinteista nitraatti- ja nitriittitypen summa oli varsin korkea Kutujoessa maalis- ja huhtikuussa (8-11 ). Heinä-syyskuun näytekerroilla nitraatti- ja nitriittitypen summa oli keskimäärin enää 3,4. Fosfaattifosforin osuus jokiveden kokonaisfosforista vuonna 216 oli 16 % ja eniten fosfaattia havaittiin maaliskuussa, jolloin perustuotanto ei ole vilkastunut. Klorfyllia-a:n pitoisuus Kutujoessa heinä-syyskuussa (6,4-6,6) oli sisävesille hyvällä tasolla. Veden väriarvojen (ka 182 mgpt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen (ka 18,7 mg/l) perusteella Kutujoen vesi luokitella tummaksi ja keskihumuksiseksi. Kiintoainetta Kutujoessa havaittiin melko niukasti (1-5 mg/l ka 3,6 mg/l) tarkkailukauden ajan ja myös sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisen alhainen (ka 2,2 ms/m). Maaliskuussa Kutujoen veden happitilanne oli välttävä, huhtikuussa tyydyttävä ja heinä-syyskuussa erinomainen. Vesi oli koko tarkkailukauden hapanta (ph 6,5-6,71). Sanginjoki Sanginjoessa Sanginjärven alapuolella veden laatua tarkkailtiin joen alaosassa jokisuun tarkkailupisteellä (Sa). Sanginjoen vesi oli jokisuussa tarkkailukauden keskiarvoina tarkasteltuna väriltään hyvin tummaa (ka 436 mgpt/l), runsashumuksista (ka COD MN 44 mg/l), hapanta (ka ph 5,9), sisälsi runsaasti rautaa (4112 ) ja kokonaistyppipitoisuuden perusteella oli erittäin rehevää ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevää. Klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus heinäsyyskuussa (ka 4,3 ) ilmensi tyydyttävää ekologista tilaa. Ravinnepitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia tarkkailuajankohtien väleillä.

28 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Veden happitilanne oli keskimäärin tarkkailukaudella Sanginjoessa hyvä (82 %) ja kiintoainepitoisuus muihin joen alaosan tarkkailtaviin pintavesiin verrattuna alhainen (ka 6,8 mg/l). Utosjoki Utosjoen vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 216 joen suulla pisteeltä Utosjoki 83-tien silta (Ut1). Sähkönjohtavuudet olivat läpi tarkkailukauden Utosjoessa luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa (1,9-4,5 ms/m). Utosjoen happipitoisuus oli tarkkailukaudella keskimäärin tyydyttävällä tasolla (O 2 kyll % ka 77 %). Maaliskuussa happipitoisuus oli alimmillaan, jolloin hapen kyllästysprosentti oli vain 66. Keskimääräisen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforitoisuuden perusteella Utosjoen vesi oli tarkkailukaudella rehevää ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Epäorgaanisista ravinteista nitraatti- ja nitriittitypen summa oli maaliskuun tarkkailukerralla korkeimmillaan (92 ), kuin myös ammoniumtypen (74 ) ja fosfaattifosforin (25 ). Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuksien keskimääräinen osuus kokonaisravinteista oli fosforin osalta 37 % ja typen osalta 9 %. Utosjoen vesi oli tarkkailukauden aikana myös väriltään tummaa, runsashumuksista ja sisälsi runsaasti rautaa. Kiintoainesta Utosjoenvedessä oli keskimäärin tarkkailukaudella 7,6 mg/l ja korkein arvo 9,6 mg/l mitattiin elokuun lopussa. Veden ph oli läpi tarkkailukauden selvästi happaman puolella ja koko kauden keskimääräinen ph oli 6,1. Muhosjoki Muhosjoen vesistötarkkailu toteutettiin Vilmikon kohdalla sijaitsevalta näytepisteeltä Mu31. Tarkkailutulosten perusteella Vilmikon tarkkailupaikalla havaittiin vuoden 216 vesistötarkkailupisteistä korkein keskimääräinen kiintoainepitoisuus (29 mg/l), rautapitoisuus (6294 ), nitraatti- ja nitriittitypen summa (316 ) mutta myös korkein hapen kyllästysprosentti (82 %). Kiintoaineen määrä vedessä Vilmikon tarkkailupisteellä oli koholla kaikkina tarkkailuajankohtina (9,6-68 mg/l). Huomattavan korkeat kiintoainepitoisuudet mitattiin huhtikuussa (32 mg/l), heinäkuussa (25 mg/l ja elokuussa (68 mg/l). Elokuun korkea kiintoainepitoisuus näkyi myös humukseen tyypillisesti sitoutuneen raudan erittäin korkeana pitoisuutena (96 ) ja korkeana kemiallisen hapenkulutuksen arvona (COD Mn 28 mg/l) elokuun tarkkailukierroksella. Myös kokonaisfosforin (13 ) ja fosfaattifosforin (1 ) korkeimmat pitoisuudet mitattiin elokuun näytekerralla. Muhosjoen Vilmikon näytepaikan vesi oli keskimääräisen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevää. Heinä-syyskuussa määritetty klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus ilmensi lievästi rehevää tilaa. Happiongelmia ei Muhosjoessa tarkkailukaudella havaittu ja hapen kyllästysprosentti oli keskimäärin hyvällä tasolla. Veden ph oli maaliskuusta elokuulle lievästi happaman puolella (ph 6,7-6,96) ja syyskuussa hieman emäksistä (ph 7,28). Poikajoki Muhosjokeen laskevassa Poikajoessa vesistöä tarkkailtiin kahdelta pisteeltä (Poi2, Poi3) yhdeksänä näytteenottokertana tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Poikajoenvesi oli kokonaisuudessaan vuoden 216 tarkkailutulosten perusteella joen alaosan valuma-alueelle tyypillisesti väriltään varsin tummaa ja runsashumuksista. Myös rautapitoisuus sekä kiintoainepitoisuus olivat korkeat. Vedessä olevan kiintoaineen määrä vaihteli suuresti eri näytteenottokerroilla virtavesille tyypilliseen tapaan. Huomattavan korkeat kiintoaineen määrät mitattiin elokuun tarkkailukerralla molemmilla Poikajoen tarkkailupisteellä (Poi2 = 47 mg/l, Poi3 = 54 mg/l). Alhaisimmillaan kiintoaineen määrä poikajoessa oli tammikuussa (ka 9,1 mg/l). Molemmilla Poikajoen tarkkailupisteellä vesi sisälsi runsaasti fosforia ja typpeä. Ravinnepitoisuudet viittasivat kokonaistypen osalta rehevään vedenlaatuun ja kokonaisfosforin pitoisuus erittäin rehevään vedenlaatuun. Myös epäorgaanisten

29 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta ravinteiden pitoisuudet olivat poikajoen vesistöpisteillä korkeat. Nitraatti- ja nitriittitypen summan keskiarvo kaikilla Poikajoen pisteillä koko tarkkailukaudella oli 171, ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo oli 154 ja fosfaattifosforin keskimääräinen pitoisuus oli 121. Veden happipitoisuus oli keskimäärin Muhosperän tarkkailupisteellä (Poi3) tyydyttävä ja Poikajoen yläpuolisella tarkkailupisteellä (Poi2) välttävä. Alhaisin happipitoisuus mitattiin Poikajoen yläpuolisella pisteellä (Poi2) tammikuussa, jolloin hapen kyllästysprosentti oli vain 33. Maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana happipitoisuus kuitenkin parantui pisteellä Poi2, jolloin kyllästysprosentti oli jatkuvasti yli 7. Tunturioja Muhosjoen valuma-alueella sijaitsevasta Tunturiojasta otettiin kahdelta näytepisteeltä (Tunturi yp ja ap) vesinäytteet yhdeksän kertaa tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Tunturioja laskee Poikajokeen ja edelleen poikajoesta vedet virtaavat Muhosjokeen. Tunturiojan Veden ph-arvot olivat molemmilla näytepisteillä keskimäärin hieman happaman puolella (ph ka 6,9). Tunturiojan tarkkailukauden keskimääräiset kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailluista vesistöistä korkeimmat, mutta merkillepantavaa on kuitenkin se, että fosforipitoisuus oli Tunturisuon alapuolella (Tun1) pienempi kuin yläpuolella (Tun2). Kokonaistyppeä oli tunturiojassa keskimäärin 1139 ja kokonaisfosforia 16. Myös ammoniumtypen ja fosfaattifosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat tarkkailluista vesistöistä korkeimmat. Ravinnepitoisuuksista kokonaistyppi viittaa rehevään vedenlaatuun ja kokonaisfosfori erittäin rehevään vedenlaatuun. Klorofylli-a:n keskimääräiset pitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen edellisvuoden tavoin. Vesi oli Tunturiojassa valuma-alueelle tyypillisesti väriltään tummaa mutta keskimääräinen kemiallinen hapenkulutus (COD Mn 16,2 mg/l) ilmensi vain keskihumuksista vedenlaatua. Happipitoisuudet olivat keskimäärin hyvällä tasolla molemmilla Tunturiojan pisteillä. Happitilanne oli heikoimmillaan Tunturiojan ylemmällä pisteellä (Tun2) elokuussa ollen silloin tyydyttävällä tasolla (67 %). Sähkönjohtavuudet olivat viime vuoden tapaan Tunturiojassa pääosin hieman koholla verrattuna muihin tarkkailupisteisiin, mutta olivat edelleen keskimäärin pintavesien yleistä tasoa. Myös kiintoainetta esiintyi keskimäärin muita tarkkailupisteitä jonkin verran enemmän. Miehonoja Miehonsoiden ja turvesuon alapuolisen Miehonojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 216 Miehonojan pisteellä P4. Miehonojaan ohjataan Miehonsoiden ja Turvesuon kuivatusvedet sekä tuhkanläjitysalueen vedet. Ojaan tulee myös metsäojitusalueen vesiä. Pöyryn toteuttaman Miehonojan vesistötarkkailun tulokset vuodelta 216 on koottu taulukkoon 6-2. Vuonna 216 Miehonojan pisteen P4 vesistötarkkailu toteutettiin 15 kertaa tammikuun ja joulukuun välisenä aikana. Keskimääräisen kemiallisen hapenkulutuksen (ka COD Mn 39), kiintoaineen (ka 9,7 mg/l) ja rautapitoisuuden (ka 5653 ) perusteella ojavesi oli runsashumuksista ja sisälsi humusvesille tyypillisesti runsaasti rautaa. Veden ph oli ajoittain suhteellisen hapanta ja keskimäärin ph-arvo oli 5,9. Sähkönjohtavuus (ka 7,6 ms/m) oli pintavesille ominainen. Keskimääräinen kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus ilmensivät reheville vesille tyypillistä tasoa.

30 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Veden laadun kehitys Vuosien veden laadun kehitystä joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä on havainnollistettu kuvissa 5-2 ja 5-3 tarkkailupisteiden analyysitulosten vuosikeskiarvojen avulla. Kuva 5-2. Veden happitilanne, ph ja ravinnepitoisuudet vuosikeskiarvoina

31 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Kuva 5-3. Veden väriarvo, sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus sekä happea kuluttavan aineksen määrä (CODMn) vuosikeskiarvoina Vedenlaatu oli vuonna 216 pääosin hyvin aiempien vuosien kaltaista. Kaikilla pisteillä keskimääräinen happitilanne oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Happitilanteessa on edelleen nähtävillä hienoinen laskeva trendi kaikilla neljällä tarkkailupisteellä, kun tarkastellaan tarkkailujaksoa Vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet kohtalaisen suuria 2- luvulla. Sanginjoen ja Muhosjoen vesi on sisältänyt runsaimmin ravinteita ja Kutujoki vähiten tarkkailujaksolla Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selviä kehityssuuntia tarkkailuvuosien aikana. Vuonna 216 tarkkailupisteiden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat Utosjokea lukuun ottamatta hieman korkeampia kuin viime vuonna. Kokonaisfosforipitoisuuksissa esiintyi hieman enemmän vaihtelua pisteiden välillä. Sanginjoessa ja Muhosjoessa kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 216 edellisvuotta hieman korkeampi. Kutujoessa ja Utosjoeassa kokonaisfosforipitoisuus oli käytännössä samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kutujoessa keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli hieman tarkkailuvuosien keskimääräistä tasoa korkeampi vuosina 29 ja 211, mutta vuonna keskimääräinen pitoisuus laski. Sanginjoen fosforipitoisuudet ovat olleet suhteellisen tasaisia lukuun ottamatta vuoden 1999 pitoisuusnousua. Muhosjoen fosforipitoisuus on jokivedelle tyypillisesti vaihdellut jonkin verran vuosien välillä, mutta pääosin pitoisuudet ovat olleet rehevällä tasolla. Vuoden 216 kokonaisfosforipitoisuus Muhosjoessa (87 ) oli pitkänajan keskiarvon ( ka 68 ) yläpuolella. Utosjoen veden kokonaisfosforipitoisuus pysyi vuonna 216 pisteelle tyypillisellä tasolla. Muhosjoen vesi on ollut tarkkailujaksolla pääosin emäksisintä ja sisältänyt runsaasti kiintoainetta. Vuoden 216 tuloksissa kiintoaineen määrä Muhosjoessa kohosi edeltävästä vuodesta kun taas ph

32 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta pysyi samalla lievästi happamalla tasolla. Sanginjoessa vesi on ollut tarkkailujaksolla vesistöistä happaminta, väriltään tumminta ja humupitoisinta. Väriarvo ja kemiallisen hapenkulutuksen ilmentämä humuspitoisuus olivat vuonna 216 nousseet entisestään vuodesta 215. Sähkönjohtavuudet olivat kaikilla tarkkailuvesistöillä vuosien keskiarvon alapuolella ja pintavesille yleisellä tasolla. Sanginjoessa veden ph-arvo, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat vaihdelleet enemmän kuin muilla pisteillä. Liitteessä 4 on esitetty taulukoituna keskimääräinen veden laatu joen alaosan alueen vuosittaisilta vesistötarkkailupisteiltä ja joen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiltä sekä Sanginjärven tarkkailupisteeltä vuosilta TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu Vuoden 216 laajassa päästötarkkailussa mukana olleiden soiden tarkkailutuloksia verrataan samoihin aikoihin ala- ja yläpuolisilla vesistötarkkailupisteillä otettuihin vesistötarkkailutuloksiin. Laajassa päästötarkkailussa vuonna 216 mukana olivat Tunturisuo, Latvasuon pintavalutuskentät 1 ja 2, Itäsuo, Pehkeensuo ja Miehensuo. Laajan tarkkailun soilta lähteneen veden sekä läheisten vesistötarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu heinä-syyskuussa 216 on esitetty taulukossa 6-1. Huomionarvoiset tarkkailutulokset sekä havaitut kuormitusvaikutukset käsitellään alla.

33 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 6-1. Keskimääräinen veden laatu joen alaosan tarkkailusoilla kesäaikana 216 sekä turvetuotantoalueiden läheisillä tarkkailupisteillä heinä-syyskuussa. Muhosjoki ph Kiintoaine COD MN Kok-N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok-P PO 4 -P Fe n mg/l mg/l Vilmikko Mu31 6, Poikajoki yp, Poi2 6, Tunturioja yp, Tun2 6, Tunturisuo 5, Tunturioja ap, Tun1 6, Poikajoki ap, Poi3 6, Utosjoki Latvasuo pvk1 5, Latvasuo pvk2 5, Itäsuo 6, Pehkeensuo 6, Utosjoki, Ut1 6, Sanginjoki Miehonsuo 6, Miehonoja P4 6, Sanginjoki Sa 5, Muhosjoki Tunturisuon kuivatusvedet laskevat Poikajoen kautta Muhosjokeen. Tunturiojassa suon vesienjohtamisreitin ylä- ja alapuolella sijaitsee Tunturisuota lähimmät vesistötarkkailupisteet. Tunturisuolta lähtevä vesi oli kesäkauden 216 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella selvästi happamampaa kuin Tunturiojassa tai muilla Muhosjoen valuma-alueen vesistötarkkailupisteillä, ja se todennäköisesti johtuu Tunturisuolla vesienkäsittelymenetelmänä käytetystä kemikaloinnista. Tunturisuolta johdetun veden humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaisempia kuin Tunturiojassa suon ylä- ja alapuolella. Myös kokonaistyppi-, kokonaisfosfori-, nitraatti ja nitriittitypen summa sekä fosfaattifosforipitoisuudet olivat suuremmat Tunturiojan kummallakin tarkkailupisteellä kuin Tunturisuolta lähtevässä vedessä. Tunturisuolta johdetun veden keskimääräinen rautapitoisuus (ka 728 ) oli korkea mutta Muhosjoen muiden tarkkailupisteiden kesäkauden keskimääräisten tulosten perusteella rautapitoisuus on tyypillinen suovaltaisten valuma-alueiden pintavesille. Tunturiojan alapuolisella tarkkailupisteellä Poikajoessa vedenlaatu oli keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella parempi kuin Tunturiojassa. Kesäkauden 216 tarkkailutulosten perusteella Tunturisuon vesistövaikutukset Tunturiojaan tai alapuoliseen Poikajokeen jäävät hyvin pieniksi. Utosjoki Utosjokeen laskevat vuoden 216 laajan tarkkailun soista Latvasuo, Pehkeensuo ja Itäsuo. Latvasuolta otettiin laajat näytteet kertaalleen vuonna 216 sekä pintavalutuskentältä 1 ja 2 lähteneestä vedestä. Kokonaisravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus ja kiintoaineen määrä olivat Latvasuon pintavalutuskentältä kaksi lähtevässä vedessä selvästi pienempiä kuin Utosjoen tarkkailupisteellä Ut1. Latvasuon pintavalutuskenttä yhdeltä lähtevä veden kokonaistyppipitoisuus oli lähes kaksinkertainen pintavalutuskenttään kaksi

34 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta verrattuna mutta vain hieman korkeampi kuin Utosjoen tarkkailupisteillä. Muiden kuormitteiden osalta pintavalutuskenttä kahden pitoisuudet olivat hyvin lähellä Utosjoen keskimääräisiä arvoja. Latvasuolta lähtevä vesi oli keskimäärin hieman Utosjoen vettä happamempaa. Suoria kuormitusvaikutuksia Utosjoen vedenlaatuun ei tulosten perusteella Latvasuolla ole havaittavissa. Pehkeensuolta kesäkaudella lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuutta (27 ) sekä nitraatti- ja nitriittitypen summa (78 ) voidaan pitää pintavesille korkeana, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisina turvetuotannon kuivatusvesille. Arvot olivat huomattavasti korkeammat kuin Utosjoen tarkkailupisteellä tai Latvasuolta ja Itäsuolta lähtevässä vedessä keskimäärin. Myös kokonaistyppipitoisuus Pehkeensuon vedessä oli keskimäärin 216 suurempi kuin Utosjoessa. Kokonaisfosforipitoisuus, rautapitoisuus kiintoaineen määrä ja fosforipitoisuus olivat puolestaan selvästi pienemmät Pehkeensuon kuivatusvesissä kuin Utosjoessa. Pehkeensuolta Utosjokeen päätyy varsinkin typpikuormitusta mutta sen vaikutusta Utosjoen veden laatuun voidaan tulosten perusteella pitää vähäisenä. Itäsuolta lähtevän veden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli Utosjoen valuma-alueen tarkkailusoista korkein (118 ). Pehkeensuon tavoin myös Itäsuolta kesäaikaan johdettavan veden ammoniumtypen pitoisuus sekä nitraatti- ja nitriittitypen summa olivat korkeammat kuin Utosjoen tarkkailupisteellä keskimäärin. Myös Itäsuon kuivatusvesillä on tulosten perusteella mahdollisesti hyvin vähäisessä määrin kuormitusvaikutuksia Utosjokeen, mutta kokonaisvaikutus Utosjoen vedenlaatuun on hyvin pieni. Sanginjoki Vuoden 216 tarkkailusoista Miehonsuon valumavedet laskevat Sanginjokeen. Miehonsuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan alapuolisella Miehonojan (P4) tarkkailupisteellä sekä alapuolisessa Sanginjoessa (Sa). Taulukoon 6-2 on koottu Miehonojan (P4) tarkkailutulokset koko vuodelta 216. Tarkkailutulosten perusteella kesäaikaan Miehonsuolta lähtevien kuivatusvesien ravinnepitoisuudet olivat kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja raudan osalta alhaisempia ja kokonaistypen, ammoniumtypen ja nitraatti- ja nitriittitypen summan osalta keskimäärin korkeampia kuin alapuolisessa Miehonojassa. Ammoniumtypen (283 ) osalta Miehonsuolta lähtevän veden keskimääräistä pitoisuutta voidaan pitää korkeana. Muiden kuormitteiden osalta Miehonsuolta lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet ovat samalla tai alhaisemmalla tasolla kuin Miehonojassa. Miehonsuolta tuleva ammoniumtypen kuormitus todennäköisesti osaltaan nostaa Miehonojan keskimääristä pitoisuutta (78 ). Sanginjoen vedenlaadussa suoraa kuormitusvaikutusta ei enää ole Miehonsuolta havaittavissa minkään kuormitteen osalta.

35 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 6-2. Miehonojan pisteen P4 vuoden 216 tarkkailutulokset kokonaisuudessaan Pöyryn vuosikuormitustarkkailusta 216. pvm ph S-Joht. COD Mn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N NO2+3-N Fe Miehonoja ms/m mg/l mg/l ,1 11, ,2 9, ,2 5,9 13 8, ,5 5,1 36 5, ,4 3,9 4 9, ,6 4,3 39 4, ,6 4,1 4 3, ,3 5,7 46 3, ,1 5, ,1 7, ,2 9,4 42 9, ,3 7,5 42 8, ,3 13, ,3 1,7 29 3, Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu teoreettisesti Kutujoen (F = 54 km2), Muhosjoen (F = 537 km2), Utosjoen (F = 626 km2) ja Sanginjoen (F= 4 km2) suulla sekä joen suulla (Merikoski, F = km2). Pitoisuuslisäysarvio tehtiin siirtämällä turvetuotantoalueiden päästöt sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia muuntumisprosesseja. Pitoisuuslisäykset laskettiin vuodelle 216 turvetuotantoalueiden vuosipäästöillä ja kesäaikaisilla päästöillä käyttämällä virtaamana vuoden 216 keskimääräisiä virtaamia. Virtaamat saatiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä. Arvio joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä vesistössä on taulukossa 6-3. Taulukkoon 6-4 on laskettu turvetuotantoalueiden päästöistä aiheutuneiden pitoisuuslisäysten prosenttiosuudet sivujokien suualueiden mitatuista pitoisuuksista. Laskentaan käytettiin taulukossa 6-3 esitettyjä turvetuotannon päästöjen laskennallisia pitoisuuslisäyksiä ja niitä verrattiin liitteen 3 vesistötarkkailupisteiden kesän ja koko vuoden keskimääräisiin pitoisuuksiin. Vuonna 216 turvetuotannon päästöjen suurimmat vaikutukset olivat havaittavissa sivujoissa. joen suualueella laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat vähäisiä. Typpipitoisuudet nousivat turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksesta eniten Utosjoessa kesällä (Kok. N 2 ) ja koko vuotta tarkastellen (Kok. N 17 ). Kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuuslisäykset olivat alhaisia. Verrattuna sivujokien suualueiden vuosittaisiin ja kesäaikaisiin ravinnetasoihin (Kok.P, Kok.N), turvetuotantoalueiden pitoisuuslisäyksien netto-osuudet vaihtelivat välillä,2 1,6 %.

36 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Taulukko 6-3. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä joen vesistöalueen alaosalla Kutujoen, Muhosjoen, Utosjoen ja Sanginjoen suulla sekä joessa (Merikoski) v. 216 vuositasolla ja kesällä keskimäärin. Brutto Netto Pitoisuuslisäys Virtaama Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m 3 /s mg/l mg/l Kutujoki Vuosi 4,5,3 7,8,5,2 4,4,4 Kesä 4,6,2 6,3,4,1 2,9,3 Muhosjoki Vuosi 5,7,9 7,6,1,8 4,5,9 Kesä 8,4 1,1 8,1,12 1, 5,5,11 Utosjoki Vuosi 4,3,6 17,1,3 7,4,8 Kesä 3,1,8 2,13,5 11,11 Sanginjoki Vuosi 5,3,2 6,4,4,1 3,6,5 Kesä 5,2,2 4,4,5,1 2,5,4 njoki Vuosi 277,1 1,4,1,1 1,3,1 Kesä 165,1 2,3,2,1 1,3,2 Taulukko 6-4. Arvio turvetuotantoalueiden päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksien %- osuuksista Kutujoen, Muhosjoen, Utosjoen, Sanginjoen vedenlaadussa v. 216 vuositasolla ja kesällä keskimäärin. Brutto Netto Pitoisuuslisäys Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine % % % % % % Kutujoki keskiosa, Kut14 Vuosi 1,2 1,4 1,2,7,8 1, Kesä 1, 1,4 1,3,4,6 1, Muhosjoki Vilmikko (Mu31)* Vuosi 1,1,7,3,9,4,3 Kesä 1,2,7,3 1,1,5,3 Utosjokisuu, Ut1 Vuosi 1,5 2,3 1,4,6 1, 1,1 Kesä 1,9 2,9 1,6 1,1 1,6 1,4 Sanginjokisuu,Sa Vuosi,4,6,6,2,4,8 Kesä,3,4,6,2,2,5 *) Muhosjokisuuta (Mu) ei tarkkailla, käytetty Vilmikon vedenlaatutietoja.

37 joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 216 VIITTEET Ekholm, M. (1993). Suomen vesistöalueet. Ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Laine, (28). Palaako lohi jokeen? Loppuraportti - ja Lososinkajoilla tehdyistä selvityksistä Suomen ympäristö 5/28. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus..142 s. + liitteet. Pöyry Finland Oy (217). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 216. Pöyry Finland Oy (213). joen alaosan vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu, Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma v s. Pöyry Finland Oy (214). joen kalataloustarkkailuohjelma v Ympäristöministeriö (215). Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/215. Pusa, O., Ojala, S. & Nurkkala, A Vapo Oy, Turveruukki Oy, Turvetuotanto S. Kinnunen Ky, A.Haataja Ky, Timoni Oy. joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215. Ahma ympäristö Oy. 4 s + liitteet. 34

38 Liite 1.

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu

OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VUODELTA 2010 Vesistötarkkailu LAPIN VESITUTKIMUS OY LAPIN VESITUTKIMUS OY vuodelta 2010 Vesistötarkkailu 10512/2011 27.4.2011 Satu Ojala, FM limnologi LVT

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI

FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 1 1X79..1 FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 1 1 Fortum Power and

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 19.10.2016 VAPO OY Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 2017-2022 Sisältö 1 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2014 2015 16X199445 2.5.2016 Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2014 2015 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2014 2015 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot