Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE"

Transkriptio

1 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

2

3 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun tulokset TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET... 2 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2 Tarkkailusuot ja vesistötarkkailupisteet Liite 3 Päästötarkkailun tulokset v. 21 Liite 4 Vesistötarkkailun tulokset v. 21 Pöyry Finland Oy Water and Environment Eeva-Leena Anttila, FM Pipsa Maikkula, Ins. (AMK) Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu sähköposti

4

5 1 16WWE319 1 JOHDANTO Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 21 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Vuonna 21 päästö- ja vesistötarkkailussa oli 14 tuotantovaiheen turvesuota kesäaikana, niistä 9 oli suppeassa tarkkailussa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Siikajoen vesistöalueella sijaitsi yhteensä neljä kuntoonpanovaiheen tarkkailusuota ja yksi ympärivuotinen päästötarkkailukohde. Kuntoonpanokohteista Saarinevalla ja Paskonnevalla kuntoonpanotyöt saatiin päästökseen kevään 21 aikana ja ne siirtyivät kesällä Siikajoen vesistöaluekohtaiseen tuotannontarkkailuun. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 211). Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille , jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 21. Tarkkailu raportoidaan erikseen Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Vuosi 21 alkoi hieman keskimääräistä kylmempänä, ja tammikuu oli hyvin vähäsateinen (kuva 1). Helmi-, maalis- ja huhtikuu olivat sateisia, etenkin maaliskuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Kesällä lämpötilat olivat pääasiassa tavanomaista tasoa, lukuun ottamatta touko- ja heinäkuuta, jotka olivat hieman keskimääräistä lämpimämpiä. Kesän sademäärät olivat pienemmät tai samaa tasoa kuin keskimäärin. Marras- ja joulukuu olivat keskimääräistä kylmempiä ja sademäärät olivat selvästi tavanomaista pienempiä. Lämpötila C 3, 2, 1,, -1, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -2, Sadanta mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ruukissa vuonna 21 sekä vertailujaksolla keskimäärin. (Ilmatieteen laitos) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä, joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Siikajoen virtaama Länkelän kohdalla (F = 4283 km 2 ) oli tammi-maaliskuussa 21 hieman tavanomaista tasoa pienempi (kuva 2). Kevään tulvahuippu oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Vuonna 21 esiintyi lisäksi pieniä tulvahuippuja kesäkuun ja elokuun puolivälissä sekä lokakuun alussa syyssateiden aikaan. Vuo-

6 2 16WWE319 den 21 keskivirtaama oli suurempi kuin edellisvuonna ja kesä-syyskuun keskivirtaama oli jopa kolminkertainen vuoteen 29 verrattuna, mikä johtui suurelta osin kaudelle sattuneista sateiden aiheuttamista tulvahuipuista. Talvikauden (tammi-maalis, marras-joulu) virtaamat sen sijaan olivat pienempiä kuin vuonna m 3 /s Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä vuonna 21 (Ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä) ja vertailujaksolla v keskimäärin (Hyvärinen & Korhonen 23). Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä vuonna 21 ja vertailujaksoilla sekä olivat seuraavat: MQ (vuosi) 42,4 42,9 39, MQ (kesä-syys) 31,6 27,4 26,6 NQ (kesä-syys) 7,2 HQ (kesä-syys) 137,7 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailu - Kärjenrimmellä kunnostustyöt alkoivat talvella 29. Joulukuussa rakennettiin teitä ja helmikuussa haketettiin puukasoja. Laskeutusaltaita puhdistettiin elokuussa ja sarkaojia lokakuussa. Pintavalutuskentän patopenkkaa korotettiin elokuussa. - Haapaveden Paskonnevalla ei ole tehty kuntoonpanotöitä syksyn 29 jälkeen. Kuntoonpanotarkkailu jatkui kevääseen 21 asti, minkä jälkeen Paskonneva siirtyi vesistöaluekohtaiseen tuotannontarkkailuun. - Peuranevalla aloitettiin eristysojan linjoitus marraskuun alussa vuonna 29. Tien pohjan linjoitus ja puunkorjuu tehtiin marraskuun puolivälissä. Pintavalutuskenttää ja kaksoisaltaita tehtiin tammikuussa. Helmikuussa kaivettiin eristys- ja kokoojaojia. Maaliskuussa puolestaan kaivettiin sarkaojia. Mittapato asennettiin pintavalutuskentälle maalikuussa ja pumppaus pintavalutuskentälle alkoi toukokuun alussa. Pumppaamon asennustöiden ajan

7 3 16WWE319 elokuussa, vedet ohjattiin ohi pintavalutuskentän. Elo-syyskuussa suoritettiin ruuvaustöitä. Ojitustyöt päättyivät lokakuun lopussa Saarinevalla kaivettiin kokooja- ja reunaojia marraskuussa. Sarkaojien kaivutyöt aloitettiin lokakuussa ja työt kestivät marraskuun puoliväliin. Eristys-, kokooja-, ja reunaojia sekä laskeutusaltaita kaivettiin maalis-huhtikuussa. Tuotantokenttien jyrsintä ja muotoilu tehtiin loka-marraskuussa. Kuntoonpanotarkkailu jatkui kevääseen 21 asti, minkä jälkeen Saarineva siirtyi vesistöaluekohtaiseen tuotannontarkkailuun. 3.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 21 Siikajoella oli 14 kohdetta tuotantovaiheen kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Tarkkailukohteista yhdeksän oli suppeassa tarkkailussa. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun ympärivuotisiin tarkkailukohteisiin kuului lisäksi Järvineva. Huhtinevalla, Huhannevalla, Paskonnevalla, Saarinevalla ja Navettarimmellä tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa oli Siikajoella neljä kohdetta: Kärjenrimpi, Peuraneva, Saarineva ja Paskonneva (Haapavesi). Paskonnevalla ja Saarinevalla kuntoonpanotyöt saatiin päätökseen kevään 21 aikana ja ne siirtyivät kesällä Siikajoen tuotantovaiheen tarkkailuun. Pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin neljällä kuntoonpanokohteella. Savalonevalla tarkkailtiin kesällä veden laatua TuKos-projektin puitteissa ja sen tulokset on esitetty liitteissä 3.32 ja Siikajoen vesistöalueen vuoden 21 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitteiden 1 ja 2 kartoille. Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 21. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem=kemiallinen käsittely, hi = haihdutusallas, kost.=kosteikko. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Vesienkäsittely Huom kesällä Tuotantosuot Huhtineva Turveruukki Oy pvk lisäksi tehon tarkkailu Hukanneva Turveruukki Oy pvk1 suppea tarkkailu Jousineva Vapo Oy pvk1 suppea tarkkailu Kivineva, Pulkkila Vapo Oy pvk1 suppea tarkkailu Kureluijanneva Vapo Oy pvk1 suppea tarkkailu Parkkisenrimpi Vapo Oy pvk1 suppea tarkkailu Paskonneva Vapo Oy pvk1 lisäksi tehon tarkkailu Piipsanneva Vapo Oy pvk4 suppea tarkkailu Saarineva Vapo Oy pvk1 lisäksi tehon tarkkailu Jyletneva Vapo Oy la1-2 suppea tarkkailu Hangasneva Turveruukki Oy hi suppea tarkkailu Huhanneva Turveruukki Oy hi lisäksi tehon tarkkailu Paloneva Turveruukki Oy kost. suppea tarkkailu Navettarimpi Vapo Oy kem1 lisäksi tehon tarkkailu Jylenneva Turveruukki Oy pvk virtaamamittaus Kuntoonpanosuot Kärjenrimpi Vapo Oy pvk1 lisäksi tehon tarkkailu Paskonneva (1 Vapo Oy pvk1 lisäksi tehon tarkkailu Peuraneva Turveruukki Oy pvk lisäksi tehon tarkkailu Saarineva (1 Vapo Oy pvk1 lisäksi tehon tarkkailu (1 Kesällä siirtyneet tuotantovaiheen tarkkailuun Huhannevalla, Huhtinevalla, Paskonnevalla, Saarinevalla ja Navettarimmellä virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla ja vesinäytteitä otettiin kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella. Muut

8 4 16WWE319 kesäaikaiset tarkkailusuot olivat suppeassa tarkkailussa, eli näytteet otettiin kerran kuukaudessa touko-elokuussa ja virtaamia ei mitattu. Näille soille ominaispäästöt laskettiin mitatun vedenlaadun sekä Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräisen valuman perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 ja typpi 5 (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.3 Tarkkailun tulokset Vuonna 21 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa yhteensä ha, kuntoonpanossa 737 ha ja tuotannosta oli poistunut 991 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä noin 64 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Vuoden 21 tuotantovaiheen tarkkailukohteista yhdeksällä turvesuolla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, yhdellä kohteella laskeutusaltaat, kolmella kohteella haihdutusallas tai kosteikko ja yhdellä kohteella kemiallinen käsittely Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 21 ovat taulukossa 2. Suppeassa tarkkailussa olleilla soilla ei ollut virtaamamittausta ja Jylennevalla toteutettiin ainoastaan virtaamamittaus. Huhtinevalla virtaamadata oli virheellistä sekä elo-syyskuun vaihteessa. Huhannevalla puolestaan virtaamadata oli epäluotettavaa elokuun alusta aina elokuun puoliväliin saakka. Navettarimmellä telog oli epäkunnossa toukokuun alusta elokuun puoliväliin, eikä virtaamadataa voida pitää luotettavana. Navettarimmellä oli myös padotusta syyslokakuun vaihteessa ja virtaamat tältä jaksolta ovat epäluotettavia. Järvinevan virtaamatieto ei ole luotettavaa heinäkuusta elokuun puoliväliin. Virtaamat häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Taulukko 2 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 21. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km2 l/s km2 l/s km2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhtineva ,9, 15, Jylenneva ,9,1 23,4 vain virtaamamittaus Järvineva ,6, 2,7 ympärivuot. tarkkailu Paskonneva ,2 1,2 19 ympärivuot. tarkkailu Saarineva 123, ,7,3 77,9 ympärivuot. tarkkailu Haihdutusallas Huhanneva mp ,3, 157 Kemiallinen käsittely Navettarimpi ,1,3 13 Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 11,8,3 72,3 Pintavalutuskentälliset (n=5) 8,1,3 49,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suot (n=67) 9,7 1, 88, Siikajoen suot v. 29 (n=13) 5,,4 36,8 KUNTOONPANOSUOT Kärjenrimpi ,4 2,8 59,3 Peuraneva ,,2 54,1 Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 9,7 1,5 56,7 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=6) 12,8

9 5 16WWE319 Siikajoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 11,8 l/s km 2. Valumat olivat selvästi suurempia kuin edellisvuonna (5, l/s km 2 ). Vaihtelu tarkkailukohteiden välillä oli varsin suurta (taulukko 2). Siikajoen tarkkailusoilla kesän keskivaluma oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla keskimäärin (9,7 l/s km 2 ). Kesäaikaisia kuntoonpanokohteita Siikajoella oli vuonna 21 kaksi, Peuraneva ja Kärjenrimpi. Kuntoonpanokohteista Peuranevalla vedet ohjattiin pintavalutuskentän ohi uuden pumppaamon rakennustöiden ajan Peuranevalla ja Kärjenrimmellä kesän keskimääräinen valuma oli hieman tuotantosoita pienempi (8,2 l/s km 2 ) Veden laatu Tarkkailusoiden veden laadussa oli melko suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Siikajoen soiden ph:n keskiarvo oli 5,7, kun koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskiarvo oli 6,3 (taulukko 3). Erittäin alhaiset ph-arvot mitattiin Hangasnevalta (ph 3,4) sekä Järvinevalta (ph 4,3), Paskonnevalta (ph 4,6) ja Navettarimmeltä (4,9). Navettarimmellä ph-tasoon vaikuttaa hapan vesienkäsittelykemikaali. Muilta osin alhainen ph-taso on ilmeisesti johtunut maaperän ominaisuuksista. Siikajoella maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä yleensä melko paljon. Järvinevalla sekä fosforipitoisuudet (keskiarvo 154, kesän vaihteluväli 8 28 ) että COD Mn -arvot (keskiarvo 18 mg/l, kesällä vaihteluväli mg/l) olivat hyvin korkeita. Fosforipitoisuus voi johtua osittain myös maaperän rautafosfaatista, mutta Järvinevan osalta on myös epäilty, että mittauspaikalle mahdollisesti pääsee purkautumaan ulkopuolisia valumavesiä läheiseltä kaatopaikka-alueelta, mikä voi nostaa fosforin lisäksi happea kuluttavan aineksen pitoisuutta. Maaperä on todennäköisesti vaikuttanut veden laatuun myös Huhtinevalla, missä pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä oli paljon fosforia. Humuspitoisuus oli korkea Huhtinevan (97 mg/l) lisäksi myös Järvinevalla (18 mg/l) ja Paskonnevalla (128 mg/l). Happea kuluttavaa ainesta oli vähiten Hangasnevan vedessä sekä Palonevan, Hukannevan ja Kureluijannevan valumavesissä. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia. Rautapitoisuudet olivat turvesoilla yleisesti melko korkeita, mutta selvästi eniten rautaa oli Navettarimmellä ( ). Myös haihdutusaltaallisilla Hangasnevalla (7525 ) ja Huhannevalla (78 ) rautapitoisuudet olivat keskimääräistä suuremmat. Pintavalutuskentällisistä soista korkeimmat rautapitoisuudet olivat Jousinevalla (71 ). Typpeä turvesoiden vedessä oli yleisesti melko paljon. Suurimmat pitoisuudet olivat Paskonnevalla ja Huhannevalla. Epäorgaanisen typen (NO 2+3 -N ja NH 4 -N) pitoisuudet olivat varsin alhaiset pintavalutuskentällisillä Piipsannevalla, Kureluijannevalla ja Parkkisenrimmellä. Kureluijannevan valumavesi oli kaikilta osin hyvälaatuista verrattuna muihin Siikajoen tarkkailusoihin. Jousinevalla vesi oli laadultaan keskimääräistä, mutta rauta- ja nitraattinitriittitypen pitoisuudet olivat korkeita. Toisaalta humuspitoisuus (COD Mn ) oli keskimääräistä pienempi. Siikajoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla valumavesi oli vuonna 21 kuitenkin keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 3). Siikajoen kuntoonpanosoiden veden laadussa oli melko paljon vaihtelua kohteiden välillä. Kärjenrimmellä valumaveden ph oli vielä alhaisempi kuin tuotantosoilla (taulukko 3). Peuranevalla ph-taso oli parempi, mutta veden fosfori-, typpi-, ammoniumtyppi- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeita. Kärjenrimmellä vedenlaatu oli hyvä verrattuna tuotantosoihin. Peu-

10 6 16WWE319 ranevalla vedenlaatu oli selvästi huonompi kuin Kärjenrimmellä, ollen samaa tasoa kuin tuotantosoilla. Taulukko 3 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 21. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä kpl mg/l mg/l Huhtineva 9 6, , ,6 Hukanneva 4 6, , suppea tarkkailu Jousineva 3 6, ,1 suppea tarkkailu Järvineva 7 4, , ,6 ympärivuot. tarkkailu Kivineva, Pulkkila 3 6, , ,5 suppea tarkkailu Kureluijanneva 4 7, , , ,5 suppea tarkkailu Parkkisenrimpi 3 6, , , ,7 suppea tarkkailu Piipsanneva 4 6, , suppea tarkkailu Paskonneva Haapavesi 1 4, ympärivuot. tarkkailu Saarineva 1 5, ympärivuot. tarkkailu Laskeutusallas Jyletneva 4 5, , ,9 Haihdutusallas Hangasneva 4 3,4 6,2 22 5, , ,7 Huhanneva 11 6, , Kosteikko Paloneva 3 5, , , Kemiallinen käsittely Navettarimpi 11 4, Keskiarvot Kaikki suot (n=15) 5, Pintavalutuskentälliset (n=1) 6, Laskeutusaltaalliset (n=1) 5, , ,9 Haihdutusallas (n=2) 4, , , Kosteikko (n=1) 5, , , Kemiallinen käsittely (n=1) 4, Kaikki PPO ja KAI suot (n=78) 6, , Siikajoen suot v. 29 (n=17) 5, , n ph CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine kpl mg/l mg/l KUNTOONPANOSUOT Kärjenrimpi 9 4, ,1 Peuraneva 11 6, Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 5, Kaikki PPO:n kp-suot (n=8) 5, , , Päästöt vesistöön Siikajoen päästötarkkailusoilla keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (taulukko 4). Huhannevalla ominaispäästöjä on nostanut muita kohteita suurempi valuma, sillä vedenlaadultaan Huhanneva ei kovin paljon poikennut muista tarkkailusoista. Humuspäästöt olivat jonkin verran keskimääräistä korkeampia Paskonnevalla ja Saarinevalla, samoin kuin typen, raudan ja kiintoaineen ominaispäästöt. Myös Navettarimmellä ja Piipsannevalla kiintoaineen ominaispäästöt olivat selvästi muita soita korkeammat. Siikajoen soiden kesäaikaiset tarkkailukohteiden päästöt olivat vuonna 21 selvästi edellistä vuotta suuremmat. Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoihin verrattuna Siikajoen soiden kesäaikaiset päästöt olivat myös suurempia.

11 7 16WWE319 Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 21. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Huom. NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhtineva 15,7,3 4,,,3 1,1 7,8,7 3,2 4,5 1) Hukanneva 185,3,1 1 1,2 2,3 35 5,1 6, 33 ei mukana keskiarvossa 1) Jousineva 268 1,5 1, 16 5, 2, , ei mukana keskiarvossa 2) Järvineva 234,3,1 6,4, 4,3 8,4 15,3 5,3 11 1) Kivineva, Pulkkila 487,4,1 13, 2, ,2 9, 62 ei mukana keskiarvossa 1) Kureluijanneva 176,2, 5,3,,2 6,5 12, 1,2, ei mukana keskiarvossa 1) Parkkisenrimpi 315,3,1 9,2,, ,2 5, 5,5 ei mukana keskiarvossa 2) Paskonneva ,6, , ) Piipsanneva 471 1,4,7 12,, ,3 7,5 24 ei mukana keskiarvossa 2) Saarineva ,9, , Laskeutusallas 1) Jyletneva 448,5,2 13,1 2, ,3 8,8 57 ei mukana keskiarvossa Haihdutusallas 1) Hangasneva 51,2, 16, , ei mukana keskiarvossa Huhanneva ,6,2 92, , Kosteikko 1) Paloneva 137,3,1 9,3, 3,7 54 9,1 5,2 74 ei mukana keskiarvossa Kemiallinen käsittely Navettarimpi 323,5,1 18 1, 6, , Keskiarvot Kaikki suot (n=6) 855 1,3,2 35, , Pintavalutuskentälliset (n=4) 85,8,3 13,8 3, , Kem iallinen käsittely (n=1) 323,52,1 18,4 1, 6, , Haihdutusallas (n=1) ,6,2 92, Kaikki PPO ja KAI suot (n=61) 347,5,3 12,3 3, 35 55,4 7,5 39 Siikajoen suot v. 29 (n=13) 17,3,1 6,9, 2, ,2 4,9 37 KUNTOONPANOSUOT Kärjenrimpi 312,2 5,,1 6,8,,9, Peuraneva 57,5 21 6,6 279, Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 441,3 13 3,3 143,2 9, 131 Kaikki PPO:n kp-suot (n=8) 497 1,2 18 7, 113, ) Suppea tarkkailu, ei virtaamamittausta. Kuormitus arvioitu ympärivuotisten soiden kesän keskivalumalla. 2) Ympärivuotinen tarkkailu Yhdeksän tarkkailusuon tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, sillä suot olivat suppeassa tarkkailussa ja näytteitä haettiin kesän aikana ainoastaan 3 4 kappaletta. Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 211) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (taulukko 5). Taulukossa 6 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 21. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 21 oli noin 198 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 1,6 kg/d fosforia, 41 kg/d typpeä ja 28 kg/d kiintoainetta (taulukko 6). Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1, kg/d fosforia, 27 kg/d typpeä ja 23 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat pääasiassa samaa tasoa tai hieman pienemmät kuin vuonna 29. Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta, kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 794 kg/a fosforia, 17 6 kg/a typpeä ja 11 8 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat pääasiassa edellisvuotta pienempiä vaikka turvetuotantoalueiden pinta-ala oli kasvanut.

12 8 16WWE319 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 211). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi , , kevät , , kesä ,3 1 18, syksy ,5 58 5, vuosi kg/ha/a ,3 7,7 4,2 5,8 33 Pintavalutuskentälliset suot talvi ,1 5,1 11,1 2,4 2,5 kevät , , kesä , ,4 7,7 3 syksy , , vuosi kg/ha/a ,2 4,4 17,1 2,5 1 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi , , kevät , , kesä , ,4 7,7 3 syksy , , vuosi kg/ha/a ,3 6,3 32,3 4,3 25 Kuntoonpanosuot talvi ,2 7, 12,1 4,4 4,3 kevät , , kesä , , syksy , , vuosi kg/ha/a ,1 5,7 15, 3,7 8,9

13 9 16WWE319 Taulukko 6 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 21. (Tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy S/E 36,7,8 4,9,5,4 3,2 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy K/E 26,4,8 3,1,3,5 2,2 Joutenneva Vapo Oy E 19,4 1, 12,2,7 1 Jousineva Vapo Oy S/E 43,8 2,1 19,6 1,6 17 Konnunsuo (osa) Vapo Oy 1 1 E 1,8,,1 1,1,,1 1, Navettarimpi (KAI) Vapo Oy K/E 18,4,6 4,7,3,4 4, Varisneva Vapo Oy E 14,3,8 8,8,2,5 7,8 Kureluijanneva Vapo Oy E 24,3,7 2,5,,1,2 Jyletneva Vapo Oy S 13,2,4 1,5,,1,1 Kivineva Pulkkila Vapo Oy S/E 37,8 2,4 22,5 1,7 2 Kivineva Pulkkila Vapo Oy S/E 8,1,2,7 4,7,1,5 3,9 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K/E 192,12 3,5 7,2,3 1,1 2,4 Paskonneva Vapo Oy K 29,9 1,3 4,1,7,9 2,7 Saarineva Vapo Oy K 64,7 2,4 14,5 1,7 12 Hourunneva Turveruukki Oy E 6,5,1,4 4,,1,2 3,6 Hourunneva Turveruukki Oy E 16,3,6 4,5,2,4 3,7 Kupukkaneva Turveruukki Oy E 7,,1,2,8,1,1,6 Rahvaanneva Turveruukki Oy E 25,4,8 3,,2,5 2, Savaloneva Turveruukki Oy K/E 57,9 2,2 16,6 1,5 13 Lahnasneva Turveruukki Oy E 22,4 1,2 14,3,8 12 Peuraneva Turveruukki Oy K 7,6 2,6 34,4 2,1 32 Tervasneva Turveruukki Oy E 34,5 1,1 4,1,3,7 2,7 Hangasneva Turveruukki Oy S 3,1,,2 2,6,,1 2,1 Hangasneva Turveruukki Oy E 2,6,,1 1,6,,1 1,4 Hangasneva Turveruukki Oy E,2,,,1,,,1 Hukanneva Turveruukki Oy S/E 23,5 2,9 26,3 2,5 24 Karjoneva Turveruukki Oy E 1,2,5 6,1,1,4 5,4 Paloneva Turveruukki Oy S 22,2,6 2,1,1,4,9 Järvineva Turveruukki Oy K 13,2,4,9,2,3,6 Tahkoneva Turveruukki Oy E 45,6 1,4 5,4,5,9 3,6 Huhanneva Turveruukki Oy K,1,,,1,,,1 Huhanneva Turveruukki Oy E 38,5 1,2 4,6,4,8 3, Huhtineva Turveruukki Oy K 13,6,9 8,6,4,5 7,1 Iso-Manninen Turveruukki Oy E,7,,,4,,,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy E 51,7 1,6 6,2,5 1, 4, Jylenneva Turveruukki Oy V 27,4,8 3,3,3,5 2,1 Pikarineva Turveruukki Oy E 36,5 1,1 4,4,4,7 2,8 Honkaneva Turveruukki Oy E 16,2,5 1,9,2,3 1,2 Vesiläisenneva Turveruukki Oy E 3,4,1,2 2,1,,1 1,9 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy E 5,5,1,3 3,4,1,2 3, Isoneva Paavolan Turve Ky E 8,3,2,5 5,1,1,3 4,5 Ahmaneva Paavolan Turve Ky E 7,,1,4 4,3,1,3 3,9 Särkelänsuo Hellpuri Oy E 12,2,4 1,4,1,2,9 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,2 6,9 44,1 3,8 36 Vesistöalue yhteensä , , , ,

14 1 16WWE319 Taulukko 7 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 21. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy S/E Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy K/E Joutenneva Vapo Oy E Jousineva Vapo Oy S/E Konnunsuo (osa) Vapo Oy 1 1 E Navettarimpi (KAI) Vapo Oy K/E Varisneva Vapo Oy E Kureluijanneva Vapo Oy E Jyletneva Vapo Oy S Kivineva Pulkkila Vapo Oy S/E Kivineva Pulkkila Vapo Oy S/E Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy K/E Paskonneva Vapo Oy K Saarineva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy E Hourunneva Turveruukki Oy E Kupukkaneva Turveruukki Oy E Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy K/E Lahnasneva Turveruukki Oy E Peuraneva Turveruukki Oy K Tervasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy S Hangasneva Turveruukki Oy E Hangasneva Turveruukki Oy , 1 E Hukanneva Turveruukki Oy S/E Karjoneva Turveruukki Oy E Paloneva Turveruukki Oy S Järvineva Turveruukki Oy K Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy K Huhanneva Turveruukki Oy E Huhtineva Turveruukki Oy K Iso-Manninen Turveruukki Oy E Iso-Manninen Turveruukki Oy E Jylenneva Turveruukki Oy V Pikarineva Turveruukki Oy ,3 93 E Honkaneva Turveruukki Oy E Vesiläisenneva Turveruukki Oy E Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy E Isoneva Paavolan Turve Ky E Ahmaneva Paavolan Turve Ky E Särkelänsuo Hellpuri Oy E Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Huhannevalla, Huhtinevalla ja Navettarimmellä tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kesällä 21. Kuntoonpanosoista Kärjenrimmellä ja Peuranevalla oli tehon tarkkailua. Myös kesällä tuotantovaiheen tarkkailuun siirtyneillä Paskonnevalla ja Saarinevalla tarkkailtiin tehoa. Kootut tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 8 ja 9 sekä liitteessä 3. Vesienkäsittely laski veden ph:ta kaikilla tarkkailukohteilla jonkin verran. Huhannevan haihdutusallas oli tehokkaimmillaan (61 53 %) fosfaattifosforin ja ammoniumtypen poistossa. Raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat korkeampia altaan alapuolella. Muilta osin veden laatu ei pitoisuuksia tarkasteltaessa muuttunut oleellisesti. Kun altaaseen tullut ja sieltä lähtenyt vesimäärä otetaan huomioon ja tarkastellaan keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (liite 3), vesienkäsittelyn teho haihdutusaltaassa oli yleensä ottaen parempi (taulukko 8). Syksyn ainoan näytekerran perusteella ph ja humuksen (COD Mn ) sekä kokonaistypen pitoisuus pysyivät samalla tasolla. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuudet olivat hieman pienempiä altaan alapuolella.

15 11 16WWE319 Taulukko 8 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta kesällä ja syksyllä 21. n= näytteiden lukumäärät. TUOTANTOSUOT Huhanneva hi Kesä (n=1) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Al Alkalini- Kiinto- NO 2 -N teetti aine mg/l mmol/l mg/l Haihdutusaltaan yläpuoli 6, < Haihdutusaltaan alapuoli 6, < Erotus,3 2, Teho % Teho % (virtaamat huomioiden) Syksy (n=1) Haihdutusaltaan yläpuoli 6, Haihdutusaltaan alapuoli 6, Erotus Teho % Huhtineva pvk Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus, Teho % Navettarimpi kem1 Kesä (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, ,3 69 Kemikalointiaseman alapuoli 4, ,1 55 Erotus 1, ,3 14 Teho % Syksy (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6, ,3 59 Kemikalointiaseman alapuoli 4, ,1 32 Erotus 1, ,3 27 Teho % Paskonneva pvk Kesä (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,4 Erotus 1, ,4 Teho % Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus, Teho % Saarineva pvk1 Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus, Teho % Huhtinevan pintavalutuskenttä näytti toimivan lähinnä ammoniumtypen ja kiintoaineen poistossa. Myös nitraatti-nitriittitypen ja raudan pitoisuudet pienenivät kentällä. Muiden parametrien suhteen muutos oli negatiivinen.

16 12 16WWE319 Navettarimmen kemikalointi oli tehokkaimmillaan fosforin poistossa, mutta teho ei ollut kovin suuri. Kemikalointi laski veden ph:ta selvästi, kuten myös alkaliniteettiä. Epäorgaanisen typen ja raudan pitoisuudet kasvoivat. Muilta osin kemikalointi pienensi hieman pitoisuuksia. Tilanne pysyi hyvin samanlaisena kesällä ja syksyllä. Paskonnevan pintavalutuskenttä ei näyttänyt vielä toimivan tehokkaasti. Ainoastaan kiintoaineen ja ammoniumtypen pitoisuudet laskivat. Kesällä humuspitoisuus kaksinkertaistui kentällä ja myös raudan ja kokonaisfosforin pitoisuudet kasvoivat selvästi. Syksyllä kenttä toimi jo paremmin ja ainoastaan fosfaattifosforin pitoisuus kasvoi kentällä. Kiintoaineen poistoteho nousi jo 75 %:iin ja muilta osin tehot olivat luokkaa 2 3 %. Saarinevan pintavalutuskentän tehokkuus kesällä vastasi pitkälti Paskonnevan kentän kesän tilannetta. Lähinnä vain kiintoaineen ja ammoniumtypen pitoisuudet laskivat. Fosfaattifosforin ja kokonaisfosforin pitoisuudet nousivat kentällä huomattavasti, humuksen ja raudan pitoisuudet vähemmän. Kuntoonpanosoiden pintavalutuskentistä Kärjenrimpi toimi hyvin (taulukko 9). Kenttä poisti erittäin tehokkaasti kiintoainetta ja ammoniumtyppeä, mutta myös ravinteiden pitoisuuksien poistoteho oli erinomainen. Humuksen (COD Mn ) pitoisuudet laskivat vähemmän. ph laski huomattavasti. Peuranevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta otettiin näytteet vain kerran kesällä ja sen mukaan kentältä huuhtoutui varsin paljon humusta (COD Mn ). Suuria muutoksia veden laadussa ei muutoin havaittu. Syksyllä tilanne oli parempi ja kiintoaineen poistoteho nousi jo 66 %:iin. Myös kokonaisfosforin poistoteho oli noussut kesästä. Muilta osin veden laadussa ei tapahtunut kentällä mainittavia muutoksia. Peuranevan tuloksia tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että pintavalutuskenttä oli käytössä ensimmäistä vuotta. Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 21. n= näytteiden lukumäärät. KUNTOONPANOSUOT Kärjenrimpi pvk1 Kesä (n=6) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,6 Erotus 1, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,3 Erotus 1, Teho % Peuraneva pvk Kesä (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus,3-3 8, ,9 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus,2 5, ,2 Teho %

17 13 16WWE319 4 VESISTÖTARKKAILU Vuonna 21 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta tarkkailusta sekä vuosittain toistuvasta tarkkailusta. Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa 1. Havaintopisteet on myös merkitty liitteenä 2 olevalle kartalle. Taulukko 1 Siikajoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 21. Havaintopaikka Piste koordinaatit (KKJ) Vesistöalue Turvetuotantoalue Vaihtuva tarkkailu Pahkapuro PahkaP Saarineva yp. Siikajoki Hannunlampi SiikaJ Saarineva ap. Siikajoki 3 p. Si 3 p Sauvasuo yp. Siikajoki Haarala Si mts Sauvasuo ap. Neittävänjoki yp Ne yp Kärjenrimpi-Puronräme yp. Neittävänjoki Leiviskä Ne Parkkisenrimpi/Navettarimpi yp. Veneoja alap. Ve Kärjenrimpi ap. Pasko-oja, yp Pas yp Paskonneva yp. Pasko-oja, ap Pas ap Paskonneva ap. Savaloja Sa Peuraneva yp. Kurunkanava Kk Peuraneva ap. Pesuanoja, Huhtineva yp Hu yp Huhtineva yp. Pesuanoja, Huhtineva ap Hu ap Huhtineva ap. Siikajoki 86-tien silta Si Huhtineva ap. Vuosittainen toistuva tarkkailu Neittävänjoki Koskenkylä Ne Parkkisenrimpi, Navettarimpi, Kärjenrimpi Lamujoki Pulkkilan yp. Lam Kivineva ap., Jyletneva ap. Siikajoki Rantsila Si Savalojan suu Sa Savaloneva, Vesiläisenneva, Huhanneva Siikajoki Saarikoski Si Huhtineva, Järvineva, Karjoneva Luohuanjoki Lu Varisneva ap., Hangasneva ap. Honkaneva ap. Vuonna 21 tarkkailussa olevien soiden määrä oli pienempi kuin vuosina 28 ja 29. Pääosin tarkkailu toteutettiin vuosittain toistuvien tarkkailupisteiden näytteenotolla. Lisäksi tarkkailussa oli kuntoonpanovaiheessa olevia soita (Paskoneva, Saarineva, Kärjenrimpi ja Peuraneva) ja Sauvasuolta otettiin näytteitä ennen kuntoonpanovaiheen aloittamista. Siikajoen turvetuottajien vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 21 kevättalvella maaliskuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet. Sauvasuon tarkkailunäytteet otettiin heinä- ja elokuussa. 4.1 Tarkkailun tulokset Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuun keskiarvona on esitetty taulukossa 11. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset maalis-huhtikuun kierros mukaan lukien ovat liitteenä 4. Pahkapuro Pahkapuron vesi oli erittäin hapanta (keskiarvo 5) ja humuspitoista ja veden happipitoisuudet olivat korkeintaan tyydyttävää tasoa. Kiintoaineen määrä ja veden sameus vaihtelivat merkittävästi eri näytteenottokertojen välillä. Ravinteisuus oli keskimäärin reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät hyvin pieniksi.

18 14 16WWE319 Taulukko 11 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesällä 21 keskimäärin. Havaintopiste Klorof.A Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l FTU mg/l Kesä-elokuun keskiarvo Pahkapuro PahkaP 1,9 6,2 6 5, 2, < Siikajoen pääuoma SiikaJ 2, 6,7 65 5, 2, < Si 3 p*,9 6,1 62 5,1 2, < Si mts*,8 6,8 68 5,5 2, < Si 73 9,5 7,3 76 6,4 3, Si 5 7,5 7, 73 6,4 3, Si 4 8,8 6,4 69 6,4 4, Neittävänjoki ja Veneoja Ne yp 7,8 7,3 72 6,8 6, Ne11 27,8 7,2 71 6,7 5, V e1 3,6 7,1 69 6,2 4, Ne2 3,3 6,7 66 6,6 4, Pasko-oja Pas yp** 3, 7,1 64 5,8 3, Pas ap 2,7 7,6 72 6,3 4, Lamujoki Lam18 5,8 6,7 68 6,3 3, Savaloja ja Kurunkanava Sa 29 5,5 7,7 74 6,3 7, S a 4,6 5,9 59 6,5 8, Kk 7 4, 7,5 74 6,5 6, Pesuanoja Hu yp 8, 6,1 63 6,6 8, Hu ap 9,1 4, 4 6,6 9, Luohuanjoki Lu2 3,5 6,2 63 6,5 1, * heinä-elokuun keskiarvo ** kesäkuu n ja elokuun keskiarvo, heinäkuussa ei näytettä Siikajoen pääuoma Siikajoen pääuomassa oli yhteensä seitsemän vesistötarkkailupistettä, joista ylimmät (SiikaJ, Si 3 ap) sijaitsivat Hannunlammen ja Kalliokosken alueella Pyhännällä ja alin Paavolassa (Si4). Siikajoen vesi oli hapanta ja latvaosissa ph-taso laski ajoittain alle viiden. Joen happitila oli keväällä ja alkukesällä tyydyttävä ja parani hieman loppukesää kohti mentäessä. Vesi oli humuspitoista ja jonkin verran samentunutta ja sameusarvot kasvoivat alavirtaan mentäessä. Elokuussa Siikajoen vesi oli melko voimakkaasti samentunutta keski- ja alajuoksulla. Myös kiintoainepitoisuudet olivat elokuussa koholla. Siikajoen kesän ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasoa ja fosfaattifosforia esiintyi vedessä koko kesän ajan runsaasti. Nitraatti-nitriitin pitoisuudet olivat kesäaikana runsaita joen alajuoksulla ja ammoniumtyppeä esiintyi vaihtelevissa määrin kaikilla vedenlaadun seurantapaikoilla. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Siikajoen yläjuoksulla pieniä, mutta alajuoksulla lievästi rehevien tai rehevien vesien tasolla. Levätuotanto oli suurimmillaan elokuussa. Neittävänjoki ja Veneoja Neittävänjoen typpi-ja fosforipitoisuudet olivat suuria ja Leiviskässä (Ne11) myös heinäkuun klorofylli-a-pitoisuudet nousivat ylirehevien vesien tasolle. Muuten klorofyllipitoisuudet jäivät vesistön rehevyyden huomioon ottaen melko alhaiselle tasolle. Vesi oli hieman hapanta, humuspitoista ja sameaa. Happipitoisuus oli tyydyttävä. Veneojan vedenlaatu oli verrattavissa Neittävänjoen yläjuoksun vedenlaatuun, mutta kiintoaineen määrä oli hieman suurempi ja sameusarvot korkeampia Veneojassa kuin Neittävänjoessa. Lisäksi Veneojassa vesi oli tum-

19 15 16WWE319 mempaa kuin Neittävänjoessa. Neittävänjoen ravinnepitoisuudet olivat suurimmillaan yläjuoksun näytteenottopaikoilla ja alajuoksulle päin siirryttäessä joen vedenlaatu parani jonkin verran, vaikka rehevyys säilyi edelleen korkealla tasolla. Pasko-oja Pasko-ojasta vesistötarkkailunäytteitä otettiin sekä Paskonevan ylä- että alapuolelta. Ojan vesi oli hapanta, tummaa ja ajoittain sameaa. Happipitoisuus oli keväällä ja alkukesällä tyydyttävä, mutta huononi elokuussa. Vedessä oli varsinkin runsaasti kiintoainetta Paskonevan alapuolisella näytteenottopaikalla. Ravinteisuus oli reheville vesille tyypillisellä tasolla ja Paskonevan alapuolella ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita varsinkin alkukeväällä ja loppukesällä. Klorofyllipitoisuudet olivat ravinnepitoisuuksiin verrattuna erittäin vähäisiä. Ilmiö oli havaittavissa useilla Siikajoen alueen näytteenottopaikoilla ja sen syy lienee tummien vesien leväkasvustoa rajoittavassa vaikutuksessa. Lamujoki Lamujoesta vesinäytteitä otettiin vain tarkkailupisteeltä Lam18, joka sijaitsee Pulkkilassa. Vesi oli hieman hapanta, tummaa, lievästi samentunutta ja siinä oli jonkin verran kiintoainetta. Kiintoaineen määrä ja sameus olivat suurimmillaan elokuussa. Veden happipitoisuus oli tyydyttävä ja ravinnepitoisuudet reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofyllipitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen. Savaloja ja Kurunkanava Savalojan ylimmällä näytteenottopaikalla Sa29 vesi oli happamampaa kuin ojan suulla näytteenottopaikalla Sa. Yläosalla happitilanne oli tyydyttävä, mutta Savalojan suulla happitilanne oli melko huono loppukesällä. Fosforipitoisuudet olivat yläjuoksulla hieman matalampia kuin alajuoksulla, mutta typpipitoisuudet yläjuoksulla hieman korkeampia kuin alajuoksulla. Kokonaisuudessaan Savalojan vesi oli kuitenkin erittäin runsasravinteista. Vesi oli sameaa ja humuspitoista ja kiintoaineen määrä oli kohonnut. Loppukesällä kiintoainepitoisuudet olivat erityisen suuria näytteenottopaikalla Sa29. Klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevän vesistön tasoa. Sähkönjohtavuudet olivat maaliskuussa hieman koholla Savalojan suulla Siikajoen alueen yleiseen tasoon verrattuna. Kurunkanavan vedenlaatu oli samankaltainen kuin Savalojassa hieman matalampia kokonaisfosforipitoisuuksia lukuun ottamatta. Luohuanjoki Vuonna 21 Luohuanjoesta otettiin näytteitä ainoastaan joen suulta näytteenottopaikalta Lu2. Joen vesi oli hapanta, tummaa ja melko sameaa ja hapenkyllästeisyys oli keväällä melko hyvää tasoa, mutta huononi kesän edetessä. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisellä tasolla, mutta klorofyllipitoisuudet olivat vain lievästi rehevän vesistön tasoa. Vedessä oli jonkin verran kiintoainesta ja loppukesästä pitoisuudet nousivat. Sähkönjohtavuus oli hieman kohonnut maaliskuussa. Luohuanjoen vesi oli selvästi huonolaatuisempaa kuin Siikajoen vesi. 5 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 5.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Vuonna 21 päästötarkkailunäytteitä otettiin neljältätoista turvetuotantoalueelta ja neljältätoista näiden soiden ylä- tai alapuoliselta vesistötarkkailupisteeltä. Edellisvuodesta poiketen tulokset esitetään valuma-alueiden mukaisessa järjestyksessä alkaen Siikajoen latvaosista (taulukko 12).

20 16 16WWE319 Taulukko 12 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuussa v. 21 keskimäärin sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste / suo n ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NH 4-N NO 23-N Kiintoaine kpl mg/l mg/l Pahkapuro (PahkaP) 3 5, < 5 9 Saarineva 3 5, Siikajoki Hannunlampi (SiikaJ) 3 5, < 5 6 Neittävänjoki yp. (Ne yp) 3 6, Neittävänjoki Leiviskä (Ne11) 3 6, Parkkisenrimpi 3 6, < 5 4 Navettarimpi kem1 yp 3 6, Navettarimpi kem1 3 5, Veneoja ap. (Ve1) 3 6, Neittävänjoki Koskenkylä (Ne2) 3 6, Pasko-oja yp. (Pas yp) 2 5, Paskoneva Haapavesi 3 4, Pasko-oja ap. (Pas ap) 3 6, Jousineva 3 6, Kureluijanneva 3 7, < 5 1 Piipsanneva 3 6, < 5 2 Kivineva, Pulkkila 3 6, < 5 1 Jyletneva 3 5, Lamujoki Pulkkilan yp. (Lam 18) 3 6, Siikajoki Rantsila (Si73) 3 6, Savalonevan lisäalue 6 5, < 5 35 Savaloja (Sa29) 3 6, Savalojan suu (Sa) 3 6, Siikajoki Saarikoski (Si 5) 3 6, Siikajoki ap. (Si4) 3 6, Hukanneva 3 6, Paloneva 2 6, < 5 9 Hangasneva 3 3, < 5 5 Luohuanjoki (Lu2) 3 6, kuntoonpanovaihe päättynyt keväällä 21 Siikajoen yläjuoksulla sijaitsevan Saarinevan turvetuotantoalue siirtyi kunnostusvaiheesta tuotantoon kevään ja kesän 21 aikana. Saarinevan kuivatusvedet johdetaan ojia pitkin Siikajokeen. Sekä turvetuotantoalueen valumavedet että Siikajoen jokivesi olivat kesäkaudella 21 erittäin happamia (ph 5 5,5). Saarinevan valumavesien ravinnepitoisuudet olivat selkeästi suurempia kuin Siikajoesta mitatut pitoisuudet ja erityisesti ammoniumtypen kuormitus oli melko suurta. Suolta tulevan veden kiintoainepitoisuus ei sen sijaan juurikaan eronnut jokiveden kiintoainepitoisuuksista. Saarinevan valumavesien vaikutus näkyi Siikajoessa lähinnä jonkin verran kohonneina ravinnepitoisuuksina suon alapuolisella vesistötarkkailupisteellä. Neittävänjoen valuma-alueella oli vuonna 21 päästötarkkailussa kaksi tuotantoaluetta. Parkkisenrimmen ja Navettarimmen valumavedet johdetaan Kotiojaan, josta ne kulkeutuvat Veneojan kautta Neittävänjokeen. Veneojan suun yläpuolella sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä (Ne yp ja Ne11), Veneojan suulla yksi piste (Ve1) ja alapuolisessa Neittävänjoessa yksi piste (Ne2). Soiden valumavedet olivat happamia (alin ph 5,2), mikä heijastui alapuoliseen Veneojaan, jonka happamuustaso oli Neittävänjoen tasoa matalampi (taulukko 12). Valumavesien fosforipitoisuudet olivat hieman matalampia kuin alueen yläpuolisen Neittavanjoen pitoisuudet ja myös alapuolisessa Veneojassa ja Neittävänjoessa fosforipitoisuudet olivat matalampia kuin Neittävänjoen yläjuoksun vesistötarkkailupisteillä. Parkkisenrimmen valumavesien typpipitoisuus oli melko samaa tasoa kuin Veneojan ja Neittavänjoen yleinen taso, mutta Navettarimmen alueelta tulevat vedet olivat typpipitoisempia kuin alapuolisen Veneojan tai Neittävänjoen vesi. Ammoniumtypen määrät olivat Navettarimmeltä tulevissa vesissä suurempia Veneojassa tai Neittävänjoessa, mutta Parkkisenrimmen valumavesien ammoniumpitoisuus oli alhainen ver-

21 17 16WWE319 rattuna alapuolisten vesien pitoisuuksiin. Nitriitti-nitraattia turvetuotantoalueilta päätyi alapuoliseen vesistöön vähän suhteessa Veneojan tai Neittävänjoen mitattuihin pitoisuuksiin. Kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia Navettarimmen kuivatusvesissä kuin alapuolisessa Neittävänjoessa. Soiden kuivatusvesillä ei ollut selkeästi havaittavaa vaikutusta alapuolisen Neittävänjoen vedenlaatuun, mutta Veneojassa typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia ja ph hieman matalampi kuin Neittävänjoessa, mikä lienee kuivatusvesien vaikutusta. Lamujoen valuma-alueella sijaitsevan Paskonevan kuivatusvedet johdetaan Pasko-ojaan, josta ne laskevat Ristisenojaan ja edelleen Lamujokeen. Pasko-ojaan tulee turvetuotantoalueen vesien lisäksi mm. Kanteleen Voima Oy:n Piipsannevan tuhkanläjitysalueen valumavesiä. Turvetuotannon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Paskonevan ylä- ja alapuolella (tarkkailupisteet Pas yp ja Pas ap). Turvetuotantoalueelta tulevat vedet olivat happamia (ph 4,4) verrattuna Pasko-ojan yleiseen happamuuteen (ph 5,8 6,3). Kuivatusvesissä ravinnepitoisuudet olivat suurempia kuin Pasko-ojan yläpuolisella vesistöpisteellä mitatut pitoisuudet ja varsinkin ammouniumtypen pitoisuudet olivat valumavesissä suuria. Suon alapuolella fosfori-, ammonium- ja kiintoainepitoisuudet olivat suurempia kuin Paskonevan yläpuolisella vesistötarkkailupisteellä. Erityisesti fosfori- ja ammoniumpitoisuuksien lisäys lienee valumavesien vaikutusta, mutta kiintoainepitoisuudet olivat suon valumavesissä koko kevät- ja kesäkauden varsin matalia (1,1 9,4 mg/l) lukuun ottamatta syyskuun pitoisuuksia, joten suon alapuolisen vesistötarkkailupisteen korkea kiintoainepitoisuuksien keskiarvo (43 mg/l) ei selity turvetuotannon kuormituksella. Lamujoen valuma-alueelta päästötarkkailun piirissä olivat myös Jousinevan, Kureluijannevan, Piipsannevan, Kivinevan ja Jyletnevan turvetuotantoalueet. Niiden alapuolinen vesistötarkkailupiste (Lam18) sijaitsee Pulkkilassa. Jyletnevan kuormitusvesien ph oli Lamujoen ph-tasoa alhaisempi, muuten valumavesien ph oli lähes sama tai korkeampi kuin Lamujoessa. Jousinevan ja Piipsannevan vesien fosforipitoisuudet olivat Lamujoen pitoisuuksia suurempia, mutta Kureluijannevalta ja Kivinevalta tulevien vesien fosforitaso oli jokiveden tasoa alhaisempi. Valumavesien typpipitoisuus oli jokivettä suurempi kaikilla soilla Kureluijannevaa lukuun ottamatta. Jousinevan, Kivinevan ja Jyletnevan kuivatusvesissä oli runsaasti enemmän ammoniumtyppeä kuin Lamujoen vedessä. Nitriitti-nitraatin pitoisuudet valumavesissä olivat matalia Jousinevan vesiä lukuun ottamatta. Kiintoainepitoisuudet olivat Lamujoen veden kiintoainepitoisuuksia merkittävästi suurempia ainoastaan Piipsannevalta tulevissa valumavesissä. Savalonevan turvetuotantoalueen lisäalueen vedet johdetaan Savalojaan, joka laskee Siikajokeen. Savalojassa sijaitsee kaksi vesistötarkkailupistettä, yksi yläjuoksulla turvetuotantoalueen alapuolella (Sa29) ja yksi Savalojan suulla (Sa). Siikajoen ylempi vesistötarkkailupiste (Si73) sijaitsee Rantsilassa noin seitsemän kilometriä Savalojan suulta ylävirtaan ja alempi vesistöpiste Saarikoskella 22 kilometriä Savalojan suulta alavirtaan. Savalonevalta tulevien vesien ph oli hieman matalampi kuin Savalojassa keskimäärin. Veden fosforipitoisuus oli suurempi kuin Savalojassa, ja myös typpeä suolta tuli runsaasti Savalojan yleiseen typpipitasoon verrattuna. Valumavesien ammonitumtyppipitoisuus oli lisäksi huomattavan paljon suurempi Savalojan pitoisuuksiin nähden ja suovesien vaikutus on selvästi havaittavissa vielä näytteenottopaikalla Sa29. Myös valumavesien kiintoainepitoisuus on suurempi kuin Savalojassa yleensä ja kiintoainepitoisuudet ovat koholla myös Savalonevan alapuolisella vesistötarkkailupisteellä. Savalojan veden fosforipitoisuudet sen sijaan olivat suualueella suurempia kuin yläjuoksulla. Savalojan vesi oli kaiken kaikkiaan hieman ravinteikkaampaa kuin Siikajoen vesi. Siikajoen vesi oli kuitenkin laadultaan hyvin samankaltaista Savalojan ylä- ja alapuolella, eikä ojan vesillä ollut huomattavaa vaikutusta Siikajoen vedenlaatuun. Luohuanjoen valuma-alueella sijaitsee kolme turvetuotantoaluetta, jotka olivat päästötarkkailun piirissä vuonna 21. Hukannevan kuivatuvedet johdetaan Hukanojan kautta Luohuaonjokeen ja Palonevan vedet Peuraojan kautta Luohuanjokeen. Hangasnevan vesistä osa päätyy

22 18 16WWE319 Ohtuanojan kautta Luohuanjokeen, osa johdetaan suoraan Luohuanjokeen. Näiden soidan alapuolinen vesistötarkkailupiste Lu2 sijaitsee Luohuanjoen suulla Paavolassa. Lisäksi Siikajoen alin vesistötarkkailupiste Si4 sijaitsee aivan Luohuanjoen suun yläpuolella. Hangasnevalta tulevien vesien ph oli vuonna 21 erittäin alhainen, 3,2 3,7. Hukannevalta ja Palonevalta tulevat vedet olivat happamuustasoltaan lähes samaa luokkaa kuin Luohuanjoen ja Siikajoen vedet. Fosforia soiden kuivatusvesissä oli vähemmän kuin Luohuanjoen tai Siikajoen vesissä, mutta valumavesien typpipitoisuudet olivat jokivesiä korkeampia. Hukannevalta ja erityisesti Hangasnevalta tulevissa vesissä oli runsaasti ammoniumtyppeä. Hukannevalta ja Hangasnevalta tulevien vesien kiintoainepitoisuus oli jonkin verran alhaisempi kuin Luohunajoessa, Palonevalta tulevissa vesissä kiintoainesta oli lähes saman verran kuin jokivedessä keskimäärin. Luohuenjoen veden ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran Siikajoen pitoisuuksia korkeampia, mutta kiintoainepitoisuus oli Luohuanjoessa hieman Siikajoen tasoa alhaisempi. Siikajoen vedenlaatu oli havaintopaikalla Si4 samanlainen kuin Saarikoskella sijaitsevalla ylemmällä havaintopaikalla Si Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa 13 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (taulukko 6) laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alajuoksulla Länkelän kohdalla kesällä vuonna 21. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kesän alivalumakauden osalta on arvioitu, että turvesoiden kuormitus on noin 3 % kesän keskimääräisestä kuormituksesta, mikä vastaa tarkkailuissa yleensä saatuja havaintoja. Siikajoen turvetuotannon laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alaosalla olivat arvion perusteella Siikajoen alaosalla pieniä ja niitä tarkasteltaessa on otettava huomioon analyysien virhemarginaali (taulukko 13). Kiintoainepitoisuuksissa ja COD Mn -arvoissa turvetuotannon vaikutuksia ei käytännössä voida havaita. Myös ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset ovat niin pieniä suhteessa Siikajoessa todettuun veden laatuun (taulukko 11), ettei vaikutuksia ole juuri havaittavissa. Vuonna 21 turvetuotannon laskennalliset pitoisuuslisät olivat sekä ravinteiden, kiintoaineen että kemiallisen hapenkulutuksen suhteen pienempiä kuin vuonna 29 johtuen sekä edellisvuoteen verrattuna pienemmästä kuormituksesta että suuremmista virtaamista. Siikajoen vesi on melko humuspitoista ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta nyt tarkkailussa olleissa isoissa sivujoissa kuten Neittävänjoki tai Lamujoki vaikutukset eivät olleet tarkasti yksilöitävissä. Vuoden 21 tarkkailutulosten mukaan turvetuotantoalueilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ravinteita ja humusta ja veden ph oli joissain tapauksissa hyvin alhainen. Valumavesien happamuus onkin tyypillistä Siikajoen alueella. Taulukko 13 Arvio Siikajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Siikajoen alajuoksulla Länkelässä (F = km 2 ) kesällä 21. Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l Siikajoki, Länkelä Kesän keskiarvo (brutto) 32,1,4,6 15 Kesän keskiarvo (netto) 32,1 -,4 1 Kesän alivaluma (2 vk, brutto) 7,1,5,8 2

23 19 16WWE319 Koko vesistöalueen mittakaavassa hajakuormituksella kuten maa- ja metsätaloudella on suuri merkitys Siikajoen veden laadulle. Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29) mukaan Siikajoen vesistöalueella turvetuotannon osuus ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta pintavesiin on noin 2 % ja typpikuormituksesta 5,3 %, perustuen v tietoihin. Maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti turvetuotantoa suurempi (kuva 3). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). 6 YHTEENVETO Siikajoen vesistöalueella oli vuonna 21 turvetuotantopinta-alaa yhteensä 2917 ha, tuotannosta poistunutta alaa 991 ha ja tuotantoa varten kunnostettavaa alaa 737 ha. Vuonna 21 Siikajoella oli 14 kohdetta tuotantovaiheen kesäaikaisessa päästötarkkailussa, joista yhdeksän kohdetta oli suppeassa tarkkailussa. Lisäksi yksi kohde oli ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Neljä kohdetta oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa, mutta kaksi niistä siirtyi kesäksi tuotantovaiheen tarkkailuun. Turvesoilta purkautui vesistöön valumavesiä selvästi enemmän kuin vuonna 29 (kesän 21 keskivaluma oli 11,8 l/s km 2 ja kesän 29 keskivaluma 5, l/s km 2 ). Turvesoilta lähteneet vedet olivat usein varsin happamia ja fosforipitoisia, mikä on Siikajoen vesistöalueelle tyypillistä, koska alueen soilla ja maaperässä esiintyy paikoitellen runsaasti rautafosfaattia. Turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat noin 11 kilogrammaa päivässä (kg/d) happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,6 kg/d fosforia, 41 kg/d typpeä ja 28 kg/d kiintoainetta. Kiintoainepäästöt olivat 2 % pienemmät kuin edelliskesänä, typpipäästöt 15 % ja fosforipäästöt 11 %. Humuspäästöt (COD Mn ), kasvoivat 8 %. Siikajoen ja sen sivujokien sekä pienempien uomien vesi oli yleisesti varsin humuspitoista, tummaa ja hyvin ravinteikasta, kuten myös aiempina vuosina. Siikajoen pääuomassa veden laatu hieman heikkeni monen parametrin suhteen alavirtaan päin mentäessä. Pääsääntöisesti sivu-uomissa vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Siikajoen pääuomassa. Pienemmissä uomissa veden happitilanne oli usein heikko kevättalvella ja paikoitellen myös kesällä. Siikajoen vesistöalueella veden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 21 pääosin rehevien tai erittäin rehevien tasoisia. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat enimmäkseen lievästi rehevien vesien tasoisia. Vedet olivat monin paikoin hyvin tummia ja sameita, mikä on voinut vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a-klorofyllipitoisuuksia. Siikajoen veden ph-taso oli hieman hapan joen keski- ja alaosalla, mutta ylijuoksulla vesi oli hyvin hapanta (keskiarvo 5). Sivujokien ph-taso oli lähellä Siikajoen pääuoman tasoa. Siikajoen vesistöalueella soilla ja maa-

24 2 16WWE319 perässä paikoitellen runsaana esiintyvä rautafosfaatti voi luontaisesti alentaa vesien ph-tasoa ja nostaa rauta- ja fosforipitoisuuksia. Turvesoilta lähteneessä vedessä oli usein runsaammin humusta ja typpeä sekä alhaisempi ph kuin vesistön vedessä, myös fosforia oli joidenkin turvesoiden vedessä melko paljon. Purkuvesistössä kuitenkin todettiin monin paikoin myös suurempia fosfori- ja typpipitoisuuksia kuin turvesoiden valumavedessä. Vesistötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden vesistökuormituksella voi olla vaikutusta muutamien turvesoiden lähivesistöjen veden laatuun humus- ja ravinnepitoisuuksien osalta. Runsas maa- ja metsätalouden hajakuormitus vaikuttaa alueella voimakkaasti etenkin sivu-uomien veden laatuun. Turvesoiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pintavesien ravinnekuormituksesta on hyvin pieni. Vesistöalueella merkittävin ravinnekuormittaja luonnonhuuhtouman lisäksi on maatalous. 7 VIITTEET Hyvärinen, V. & Korhonen, J. (toim.). 23. Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö, 559. Suomen ympäristökeskus. Ilmatieteen laitos. (29 21). Ilmastopalvelu. Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. 29. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. PSV-Maa ja Vesi Oy. 23. Siikajoen hajakuormitusselvitys 22. Pöyry Finland Oy Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 21. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Paavolan Turve Ky, Hellpuri Oy. 27. Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailu vuosina

25

26 SIIKAJOEN VESISTÖALUE VAPO OY Piipsanneva (osa) 7 Parkkisenrimpi 5 Jousineva 2 Navettarimpi 4 Kureluijanneva 18 Kivineva 17 Saarineva 44 Kärjenrimpi-Puronräme 4 Paskonneva 47 Si Vaihtuva tarkkailu 32 Lu2 TURVERUUKKI OY Savaloneva Hangasneva Hukanneva Paloneva Järvineva Jylenneva Huhanneva Huhtineva Peuraneva Vuosittain toistuva tarkkailu Si5 Hu ap Hu yp 1 km 14 Sa Si Kk 7 Ne11 Ve1 48 Sa Ne yp. 4 Ne Lam 18 Pas yp 47 Pas ap 44 7 Si 3 p 18 Si mts PahkaP SiikaJ 36 Liite 2

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC112 27.5.215 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot