TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014"

Transkriptio

1 TARKKAILURAPORTTI UEC TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214

2 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö 1 JOHDANTO HYDROLOGISET OLOT KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Virtaamat ja valumat Veden laatu Päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vuosittain toistuva tarkkailu Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Arvio päästöjen vesistövaikutuksista YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Siikajoen vesistöalueella sekä vesistöpisteiden koordinaatit Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 214 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 214

3 3 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh sähköposti

4 1 JOHDANTO Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 214 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 214 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 37 turvetuotantoaluetta. Suurin osa soista oli tuotantovaiheen kesäaikaisessa tai ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi suppeassa tarkkailussa, yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa (Taulukko 1). Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215). Vesistötarkkailua toteutettiin vuosittaisten vesistöpisteiden lisäksi 59 alueellisella pisteellä. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille , jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 214. Tarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Turvetuottajat ovat mukana kyseisessä ohjelmassa kalasto- ja pohjaeläintarkkailun osalta. Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat erilliset tarkkailuohjelmansa. 4

5 5 Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Paavolan Turve Ky Isoneva PSY/1/9/2 jh Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI/3/213/1, VHO/13/329/1 T x x Viimeinen tuotantovuosi 214. Hevoskorpi PSAVI/82/11/1 Y x x Honkaneva PSAVI/121/12/1 jh x x Viimeinen tuotantovuosi 212. Hourunneva PSY/39/4/2 T x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Huhanneva PSY/41/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Huhtineva PSY/1/4/2, VHO/5/383/3 T x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Hukanneva PSAVI/125/11/1 Y x Viimeinen tuotantovuosi 214. Iso-Manninen PSY/73/9/2 T x x Jylenneva PSAVI/52/11/1 T x Järvineva PSY/98/9/2, VHO/1/754/3 Y x Vuosikuormitustarkkailu 214 (PPO) Karjoneva PSAVI/26/12/1 Tuotanto on loppunut, jälkikäytössä, ei enää tarkkailua. Kupukkaneva PSY/61/9/2 T Lahnasneva PSY/42/8/2 T S Paloneva PSAVI/124/11/1 Y x Peuraneva PSY/7/8/2, S VHO/8/555/3 Pikarineva PSAVI/12/1/1; T x VHO/12/11/1 Pullinneva PSAVI/127/12/1 Y Y Y Y Y Vuosikuormitustarkkailu Savaloneva PSY/4/4/2 la1 T la2 jh 214 (PPO) x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Tahkoneva PSY/326/4/2 x x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua. Ylimääräiset 2 näytettä 214. Tervasneva PSY/61/8/2 T x Vesiläisenneva PSAVI/523/213/1, VHO/14/95/2 T x Päätöksistä valitettu KHO:n , ei vielä ratkaisua

6 6 Taulukko 1 jatkuu Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös Huomioita alue nro Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI/99/1/1 x x x Uusi alue, tarkkailu aloitetaan kun PVK saadaan rakennettua Jousineva PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 Joutenneva PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 T x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua jh Tuotanto on päättynyt. Lupa on voimassa saakka. Jyletneva PSAVI/33/12/1; T x VHO 13/34/1 Kivineva PSY/4/4/2 T x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Korteneva PSAVI/39/11/1; VHO/11/361/1 Kureluijanneva PSAVI/32/12/1; VHO/13/342/1 Y x Vuosikuormitustarkkailu 214 (PPO) T jh jh Tuotanto on loppunut. Jh tarkkailu tehdään vain vesistötarkkailupisteillä, koska veden pumppaus pvk:lle lopetetaan kosteikon rakentamisen vuoksi Kärjenrimpi- Puronräme (pvk1) PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 Y x x x x Vuosikuormitustarkkailu 214 (PPO) Kärjenrimpi- Puronräme (pvk2) PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 T s Mankisenneva (lupa Piipsan Turve Oy:n nimissä, Vapo vastaa tarkkailuista) PSY 87/9/2; VHO 1/719/3; KHO ,taltio Y x PVK1 kuului vuosikuormitustarkkailuun 214 (PPO) PVK2 siirretty kesken vuoden Siikajoen tarkkailuun 12 Navettarimpi +lisäalue PSY 6/4/2; VHO/4/339/3; lisäalue PSY68/6/2 T x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin , ei vielä ratkaisua Parkkisenrimpi PSY/7/4/2 T x Paskoneva PSY/16/9/2 Y x x Piipsanneva PSAVI/ pvk4 T x 54/215/1 kem2 Y Saarineva PSY/14/8/2 Y x x x x Vuosikuormitustarkkailu 214 (PPO) Sauvasuo PSY 83/9/2 Y x Vuosikuormitustarkkailu 214 (PPO) Varisneva PSY/9/6/2; PSAVI/56/213/1 Tuotanto on loppunut, jälkikäytössä, ei enää tarkkailua

7 2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukauden 214 (marraskuu 213-lokakuu 214) keskilämpötila oli Ruukin Revonlahden havaintoasemalla 4,7 C, mikä on 2,1 astetta vertailukauden keskiarvoa (2,6 C) korkeampi. Marras-, joulu-, helmi-, maalis- ja kesäkuu olivat vertailujaksoa selvästi lämpimämpiä (Kuva 1). Talvi (marras-maaliskuu) oli lämpötilan osalta kokonaisuutena 3,9 C vertailujaksoa lämpimämpi. Kesäkuukausina ei ollut niin suurta poikkeamaa pitkänajan keskiarvoon, kesä-syyskuu oli kokonaisuutena 1,3 C vertailujaksoa lämpimämpi. Tarkkailukauden 214 sadesumma oli Ruukissa 578 mm, mikä on 37 mm pitkän ajan keskiarvoa (541 mm) suurempi. Kesä oli keskimääräistä kuivempi, ja etenkin kesäja elokuussa satoi selvästi tavanomaista vähemmän (Kuva 1). Heinäkuun sademäärää nostavat yksittäiset rankat kuurosateet. Talvella, marras-, joulu-, ja lokakuussa satoi 1,5-kertaisesti vertailujaksoon nähden. 7 C Lämpötila mm Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Ruukissa (Revonlahti) tarkkailukausilla 213 ja 214 sekä vertailujaksolla keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä (F = 4283 km 2 ), joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Tarkkailukauden 214 ( ) ja vertailujakson virtaamat on esitetty kuvassa 2. Joulukuun puolessa välissä alkanut lämmin sääjakso ja sen jälkeen seuranneet runsaat sateet nostivat tulvan joulu-tammikuun vaihteessa. Helmikuun lopun lauhan jakson jälkeen virtaamat kasvoivat maaliskuussa, mutta selvää kevättulvaa ei ollut vuonna 214. Lokakuun lopussa alkaneet sateet nostivat syystulvan kevättulvaa korkeammaksi. Joulu-tammikuun tulvahuipun virtaama oli tarkkailukaudella 214 noin 26 m 3 /s, kun keväällä 212 maksimivirtaama oli tulva-aikaan noin 4 m 3 /s.

8 8 m3/s Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä tarkkailukaudella 214 (ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä ) ja vertailujaksolla v keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212). Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä tarkkailukausilla sekä vertailujaksolla olivat seuraavat: MQ (vuosi) 46,5 39, 69,3 39,9 MQ (kesä-syyskuu) 18,5 2,8 6,3 26,1 NQ (kesä-syyskuu) 5, 4,9 1,2 19,4 HQ (kesä-syyskuu) ,8 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 214 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 37 turvetuotantoaluetta. Suurin osa soista oli tuotantovaiheen kesäaikaisessa tai ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi suppeassa tarkkailussa, kaksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Mankisennevan pvk1 ja pvk2 sekä Pullinneva vaihtuivat kesken vuoden kuntoonpanosta tuotantovaiheen tarkkailuun. Turveruukki Oy:n Hevoskorvella, Hukannevalla, Järvinevalla ja Palonevalla sekä Vapo Oy:n Kortenevalla, Kärjenrimmellä, Saarinevalla, Sauvasuolla, Paskonevalla ja Mankisennevalla tarkkailu oli ympärivuotista. Turveruukki Oy:n Peuranevalla toteutettiin suppeaa tarkkailua. Vapo Oy:n Joutenneva ja Turveruukki Oy:n Honkaneva ja Savaloneva la1 kuuluivat jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Muilla soilla toteutettiin kesäajan tuotantovaiheen tarkkailua Järvineva, Kärjenrimpi, Saarineva, Sauvasuo, Pullinneva ja Mankisenneva pvk1 kuuluvat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215).

9 Useilla soilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Turveruukin Pullinnevalle on annettu lähtevän veden pitoisuus- ja reduktiorajaarvoihin liittyviä määräyksiä. Raja-arvotarkastelut on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa eikä niitä esitetä tässä yhteydessä. Lisäksi Turveruukin Pullinnevalle, Hangasnevalle ja Honkanevalle on ph-rajoihin liittyviä määräyksiä. ph-rajatarkastelut on raportoitu Turveruukin omien tarkkailujen raportissa eikä niitä esitetä tässä yhteydessä. Vapon Siikajoen turvetuotantoalueilla ei ole reduktio/pitoisuusmääräyksiä. Piipsannevan uudessa luvassa on annettu määräyksiä (päätös annettu ). Siikajoen vesistöalueella kesällä 214 tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 2) ja soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. 9 Taulukko 2 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailukohteet kesällä 214. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 214. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK ojitettu Tehon Huom. alue tely kesällä tarkkailu Tuotantovaihe Jousineva Vapo Oy pvk2 Ei Jyletneva Vapo Oy kosteikko X Kivineva (Pulkkila) Vapo Oy pvk1 Ei Kureluijanneva Vapo Oy pvk1 Ei Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) Vapo Oy pvk1 (Kärjenrimpi) Ei X Vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy pvk2 (Puronräme) Ei X Ympärivuotinen Mankisenneva Vapo Oy pvk1 * Mankisenneva Vapo Oy pvk2 Kyllä X ** Navettarimpi (KAI) Vapo Oy kem1 X Paskoneva Vapo Oy pvk Kyllä X Ympärivuotinen Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy pvk1 Ei Piipsanneva Vapo Oy pvk4 Ei Saarineva Vapo Oy pvk1 Kyllä X Vuosikuormitustarkkailu Sauvasuo Vapo Oy pvk1 Ei X Vuosikuormitustarkkailu Hangasneva Turveruukki Oy kosteikko X Hevoskorpi Turveruukki Oy pvk1 Ei X Ympärivuotinen Hourunneva Turveruukki Oy la Hourunneva Turveruukki Oy pvk1 Ei X Huhtineva Turveruukki Oy pvk1 Ei X Hukanneva Turveruukki Oy pvk1 kyllä X Ympärivuotinen Iso-Manninen Turveruukki Oy pvk1 Ei X Jylenneva Turveruukki Oy pvk1 Ei X Järvineva Turveruukki Oy pvk Ei X Vuosikuormitustarkkailu Kupukkaneva Turveruukki Oy pvk2 Ei Lahnasneva Turveruukki Oy pvk Ei X Paloneva Turveruukki Oy kasv.kenttä X Ympärivuotinen Peuraneva Turveruukki Oy pvk Ei X suppea Pikarineva Turveruukki Oy pvk1 Ei X Pullinneva Turveruukki Oy pvk1 kyllä X Vuosikuormitustarkkailu Savaloneva Turveruukki Oy la2 Tahkoneva Turveruukki Oy kosteikko Tervasneva Turveruukki Oy pvk1 Ei X Vesiläisenneva Turveruukki Oy la Kuntoonpanovaihe Korteneva Vapo Oy pvk1 Ei X Vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaihe Honkaneva Turveruukki Oy la2 Joutenneva Vapo Oy la3 Savaloneva Turveruukki Oy la1 * Mankisenneva pvk1 siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta (PPO) tuotantovaiheen tarkkailuun (PPO) ** Mankisenneva pvk2 siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta (PPO) tuotantovaiheen tarkkailuun (Siikajoki, ymp.vuotinen)

10 Mankisennevan pintavalutuskenttää 2, Hourunnevan laskeutusallasta 1 ja jälkihoitovaiheessa olevia Savalonevaa la1 ja Joutennevaa lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Mankisennevan pvk2:lla ei ollut virtaamamittausta, koska virtaamamittaus oli pvk1:llä ja pvk2 virtaama päätettiin arvioida sen perusteella. Hourunnevan laskeutusaltaalla ei ollut virtaamamittausta, koska virtaamamittaus oli pvk1:llä ja la1 virtaama päätettiin arvioida sen perusteella. Suppeassa tarkkailussa olevalta Peuranevalta ja jälkihoitovaiheen tarkkailussa olevalta Joutennevalta otettiin näytteet kerran kuukaudessa ja muilta kohteilta kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin tarkkailukohteelta mitatun virtaaman ja vedenlaadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Mankisennevan pvk 2:n kuormitus laskettiin saman turvetuotantoalueen pvk 1:ltä mitatun virtaaman perusteella, Hourunnevan la1 kuormitus laskettiin saman turvetuotantoalueen pvk1:ltä mitatun virtaaman perusteella ja Savalonevan la1 kuormitus laskettiin saman turvetuotantoalueen la2:lta mitatun virtaaman perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Turveruukki otti omavalvontanäytteitä mm. rankkasadetilanteissa Hangasnevalla, Hevoskorvella, Huhtinevalla, Lahnasnevalla, Jylennevalla, Palonevalla, Peuranevalla, Pikarinevalla, Savalonevalla, Tahkonevalla, Tervasnevalla ja Vesiläisennevalla. Tulokset ja näytteenottojen syyt on esitetty liitteessä Tarkkailun tulokset Vuonna 214 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, tuotantokunnossa 1 ha, kuntoonpanossa 162 ha ja tuotannosta poistunut 1 96 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 78 %:lla, laskeutusaltaat 14 %:lla ja kemikalointi 4 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Muun vesienkäsittelyn piirissä (mm. kosteikko) oli noin 5 % pinta-alasta. Vuoden 214 tarkkailukohteista 26:lla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kuudella kohteella laskeutusaltaat, neljällä kosteikko tai kasvillisuuskenttä ja yhdellä kemiallinen käsittely (ks. Taulukko 2) Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 214 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Mankisennevan pvk 2:lla ei ollut virtaamamittausta. Mankisennevan pvk 2:n virtaama arvioitiin saman turvetuotantoalueen pvk 1:n virtaamista. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Nämä kohteet on sisällytetty keskiarvoihin. Kohteet, joiden kesän virtaama on arvioitu pääosin tai kokonaan vesistömallin tai toisen mittauspisteen avulla, eivät ole mukana keskiarvoissa. Tällaisia kohteita oli kesällä 214 vain Mankisenneva pvk2. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 8,5 l/s km 2. Keskivaluma oli edellisvuotta (8, l/s km 2 ) hieman suurempi. Tuotantovaiheen soista suurin keskivaluma mitattiin Sauvasuolla kuten vuonna 213. Siikajoen tuotantovaiheen tarkkailusoiden kesän keskivaluma oli likimain samansuuruinen kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla kesällä keskimäärin (8,8 l/s km 2 ). 1

11 11 Taulukko 3 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 214. Suo Tarkkailu- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom! piste valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk ,3,99 69 Hourunneva pvk ,4,9 47 virtaama vesistömallista Huhtineva pvk ,4,42 53 virtaama vesistömallista Hukanneva pvk ,4,38 23 virtaama vesistömallista Iso-Manninen pvk ,3 5,17 3 virtaama vesistömallista Jousineva pvk ,5 2,61 38 Jylenneva pvk ,8,49 68 virtaama vesistömallista Järvineva pvk ,5, 45 Kivineva (Pulkkila) pvk ,2 2,81 5 Kupukkaneva pvk2 Nollavirtaama kesällä, pois lukien jakso Kureluijanneva pvk ,3,66 99 Kärjenrimpi (KAI) pvk ,4,44 35 Lahnasneva pvk ,79 54 Mankisenneva pvk1 2) ,8 3,63 23 Mankisenneva* pvk2 3) ,3 1,43 28 virtaama arvioitu pvk1 virtaamista Paskoneva pvk ,1, 72 virtaama vesistömallista Parkkisenrimpi (KAI) pvk ,5,2 5 Peuraneva pvk ,3,77 73 Piipsanneva pvk ,9, 37 virtaama vesistömallista Pikarineva pvk ,2, Pullinneva pvk ,2,78 54 Puronräme (KAI) pvk ,6 1,22 39 virtaama vesistömallista Saarineva pvk , 2,5 292 Sauvasuo pvk ,5 3, Tervasneva pvk ,9, 119 Kemiallinen käsittely Navettarimpi (KAI) kem ,66,2 24,3 Kosteikko Hangasneva kosteikko ,1,1 96 virtaama vesistömallista Jyletneva kosteikko ,17 94 Paloneva kasv.kenttä ,7, 14 virtaama vesistömallista Laskeutusallas Savaloneva la ,6,69 9,7 Vesiläisenneva la ,4, 143 virtaama vesistömallista ja Keskiarvot Kaikki suot (n=27) 8,5 1,9 76 Pintavalutuskentälliset suot (n=24) 8,7 1,4 81 Kosteikolliset suot (n=3) 1,3,6 68 Laskeutusaltaalliset suot (n=2) 8,,35 76 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=77) 1) 8,8,94 67 Siikajoki 213 (n=11) 8,,8 15 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Korteneva pvk ,3 2,48 75 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=3) 8,7 1,4 62 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Honkaneva la ,5, 5 Joutenneva la3 43, ,2 3,9 22 Virtaama vesistömallista Savaloneva la ,6,69 9,7 Virtaama arvioitu la2 virtaamista * Ei mukana keskiarvossa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista. 2) Mankisenneva pvk1 siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta (PPO) tuotantovaiheen tarkkailuun (PPO) 3) Mankisenneva pvk2 siirtyi talvella kuntoonpanovaiheen tarkkailusta (PPO) tuotantovaiheen tarkkailuun (Siikajoki, ymp.vuotinen)

12 3.2.2 Veden laatu Siikajoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 3. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Kupukkanevalta ei saatu kesällä 214 yhtään näytettä. Kupukkanevalla ei ole vuotoja vesienkäsittelyrakenteiden ohi, vaan alueen maaperä on vettäläpäisevää eikä pintavalutuskentälle tule vettä. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneen valumaveden ph-keskiarvo oli 6,1 kun koko Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 6,2. Alhaisimmat tuotantovaiheen ph-arvot mitattiin happamilla sulfaattimailla sijaitsevalta Hangasnevalta, jonka kesän ph-keskiarvo oli vain 4,8, muilla soilla ph-keskiarvo oli > 5,. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, jotka laskevat veden ph:ta. Veden ph oli edellisvuosien tapaan lähimpänä neutraalia Savalonevalla. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli kesän keskiarvona suurin Hevoskorvella, Järvinevalla, Mankisennevan pvk2:lla, Paskonevalla ja Pullinnevalla. Kesän pienimmät COD Mn -keskiarvot olivat Hukannevalla, Parkkisenrimmellä, Hangasnevalla, Navettarimmellä, Hourunnevalla ja Savalonevan la2:lla. Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti ja Siikajoen turvesoiden keskiarvo (85 µg/l) oli suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo (67 µg/l). Järvinevalla ja Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä yli 3 µg/l. Järvinevalla fosforipitoisuus on ollut korkea myös kesinä 212 ja 213. Järvinevalla fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli suuri jokaisella määrityskerralla (ks. liite 2.24). Myös Mankisennevan pvk2:lta, Paskonevalta, Piipsannevalta ja Tervasnevalta lähteneessä vedessä oli huomattavan paljon fosforia. Järvinevalla ja Tervasnevalla korkeat fosforipitoisuudet johtuvat todennäköisesti vivianiitista. Tervasnevalla oli korkeat fosforipitoisuudet jo ennakkonäytteissä. Piipsannevalta lähteneen veden fosfaattifosforipitoisuus oli suurempi kuin kokonaisfosforipitoisuus, tämä johtuu kuitenkin erilaisista näytemääristä. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Hukannevalla, Iso-Mannisella, Jousinevalla, Kivinevalla, Kureluijannevalla, Parkkisenrimmellä, Peuranevalla, Hangasnevalla ja Palonevalla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja rautapitoisuudet (5697 µg/l) olivat Siikajoen alueella keskimäärin selvästi Pohjois-Pohjanmaan kaikkien soiden tasoa (4287 µg/l) korkeampia. Suurimmat raudan keskimääräiset pitoisuudet mitattiin Järvinevalla, Kivinevalla, Kureluijannevalla, Saarinevalla, Pullinnevalla, Navettarimmellä, Hourunnevalla ja Vesiläisennevalla. Rautapitoisuudet olivat alhaisimmat Huhtinevalla, Mankisennevan pvk1:llä ja Tervasnevalla. Typpeä turvesoiden vedessä oli kesällä yleisesti melko paljon. Keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi suurimmat Pullinnevalla, mutta myös Kärjenrimmellä, Mankisennevan pvk2:lla, Paskonevalla ja Saarinevalla kesän keskiarvo oli suuri. Typpipitoisuudet olivat alhaisimmat Kivinevalla, Parkkisenrimmellä, Hourunnevalla ja Savalonevan la2:lla. Nitriitti-nitraattitypen (NO 2+3 -N) pitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaisia, mutta ammoniumtypen (NH 4 -N) pitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua. 12

13 Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 214 (n = näytteiden lukumäärä). Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantovaihe Hevoskorpi pvk1 1 6, , ,1 Hourunneva pvk1 1 5, Huhtineva pvk1 11 6, , , Hukanneva pvk1 12 6, Iso-Manninen pvk1 9 5, , ,3 Jousineva pvk2 1 6, , , ,4 Jylenneva pvk1 11 6, , ,5 Järvineva pvk 9 5, , Kivineva (Pulkkila) pvk1 1 6, ,4 Kupukkaneva pvk2 ei vettä, ei näytteitä Kureluijanneva pvk1 1 6, , , 6, , Kärjenrimpi (KAI) pvk1 9 5, , ,9 Lahnasneva pvk 11 6, ,7 Mankisenneva pvk1 1 5, , 148 5, ,7 Mankisenneva pvk2 1 6, ,2 Paskoneva pvk 1 5, ,7 Parkkisenrimpi (KAI) pvk1 1 6, , , 7, ,8 Piipsanneva pvk4 6 5, , Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) pvk2 1 5, , ,1 Saarineva pvk1 9 6, Sauvasuo pvk1 9 6, , Peuraneva pvk 6 6, , ,4 suppea tarkkailu Pikarineva pvk 12 6, , Pullinneva pvk1 1 5, , Tervasneva pvk1 1 6, , Hangasneva kosteikko 12 4,8 4,7 16 2, , , Jyletneva kosteikko 1 5, , , Paloneva kasv.kenttä 11 6, , , Tahkoneva kosteikko 2 6, , Navettarimpi (KAI) kem1 1 5, Hourunneva la 1 6, , Savaloneva la2 1 7, ,1 Vesiläisenneva la 11 6, Keskiarvot Kaikki suot (n=31) 6, Pintavalutuskentälliset suot (n=24) 6, Pohjois-Pohjanmaan suot (n=87) 1) 6, ,8 Siikajoki 213 (n=1) 5, ,3 Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 9 4, , ,4 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 4, ,7 Jälkihoitovaihe Honkaneva la2 9 3, , ,8 Joutenneva (jälkikäyttö) la3 5 6, ,1 Savaloneva la1 5 6, Kiintoainepitoisuudet olivat Siikajoen tuotantosoilla (ka. 11 mg/l) hieman suurempia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan soilla (ka. 8,8 mg/l). Selvästi suurin kiintoaineen keskiarvo oli Pikarinevalla (34 mg/l), jossa keskiarvoa nostaa yksittäinen otettu omavalvontanäyte (34 mg/l, liite 2.29). Mikäli tämä tulos jätetään pois keskiarvon laskennasta, Pikarinevan kesän kiintoainekeskiarvoksi saadaan 5,9 mg/l. Siikajoen alueen tuotantosoiden keskimääräinen kesäaikainen vedenlaatu oli nitraattinitriittityppeä lukuun ottamatta huonompaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla (Taulukko 4). Kuntoonpanossa olleen Kortenevan valumaveden ph (4,5) oli hieman alhaisempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen soilla (ph 4,8). Kiintoaineen

14 ja raudan keskiarvopitoisuudet olivat pieniä. Fosforin keskiarvo oli selvästi rehevällä tasolla (16 µg/l), mutta pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen soilla (173 µg/l). Jälkihoitovaiheessa olleen Honkanevan valumaveden ph oli alhainen (ph keskiarvo 3,8). Honkanevalla mitattiin korkea fosfaattifosforipitoisuus (45 µg/l). Pitoisuus on 25-kertainen kokonaisfosforitulokseen verrattuna, joten pitoisuudessa on todennäköisesti virhe. Asiaa ei saatu enää selvitettyä laboratoriosta, koska se huomattiin myöhään. Tulos on jätetty pois laskennoista mutta on esitetty liitteessä (liite 2.37). Muutoin jälkihoitovaiheessa olleiden Honkanevan ja Savalonevan la1 sekä jälkikäytössä olleen Joutennevan vedenlaatu oli hyvä Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (Taulukko 5). Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille tuotantoalueille tai tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 6). Vapolla Varisneva oli ainoa tuotantoalue, joka ei ollut ohjelmasta poiketen tarkkailussa, tämä johtui siitä että Varisnevan tuotanto on jo loppunut. Sauvasuon ja Pullinnevan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat selvästi suuremmat kuin muilla turvetuotantoalueilla. Keskiarvona Siikajoen turvetuotantoalueiden kemiallisen hapenkulutuksen ominaispäästö 323 g/ha d oli suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan soilla (267 g/ha d). Brutto- ja netto-ominaispäästöt olivat kokonaisfosforin osalta suurimmat Pullinnevalla ja Tervasnevalla ja kokonaistypen osalta Saarinevalla ja Sauvasuolla. Ravinteiden ominaispäästöt olivat pienimmät Palonevalla, Navettarimmellä ja Savalonevalla (la1). Keskiarvona ravinteiden ominaispäästöt olivat Siikajoen turvetuotantoalueilla hieman suurempia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan soilla. Kiintoaineen ominaispäästöt olivat suurimmat Sauvasuolla, Pikarinevalla ja Vesiläisennevalla, myös muutamilla muilla soilla kiintoaineen ominaispäästöt olivat > 1 g/ha d. Pikarinevan kiintoainepäästöjä nostaa yksi korkea kiintoainepitoisuus (liite 2.29). Pienimmät kiintoaineen ominaispäästöt olivat Navettarimmellä ja Savalonevalla (la1). Raudan ominaispäästöt olivat suurimmat Sauvasuolla ja Jyletnevalla. Keskiarvona Siikajoen turvetuotantoalueiden kiintoaineen ja raudan ominaispäästöt olivat hieman suurempia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan soilla. Palonevan, Navettarimmen ja Savalonevan (la1) alhaisia kuormituksia selittää pääosin alhainen valuma. Kuntoonpanossa olleen Kortenevan ominaiskuormitukset olivat Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoja alhaisempia. Jälkihoitovaiheessa olleen Honkanevan ominaispäästöt olivat pieniä verrattuna tuotantovaiheen soihin. Jälkikäytössä olleella Joutennevalla ja jälkihoitovaiheessa olleella Savalonevalla virtaama on arvioitu. Joutennevalla tuotanto on loppunut jo 212. Turvetuotannon kuormitus Joutennevalla on jo loppunut ja taulukoissa (Taulukko 7 ja Taulukko 8) kuormitus on merkitty nollaksi. 14

15 15 Taulukko 5 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 214. Suo Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Tuotantovaihe Hevoskorpi pvk1 332,4,1 9,4,, ,3 6,7 31 Hourunneva pvk1 261,4, 9,7,1, ,3 4,2 46 Huhtineva pvk1 337,7,4 7,,1,1 7,9 2,5 3,8 14 Hukanneva pvk 123,2,1 6,1,2 1, ,1 2,9 63 Iso-Manninen pvk1 38,2,1 8,8,4, ,1 4,8 23 Jousineva pvk2 314,3,1 9,,, ,1 4,9 26 Jylenneva pvk1 279,3,1 7,8,, ,2 4,4 2 Järvineva pvk1 178,6 1, 4,1, 2, ,6 3,1 22 Kivineva (Pulkkila) pvk1 288,3,9 7,7,4, ,1 3,3 44 Kupukkaneva* pvk2,1,,,,,,,4,,,3 ei saatu näytteitä Kureluijanneva pvk1 241,3, 7,6,, ,1 3,2 25 Kärjenrimpi (KAI) pvk1 146,3,1 6,1, 3, ,2 4,7 25 Lahnasneva pvk 324,4 1,4 11 1,1 1, ,2 6, 49 Mankisenneva pvk1 469,4, 1,,3 8,5 18,2 6,6 12 Mankisenneva* pvk2 375,7,3 11,4 2, ,5 8,8 27 virtaama arvioitu Paskoneva pvk1 317,4,1 12, , Parkkisenrimpi (KAI) pvk1 12,2, 4,2,, 13 28,1 1,4 23 Piipsanneva* pvk4 194,5,1 5,5,,1 6,8 119,4 3, 114 virtaama arvioitu Puronräme (KAI) pvk2 27,4, 5,6,, ,3 3,6 34 Saarineva pvk1 585,8,8 34 1, , Sauvasuo pvk ,,6 43,2 7, 8 26, Peuraneva pvk 421,2, 12,9 1, ,1 8,2 51 Pikarineva pvk1 342,7,2 12,, ,5 6,8 174 Pullinneva pvk , 1,2 24, 5, , Tervasneva pvk ,5,7 15,6 7, , Hangasneva kosteikko 41,2, 13, 3, , 8,2 14 Jyletneva kosteikko 495,6,2 18,1, , Paloneva kasv.kenttä 17,1, 3,4,,2 2 28, 1,9 25 Navettarimpi (KAI) kem1 27,1, 2,4,,7 8,7 24, 1,3 22 Hourunneva* la1 136,4,2 5,2,, ,4 3,9 113 virtaama arvioitu Savaloneva la2 29,1, 1,4,,1 4,5 13,,7 11 Vesiläisenneva la 419,6,1 15,2 2, ,3 9,2 162 Keskiarvot Kaikki suot (n=28) 323,5,3 11,2 2, ,3 7,6 55 Pintavalutuskentälliset suot (n=22) 361,5,4 12,3 2, ,4 8,2 51 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=74) 1) 267,4,2 1,5 1, ,3 5,6 47 Siikajoki 213 (n=9) 389,6,3 15,2 3, , Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 359,6 8,1,1 1,7 21,4 4,1 13 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=3) 439,4 1 1,1 6,8 55,3 6,5 47 Jälkihoitovaihe Honkaneva la2 56,1, 6,5, 1, , 3,7 36 Joutenneva la3 jälkikäytössä, ei turvetuotannon kuormitusta Savaloneva la1 39,1 1,3 15,1,6 14 virtaama arvioitu * Ei mukana keskiarvoissa.

16 16 Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 215). Taulukossa (Taulukko 7) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 214. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 214 oli noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,8 kg/d fosforia, 41 kg/d typpeä ja 246 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,2 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 217 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat alhaisemmat kuin kahtena edellisenä kesänä. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesän 212 sademäärä oli poikkeuksellisen suuri, ja etenkin Siikajoella koettiin harvinaisen voimakas kesätulva. Runsaat sateet nostivat kesällä 212 soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokaudet 213 ja 214 olivat huomattavasti kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi vuotta 212 pienempiä (Kuva 3).

17 17 Taulukko 7 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 214 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy K 13,3,4 8,,2,2 7,7 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy K 11,2,4 3,,1,2 2,6 Joutenneva Vapo Oy J,,,,,, Jousineva Vapo Oy K 43,7 1,7 1,5,4,9 9, Navettarimpi (KAI) Vapo Oy , K 7,2,6 5,5,1,3 5, Varisneva Vapo Oy E 3,1,2 1,5,1,1 1,3 Kureluijanneva Vapo Oy K 32,3 1, 4,5,1,4 3,4 Jyletneva Vapo Oy K 25,4,9 6,4,2,5 5,7 Kivineva Pulkkila Vapo Oy E 63,12 2,6 21,7,6 1,4 19,2 Kivineva Pulkkila Vapo Oy , E 39,6 1,5 11,5,3,7 1,1 Puronräme (KAI) Vapo Oy K 64,11 1,7 11,7,9 1,1 1,6 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K 41,7 1,7 7,7,5 1,3 6,9 Paskoneva Vapo Oy K 3,4 1,2 3,,3,9 2,6 Saarineva Vapo Oy K 67,9 3,8 15,8,6 3,2 14,5 Sauvasuo Vapo Oy K 32,3 1,3 6,4,2 1, 5,7 Mankisenneva Vapo Oy K 114,15 2,9 6,9,1 2,1 5,4 Korteneva Vapo Oy K 39,6,9 2,2,4,4 1,4 Hourunneva Turveruukki Oy , 34 K 5,1,2 3,9,1,1 3,9 Hourunneva Turveruukki Oy K 11,2,4 4,5,2,2 4,3 Kupukkaneva Turveruukki Oy K,,,,,, Rahvaanneva Turveruukki Oy E 36,5 1,2 6,1,3,7 5, Savaloneva Turveruukki Oy K 2,3,7 3,7,2,4 3,1 Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 125 K 41,5 1,3 7,3,3,7 6,2 Peuraneva Turveruukki Oy S 53,3 1,5 7,5,1 1, 6,4 Tervasneva Turveruukki Oy K 26,9,8 2,1,8,7 1,7 Hevoskorpi Turveruukki Oy K 13,2,6 2,5,2,4 2,2 Hangasneva Turveruukki Oy , K 1,,4 3,1,,2 2,9 Hangasneva Turveruukki Oy E 8,2,5 4,2,2,3 3,8 Hangasneva Turveruukki Oy ,3 5, 14 E 2,1,1 1,3,,1 1,2 Hukanneva Turveruukki Oy K 23,4 1,2 13,1,1,5 11,9 Paloneva Turveruukki Oy K 7,1,2 1,7,,1 1,5 Järvineva Turveruukki Oy , 56 K 1,3,2 1,3,3,2 1,2 Tahkoneva Turveruukki Oy E 34,5 1,1 5,8,3,7 4,8 Huhanneva Turveruukki Oy , 111 E 32,4 1,1 5,8,3,6 4,8 Huhtineva Turveruukki Oy K 39,8,8 2,3,6,1 1,6 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 1,,,3,,,2 Iso-Manninen Turveruukki Oy ,2 133 K 5,3 1,2 4,2,1,6 3, Jylenneva Turveruukki Oy K 19,2,5 1,9,1,3 1,4 Pikarineva Turveruukki Oy ,7 93 K 32,6 1,1 17,2,5,6 16,2 Honkaneva Turveruukki Oy K 1,,1,9,,1,8 Pullinneva Turveruukki Oy K 37,1 1,1 3,8,9 1, 3,5 Vesiläisenneva Turveruukki Oy K 8,1,3 3,4,1,2 3,1 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 32 K 14,2,5 5,7,1,3 5,3 Isoneva Paavolan Turve Ky E 8,2,5 4,4,2,3 4, Ahmaneva Paavolan Turve Ky E 3,1,2 1,9,1,1 1,7 Tuotantosuot yhteensä , , Kuntoonpanosuot yhteensä ,9 1,4 4,,6,8 2,8 Vesistöalue yhteensä , , , , , ,

18 18 Kuva 3 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesän bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 72 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta muutoin vuosipäästöt olivat paria edellisvuotta alhaisemmat.

19 19 Taulukko 8 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 214 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy K Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy K Joutenneva Vapo Oy J Jousineva Vapo Oy K Navettarimpi (KAI) Vapo Oy , K Varisneva Vapo Oy E , , Kureluijanneva Vapo Oy K Jyletneva Vapo Oy K Kivineva Pulkkila Vapo Oy E Kivineva Pulkkila Vapo Oy , E Puronräme (KAI) Vapo Oy K Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy K Paskoneva Vapo Oy K , Saarineva Vapo Oy K Sauvasuo Vapo Oy K , Mankisenneva Vapo Oy K Korteneva Vapo Oy K Hourunneva Turveruukki Oy , 34 K , Hourunneva Turveruukki Oy K Kupukkaneva Turveruukki Oy K , , Rahvaanneva Turveruukki Oy E Savaloneva Turveruukki Oy K Lahnasneva Turveruukki Oy ,1 125 K Peuraneva Turveruukki Oy S Tervasneva Turveruukki Oy K Hevoskorpi Turveruukki Oy K , Hangasneva Turveruukki Oy , K , , Hangasneva Turveruukki Oy E , Hangasneva Turveruukki Oy ,3 5, 14 E , , Hukanneva Turveruukki Oy K , Paloneva Turveruukki Oy K , , Järvineva Turveruukki Oy , 56 K Tahkoneva Turveruukki Oy E Huhanneva Turveruukki Oy , 111 E Huhtineva Turveruukki Oy K Iso-Manninen Turveruukki Oy ,8 3,8 E 421 1, , Iso-Manninen Turveruukki Oy ,2 133 K Jylenneva Turveruukki Oy K , Pikarineva Turveruukki Oy ,7 93 K Honkaneva Turveruukki Oy K , , Pullinneva Turveruukki Oy K Vesiläisenneva Turveruukki Oy K , , Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy ,5 32 K , Isoneva Paavolan Turve Ky E , Ahmaneva Paavolan Turve Ky E , , Tuotantosuot yhteensä Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä ka

20 2 Taulukossa (Taulukko 8) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina Vuoden 214 päästöt olivat likimain vuosien keskimääräisellä tasolla. Vuosina kiintoaineen nettopäästöt on laskettu eritavoin kuin aiemmin (Katso kpl. 3.1). 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin kesällä 214 vesienkäsittelyn tehoa 22 turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Lisäksi vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin yhdellä kuntoonpanovaiheen alueella. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Kärjenrimmellä, Paskonevalla, Saarinevalla, Sauvasuolla, Hevoskorvella, Järvinevalla, Pullinnevalla ja kuntoonpanossa olleella Kortenevalla. Turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun piirissä olleiden Kärjenrimmen (pvk1), Saarinevan, Sauvasuon ja Järvinevan, Pullinnevan ja Kortenevan osalta vesienkäsittelyn tehoa on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. Tulokset tehon tarkkailusta ovat tuotantosoiden osalta taulukoissa (Taulukko 9 ja Taulukko 1) ja kuntoonpanosuon osalta taulukossa (Taulukko 11). Tehon tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.

21 Taulukko 9 Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hevoskorpi, pvk1 Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,3 Erotus 1, Teho % 4, Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,2 Erotus -8, Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,1 47, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus ,1 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 32, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,4 Erotus -16, 62, 63, 15 75, 783, 27, 5,9 Teho % Hourunneva, pvk1 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus Teho % Huhtineva, pvk1 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 9, ,4 Erotus -8, Teho % Hukanneva, pvk1 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus 3,8 12 3, , ,5 Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus -1,, 1, ,3 Teho % Iso-Manninen, pvk1 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,6 Erotus -4, Teho % Jylenneva, pvk1 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 47, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,5 Erotus -4, ,9 Teho %

22 22 Taulukko 9 jatkuu ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus ,4 21 1, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,1 Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus 1 23, 9, 16 1, ,7 Teho % Lahnasneva, pvk Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,1 Erotus Teho % Mankisenneva, pvk2 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Paskoneva, pvk1 Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,3 Erotus Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,7 Erotus Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , ,6 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,1 Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , , Pintavalutuskentän alapuoli 5, Erotus Teho %

23 23 Taulukko 9 jatkuu ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Peuraneva, pvk Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , , , Pintavalutuskentän alapuoli 6, , , ,9 Erotus Teho % Pikarineva, pvk1 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus Teho % Tervasneva, pvk1 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,7 Erotus Teho % Kärjenrimpi, pvk1 Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,6 Erotus Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , 585 5, ,8 Erotus Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus Teho % Saarineva, pvk1 Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,8 Erotus Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, ,9 Erotus Teho %

24 24 Taulukko 9 jatkuu ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Sauvasuo, pvk1 Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, ,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,3 Erotus Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , ,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6, , ,7 Erotus Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 6, , Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, ,8 Pintavalutuskentän alapuoli 5, ,4 Erotus Teho % Järvineva, pvk1 Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , ,7 Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,2 Erotus Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, , , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , , Erotus Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 4, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,8 Erotus Teho % Pullinneva, pvk1 Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,2 Erotus Teho % Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,5 Erotus Teho % Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , Erotus Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, , Pintavalutuskentän alapuoli 5, , ,1 Erotus Teho %

25 Hevoskorven pintavalutuskenttä (Taulukko 9) poisti ympärivuoden hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta. Veden ph laski kentällä noin,5 ph-yksikköä. Hourunnevan pintavalutuskenttä poisti hyvin fosforia ja typpeä ja jonkin verran rautaa ja kiintoainetta. Veden ph laski kentällä noin,7 ph-yksikköä. Huhtinevan pintavalutuskenttä poisti erinomaisesti fosforia, rautaa ja kiintoainetta sekä kohtalaisesti typpeä. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta. Veden ph laski kentällä noin,3 ph-yksikköä. Hukannevan pintavalutuskenttä poisti kesällä jonkin verran happea kuluttavaa ainetta, fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Syksyllä kentän teho oli huono. Kesällä kentältä huuhtoutui nitraatti-nitriitti typpeä ja kesällä kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainetta sekä ammoniumtyppeä. Veden ph pysyi kesällä samana ja syksyllä ph nousi kentällä,2 ph-yksikköä. Iso-Mannisen ja Jylennevan pintavalutuskentät toimivat kesällä hyvin poistaen happea kuluttavaa ainetta, fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui jonkin verran happea kuluttavaa ainetta. Veden ph laski kentällä,3 ph-yksikköä. Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuskenttä (pvk2) poisti kesällä ja syksyllä hyvin tai kohtalaisesti kaikkia mitattuja pitoisuuksia. Kesällä veden ph nousi kentällä,1 ph-yksikköä. Kärjenrimmen (pvk1) pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin, pienentäen kaikkia mitattuja pitoisuuksia. Pintavalutuskenttä laski veden ph:ta kuitenkin selvästi, ja ph tippui vuodenajasta riippuen,6-2,6 ph-yksikköä. Lahnasnevan pintavalutuskenttä poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui jonkin verran happea kuluttavaa ainesta ja nitraattinitriittityppeä. Veden ph nousi kentällä noin,1 ph-yksikköä. Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk2 poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja nitraatti-nitriittityppeä. Kesällä veden ph laski kentällä noin,2 ph-yksikköä. Paskonevan pintavalutuskentältä poisti ympärivuoden typpeä ja kiintoainetta. Fosforia ja rautaa kenttä poisti talvella, keväällä ja syksyllä. Kesällä kentältä huuhtoutui paljon happea kuluttavaa ainesta, fosforia ja rautaa. Kesällä veden ph laski kentällä noin 1,2 ph-yksikköä. Peuranevan, Pikarinevan ja Tervasnevan pintavalutuskentät toimivat kesällä hyvin poistaen fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Peuranevan ja Pikarinevan kentät poistivat myös jonkin verran happea kuluttavaa ainesta. Peuranevan kentältä huuhtoutui nitraatti-nitriittityppeä ja Tervasnevan kentältä huuhtoutui fosfaattifosforia. Tervasnevalla on todennäköisesti vivianiittiia, sillä se sijaitsee Järvinevan vieressä, ja jo Tervasnevan ennakkonäytteissä oli huomattavia pitoisuuksia fosforia. Veden ph pysyi Peuranevalla ja Pikarinevalla samana, Tervasnevalla ph laski,2 ph-yksikköä. Saarinevan pintavalutuskenttä poisti ympärivuoden fosfaattifosforia, kokonaistyppeä, ammoniumtyppeä ja kiintoainetta. Kesällä kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja kokonaisfosforia ja keväällä kentältä huuhtoutui rautaa. Nitraattinitriittityppeä kentältä huuhtoutui ympäri vuoden. Veden ph laski kentällä vain noin,1 ph-yksikköä. Sauvasuon pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin poistaen fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Veden ph laski kentällä vain noin,1 ph-yksikköä. Järvinevan pintavalutuskenttä poisti syksyllä fosforia ja kesällä ja syksyllä typpeä sekä kiintoainetta. Myös rautaa ja happea kuluttavaa ainetta kenttä poisti kesällä ja 25

26 syksyllä jonkin verran. Talvella ja keväällä kaikki reduktiot olivat pieniä, mutta varsinaisesti kentältä ei kuitenkaan huuhtoutunut mitään. Veden ph nousi kesällä kentällä noin,2 ph-yksikköä. Järvinevan kohonneet fosforipitoisuudet johtuvat todennäköisesti vivianiitista. Järvinevalla lähtevän veden näytteenottopaikka on aika huono, kaivoon ei voi mennä turvallisuussyistä ja näyte otetaan ojasta. Pullinnevan pintavalutuskenttä poisti rautaa ja kiintoainetta. Muutoin reudktiot olivat pieniä tai selvästi negatiivisia. Kesällä kentältä huuhtoutui huomattavan paljon happea kuluttavaa ainesta sekä ravinteita. Kesällä veden ph laski kentällä noin,6 phyksikköä. Pintavalutuskentälliset turvetuotantoalueet poistivat pääasiassa hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta (Taulukko 9). Happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä jonkin verran. 26 Taulukko 1 Muiden kuin pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hangasneva, kosteikko Kesä (n=5) Kosteikon yläpuoli 4, 6, 25 3, 242 8, Kosteikon alapuoli 3,9 4,5 21 2, , Erotus 1,6 3,8, , ,1 Teho % Jyletneva, kosteikko Kesä (n=3) Kosteikon yläpuoli 6, , , Kosteikon alapuoli 6, , , Erotus -1-7, 3,7 267, ,1 Teho % , Navettarimpi, kem1 Kesä (n=3) Kemikaloinnin yläpuoli 6, Kemikaloinnin alapuoli 5, Erotus Teho % Paloneva, kasv.kenttä Kesä (n=5) Kasvillisuuskentän yläpuoli 6, Kasvillisuuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Syksy (n=1) Kasvillisuuskentän yläpuoli 6, Kasvillisuuskentän alapuoli 6, Erotus Teho % Tehon tarkkailua suoritettiin pintavalutuskentällisten soiden lisäksi Hangasnevan ja Jyletnevan kosteikolla, Navettarimmen kemikalointiasemalla sekä Palonevan kasvillisuuskentällä (Taulukko 1). Kosteikoilla ja kasvillisuuskentällä veden ph pysyi samana, kemikaloinnilla oli vaikutusta veden ph-tasoon, ja ph laski keskiarvona 1,6 ph-yksikköä.

27 Hangasnevan kosteikko pidätti hyvin muita aineita, mutta kosteikolta huuhtoutui kiintoainetta. Jyletnevan kosteikko pidätti jonkin verran typpeä ja kiintoainetta, mutta kosteikolta huuhtoutui happea kuluttavaa ainetta, fosforia ja hieman rautaa. Jyletnevan kosteikko valmistui vuonna 213. Kosteikolle on tehty perustamisvaiheessa lannoitus ja ruokohelpin kylvö. Todennäköisesti kosteikon toiminta ei ole vielä vakiintunut ja osa lannoitteesta on huuhtoutunut kentältä vuonna 214. Navettarimmen kemikalointi toimi muutoin hyvin mutta, epäorgaanisen typen reduktiot olivat negatiivisia, ja kiintoainepitoisuuteen kemikaloinnilla ei juuri ollut vaikutusta. Palonevan kasvillisuuskenttä pidätti pitoisuuksia hyvin kesällä. Kuntoonpanovaiheessa olleella Kortenevalla (Taulukko 11) pintavalutuskenttä poisti erinomaisesti typpeä, rautaa ja kiintoainetta ympärivuoden, myös fosforia pidättyi kesää lukuun ottamatta hyvin. Kentältä huuhtoutui jonkin verran happea kuluttavaa ainesta. Veden ph laski kentällä selvästi, noin 1,6 2,2 ph-yksikköä. 27 Taulukko 11 Tulokset tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta lukumäärä). kesällä 214 (n = näytteiden ph CODMn Kok. P Kok. N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Korteneva, pvk1 Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, Pintavalutuskentän alapuoli 4, ,5 65 2,5 Erotus -2, Teho % Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , 5 1,7 Erotus 4, Teho % Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , ,6 Erotus -11, Teho % Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, Pintavalutuskentän alapuoli 4, , 23 1,2 Erotus 3, Teho % Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella Keskimääräinen arvio Siikajoen vesistöalueen vuosittaisesta kokonaistypen kuormituksesta sisältäen luonnonhuuhtouman on 1639 t/v ja kokonaisfosforin osalta 89 t/a (ajanjakson keskiarvoja). (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni, mutta sillä on paikallisesti merkitystä vesistöjen kuormittajana. Turvetuotannosta aiheutuu myös kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitusta. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215b). Pistekuormituksen osuus typpi- ja fosforikuormituksesta on 3 % Siikajoen vesistöalueella. Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen. (Kuva 4) Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus Siikajoen vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %.

28 Siikajoen vesistöalueella on suunniteltu kunnostusojituksia vuosina lähes 4 km (hyötyalue ha) (ELY:n tiedonanto ). Vuonna 214 kunnostusojituksia suunniteltiin noin 235 ha:n hyötyalalle (65 km), kun turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 214 oli 4345 ha, josta kuntoonpanossa oli 162 ha. 28 kok. N kok. P 49 % 41 % 31 % Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevesi 1 % Pistekuormitus Laskeuma 2 % 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 5 % 57 % Luonnonhuuhtouma Kuva 4 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta (6 näytepistettä) ja päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta tarkkailusta (59 näytepistettä). Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla ja taulukossa liitteessä 1. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 214 kevättalvella maalis-huhtikuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kevättalvea, jolloin turvetuotantoalueiden päästötarkkailu ei ollut kesäajan tarkkailussa olleiden kohteiden osalta vielä käynnistynyt. Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu Neittävänjoessa (Ne2) vesi oli sameaa ja rautapitoista (liite 3). Rautapitoisuudet nousivat syksyllä. Kiintoainetta vedessä oli kevättalven tarkkailukerralla huhtikuussa paljon 25 mg/l, mutta muiden tarkkailukertojen pitoisuudet olivat pienempiä (5,4-9 mg/l). Veden happitilanne oli tyydyttävä, kesäkuun tarkkailukerralla hyvä. Veden ph oli lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Ravinne ja a-

29 klorofyllipitoisuuksien perusteella Neittävänjoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Lamujoen (Lam18) veden happitilanne oli hyvä (liite 3). Veden ph oli keskimäärin 6,8 ja sähkönjohtavuus alhainen. Vesi oli kohtalaisen sameaa ja kiintoainetta oli vedessä keskimäärin 6,9 mg/l. Kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan kesällä (liite 3). Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Lamujoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Vesi oli rautapitoista, tosin pitoisuudet olivat Lamujoessa tarkkailupisteistä alhaisimmat. Rautapitoisuudet nousivat kesällä ja syksyllä. Siikajoen vedenlaatu oli melko samanlainen Rantsilan kohdalla (Si73) ja alempana Saarikosken kohdalla (Si5). Veden happitilanne oli keväällä tyydyttävä ja kesällä hyvä. Veden sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman korkeampia alemmalla pisteellä (Si5). Veden ph oli lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuusarvot olivat matalia. Ravinteet ja a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla. Siikajoen vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista molemmissa tarkkailupisteissä. Vesi oli rautapitoista ja pitoisuudet nousivat kesällä ja syksyllä. Rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia Saarikosken kohdalla kuin Rantsilan kohdalla. Savalojan suulla (Sa) veden happitilanne oli heikentynyt. Vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden ph oli keskimäärin 6,7 ja vesi oli runsashumuksista kemiallisen hapenkulutuksen perusteella. Sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisellä alhaisella tasolla. Savaloja on ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevä, tosin a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Levien kasvua rajoittaa kuitenkin ravinteiden lisäksi myös mm. valon määrä. Rautapitoisuudet Savalojan suulla olivat tarkkailupisteistä korkeimpia ja kasvoivat heinä-elokuussa. Luohuanjoen (Lu2) vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden happitilanne oli heikentynyt. Veden ph oli keskimäärin 6,6 ja sähkönjohtavuus sisävesille tyypillisellä tasolla. Luohuanjoki on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mutta a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Luohuanjoki oli runsashumuksista ja rautapitoista. 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Hapen kyllästysaste on pysynyt hyvin tasaisena kaikilla pisteillä vaihdellen tyydyttävän ja hyvän happitilanteen välillä (Kuva 5). Savalojan veden happitilanne on vaihdellut voimakkaimmin ja on ollut tarkkailupisteistä huonoimmalla tasolla lähes koko 2-luvun ajan. Neittävänjoen hapen kyllästysaste on ollut koko jakson tarkkailupisteistä paras. Lamujoesta ensimmäiset happipitoisuustiedot ovat vuodelta 24. Kuvan (Kuva 5) perusteella kemiallinen hapenkulutus on noussut vuodesta 2 lähtien kaikilla tarkkailupisteillä ja tarkkailupisteistä mitatut arvot vaihtelevat keskenään samalla tavalla. Savalojasta on mitattu suurimmat COD Mn -arvot arvot ja Neittävänjoessa on mitattu pienimmät. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214) 29

30 3 Kuva 5 Hapen kyllästysaste ja kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteissä vuosina Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien (Kuva 6). Jaksolla on havaittavissa muutamia piikkejä, muuten pitoisuuksien vaihtelut ovat samansuuntaisia. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu Savalojasta ja Neittävänjoesta, pienimmät puolestaan Siikajoesta ja Lamujoesta. Kokonaistyppipitoisuudet ovat fosforipitoisuuksien tapaan pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien. Pitoisuuspiikit on havaittavissa samoina ajankohtina fosforipitoisuuksien kohdalla. Korkeimmat typpipitoisuudet on mitattu Savalojasta ja Luohuanjoesta, matalimmat Siikajoesta ja Lamujoesta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet 2- luvulla rehevällä tasolla. Rautapitoisuuksia ei ole seurattu kaikilta pisteiltä yhtä useasti kuin ravinne-, COD Mn - ja happipitoisuuksia. Rautapitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla koko 2-luvun ajan. Muiden pitoisuuksien tapaan Savalojan veden rautapitoisuus on suurin. Siikajoen ja Lamujoen pitoisuudet ovat pienimpiä. Yleisesti ottaen koko 2-luvun ajan paras vedenlaatu on ollut Siikajoessa sekä Lamujoessa. Huonoin vedenlaatu on ollut Savalojassa ja Luohuanjoessa.

31 Kuva 6 Fosfori, typpi ja rautapitoisuudet tarkkailupisteissä vuosina

32 4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Vuonna 214 vesistötarkkailua suoritettiin turvetuotantoalueiden ala- ja yläpuolisilla pisteillä. Vuosittain toistuvia pisteitä oli 6 kpl ja vaihtuvan tarkkailun pisteitä 59 kpl. Selkämaanojan pisteeltä Se18 ei saatu näytettä heinä- eikä elokuussa ojan ollessa kuiva. Järvinevan laskuojasta ei saatu näytettä heinäkuussa, koska ojassa oli liian vähän vettä näytteenottoon ja Köyryojasta ei saatu näytettä huhtikuussa, koska ojassa ei ollut vettä. Siikajoen Saarikoskelta ei saatu määritettyä kesäkuussa happea, koska happipullo oli mennyt kuljetuksessa rikki. Muutoin kaikki näytteet ja analyysi tehtiin ohjelman mukaisesti. Seuraavissa taulukoissa on esitetty soilta lähteneen valumaveden laatu sekä vesistötarkkailupisteiden veden laatu kesällä keskimäärin. Kaikki tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Saarinevan ja Sauvasuon tuotantoalueet sijaitsevat Siikajoen vesistöalueen latvalla. Saarineva laskee laskuojan kautta Pahkapuroon ja sen jälkeen Siikajokeen (Kuva 7). Pahkapuroa tarkkailtiin Saarinevan yläpuolella (PahkaP) ja Saarinevan vaikutusta vesistöön tarkkailtiin Saarinevan alapuolella (SiikaJ)(Taulukko 12). Pahkapuron happitilanne oli ympärivuoden tyydyttävä ja Siikajoen (SiikaJ) tyydyttävä tai hyvä (liite 3). Sähkönjohtavuus oli molemmilla pisteillä erittäin matala (< 3 ms/m). Veden ph oli molemmilla pisteillä talvella alhainen (3,4 3,6), mutta kesällä ph oli selvästi korkeampi (5, 5,9). Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella vedet olivat karuja, mutta ravinnepitoisuuksien perusteella reheviä. Molemmilla pisteillä kesän ravinnepitoisuuksien keskiarvoa nostavat selvästi elokuun tulokset. Pahkapuron ja Siikajoen (SiikaJ) vesi oli kesän keskiarvona rehevää, vedessä oli paljon rautaa ja kemiallinen hapenkulutus oli korkea. Veden ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi koholla. Saarinevalta lähteneen veden ph oli selvästi vesistöä korkeampi, myös kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa oli enemmän kuin vesistöpisteillä ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempi. Saarinevan yläpuolelta alapuolelle tultaessa ph sekä typpi- ja fosforipitoisuudet nousivat mutta kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus ja rautapitoisuus laskivat. Kesän 214 tulosten perusteella Saarinevalla voi olla vaikutusta vesistön ravinnepitoisuuksiin. 32 Kuva 7 Saarineva ja Sauvasuo sekä vesistötarkkailupisteet.

33 Sauvasuo laskee laskuojan kautta suoraan Siikajokeen. Sauvasuon vesistövaikutuksia tarkkailtiin vertaamalla pitoisuustasoja Siikajoessa laskuojan yläpuolella (3p / SiiSau) ja laskuojan alapuolella (SiiHa)(Taulukko 12)(Kuva 7). Siikajoen veden happitilanne oli molemmilla pisteillä ympärivuoden tyydyttävä tai hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen (< 4 ms/m) (liite 3). Veden ph oli molemmilla pisteillä talvella alhainen (3,3), mutta kesällä ph oli selvästi korkeampi (5, 6,6). Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Siikajoen ylempi piste (3p / SiiSau) oli karu ja alempi piste lievästi rehevä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli selvästi rehevää, vedessä oli paljon rautaa ja kemiallinen hapenkulutus oli korkea. Veden ph nousi Sauvasuon yläpuolelta alapuolelle tultaessa. Sauvasuolta lähteneen veden ph oli selvästi korkeampi kuin Siikajoessa laskuojan yläpuolella (3p / SiiSau). Sauvasuolta lähteneessä vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä ja rautaa kuin vesistössä, mutta fosforia Sauvasuolta lähtevässä oli vesistöön verrattuna vähän. Sauvasuon yläpuolelta alapuolelle tultaessa ph ja kiintoainepitoisuus nousivat, mutta muut pitoisuudet laskivat. Kesän 214 tulosten perusteella Sauvasuolla voi olla vaikutusta vesistön kiintoainepitoisuuksiin. Neittävänjoen pisteellä (Ne yp) veden happitilanne oli muutoin hyvä, mutta heinäkuussa heikko (liite 3). Neittävänjoen pisteellä (Ne11) happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään ja oli elokuussa ylikyllästynyt. Veden ph oli molemmilla pisteillä neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuus oli sisävesille tavanomaisella tasolla (5 1 ms/m), mutta hieman korkeampi kuin useilla muilla Siikajoen vesistöalueen pisteillä. Kiintoainetta vedessä oli jonkin verran. Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Neittävänjoki oli rehevä, pitoisuuksia nostaa elokuun suuret klorofylli-a:n pitoisuudet. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Neittävänjoki oli rehevä tai jopa ylirehevä. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriluvun perusteella vesi oli humuspitoista. Neittävänjokeen laskevat Kärjenrimpi-Puronräme, Navettarimpi ja Parkkisenrimpi. Turvetuotannon vaikutuksia tarkkailtiin Veneojassa (Ve1) ja Kotiojassa (Ko1) sekä Neittävänjoessa pisteellä Ne2 (Kuva 8 ja liite 1). Navettarimpi ja Parkkisenrimpi laskevat Kotiojan ja Veneojan kautta Neittävänjokeen ja siitä Siikajokeen. Kärjenrimpi pvk1 laskee Veneojan kautta pitkin Neittävänjokeen ja siitä Siikajokeen, kun taas Kärjenrimpi-Puronräme (pvk2) laskee laskuojaa pitkin suoraan Neittävänjokeen ja siitä Siikajokeen. Veneojan ja Kotiojan happitilanne oli ympärivuoden tyydyttävä tai hyvä. Veden ph oli molemmilla pisteillä neutraalin tuntumassa (6,1 7,1). Sähkönjohtavuus oli sisävesille tavanomaisella tasolla (3-11 ms/m). Kiintoainetta oli Kotiojassa jonkin verran (12 24 mg/l) ja Veneojassa selvästi enemmän (15 59 mg/l). Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Veneoja ja Kotioja olivat lievästi reheviä ja ravinteiden perusteella reheviä. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriluvun perusteella vesi oli humuspitoista. Turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vaihteli paljon, Parkkisenrimmen veden laatu oli selvästi muita tuotantoalueita parempi muutoin paitsi raudan osalta. Kärjenrimmen (pvk1) vedessä oli runsaasti ammoniumtyppeä. Pääsääntöisesti tuotantoalueilta lähtenyt vesi oli ravinne- ja kiintoainepitoista ja veden ph oli alhaisempi kuin vesistöpisteillä. Kesällä 214 turvetuotannon vaikutukset näkyivät mahdollisesti Veneojassa ja Kotiojassa kiintoaine- ja rautapitoisuuksien nousuna, mutta Neittävänjoen alimmalla pisteellä (Ne2) vaikutuksia ei ollut havaittavissa ja pitoisuudet olivat laskeneet Neittävänjoen ylempien pisteiden tasolla (Ne yp ja Ne11)(Taulukko 12). 33

34 34 Kuva 8 Kärjenrimpi-Puronräme, Navettarimpi ja Parkkisenrimpi sekä vesistötarkkailupisteet. Iso-Mannisen vaikutuksia tarkkailtiin tuotantoalueen alapuolella Uljuanojassa (Pi1). Iso-Mannisen vedet laskevat Uljuanojan kautta Lamujokeen ja siitä Siikajokeen (Kuva 9 ja liite 1). Iso-Manniselta lähteneen veden ph oli kesän keskiarvona 5,9 ja kemiallinen hapenkulutus oli selvästi koholla (kesän ka. 51 mg/l). Vedessä oli vähän kiintoainetta ja vesi oli rehevää sekä rautapitoista. Uljuanojan happitilanne oli ympärivuoden tyydyttävä tai hyvä, ja sähkönjohtavuus oli alhainen (< 5 ms/m). Uljuanojan veden ph oli kesän keskiarvona 6,3 ja kiintoainepitoisuus alhainen. Klorofylli-apitoisuuksien perusteella Uljuanoja oli karu, mutta ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevä.

35 35 Kuva 9 Iso-Manninen ja vesistötarkkailupiste Jousinevan vaikutuksia vesistöön tarkkailtiin kahdella alapuolisella pisteellä Jousiojassa (Jo) ja Siikajoessa (Si11)(Kuva 1 ja liite 1). Jousinevalta lähteneen veden ph oli 6,4 ja vedessä oli vain vähän kiintoainetta. Jousinevan veden ravinnepitoisuudet olivat rehevällä tasolla, ja vedessä oli happea kuluttavaa ainesta sekä rautaa. Jousiojassa veden happitilanne oli tyydyttävällä tasolla, Siikajoessa (Si11) happitilanne oli huhti- ja kesäkuussa tyydyttävä ja heinä-elokuussa hyvä. Veden ph oli molemmilla pisteillä neutraalin tuntumassa (6,3 7,1). Jousinevassa oli kohonneita kiintoainepitoisuuksia (7,6 19 mg/l), mutta Siikajoessa pitoisuudet olivat alhaisempia (3-12 mg/l). Sähkönjohtavuus oli Jousiojassa välillä 3,8 8,2 ms/m ja Siikajoessa 4,1 5,2 ms/m. Jousiojan klorofylli-a-pitoisuudet olivat alhaisia ja keskiarvona lievästi rehevällä tasolla. Siikajoessa klorofylli-a-pitoisuus oli etenkin elokuussa koholla (54 µg/l), ja kesän keskiarvo rehevällä tasolla. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli molemmilla pisteillä rehevää. Jousiojassa oli reilusti rautaa (41 11 µg/l) ja Siikajoessa selvästi vähemmän (24 45 µg/l). Jousineva voi mahdollisesti nostaa ravinne- ja rautapitoisuuksia sekä happea kuluttavan aineen määrää Jousiojassa, mutta Siikajoen pisteellä vaikutuksia ei ole havaittavissa.

36 36 Kuva 1 Jousineva ja vesistötarkkailupisteet Taulukko 12 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteiden sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu kesällä v. 214 keskimäärin. ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopaikka mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l PahkaP 5,4 5, Saarineva 6,4 13, SiikaJ 5,5 4, Si 3p / SiiSau 5,5 2, Sauvasuo 6, 11, Sii Ha 6,1 6, Ne yp 7,1 12, Ne11 7,2 11, Kärjenrimpi, pvk1 5,1 9, Kärjenrimpi-Puronräme, pvk2 5,4 9, Navettarimpi 5,4 16, Parkkisenrimpi 6,6 4, Ve1 6,8 27, Ko1 6,9 15, Ne2 7,1 6, Iso-Manninen 5,9 6, Pi 1 6,3 3, Jousineva 6,4 4, Jo 6,7 15, Si11 6,8 7, Vuosittaisen tarkkailun piste

37 Vapon Hangasneva Pyhännällä on uusi alue, jossa päästötarkkailu aloitetaan kun pintavalutuskenttä saadaan rakennettua. Vuonna 214 tarkkailtiin kuitenkin jo vesistöä kahdelta Huhmarpuron pisteeltä (Huh12 ja Huh)(liite 1) sekä Huhmarpuron suulta (Huh_suu) ennen Iso-Lamujärveä (Taulukko 13, liite 3). Veden happitilanne oli kaikilla pisteillä tyydyttävä tai hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen (< 3 ms/m). Kiintoainetta oli Huhmarpuron pisteellä (Huh) jonkin verran, mutta muilla pisteillä pitoisuudet olivat pieniä. Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella vesi oli pisteillä Huh12 ja Huh_suu karulla tasolla, mutta pisteellä Huh vesi oli rehevää. Keskimmäisellä pisteellä Huh mitattiin suurimmat kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet. Iso- Lamujärveen tultaessa pitoisuustasot laskivat selvästi. Tarkkailupisteet Huh ja Huhsuu sijaitsevat melko lähellä toisiaan, mutta veden laatu muuttuu pisteiden välillä melko paljon, ja esimerkiksi ravinnepitoisuudet laskevat selvästi. Joutenneva oli kesällä 214 jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Joutennevan vedet laskevat reittiä Käärmeoja-Lamujoki-Siikajoki. Lähistöllä Lamujokeen laskee myös kuntoonpanovaiheessa ollut Korteneva (Kuva 11). Elokuun näytteenottokerralla Joutennevan alapuolisen Käärmeoja oli kuiva eikä siitä saatu näytettä. Käärmeojassa veden happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuus alhainen (< 5 ms/m) (Taulukko 13, liite 3). Huhtikuussa vesi oli selvästi sameaa ja kiintoainetta oli jonkin verran kaikissa näytteissä. Vesi oli a-klorofyllipitoisuudet perusteella karulla tasolla mutta ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Joutenevalta lähteneen veden pitoisuudet olivat lähellä Käärmeojan pitoisuuksia. Typpipitoisuus oli tosin suurempi kuin Käärmeojassa. Lamujoen pisteellä Lam57 Joutennevan vaikutuksia ei ollut havaittavissa. 37 Kuva 11 Joutenneva ja Korteneva sekä vesistötarkkailupisteet. Lamujoen pisteillä (Lam57 ja LamPu) happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuudet olivat alhaisia (< 3 ms/m). Veden sameusarvot olivat muutoin pieniä, mutta elokuussa Lamujoen alemmalla pisteellä mitattuun kohonnut sameusarvo. Ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Lamujoen vesi oli lievästi rehevää, tosin alemmalla pisteellä (LamPu) fosforipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Kortenevalta lähtevä vesi oli selvästi Lamujoen vettä happamampaa ja ravinnepitoisempaa. Myös Kortenevan kemiallinen hapenkulutus oli Lamujokea korkeammalla tasolla. Lamujoen ylemmältä pisteeltä (Lam57) alemmalle (LamPu) siirryttäessä pitoisuudet nousivat muutoin hieman, mutta raudan osalta selvästi. Kortenevan rautapitoisuudet olivat kui-

38 tenkin erittäin pieniä koko kesän ajan (ka. 255 µg/l), eikä Lamujoen rautapitoisuuksien kasvu johdu Kortenevasta. Jylenneva laskee reittiä Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki. Jylennevan vesistövaikutuksia tarkkailtiin Ristisenojassa Jylennevan ylä- ja alapuolella. Ristisenojan ylemmällä pisteellä (Riyp) happitilanne oli muun vuoden huono ja elokuussa hyvin heikko (Taulukko 13, liite 3). alemmalla pisteellä happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen (< 6 ms/m) ja vedessä oli jonkin verran kiintoainetta. Veden ph oli noin 6, ylemmällä pisteellä ja nousu lähelle neutraalia alemmalle pisteelle siirryttäessä. Ristisenojan vesi oli sameaa, ravinne- ja rautapitoista. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Ristisenoja oli selvästi rehevä. Jylennevalta lähtevän vesi oli ravinnepitoista, ja kemiallinen hapenkulutus oli suurempi kuin Ristisenojassa. Rautapitoisuus ja ph olivat Ristisenojan tasolla. 38 Kuva 12 Jylenneva ja vesistötarkkailupisteet. Kureluijanneva laskee reittiä Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-Siikajoki (Kuva 13 ja liite 1). Veden ph oli Ruonasenojassa (Ruo ja Ruo) sekä Lamujoessa (Lam41) Kureluijannevan yläpuolella lähellä neutraalia ja veden sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään, mutta Ruonasenojan alaosalla (Ruo) happitilanne oli elokuussa huono. Vesi oli sameaa Ruonaojan alaosalla, muuten kiintoainepitoisuudet ja sameuden arvot olivat melko pieniä. Kemiallinen hapenkulutus oli kaksinkertainen Ruonasenojassa verrattuna Lamujokeen. Ruonasenojassa typpipitoisuudet olivat rehevällä tasolla ja fosforipitoisuudet lähellä ylirehevää tasoa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisia. Levien kasvua rajoittaa kuitenkin ravinteiden lisäksi myös mm. valon määrä. Lamujoessa ravinnepitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin Ruonasenojassa, mutta ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Kureluijan vedenlaatu oli melko lähellä Ruonasenojan vedenlaatua. Fosforia Kureluijannevalta lähtevässä vedessä oli kuitenkin vähän ja rautaa paljon. Hevoskorpi laskee Siikajokeen Luhtaanojaa ja Lamujokea pitkin. Luhtaanojassa Hevoskorven alapuolella (Hev1) veden happitilanne oli tyydyttävä ja sähkönjohtavuusarvot olivat pieniä. Veden ph oli vaihteli välillä 6,1 7,2. Vesi tummaa, kiintoainepitoista, sameaa sekä rautapitoista. Ravinnepitoisuudet kuvastivat ylirehevää ve-

39 sistöä (Taulukko 13, liite 3). Hevoskorven ja Kureluijannevan alapuolisella pisteellä Lamujoessa (Lam33) vedenlaatu oli selvästi parempi kuin Luhtaanojassa. Eikä Lamujoen ylemmän (Lam41) ja alemman pisteen (Lam33) vedenlaaduissa ollut suurta eroa. Kesän 214 pitoisuuksien perusteella Kureluijannevalla ja Hevoskorvella ei ole suurta vaikutusta Lamujoen vedenlaatuun. Piipsanneva laskee reittiä Piipsanoja-Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki. Lamujoen piste Lam41 kuvastaa Piipsannevan yläpuolista vedenlaatua, ja Ristisenojan pisteet Ri7, Ri8 Piipsannevan sekä Lamujoen piste Lam23 Piipsannevan alapuolista vedenlaatua. Myös Paskonevan vedet laskevat Ristisenojaan. Ristisenojassa oli hyvä happitilanne, veden ph oli lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Vedessä oli jonkin verran kiintoainetta ja vesi oli sameaa. Piipsannevalta lähteneen veden ph oli 5,9 mikä on hieman alhaisempi kuin Ristisenojan veden ph. Piipsannevan kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat selvästi suurempia kuin vesistöpisteillä. Piipsannevalta lähteneen veden fosfaattifosforipitoisuus oli suurempi kuin kokonaisfosforipitoisuus, tämä johtuu kuitenkin erilaisista näytemääristä. Piipsannevalle ei saa yläpuolista pistettä Ristisenojaan, sillä veden laskevat ojaan Ristisenjärven läpi. Todennäköisesti turvetuotannolla on vaikutus Ristisenojan ravinneja rautapitoisuuksiin, jotka ovat koholla. Ristisenojan pisteillä vedenlaatu oli lähes samankaltainen, alemmalla pisteellä Ri8 rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi pienempi kuin ylemmällä pisteellä Ri7. 39 Kuva 13 Hevoskorpi, Kureluijanneva ja Piipsanneva sekä vesistötarkkailupisteet. Paskoneva laskee reittiä Pasko-oja-Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki. Pasko-ojan happitilanne oli hyvä ja vedessä oli jonkin verran kiintoainetta. Vesi oli sameaa. Veden sähkönjohtavuus oli hieman suurempi ja ph korkeampi Pasko-ojan alemmalla pisteellä (Pas ap) (Taulukko 13, Kuva 14). Paskonevalta lähtenyt vesi oli happamampaa kuin Pasko-ojan vesi, ja Paskonevalta lähteneessä vedessä oli huomattavan paljon typpeä ja selvästi enemmän ravinteita kuin Pasko-ojassa. Paskonelvalta lähteneessä vedessä oli myös melko paljon epäorgaanisia ravinteita. Paskonevalta lähteneen veden ravinne pitoisuudet olivat ylirehevällä tasolla, ja se myös näkyi Pasko-ojassa ra-

40 vinnepitoisuuksien nousuna. Myös rautapitoisuus nousi selvästi yläpuoliselta alapuoliselle pisteelle siirryttäessä. Lamujoen alimmalla pisteellä (Lam23) vedenlaatu oli samankaltainen Lamujoen ylimmän pisteen (Lam41) kanssa. Happitilanne pysyi hyvänä, ph neutraalilla tasolla ja sähkönjohtavuus alhaisena Lamujoen alemmalle pisteelle siirryttäessä. Ravinnepitoisuudet sekä rautapitoisuudet nousivat jonkin verran alemmalle pisteelle siirttyäessä mutta rautapitoisuudet laskivat. 4 Kuva 14 Paskoneva sekä vesistöpisteet. Jyletnevalla (Jyletoja-Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki), Kivinevalla (Myllyoja- Luanjärvi-Leuanoja-Siikajoki) ja Lahnasnevalla (Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki) on kaikilla hieman eri purkureitti, mutta Naarastenojan piste (Na) kuvaa kaikkien alapuolista veden laatua (Kuva 15). Naarastenojan happitilanne oli hyvä ja veden ph lähellä neutraalia (Taulukko 13, liite 3). Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja vedessä oli jonkin verran kiintoainetta. Vesi oli selvästi sameaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, mutta klorofylli-a-apitoisuus oli alhainen ja karulla tasolla. Jyletnevan, Kivinevan ja Lahnasnevan valumavesien ph oli alhaisempi kuin Naarastenojan ph. Turvetuotantoalueilta tuli vesistöön jonkin verran kiintoainetta ja ravinteita. Jyletnevan ja Kivinevan rautapitoisuudet olivat selvästi koholla, ja nostivat mahdollisesti Naarastenojan rautapitoisuutta.

41 41 Kuva 15 Jyletneva, Lahnasneva ja Kivineva sekä vesistötarkkailupiste. Mankisennevan purkuvedet laskevat reittiä Mankisenoja-Kurranjärvi-Kurranoja- Siikajoki. Mankisennevan vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan heti Mankisennevan alapuolella Mankisenojan alapäässä (Man) ja alempana Kurranjärvessä (Kuva 16). Mankisennevan pintavalutuskentiltä lähteneessä vedenlaadussa oli jonkin verran eroavaisuuksia. Pintavalutuskentältä pvk2 lähteneen veden ph oli korkeampi ja vedessä oli enemmän kiintoainetta ja ravinteita sekä rautaa. Molemmilta kentiltä lähteneessä vedessä oli suuri kemiallinen hapenkulutus. Mankisenojassa happitilanne oli tyydyttävä ja veden ph lähellä neutraalia (Taulukko 13, liite 3). Vedessä oli kiintoainetta ja se oli sameaa. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Mankisenojan vedessä oli myös paljon ravinteita ja rautaa. Mankisenojan ja Kurranjärven vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella selvästi rehevää. Ravinne- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus laskivat selvästi Mankisenojasta Kurranjärveen (Kur4) siirryttäessä. Myös sameusarvo, kiintoainepitoisuus ja väriluku laskivat.

42 42 Kuva 16 Mankisenneva ja vesistötarkkailupisteet. Hourunnevaa tarkkailtiin kahdessa eri suunnassa. Laskeutusaltaan (la1) vedet johdetaan reittiä laskuoja-selkämaanoja-kärähtämänoja-siikajoki (Kuva 17) ja pintavalutuskentän vedet (pvk1) reittiä laskuoja-pakkulanoja-kurranoja-siikajoki (liite 1). Hourunnevan laskeutusaltaalta johdettavassa vedessä oli korkeampi ph, enemmän kiintoainetta ja enemmän rautaa, kuin pintavalutuskentältä johdettavassa vedessä. Pintavalutuskentältä johdettavassa vedessä oli puolestaan enemmän typpeä ja happea kuluttavaa ainetta. Pakkulanojan veden happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä, veden ph oli lähellä neutraalia (Taulukko 13, liite 3). Pakkulanojan sähkönjohtavuus oli sisävesien tasolla. Vesi oli sameaa ja siinä oli kiintoainetta. Pakkulanojan yläpuoliselta (Pa1) pisteeltä alapuoliselle (Pa) siirryttäessä veden ph-arvo ja kiintoainepitoisuus pysyivät samana, ravinne- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus laskivat. Selkämaanojasta (Se18) saatiin näyte vain huhti- ja kesäkuussa. Kahden näytteen perusteella Selkämaan happitilanne oli huonompi kuin Pakkulanojan, ja veden ph oli alhaisempi. Myös Selkämaanojan vesi oli kiintoainepitoista ja sameaa. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat kesäkuun näytteessä rehevällä tasolla.

43 43 Kuva 17 Hourunneva sekä vesistötarkkailupisteet. Leuanjärvessä (Leu) veden happitilanne vaihteli heikosta tyydyttävään. Lauanojassa (Le) happitilanne oli parempi vaihdellen tyydyttävästä hyvään. Sähkönjohtavuus oli Leuanjärvessä (< 4 ms/m) Leuanjokea (< 1 ms/m) pienempi. Vesi oli Leuanojassa selvästi sameaa. Ravinnepitoisuuksien perusteella Leuanjärvi oli rehevä, Leuanjoessa fosforipitoisuus oli ylirehevällä tasolla. Molempien näytepisteiden kemiallinen hapenkulutus oli koholla. Leuanjärven vedenlaatu oli parempi kuin Leuanojan. Myös rautaa oli Leuanojassa enemmän kuin Leuanjärvessä.

44 Taulukko 13 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteiden sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu kesällä v. 214 keskimäärin. ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopaikka mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Huh12 5,3 3, Hangasneva (Pyhäntä) ei vielä tarkkailua Huh 6,3 8, Huh_suu 6,5 3, Joutenneva 6,7 9, Kä 6,7 1, Lam57 6,7 3, Korteneva 4,5 3, LamPu 6,6 5, Riyp 6, 12, Jylenneva 6,4 6, Ri silta 6,8 7, Ruo 6,6 8, Lam41 6,6 4, Kureluijanneva 6,7 7, Ruo 6,7 1, Hevoskorpi 6,4 5, Hev1 6,8 13, Lam33 6,6 4, Piipsanneva 5,9 21, Ri7 6,8 9, Pas yp 6,3 9, Paskoneva 5,2 8, Pas ap 6,9 11, Ri8 6,8 11, Lam23_Junn 6,8 8, Jyletneva 5,9 1, Kivineva 6,1 7, Lahnasneva 6,5 7, Na 6,9 1, Lam18 6,8 7, Mankisenneva, pvk1 5,8 2, Mankisenneva, pvk2 6,5 7, Man 6,6 14, Kur4 6,4 11, Hourunneva, la1 6,2 21, Se 18 (la ap) 6,2 16, Pa1 (pvk yp) 6,8 14, Hourunneva, pvk1 5,7 12, Pa (pvk ap) 6,7 13, Leu 6,4 11, Le 6,9 14, Vuosittaisen tarkkailun piste 44

45 Savalonevan ja Vesiläisennevan vedet laskevat reittiä Köyryoja-Savaloja- Kurunkanava-Siikajoki (Kuva 18). Vesistön vedenlaatua tarkkaillaan turvetuotantosoiden ylä- ja alapuolella Köyryojassa. Savalonevalta ja Vesiläisennevalta lähtevä vesi on kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoista ja veden kemiallinen hapenkulutus on koholla. Savalonevan pisteellä la2 vedenlaatu oli selvästi parempi kuin Savalonevan pisteellä la1 ja Vesiläisennevalla. Köyryojan happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä, ja kiintoainetta oli vedessä vähän (Taulukko 14, liite 3). Veden ph ja ravinnepitoisuudet nousivat Köyryojan ylemmältä (Kö yp) pisteeltä alemmalle (Kö ap) siirryttäessä, mutta kiintoainepitoisuus, rautapitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus pienenivät. Savalojan pisteellä Sa29 veden happitilanne vaihteli huonosta tyydyttävään. Veden ph oli lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuus oli pieni. Vesi oli sameaa ja kiintoainepitoista sekä ravinne- ja rautapitoista. Vedenlaatu oli Savalojassa (Sa29) hieman huonompi kuin Köyryojassa. 45 Kuva 18 Savaloneva ja vesiläisenneva sekä vesistötarkkailupisteet. Peuranevan vedet laskevat reittiä laskuoja-savaloja-kurunkanava-siikajoki. Peuranevalta lähteneessä vedessä oli paljon typpeä ja happea kuluttavaa ainetta. Fosfori- ja rautapitoisuudet olivat kohtalaisella tasolla useimpiin muihin soihin verrattuna. Peuranevan vesistövaikutuksia tarkkailtiin Kurunkanavan pisteellä Kk7 (Kuva 19) sekä alempana Kurunkanavassa pisteellä Kk. Pisteiden Kk7 ja Kk väliin laskevat myös Tahkonevan vedet, mutta Tahkonevalta otettiin vuonna 214 vain kaksi ylimääräistä tarkkailunäytettä talviaikaan. Kurunkanavan happitilanne oli hyvä ja ph lähellä neutraalia. sähkönjohtavuus oli molemmilla pisteillä keskiarvona 6 ms/m. Vedessä oli jonkin verran kiintoainetta ja vesi oli sameaa. Kurunkanavan vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää, ja vedessä oli paljon rautaa. Kurunkanavan ylemmältä pisteeltä alemmalle siirryttäessä veden laatu pysyi samana tai parani.

46 46 Kuva 19 Peuraneva ja Tahkoneva sekä vesistötarkkailupiste. Pullineva laskee Siikajokeen Vesiojan ja Iso-ojan kautta (Kuva 2). Pullinnevan vesistötarkkailupiste sijaitsee Vesiojassa (Ves2). Vesiojan happitilanne oli heikko tai tyydyttävä, ph oli lähellä neutraalia ja vesi oli sameaa. Veden sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisellä tasolla (ka. 7,5 ms/m) ja ojassa oli paljon kiintoainetta. Ravinnepitoisuudet olivat ylirehevälle vesistölle tyypillisellä tasolla ja ojassa oli paljon rautaa. Klorofylli-a-pitoisuudet kuvasivat rehevää vesistöä. Pullinnevan veden ph oli kesän keskiarvona 5,5. Vedessä oli paljon kiintoainetta ja erittäin paljon ravinteita ja rautaa. Myös Pullinnevalta lähteneen veden kemiallinen hapenkulutus oli erittäin suuri. Pullinnevan kuormitus ylläpitää osaltaan Vesiojan rehevyyttä ja rautapitoisuutta. Savalojan suun (Sa) sekä Siikajoen (Si73 ja Si5) vedenlaatua on tarkasteltu aiemmin kappaleissa 4.2 ja 4.3. Turveruukin Hangasneva laskee Ohtuanojan kautta Siikajokeen (Kuva 2, liite 1). Hangasnevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Hangasnevan ylä- (Oh19) ja alapuolella (Oh12) Ohtuanojassa (liite 1). Veden happitilanne oli Ohtuanojan ylemmällä pisteellä (Oh19) huhtikuussa tyydyttävä mutta muutoin hyvä, alemmalla pisteellä (Oh12) happitilanne oli alkuvuoden tyydyttävä ja elokuussa hyvä. Veden ph vaihteli ylemmällä pisteellä välillä 7, 7,8 ja alemmalla pisteellä välillä 5,7 7,6. Sähkönjohtavuus oli molemmilla pisteillä hieman koholla, ylemmällä pisteellä vaihteluväli oli ms/m ja alemmalla pisteellä 9-24 ms/m. Vesi oli molemmilla pisteillä sameaa. Typpipitoisuuksien perusteella vesi oli molemmilla pisteillä rehevää ja fosforipitoisuuksien perusteella ylirehevää. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät alhaisiksi. Myös fosfaattifosforia oli Ohtuanojassa runsaasti. Hangasnevalta lähteneen veden ph oli selvästi alhaisempi kuin Ohtuanojan, ja typpeä oli Hangasnevalta lähteneessä vedessä enemmän kuin vesistöpisteillä. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli Hangasnevalla suuri. Fosfori- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat puolestaan pieniä.

47 47 Kuva 2 Pullinneva, Huhtineva, Hangasneva ja Honkaneva Taulukko 14 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteiden sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu kesällä v. 214 keskimäärin. ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopaikka mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kö yp 6, 8, Savaloneva, la1 6,6 14, Savaloneva, la2 7, 6, Vesiläisenneva 6,4 17, Kö ap 6,7 7, Sa 29 6,7 19, Peuraneva 6,4 7, Kk 7 6,8 12, Tahkoneva näytteet vain talvella Kk 7, 9, Si73 6,8 7, Sa 6,8 13, Pullinneva 5,5 15, Ves2 6,7 16, Si5 6,8 8, Vuosittaisen tarkkailun piste Kupukkanevalta ei saatu kesällä 214 yhtään näytettä (Taulukko 15, liite 3). Kupukkanevalla ei ole vuotoja vesienkäsittelyrakenteiden ohi, vaan alueen maaperä on vettäläpäisevää eikä pintavalutuskentälle tule vettä. Kupukkanevan vedet laskevat Siikajokeen reittiä Purasimenoja-Kärsämänjoki-Mankilanjärvi-Iso-Oja-Siikajoki (Kuva 21). Kärsämänjoen happitilanne oli muutoin hyvä, mutta elokuussa tyydyttävä. Veden ph oli lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuus oli hyvin alhaisella tasolla (< 3 ms/m). Kärsämänjoen vedessä oli vain vähän kiintoainetta ja sameusarvo oli useimpiin muihin Siikajoen vesistöihin verrattuna pieni. Kärsämänjoen ravinnepitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää tai rehevää vettä. Kärsämänjoen ylemmältä pisteeltä

48 alemmalle siirryttäessä kiintoaine- ja rautapitoisuudet nousivat hieman. Muut pitoisuudet laskivat tai pysyivät samalla tasolla. 48 Kuva 21 Kupukkaneva ja vesistötarkkailupisteet. Järvinevan purkuvedet laskevat laskuojaa pitkin suoraan Siikajokeen (Kuva 22). Järvinevan vesistövaikutuksia voidaan tarkkaillaan Järvinevan laskuojassa (JäLo) ja Siikajoessa (Si4). Laskuojasta ei saatu näytettä heinäkuussa, koska ojassa oli liian vähän vettä näytteenottoon. Laskuojan happitilanne oli huono ja elokuussa vesi oli hapetonta. Sähkönjohtavuus oli lievästi koholla (ka. 11 ms/m). Vedessä oli kiintoainetta ja vesi oli tummaa sekä sameaa. Veden ravinnepitoisuudet olivat ylirehevällä tasolla, ja klorofylli-a-pitoisuus oli rehevällä tasolla. Järvinevalta lähtevän veden ph oli 5,1. Vedessä oli jonkin verran kiintoainetta, ja paljon ravinteita, rautaa ja happea kuluttavaa ainetta. Myös epäorgaanisten ravinteiden määrä oli suuri. Järvinevan laskuojassa (JäLo) veden ph oli 5,6, ja vedessä oli Järvinevalta lähtevän veden tavoin kiintoainetta, sekä runsaasti ravinteita, rautaa ja happea kuluttavaa ainetta. Oja on vähävetinen ja näytepisteen valuma-alueella on Järvinevan turvetuotantoalueen lisäksi peltoja sekä vanha kaatopaikka. Siikajoessa (Si4) veden ph oli lähellä neutraalia. Vedessä oli kiintoainetta, mutta ravinnepitoisuudet olivat ojaan verattuna selvästi alemmalla tasolla. Myös rautapitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat selvästi pienempiä kuin laskuojassa (JäLo). Tervasnevan vedet laskevat Hanhiojan kautta Siikajokeen (Kuva 22). Tervasnevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Hanhiojan alapäässä pisteellä Han sekä Siikajoessa pisteellä Ru us. Hanhiojan veden ph vaihteli välillä 5,8 7, ja happitilanne oli tyydyttävä. Veden sähkönjohtavuus oli kesäkuussa alhainen, mutta muina kuukausina lievästi koholla (1 13 ms/m). Vesi oli sameaa ja siinä oli kiintoainetta. Hanhioja oli ravinnepitoisuuksien perusteella ylirehevä, klorofylli-a-pitoisuudet jäivät alhaisiksi. Siirryttäessä Siikajoen pisteelle (Ru us), happitilanne oli edelleen tyydyttävä mutta parani Hanhiojaan nähden. Veden ph vaihteli välillä 6,6 6,9 ja sähkönjohtavuus oli alhaisempi kuin Hanhiojassa (4,7 7,5 ms/m). Vesi oli lievemmin sameaa kuin Haniojan vesi. Ravinne- sekä klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Siikajoen pisteellä Ru us vallitsi rehevät olosuhteet. Tervasnevalta lähteneen veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat pieniä, mutta ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta lähti pintavalutuskentältä runsaasti. Tervasneva todennäköisesti ylläpitää omalta osaltaan Hanhiojan ravinnepitoisuuksia sekä korkeaa kemiallista hapen kulutusta. Siikajoessa Tervasnevan vaikutuksia ei ole enää nähtävillä.

49 49 Kuva 22 Järvineva ja Tervasneva sekä vesistötarkkailupisteet. Pikarinevan (Kuva 23) ja Huhtinevan (Kuva 2) vedet laskevat Siikajokeen Pesuanojan kautta. Pesuanojan (Pe16, Hu yp ja Hu ap) happitilanne oli tyydyttävä ja ph lähellä neutraalia (Taulukko 15, liite 3). Pesuanojan vesi oli kiintoainepitoista ja reilusti sameaa. Ojan ravinnepitoisuudet olivat ylirehevällä tasolla. Klorofylli-apitoisuudet lievästi rehevällä tasolla, jolloin levien kasvua rajoittaa todennäköisesti esim. valon määrä. Kemiallinen hapenkulutus oli selvästi koholla kaikilla kolmella pisteellä. Pikarinevalla kiintoaineen keskiarvo (34 mg/l) oli selvästi koholla, mutta keskiarvoa nostaa yksittäinen otettu omavalvontanäyte (34 mg/l, liite 2.29). Mikäli tämä tulos jätetään pois keskiarvon laskennasta, Pikarinevan kesän kiintoainekeskiarvoksi saadaan 5,9 mg/l. Huhtinevalta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli 8, mg/l. Ravinnepitoisuudet olivat molemmilla turvetuotantoalueilla rehevällä tasolla. Huhtinevalta lähti selvästi enemmän happea kuluttavaa ainetta kun taas pikarinevalta lähtevässä vedessä oli paljon enemmän rautaa kuin Huhtinevan vedessä. Pesuanojan pisteltä Hu yp Pesuanojan alimmalle pisteelle Hu ap siirryttäessä vedenlaatu pysyi samana eikä turvetuotannon vaikutuksia ollut näin ollen selvästi nähtävissä.

50 5 Kuva 23 Pikarineva ja vesistötarkkailupisteet. Palonevan, Hukannevan ja Honkanevan vedet laskevat eri reittejä Luohuanjokeen ja siitä edelleen Siikajokeen (liite 2). Palonevalla ei ole yläpuolista vesistötarkkailupistettä, mutta vaikutuksia tarkkaillaan alapuolisella Peuraojan pisteellä (Pe5) (Kuva 24 ja Kuva 2) sekä Luohuanjoessa (Lu 18). Peuraojan happitilanne oli huhti-, kesä ja elokuussa huono ja heinäkuussa tyydyttävä. Veden ph vaihteli välillä 6,3 7, ja sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisellä tasolla (4,9 9,4 ms/m). Vesi oli huhti-, heinä- ja elokuussa sameaa ja kiintoainetta oli heinä- ja elokuussa 15 mg/l. Typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Palonevalta lähtevän veden laatu oli hyvin samankaltaista kuin Peuraojan veden laatu. Fosforia oli Palonevalta lähteneessä vedessä melko vähän (kesän ka. 37 µg/l) verrattuna Peuraojaan. Rautaa oli Palonevalta lähteneessä vedessä melko runsaasti (kesän ka. 656 µg/l). Hukannevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan vertailemalla Luouanjoessa Hukannevan yläpuolisen (Lu yp) ja alapuolisen (Lu 843 tie) pisteen eroja (Kuva 24). Vedenlaatu oli molemmilla pisteillä samankaltainen. Happitilanne oli ympärivuoden tyydyttävä, pisteellä 843 happitilanne oli hieman parempi kaikilla näytteenottokerroilla (liite 3). Veden ph oli lähellä neutraalia (6,6 7,2). Sähkönjohtavuus oli kesäkuussa alhainen, mutta muina kuukausina lievästi koholla (11 13 ms/m). Luohuanjoen vesi oli huhti-, heinä- ja elokuussa selvästi sameaa. Typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Hukannevalta lähteneen veden laatu oli hyvin samankaltainen kuin vesistöpisteiden, tosin vedessä oli selvästi vähemmän fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Myös rautapitoisuus oli pienempi kuin vesistöpisteillä. Luohuanjoen pisteet Lu18 ja LuLu sijaitsevat molemmat Palonevan ja Hukannevan alapuolella. Veden happitilanne oli molemmilla pisteillä heinäkuussa hyvä ja muilla näytteenottokerroilla tyydyttävä. Veden ph vaihteli välillä 6,5 7,3. Sähkönjohtavuus oli kesäkuussa alhainen (6-7 ms/m), ja muina kuukausina hieman korkeampi (1 11 ms/m). Vesi oli sameaa ja kemiallinen hapenkulutus oli koholla, vedessä oli myös jonkin verran kiintoainetta. Typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli molemmilla pisteillä rehevää, klorofylli-a-pitoisuudet jäivät alhaisiksi.

51 Jälkihoitovaiheessa olevan Honkanevan vedet laskevat Luohuanjokeen pisteiden Lulu ja Lu2 väliin (Kuva 2, liite 1). Pisteen Lu2 veden laatua on käsitelty laajemmin jo kappaleissa 4.2 ja 4.3. Honkanevan ph oli alhainen (kesän ka. 3,8) ja vedessä oli selvästi enemmän ammoniumtyppeä ja rautaa kuin vesistöpisteillä. 51 Kuva 24 Hukanneva ja Paloneva sekä vesistötarkkailupisteet.

52 Taulukko 15 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteiden sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu kesällä v. 214 keskimäärin. ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Havaintopaikka mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kä yp 6,5 6, Kupukkaneva ei näytteitä Kä ap 6,5 6, Järvineva 5,1 12, JäLo 5,6 15, Si4 6,8 11, Pe 16 6,5 22, Pikarineva 6,7 33, Hu yp 6,7 18, Huhtineva 6,7 8, Hu ap 6,7 17, Paloneva 6,4 1, Pe5 6,7 12, Lu yp 7, 1, Hukanneva 6,5 13, Lu 843 tie 6,9 11, Lu18 6,9 9, LuLu 6,9 11, Honkaneva 3,8 8, Lu2 6,6 1, Tervasneva 6,3 4, Han 6,4 13, Ru us 6,7 1, Oh19 7,4 8, Hangasneva (Siikajoki) 4,8 9, Oh12 7,2 9, Vuosittaisen tarkkailun piste 52

53 4.5 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 16) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 4) laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alajuoksulla Länkelän kohdalla kesällä vuonna 214. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kesän alivalumakauden osalta on arvioitu, että turvesoiden kuormitus on noin 3 % kesän keskimääräisestä kuormituksesta, mikä vastaa tarkkailuissa yleensä saatuja havaintoja. Siikajoen turvetuotannon laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat arvion perusteella edellisvuosien tapaan pieniä (Taulukko 16). Siikajoen vedessä on melko paljon happea kuluttavaa ainesta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä. Vuoden 214 tarkkailutulosten mukaan turvetuotantoalueilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta ja veden ph oli joissain tapauksissa alhainen. Valumavesien happamuus on tyypillistä Siikajoen alueella. Taulukko 16 Arvio Siikajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Siikajoen alajuoksulla Länkelässä (F = km 2 ) kesällä 214. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Siikajoki, Länkelä Kesän keskiarvo (brutto) 18,5,2,7 1,1 26 Kesän keskiarvo (netto) 18,5,1 -,8 16 Kesän alivaluma (2 vk, brutto) 5,,2,8 1, Siikajoen vesistöalueella 71 % vesimuodostumista on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheuttamat haitat alaosan vesimuodostumissa. Siikajoen vesistöalueella on useita vesimuodostumia, joissa kuormituksen vähentämistarve on laskennallisten arvioiden mukaan suuri. Suurimmat mahdollisuudet vähentää kuormitusta on maataloudessa. Toisaalta alueella on suhteellisen vähän kuormituslähteitä, joten todennäköisesti ravinteikkaalla maaperällä on oma osuutensa korkeisiin ravinnepitoisuuksiin. Alueen maaperässä on muun muassa vivianiittia eli rautafosfaattia. (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus Siikajoen ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan vähäinen. Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin kg/a fosforia ja kg/a typpeä (Taulukko 8), mikä tarkoittaa fosforin osalta 1,2 % ja typen osalta 1,9 % Siikajoen kokonaiskuormituksesta (kpl 3.4). Vuonna 211 Siikajoen vesistöalueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutus 67 %:lla tuotantoalueista, kun vuonna 214 luku oli 76 %. Pintavalutus on siis lisääntynyt vesistöalueella samaan aikaan kun tuotannossa oleva pinta-ala on hieman pienentynyt (Taulukko 8). Uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi lisäämällä edelleen pintavalutuksen tai muun tehostetun vesienkäsittelymenetelmän ympärivuotista käyttöä. Lupakäsittelyssä otetaan huomioon vesistön happamoitumisriski.

54 5 YHTEENVETO Vuonna 214 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa ha, tuotantokunnossa 1 ha, kuntoonpanossa 162 ha ja tuotannosta poistunut 1 96 ha. Vuonna 214 Siikajoen vesistöalueella oli laajan tarkkailun vuosi ja kesällä tarkkailussa oli yhteensä 37 turvetuotantoaluetta. Suurin osa soista oli tuotantovaiheen kesäaikaisessa tai ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi suppeassa tarkkailussa, kaksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 8,5 l/s km 2. Keskivaluma oli edellisvuotta (8, l/s km 2 ) hieman suurempi ja likimain samansuuruinen kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla kesällä keskimäärin (8,8 l/s km 2 ). Siikajoen alueen tuotantosoiden keskimääräinen kesäaikainen vedenlaatu oli nitraattinitriittityppeä lukuun ottamatta huonompaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneen valumaveden ph-keskiarvo oli 6,1 kun koko Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 6,2. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin happamilla sulfaattimailla sijaitsevalta Hangasnevalta, jonka kesän ph-keskiarvo oli vain 4,8. Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia. Siikajoen vesistöalueen tuotantovaiheen soilta lähteneen veden fosforipitoisuus (ka. 85 µg/l) oli selvästi korkeampi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueella yleisesti (ka. 67 µg/l). Järvinevalla ja Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä yli 3 µg/l. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Hukannevalla, Iso-Mannisella, Jousinevalla, Kivinevalla, Kureluijannevalla, Parkkisenrimmellä, Peuranevalla, Hangasnevalla ja Palonevalla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja rautapitoisuudet olivat Siikajoen tuotantovaiheen soilla (5697 µg/l) keskimäärin selvästi Pohjois-Pohjanmaan kaikkien soiden tasoa (4287 µg/l) korkeampia. Myös typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla verrattuna kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen päästötarkkailusoihin. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat noin kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,8 kg/d fosforia, 41 kg/d typpeä ja 246 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,2 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 217 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat alhaisemmat kuin kahtena edellisenä kesänä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin 22 tuotantovaiheen kohteella ja yhdellä kuntoonpanokohteella. Vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla, vain kosteikko- ja kasvillisuuskenttäkäsittelyt eivät laskeneet veden ph:ta. Pintavalutuskentälliset tarkkailukohteet poistivat pääasiassa hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta. Happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä. Hapen kyllästysaste sekä fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet ovat pysytelleet koko 2-luvun samalla tasolla Siikajoen vuosittaisen vesistötarkkailun pisteillä, mutta kemiallinen hapenkulutus on noussut. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Siikajoen ja sen sivujokien sekä pienempien uomien vesi oli vuoden 214 tarkkailussa yleisesti tummaa, rautapitoista ja ravinteikasta. Vedessä oli myös runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Siikajoen pääuomassa ja pienemmissä sivu-uomissa veden happi- 54

55 tilanne oli pääosin tyydyttävä. Veden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 214 pääosin reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuudet jäivät useimmiten selvästi alhaisemmiksi kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voisi olettaa. Vedet olivat monin paikoin hyvin tummia ja sameita, mikä on voinut vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a-klorofyllipitoisuuksia. Veden ph-taso oli kesällä pääosin lievästi hapan tai neutraalin tuntumassa. Turvetuotanto voi paikoin ylläpitää vesistön kiintoaine-, rauta- tai ravinnepitoisuuksia. Runsas maa- ja metsätalouden hajakuormitus vaikuttaa Siikajoen valuma-alueella voimakkaasti etenkin sivu-uomien vedenlaatuun. Turvesoiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pintavesien ravinnekuormituksesta on pieni. Vesistöalueella merkittävin ravinteiden lähde luonnonhuuhtouman lisäksi on maatalous. 55

56 56 VIITTEET Korhonen, J. & Haavanlammi, E Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215b. Ehdotus Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi kuulemisasiakirja. PSV-Maa ja Vesi Oy 23. Siikajoen hajakuormitusselvitys 22. Päivänen L 27. Suot ja suometsät Järkevän käytön perusteet. Metsä kustannus Oy, s Pöyry Finland Oy 215. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214. Pöyry Finland Oy 212. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari Suomen vesistöjen tummuminen. Antti räike. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213.

57 Siikajoki Lumijoki Liminka Oulujoki Muhos Iso Kivijärvi Sanginjärvi Utosjoki Pontema Siikajoki Tyrnävä Utajärvi Kui Piltunginjärvi Kalliojärv Raahe Haapajärven tekojärvi Tervasneva Turveruukki Oy Isoneva Paavolan Turve Ky Järvineva Turveruukki Oy Muhosjoki Ru us Huhtineva Turveruukki Oy!! Han Pullinneva Turveruukki Oy! JäLo Tyrnävänjoki Si4! Si5!!! Hu ap Oh12! Honkaneva Turveruukki Oy Lu2!! Ves2 Hu yp Mankilanjärvi Pikarineva Turveruukki Oy Ahmasjärvi Siikajoen vesistöalue Paatinjärvi Otermanjärvi Puokiojärvi Pienanjärvi K Iso-Laa i Merijärvi Pyhäjoki Ahmaneva Paavolan Turve Ky Hangasneva Turveruukki Oy Varisneva Vapo Oy Hukanneva Turveruukki Oy Oulainen Paloneva Turveruukki Oy Peuraneva Turveruukki Oy Piipsjärvi! Oh19 Vesiläisenneva Turveruukki Oy / Matti Suni Savaloneva Turveruukki Oy! LuLu! Lu18 Lu 843 tie!! Lu yp! Pe5! Pe16 Pirnesjärvi Osmanki Lahnasneva Turveruukki Oy Ainali! Sa! Sa29 Kö ap!! Kö yp! Kk7 Kivineva Vapo Oy! Si73 Kk!! Leu! Pas yp! Le Tahkoneva Turveruukki Oy Kä ap Kä yp!! Na! Lam23 Rahvaanneva Turveruukki Oy Hourunneva Se18 Turveruukki Oy! Järvitalonjärvi! Pa1 Purasimenjärvi! Pa! Lam18 Kupukkaneva Turveruukki Oy Kur4! Kurranjärvi! Man Siikalatva Huhanneva Turveruukki Oy Si11! Jousineva! Jo Vapo Oy Lamujoki Uljuan tekojärvi Jyletneva Vapo Oy Siikajoen vesistöalue Mankisenneva Vapo Oy! Pi1! Ne2 Ne11!! Ve1 Iso-Manninen Turveruukki Oy! Ne yp.! Ko1 Rokuanjärvi Kärjenrimpi- Puronräme Vapo Oy Navettarimpi Vapo Oy Parkkisenrimpi Vapo Oy Vaala Niskanselkä Kaaresjärvi Oulujärvi Ärjänselkä Kives a Iso-Kähtävä Ylivieska Haapavesi Paskoneva Vapo Oy Korkatti Hevoskorpi Turveruukki Oy Piipsanneva Iso (osa) Vapo Oy Vatjusjärvi! Pas ap Ri 8 Lam33!!! Lam41 Ri7!!! Hev1 Ruo Kortteisen tekojärvi Kureluijanneva Vapo Oy! Ri silta Ri yp!! Ruo Jylenneva Turveruukki Oy! LamPu Lam57! Kä Vähä Lamujärvi Korteneva Vapo Oy Joutenneva Vapo Oy Pyhännänjärvi Pyhäntä! Iso Huh Lamujärvi! Huh_suu! PahkaP SiiSau!! SiikaJ! SiiHa! Huh12 Saarineva Vapo Oy Saaresjärvi Sauvasuo Vapo Oy km Kalajoki Nivala Kärsämäki Rotimo! Alueellinen tarkkailu Lika-Pyöree! Vuosittain toistuva tarkkailu Liite 1. Siikajoen vesistöalue Tarkkailusuot merkitty punaisella

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013 TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC11 7.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 213 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Vastaanottaja Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.217 Viite 15124338 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky

Lisätiedot

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v. 21 16WWE319 13.5.211 16WWE319 Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016 TARKKAILURAPORTTI 216 111118 3.5.217 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 216 2 Sisältö

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012 TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014 TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1895 11.3.2014 Haukkasuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2013 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16WWE1896 9.3.215 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 214 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012 OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 214 16X1956 3.8.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 214 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY OLHAVANJOEN TARKKAILU 2015 16X286489 4.4.2016 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 216 16X1656-72M16 8.5.217 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 216 Sisältö 1 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010

9M Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 24.3.2011 Korjattu 12.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2010 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2010 Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA...

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010 6WWE32 6.5.2 Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Pudasjärven Turvetyö Oy, Turvetuote Peat Bog Oy Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2 6WWE32 Iijoen

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011 KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 211 16WWE1464 25.6.212 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 211 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011 OLHAVANJOEN TARKKAILU 211 16WWE143 3.3.212 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 215 16X1656 12.4.216 KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 215 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 215 16X19562 8.4.216 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Turveruukki

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2012 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 212 16WWE1898 1.6.213 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 212 Osa I: Päästö- ja vesistötarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 216 16X19557 11.4.217 Jäkäläsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2013 KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 213 16UEC35 8.4.214 Humpinsuon pintavalutuskenttä. Noora Huotari KAINUUN ELY-KESKUKSEN ALUEEN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU OULUJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010 16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 211 16WWE967 24.5.212 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014 LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2016 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011 PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Kiiminkijoen

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 16WWE1902 18.5.2016 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Copyright Pöyry Finland Oy Kuivajoen tarkkailuvelvolliset

Lisätiedot

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 16WWE321 21.4.211 16WWE321 Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 2 16X196..216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 2 Kiiminkijoen

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013

KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 2013 KUIVAJOEN YHTEISTARKKAILU 213 16WWE1899 6.5.214 KUIVAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET Kuivajoen yhteistarkkailu vuonna 213 Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu Kuivajoen tarkkailuvelvolliset Kuivajoen yhteistarkkailu

Lisätiedot

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015

OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2015 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro:

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 212 16WWE1763 19.4.213 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 212 1

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 A. Haataja,

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh

Ympteltk Valmistelu, ympäristösihteeri; puh Ympäristöterveyslautakunta 49 24.09.2015 Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2014

Lisätiedot

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 213 16WWE1764 1.4.214 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 213 Kiiminkijoen

Lisätiedot

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 216 11457 18.4.217 Kupsussuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 216 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2015

POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16WWE1897 18.3.216 Korentosuon pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 215 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2007 1 ASIA Rahkon Kupukkanevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen, Rantsila LUVAN HAKIJA Turveruukki

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 216 1163-1 25.7.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 216 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 14.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 25.9.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2013 16UEC0081 30.4.2014 VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY PUURONEVAN TARKKAILU 2014 2015 16X199445 2.5.2016 Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2014 2015 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2014 2015 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2011 16WWE1725 20.6.2012 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon 2012 2040 vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2013 2 (140) RAPORTTI Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu 20 90100 Oulu Konsultti WSP

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014

Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

Lisätiedot